SALON KLUBITALO
Sisällysluettelo Julkaisija:
Klubitalon yhteystiedot ............................ 2 Salon Klubitalo Salon Klubitalo on mielenterveyskuntoutujien ja palkatun henkilökunnan muodostama jäsenyhteisö, joka tarjoaa vertaistukea ja tavoitteellista toimintaa. Noudatamme kansainvälistä Fountain House-ideologiaa ja kansainvälisiä standardeja. Painopaikka Mediamaja, ATK-yksikkö Yhteystiedot Salon Klubitalo Länsiranta 8 II krs 24100 SALO puh. 044 727 5150
Hiivaliisa ......... ....................................... 2 Pääkirjoitus ..... ....................................... 3 Toimintakertomuksen kertomaa .............. 4-5 Pakko-oireinen häiriö .............................. 6-7 Keski-iän kriisissä ................................... 7 Yksiköiden toiminta ................................. 8-9 Pentin tee jos osaat -ristikko ................... 10 Harrastuksena ristikot ............................. 11
E-mail: info@salonklubitalo.fi
Näkyväksi neulottu-näyttely .................... 12
Päätoimittaja Arja Timonen
Jannen Krypto...................................... ... 13
Taitto Arja, Lotta, Mikko L., Mikko S., Satu Kansikuva: Matti P.
Kristan sarjis ... ....................................... 14-15 Opiskelijat ....... ....................................... 16-17 Saulin sarjis .... ....................................... 18 Infoa talon tapahtumista, ilmoitukset ....... 19
Tämän lehden toimittivat: Arja, Ejiro, Janette, Janne, Jenni, Krista, Lotta, Martta, Matti P., Mikko L., Mikko S., Pentti O., Samuel, Satu, Sauli, Waheed Käytämme etunimiä suojellaksemme kirjoittajien henkilöllisyyttä. Rahoitus: STEA:n ja Salon kaupungin tuella
YHTEYSTIEDOT
PUHELINNUMEROT:
OHJELMA:
Salon Klubitalo Länsiranta 8 II krs 24100 Salo 044 727 5150 info@salonklubitalo.fi www.salonklubitalo.fi FB: Salon Klubitalo
Johtaja Arja Timonen 040 532 9748 Ohjaaja Jenni Salakari 044 727 5152 Ohjaaja Mervi Hopia 044 532 9740 Ohjaaja Satu Laakso 044 727 5153
Aukioloajat: ma—pe klo 8.30-16.00 Ruokailut: ma—pe klo 12.00
Löydät meidät FB.sta hakusanoilla:
Talokokous: joka toinen viikko
KLUBILEHTEMME ILMESTYMISPÄIVÄT: Kesänumero 26.6. Syysnumero 9.10. Joulunumero 11.12.
Salon Klubitalo Salo Klubitalo Stories
2
Kahvila auki: ma—pe klo 9.30-10.30 klo 13.30-14.30
Klubitalolla hyvää pöhinää
K
lubitalossa yhteisen nuotion hehkuttamiseen tarvitaan palkeisiin paitsi innostuneet työntekijät niin ennen muuta mukaan tempautuvia jäseniä. Jäsenet ovat klubitalon käyttövoima. Jokainen uusi jäsen herättää yhteisöömme liittyessään kysymyksen: vastaako toimintamme niitä odotuksia ja niihin tarpeisiin, joita uudella tulijalla on? Tukeeko toimintamme oikeasti jäsenten kuntoutumista? Rahoittajamme STEA pyysi jälleen tuloksellisuus- ja vaikutusselvityksen vuosilta 2015-2016 kaikilta avustustensa piirissä olevilta toimijoilta. Aika pumaska asiaa syntyikin toiminnastamme heille luettavaksi. Hieman oli itselläni suorastaan pöllämystynyt olo, kun keräsin vuositilastoista kaikki kyseisten vuosien tekemiset. Ja nekin, jotka parhaasta tahdosta ja yrityksestä huolimatta jäivät puolitiehen. Päivittäiseen toimintaan on osallistunut lukuisa määrä jäseniämme, vierailijoita ja uusia tutustujia. Kahden vuoden aikana jäsenet ovat avanneet oven liki 8000
kertaa. Erilaisten ryhmien ja tapahtumien yhteenlaskettu lukumäärä nousee lähelle 600. Esimerkiksi lounaita on valmistettu keittiössämme likipitäen 4500. Pienellä henkilökuntamäärällä tätä ei tehtäisi. Tasavertaisuus jäsenistön kanssa on ponnistuspohja, jolla syntyy vaikutuksia, ei vain numeraalisia tuloksia, Vuosittain tehtävän jäsenkyselyn tulokset vahvistavat, että klubitalotoiminta on tukenut arjessa jaksamista ja jopa edesauttanut montaa jäsentä koulutukseen ja työhön hakeutumisessa. Kulttuuritoiminta, erityisesti taideryhmä, on tuonut mukanaan uusia hyvin yllättäviä asioita. Mm. viime keväisen taidenäyttelyn hedelmänä arvostettu kustantamo julkaisee pian kirjan. Muutamia historiallisia asioita on myös tapahtunut. Ensimmäistä kertaa olemme voineet tarjota työtiimissämme paikan nuorelle klubitalon jäsenelle. Ensimmäinen pakolaisperhe on myös löytänyt tiensä klubitalollemme. Kulttuurien kohtaaminen on meille tuttua vuosien varrelta, kun kansainvälisiä
sairaanhoidon opiskelijoita on harjoitellut talollamme. Nyt puolestaan olemme saaneet osallistua kotouttamiseen. Maailman kipu pakolaisasioissa on koskettanut meitä, mutta kääntöpuolena on sen huomaaminen, kuinka samanlaisia pohjimmiltaan kaikki ihmiset olemme tarpeinemme ja tunteinemme. Kyllä on ollut Klubillamme kerrassaan positiivista pöhinää -ja jatkuu entistä vahvempana! Kiitos kuuluu osaltaan hyville yhteistyökumppaneille. Kun perusjutut eli toimiva hoitosuhde ja lääkitys ovat kunnossa, toipujan on hyvä rakentaa toimiva arki klubitalon avustuksella. Samoin omaistyö FinFamissa, potilasyhdistys Salmi, Pro Rantakivet kulttuuriyhdistys ja moni muu toiminta on meidän laillamme tilkkeenä muurinaukiossa täydentämässä julkisen sektorin tarjoamia palveluja. En sano, että yksin emme ole mitään, vaan pikemminkin: yhdessä olemme monin verroin! Arja
Raha-automaattiyhdistyksestä tuli STEA?
