SISÄLLYS
1. PERUSTOIMINTA
1.1 Hallitus ja toimihenkilöt
1.2 Talous
1.3 Seuran jäsenyys
1.4 Sarjainfo-lehti
1.5 Puupäähattu-palkinto
1.6 Muita projekteja
2. SARJAKUVAKESKUS
2.1 Opetus
2.2 Näyttelyt
3. HELSINGIN 37. SARJAKUVAFESTIVAALIT
3.1 Kunniavieraat
3.2 Näyttelyt
3.3 Ohjelma
3.4 Näytteilleasettajat
4. KANSAINVÄLINEN TOIMINTA
4.1 CUNE Comics-in-Residence -ohjelma
5. JULKAISUT, VERKKOPALVELUT JA TIEDOTUS
5.1 Julkaisut
5.2 Verkkopalvelut ja tiedotus
5.3 Sarjakuvien palautepalvelu
6. KUMPPANIT
ESIPUHE
Vuosi 2022 oli tiukka, mutta yhdessä sarjakuvaseuran jäsenten, vapaaehtoisten ja muiden sarjakuvaharrastajien ja -ammattilaisten kanssa selviydyimme siitä.
Opetus- ja kulttuuriministeriöltä vuosittain haettu ja saatu yleisavustus on ollut Seuran toiminnan perusta. Vuoden 2021 lopulla kyseisen avustuksen hakeminen kuitenkin estyi, emmekä saaneet avustusta vuodelle 2022. Sattumus näytti sen, miten sarjakuvaihmiset osaavat halutessaan puhaltaa yhteen hiileen. Kuluja karsittiin monesta paikasta ja rahoitusta haettiin laajasti. Myös kaksi joukkorahoitusta tuki rahoituksen vajetta.
Vuosi 2022 oli pitkästä aikaa ensimmäinen, kun saimme pitää niin sanotusti normaalit festivaalit. Festivaalit olivat palanneet Suvilahteen, ja ne järjestettiin tyypilliseen aikaansa kesän taittuessa syksyksi. Festivaalit olivat suuri ponnistus kaikilta niiden eteen työskennelleiltä Seuran rahoitusongelmien vuoksi.
Festivaaleilta haluan erityisesti nostaa esiin positiivisen kokemuksen siitä, miten sarjakuvaseuran hyvä työ on nähty myös muissa maissa. Festivaaleilla vierailemassa ollut Islannin sarjakuvaseuran puheenjohtaja Atla Hrafney kertoi, että seura (Íslenska myndasögusamfélagið) on nimittäin ottanut mallia omaan suhteellisen uuteen yhdistykseensä Suomen sarjakuvaseurasta!
Omalta osaltani vuosi 2022 oli haastava vuosi ensimmäiselle puheenjohtajakaudelleni, mutta turvallisessa ja toisiaan tukevassa porukassa sekin onnistui! Kiitän kaikkia hallitustovereitani sekä työntekijöitä, joilta sain tarvittaessa kysyä neuvoa joka tilanteeseen. Kiitän myös kaikkia sarjakuvaseuran jäseniä ja vapaaehtoisia, jotka auttoivat Seuraa vaikeassa rahatilanteessa. Tästä on suunta vain ylöspäin!
Turussa 15.3.2023
H-P Lehkonen
1. PERUSTOIMINTA
Suomen sarjakuvaseuran (myöhemmin myös Seura) perusajatus on alan toimijoiden edustaminen ja taidelajin aseman parantaminen. Tässä mainittujen toimintojen lisäksi Seuran edustajat olivat aktiivisesti yhteydessä päättäjiin ja rahoittajiin sarjakuvan eteen tehtävän työn nimissä. Tätä perustoimintaa tukeakseen Seura julkaisee Sarjainfo-lehteä, järjestää laajaalaista sarjakuvaopetusta erilaisille kohderyhmille, tuottaa vuosittain Helsingin sarjakuvafestivaalit ja osallistuu sarjakuva-alan tapahtumiin ja festivaaleille Suomessa ja muissa maissa. Seura toimii myös alan keskeisenä järjestönä, verkostoijana ja tietopalvelujen tuottajana Suomessa.
ARVOT
Seuran toiminnassa kiinnitetään huomiota syrjimättömyyteen, ekologisuuteen, tasa-arvoon ja rasisminvastaisuuteen. Seura puolustaa kulttuurin saavutettavuutta ja esteettömyyttä, ja sen tapahtumissa noudatetaan turvallisemman tilan periaatteita. Kulttuurilla on Seurassa itseisarvo, ja se haluaa kaikin keinoin vahvistaa sarjakuvataiteen toimintaedellytyksiä. Arvoista linjataan tarkemmin osoitteessa sarjakuvaseura.fi.
1.1 HALLITUS JA TOIMIHENKILÖT
Hallitus 2022. H-P Lehkonen (puheenjohtaja), Vesa Kataisto, Ville Manninen, Heta Nääs, Pauli Ruonala (sihteeri), Jaakko Seppänen, Arvi Tammi, Sara Valta, Reine Palmqvist, Reetta Laitinen
Varajäsenet: Nika Kiiskilä, Hannele Richert
Uudelle vuodelle 2022 valittiin uusi puheenjohtaja, H-P Lehkonen.
Työntekijät. Palkkasuhteessa työskentelivät eri aikoina koko- tai osa-aikaisesti seuraavat henkilöt: Maura Manninen (tuottaja)
Anna Neva (opetusvastaava ja graafinen suunnittelija)
Kalle Keinonen (opetusvastaava)
Reine Palmqvist (festivaalituottaja)
Lauri Pulkkinen (opetusvastaava)
Hannele Richert (toimistosihteeri)
Aino Sutinen (Sarjainfon päätoimittaja ja tiedottaja)
Kati Vuopala (tuottaja ja graafikko)
Athanasía Aarniosuo (toiminnanjohtaja, festivaalien taiteellinen johtaja toimeksiannolla)
Erilaiset projektit työllistivät myös useita opettajia, taiteilijoita, graafikoita, kirjoittajia ja muita asiantuntijoita. Seurassa työskenteli myös työharjoittelijoita ja vapaaehtoisia. Erityisesti sarjakuvafestivaaleilla ja Sarjainfossa vapaaehtoistyön merkitys on perinteisesti suuri.
1.2 TALOUS
Vuonna 2022 sarjakuvaseura joutui sopeutumaan koronapandemian jälkeensä jättämään kassavajeeseen sekä OKM:ltä saamatta jääneen yleisavustuksen puutteeseen.
Seuran pääasiallisena rahoituslähteenä olivat edelleen erilaiset avustukset. Talous perustui poikkeuksellisen paljon pienempiin hankerahoituksiin ja koronaavustuksiin. Vuoden aikana tehtiin myös joukkorahoitushanke Pelastetaan Suomen sarjakuvaseura Kultuurilahja-palvelun kautta. Rahoitus tuotti Suomen sarjakuvaseuran perustoimintaan ja Helsingin sarjakuvafestivaaleihin 18 654 €. Lisäksi kasvatettiin omarahoituksen osuutta jäsenhankinnan kautta sekä yrityksille ja yhteisöille suunnatun kurssitoiminnan kehittämisellä. OKM:n yleisavustus vuodelle 2022 jäi ikävien sattumusten vuoksi hakematta, ja tähän jouduttiin reagoimaan tavallista pienemmällä henkilöstöllä sekä muuttamalla Porthaninkadun tiloista Herttoniemeen.
