Pohjoista vesivoiman kulttuuriperintöä perkaamassa Pohjois-Pohjanmaan liiton ja Norrbottenin museon yhteisessä Interreg Pohjoinen V –ohjelmaan kuuluvassa Vesivoiman kulttuuriperintö -hankkeessa kartoitetaan vesivoimarakentamisen aineetonta ja aineellista kulttuuriperintöä Luulajajoella ja Oulujoen vesistössä.
oli osa suurempaa kokonaisuutta. Luulajajoen valjastaminen liittyy kaivosteollisuuden historiaan. Nykyään sen 15 voimalaitosta tuottavat reilut 20 % Ruotsin vesivoimasta. Oulujoen vesistön valjastamisen ensiaskeleet liittyivät paikalliseen puunjalostukseen ja sitten koko maan teollisuuden sähkönhankintaan.
1908 päätettiin sähköistää rataosuus Kiirunasta valtakunnan rajalle Riksgränseniin ja vuonna 1910 tehtiin päätös Porjuksen vesivoimalaitoksen rakentamisesta. Voimalaitos vihittiin käyttöön 1915 ja sähköjunat Kiirunan ja Luulajan välillä liikennöivät jo vuonna 1922. Kun Norrbottenin luonnonvarojen hyödyntäminen eteni mallikkaasti ja rautatie yhdisti kaksi merta itärajan tuntumassa, tarvittiin kansallisten etujen puolustamista ja Bodenin linnoitusta, joka oli taisteluvalmis 1909. Mittava tekninen järjestelmä oli valmis. Luulajajoen muut 14 voimalaitosta rakennettiin 1950-luvulta 1970-luvulle. Messauren patorakennustyömaasta tuli suurin koskivaljastushanke, sillä patoaltaan täyttäminen vastasi tilavuudeltaan neljää Kheopsin pyramidia. Siihen tarvittiin paljon työvoimaa ja koneita. Vuonna 1960 käytössä oli 150 konetta ja 270 koneenkuljettajaa.
Kaksi teollista tarinaa
Suomi
Teksti: Kirsti Reskalenko Molempien vesistöjen valjastaminen
Ruotsi
Luulajoen ensimmäinen vesivoimalaitos Porjus vuodelta 1915 on osa Norrbottenin teknistä megajärjestelmää (Norrbottens teknologiska megasystem). Järjestelmän ytimessä ovat malmikentät, -rata ja -satamat sekä Porjuksen voimalaitos ja Bodenin linnoitus. Kokonaisuus on yksi Ruotsin tärkeimmistä teollisuusperintökohteista. Norrbottenin malmia alettiin hyödyntää jo 1600-luvulla ja kuljetettiin pitkään porokyydillä rannikon sulattamoihin. 1800-luvun jälkipuoliskolla rautamalmin kysyntä ja sen myötä kiinnostus hyödyntää Jällivaaran malmioita kasvoivat. Tätä varten kuljetusjärjestelmää täytyi kehittää ja alettiin rakentaa malmirataa ja -satamia Luulajaan ja Narvikiin. Ensimmäinen malmijuna Gällivaarasta Luulajaan saapui 1888, vuonna 1903 koko 475 km pitkä rata oli valmis. Vuonna 1899 Kiirunan rautakaivos aloitti toimintansa. Malminkuljetuksen ja kaivostoiminnan tehostaminen edellyttivät höyryvoiman korvaamista sähköllä. Vuonna
12
Pohjois-Suomen alue | Norra Finlands region
Ensimmäinen Oulujoen vesistön voimalaitoksista valmistui vuonna 1903 Oulujoen suiston Lasareetin väylään. Myös Oulun kaupungin laidalla kuohuneen Merikosken valjastamisesta puhuttiin. Samoihin aikoihin tutkittiin mahdollisuuksia rakentaa vesivoimala Paltamon Leppikoskeen ja perustaa paperitehdas sen äärelle. Kainuun ensimmäinen vesivoima-
laitos rakennettiin kuitenkin vuonna 1917 Kajaanin Ämmänkoskeen Kajaani Puutavara Osakeyhtiön tarpeisiin. Perusteina puunjalostusteollisuuden perustamiselle nimenomaan Kajaaniin olivat havupuumetsät, koskivoima ja rautatie. Kajaani Oy rakennutti vesivoimalaitokset Sotkamon reitin Katermaan vuonna 1950 ja Kallioiseen vuonna 1957. Yhtiö valjasti Leppikosken vasta vuonna 1963. Myös Oulujoen valjastaminen oli esillä 1900-luvun alussa. Vesivoiman käyttöönottoa edistävän Valtion Koskivoimakomitean tarkastelussa vuodelta 1918 keskiössä oli Imatrankosken rakentaminen. Oulujoen silloiset elinkeinot mukaan lukien matkailu arvioitiin sen sijaan voimatuotantoa arvokkaimmiksi. Pohjois-Suomen vesivoimakysymys tuli komitean päiväjärjestykseen jo vuonna 1935 ja tarkastelu laajennettiin koskemaan koko Oulujoen vesistöä. Yhteenlasketuksi pudotuskorkeudeksi saatiin 200 metriä. Samalla syntyi ajatus teollisuuden ja valtion yhteishankkeesta, jossa koskien hajanainen omistus keskitettäisiin yhdelle vahvalle toimijalle. Vuonna 1939 uudistettu vesilaki salli nyt myös lohi- ja siikapitoisten jokiuomien täydellisen sulkemisen. Oulussa tutkimustyö voimalaitoksen rakentamisesta Merikosken pohjoisrannalle oli aloitettu jo vuonna 1915. Hanke oli vireillä lähes neljännes-
Arkkitehti Aarne Ervin suunnitelmien pohjalta rakentunutta voimalaitoksen asuinaluetta Leppiniemessä Muhoksella. Kuva Hanna-Kaisa Karppinen 2018. Messauren pato. Kuva Elin Sjöberg 2019.
