Klubilehti - 1/2014

UNELMIEN NUMERO 1/2014

Klubitalolla ennätysmäärä käyntejä viime vuonna Toimittaja Eeva Koskinen koulutti meitä lehden teossa

Huntujen liehuntaa ja itämaisia rytmejä Klubilla

Julkaisija

Sisällysluettelo

Salon Klubitalo

Pääkirjoitus Mikko ................................... 3

Salon Klubitalo on mielenterveyskuntoutujien ja palkatun henkilökunnan muodostama jäsenyhteisö, joka tarjoaa vertaistukea ja tavoitteellista toimintaa. Noudatamme kansainvälistä Fountain House-ideologiaa ja kansainvälisiä standardeja.

Klubitalon vuosikatsaus........................... 4-5 Unelmiin liittyy vahva usko ...................... 6-7 Tsemppi-talossa tuttu tunnelma .............. 8 Monenlaista iltatoimintaa......................... 9

Painopaikka

Mediamaja, ATK-yksikkö

Mediamajassa vipinää............................. 9

Yhteystiedot

Vinkkejä lehden tekoon ........................... 10-11

Salon Klubitalo Länsiranta 8 II krs 24100 SALO puh. 044 727 5150 E-mail:

Mintun blogi .... ....................................... 11 Heurekan matkan mainos ....................... 12 Unelmia rasiassa- näyttely ...................... 12-13

salonklubitalo@ssmts.fi

Kotisivut:

Huntujen liehuntaa. ................................. 14

www.salonklubitalo.fi

Oriental live!-mainos ............................... 15

Klubitalo avoinna

ma—to klo 8.30 - 15.45 pe klo 8.30 - 14.00

Opiskelija piinapenkissä .......................... 15 Kurkistus mielen maailmaan ................... 16

Päätoimittaja

Arja Timonen

Ruokala Maan keittokirjasta .................... 17

Toimituspäällikkö

Ruokala Maan terveysvinkki.................... 17

Kikka v

Ilmoitukset....... ....................................... 18-19

Taitto

Klubitalon yhteystiedot ............................ 20

Kikka v Tämän lehden toimittivat

Arja, Satu, Mikko, Sauli, Tea, Kiira, Jenni, Hannu, Mirka, Sauli, Mervi, Taina, Lasse, Mari, Minttu, Marre

Kannen kuva

Tea ja Kiira

KLUBILEHTI ILMESTYY 2014

KLUBILEHTI 1 KLUBILEHTI 2 KLUBILEHTI 3 KLUBILEHTI 4 KLUBILEHTI 5

Käytämme etunimiä suojellaksemme kirjoittajien henkilöllisyyttä.

Rahoitus

Ray:n ja Salon kaupungin tuella

2

28.02.2014 30.04.2014 30.06.2014 30.09.2014 28.11.2014

Pääkirjoitus Unelmavuotemme starttasi Unelmien rasia – näyttelyllä

Minusta ei kuitenkaan tullut rakennusmiestä sillä työn fyysisyys olisi tehnyt selälleni huonoa. Minusta tuli elektroniikka-asentaja, koska olin ollut kiinnostunut viihde-elektroniikasta koko murrosikäni. Nykyiset unelmani eivät liity ammattiin vaan oman hyvinvointini parantaminen on etusijalla.

T

ätä tekstiä aloittaessa on tullut kuluneeksi päivälleen vuosi siitä kun tulin ensimmäisen kerran tutustumaan Salon Klubitalolle. Klubitalolla käynti on vaikuttanut minuun positiivisesti. Kestän vastoinkäymiset paremmin kun minulla on muuta ajateltavaa, ja klubitalomaailma on tarjonnut minulle työtehtävien ja ihmisten kanssa keskustelun myötä sitä.

Klubitalo on myös aktivoinut minua pääsemään ulos omasta asunnostani. Olen havainnut että Klubitalo on myös vaikuttanut muihin ihmisiin eri tavoilla positiivisesti.

Klubitalon toiminta on taas rahoitettu vuodeksi eteenpäin Raha-automaattiyhdistyksen ja Salon kaupungin osalta. Lisäksi saamme RAY:n rahoituksella palkattua ” Paikka auki nuorelle ” -hankkeen kautta yhteisöavustajan klubitalollemme. Yhteisöavustaja avustaa keittiössä ja kahviossa sekä ATK-puolella. Lisäksi hän innostaa ihmisiä liikuntaan sekä musiikkiin.

Olemme koonneet ahkerasti viime vuoden tilastoja .

Jäsenten käyntiaktiivisuus on lisääntynyt uuden paikan myötä. Lisää koottua tietoa viime vuoden tapahtumista löydät seuraavalta aukeamalta.

Unelmavuosi starttasi alkupamauksella viime syksynä kun aloimme työstää Unelmarasioita. Unelmia rasiassa - näyttely oli esillä pääkirjastossa 2.-24. tammikuuta. Unelmia on eri ihmisillä erilaisia. Oma unelmani oli lapsena tulla rakennusmieheksi. Tähän unelmaan varmaankin vaikutti oma isäni jota pikkupoikana ihannoin.

” K aikista unelmistamme voi tulla totta, jos meillä vain on rohkeutta tavoitella niitä ” .

- Walt DisneyMikko

Tässä teokseni: Unelmana Tikapuuni Taivaaseen.

3

Klubitalolla ennätysmäärä käyntejä vuonna 2013

Kuukausi Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu

S

alon klubitalon viides toimintavuosi on ollut suurten mullistusten vuosi: klubitalo vuokrasi SPR:n Varsinais-Suomen piirin omistaman toimitilan Salon ydinkeskustasta. Tilat pienenivät yli sadalla neliöllä, mutta vastineeksi saatiin pienin muutoksin kompakti ja toiminnallisesti erityisen sopiva tila.

Säästö vuokrakuluissa mahdollisti neljännen osaaikaisesti toimivan ohjaajan palkkauksen ja toiminnan monipuolistamisen mm. säännöllisen iltatoiminnan avulla. Kertomusvuonna panostettiin erityisesti luovaan toimintaan ja työhön valmennukseen. Klubitalon ulkopuolinen työpiste löytyi läheiseltä hevostilalta.

päivät/kk 22 20 19 18 21 20 23 22 21 23 21 16 246

naisia 208 149 149 142 154 106 123 146 133 158 154 116 1738

miehiä 128 129 132 141 137 118 155 173 180 231 174 132 1830

yht 336 278 281 283 291 224 278 319 313 389 328 248 3568

ka/pv 15 14 15 14 14 11 12 15 15 17 16 16 15

Miehet käyvät ahkerasti klubitalolla. Keskimäärin 15 jäsentä päivässä vieraili klubitalolla.