Vuonna 2022 muita toiminnan jatkuvuuden kannalta merkittäviä avustuksia olivat myös Helsingin kaupungin Kulttuurikeskuksen myöntämä toimintaavustus (30 000 €) sekä opetustoimintaan kohdennetut avustukset (OKM ja Taike). Yhteensä erilaisia avustuksia saatiin tuplasti edellisvuotta enemmän, kuusitoista kappaletta. Osa vuonna 2021 saadusta harrastuskerhotoiminnan rahoituksesta jaksotettiin kaudelle 2022 lukukausittaisesti. Koronapandemian vuoksi myös kansainvälisten projektien pienten avustuksien käyttöä oli siirretty kaudelle 2022. Kesäkuussa 2022 saatiin OKM:n korona-avustus, 10 000 euroa, paikkaamaan Seuran koronan takia hankaloitunutta tilannetta. Sarjainfon ja Helsingin sarjakuvafestivaalien kuluja katettiin myös toteuttajien pienillä henkilökohtaisilla apurahoilla, Sarja-
kuvamuseon ja Sarjakuvantekijät ry:n tuella sekä Kuvittajat ry:ltä saadulla apurahalla (6000 €).
Suurimpia menoeriä olivat palkat, Sarjakuvakeskuksen vuokrat ja sarjakuvafestivaalien kulut. Muita merkittäviä menoja olivat yhdistyksen jäsenlehden Sarjainfon paino- ja postituskustannukset. Tarkemmat luvut selviävät Seuran tilinpäätöstiedoista. Seuran tilitoimistona jatkoi vuonna 2022 oululainen Talenom Oyj.
1.3 SEURAN JÄSENYYS
Sarjakuvaseuran jäsenmaksu (samalla Sarjainfon tilausmaksu) oli 35 € aikuisilta, 30 € alle 18-vuotiailta ja 50 € pelkälle tilaukselle vuodessa. Myös 350 euron tukijäsenoptio on olemassa. Seuran jäsenmäärä nousi kampanjoinnin myötä vuoden aikana ilahduttavasti: jäsenmäärä oli vuoden alussa 752 ja lopussa 839 henkilöä.
Jäsenkortti. Seuran jäsenet saivat jäsenkortin, jolla sai alennuksia ja etuja eri yhteistyötahoilta. Sarjakuvakeskukselta sai alennusta kurssimaksuista. Yhteistyössä mukana olivat vuonna 2022 myös Asema Kustannus, Kulku-Katin Poika, Geezers, Otavan kirjakauppa, Rosebud, Snow White, Särö, Tempera ja Turun Sarjakuvakauppa.
1.4 SARJAINFO-LEHTI
Sarjainfo täytti vuonna 2022 50 vuotta! Sarjainfo on sarjakuva-alan ainoa erikoislehti Suomessa ja sarjakuvaseuran tärkein yhteydenpitoväline jäsenistöön. Lehteä on julkaistu vuodesta 1972, ja se ilmestyy normaalisti neljästi vuodessa.
Lehdessä esiteltiin vuonna 2022 koti- ja ulkomaisia tekijöitä haastatteluin ja reportaasein, kirjoitettiin tutkimuksista ja tapahtumista sekä julkaistiin kritiikkejä uusista kirjoista ja pienlehdistä. Vakiopalstoja olivat uutiset, muistokirjoitukset, vinjetisti, Ajan vangit, sarjakuvan syventävä opas, kirja-arviot ja pienlehtiarviot. Perusteellisten kirja-arvioiden merkitys korostuu muuttuvassa
mediakentässä, jossa ne muutoin vähenevät. Lehti toteutetaan avustajakunnan voimin, josta osa saa palkkioita, mutta osa sisällöstä tehdään yhä myös vapaaehtoisvoimin. Vuonna 2022 neljä kertaa ja painosmäärä oli 1200 / numero (numerossa 3/22 painos 1500). Vanhempia Sarjainfoja julkaistiin ilmaiseksi verkossa luettavaksi, ja joitain uusia artikkeleita jaettiin erikseen verkkosivuilla. Lehti on kulttuurilehtien järjestön Kultti ry:n jäsen.
Lehti sai vuoden sisältöihin tukea Sarjakuvamuseolta, Kuvittajilta, Grafialta, Kulttuurilahjajoukkorahoitukselta, Sarjakuvantekijöiltä ja JOKESilta. Toinen Kulttuurilahja-joukkorahoituskampanja Sarjainfolle erikseen pidettiin joulu-tammikuussa 2022–23 ja se tuotti yhteensä 2400 €.
Sarjainfo #194–195 1–2/2022.
116 sivua, sisältää mm.
• Janne Kukkonen
• Jenna Oldén ja Riina Tanskanen
• Sami Kivelä
• Riad Sattouf
• Kerrassaan merkillisten herrasmiesten liiga
• Martin Rowson
• Norjalaiset pilapiirrokset
• Naji al-Ali ja Handala
• Sarjakuva ja siirtolaisuus
• Sarjakuva: Warda Ahmed
• Vuoden 2021 parhaat sarjakuvat
• 23 arviota, mm.: Marko Turunen, Matti Hagelberg, Derf Backderf
Sarjainfo #196 3/2022.
Erikoisnumero: Puupäähattu 50 vuotta. Sata sivua, sisältää mm.
• Harri ”Wallu” Vaalio
• Riitta Uusitalo
• Katja Tukiainen
• Pentti Otsamo
• Erkki Tanttu
• Mistä Puupäähattu-palkinnossa on kyse
• Keijo Ahlqvist (1955–2022), Jean-Claude Mézières (1938–2022)
• 19 arviota, mm.: Harri Römpötti, Jarno Latva-Nikkola, Juliana Hyrri
• Kansi: Kati Kovács
Vierailevina teemapäätoimittajina numerossa toimivat Vesa Kataisto ja Ville Hänninen. Kiitos yhteistyöstä ja tuesta Sarjakuvamuseolle! Numero oli samalla osa Sarjakuvamuseon Puupäähattu-näyttelyprojektia.
Sarjainfo #197 4/2022.
84 sivua, sisältää mm.
• Kansijuttu: Kari A. Sihvonen
• 50 vuotta Sarjainfoa
• Darryl Cunningham
• Kimmo Lust
• Graafisesta suunnittelusta
• Sarjakuva ja suomirock
• 29 arviota, mm.: Maikki Harjanteen Minttu
1.5 PUUPÄÄHATTU-PALKINTO
Suomen sarjakuvaseura ry on vuodesta 1972 lähtien jakanut maan arvostetuinta sarjakuvantekijöiden elämäntyöpalkintoa eli Puupäähattu-palkintoa. Nimensä ja muotonsa se on saanut Ola Fogelbergin klassisen sarjakuvahahmon Pekka Puupään päähineen mukaan.
