Klubilehti - 3/2013

SALON KLUBITALO KESÄNUMERO 3/2013

Hauskaa kesää kaikille klu bilaisille!

Julkaisija

Salon Klubitalo.

Klubitalo on mielenterveyskuntoutujien ja palkatun henkilökunnan muodostama jäsenyhteisö, joka tarjoaa vertaistukea ja tavoitteellista toimintaa.

Noudatamme kansainvälistä Fountain House-ideologiaa ja I.C.C.D:n kansainvälisiä standardeja.

Painopaikka

Mediamaja, ATK-yksikkö Yhteystiedot

Salon Klubitalo Länsiranta 8 II krs 24100 SALO puh. 044 727 5150 E-mail:

Sisällysluettelo Pääkirjoitus ..... ....................................... 3 Turun seminaari ...................................... 4 Avoimet ovet naapureille......................... 5 Synttärisankarit ....................................... 5 Kehittämispäivän antia ............................ 6 Raija runojen äärellä ............................... 7 Palvelukoira Väinö vierailulla .................. 7 Kevätseminaari 2013 .............................. 8

salonklubitalo@ssmts.fi

Toisten tapaaminen herättää ajatuksia ... 9

www.salonklubitalo.fi

Opiskelija Jaana haastattelussa.............. 10

Kotisivut:

Klubitalo avoinna

ma—to klo 8.30 - 15.45 pe klo 8.30 - 14.00 Päätoimittaja

Arja Timonen Toimituspäällikkö

Kikka V

Mintun blogi .... ....................................... 11 Nina kuntoutuksessa Apilassa, osa3....... 12 Opiskelija Barlon piinapenkissä .............. 13 Ruokala Maan terveysvinkit .................... 14 Klubitalon kesän 2013 ohjelma ............... 15

Taitto

Kikka v Tämän lehden toimittivat

Mirka, Jaana, Satu, Mikko, Nina, Jenni, Taina, Arja, Minttu, Barlon

KLUBILEHDEN JULKAISUPÄIVÄT 2013

Kannen kuva

Satu

Käytämme etunimiä suojellaksemme kirjoittajien henkilöllisyyttä.

Rahoitus

Ray:n ja Salon kaupungin tuella

KLUBILEHTI 1

1.3.2013

KLUBILEHTI 2

26.4.2013

KLUBILEHTI 3

7.6.2013

KLUBILEHTI 4

27.9.2013

KLUBILEHTI 5

29.11.2013

2

Pääkirjoitus Heräämisiä!

Vesi

Lajitellessani talvivaatteita kaapin kätköihin ja ottaessani kesävaatteita esille, pohdin miksi pidän kesästä niin erityisen paljon ja miksi mieleni tuntuu lähes painottomalta juuri kesäisin. Niinpä päädyin listaamaan ylös positiivisia asioita minun kesässäni.

Harrastan intohimoisesti kalastusta ja uimista, joten vesi elementtinä on minulle hyvin luonnollinen ja tärkeä.

Lämpö

En kyllästy koskaan kesäisen Suomen luonnon monimuotoisuuteen, visuaaliseen värien ja muotojen ilotulitukseen ja tuoksuihin. Tuntuu kuin valokuvatessani pyrkisin dokumentoimaan kaiken mahdollisimman tarkasti talven varalle. Jossain vaiheessa listaa laatiessani huomasin positiivisten asioiden vain jatkuvan loputtomasti ja päätin kirjoittamisen sijaan lähteä nauttimaan niistä lempeään ulkoilmaan!

Luonto

Ulos lähtiessä vuorokaudenajasta ja säätilasta riippumatta ei päälle tarvitse ahtaa montaa vaatekertaa, sillä kesällä on aina lämmin, oli kesä sitten minkälainen tahansa.

Valo

Nautinnollista kesää kaikille!

Varsinkin loppukeväästä ja alkukesästä, valon määrä tuntuu lähes rajattomalta. Rakastan valoisia kesäöitä ja niitä aamun pikkutunneilla alkavia lintujen konsertteja muun kaupungin vielä nukkuessa.

Mirka

Kuva: Mirka

3

Mielenterveys- ja verkko-opetuksen uudet haasteet Iltapäivän ohjelmaa

Kävimme 3.5.13 Turun yliopiston järjestämässä seminaarissa. Seminaarin aiheena oli ” Mielenterveysasiakkaan ja verkko-opetuksen uudet haasteet ” .