Uusia jäseniä sitoutuu tasaiseen tahtiin

Jäsenistöstä oli kuluneen vuoden aikana työssä, kuntouttavassa työssä, työkokeilussa tai opiskelemassa 45 jäsentä 39 % mikä on kaksi kertaa toimintasuunnitelmassa asetettua 15 prosenttia suurempi.

Vain harvat jäävät toiminnasta pois muutoin kuin työhön, koulutukseen, kuntouttavaan työhön tai muuhun toimintaan siirtymisen vuoksi.

Klubitalon jäsenrekisterissä oli vuoden lopulla 116 jäsentä, joista aktiiveja 70. Uusia jäsenyydestä kiinnostuneita tutustujia kävi kaikkiaan 45 ja 15 heistä liittyi jäseneksi. Klubitalolle ohjaavia tahoja on useita, joista tärkein erikoissairaanhoito. Kokemus on osoittanut, että parhaiten mielenterveyskuntoutujat sitoutuvat klubitalon toimintaan, kun tutustuminen tapahtuu omahoitajan tukemana.

Kansainvälisyys toi väriä arkeen

Klubitalon toiminta oli luovaa ja monipuolista: klubitalolla vieraili omaisia, yhteistyökumppaneita, kaupungin työntekijöitä eri toimintapisteistä, A-klinikalta yhteensä 280. Toimintaa väritti myös kansainvälisyys, jota toivat mukanaan Turun AMK:n kautta tulleet työharjoitteluaan suorittavat Pakistanista, Keniasta, Ugandasta ja Gambiasta kotoisin olleet sairaanhoidon opiskelijat sekä EU:n alueelta tulleet kolme ulkomaista AMK:n opiskelija-opettajavaihtoryhmää.

Erilaisia juhlatilaisuuksia kuten laskiainen, vappu- tai joulujuhla, järjestettiin kaikkiaan 17. Iltatoimintaa järjestettiin 26 kertaa. Ohjelmassa oli mm. palveluskoiran vierailu, lautapelejä, keilausta ja musiikin kuuntelua. Iltatoimintaan osallistujia oli tapahtumissa keskimäärin kahdeksan jäsentä.

Klubitalon työpainotteiseen päivän osallistujia oli ennätysmäärä vuonna 2013 ja tavoitteena ollut keskimääräinen 15 kävijää päivässä saavutettiin. Jäsenkäyntejä kertyi kaikkiaan 3568 ( v.2012 3061 ) . Toimintapäiviä oli 246, muuttopäiviä 2. Uusia jäsenyydestä kiinnostuneita tutustujia kävi vuoden mittaan 45 henkilöä, heistä 15 liittyi jäseneksi. Keskimääräinen työskentely aika klubilla oli 3 h 20 min. Lounastajia oli 2191, keskimäärin 9 ruokailijaa päivässä.

Jäsenkysely kertoi tyytyväisyydestä

Marraskuussa 2013 jäsenille tehtyyn tyytyväisyyskyselyyn vastasi 41 jäsentä. Vastauksista kävi ilmi, että klubitalo on jäsenille tärkeä paikka, jonka tarjoamat työtehtävät on koettu mielekkäiksi.

4

Aloitettua iltatoimintaa koettiin järjestettävän riittävästi. Kaikki toiminnan parannusehdotukset kohdistuivat työelämävalmennukseen.

Suurin osa vastanneista 83% koki klubitalon parantavan heidän psyykkistä vointiaan ja 71% koki klubitalotoimintaan osallistumisen vähentävän psyykkisen hoidon tarvetta. Klubitalolla opituista taidoista koettiin olevan hyötyä talon ulkopuolellakin. Vastaajista 27% aikoo hakeutua työelämään, 10% tahtoo opiskelemaan ja 17 % opiskella harrastusluonteisesti esim. kansalaisopistossa.

Osallistuimme kansainväliseen tutkimukseen

woodin yliopiston School of Social Work & Administrative Studies ja tutkimusta johtaa tohtori Kimiko Tanaka.

Kyseiseen tutkimukseen liittyen Tukholmassa pidettiin elokuussa kansainvälinen symposium, johon myös klubitalon johtaja Arja Timonen osallistui.

Lokakuussa valmistui Turun yliopiston Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan Sosiaalitieteiden laitoksen opiskelijan Liina Rantasen Pro Gradu – tutkimus ” Roolit mielenterveyskuntoutuksessa. Salon Klubitalon jäsenten näkemyksiä. ”

Salon klubitalo on ollut mukana Suomen klubitaloverkoston toiminnassa. Osallistuimme toukokuussa pidettyyn klubitaloverkoston kevätseminaariin Jyväskylässä. Klubitalomme otti vastuulleen verkoston kotisivujen ylläpidon.

Olemme mukana myös kansainvälisessä klubitalotutkimuksessa ” Clubhouse Work-Ordered Day and Psychiatric Recovery ” .

Tutkimuksen taustalla on pennsylvanialainen Mary-

Salon Kansalaisopiston Rantapirtti Lehmijärven rannassa on yhteisömme kestosuosikki

5

kesäisenä retkikohteena.

Unelmiin liittyy vahva usko tulevaisuuteen

Unelmat toimivat psyyken palvelijana, sanoo Hannu

istä sinä unelmoit? Uskallatko unelmoida, vai ovatko unelmasi jääneet arjen raskauden alle? Ihmisen pitäisi unelmoida päivittäin, ottaa pieni oma aika, vaikka vain muutama minuutti ja elää omien ajatustensa ja unelmiensa kanssa. Unelmat viitoittavat arkipäivän valintojamme – usein tietämättämme. Parhaimmillaan unelmat toimivat tavoitteinamme. Unelmiin liittyy myös vahva usko tulevaisuuteen.

nelmat ovat ihmisen psyykeen ja elämän tärkeä palvelija. Minulle unelmat eli haaveet merkitsevät paljon, oikeastaan koko kuntoutumiseni perustuu unelmaan. Ilman unelmaani psyykkinen vireyteni ja elinvoimaisuuteni ei olisi mahdollista, sanoo Hannu, Salon klubitalon uusi jäsen.