Vuonna 2022 Puupäähattu täytti 50 vuotta. Vuoden 2022 Puupäähattu myönnettiin 19.1.2022 luokanopettaja ja sarjakuvataiteilija Harri “Wallu” Vaaliolle.
Wallun töistä avattu näyttely oli esillä 19.1.–28.2. Kansalliskirjaston kahvilassa Helsingissä.
PERUSTELUT PALKINNOLLE. Vaalio on syntynyt vuonna 1956. Aiemmin sarjakuvaneuvoksen arvonimen saaneen Vaalion työt tunnetaan parhaiten hänen nimimerkistään Wallu. Se on tullut tutuksi käytännössä kaikilta mahdollisilta sarjakuvan osa-alueilta. Vaalion sarjakuvantekijän ura alkoi jo 1970-luvun puolivälissä, jolloin hänen ensimmäisiä sarjojaan julkaistiin muun muassa Sarjiksessa, Non Stopissa ja Sarjainfossa.
Vaalio voitti 1980-luvun alussa kaksi ensimmäistä Kemin sarjakuvakilpailua ja julkaisi neljän albumin verran omia kulttuurikuvasarjojaan. Tämän jälkeen Wallun sarjakuvia, eli tekijän mukaan ”naurettavia sarjoja”, on ilmestynyt kymmenittäin. Näistä pitkäikäisimpiä ovat yli 30 vuotta ilmestynyt strippisarja Armas eli Lämsänperäläiset sekä yhä jatkuva KyöPelit. Yhteistyö Rauli Nordbergin kanssa on tuottanut muun muassa villin lännen parodia Punaniskan, jota Sanoma julkaisi 1990-luvulla 15 albumin verran. Punaniskaa on käännetty myös saksaksi.
Varhain alkanut innostus kotitietokoneisiin teki Vaaliosta suomalaisen digisarjakuvan pioneerin. Toinen merkittävä alue hänen tuotannossaan ovat lasten sarjakuvat kuten Hessu-kirjasarja ja Disneyn nimissä tehdyt Nalle Puh -sarjat. Sarjakuvien teon ohella Vaalio on ollut mukana toteuttamassa pariakymmentä sarjakuvanäyttelyä, joissa on esitelty suomalaista sarjakuvaa sekä Suomessa että kansainvälisesti.
1.6 MUITA PROJEKTEJA
Suomen sarjakuvaseura Helsingin kirjamessuilla 27.–30.10. Suomen sarjakuvaseuralla oli osasto Helsingin kirjamessuilla 27.–30.10.2022. Osastolla esiteltiin Suomen sarjakuvaseuran toimintaa, pidettiin avoimia työpajoja (mukana Tuuli Hypén, Pertti Jarla, Susanna Partio ja Sarjakuvakeskuksen Perjantaipaja) ja esillä oli Sarjainfo-lehden 50-vuotista historiaa esittelevä näyttely. Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry:n kirjamessuosastolla oli lisäksi puheohjelmaa 50-vuotiaasta Sarjainfo-lehdestä.
Ukraina-avustuskampanja. Facebookiin perustettiin taiteilija Janne Torisevan aloitteesta sarjakuvantekijöiden yhteinen ryhmä “Auta Ukrainaa, saat sarjakuvaa”, jossa myydään originaalitaidetta Ukrainan hyväksi. Maksut suunnataan kokonaisuudessaan suoraan avustusjärjestöille ja kampanja jatkuu niin kauan kuin on tarpeen.
Wallun pyöreät, sivellintekniikalla toteutetut ja animaatiohenkiset pottunokkahahmot ovat hyväntahtoisia toimijoita. Hänen sarjoissaan käsitellään karujakin aiheita, mutta aina positiiviseen lopputulemaan pyrkien. Arkisista tilanteista löytyy paljon huumoria, kun niihin lisätään hieman absurdismia. Ei mitään uutta auringon alla, todistaa esimerkiksi Wallun anakronismeilla höystetty Mikrokivikausisarja.
Vaalio on tehnyt myös suuren työn sarjakuvantekijöiden ammatillisen aseman parantamiseksi. Hän on Sarjakuvantekijät ry:n perustajajäseniä ja toimi pitkään yhdistyksen puheenjohtajana. Edelläkävijänä ja sarjakuvien(kin) opettajana Vaalio on ollut tärkeä vaikuttaja hyvin suurelle joukolle nykyisiä sarjakuvantekijöitämme. Toisinaan hän on ollut harmaa eminenssi, joka tieten tahtoen ei ole halunnut korostaa omaa merkitystään.
Kokoelma. Seuralla on Suomen oloissa ainutlaatuinen kokoelma, johon on koottu keskitetysti tuhansia sarjakuva-aiheisia julkaisuja, tutkimusta ja medialeikkeitä. Kokoelma siirrettiin vuoden 2018 lopussa Töölön kirjaston varastosta Suomen sarjakuvaseuran omaan varastoon.
Kokoelmaa kartutettiin aiemmin muutamilla lahjoituksilla. Kartuttaminen on kuitenkin nykyisissä olosuhteissa vaikeaa, ja kokoelmaan uhkaakin syntyä suurempi ajallinen aukko. Myös verkossa olevan tietokannan päivittäminen on näin ollen jäissä. Seura jatkaa uuden kokoelmapaikan ja -rahoituksen sekä yhteistyötahojen etsimistä.
Sarjakuva-automaatti. Seuran ylläpitämä, vanhasta tupakka-automaatista restauroitu kahden euron minisarjakuvia myyvä automaatti sijaitsi vuonna 2022 Sörkan Ruusussa. Automaatti korjattiin vuoden aikana toimintakuntoon. Se täytettiin tätä tarkoitusta varten pidetyn lyhytkurssin aikana tuotetuilla sarjakuvilla.
Sarjakuvaseuran ylläpitämä, vuonna 2008 perustettu
Sarjakuvakeskus kokoaa sarjakuvakentän toimijat
yhteen ja edistää sarjakuvaa muun muassa järjestämällä kursseja, työpajoja, näyttelyitä, tapahtumia ja muuta toimintaa. Toiminnassa korostuvat Seuran arvot (ks. luku 1, Perustoiminta).
Vuodesta 2017 Sarjakuvakeskus toimi Helsingin
Kalliossa osoitteessa Porthaninkatu 9. Vuoden 2022 helmikuussa Sarjakuvakeskus siirtyi uusiin tiloihin
Helsingin Herttoniemeen pääosin matalampien vuokrakustannusten takia. Keskuksen toiminta on otettu alueella vastaan hyvin. Keskuksen toiminnot, siis sekä opetustoiminta että toimisto, jakavat Herttoniemenrannassa saman tilan. Tästä syystä vuoden 2022 aikana kiinnitettiin erityistä huomiota tilankäytön aikatauluttamiseen.
Pääkaupunkiseudun sarjakuvapisteiden opetustoiminta jatkui Arabiassa ja Karakalliossa, kun taas Kalliossa pidetty opetustoiminta siirtyi Sarjakuvakeskuksen muuton takia Herttoniemenrantaan.