J
ärjestöissä on totuttu puhumaan Rahiksesta, eli Rahaautomaatti-yhdistyksestä. Sitä ei enää ole, vaan rahoituksista vastaa STEA. Järjestöillä on oltava myös kuntarahoitusta. Salon Klubitalon toinen rahoittaja on Salon kaupunki. Suomessa on yksi valtakunnallinen rahapeliyhtiö Veikkaus, RAY ja Fintoto yhdistyivät vuoden 2017 alusta uudeksi rahapeliyhtiöksi Veikkaus Oy:ksi. Samalla RAY: n eli Raha automaattiyhdistyksen toiminta loppui joulukuussa 2016 ja sen avustustoiminta siirtyi Sosiaali- ja terveysministeriön yhteyteen perustettuun Sosiaali- ja terveysjär-
jestöjen avustuskeskukseen STEAan. STEA hallinnoi Veikkaus Oy:n pelituotoista sosiaali- ja terveysjärjestöjen yleishyödyllisiin, terveyttä ja hyvinvointia edistäviin hankkeisiin kohdistuvia avustuksia. Mitä STEA tekee? Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus ( STEA) on sosiaali- ja terveysministeriön hallintoja suunnitteluosaston yhteydessä toimiva itsenäinen valtionapuviranomainen, joka vastaa Veikkaus Oy:n pelituotoista sosiaali- ja terveysjärjestöille myönnettävien avustusten valmistelusta, maksamisesta, käytön valvonnasta sekä vaikutusten arvioinnista. Lisäksi STEA viestii ja tiedottaa valtion3
avustusten hakemiseen ja käyttöön liittyvistä menettelyistä. Miten muutos vaikuttaa Salon klubitalon toimintaan? Muutos ei vaikuta järjestöjen, eikä siten myöskään Salon klubitalon asemaan. STEA tekee vuosittain sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuksista avustusehdotuksen, joka julkaistaan joulukuussa. STEA hallinnoi jatkossakin vain sosiaali- ja terveysjärjestöjen yleishyödyllisten, terveyttä ja hyvinvointia edistävien hankkeiden avustuksia. Taiteen, kulttuurin ja liikunnan hankkeiden rahoituksesta vastaa jatkossakin opetus- ja kulttuuriministeriö.
V
uosi 2016 on ollut suurten mullistusten vuosi. Klubitalon arkeen muutos ei ole vaikuttanut näkyvästi, vaan muutos on hallinnollinen ja mahdollistanut Klubitalolle oman hallituksen. Oma hallitus on klubitalolle tärkeä, jotta kuntoutujajäsenten edustajia on saatu kansainvälisten laatukriteerien mukaisesti hallitukseen jäseniksi. Toinen keskeinen syy itsenäistymiseen on ollut akkreditoitumisen tarve eli kansainvälisen laadunvarmistuksen läpikäyminen Rahoittajat Klubitaloa rahoitti v. 2016 Salon kaupunki 74 000€/v sekä Rahaautomaattiyhdistys 126000€/v. Lisäksi Salon mielenterveysseura sai Ray:lta vuodelle 2016 projektirahoituksen alle 30-vuotiaan työttömän nuoren palkkaamiseen 30 000€/v. Tällä Paikka auki – hankerahalla on palkattu kriteerit täyttävä nuori henkilö yhteisöavustajaksi Klubitaloon. Monikulttuurisuus yhteisössämme Toimintaympäristömme Salon kaupungissa on myös kokenut isoja muutoksia. Pakolaisten Vastaanottokeskuksen toiminta paikkakunnalla loppui joulukuussa 2016. Kesällä 2016 sieltä ohjautui toimintaamme kokonainen perhe. Toimiminen yhteisössä eri kulttuurista tulevien kanssa on käynyt luontevasti, koska klubitalollamme on vuosien saatossa ollut opiskelijoita työharjoittelusta kaikkiaan 15 eri maasta Aasiasta, Afrikasta ja Euroopasta. Yhteisen kielen täydellinen puuttuminen pakolaistaustaisen perheen kanssa on tehnyt kommunikaatiosta haasteellista. Ei kuitenkaan mahdotonta. On ollut hienoa nähdä, kuinka klubitalon jäsenet ovat olleet valmiita hyväksymään joukkoonsa kovia kokeneita lähimmäisiä ja löytäneet eri tapoja osoittaa hy-
Toimintakertomuksen kertomaa väksyntää ja ystävyyttä sekä työskennellä yhdessä Toiminnan laatu varmistetaan jäsenkyselyllä ja akkreditoitumalla Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että säännöllinen osallistuminen klubitalon toimintaan edistää jäsenten toipumista ja parantaa heidän yleistä hyvinvointiaan. Klubitalotoiminta tukee myös jäsenten motivaatiota oman tulevaisuutensa pohtimiseen sekä paluuta opiskeluun tai työelämään. Lisäksi psykiatristen sairaala- ja avopalvelujen käyttö vähenee osallistumisen ansiosta. Tämä käy ilmi myös Salon klubitalon jäsenille marraskuussa 2016 tehdystä kyselystä. Kyselyn tarkemmat tulokset ovat nähtävissä www.salonklubitalo.fi. Helmikuussa 2016 pidetyssä kehittämispäivässä oli kansainvälisen akkreditointiryhmän jäsen Pauli Löija kouluttamassa yhteisöämme. Huhtikuussa aloitimme säännölliset akkreditointikokoontumiset parin viikon välein. Näin pääsemme kaikki 37 standardia eli laatukriteeriä läpi kesään 2017 mennessä, ja kykenemme ottamaan kansainvälisen akkreditointiryhmän vastaan loppuvuodesta 2017. Keittiöyksikössä paljon kokkaavia miehiä Klubitalon keittiö toimii opetuskeittiönä, jossa kaikki halukkaat voivat työskennellä ohjaajan opastuksella. Keittiön toimintaan on vuoden aikana osallistunut 27 jäsentä. Työtehtävät vaihtelevat, oman toiveen mukaan voi mm. osallistua lounaan valmistukseen, leipoa, suunnitella lounaslistaa, käydä asioimassa kaupassa tai käyttää tiskikonetta. Lounaita valmistettiin 2022, keskimäärin ruokailijoita on 4