M

U

Vahva pohja

On tärkeää tiedostaa unelma

Hannun mielestä unelmalla pitää olla fundamentaalinen, perustavaa laatua oleva pohja. ” Unelman pitää olla ihmisestä itsestään lähtevä vahva toive, haave, paremmasta tulevaisuudesta. Jos perusta on vahva, se kestää myrskyjenkin koetuksen. Myrskyn jälkeen ihminen huomaa, että hänen unelmansa on oikea ja totta. ”

Unelmat voivat olla aineettomia tai materiaalisia. Joku unelmoi hyvästä ystävästä, parisuhteesta, vahvemmasta itsetunnosta. Joku taas uudesta autosta, lomamatkasta, siitä ihanasta Louis Vuittonin laukusta. Tärkeää on tiedostaa unelma ja lähteä kulkemaan sitä kohti. Joskus unelman toteutuminen vaatii vanhasta luopumista ja elämän uudelleen järjestelyä. Joskus unelmat eivät toteudu ja parempi niin.

Minun unelmani

Minun unelmani oli kuntoutua vakavan tapaturman ja sairauden jälkeen yhteiskuntakelpoiseksi ja yhteisön jäseneksi takaisin. Ensimmäinen askel oli kelvata itselleni ja lähiomaisilleni. Se oli valtavan suuri haave ja tuntui lähes mahdottomalta. Kuitenkin pienin askelin kuljin määrätietoisesti sitä kohden ja pikkuhiljaa se alkoi toteutua, Hannu toteaa.

Aito unelma kumpuaa mielen syvyyksistä

Tärkein kysymys on miten elämäni muuttuisi kun unelma toteutuu. Olenko onnellisempi, tasapainoisempi, onko tämä unelma minulle oikea unelma.

Unelmat nimittäin voivat olla myös jonkun toisen unelmia, esim. vanhempien asettamat tavoitteet lapsensa koulutukselle. Aito unelma kumpuaa mielen syvyyksistä, mikä asia parantaisi ratkaisevasti elämääni.

Toteutunut unelma

Unelmat voivat toteutua

Toiveen toteutuminen voi tuntua mahdottomalta vielä siinä vaiheessa, kun vasta kartoitat unelmaasi. Anna sille mahdollisuus. Jos tietäisit unelmoidessasi, miten haaveesi toteutuu, voisit toteuttaa sen tässä ja nyt.

Unelmat voivat toteutua yllättävillä tavoilla. Juuri nämä toteutumistavat ovat varsinaisia yllätyksiä, ei niinkään se, että unelmat toteutuvat.

Nyt kuulun Klubitaloyhteisöön. Minä olen tasaarvoinen ja kunnioitettu yhteisön jäsen. Klubitalolla tunnen olevani hyvin motivoitunut ja minut hyväksytään sellaisena kuin olen. Joka kerta kun tulen tänne, siitä on paljon hyötyä minulle ja toimii yhtenä askeleena unelmaani. Klubikäynti merkitsee minulle vahvaa terapiaa.

Mottoni on nykyään: ” R aittiina asiat selviävät paremmin! ”

Unelmilla on taipumus toteutua, samoin kuin peloillakin. Siksi kannattaa harkita, mitä toivoo ja miten haaveensa hahmottaa. Tosin usein sattuu, että asiat menevät vielä paremmin kuin osaat edes unelmoida.

Hannu

Jenni 6

Unelmani ei ole omistaa, vaan olla vapaa!

Muutos

Elämäni muuttui vähitellen hyvin erilaiseksi. Aloin tutustua itseeni uudelleen, etsiä kadonnutta minuuttani ja aloin unelmoida. Ymmärsin että saavuttaakseni unelmani minun on tehtävä töitä niiden eteen, oltava avoin ja rohkea, sekä pyrkiä olemaan rehellisesti ja kaunistelematta juuri se mikä olen.

O

len pohtinut paljon miten erilaisia unelmia ihmisillä on. Jotkut unelmoivat materiaalisista asioista, toiset terveydestä, onnesta, rakkaudesta tai elämänmuutoksesta.

Omat unelmani painottuvat pääosin ei materiaaliselle puolelle, joka korostui entisestään sairastumiseni myötä. En koskaan löytänyt onnea esineistä ja autoista, asunnoista, siitä kaikesta jota olin haalinut ympärilleni.

Pikkuhiljaa olen löytänyt kadonneita palasia itsestäni ja huomannut ympärilläni ihmisiä jotka saavat minut nauramaan, unohtamaan ikävät asiat ja välillä jopa nauttimaan hetkistä, elämästä.

Suhtaudun unelmiini kuitenkin usein maltillisesti ja unelmoin hyvin pienistä asioista, sillä pienen unelman toteutuessa onni on usein moninkertainen!

Etsin unelmaani

Sairastumiseni lisäksi koin toisenkin suuren elämänmuutoksen, jonka vuoksi aloin vähitellen luopua esineistä ja toimimattomista ihmissuhteista joilla olin täyttänyt elämääni ja mitä enemmän luovuin sitä paremmalta minusta tuntui.

Tietyllä tapaa sairastumiseni pelasti minut, sillä olin ajautunut jo todella kauas itsestäni, enkä enää tiennyt kuka olin, mikä oli minua itseäni ja mikä sitä, mitä minun odotettiin olevan.

Unelmilla on elämässäni valtava merkitys, sillä jos en uskaltaisi unelmoida ja tehdä töitä niiden eteen, en koskaan kokisi sitä järisyttävää onnen tunnetta, kun unelma muuttuu todeksi!

Mirka

Kuva: Mirka 7

Tsemppi-talossa tulee tuttu tunne

Myös eroavaisuuksia löytyy

Huoneistosta löytyy myös valkotaulu, johon on kirjattu työtehtäviä ja vastuita. Samoin kahvio-lounastarjoilu toimii klubitalon toimintamallia mukaillen. Eroavaisuuksia myös löytyy: osa Tsemppi-talon kävijöistä on liittynyt talon jäseneksi, osa taas käy kohtaamispaikassa eikä heidän tarvitse sitoutua jäsenyyteen.

Tsemppi-Talo on turkulaisten mielenterveyskuntoutujien toimintakeskus, jonka toiminta perustuu klubitalotoimintaan. Kun Tsemppi-talon ovesta astuu sisään, tulee tuttu tunne.

K

Odotamme vastavierailua ilolla

irpeänä joulukuun päivänä meitä lähti henkilöautolastillinen tutustumaan Turun Tsemppitaloon. Saimme lämpimän vastaanoton ja hyvän perehdytyksen talon toimintaan. Johtaja Saara Marjamäki kertoi, että Tsemppi-talo on aloittanut perinteisenä klubitalona. Rahoittajan vaatimukset kuitenkin muuttivat toiminnan luonnetta siten, että se ei enää kutsu itseään klubitaloksi. Heti sisään astuttua tulee kuitenkin tuttu tunne: vastassa on respan tiski ja sisään kirjautuminen.