OPETUSTOIMINTA
Opetuksen kivijalan ovat perinteisesti muodostaneet Sarjakuvakeskuksen tiloissa Helsingissä sekä pääkaupunkiseudulla harrastuspisteissä pidetyt sarjakuvakurssit ja -työpajat, kouluissa järjestetyt harrastusryhmät sekä loma-aikojen leirit. Opetustoiminnan ytimessä ovat syrjimättömyys sekä taiteen saavutettavuuden, tasa-arvon, moniäänisyyden, yhteisöllisyyden ja rasisminvastaisuuden edistäminen.
Sarjakuvakeskus on oman kurssitoiminnan sekä erilaisten hankkeiden kautta kehittänyt ja jatkanut sarjakuvan ja sen lähitaiteiden opetusta. Pandemian pikkuhiljaa väistyttyä keskuksen opetustoiminta on palannut pääosin lähiopetuksen käytäntöihin, mutta pandemian aikana opitut etätaidot ovat jääneet osaksi verkkokurssien sisältöjä. Nämä kurssit ovat olleet selkeä ja hyvin perusteltu lisä keskuksen tarjonnassa erityisesti muualla kun pääkaupunkiseudulla asuvien näkökulmasta. Opetusta suunnittelivat vuonna 2022 kuukausipalkkaiset opetusvastaavat Anna Neva, Kalle Keinonen sekä syyskuusta lähtien Lauri Pulkkinen. Lisäksi opetustoimintaa järjestivät tuntiopettajat ja hanketyöntekijät, jotka ovat ammatitaitoisia taidepedagogeja sekä sarjakuvataiteilijoita.
Vuonna 2022 Sarjakuvakeskukselle suuntautuneiden vierailujen sekä Sarjakuvakeskukselta eri kohteisiin tilattujen vierailujen määrä alkoi kasvaa viime vuoteen verrattuna palaamatta kuitenkaan vielä pandemiaa edeltävälle tasolle.
Avoimet työpajat. Maksuttomat, avoimet croquis-pajat jatkuivat vuonna 2022 Kulttuurikeskus Caisassa. Myös Perjantaipaja kokoontui vuoden aikana Discordissa, Sarjakuvakeskuksen tiloissa Herttoniemenrannassa ja pääkaupunkiseudun kirjastoissa. Keväällä järjestettiin myös opetus- ja kulttuuriministeriön tuella kaksi maksutonta Seikkailusarjispajaa Herttoniemenrannassa. Seikkailusarjistyöpajoja opettivat Seikkailutaidekoulun opettajat.
Sarjishaaste Sarjakuu järjestettiin lokakuussa 2022 toista kertaa. Sarjakuu oli lokakuun kestävä avoin sarjishaaste, johon osallistuttiin Instagramissa. Haasteeseen osallistuvia ohjeistettiin liittymään mukaan Instagramissa käyttämällä tageja #sarjakuu ja @Sarjakuvakeskus. Haastoimme mukaan Sarjakuuhun kaikki, jotka halusivat kehittää luovuuttaan ja piirtotaitojaan. Aiheiden ideoinnissa olivat jälleen mukana Sarjakuvakeskuksen perjantai-
Lasten lauantai. Kerran kuussa järjestetyt, ilmaiset työpajat tavoittivat etenkin lähialueen lapsia ja nuoria. Toimintaa suunniteltiin koko perhe huomioiden, ja aiheina olivat mm. kuvitus, taikahahmot, manga, kartat, zinet ja 3D-sarjakuvatalot. Vuoden viimeinen animaatiopaja järjestettiin ensimmäistä kertaa englanniksi. Suurin osa pajoista toteutettiin opetus- ja kulttuuriministeriön tuella. Kuvituspajaa tuki Kuvittajat ry.
KURSSIT
Vuonna 2022 Sarjakuvakeskuksen kursseille ja leireille osallistui kevätkaudella 152 henkilöä ja syyskaudella 221 henkilöä.
Koronapandemian muutokset vaikuttivat kurssien järjestämiseen kuten aiempinakin vuosina. Keväällä 2022 aikuisten kurssit jatkuivat etäopetuk-
Kuva Seikkailusarjistyöpajasta. Aino Sutinen kurkkaamassa Herttoniemen tilan oviaukosta. Kuva: Henry Söderlundsessa, mutta lasten ja nuorten kurssitoiminta päästiin jälleen aloittamaan lähiopetuksessa. Etäopetus koostui opettajan tekemistä ohjevideoista, yhteisistä videopuheluista, itsenäisestä työskentelystä sekä opettajan antamasta henkilökohtaisesta palautteesta.
Lasten ja nuorten kurssit. 7–16-vuotiaiden kursseja pidettiin Sarjakuvakeskuksen lisäksi Helsingin Arabianrannassa, Pihlajamäessä ja Espoon Karakalliossa hajautetun mallin mukaisesti yhteistyökumppanien tiloissa ympäri pääkaupunkiseutua. Ajatuksena on tuoda toimintaa lähelle niitä lapsia ja nuoria, jotka haluavat harrastaa sarjakuvaa tai animaatiota. Lasten ja nuorten kurssitoimintaa toteutettiin pääosin lähiopetuksessa. Maunulassa järjestettiin maksuton nuorille suunnattu sarjakuvakurssi keväällä 2022 OKM:n tuella.
Aikuisten kurssit. Aikuisten kurssit pidettiin keväällä kokonaan etänä muuton ja pandemiatilanteen vuoksi. Kesällä ja syksyllä järjestettiin aikuisille myös lähiopetusta. Osallistujien toiveiden mukaan Sarjakuvailmaisu 1 & 2 -kursseja järjestetään kuitenkin jatkossa myös etänä, mikä parantaa kurssien saavutettavuutta.
Taiken ja Helsingin kaupungin myöntämät koronaavustukset mahdollistivat myös uudenlaisten taidealan ammattilaisille suunnattujen lyhytkurssien järjestämisen. Lyhytkurssien tavoitteena oli taiteilijoiden työllistymisen ja työhyvinvoinnin edistäminen.
Loma-aikojen leiri- ja kurssitoiminta. Pidempien kurssien lisäksi järjestettiin koulujen loma-aikoina sarjakuvaleirejä ja -työpajoja lapsille ja nuorille. Uudenlainen seikkailutaidetta ja sarjakuvaa yhdistelevä Seikkailusarjisleiri järjestettiin etäopetuksessa keväällä 2022 yhteistyössä Seikkailutaidekoulun ja Entressen kirjaston kanssa. Kesällä järjestettiin Herttoniemenrannassa nuorille suunnattu mangaleiri sekä kaksi lasten leiriä. Seikkai lutaideleiri ja mangaleiri järjestettiin OKM:n tuella.