Iltapäivän luennosta päällimmäiseksi jäi mieleen kokemusasiantuntijan luento ( Turun Mielenterveysyhdistys ITU ry:n puheenjohtaja Jarmo Pulli) Omista kokemuksistaan MIELI.net sivustosta ja taustoistaan, siitä olisi mielellään kuunnellut enemmän.

Aamupäivän ohjelma

Lähdimme Turkuun aamulla noin 8 aikaan, kuskinamme toimi Satu. Matkamme sujui hienosti ja perillekin päästiin ilman kommelluksia.

Aamupäivän ohjelmassa oli mm. mielenkiintoinen asiantuntijaluento Dr. Jun Xialta, joka kertoi potilasopetuksen vaikuttavuudesta Englannissa. Luento oli englanninkielinen, mutta saimme hyvin selville pääkohdat.

Toinen ajatuksia herättävä luento kuultiin psykiatrian ylilääkäri Yrjö Lähteenlahdelta siitä, miksi potilasopetusta yleensäkin tarvitaan.

Lounaalla kävimme läheisessä ravintola Kultaisessa Hirvessä ja maukkaan aterian jälkeen palasimme takaisin seminaaripaikalle.

Päivä oli antoisa ja ajatuksia herättävä, varsinkin näin opiskelijana oli mahtava tilaisuus päästä osallistumaan seminaariin. Kiitokset Salon Klubitalolle ja mukana olleille = ) .

Mukana reissussa olivat, Satu, Mirka, Toni, Mikko ja Minä.

Teksti ja kuva: Jaana

Reippaat seminaarilaiset reissussa.

4

Avoimet ovet naapureille 16.5.

Järjestimme avoimet ovet taloyhtiömme hallitukselle, asukkaille sekä yrityksille. Avoimiin oviin keittiö valmistautui leipomalla brownieseja, rahkapullia ja tavallisia pullia. Mediamajassa muokkasimme vanhaa PowerPoint-esitystä ajan tasalle.

Avoimien ovien päivänä aamupäivällä istutimme kesäkukkia terassitasanteelle.

Vierailijat

Neljän tunnin aikana toimintaamme tutustui talon väestä 14 henkilöä. Vieraat viihtyivät hyvin ja olivat kiinnostuneita tietämään, millaista klubitalon arki on.

Tehotiimi: Kukkien istuttajat

Mieluisa vastuutehtävä

Mitä hyötyä avoimista ovista oli yhteisöllemme? ”Klubitalomme sijaitsi aiemmin liikekiinteistössä.

Nyt sijaintimme on asuin- ja liikekiinteistössä.

Muuttovaiheessa useampi asukas kyseli, mikä tämä klubitalo oikein on. Halusimme tehdä toimintamme tunnetuksi ja samalla ennaltaehkäistä mahdollisia ennakkoluuloja”.

”Klubitalo

sai taloyhtiöltä mieluisan vastuutehtävän: Huolehdimme kattotasanteen kukkaistutuksista. Suunnitelmissamme on järjestää loppukesällä yhteinen illanvietto talon väen kanssa tasanteella ” .

Haastateltava: Arja, johtaja Haastattelija: Mikko L

Synttärisankarit ELO

HEINÄ 4.7.

Stefan

12.8.

Johanna

22.8.

Päivi T

16.7.

Tero

20.8.

Raakel

31.8.

Lasse

13.7.

Sonja

18.8.

Reetta

5

27.8.

Tarja

Kehittämispäivien antia

Standardit Olemme järjestäneet yhteisöhetkiä, jolloin on peilattu standardeja talon toimintaan. Ilman standardeja ei ole Fountain House-mallista klubitaloa.

Mikäli pyörittelee asioita yksin mielessään viikkotolkulla, muiden on enää jälkikäteen vaikea saada tilanteista kiinni, joissa esimerkiksi on loukkaantunut jostakin.

Tähdet ja hämyt Tuumittiin, että ” Tähdet ja hämyt ” -luonteinen jakamishetki ei sovellu perjantai-iltapäivään.

Huumorin tärkeys

Kaikki ovat samaa mieltä siitä, että huumori on klubilla elämän suola, sitä viljellään ja täytyykin viljellä. Klubihuumoria on lupa myös kyseenalaistaa.