Käynti oli monella tapaa antoisa. Heillä oli joitain hyviä toimintatapoja esim. kirjaamisissa, jotka tuntuvat kokeilemisen arvoiselta myös omassa klubitalossamme. Oli todella mukava nähdä toimintaa, joka oli rikastanut klubitalomallia oman näköisekseen. Toivottavasti meillä on myös jotain annettavaa Tsemppitalon väelle, kun he tekevät vastavierailun meille.

Arja, Satu, Sauli, Irene ja Karoliina

Tsemppi-talossa ovat ovet aina avoinna.

8

Monenlaista iltatoimintaa

K

Ystävänpäiväaskartelua

T

Keilailua Hanhivaarassa

orstaina 6.2. tartuimme iltatoiminnassa saksiin ja liimaan ja askartelimme Englannin lakuja huovasta. Meitä oli paikalla kaiken kaikkiaan kuusi ja meillä oli tosi mukavaa. Söimme välillä lämpimiä voileipiä ja joimme kahvit. Kaikki saivat työnsä valmiiksi ja olivat tyytyväisiä. Kiitos kaikille osallistuneille!

ävimme torstaina 13.2. iltatoiminnassa keilailemassa Hanhivaarassa, rata oli varattuna klo 16.30-18.00. Meitä oli paikalla 11 ja meillä oli käytössä kaksi keilarataa. Ehdimme pelata noin kaksi kierrosta vaikka meitä olikin toisella radalla 5 ja toisella 6 keilaajaa. Keilaamisen jälkeen klubitalo tarjosi iltakahvin.

Kikka v

Lasse

Mediamajassa vipinää

Valokuvauskerho

Salon Klubitalossa valmennetaan käyttämään arjen nettitaitoja. Ilmapiiri on rento ja nauru raikaa.

Valokuvauskalustoa on Klubitalolla runsaasti. Mediamajan kevään ohjelmassa on kerran viikossa kokoontuva ” valokuvakerho ” , jossa valokuvaamisesta kiinnostuneet jäsenet opettelevat yhdessä ottamaan parempia kuvia erilaisten harjoitustehtävien avulla.

Myöhemmin keväällä koostamme kuvakirjan omista valokuvistamme.

S

alon Klubitalon atk-yksikössä, Mediamajassa, on riittänyt väkeä välillä ruuhkaksi asti. Moni uusi jäsen on löytänyt paikkansa Mediamajasta ikään katsomatta. Yhteiskunnallisten palvelujen pikkuhiljaa siirtyessä nettiin on jokaisen etu opetella atk:n perustaitoja, kuten verkkopankin ja sähköpostin käyttöä. Mediamajan perustehtäviä on koulutusten lisäksi käyntitilastojen teko, nettisivujen päivittäminen, esitteiden suunnittelu ja atk-laitteistoista huolehtiminen.

Satu

Arjen nettitaitoja

Mediamajassa on mahdollista talon töiden lisäksi kehittää omia taitojaan ja opetella uusia. Apua ja ohjausta saa tietokoneen käynnistyksestä ja hiiren käytöstä eri toimisto-ohjelmiin ja kuvankäsittelyohjelmiin, laskujen maksamiseen verkkopankissa, oman nettisivun tekemiseen ja laitteiston huoltoon asti.

9

Toimittaja Eeva Koskinen antoi vinkkejä Klubilehden tekoon Lehden teko klubitalossamme on harrastuspohjaista , mutta oli mielenkiintoista saada tukea ammattilaiselta voidaksemme kehittää lehteämme kiinnostavammaksi ja luettavammaksi.

ät jutut laitetaan jutun loppuun. Kun kirjoitan tämän, ymmärtääkö peräkylän mummokin asian?

Jutussa on hyvä olla hyvä otsikko, joka kertoo jotain sykähdyttävää jutun sisällöstä. Ja ingressi, lyhyt alkutiivistelmä, joka imaisee lukijan haluamaan lukea lisää . Väliotsikot ovat myös tärkeitä. Lukijan pitäisi pystyä otsikko, ingressi ja väliotsikot lukemalla tajuamaan mistä jutussa on kyse.

L

ehdessä käytetään mielellään vain yhtä tai maksimissaan kahta eri fonttilajia. Sen sijaan lehdessä pelataan tämän yhden fontin eri koolla, lihavoinnilla tai kursivoinnilla. Yksinkertainen ja selkein tyyli on aina paras!

Vältä käyttämästä sanoja tavoitteet, tavoitteellinen, innovatiivinen ja haasteellinen. Keksi mieluummin toinen vaihtoehto ilmaista asia.

Pääkirjoitus on kannanotto

Pääkirjoitus on lehden kannanotto niihin asioihin, mitä kyseinen lehti sisältää. Se on se, mitä lehdellä halutaan sanoa - koko Klubitalon mielipide. Mitä asioita haluaisitte olevan esimerkiksi paikkakunnallanne paremmin?

Yhteen lehteen tulee yksi tai kaksi pääkirjoitusta. Pääkirjoituksen pituus on maksimissaan puoli sivua eikä siihen tule väliotsikoita.

Juttutyyppejä on useita

Uutinen on juttutyyppi, jossa pitää vastata kysymyksiin mitä, missä, milloin, kuka ja miten. Uutisessa ei tuoda esiin kirjoittajan mielipidettä käsiteltävästä asiasta vaan todelliset faktat.

Mielipidekirjoitus

Kirjoita selkeästi, jotta mummokin ymmärtää

Mielipidekirjoitus on jonkun ihmisen mielipide, jonka hän on kirjoittanut lehteen. Niitä voidaan julkaista myös nimimerkillä.

Tekstiä kirjoittaessa tärkeintä on jutun aloitus. Jutun tärkeimmät asiat kirjoitetaan aina jutun alkuun ja juttua kevennetään loppua kohden eli vähemmän tärke-

Toimittaja Eeva Koskinen opasti yhteisöämme lehdenteossa.

10

Kuvien käyttö

Mintun blogi

Kuvat ovat lehdessä usein tekstiä tärkeämpiä. Ihminen näkee ne ja muodostaa kuvan kyseisestä jutusta kuvan perusteella. Valitse juttuun yksi pääkuva ja laita muut kuvat pienemmällä. Vältä kuvilla kikkailua: älä laita kuvien päälle tekstiä tai laita kuvia päällekkäin tai vinoon. Älä pyöristä kuvien kulmia tai kehystä niitä.