Kuva: Henry Söderlund Kuvitukset: Jesse Matilainen Kuva: Henry Söderlund Kuva: Lauri Kaivo-OjaKEVÄÄN JA KESÄN KURSSIT JA LEIRIT
Sarjakuvailmaisu 1
Sarjakuvailmaisu 2
Käsikirjoituspiiri sarjakuvaa tekevälle
Lyhytkurssi sarjakuvaa tekevälle: Sarjakuvamatka
Lyhytkurssi sarjakuvaa tekevälle: Risografia
Lyhytkurssi sarjakuvaa tekevälle: DIY-taidegrafiikka
Nuorten sarjakuvakurssi Maunulassa
Lasten sarjakuvakurssi Pihlajamäessä
Lasten animaatio- ja sarjakuvakurssi Karakalliossa
Lasten sarjakuvakurssi Kääntöpaikalla
Seikkailusarjisleiri
Lasten sarjisleiri
Nuorten mangaleiri
Lasten sarjis- ja animaatioleiri
SYKSYN KURSSIT
Nuorten sarjakuvakurssi
Pihlajamäen sarjakuvakurssi lapsille
Kääntöpaikan lasten sarjakuvakurssit
Mangakurssi lapsille ja nuorille
Karakallion sarjakuva- ja animaatiokurssi lapsille
Nuorten muslimien ja maahanmuuttajataustaisten
sarjiskurssi
Digitaalinen sarjakuva ja markkinointi -lyhytkurssit
Pienlehtiä Sarjakuva-automaattiin
Sarjakuvailmaisu 1 -etä- ja -lähikurssit
Kuvituskurssi
Komiikka ja tarinankerronta
Kuvat ja sanat
Sarjakuvat ja kuvittaminen ammattina -lyhytkurssit
Sarjakuvia yllättävistä materiaaleista
Sarjakuvataiteilijan työhyvinvointi ja itsensä johtaminen
Risografiaa sarjakuvaa tekevälle
Käsikirjoituspiiri sarjakuvaa tekevälle
Scifi & fantasia
Datasta sarjakuvakäsikirjoitukseksi
KOULULAISTEN HARRASTUSRYHMÄT
Koulupäivän yhteydessä toteutetut harrastukset ovat olleet osa Suomen sarjakuvaseuran lapsille suunnattua taidetoimintaa vuodesta 2016 saakka. Toimintaa on kehitetty ja laajennettu vuosien mittaan mm. opetus- ja kulttuuriministeriön, Aluehallintoviraston sekä Espoon kaupungin tuella. Tavoitteena on ollut kehittää ja tuottaa laadukkaita ja innostavia matalan kynnyksen sarjakuva- ja animaatioharrastusmahdollisuuksia peruskoululaisille pääkaupunkiseudulla. Sarjakuvakeskuksen harrastusryhmien opettajina toimivat alan ammattilaiset: koulutetut taidekasvattajat ja sarjakuvataiteilijat.
Keväällä 2022 toteutettiin helsingissä Aluehallintoviraston tuella yhteensä 5 sarjakuvaryhmää Oulunkylän, Vallilan ja Roihuvuoren ala-asteella. Osassa ryhmistä tutustuttiin sarjakuvien lisäksi animaatioon. Kevään aikana Seura järjesti myös
elokuva ja animaatio -harrastusryhmiä sekä sarjakuvaharrastusryhmiä Helsingissä osana Suomen malli -hanketta. Tämä toiminta tapahtui Suomenlinnan, Latokartanon peruskoulun, Pihlajiston, Metsolan, Pohjois-Haagan ja Suutarilan ala-asteilla, sekä Malmin peruskoululla.
Myös syksyllä 2022 toimintaa järjestettiin osana Suomen malli -hanketta. Elokuva ja animaatio - sekä sarjakuvaharrastusryhmiä pidettiin Helsingissä Latokartanon peruskoulussa sekä Pihlajiston, Metsolan, Pohjois-Haagan ja Suomenlinnan ala-asteella. Lisäksi Espoossa käynnistettiin uusia animaatio- ja sarjakuvaryhmiä Karhusuon, Soukan, Hansakallion, Kaitaan, Kirstin sekä Mainingin kouluissa osana Espoon omaa Harrastuspolku-hanketta. Harrastuspolku- ja Suomen malli -hankkeiden ryhmät ovat osallistujille maksuttomia.
ESPOON KULTTUURIKURKKAUS –SARJAKUVAA PÄIVÄKODEISSA
Vuonna 2019 aloitettu Kulttuurikurkkaus-toimintamalli jatkui yhteistyössä Espoon kaupungin kulttuurin tulosyksikön kanssa. Vuonna 2022 Sarjakuvakeskus toteutti lapsille suunnattuja sarjakuvapajoja sekä kasvattajille suunnattuja koulutuksia päiväkodeissa. Pajoja opettivat taidekasvattajat Milja-Maaria Terho ja Kalle Keinonen. Kulttuurikurkkauksen myötä Sarjakuvakeskuksen toimintaa toteutettiin vuoden 2022 aikana kahdeksassa eri espoolaisessa päiväkodissa.
SENIOREIDEN SARJAKUVATOIMINTA
Sarjakuvakeskus järjesti vuonna 2022 senioreille suunnattua sarjakuvatoimintaa. Kinaporin palvelukeskuksessa pidetty kurssi kokoontui kerran viikossa sekä kevät- että syyskaudella taidekasvattaja Karri
Lehtosen johdolla. Tästä toiminnasta koottiin omaelämänkerrallinen sarjakuvajulkaisu sekä näyttely.
Taiteen edistämiskeskus tuki sarjakuvakeskuksen järjestämää senioritoimintaa sekä näyttelyä ja julkaisua.
Vuonna 2022 aloitettu senioritoiminta antoi vakaat perusteet toiminnan jatkamiselle ja kehittämiselle seuraavana vuonna.
2.2 NÄYTTELYT
Galleria Sarjakuvakeskuksen
toiminta jäi tauolle keväällä 2022
Sarjakuvakeskuksen muuton myötä. Galleriassa oli esillä 14.1. saakka
Terhi Adlerin Plant Kingdom -näyttely. Näyttelyssä tutkittiin ihmisen ja kasvien suhdetta.
Yksittäisten kurssien näyttelyjä järjestettiin vuonna 2022 vain yksi. Kinaporin palvelukeskuksen seniorikurssin näyttely pidettiin kyseisessä palvelukeskuksessa marraskuussa.
Mukana näyttelyssä oli viisi senioriryhmän jäsentä. Näyttely toteutettiin Taiteen edistämiskeskuksen tuella.
Myös osana Helsingin sarjakuvafestivaalien ohjelmaa järjestettiin useita näyttelyitä (kohta 3.2).
3. HELSINGIN 37. SARJAKUVAFESTIVAALIT
Helsingin sarjakuvafestivaalit järjestettiin jälleen syyskuussa Suvilahdessa 10.–11.9.2022.
Festivaalitaiteilijana toimi Tampereella asuva Jiipu Uusitalo, ja tapahtuman teemoina olivat rauha ja sota sekä portugalilainen sarjakuva.
Taloudellisen tilanteen vuoksi festivaalit toteutettiin vajaalla henkilöstöllä ja se vaati paljon talkoohenkeä. Tästä huolimatta festivaalit saatiin järjestettyä kunnialla ja saatujen avustusten myötä entisissä tiloissa. Arvioitu kävijämäärä oli n. 10 000 henkeä.
Helsingin sarjakuvafestivaalit on Suomen merkittävin sarjakuvatapahtuma ja yleishyödyllinen kaupunkifestivaali. Toiminnassa korostuvat Seuran arvot (ks. kohta 1).