Turvallinen yhteisö

Vaiennus , vähättely, mitätöinti

Toivotaan tilaisuuksia puhua asioista ja saada vertaistukea. Todettiin, että muutto on rikkonut normaalirutiinit ja yhteiset hetket ovat jääneet vähiin.

Keskusteltiin väärinymmärryksen mahdollisuudesta yhteisössä. Ellei kysy itseään askarruttavista asioista, voi jäädä kummallisia luuloja ja väärinymmärryksiä. Henkilökunta on joskus joutunut rajaamaan huonosti voivan jäsenen puhetulvaa. Ei niin, että klubitalolla olisi kiellettyjä puheenaiheita!

Todettiin, että selän takana supiseminen ei johda mihinkään, asioista voi opetella puhumaan avoimesti.

Kun myöntää heikkoutensa, ettei jaksa, vahvistuu.

Yksinkertaiset asiatkin tuntuvat joskus vaikealta, kun on huonossa kunnossa. Jokaista rohkaistiin siihen, että uskaltaisi sanoa mielipiteensä. Ja mielellään vielä heti, kun on jotain sanottavaa.

Kuva: Mirka

KLUBITALOLLA ON LUPA OLLA OMA ITSENSÄ!

6

Raija Laineen kanssa runojen äärellä Raija Laine on suorittanut päivätyönsä vanhustenhoitajana. Nyt eläkepäivinä hänellä on aikaa omistautua rakkaalle harrastukselleen, runoudelle. Raija tunnetaan Salon seudulla paitsi lausujana, niin myös runoilijana.

Raija lupautui johdattelemaan meitä toukokuisessa klubi-illassamme runojen pariin. Jokainen sai osallistua kommentoimalla Raijan lukemia tai lausumia runoja.

Mukaan oli kehotettu ottamaan omia runoja tai runokirjoja. Joku muisteli riimejä, joita äiti oli lapsena lorutellut. Sieltäpä löytyivät sanat Raijan muistipankista. Eräs klubilainen uskaltautui lukemaan uunituoreen runonsa kohtaamisesta.

Runoista on moneksi. Runot tuovat iloa ja voimaa, lohduttavat surussa, antavat muodon asioille, joista voi olla vaikea puhua. Yhteinen pohdinta päätyi siihen, että runot ovat vahva tunteiden tulkki.

Kiitos, Raija! Palaillaan asiaan!

Palvelukoira Väinö vieraili klubilla Moi klubilaiset!

Olen terapiakoiraoppilas Väinö. Olen 2-vuotias labradorinnoutajauros. Olen emäntäni, Kaisa Saarisen kanssa terapiakoirakoulutuksessa Kemiössä Axxell Brusabyn koulussa.

Emäntäni on koulutukseltaan toimintaterapeutti.

Koulussa emäntääni opetetaan kouluttamaan minusta eri terapiatehtäviin soveltuva. Koulutus kestää vuoden ja sen aikana käymme mm. harjoittelemassa ja tutustumassa eri laitoksissa ja tapaamme eri ikäisiä ihmisiä.

Pidän erityisesti rapsutuksista ja minulta saa herkästi koiransuukkoja. Olen innokas apulainen ja kotona tehtäväni onkin esim. aamusanomalehden haku.

Pyykkien nouto pesukoneesta ja erinäisten tavaroiden hakeminen ja noutaminen. Rakastan piiloleikkejä, joissa saan etsiä piilotettuja lelujani.

Tapaamisten aikana minua saa rapsutella ja syöttää nameja, Osaan näyttää myös joitain temppuja.

Terveisin Väinö, kirjurina Kaisa-emäntä

Klubiväki kiittää! Tervetuloa uudelleen!

Väinön ja Kaisan vierailu toi kaivattua vaihtelua klubitalon arkeen. Monella jäsenistämme on lemmikkejä.

Palvelukoira ja sen tehtävät oli meille kaikille uusi asia.

Oli mielenkiintoista kuulla Väinön tekemisistä.

Kaikki paikalla olleet uskaltautuivat tekemään tuttavuutta hyväntuulisen Väinön kanssa. Mahdollinen koirapelko lievittyi taatusti Väinön seurassa!

7

Poimintoja kevätseminaarin annista Jyväskylän Suvimäen klubitalon järjestämä kevätseminaari 20-22.05.2013 poikkesi edeltäjistään.