Kun minusta tuli mummi

N

iin siinä vaan sitten kävi, että minustakin tuli mummi. Ja juuri ennen kuin täytin 40-vuotta.

Miltäs nyt tuntuu, kyseltiin. Voi voi voi voi.

Jalkoja rupesi juuri kolottamaan ja neljänkympin kriisi pakkaa päälle. Ei hyvin mene. Tytärkin yritti lohduttaa minua syntymäpäivänä: ” Äiti, ajattele positiivisesti, sulla on vielä puolet elämästä jäljellä! ” . Ei se paljon tällaista vanhaa kehäraakkia lohduttanut, mutta täytyy vaan yrittää ajatella positiivisesti.

Laita lehteen neliskanttisia kuvia mielellään suoraan.

Suosi itse otettuja kuvia tai mediakuvia, vältä clipartkuvien käyttöä. Rajaa kuvia reilusti ja käytä isokokoisia kuvia. Myös grafiikkaa voi käyttää kuvituksena, jos jutun aiheeseen liittyy sellaista materiaalia.

Lehtikoulutus kannusti uusille urille

K

No mitä hyviä puolia mummina olemisessa sitten on?

Nooo. Olen vielä ” nuori ” ja nelikymppinen. Saan helliä ja lelliä vauvaa niin paljon kuin haluan. Se ainakin on mukavaa. On ihmeellistä ja hauskaa seurata vauvan kehittymistä ja kasvamista – Se nimittäin tapahtuu tosi nopeasti. Saan toivoa lisää lastenlapsia eikä minun tarvitse tehdä niitä enää itse. Odotan aikaa jolloin lapsi on niin iso, että hän haluaa tulla mummilaan viikonlopuksi, se on sitä isoäidin roolia.

Nyt minullakin on aikaa lapselle.

uuntelin Eeva Koskisen luentoa lehtikoulutuksesta ja havaitsin, että se oli erinomainen.

Paitsi, että Klubi sai arvokasta tietoa ja vinkkejä lehden taitosta ja palstoituksesta sekä juttujen teosta, Eeva kertoi pitämästään lehtikoulutuksesta afganistanilaisille naisille, jäsenemme Hannu tuumii.

Koskinen on itse paikan päällä nähnyt millaisissa oloissa afganistanilaiset elävät, mitä kokevat, mitä he muistavat historiastaan ja kuinka he selviytyvät. Kyseinen asia on tärkeä. Jokaisella on oikeus omaan uskontoon ja on hyvä tietää mitä muut uskonnot kertovat ja opettavat elämästä. Minä pidin Eevan luennosta ja minua se kannusti uuteen aluevaltaukseen, osallistumaan lehden toimitukseen, Hannu toteaa.

Toivottavasti minusta ei kuitenkaan tule ” pummia ” .

Tyttäreni nimittäin kutsui minun äitiäni kerran mummipummiksi, ja keksi siitä oikein laulunkin. Kyllä meillä oli sitten hauskaa. Odotan että lapsi alkaa puhua, mutta siihen menee vielä aikaa. On kuitenkin hauskaa katsoa jo nyt kun vauva opettelee kääntymään lattialla ympäri ja alkaa syödä kiinteää ruokaa. Voi sitä sotkun määrää. Autan tietysti sen minkä osaan.

Edellisestä vauvasta kun on aikaa jo kohta 17-vuotta.

M

inusta lehtikoulutus oli hyvä. Saimme paljon uutta ja hyödyllistä tietoa lehtikoulutuksessa siitä, miten lehteä tulisi tehdä. Minulla ei ole ollut ennen tätä kokemusta tai koulutusta lehden teosta. Nyt saimme kuulla oikein ammattilaisen suusta miten lehteä tulisi oikein tehdä, Kikka kertoo tyytyväisenä.

Tällaisia mummi -ajatuksia minulla on isoäidiksi tulemisesta. Ei hassumpaa elämää, täytyy sanoa. Ja neljänkympin kriisikin menee vielä ohi aikanaan.

Saimme aika suoraa palautetta siitä, miltä lehtemme jutut näyttävät ja miltä lehden ulkoasu näyttää tällä hetkellä. Koin kuitenkin lehtikoulutuksen erittäin hyödyllisenä mahdollisuutena kehittää lehteä tästä eteenpäin. Tämä uusin lehtemme onkin kokenut nyt monia uudistuksia, jotka toivottavasti miellyttävät kaikkia lukijoitammekin. Kiitos lehtikouluttajallemme Eeva Koskiselle mielenkiintoisesta ja antoisasta opetustuokiosta! Kikka summaa.

Mummoterkuin, Minttu

11

Unelmarasia-näyttely herätti huomiota

Teemme jäsenmatkan

Heureka tulee hulluksi -näyttelyyn to 10.4.14!

Lähdemme klo 9.00 ja palaamme takaisin Heurekasta klo 14.30.

Ilmoittautumiset matkalle pe 4.4. mennessä!

Lähde Sinäkin elämysmatkalle!

Unelmana rakkaus kommentoi teostaan näin: ” H e ureka tulee hulluksi ”

” K okea

se hetki, jolloin löytää vastauksen kaikkiin kysymyk-

on toiminnallinen näyttely mie-

siin ” .

lenterveydestä. Näyttelyssä pääset tutustumaan miten mielenterveyden häiriöihin on suhtauduttu ennen ja nyt, miltä mielenterveyden häiriöt tuntuvat ja miten omasta mielenterveydestä sekä mielen hyvinvoinnista voi pitää huolta. Näyttelyssä ihmisten

voi

tutustua

mielenterveyden

häiriöstä

kärsivien

koskettaviin ja lohdullisiin elämäntarinoihin.

Unelmana Mökki merenrannalla kommentoi teostaan näin:

” R auhaa sielulle ” .

Unelmana kättentyöt kommentoi teostaan näin: ” T y kkään askarrella ja opetella uusia asioita tietokoneen käytöstä ” .

Kuva näyttelystä: Anna kehon puhua.

12

Lehtijuttu Unelmien rasia -näyttelystä Salonjokilaaksossa 9.1.2014

Taina Virtanen esittelee omaa työtään, nimeltä ”Unelmana mökki merenrannalla”.