SARJAKUVAFESTIVAALIT
3.1 KUNNIAVIERAAT
Festivaalitaiteilija 2022: Jiipu Uusitalo Syvimpien punk-luolien kätköistä auringon valoon vedetty Jiipu Uusitalo alkoi vuonna 2012 piirtämään Tajukankaankutoja -nimistä sarjakuvablogia. Maantieteellisesti hän on sen jälkeen valunut 700 kilometriä Rovaniemeltä kohti Suomen kartan alalaitaa ja tarrautunut Tampereen punatiiliseen kamaraan.
Hilpeänkiukkuisia omakustanteita on syntynyt läjä. Nyttemmin myös Täysi Käsi Oy on julkaissut neljä Uusitalon sarjakuvaa. Uusitalon johtotähtenä näkyy läpi tuotannon surrealistisen infosarjakuvan pehmeästi hehkuva kaksoisaurinko, kuin rehevä voikukka bysanttilaisen virastotalon seinustalla.
Natalia Batista on ruotsalainen mangataiteilija ja kuvittaja. Hän on tehnyt yli 1 600 sivua mangaa, joista suurin osa on julkaistu kirjoina tai osana sarjakuva-antologioita. Tunnetuimmat teokset ovat Mjau! ja Sword Princess Amaltea, joka on julkaistu Ruotsissa, Yhdysvalloissa, Italiassa, Saksassa, Portugalissa, Tšekin tasavallassa ja vuonna 2022 Suomessa. Natalian teokset vaihtelevat tyylilajiltaan fantasiasta ja toiminnasta romantiikkaan ja komediaan. Hän on mangataiteilijakollektiivi Nosebleed Studion jäsen ja yksi vuosittaisen sarjakuvafestivaali Seriefestin järjestäjistä Malmössä.
Kimmo Lust (s. 1986) on Järvenpäästä kotoisin oleva sarjakuvataiteilija. Sarjakuvien aiheet pyörivät pääsääntöisesti mielenterveyden tai seksuaalisuuden ympärillä, ja tarinoiden kerronta perustuu usein taiteilijan omiin kokemuksiin. Kimmo viihtyy luonnossa ja metsissä sekä pitää pehmeistä ja hempeistä väreistä, jotka näkyvät vahvasti hänen teoksissaan. Lustin esikoisalbumi Silmukka (Suuri Kurpitsa 2022) kertoo kasvamisesta päihdeongelmaisen yksinhuoltajan ainoana lapsena 1990-luvun laman jälkeisenä aikana. Lustin osallistuminen estyi viime hetkellä.
Aino Sutinen (s. 1983) on helsinkiläinen sarjakuvataiteilija ja Sarjainfon päätoimittaja. Sutinen on erikoistunut dokumentaarisiin sarjakuviin ja informatiivisiin kuvituksiin. Hän on julkaissut kaksi matkasarjakuva-albumia Vaimoksi vuorille (2015) ja Taksi Kurdistaniin (2009). Niiden lisäksi hän osallistui Sarjakuva-Finlandiallakin palkittuun Sisaret 1918 -antologiaan. Leena Virtasen kanssa tehty Sörnäisten tyttö – Sylvi-Kyllikki Kilven päiväkirja 1915–18 ilmestyi Helsingin sarjakuvafestivaaleille.
Sara Valta on sateenkaareva sarjakuvantekijä Vantaalta. Hänen albuminsa Monisuhdetta, Päiväkirjamerkintöjä polyamoriasta julkaistiin suomeksi vuonna 2021 ja englanniksi vuonna 2022. Saran eroottisia fantasiasarjakuvia julkaistaan hänen nettisivuillaan sarasadeart.com. Taiteilijan töitä on julkaistu Yhdysvalloissa, Briteissä, Ranskassa ja Suomessa. Valta on valmistunut medianomiksi Metropolia Ammattikorkeakoulusta 2016.
Siiri Viljakka (s. 1995) on turkulainen sarjakuvataiteilija. Hänen tarinoissaan on usein rimpuilemista ja kiehtovia ihmiskohtaloita. Viljakan ensimmäinen sarjakuvaromaani Kohti sumua (Täysi Käsi Oy) julkaistiin maaliskuussa 2022. Salaperäiselle majakkasaarelle sijoittuva tarina kertoo naisten välisestä rakkaudesta, eristyksestä ja luopumisesta. Tällä hetkellä Viljakka työstää omaelämäkerrallista REKKIS-projektia. Lisäksi hän piirtää puhtaaksi ÖRKIT-nimistä fantasiasarjakuvaa vihaisista naissotureista yhdessä sarjakuvataiteilija Tuomas Myllylän kanssa. Viljakka valmistui kuvataiteilijaksi Turun Ammattikorkeakoulusta vuonna 2020.
MUUT VIERAAT
Yhteistyössä Kutikuti ry:n kanssa tuotettiin näyttely 13 portugalilaisen nykysarjakuvantekijän töistä kulttuurikeskus Stoan parvigalleriaan. Vieraiksi tulivat Hetamoé eli Ana Matilde Sousa sekä Rudolfo da Silva. Näyttelyä tukivat Instituto Iberoamericano de Finlandia sekä Kuvittaja ry. Islannista saapui islantilais-suomalaisen kulttuurirahaston tukemana kolme sarjakuvataiteilijaa: Atla Hrafney, Dante Khudoba ja Anna Ryzhova Islannin sarjakuvaseuran kautta. He järjestivät näyttelyn Pohjoismaisen kulttuurikeskuksen tiloissa.
Jiipu Uusitalo: Sydänluola – Sarjallisia rauhankuvituksia
Gallery Södervik, Helsinki
Festivaalitaiteilija Jiipu Uusitalon näyttely esitteli mm. festivaaleilla julkaistavan Sydänluola-nimisen pienlehden originaalisivuja ja festivaalien rauha & sota -teemaan syntyneitä kuvituksia.
Puupää 50 vuotta
Kattilahalli, Helsinki
Suomen sarjakuvaseuran tunnustuspalkinto Puupäähattu täytti vuonna 2022 50 vuotta. Näyttely esittelee palkinnon saajia ja sen historiaa.
Eruption: Moderni islantilainen sarjakuvataide Pohjoismainen kulttuuripiste, Helsinki
The Icelandic Comics Society esittää: Eruption − Islannin modernin sarjakuvataiteen näyteikkuna. Sarjakuvantekijät jään ja tulen maan eri rannikoilta esittelevät Islannin nopeasti kasvavan sarjakuvaskenen monipuolisuutta ja ihmeellisyyttä.
Taiteilijat: Atla Hrafney & Anna Ryzhova, Elias Rún, Pétur Atli, Brimrún Birta, Edda Katrín Malmqvist, Sólveig, Didley Florez sekä Einar Valur Másson.
Kati Rapia: Voimia! – Tähtitieteilijän vaimon paluu
Kalasataman seripaja, Helsinki
Kati Rapian Voimia! – Tähtitieteilijän vaimon paluu -sarjakuvakirja kertoo siitä, mitä tapahtuu samaan aikaan toisaalla. On kyse muun muassa kolmesta ärsytetystä historiallisesta nykynaisesta, muutoksesta, hotellista, purkamisesta, säilyttämisestä, tähtikuvioista, sivuutetuksi/siivutetuksi joutumisen kokemuksista, tulevaisuuden juustoista, solidaarisuudesta, linnuista ja lohdusta. Voimia! on isoin osin tosi, ja isoin osin osin-tosi, täsmällisemmin sitä ei voi juuri kertoa.