ollut päivittäin 9. Mediamajan tietotekniikkaa käyttävät lähes kaikki jäsenet Mediamajan toimintaan on osallistunut eri tavoin 56 jäsentä. Sen suosio perustuu laajaan tarjontaan, jossa on jokaiselle jotakin. Vuoden 2016 suuri haaste mediamajalle on ollut SalesForceohjelman käyttöönotto tilastoinnissa. Suomen klubitalot ovat siirtyneet lahjoituksena saadun ohjelman käyttämiseen, jolloin vuositilastot ovat vertailukelpoisia keskenään. Uuden järjestelmän opetteleminen ja sisäänajo on ollut alkuun työlästä ja vienyt aikaa. Uuden tilastointitavan myötä paperinen kirjautuminen jäi pois ja sähköinen, ajantasainen tilastointi mahdollistui. Työ- ja opintoyksikkö on tukenut huiman joukon jäseniämme eteenpäin Henkilökohtaisia polkukeskusteluja eli tilanteen kartoitusta ja tuen tarvetta selvitteleviä keskusteluja käytiin vuonna 2016 71 kertaa. Sosiaalineuvontapalveluja on käyttänyt 21 eri jäsentä. Tänä vuonna jäsenistöstä ei kukaan varsinaisesti käyttänyt työ- ja opintoyksikön palveluita vapailta markkinoilta olevien työpaikkojen hakuun. Eniten jäsenet kaipasivat apua erilaisissa Kelan etuusasioissa kuten asumistuen, ammatillisen kuntoutustuen ja eri hoitotukien hakemiseen sekä eri eläkemuotojen vireille panossa ja jatkohakemusten teossa. Henkilökohtaisessa työvalmennuksessa oli yhdeksän ( 9 ) jäsentä. Kahdeksan heistä kävi tutustumassa ammatilliseen kuntoutukseen Vervessä, kaksi Petreassa. Verven palveluita päätyi käyttämään kuusi jäsentä ja yksi Petrean.
H
Toimintakertomuksen kertomaa
eistä neljä osallistui ammatilliseen kuntoutusselvitykseen ja tämä johti kahden jäsenen jatkamiseen ammatilliseen kuntoutuskurssiin, jossa on mm. työharjoittelua. Kahden jäsenen ammatillinen kuntoutusprosessi on kesken. Petreaan suuntautunut jäsen hakeutui nuorten ammatilliselle kuntoutuskurssille ja suuntautui sitä kautta opiskelemaan. Hallinto vastaa toiminnan kehittämisestä Klubitalon johtaja vastaa henkilöstöasioista. Hallintotyöskentelystä kiinnostuneiden jäsenten kanssa klubitalon johtaja valmisteli talousasioita, viestintää, yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa, opiskelijavalintoja ja ohjasi kansainvälisiä opiskelijoita. Hallinnon työhön on eri tavoin osallistunut 7 jäsentä. Muu Klubitalon järjestämä toiminta Kansallisen Mental Health Art Weekin yhteydessä pidettävä taidenäyttely järjestettiin toukokesäkuussa Kulttuuritalo Villissä. Kolmiviikkoisen näyttelyn ehti nähdä yli 400 katsojaa. Sen lisäksi kirjaston näyttelytilassa oli näkyvästi esillä kuvia ja mainoksia näyttelystä. Taidenäyttely poiki yhdelle siihen osallistuneelle jäsenellemme käsityökirjan julkaisumahdollisuuden ison kaupallisen julkaisijan taholta. Kirja ilmestyy kesän korvalla 2017. Liikuntatoiminta on Paikka aukihankelaisen myötä vilkastunut. Yhteisöavustaja on tsempannut klubilaisia osallistumaan liikuntaan sekä näyttänyt itse esimerkkiä. Erilaisia liikuntaryhmiä järjestettiin kaikkiaan 86, niissä käyntejä yhteensä 252. Kuntosalilla käyntejä kertyi 61, kuntosalia käytti 20 eri jäsentä yhteensä 102 käyntiä. Sählypelejä 6 kertaa, 5 eri osallistujaa yhteensä 16 käyntiä. Jäsen-
vetoista Frisbeegolfia järjestettiin 6 kertaa, 8 eri osallistujaa yhteensä 42 käyntiä. Erilaisia liikuntaryhmiä kaikkiaan 86, niissä käyntejä yhteensä 252. Bändi kokoontui jäsenvetoisesti 23 kertaa, eri osallistujia 13, käyntejä 82. Salon liikuntatoimelta ja Salon nuorisotoimelta on saatu liikuntatiloja sekä bänditila käyttöön sekä tila biljardin peluuta varten. Biljardia käytiin pelaamassa 39 kertaa, siihen osallistui 14 eri jäsentä, yhteensä 97 käyntiä. Syksyllä 2016 kaupunki aloitti työttömille suunnatun liikuntatoiminnan Salohallilla. Klubitalon jäsenistä on 7 osallistunut mm. sulkapallon pelaamiseen. Näitä osallistumisia ei ole kirjattu.
Aktiivijäsenistöstä ( N =99 ) oli korkeintaan 30-vuotiaita = 21, 3140-vuotiaita = 30 ja 41 – 50vuotiaita yhteensä = 21 Yli 50vuotiaita = 15. Kävijöiden laskennallinen keski-ikä on 39 vuotta. Monien palvelujen ongelmana on se, että ne eivät tavoita miehiä, etenkään nuoria miehiä. Tässä asiassa Klubitalo on poikkeus: miesten osuus jäsenkäynneistä on jo muutaman vuoden noin kolmanneksen naisia suurempi. Suurin osa uusista jäsenistä ohjautui erikoissairaanhoidon kautta, lähinnä aikuispsykiatrian poliklinikalta ja päiväosastoilta. Salon terveyskeskuksen depressiohoitajat ovat myös ohjanneet asiakkaitaan klubitalolle.