Kirjaston näyttely kertoo arkeen voimaa Tiina Helminen

Salon Klubitalon mielenterveyskuntoutujat ovat pitkin syksyä puuhanneet taideprojektin parissa, joka nyt koristaa Salon pääkirjastoa.

Unelmat päätettiin muuttaa ajatuksista näkyviksi asioiksi, jonka jälkeen ne aseteltiin rasioihin.

Projektin alkuun jokainen sai miettiä, millaisia ne omat unelmat todella ovat.

-Alkuun mietittiin, millaista oma elämä nyt on, jonka pohjalta alettiin miettiä unelmia, ja sitä, millaista

elämä voisi olla tulevaisuudessa, kertoo projektissa mukana ollut Taina Virtanen.

Klubitalon johtaja Arja Timonen sanoo yhden aihealueen nousseen esiin ylitse muiden.

- Toistuviksi teemoiksi nousivat rakkaus, läheisyys ja ihmissuhteet. Tämä on ollut todella hieno projekti, Timonen hymyilee.

Taideprojektiin on osallistunut yhteensä 11 klubilaista. Ryhmässä on ollut hyvä henki, ja kaikki ovat autta13

neet toisiaan. Toisia on myös kannustettu rohkeasti unelmoimaan ja uskomaan omiin unelmiin.

Toinen ryhmän ohjausvastaava Taina Virtanen on myös itse osallistunut taiteiluun. Hän kertoo olevansa vahvasti luonnonystävä, josta hänelle lähtikin ajatus omaan unelmaansa rasiassa.

- Luonto on lähellä sydäntä, ja se tuo rauhaa itselle. Tämän halusin myös välittää työhöni. Unelmat ovat ne, jotka auttavat jaksamaan, Virtanen sanoo.

Huntujen liehuntaa ja itämaisia rytmejä Klubilla

Tanssit ovat naisten tansseja toisilleen ja ne tanssitaan paljain jaloin. Puvut ovat kauniita hameita ja huiveja ja korut ovat näyttäviä ja ehdottomasti kiliseviä.

Marion pitää tärkeänä, että keho ja vaatteet luovat tanssin illuusion ja paljasta pintaa ei tässä tanssin muodossa juuri näy. Tanssijat itse sanovat, että tanssi on heille mielenterveyttä ja iloa tuova asia. He ovat matkustelleet Egyptissä, käyneet katsomassa paikallisia tansseja ja ostaneet itselleen esiintymisasuja. Hameita on myös tehty itse.

Tanssiryhmä Niilin Liljat esiintyivät Salon Klubitalon itämaisessa illassa.

I

lta alkoi herkullisella aterialla, jonka oli valmistanut meille Pahkavuoren Grilli Noor Enterprises. Illallinen sisälsi pakistanilaisia makuja liha- ja kasvisruokien muodossa. Ruuan tuoksu ja maku olivat mausteisen huumaavaa ja seuraavalle päivälle ei juuri jäänyt rippeitä.

Illan pääesiintyjinä tanssivat viisi eri-ikäistä naista, jotka todistivat meille, että ilo ja tanssin riemu ei todellakaan ole iästä kiinni. Niilin Liljojen vanhin esiintyjä oli 72-vuotias nainen, joka aktiivisesti harrastaa itämaista tanssia 2-3 kertaa viikossa noin kolme tuntia kerrallaan.

Katsojalle hieno kokemus

Katsojalle kokemus oli intensiivinen. Pienessä tilassa tanssijat tulivat lähelle ja musiikki kuului hyvin. Liikehdintä oli juhlallista ja toisaalta vapaata. Tanssijat tekivät tanssin niin helpon näköiseksi, että mieleen tuli itsekin voivansa pystyä moiseen. Helppous on kuitenkin usean vuoden harjoittelun tulos. Itämaiseen tanssiin liittyy kehon hallintaa ja liikettä päästä varpaisiin.

Selkä- ja vatsalihasten hallinta on tärkeää, koska oleellista tanssissa on pystyä eristämään ylä- ja alavartalon liikkeet toisistaan.

Tanssijoista välittyi tanssimisen ilo ja riemu, vaikka varmasti jännittikin. Ilta oli hieno kokemus ja toi meille palan itämaista kulttuuria kepeällä tavalla ihasteltavaksi.

Baladi-perinne

Niilin Liljojen vetäjä ja koreografi on Marion Christodoulou, joka on tanssittanut tätä ryhmää yli 10 vuotta.

Marionin tanssi on nimeltään Raqs Sharki, joka kumpuaa egyptiläisestä urbaanista kansantanssista, Baladi-perinteestä. Baladissa tanssijan liikkeet ja huivit tulkitsevat musiikin rytmejä, tunteita.

Jenni ja Marre

14

Oriental Live!

Lauantaina 22.3.2014, Hotelli Rikala, Asemakatu 15, Salo klo 19Lämmin, välimerellinen ilta ystävien, hyvän ruoan, musiikin ja tanssin parissa. Kreikkalaista ja arabialaista musiikkia, tanssiesityksiä ja vapaata tanssia, itämaista ruokaa ja basaari, baari auki yömyöhään, Zorbas Orchestra Helsingistä.

Illan esiintyjinä:

Marion Christodoulou ( Salo ) , Niilin Liljat ( Perniö ) , Mariam ( Espoo ) , Merja Haapanen ( Turku ) , Ilona Carlsson- Suvanto ( Turku )

Liput ennakkoon 20€, ovelta 23€, Buffet 15€. Hinta sisältää pääsyn yökerhoon. Mahdollisuus yöpymiseen Hotelli Rikalassa. Ennakkoliput myynnissä Hotelli Rikalan vastaanotossa. Varaukset 044 260 7351 Lotta, 040 847 4684 Marion, dumtek@dumtek.fi

Opiskelija piinapenkissä

Koetko että jotain muuttui ammatillisessa suhtautumisessasi mielenterveyskuntoutujiin?

Kyllä, nyt minulla enemmän halua tehdä työtä mielenterveyden puolella kuin ennen varsinkin mielenterveyskuntoutuksen osalta.

Onko Klubitalosta hyötyä sen jäsenille?

Kyllä, esimerkiksi talo tarjoaa neuvoja ja opastusta.

Kehittäisitkö Klubitalon toimintamallia jollain tavalla?

En, se on mielestäni oikealla radalla.

Muodostuiko sinulle kuvaa Salon Klubitalon verkostoitumisesta kansallisiin Klubitaloihin ja ylipäätään yhteistyökumppaneihin?

Kyllä ja minusta klubitalon idea ja toiminta-ajatus on loistava.