Rauhan kuvitelmia – Sodanvastaista sarjakuvaa
Käpylän kirjasto, Helsinki
Venäjän hyökkäyssodan Ukrainaan tuomitseva
50 vuotta Sarjainfoa
Kattilahalli, Helsinki
50 vuotta täyttävä Sarjainfo on Suomen ainoa sarjakuviin erikoistunut aikakauslehti. Se on ollut tärkeä tietolähde aikana ennen nettiä ja palvelee hyvin edelleen esimerkiksi uusien sarjakuvantekijöiden esittelijänä. Kattilahallin lukunurkkauksessa voi tutustua Sarjainfon numeroihin kautta aikojen.
Rauhan kuvitelmia -näyttely loi vihasta, militarismista ja rasismista vapaan tilan, jossa taiteen kautta ja sen äärellä olisi mahdollista käydä rauhanomaista dialogia kansalaisuuteen katsomatta. Näyttelyssä on esillä teoksia neljältä venäläistaustaiselta ja yhdeltä ukrainalaistaustaiselta taiteilijalta.
Passiflora – Kärsimyskukka: 16 portugalilaista nykysarjakuvataiteilijaa
Stoan parvekegalleria, Helsinki
Näyttely esitteli Portugalin rikasta ja elävää sarjakuvakulttuuria kuudentoista nykysarjakuvantekijän voimin. Taiteilijat: Alexandra Saldanha, Amanda Baeza, Ana Biscaia, Ana Maçã, André Ruivo, Cátia Serrão, Daniel Lima, Ema Gaspar, Hetamoé, Pedro Burgos, Rudolfo, Rui Moura, Sara Boiça, Ricardo Paião Oliveira, Rudolfo Mariano ja Tiago Manuel.
Näyttely tuotettiin yhteistyössä Kutikuti ry:n kanssa. Näyttelyn kanssa samaan aikaan julkaistaan Kutisarjakuvalehden ilmainen uutta portugalilaista sarjakuvaa käsittelevä erikoisnumero. Kokonaisuuden kuratoinnista vastasi työryhmä Marcos Farrajota, Pedro Moura ja Tommi Musturi. Näyttelyn kävijämääräarvio oli 2 050 vierasta.
Petteri Tikkanen: Black Peider -lyhytelokuvan tuotantoprosessin originaalitaide
Nuppu Galleria, Helsinki
Petteri Tikkasen näyttely koostuu hänen Mutant Koala Picturesin Black Peider -lyhyelokuvaa varten työstämästään taiteesta. Mukana on hahmosuunnitelmia, lavastuksessa käytettyjä teoksia ja otteita kuvakäsikirjoituksesta. Elokuvassa yhdistellään elementtejä Tikkasen Black Peider -sarjoista ja Eero-sarjoista ja luodaan uusi tarina. Petteri Tikkanen on iisalmelainen sarjakuvataiteilija ja kuvittaja, joka aika ajoin esiintyy supersankaripainija Black Peider -hahmona.
Kutikuti: Ugly Hands – Risografianäyttely
Sörkan Ruusu, Helsinki
Ugly Hands oli kahdeksan nykysarjakuvayhdistys
Kutikuti ry:n jäsentaiteilijan risografianäyttely.
Taiteilijat ja teokset:
Terhi Adler: Unelmieni mies
Warda Ahmed: Hido iyo Daqan
Esko Heikkilä: En pääse ylös
Ivanda Jansone: Ugly Hands
Hanneriina Moisseinen, Sanna Karlström: Kruunut putoavat
Reetta Niemensivu: Loves
Hannele Richert: The Attraction Leaves You Airborne
Amanda Vähämäki: Pullahiiri/Pastry Enthusiast
Runoja lapsille ja muille älyköille -sarjakuvan julkaisunäyttely
Malmitalon parvi, Helsinki
Runoja lapsille ja muille älyköille -sarjakuvan julkaisunäyttely esitteli Jukka Tilsan sarjakuvaoriginaaleja. Näyttelyssä oli mukana myös Sarjakuvafestivaalien
ennakko-ohjelmana järjestettyjen koulutyöpajojen osallistujien teoksia.
3.3 OHJELMA
Tekijöitä ja teoksia esiteltiin paikan päällä kolmella lavalla. Haastatteluissa ja keskusteluissa kuultiin niin tapahtuman kunniavieraita kuin nuoria nousevia tekijöitä Zine Festin puolelta.
Vuonna 2022 ohjelmaa järjestettiin ennätyksellisen paljon. Esimerkkejä ohjelmistosta:
• Jiipu Uusitalo – Festivaalitaiteilija 2022
• Siiri Viljakka: Kohti sumua
• Kati Rapia: Voimia! – Tähtitieteilijän vaimon paluu
• Harri Römpötti: Taas päin näköä – 12 suomalaista sarjakuvataiteilijaa
• Athanasía Aarniosuo: The Nostalgia EP
• Panel Discussion: The Icelandic Comics Society
• Contemporary Portuguese Comics: Hetamoé & Rudolfo
• Paneelikeskustelu: Puupäähattu 50 v
• Paneelikeskustelu: 50 vuotta sarjainfoa
• Hehkutusklubi: Kaisa ja Christoffer Leka
• Luentaesitys: Runoja lapsille ja muille älyköille
• Ihotaidetta Apila Pepitan kanssa
• Sarjakuvatyöpaja kaikenikäisille
ZINE FEST
Helsinki Zine Fest on osa Helsingin sarjakuvafestivaaleja ja toimii paikkana, jossa pienlehtien tekijät, lukijat ja muut vastavirtakulttuurista kiinnostuneet voivat kokoontua, myydä teoksiaan ja tavata muita samanhenkisiä ihmisiä.
Myyntitapahtuma järjestettiin Tiivistämöllä Sarjakuvafestivaalien yhteydessä. Pienlehtiä oli mahdollista myydä myös Zinefestin verkkokaupan kautta 9.–30.9.
Myyntitapahtuman yhteydessä Tiivistämöllä järjestettiin myös runsaasti lavaohjelmaa suomeksi ja englanniksi. Esimerkkejä lavaohjelmistosta Tiivistämöllä:
• Panel Discussion: Collaborating on a Comic Zine
• Panel Discussion: Manga in Europe
• Keijo Ahlqvistia muistaen
• Nykysarjakuva tutuksi – Performatiivinen esitys
• Taivaallisin pienlehti -kilpailun voittajien julkistus
Zine Festissä jaettiin taas taivaallisin pienlehti ja taivaallisin verkkosarjakuva -palkinnot. Pienlehtikategorian voittaja oli Pilvi Hyväri teoksellaan Hellyydenkipeys, joka oli tuomareiden mukaan koskettava ja henkilökohtainen pienlehti. Verkkosarjakuvissa voittaja oli Saija ”Saiccu” Ketolan Pari Suhdetta, jota tuomarit kehuivat sen uskottavasta teini-iän kuvauksesta.