Kesällä rantapirtille suuntautuvat saunomisreissut ovat olleet suosittuja. Pienemmissä porukoissa tehtiin marjastus- ja sieniretkiä mm. luontoretki Vaisakkoon toukokuussa sekä sieniretki Tupuriin. Veturitallin taidenäyttelyissä vierailtiin pienryhminä neljä kertaa. Iltatoimintaa järjestettiin 34 kertaa, eri osallistujia oli kaikkiaan 46, yhteensä 281 käyntiä, keskimäärin 8 jäsenosallistujaa. Ohjelmassa on ollut vaihtelevasti erilaista vapaaajantoimintaa kuten keilausta, elokuvissa käyntiä, kansainvälisiä iltoja, lautapelejä, keilausta ja ratsastusta. Aktiivisesti klubitalolla käyvien ikäjakauma
Miesten käyntejä oli 2339 ( v .2015 2405 ) , naisten käyntejä 1543 ( v.2015 1616 ) . Kuntouttavassa työtoiminnassa tai Kolmituotteella jäsenistöstä on käynyt 17 jäsentä, TE-palveluihin, kuten Waltti ja Party-hanke, on osallistunut 5 jäsentä, opiskelemassa on 4 jäsentä sekä itsenäisessä työssä 10 jäsentä.
Salon klubitalon toimintakertomus 2016 on kokonaisuudessaan luettavissa www.salonklubitalo.fi
5
A
ikuisista noin 2-3% kärsii pakko-oireisesta häiriöstä. Se luokitellaan ahdistuneisuushäiriöksi, jossa pakkoajatukset tuottavat toistuvasti voimakasta ahdistusta, jota pyritään lievittämään pakkotoiminnoilla. Kun on pakko Pakkoajatukset ovat toistuvia mieleen tunkeutuvia epämiellyttäviä tai ahdistavia asioita. Pakkooireista häiriötä luonnehtii myös pakollisten ajatusten ja toimintojen liiallisuus ja epärealistisuus. Yleisimpiä pakkoajatuksia on likaantumisen tai tartuntataudin saamisen pelko tai vakavan vahingon aiheuttamisen pelko. Torjuakseen näitä asioita ihminen suorittaa toistuvasti pakkotoimintoja, kuten itsensä pesemistä, esineiden järjeste-
Pakko-oireinen häiriö lyä, sähkölaitteiden tarkistelua, laskemista tai vaikka rukoilua. Näillä pakkotoiminnoilla pyritään estämään jonkin pelottavan asian tapahtuminen. Pakkoajatukset eivät ole luonteeltaan normaalia liiallista arkielämän asioista huolehtimista. Pring, pring kello pirahtaa. Se on merkki, että aamutoimeni on oltava valmiit. Silmän rajaus ei taaskaan tullut kunnolla, joko huijaan ja käännän aikaa lisää tai sitten annan olla. Terapeutti on käskenyt antaa olla. Helvetin terapeutti! Kuolisi pois! Ei niin saa ajatella. Olenko murhaaja, jos se nyt kuolee? Murhaaja, minä olen murhaaja. Yksi, kaksi, kolme, neljä, viisi, kuusi.... Sormi käy ja laskee hellan nappuloita. Ja aloittaa laskennan uudestaan. Ei ole päällä. Pääsen ulko-
ovelle, mutta pakko palata vielä takaisin tarkistamaan.
Pakko-oireet hankaloittavat elämää Moni pakko-oireista kärsivä tiedostaa, että esimerkiksi uuni ei ole päällä ja hän voisi aivan hyvin lähteä töihin tai kouluun, mutta ei siitä huolimatta kykene olemaan tarkistamatta uunia yhä uudelleen. Lievät pakko-oireet ovat varsin tavallisia erityisesti lapsilla ja nuorilla, mutta tiheästi esiintyessään pakko-oireet vievät runsaasti aikaa ja hankaloittavat arkea ja ihmissuhteita huomattavasti. Pakkooireista kärsivillä on keskimääräistä useammin taipumuksia paniikkikohtauksiin ja häiriö voi johtaa tai se voi liittyä masennukseen. Seison taas saunassa. Tarkistan onko kiuas päällä. En pysty lähtemään, koska talo palaa poroksi. Talo palaa, koska minä olen jättänyt kiukaan päälle. Olen asunut tässä asunnossa kolme vuotta, enkä ole käyttänyt saunaa kertaakaan. Mutta en pääse kiukaan luota. Mieheni ei kestä minua, lapseni ei kestä minua, ystäväni eivät kestä minua, minä en kestä itseäni. Tappaisin itseni, tappaisin itseni mielelläni, olen turha ja huono, eikä kukaan rakasta minua. Mutta en voi hypätä parvekkeelta, koska sitten tulee sotkua.
Hitaasti häpeä Pakko-oireinen häiriö kehittyy useimmiten hitaasti. Oireyhtymästä kärsivä saattaa hävetä oireitaan tai hän ei tiedä saatavilla olevasta hoidosta. Nämä asiat saattavat olla syinä siihen, että pakkooireista kärsivät hakeutuvat usein hoitoon vasta 7-10 vuoden päästä ensimmäisten oireiden ilmaantumisesta. 6
Itsehoidosta myös apua Pakko-oireisesta häiriöstä kärsivän on tärkeä vapautua häiriöön usein liittyvästä häpeän tunteesta. Häpeä lisää oireita voimistavaa stressiä ja vaikeuttaa sekä itsehoidollisten keinojen opettelua että hoidon puoleen kääntymistä. Oireita voi helpottaa säännöllisillä elämäntavoilla, liikunnalla ja rentoutusmenetelmillä. Pakko-oireita voi lievittää opettelemalla keinoja ohjata ajatukset muualle.
Itken ja viillän itseäni, en edes viillä kunnolla. Hävettää, hävettää niin kamalasti. Sairaanhoitajani tulee kotikäynnille. En ole päässyt kahtena kertana hänen luokseen sovittuna aikana. Otetaan kuva hellan nappuloista kännykkään ja lähdetään ulos. Jalkani sahaavat ulko-ovella, oksettaa, isä kuolee, jos nyt lähden. Sairaanhoitaja ei anna periksi, pakottaa takin päälle ja minut ulos. Kävelemme ensin vaitonaisina, juttu alkaa luistamaan ja hengitys helpottuu. Paniikki hellittää.
Pääsin Klubille. Olen iloinen, mutta samalla mietin, jos ne eivät kuitenkaan tykkää minusta. Ottavat vastaan, hymyilevät. Juttelevat minulle kuin kunnon ihmiselle. Ehkä terapeutti oli oikeassa. Voiko minusta tulla vielä ihminen? Sanovat, että tulee.