Tällä kertaa seminaari oli kolmipäiväinen. Tämä onnistunut muutos mahdollisti aivan eri tavalla asioihin paneutumisen.

Verkoston nimi muuttuu

Esillä oli monia tärkeitä asioita. Yksi isoista muutoksista tehtiin verkoston vuosikokouksessa: pitkäksi ja hankalaksi koettu vanha nimi ” Suomen Fountain house- klubitalojen verkostoyhdistys ry” on vuoden 2014 alusta Suomen klubitalot ry.

Uusia klubitaloja perustetaan tiuhaan

Klubitalomaailma on eräänlaisessa käymisvaiheessa: uusia klubitaloja syntyy ja voisi jopa sanoa, synnytetään. Komiat-hanke on luotu tukemaan uusien klubitalojen syntyä alueille, joissa ei vielä klubitaloja ole.

Osa uusista klubitaloista ei ole puhtaasti mielenterveyskuntoutujien klubitaloja, vaan jäsenyyteen kelpuutetaan muillakin kriteereillä mm. pitkäaikaistyöttömiä.

Jyväskylän Ammattikorkeakoulu loi toimivat puitteet seminaarille

Klubitalojen arviointia yhdistetään

Verkoston arviointi- eli Arto-hankkeeseen palkattu työntekijä Päivi Lepistö tulee kiertämään kaikki Suomen klubitalot, tutustuu käytössä oleviin mittareihin ja luo yhteisen arviointi mallin koko verkostolle.

Ray:n terveiset klubitaloille

Raha-automaattiyhdistyksen kehittämispäällikkö Pekka Mykrä piti esillä erityisesti nuoria kuntoutujia. Hän korosti, että toimintaa on kehitettävä siten, että nuoret pystyvät sitoutumaan klubitalon toimintaan. Pekka Mykrä painotti klubitalojen kuntoutujalähtöisyyttä. Se on klubitalojen valtti rahoituksia haettaessa.

Kehittämispäällikkö Mykrä esitteli Ray:n uuden hankkeen ” Paikka auki- nuoret työelämään” .

Hän toivoi, että klubitalot osallistuisivat hankkeeseen. Salon klubitalo haki myös Paikka aukihankkeesta rahoitusta yhden nuoren työllistämiseksi maaliskuusta 2014 alkaen.

Suvimäen klubitalon johtaja Ulla Lehtinen pitelee Hämeenlinnan klubitalon tuomaa lahjaa.

Taina ja Arja 8

Kiitos, Suvimäen klubitalo!

Toisten tapaaminen herättää ajatuksia Siellä on ollut mahdollista tehdä luovasti kaikkea, mihin tietotekniikkaa voi käyttää.

Mediamajassa on tehty henkilökohtaisia Mind movies – esityksiä, yleisön käyttöön hullutteluvideoita, pahvi-Arjoja ja vastaiskuna pahvi-Satuja.

Kamerakerhossa on opittu ulkopuolisen kouluttajan avulla katsomaan linssin läpi mikromaailmaa ja tehty kuvitusta lehteen. Esittelyvideot ovat tietysti olleet peruskauraa. Samalla on opittu liittämään ääntä ja kuvaa toisiinsa.

Nuorista ja nuorista aikuisista klubitaloilla käytiin kevätseminaarissa paljon keskustelua. Itse osallistuin työpajaan Nuoret aikuiset klubitalolla. Yksi keskeisistä kysymyksistä oli, kuinka saada nuoret kiinnostumaan klubitalotoiminnasta. Ja ylipäätään, mistä heidät löytää.

Ilmoille heitettiin epäilys, ketä nuorta jaksaa kiinnostaa perinteinen työpainotteinen päivä perustehtävineen.

Omassa klubitalossamme on verrattain paljon juuri nuoria aikuisia. Vuoden vaihteen tilastojen mukaan jäsenistämme 24 on alle 30-vuotias.

Tärkeää tietää, miksi tilastoidaan

Mediamaja edistää luovuutta

Kaikkea tätä on pidetty arvossa ja siinä samalla myös esimerkiksi tilastointi on ollut rankingissa korkealla. Eli työ, jota on tehty ihan mielellään. Jäsenistömme tietää, että kaikki tämä hulvaton yhdessä elo ja tekemisen riemu on mahdollista vain siten, että rahoittajamme tietävät mitä täällä tapahtuu ja missä laajuudessa. Siinä on ollut kannustinta välillä tylsältäkin tuntuvan tilastoinnin tekoon. Rahoittajat lukevat perusarjen tuotoksia: tilastoja ja raportteja.