K

Mitä mieltä olet Klubitalomaailman kansainvälisyydestä? Korostettiinko sitä mielestäsi tarpeeksi Klubitalolla? uka

olet

ja

mitä

teet

Salon

Klubitalo on hyvä keksintö, joka pitää olla joka paikassa maailmassa ja kyllä sitä korostetaan klubi-talolla.

Klubitalossa?

Olen Mori Paulo sairaanhoitaja opiskelija ja olen klubitalolla harjoittelussa.

Miten olet kokenut harjoittelujakson

Vielä viimeiset terkut Klubitalolaisille:

yhteisössämme?

On ollut mukavaa kun klubi-talolla on hyvä yhteishenki.

Klubitalo on kiva paikka olla ja sinne on jokainen aina tervetullut. Minulla se on ollut ja tulee oleman todella hyvä kokemus. Olen saanut tavata hienoja ihmisiä ja minä aina tulen muistamaan tämän kokemuksen.

Mikko

Mitä viet mukanasi täältä? Koetko, että tutustumisestasi Klubitaloyhteisöön on hyötyä sinulle tulevaisuu-

Hyvät kokemukset ja kyllä ne kokemukset tulevat auttamaan minua paljon tulevaisuudessa. dessa?

15

Kurkistus mielen maailmaan

Kipeää itsetutkiskelua

Ahdistuksen piirre on että siihen ei koskaan totu. Jatkuva stressitila heikentää kognitiivista valmiutta ja ongelmien kelailu jää helposti päälle. Oma minuus on sidottu kahleilla, joista olen yrittänyt pyristellä väkisin irti. Olen vasta ymmärtämässä että ehkä olen tosiaan luonut itse oman vankilani. Tietyt persoonallisuuden piirteet kulkevat käsi kädessä ahdistusoireiden kanssa. Pyrkimys täydellisyyteen, korostunut hyväksytyksi tulemisen tarve, alttius olla huomaamatta stressin oireita ja korostunut kontrolloimisen tarve.

Elämää ahdistuksen kanssa Krapula joka jatkuu vuosia. Elämää rautahaarniskan vankina. Taistele tai pakene – nappi jatkuvasti pohjassa.

S

anotaan että kyky tuntea pelkoa ja ahdistuneisuutta on terve ominaisuus, koska se varoittaa ihmistä uhkaavista tilanteista. Se voi myös olla psykiatrisen sairauden oire joka heikentää toiminta- ja vuorovaikutuskykyä. Ahdistuneisuuteen liittyy usein erilaisia somaattisia oireita, kuten sydämentykytystä, verenpaineen kohoamista, hengenahdistusta, hikoilua jne.

Kuka minä olen?

Hengitys on usein pinnallista ja katkeilevaa. Sen takia yläkroppa onkin jatkuvassa jännitystilassa kuin rautakorsetissa. Kun keho ja mieli eivät virtaa normaalisti tunne itsestä jää häilyväksi. Se tuntuu epävarmuutena ja hajanaisuutena, jatkuvana varuillaan olona. Tästä seuraa eräänlaista varjoelämää, vieraana omassa kehossaan ja erillään muista ihmisistä. Kuka minä olen? Usein tuntuu kuin olisin jatkuvasti henkisesti vereslihalla. Omien rajojen häilyessä sekä sisäinen että ulkoinen maailma vyöryy suojausten läpi. Olen ajatellut että ” sisäinen termostaatti ” on ahdistuneena epäkunnossa.

Pohjalla vuonna nolla

Itselläni ahdistus alkoi 14 vuotta sitten akuuttina levottomuutena ja pelkotiloina. Olotila poikkesi täysin mistään aiemmin kokemastani. Niinpä hakeuduin pian lääkärin vastaanotolle. Oli helpotus saada diagnoosi ja nimilappu oireille kun maa tuntui järkkyvän jalkojen alla.

Olin vakuuttunut että oli tullut aika ” syntyä ” uudelleen, jättää mennyt ja aloittaa kaikki tyhjältä pöydältä.

Kun lääkäri antoi lääkkeet ja sanoi minun olevan kunnossa parin kuukauden päästä olin täynnä naivia uskoa: palikat vain järjestykseen ja uuteen nousuun!

Vähänpä silloin tajusin! Toisaalta, onneksi en tiennyt mikä määrä pettymyksiä ja epätoivon hetkiä oli vielä tulossa. Vaikka oireet alkoivat äkillisesti, oli niille löydettävissä jo lapsuudesta juontuva historia.

Itsensä hyväksyminen

Eniten apua olen saanut hengitysterapiasta. Suuri oivallus oli havaita että en ole pelkkä ” a hdistuskone ” , vaan minusta löytyy myös kyky rentoutumiseen. Se on taito, joka on mahdollista oppia toisen läsnä ollessa. Oli ihmeellistä huomata että hengitykseen pystyy vaikuttamaan ja kun olotila helpottuu myös ajatukset muuttuvat lempeämmiksi. Ahdistus ei olekaan vieras joka tulee ja menee oman tahtonsa mukaan. Hengityksen syvetessä kehon rajat alkavat hahmottua ja myös psyykkinen eheyden ja kokonaisuuden tunne lisääntyy. Kyky hyväksyä itseni sellaisena kuin olen, riittävänä. Siinä on elämän kokoinen tavoite.

Harhailua

Ensimmäiset vuodet yritin opiskella ja samalla ajelehdin lääkäriltä toiselle ilman jatkuvaa hoitosuhdetta.

Opiskelulle tuli stoppi ja pääsin mielenterveyskeskuksen vakiasiakkaaksi. Vuosien myötä kävin melkein koko hoitopaletin läpi ilman merkittävää vaikutusta.

Olin pitkään hyvin lääkemyönteinen toivoen niistä löytäväni avun ahdistukseen.

Myös klubitalon yhteisö on ollut avuksi jaksamisessa.

Mielekäs tekeminen ja osallisuus johonkin itseä isompaan tuo esiin omia vahvuuksia. Kannustus tuntuu hyvältä ja olen saanut kehittää ihmissuhdetaitoja sekä itsetuntemusta.

Usein tuntui ettei oteta todesta ja ahdistuksen ymmärtäminen on surkeaa. Pitkään jatkuessa alkaa pitää ahdistusta normaalitilana joka ei muutu paremmaksi.

On vaikea paikantaa kipukohtaa ja kuvailla mikä on vialla. Koska perinteinen lääketiede ei tuonut helpotusta kokeilin monenlaista vaihtoehtohoitoa.