Tarinassa käytetyt sitaatit ovat fiktiivisiä ajatuksia, joilla on kuitenkin oma todellinen kiintymäkohteensa pakko-oireisen ihmisen elämään.
Keski-iän kriisissä
N
yt kun tytär itsenäistyy ja on muuttamassa omaan kämppään, minulle on tullut sellainen vanha olo. Sellainen keski-ikäisen naisen olo. Isoin kirjaimin. Olen pitänyt itseäni tähän asti ihan nuorekkaana, vähän yli kolmekymppisenä vetävänä naisena, mutta nyt kun seuraan 19-vuotiaan tyttäreni elämää, olen ruvennut tuntemaan itseni ikälopuksi, parasta ennen päiväyksen ohittaneeksi vanhaksi naiseksi. Kun kävin tuossa taannoin tyttäreni kanssa sen ensimmäisen ja viimeisen kerran baarissa, en voinut olla huomaamatta muutosta entiseen. Miehet olivat tosi kiinnostuneita tyttärestäni. Minä vanha kehäraakki imeskelin pillillä jäävettä baarin nurkassa ja sain miehiltä vain kummastuneita katseita. Mitä tuo vanha nainen täällä tekee. Tuli sellainen vanha olo. Toisin oli ennen, silloin nuorena. Silloin minullakin oli vientiä.
Mieleen tulivat ajat, kun olin itse tuon ikäinen. Nuori, kaunis ja menevä. Koko elämä edessä. Se ensimmäinen kämppä ja poikaystävä. Siitä on jo 23 vuotta. Kun täy-
Ei kai vanhenemisessa mitään pahaa ole. Täytyy vaan käyttää hihallisia t-paitoja, etteivät allit lepata tuulessa. tin tuossa taannoin 40, tytär lohdutti minua että kuule äiti, sulla on vielä puolet elämästä jäljellä. Ei se paljon lohduttanut, vaikka ei kai vanhenemisessa mitään pahaa ole. Täytyy vaan käyttää hihallisia t-paitoja, etteivät allit lepata tuulessa. 7
Minun roolini on muuttunut siitä nuoresta naisesta nyt keskiikäiseksi naiseksi. Elämänkokemusta on, mutta noista nykyajan jutuista olen aivan ulapalla. En ymmärrä esimerkiksi mikä Instagram tai Twitter on ja mitä siellä tehdään. Tinderin idean ymmärrän jotenkin, kun tytär sitä minulle yritti opettaa. Sitten meni hermo. Tyttärellä nimittäin. Ei minulla. Nyt katselen sitten kaupungilla kulkiessa kateudesta vihreänä nuoria naisia. Ei ole läskiä siellä, eikä läskiä täällä. Käydään lenkillä, jumpataan ja ruoaksi syödään yksi herne ja papu. Toisin on minulla, tavallisella vanhalla keski ikäisellä naisella, joka on päästänyt itsensä rupsahtamaan. Läskiä löytyy ja ilman tukiliivejä rintani viistäisivät maata. Kyllä minäkin harrastan kävelemistä. Silloin kun on pakko. -Martta
Klubitalossa tapahtuu Lounaita ja kahviotoimintaa
K
lubitalon keittiö toimii opetuskeittiönä, jossa kaikki halukkaat voivat työskennellä ohjaajan opastuksella. Oman toiveen mukaan voi mm. osallistua lounaan valmistukseen, leipoa, suunnitella lounaslistaa, käydä asioimassa kaupassa tai käyttää tiskikonetta. Keittiö vastaa klubitalon erilaisten tilaisuuksien tarjoiluista. Niitä järjestettiin mm. ystävänpäivänä, vappuna, juhannuksena, kesällä taloyhtiön väelle lettukestit, Halloween-aikaan marraskuussa sekä pyöreitä vuosia täyttävien jäsenten syntymäpäivinä. Keittiö vastasi sienestys- ja marjastusretkistä sekä Ikeareissuista. Vuoden 2016 aikana järjestettiin 12 kertaa kulttuurilounaita. Tällöin lounaalla oli mm. pakistanilaista, afganistanilaista, gambialaista ja irlantilaista ruokaa. Välillä lähdemme yhdessä ulos syömään lounasta.
Keittiö vastaa myös kahvion toiminnasta. Kahvion tuotteet valmistetaan itse ja myyntityöstä vastaavat jäsenet. Kahviolla on tärkeä merkitys yhteisön jäsenten sosiaalisessa kanssakäymisessä. Se mahdollistaa
Hallintoa ja luovuutta
K
lubitalon johtaja vastaa henkilöstöasioista ja hallinnosta kiinnostuneiden jäsenten kanssa toiminnan kehittämisestä. Hallintotyöskentelystä kiinnostuneiden jäsenten kanssa valmistellaan talousasioita, viestintää, yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa, tehdään opiskelijavalinnat sekä klubitalon johtaja ohjaa myös kansainvälisiä opiskelijoita. Klubitalon johtaja vastaa kehittämishankkeista ja on vastuussa luovista toiminnoista, kuten taideryhmästä ja Mental Health Art Week-viikolla järjestettävästä taidenäyttelystä. Näihin kaikkiin toimintoihin jäsenet ovat tervetulleita mukaan vaikuttamaan.
8
rennon hengailun työpainotteisen päivän lomassa. Moni uusi jäsen on löytänyt paikkansa yhteisössä vaihtamalla ajatuksia kahvikupin ääressä muiden klubilla kävijöiden kanssa.
Klubitalossa tapahtuu Työ – ja opintovalmennusta ja haluja edetä koulutukseen tai työelämään. Yhdessä tehdään suunnitelmaa miten näissä asioissa voisi edetä. Osa työ – ja opintoyksikön työstä on palveluohjausta yhteiskunnallisten etuuksien saamiseksi. Palveluohjauksessa tutkitaan mahdollisuuksia helpottaa jäsenen arjessa selviytymistä ja elämässä eteenpäin menoa.