- Arja

Olemme olleet avoimia toiminnan kehittämiselle Salon klubitalossa. Klubitalomme alkumetreiltä asti olemme panostaneet tietotekniikkaan: meillä on Mediamaja! Myös henkilökuntavalinnoissa on panostettu siihen, että erilaista osaamista löytyy.

Mediamajassa on ohjaajana datanomi.

Mediamajassa on koetettu kulkea ajan hermolla, vaikka rahaa on ollutkin rajallisesti.

9

Opiskelija Jaanan haastattelu 5. Koetko, että Klubitalosta on klubitalon jäsenille hyötyä?

Kyllä.

6. Kehittäisitkö Klubitalon toimintamallia jollain tavalla?

Klubitalon toimintamallissa ei mielestäni ole kehitettävää.

7. Muodostuiko sinulle kuvaa Salon Klubitalon verkostoitumisesta kansallisiin Klubitaloihin ja ylipäätään yhteistyökumppaneihin?

Ei hirveästi sillä harjoittelun aikana klubitalo muutti toiseen toimipisteeseen.

Jaana ja lapset

8. Mitä mieltä olet Klubitalomaailman kansainväli1.

Kuka

olet

ja

mitä

teet

Salon

Klubitalossa?

syydestä ja korostettiinko sitä mielestäsi tarpeeksi

Olen Jaana Aaltonen ja olen täällä työharjoittelussa.

Klubitalolla?

Kyllä korostettiin ja se näkyi mm. siinä että klubitalolla oli kansainvälisiä opiskelijoita joita oli harjoitteluaikanani kaksi.

2. Miten olet kokenut harjoittelujakson yhteisössämme?

Täällä on ollut mahtavaa olla harjoittelussa.

9. Vielä viimeiset terkut Klubitalolaisille :o )

Tsemppiä kaikille ja hyvää kesää!

Haastatteli Mikko

3. Mitä viet mukanasi täältä? Koetko, että tutustumisestasi Klubitaloyhteisöön on hyötyä sinulle tulevaisuudessa?

Vien täältä mukanani yhteisöllisyyden tunteen. Kyllä koen että tutustumisestani on hyötyä tulevassa työelämässä.

4. Koetko että jotain muuttui ammatillisessa suhtautumisessasi mielenterveyskuntoutujiin?

Suhtautumiseni mielenterveyskuntoutujiin on positiivinen. Minulla ei ole vertailukohtia sillä tämä on ensimmäinen työharjoitteluni mielenterveyskuntoutujien parissa.

10

Mintun blogi VOI SITÄ TEINIELÄMÄÄ

Hiljainen ostosreissu Kun tyttäreni tuli siihen kuuluisaan murkkuikään ja äitiä ja isääkin vähän hävettiin, olimme kerran lähdössä eräänä lauantaina kaupungille ostoksille. Tyttäreni valmistautui lähtöön huolella, hän meikkasi, puki kauniit vaatteet päällensä ja laittoi hiuksensa.

Elämässä tapahtuu kaikenlaista. Usein hyvää, usein pahaa. Meidän mielenterveyspotilaiden elämässä ilo on usein kortilla ja positiivinen ajattelu on unohtunut sairauden myötä. Olen itsekin sairas ja elämä potkii usein päähän. Tässä muutama arkielämässäni tapahtunut juttu, jotka toivottavasti tuovat hymyn myös sinun huulillesi.

Kun sitten tuli lähdön aika katselin omia virttyneitä verkkareitani ja sotkuista tukkaani ja kysyin Janinalta voinko lähteä tämän näköisenä kaupungille? Janina vastasi minulle: ” Kuule äiti, sä voit laittaa päälle ihan mitä sä itte haluut, mut sit kun me mennään kauppaan sun täytyy olla hiljaa! ” .

Pissis ja rage Kun tyttäreni tuli murrosikään, hän rupesi puhumaan pääkaupunkiseudun slangia ystäviensä kanssa ja minä muutuin yht´äkkiä tyhmäksi äidiksi joka ei ymmärrä mistään yhtään mitään. En tiennyt edes mitä sana pissis tarkoittaa...