Kuva ja teksti: Sauli

16

Ruokala Maan keittokirjasta Helppo kasvissosekeitto

Vaihe 1

1 ps ( 500 g ) Peruna-sipulisekoitusta

Kuumenna vesi kiehuvaksi. Kaada joukkoon jäiset kasvikset. Lisää kasvisliemikuutio ja paprikajauhe.

Anna kiehua noin 10 minuuttia. Ota kattila pois levyltä ja soseuta keitto.

1 ps ( 200 g ) Pakaste keittojuureksia 7 dl

Vettä

1

Kasvisliemikuutio

1 tl

Paprikajauhetta

100 g

Kevyt italian yrtit –tuorejuustoa

Vaihe 2

Lisää tuorejuusto ja kuumenna keitto. Jaa keitto lautasille. Pane jokaiseen keittoon silmäksi nokare tuorejuustoa ja ripottele päälle yrttejä. Tarjoa leivän kanssa.

Pinnalle: n. 50 g

Kevyt italian yrtit –tuorejuustoa ja tuoreita yrttejä silputtuna, esim.

Basilikaa

Ruokala Maan terveysvinkki

Ravintosisältö

/100g

Energiaa Proteiinia Hiilihydraatteja Rasvaa

44 kcal/184 kJ 1g 6g 1g

Monia ruokavaihtoehtoja

Lautasmalli toimii hyvin riippumatta annoksen koosta.

Mallin mukaiset ateriat voit koostaa monenlaisista ruokavaihtoehdoista, joko itse tehdyistä tai valmisruoista. Alla oleva kuva kertoo, miten saat vaihtelua ruokavalioosi ja säilytät samalla lautasmallin mukaisen tasapainon ruoka-aineiden välillä.

Lautasmallin avulla syöt oikein Lautasmallista on apua hyvän aterian koostamisessa.

Malli antaa oivallisen kuvan myös siitä, mistä perusaineksista suositusten mukainen ruokavalio koostuu.

T

Lähde: www.ravitsemusneuvottelukunta.fi

äytä puolet lautasesta kasviksilla, esimerkiksi raasteilla, salaatilla ja lämpimällä kasvislisäkkeellä. Perunan osuus lautasesta on noin neljännes. Perunan sijaan voit syödä riisiä, pastaa tai muita viljavalmisteita. Lautasesta noin neljännes jää kala-, liha- tai munaruoalle. Sen voit korvata palkokasveja, pähkinöitä tai siemeniä sisältävällä kasvisruoalla.

Valitse ruokajuomaksi rasvatonta maitoa, piimää tai vettä. Lisäksi ateriaan kuuluu täysjyväleipää, jonka päällä on sipaisu pehmeää kasvirasvalevitettä. Marjat tai hedelmät jälkiruokana täydentävät aterian. Maitovalmisteen ja jälkiruoan voit jättää syötäväksi myös välipalana.

Uusi lautasmalli kuvattuna.

17

Ilmoitukset Iltatoimintaa klubitalolla

Torstaisin klo 16.00 -18.30 Maaliskuu 6.3.

13.3.

20.3.

27.3.

Rokki soi ( classic/hard/heavy ) Keilailua Leffa-ilta Karaoke/lauluilta

Huhtikuu 3.4.

10.4.

24.4.

Jäsenten järjestämä ilta Leffa-ilta Lauta – ja korttipelejä

Toukokuu 8.5.

15.5.

22.5.

Leivonta Uintireissu Koripalloa/pesäpalloa

Leffa-ilta klubitalolla.

Kesäkuu 5.6.

Minigolf

HUOM! Tarkista mahdolliset ohjelmamuutokset nettisivuiltamme !

Yvonne esittelee kotimaataan Kamerunia.

Perjantain pidennetyt Aukioloajat

Klubitalo pidetään avoinna kerran kuukaudessa perjantaina klo 15.30 asti. Perjantai-iltapäivänä ei tehdä enää työpainotteisen päivän tehtäviä, vaan valmistaudutaan yhdessä viikonlopun viettoon.

Pe Pe Pe Pe

14.2.

14.3.

11.4.

9.5.

Kahvila on avoinna ja on mahdollisuus pelata vaikka lautapelejä. Kahvilasta vastaa ennalta sovitusti yksi ohjaajista ja joku jäsenistä.

klo 8.30-15.30 klo 8.30-15.30 klo 8.30-15.30 klo 8.30-15.30 Kesätauko 18

Ilmoitukset KUNTOSALIVUOROT 2014

Koulutuksia..koulutuksia...koulutuksia

Klubitalolle varatut ilmaiset

Seuraa klubitalon nettisivuja, niin saat tietää ajankohtaisista koulutuksista. Tulossa mm.

jatkuvat kesään saakka

Mielenterveyden ensiapu 26.3-16.4.2014

kuntosalivuorot Salohallissa

Keskiviikkoisin klo 15-16

Kameran käyttö ja kuvan käsittely Minustako blogisti?

Perjantaisin klo 13-14

KYSY, JOS KIINNOSTUIT!

Pääsiäisajan ohjelma

Klubitalo kiinni pääsiäisenä pe 18.4. ja ma 21.4.

Pääsiäismunien maalaus kiirastorstaina 17.4. klo 9.30-11.30

Pääsiäislounas

kiirastorstaina 17.4. klo 12 Lounaslippu 3,00 €.

VAPAALIPPUJA VETURITALLILLE

Saatavilla Klubin respasta, niin kauan kuin lippuja riittää!!

Perinteinen vappuilottelu Klubitalolla Keskiviikkona 30.4. klo 11.30 alkaen.

Klubi menee kiinni klo 14.

19

Vastaanottaja

KLUBITALON OHJELMA

YHTEYSTIEDOT: Salon Klubitalo

Aukioloajat:

044044-727 5150

Länsiranta 8 II krs

ma— ma—to

klo 8.30 – 15.45

pe

klo 8.30 – 14.00

ma— ma—to

klo 12.00

pe

klo 11.30

ma— ma—to

klo 10.00 – 10.30

24100 Salo Ruokailut:

salonklubitalo@ssmts.fi www.salonklubitalo.fi

johtaja Arja Timonen

040040-532 9748

ohjaaja Jenni Salakari

044044-727 5152

ohjaaja Mervi Hopia

044044-532 9740

ohjaaja Satu Laakso

044044-727 5153

Kahvila auki:

klo 14.00 – 14.30

20

pe

klo 10.00 – 10.30

Talovartti:

ti

klo 13.00

Lehtitiimi:

to

klo 10.30