K
lubitalon info- eli vastaanottopiste on osa työ- ja opintovalmennusta. Se huolehtii mm. sisääntulijoista, puhelimeen vastaamisesta, talon sähköpostista, sisäisten tiedotteiden teosta ja
avustaa taloushallinnon töissä. Yksikkö valmentaa räätälöidysti työelämään ja koulutuksiin. Työ – ja opintoyksikössä käydään räätälöityjä polku-keskusteluja, jotka kartoittavat jäsenen toiveita
Salon Klubitalo antaa eväitä normaalin päivärytmin ja henkisten ja sosiaalisten voimavarojen kasvun muodossa. Tämä on usein välttämätöntä, jotta mielenterveystoipuja kykenee osallistumaan ammatilliseen kuntoutukseen ja pääsee aikanaan työ- tai kouluelämään kiinni.
Mediamajassa sattuu ja tapahtuu monenlaista
M
ediamajan toimintaan osallistuvat eri tavoin lähes kaikki jäsenet. Sen suosio perustuu laajaan tarjontaan, jossa on jokaiselle jotakin. Jäsenet osallistuvat aktiivisesti myös ohjaustyöhön. Mediamajassa saa tarvitessaan henkilökohtaista, oman tason mukaista ohjausta tietotekniikan käytössä. Vasta-alkajat ovat harjoitelleet perusteita ja osaavammat ovat opetelleet eri sovellutusten käyttöä sekä kuvan- ja videoiden käsittelyä. Mediamaja suunnittelee ja valmistaa tilastointiin käytettävät lomakkeet, vastaa tilastojen teosta, huolehtii kotisivujen ja Facebooksivujen päivityksistä, tiedottaa tekstiviestein klubin tapahtumista jäsenistölle sekä järjestää ryhmiä ilmenneiden tarpeiden mukaan.
9
Pentin tee-jos-osaat-ristikko
10
Harrastuksena ristikot- telinevoimistelua aivoille Hyvät vihjeet koukuttavat
I
hmiset voidaan jakaa sudokuihmisiin ja ristikkoihmisiin. Minä kuulun jälkimmäisiin. Se alkoi harmittomasti naistenlehtien ja Seiskan ristikoilla. Ensin aamukahvi ykkösellä alas ja sitten ratkomaan. Vähitellen aloin kehittyä ja useimmat ristikot alkoivat tuntua liian hel po ilt a. O li a ik a siir t yä ” k ovempiin aineisiin ” . Ristikoita helpoista vaikeisiin Ristikoita on monia eri tyyppejä, krypto, tavuristikko, piilosana jne. Omia suosikkejani ovat tavuristikot ja kuvaristikot, joissa ratkaisusanat on vihjeytetty kuvin ja sanoin. Hesarin suurristikot ovat melko vaikeita, mutta hieman tylsiä. Punainen Pelikaani on suomalaisten ristikkolehtien aatelia. Se sisältää ratkottavaa helpohkoista todella visaisiin. Meni varmaan vuosia kun raavin päätäni vaikeimpien ristikoiden parissa, pystymättä ratkaisemaan ainoata-
Ristikoiden viehätys ei piile ratkaisusanojen vaikeudessa, vaan vihjeissä. Hyvät vihjeet sisältävät yleensä sanaleikkejä. Tietyt sanat esiintyvät lähes kaikissa ristikoissa, mutta vihjeytyksissä on eroja. Esim. nelikirjaiminen jalkapalloilija on yleensä Atik ( Ismail ) . Sen sijaan ” Ralla soitin idästä ” on ainakin aloittelijoille vaikeampi. Eli, sana luetaan ” idästä ” eli oikealta vasemmalle. Lisättynä ra-tavulla, siis ( ar ) atik. Ja Atik on jälleen vastaus. Helppoa, eikö totta?! kaan vihjettä. Vihjeet olivat niin outoja että pelkällä googlettamisella ei päässyt pitkälle. Vähitellen aloin oppia täyttämään vaikeimpiakin ristikoita. Edelleen pahimpia ratkoessa saattaa mennä viikkoja. Mutta se on merkki hyvin laaditusta ristikosta. Onnistumisen tunteita ja suklaata Ristikoiden tekeminen oli pitkään ainoita asioita, joista sain onnistumisen tunteita. Sängyllä maaten, suklaalevy tai nimeltämainitsematon energiajuoma vieressä. Pakoa todellisuudesta sekin. En koskaan kirjoita ratkaisusanoja lyijykynällä. Se on niitä varten, jotka lähettävät ratkaisut arvontoihin. Tai kumittavat vääriä vastauksia. Hyvin luistava geelikynä on paras ja jos joudun tekemään korjauksia niin vedän päälle vaan. Valmis ristikko onkin usein musteen sotkema, mutta se ei haittaa koska se on ratkaistu.
11
Yleissivistys karttuu Vihjeissä nokkeluus ja omaperäisyys on plussaa. Ajankohtaiset henkilöt ja asiat ilmestyvät pian myös ristikoihin. Googlen lisäksi apuna voi käyttää ratkojille tarkoitettuja hakukoneita ja ristisanakirjoja. Ratkominen lisää kielitajua ja yleissivistystä. Monesti joutuu googlettamaan Antiikin sankareita, USA:n presidenttejä ja maantieteellisiä paikkoja. Kaikki hyvä loppuu aikanaan Joskus ristikot on ratkottu ennen kuin uusi ilmestyy. Silloin on löydettävä muita ristikoita helpottamaan vieroitusoireita. Lehden voisi tilatakin, mutta haluan metsästää uutta numeroa kaupan hyllyiltä. Punainen Pelikaani löytyy Salosta vain kahdesta kaupasta. Siellä sitten pyörin ilmestymispäivän aikoihin hyllyjen välissä. Sauli
Salon Klubitalolle myönnettiin Kulttuuria kehiin – h ankerahoitus
S
alon Klubitalolle myönnettiin STEAn hankerahoitus salolaisten mielenterveyskuntoutujien kulttuuritoiminnan edistämiseen. Klubitalolle perustetaan taidepajatila, jossa voi pistäytyä työskentelemässä jopa klubitalon aukioloajan ulkopuolella. Pajatilaa etsitään paraikaa, ja sen on tarkoitus olla käytettävissä syksyllä. Pajassa on mahdollisuus kokeilla erilaisia taiteen tekniikoita ja saatavilla on myös monenlaisia materiaaleja. Ensimmäisenä hankevuonna painottuu kuvataide, mutta seuraavina vuosina sisältöä laajennetaan eri kulttuurin aloille. Tavoite on löytää erilaisia keinoja itseilmaisuun, ja samalla tukea klubitalon kävijät osallistumaan kaikille kuntalaisille tarjottuihin kulttuuripalveluihin.