Äänettömin terveisin mutsi Taskukalenteri Voi onnetonta sitä päivää kun tyttäreni oppi 14-vuotiaana käyttämään taskukalenteria.

Hän rupesi merkkaamaan sinne kaikki tulemisensa ja menemisensä. Joudun tätä nykyä varaamaan hänelle ajan, jos haluan hänet luokseni kylään viikonlopuksi. Eikä sittenkään ole varmaa saanko sen ajan....

Nyt tyttäreni on opettanut minulle e r i t t ä in k ä r s i v ä l l i s e s t i näitä sanoja. Nyt tiedän jo mitä sana pissis tarkoittaa. Samoin tiedän ragen, lissut, seukkaamisen ja äx deen tarkoituksen. Ja jos harjoittelen oikein ahkerasti, pystyn vielä keskustelemaan jonain päivänä tyttäreni kanssa tasavertaisesti.

Eli älä ny ragee jos noi lissut luulee olevansa pissiksii vaikkei ne edes seukkaa äx dee.

Joskus voi mennä neljäkin viikkoa ennen kuin vapaata aikaa löytyy... jos siihen ei sitten satu tulemaan mitään muuta menoa.

Pissis-terveisin mutsi

Taskukalenteriterveisin mutsi Hymyhuulin, Minttu

11

Nina kuntoutuksessa Apilassa, osa 3 vaisuutta, miten voimme toimia oman hyvinvointimme eteen. Millainen uusi minäkuvani on.

Miten tavoittelen sitä, miten voimaannun ja luon positiivisen identiteetin, mistä tunnistan voimia vievät asiat, mistä voisin luopua. Henri puhui myös levosta, millaista sen pitäisi olla ja kuinka tärkeää on nukkua oikein.

Henri puhui onnellisuudesta, mistä se tulee. Onnellisuuteen vaikuttavan perimän määrä on 40%, elämän olosuhteet 20% ja loppuun 40%:iin pystymme itse vaikuttamaan omalla suhtautumisellamme.

Tietoa etuuksista oli jaossa Viimeisenä päivänä Pirjo Metsäranta tietokeskus Propellista kertoi keskeisimmistä sosiaalietuuksista. Yksi tärkeimmistä yhteyskontakteista ongelmatilanteissa on tukilinja.fi.

Toinen on Tietopalvelu Propelli, Mielenterveyden keskusliiton tietopalvelu Propellista saa neuvontaa kuntoutuspalveluista ja mielenterveyskuntoutujille tarkoitetuista lakisääteisistä etuuksista. Palvelu on tarkoitettu kuntoutujille, heidän läheisilleen sekä sosiaali- ja terveysalan ammattihenkilöille.

Keinoja omaan kuntoutumiseen osa III, kuntoutuskeskus Apilassa Kangasalla 18.22.3.2013

Viimeinen kuntoutumisjakso alkoi vaikeissa merkeissä. OIin ahdistunut ja todella väsynyt, mietin jo jakson peruuttamista, mutta ystävien tuella ja kannustuksella päätin kuitenkin lähteä.

Sain keinoja stressinhallintaan Tämän kurssiviikon tavoitteet olivat stressinhallinta ja rentoutuminen, riittävä lepo, omien rajojen punnitseminen ja omien tunteiden miettiminen. Myös syömisen hallintaan perehdyttiin.

Ylilääkäri Heikki Hinkka alusti aiheesta: ” P syykkinen hyvinvointi ja stressin vaikutus hyvinvointiin ” . Päällimmäiseksi minulla jäi mieleen stressin aiheuttamat fyysiset oireet ja jäin miettimään hyvän ja pahan stressin eroja omassa elämässäni. Koin saaneeni luennosta paljon ja tunnistin psyykkisiä ja fyysisiä stressin aiheuttamia tiloja itsessäni.

Stressin hoidossa avainasemassa on stressin tiedostaminen ja sen hyväksyminen. Myös hyvät elintavat, kuten riittävä lepo, terveellinen ravinto ja liikunta auttavat stressin hallinnassa. Päihteiden käyttöä pitää välttää. Ihminen voi myös karaista itseään kestämään stressiä.

Mitä sitten sain matkaani koulutuksesta? Löysin uusia ystäviä, sain arkeeni lisää voimavaroja, avoimemman mielen, toivoa paremmasta ja opin itsekunnioitusta. Arjessani täytyy olla enemmän omaa aikaa ja lepoa. Kurssille jätän huonon mielen ja väsymyksen. Kurssilla oli myös aivan liian hyvää ruokaa, joten kotona pyrin syömään maltillisemmin.

Teksti Nina ja Jenni

Etsimme myönteistä minäkuvaa Ohjaajamme Henri piti meille luennon kuntoutumisesta. Pysähdyimme miettimään omaa nykytilannettamme kuntoutuksen suhteen ja visioimme tule-

12

Opiskelija Barlon piinapenkissä 5. Lempiruokasi?

Matooke ja kala, Matooke on banaanin makuista perinneruokaa Ugandasta.

6. Miten hemmottelet itseäsi/perhettäsi?

Pidän kaikenlaisesta tekemisestä toisten kanssa, mm. perheen ja ystävien kesken.

7. Mitä et vaihtaisi mistään hinnasta?

En vaihtaisi sitä, että saan muut hymyilemään; perheen, ystävät, muut ihmiset.

8. Oliko sinulla ennakkoluuloja kun tulit KlubitaKlubitalolle?

Ei ollut. Kaikki opiskelijat, ketkä ovat olleet Salon Klubitalolla, ovat kertoneet, että tämä on kiva paikka.

1. Kuka olet ja mihin tehtäviin olet tänne tullut?

1. Nimeni on Barlon Kimuli, olen Ugandasta.

Olen opiskelija Turun Ammattikorkeakoulusta.

Teen klubitalolla mielenterveystyön harjoittelua.

9. Miksi Klubitalo kiinnostaa työpaikkana?

Kiinnostaa todella paljon. Täällä on kivoja ihmisiä, Kaikki ovat yhdenvertaisia ja arvostavat toisiaan.

Klubitalo on kuin perhe minulle.

2. Kerro lyhyesti perheestäsi.

Minulla on 2 veljeä ja 4 siskoa, jotka kaikki asuvat Ugandassa. Minulla on yksi tyttö, joka täyttää kohta 2 vuotta.

10. Haluatko sanoa vielä jotain tähän lopuksi?

Haluan kiittää Klubitaloa saamastani mahdollisuudesta päästä tänne harjoitteluun ja oppimaan enemmän.

3. Aiempi työhistoriasi?

Olen tehnyt työtä yläasteen opettajana ( U gandassa ) kaksi vuotta ennen kuin muutin Suomeen. Suomessa työskentelin Nokialla melkein kaksi vuotta, nyt teen koulun ohella keikkatyötä Helsingin seudulla.

Haastatteli Jaana

4. Miten kiinnostuit hoitoalasta?

Rakastan auttaa ihmisiä, olen kiitollinen heille kun saan heiltä hymyn, kun autan heitä. Pidän myös vanhempien ihmisten näkemisestä, kun he hymyilevät, pelaavat, pitävät huolta itsestään, heillä on toivoa tulevasta ja tuntevat rakkautta.

Ugandan lippu.

13

Suuret astiat ja annokset lisäävät kaloreita Kylläisyys Ruokatutkimuksissa on myös mitattu ihmisen kokemaa kylläisyyttä. Tavallisesti käytetään kylläisyysjanaa, jonka oikea pää kuvaa erittäin kylläistä oloa ja vasen pää kiljuvaa nälkää.

Koehenkilöt merkitsivät janalle miltä heistä aterioituaan tuntuu.

Oletko miettinyt oman ruokalautasesi annoskokoa? Nimittäin tutkittu fakta on, että mitä isompi lautanen sinulla on ja mitä isommasta astiasta otat ruokaa, sitä enemmän syöt tiedostamattasi.

Ruokailutestit Ruokailutesteissä on huomattu, että ihmiset syövät säännönmukaisesti suuremmista ruoka-annoksista enemmän kuin pienemmistä. Samoin he syövät isommista lautasista suurempia annoksia kuin pienistä. Merkittävää tässä on, että syömistesteissä koehenkilöt eivät ole huomanneet lainkaan syöneensä enemmän ja heidän on ollut vaikea uskoa tätä todeksi. Kyseessä on alitajuntainen ja automaattinen käyttäytyminen, joka koskee kaikkia ihmisiä ammattiin tai yhteiskuntaluokkaan katsomatta.