Perinteisen naisten kudonnan ja käsityöläisyyden on päivittänyt nykyhetkeen Sanni Weckman. Hänen kuvakudoksensa Hillevi yhdistää lukuisia kuvan tekemisen lähtökohtia impressionistien väripilkuista nykytaiteen prosessityöskentelyyn. Weckman kutoi isoäitinsä valokuvaan pohjautuvan suuren kuvakudoksen paikanpäällä näyttelyssä performanssina.
Taidenäyttely Näkyväksi Neulottu
Salon kansalaisopiston kanssa aloitettiin yhteistyö jo syksyllä 2016. Klubilaisia ohjataan ja tuetaan kansalaisopiston piireihin yhteistyössä opettajien kanssa.
aideryhmän ensimmäisellä kokoontumiskerralla inspiraatiota haettiin Keravan taidemuseo Sinkasta, Näkyväksi neulottu näyttelystä.
Taideilmaisu klubitalolla ei ole uusi asia. Useita vuosia olemme keväisin järjestäneet taidenäyttelyn, jossa usean kuukauden mittaisen taideryhmän tuotokset on tuotu nähtäville. Ryhmiin on uskaltautunut useita henkilöitä, jotka – s anojensa mukaan – eivät sitten kouluaikojen ole kuvia kyhänneet. Into on tarttuvaa ja kuvallista ilmaisua tehdäkseen ei tarvitse osata piirtää.
Maaliskuun 1.3.2017 lähdimme Keravalle klo 9.30 Salosta. Meitä jäseniä lähti matkaan 20 henkeä. Keravan taidemuseo Sinkassa oli poliisiauto virkattu oikeaan kokoonsa sekä vaaleanpunaiseksi virkattu talo. Mielenkiintoisia aiheita olivat kaikki virkatut hahmot ja esineet. Kiintoisimpia mielestäni olivat kukat, perhoset, linnut, vessa, ihmisten hahmot ja poliisiauto.
T
12
Opastettu kierros kesti tunnin verran. Taidemuseolta lähdettiin sitten Tuusulaan syömään Vanhaan Unkkaan, lounas- ja kahvila paikkaan. Ruoka oli hyvää kotiruokaa ja sieltä lähdimme kotia kohden. Tämä oli tosi mukava reissu sinne Keravan Taidenäyttelyyn ja mielenkiintoista aiheita olivat kaikki esillä nähdyt tavarat ja esineet. Saisi olla taidenäyttelyitä vielä lisääkin, vaikka muista aiheista. Porukassa oli tosi hyvä henki. Jäsen Lotta
Jannen krypto
13
Kristan sarjis
14
15
Opiskelijana Klubitalolla Ejiro Emonina
M
y name is Ejiro Emonina, 17 -yrs and I am an exchange student from Dublin, Ireland. I have spent two weeks in Salon Klubitalo and I have loved every second of it.The thing I most admired about the clubhouse was the sense of belonging and how each member is treated with the utmost respect and made to feel as part of the team. I have participated in every activity from billiards to bowling to game night and I can say that they are sensational group of people.From managing the cafeteria to cooking in the kitchen to working on statistics on the computer,everyone has
Janette Pellikka
H
a role to fulfill which is special in itself. I have come to know the people of Salon Klubitalo and have only seen people of great character and spirit.Even when they didn't understand me and I didn't understand them we worked our way through and conquered the language barrier.It is a tight knit community and it was an extreme pleasure to be a part of that. Ejiroon teki syvän vaikutuksen tasavertaisuus, jonka pohjalta kuntoutujia kohdeltiin kunnioittavasti ja se antoi jäsenille tunteen kuulumisesta yhteisöön.
ei! Olen Janette, 19-vuotias salolainen ja viimeisen vuoden lähihoitaja opiskelija Salon seudun ammattiopistossa. Olen erikoistunut mielenterveys- ja päihdetyöhön ja klubitalo on toiseksi viimeinen työharjoittelu paikkani.
Oppimiseni alkoikin jo heti ensimmäisenä päivänä. Klubitalo on paikka missä monen mielenterveys- ja päihdetyötä tekevän tulisi käydä tutustumassa ja ottaa mukaansa sitä asennetta mitä täällä toteutetaan joka päivä, tasa-arvo ja toimiva yhteishenki.
Kun tiesin tulevani klubitalolle, oli minulla aluksi ennakkoluuloja, en ollut varma, että voiko tämä paikka opettaa minulle uusia asioita. Luuloni kuitenkin katosi heti ensimmäisenä päivänä, kun näin tämän toimivan yhteisön ja onnekseni pääsin nopeasti mukaan siihen, koska jäsenet sekä ohjaajat ovat avoimia, ystävällisiä ja kaikkein tärkeintä, mikä monessa paikassa ei toteudu, täysin tasavertaisia ja yhtä tärkeitä.
Minulle on ohjaajat kertoneet hyvin klubitalon toiminnasta ja ohjaajien sairastumisista huolimatta olen saanut todella hyvää ohjausta ja aina on ollut tunne, että voin avoimesti kertoa ja jutella ohjaajien kanssa. Myös jäsenet ovat antaneet paljon uusia näkökulmia asioihin, kun heidän kanssaan viettää aikaa joka päivä ja se on minulle tulevana hoitajana tärkeä asia.