Pienempi annos, vähemmän kaloreita Ruokahalututkimusten tulokset yllättivät. Ihmiset söivät enemmän isommista astioista ja saivat enemmän kaloreita, kuin vastaavasti syötyään pienemmistä astioista vähemmän ruokaa ja vähemmän kaloreita. Kuitenkin jokaisella otantakerralla he merkitsivät kylläisyyden tunteen samaan kohtaan, riippumatta siitä, että he olivat voineet syödä määrällisesti ja kalorillisesti huimaavan määrän enemmän ruokaa. Tutkijat arvelevat, että ihmiset ovat tottuneet käsittelemään syömisiään annoksna, kun annos on syöty tuntuu sopivan kylläiseltä.

Isot annokset tavallaan huijaavat ruokahalua ja kylläisyyttä.

Mitä suurempi kattila . . .

Jos suuremmasta kattilasta otetaan enemmän ruokaa, niin myös isommasta pakkauksesta otetaan enemmän. Isosta sipsipussista tai karkkipussista otat enemmän kuin normaalikokoisesta. Myös ravintola-annoksen koolla on merkitystä. Isommasta annoksesta syöt enemmän. Me ihmiset olemme huonoja arvioimaan edessä olevan ruuan määrää, ajattelemme helposti, että suuri annos on aivan normaalinkokoinen annos. Ja harvoin liikasyönti rajoittuu vain yhteen kertaan. Pikkuhiljaa se mikä on iso annos, muuttuu normaalin kokoiseksi annokseksi.

Mitä sitten pitäisi tehdä?

Isoja ruoka-annoksia ja -pakkauksia tulee välttää, sillä niistä saadaan aina enemmän kaloreita.

Isoille lautasille otetaan enemmän ruokaa.

Painonhallitsijan kannattaa pitää lautasen koko maltillisena.

Energiapitoisia ruokia ei pidä tuoda ruokapöytään ylen määrin ja ne sijoitetaan pieniin tarjoilukulhoihin tai kattiloihin.

Terveellisiä ruokia, kuten salaatteja, raasteita ja hedelmiä kannattaa pitää esillä pöydässä paljon ja suurissa astioissa.

Teksti: Jenni Lähde: Painonhallinnon luento 18.4.2013 sisätautien erikoislääkäri Pertti Mustajoki

14

KLUBIN KESÄ 2013 KESÄTEATTERI 16.7. klo 19 Vuohensaaren kesäteatteri, ”Aatamin puvussa ja vähän Eevankin”, Mervi

HENKILÖKUNNAN KESÄLOMAT Mervi 3.6 - 29.6.13 Satu 17.6 - 13.7.13 Jenni 1.7 - 31.7.13 Arja 29.7 - 24.8.13

UIMARETKET Sovitaan paremmin kesällä, mutta tarkoitus olisi järjestää iltapäivisin uintiretkiä heinä-elokuussa Vuohensaareen.

JUHANNUS Klubi menee kiinni to 20.6. klo 13 Juhannusaatto pe 21.6. Klubi suljettu

HUOM! Grillaamme kattotasanteella mahdollisimman usein sään salliessa.

ILTATOIMINTA 13.6. Yllätysohjelmaa, Arja, Satu, Jen ni

KLUBITALO ON AUKI KOKO KESÄN!

KESÄRETKI 18.6. Rantapirtti, Lehmijärvi klo 10- 16, Arja ja Jenni

Torikeitaalta Klubilaisille kaffe ja rinkilämunkki=3,00 e hillomunkki+kahvi=2,80 e koko kesän!

Esitä joko klubin jäsenkortti tai kerro ennen maksamista, että olet klubitalon jäsen.

15

KLUBITALON OHJELMA

YHTEYSTIEDOT:

Salon Klubitalo Länsiranta 8 II krs 24100 Salo

044044-727 5150

ma—to pe

klo 8.30 – 15.45 klo 8.30 – 14.00

ma—to pe

klo 12.00 klo 11.30

ma—to pe

klo 10.00 – 10.30 klo 14.00 – 14.30 klo 10.00 – 10.30

Talovartti

ti

klo 9.45

Lehtitiimi:

ke

klo 9.15

Aukioloajat:

salonklubitalo@ssmts.fi www.salonklubitalo.fi

Ruokailut:

johtaja Arja Timonen

040-532 9748

ohjaaja Jenni Salakari

044-727 5152

ohjaaja Mervi Hopia

044-532 9740

ohjaaja Satu Laakso

044-727 5153

Kahvila auki:

:

16