Ennakkoluuloni katosivat heti, kun näin tämän toimivan yhteisön 16
Maahanmuuttajana Suomessa palvelut ovat hyviä. Kotimaassani harrastin kriketin peluuta, Suomessa uin, pelaan sulkapalloa ja joskus tennistä. Erilainen yhteisö ja kulttuuriympäristö
O
len Waheed Akhtar pakistanilainen maahanmuuttaja. Vaimoni tuli Suomeen opiskelemaan 2010 ja minä muutin lastemme kanssa perässä 2013. Syymme olivat ehkä melko klassiset. Toivoimme parempaa koulutusta ja parempaa toimeentuloa ja olimme valmiit tekemään sen eteen paljon työtä. Mietimme vaimoni kanssa muuttoa Pakistanista ensin Kanadaan, mutta sairaanhoitajaksi aikova vaimoni sai opiskelupaikan Suomesta ja muutti ensin tänne opiskelemaan. Vaimoni Farzana piti Suomesta ja kun tutustuin itse paremmin Suomeen, ihastuin maan kauneuteen, rauhallisuuteen ja saasteettomuuteen. Suomessa ei protestoida julkisesti Salo on kaunis, pieni kaupunki ja vaikka Nokia lähtikin täältä ja työttömyys on suurta, näen kuitenkin kaupungissa paljon potentiaalia. Ihmettelen suomalaisissa ihmisissä heidän rauhallisuuttaan odottaa kotona, että asiat muuttuisivat. Kukaan ei lähde osoittamaan mieltä, protestoi tai vaadi hallitukselta toimenpiteitä työttömyyden vähentämiseksi. Salossa on kuitenkin hyvät mahdollisuudet harrastaa liikuntaa ja kaupungissa on monia kouluttautumismahdollisuuksia. Myös terveydenhuollon
Maahanmuuttajana en ole henkilökohtaisesti kokenut ennakkoluulojen vähentävän mahdollisuuksiani päästä yhteiskuntaan mukaan. Ihmiset ympärilläni ovat olleet hyvin kannustavia ja rohkaisevia. He ovat monin tavoin osoittaneet minulle, mitä on ihmisarvon kunnioitus. Suurimman pettymyksen minulle, kuten suomaisillekin, on tuottanut kiusaaminen kouluissa. Vaikeita asioita Suomessa ovat kylmän ja kovan talven synkät, harmaat päivät. Mutta ehkä kestän tämänkin nykyään paremmin. Suomalaiset ja pakistanilaiset ihmiset ovat erilaisia ja kulttuureissamme on eroja. Pääasialliset eroavaisuudet ovat uskonnossa, kielessä ja ruoka- ja vaatetustottumuksissa. Pakistanilaiset ovat avoimempia, eläväisempiä ja ystävällisempiä. Suomalaiset hiljaisempia ja ujompia. Pakistanissa perhekäsitys on laajempi ja juhlat sekä kulttuuriset tapahtumat ovat enemmän julkisia ja yhteisöllisiä. Maahanmuuttajana Suomessa kunnioitan ja noudatan suomalaisia lakeja ja säädöksiä, mutta on minun oma tehtäväni päästä suomalaiseen yhteisöön mukaan. On ollut minun oma valintani tulla ja elää täällä. Oman aktiivisuuteni lisäksi toivon suomalaisilta ihmisiltä kunnioitusta ja rohkaisua, jotta voin elää elämääni Suomessa omanarvontuntoisena ja ylpeänä suomalaisuudesta ja juuristani Pakistanissa.
teeni on päästä aikanaan opiskelemaan sosiaalialaa ammattikorkeakouluun tai yliopistoon. Salon klubitalo oli minulle tuttu aiemmin vaimoni kautta, sillä hän suoritti yhden terveydenhoitoalan harjoittelujakson täällä. Hän kertoi minulle jo aiemmin Salon klubitalon toiminnasta ja henkilöstöstä. Tämä oli minulle ensimmäinen kokemus työskennellä sosiaali- ja terveydenalan työpaikassa. Kielikylvyssä Salon klubitalossa Ensimmäisestä viimeiseen päivään saakka tunsin viihtyväni Salon klubitalon yhteisössä. Koin tulevani turvalliseen tuttuun yhteisöön, jossa ei vieraita ihmisiä ollutkaan. Tapasin ensimmäisellä viikolla paljon eri jäseniä ja koin heidän henkisen vointinsa hyväksi. Juuri se oli parasta oman oppimiseni kannalta. Tapasin ihmisiä eri ikäluokista omine näkemyksineen ja ajatuksineen ja kun en ymmärtänyt suomeksi, he auttoivat minua englannin kielen kautta ymmärtämään asioita. Se oli minusta suuri plussa tässä paikassa. Jäsenet olivat sosiaalisia ja osallistuivat eri tavoin klubitalon toimintaan, mutta tärkeänä pidin heidän haluaan aktiivisesti hoitaa myös fyysistä terveyttään kuntosalilla, yhteisillä lenkeillä, biljardin peluussa. Pidin myös keittiötyöstä. Sain tehdä kaksi kertaa pakistanilaista ruokaa yhteisölle ja kaikki tuntuivat pitävän aasialaisesta ruuasta. Ruokailijoita oli niin monta, että onneksi vaimoni tuli auttamaan minua.
Tavoitteena työpaikka koulutuksen jälkeen sosiaalialalta
Olen niin iloinen, että sain mahdollisuuden kuulua tähän yhteisöön. Olen täynnä kiitollisuutta ja haluan kiittää sydämestäni henkilökuntaa ja kaikkia ihania jäseniä. Erityiskiitos Mikolle ja Matille, jotka monin tavoin auttoivat minua opintielläni Salon klubitalossa.
Opiskelen Salon seudun ammattiopistossa suomen kieltä ja tavoit-
Tulisin uudelleen koska vain ja ilman muuta pidetään yhteyksiä!!
17
Saulin sarjis
18
Tapahtumia Klubilla Lounas
ma – pe klo 12.00. Hinta on 3.00 € Muista ilmoittautua 9.30 mennessä.
Työnjako
keittiön, vastaanottopisteen, mediamajan ja hallinnon tehtävät jaetaan aamuisin 8.45 ja iltapäivisin 12.30 työnjaoissa.
Kuntosali
tiistaisin klo 14.30 ja perjantaisin klo 14. Torstaisin tarjolla sulkapalloa, ja maanantaisin vesijumppaa.
Biljardi
mahdollisuus pelata biljardia maanantaina aamupäivisin.
Bändi
treenailee keskiviikkoisin klo 16-18.
Iltatoiminta
torstaisin klo 16-18. Keilausta, karaokea ym. Retkiä ja matkoja ja muuta mukavaa tehdään myöskin, seuraa FB ja nettisivut!
KIITOS VILPAS VIKINGS! Lahjoituslipuista runkosarjan peleihin T. Klubitalon väki
Vapaalippuja Salon taidemuseo Veturitalliin
-20%
-20%
Normaalihintaisista tuotteista
Normaalihintaisista tuotteista
Saatavana edelleen Klubin infosta!
Salon Kukkakimppu Helsingintie 5, 24100 Salo
Salon kukkakori Horninkatu 11 – torin laidalla, 24100 Salo
Hae itsellesi ja ystävällesi ja nauti taiteesta. 19
Vastaanottaja POSTIMERKKI
20