MUU OHJELMA
Festivaalien ennakko-ohjelma. Helsingin sarjakuvafestivaalit tarjosi ennakkoohjelmana koko perheelle sarjakuvan luentaesityksiä, joissa sarjakuvaa pääsi kokemaan uudella tavalla. Sarjakuvaluenta on esitys, jossa sarjakuvaa luetaan dramatisoidusti ääneen. Kuvaruudut projisoidaan valkokankaalle katsottaviksi ja luentaa rikastetaan äänimaailmalla.
Sarjakuvaluennassa esitettiin pätkiä Runoja lapsille ja muille älyköille -teoksesta (Suuri Kurpitsa 2022). Teos yhdistelee leikkisästi Jukka Tilsan sarjakuvia ja Teemu Palosaaren lastenrunojen. Lukijana toimi drag-queen Anita Bang. Esityksiä järjestettiin eri puolilla kaupunkia Vuotalossa, Kalasataman vapaakaupungissa, Itäkeskuksessa sekä Oodissa. Osa esityksistä toteutettiin OKM:n ja osa Helsingin projektiapurahalla.
Lasten ja nuorten ennakko-ohjelmaan kuului vuonna 2022 myös Hölynpölyimurin pölypussi -työpaja. Pajassa opeteltiin sarjakuvan ja sanataiteen tekemisen perusteita (piirtäminen, kirjoittaminen ja tarinankerronta) ja harjoiteltiin yhteistyötä. Pajassa tutustuttiin Teemu Palosaaren ja Jukka Tilsan tuoreeseen lastenkirjaan Runoja lapsille ja muille älyköille (Suuri Kurpitsa 2022).
Työpajat olivat varattavissa koululaisryhmille maksutta. Pajoihin osallistui yhteensä 114 helsinkiläistä peruskoululaista. Pajojen suunnittelusta ja opetuksesta vastasivat sarjakuvataiteilija Nina Mutik ja esitystaiteilija Vili von Nissinen. Pajat järjestettiin Malmitalolla.
Työpajoissa tehdyistä ryhmätöistä sekä Jukka Tilsan sarjakuvaoriginaaleista koostettiin näyttely Malmitalon parvigalleriaan 9.–24.9. Pajoja ja näyttelyä tuki opetus- ja kulttuuriministeriö.
Karikatyyriautomaatti. Karikatyyriautomaatti tehtaili festivaalilauantaina kävijöistä pikamuotokuvia Kattilahallin ulkopuolella. Tempaukseen osallistui joukko kuvataiteilijoita ja kuvittajia pääkaupunkiseudulta. Automaatin tuotto ohjattiin Maailman sarjakuvat -yhdistyksen voimauttavaan sarjakuvatyöpajatoimintaan.
Pitchaus-työpajat. Yhteistyössä FILI:n kanssa toteutettiin sarjakuvantekijöille tarkoitetut esittelytapaamiset festivaaliviikonlopun lauantaina ja sunnuntaina. Ruotsalainen Natalia Batista, italialaista BeccoGiallo-kustantamoa edustanut Federico Zaghis sekä ranskalaisen Casterman-kustantamon Vincent Petit pitivät kukin vastaanottoa Suvilahdessa ja antoivat osallistujille neuvoja ja palautetta.
Black Peider -elokuva. Black Peider (K-7, 11 min, Mutant Koala Pictures 2021, ohjaus Jukka Vidgren, käsikirjoitus Jukka Vidgren & Petteri Tikkanen) on lyhyydestään ja sanattomuudestaan huolimatta suuri suomalainen supersankaritarina. ”Kolme sukupolvea asuttaa rintamamiestaloa maaseudulla. Kaikki ei ole hyvin. Yhteys ukkiin on rikki.” Elokuvaa pyöritettiin festivaalialueella jatkuvasti nähtävänä.
ILTAKLUBI. Festivaalilauantain iltaklubi Suvilahdessa Tiivistämöllä tarjoili lauantaina 10.9.2022 yhdessäoloa ja ohjelmaa festivaalikansalle. Klubilla esiintyivät drag-taiteilijat Lilithium ja Nix Conspiracy. Klubille oli vapaa pääsy.
3.4 NÄYTTEILLEASETTAJAT
KATTILAHALLI
Anni Keränen
Antikvariaatti Coppola
Asema Kustannus
Athanasía Aarniosuo / Bucolic Press
cAPS LOCK HELSINKI
Femidistro
Fennica Comics
Hetamoé ja Rudolfo
Íslenska myndasögusamfélagið
Jari Laitinen
Jiipu Uusitalo
Jouni Koponen
JP Ahonen
Kaisa Leka
Kutikuti
Lystring Förlag
Markku Tanttu
Molotow Finland
Musta Ritari kustannus / Sotakirjasto
Natalia Batista / Nordic Manga
Nurkka Kustannus
PeneLopez
Pokuto
Siiri Viljakka
SS Libricon
Suisto Books
Suuri Kurpitsa
Suvi Ermilä
Tampereen sarjakuvaseura
Tim ja Tom
Tommi Musturi
Turun Sarjakuvakauppa
Visible Realms Oy
WSOY
ZINE FEST (TIIVISTÄMÖ)
Lauantai
Maija Tasala
Kaarinart
Tuisku H.
Turun sarjakuvakerho ry.
Erittäin salainen tissimerenneitoseura
Lisa Baillon and Marion BK
Sarjakuvakeskuksen perjantaipaja ja Vantaan sarja-
kuvakurssi
Jenna Oldén ja Emilia Mäkelä
Kartsa ja Savi
Arvi Tammi & Sophie Labelle
Aleksis ”Sarracenian” Shi
Kryptidihomot
Nam-Ke
Tero Visio
Jenni Välikangas, Reetta Kallio
Betoniaaveet
Rosa Rea & Viima Äikäs
Rikkisu & Haltijakäpälä
Nli (Nelli Kilu)
Sotavalta & Vihtoori
Iida Leppänen ja Mirva Hussi
Vampyyrikoirat
Icelandic Comics Society
Rosakaz & Heinokai
Toimi Tytti, Zara Agsher, Laura Hasanen
H-P Lehkonen & Paju Ruotsalainen
Ugly Monsters / Rumat Möröt
Kapu Matilainen and Ana Pando
Sunnuntai
Sixwing Store
Julius Alenius
Auraboo
Minkki Nurmi
Tomatowen
Broci
JKmiddlehouse
Sampsu
Piiru
HEXWILLER <3 Mia Minerva
AntsuPuff ja Susanna Maria
Susanna Kesänen ja Klaudia Denisov
Artsos
Alisa Malin
Vuorovesi-kollektiivi ja Avokaadonen
Nukkuvalokki, Kiia Kostet, Nyyra, Ida Guev
Sari Sariola ja Tuomas Myllylä
Zine-toverit
Reunaehto
Tähdenetsijät (Raine Rysä, Nika Kiiskilä ja Iida Reitti)
Mari Aa.
PoisonPineapple ja All Hail Melkor
Särkynytsydän
Muurlan sarjakuvalinja
Nushanchel
Nea Runne ja Apila Pepita
Mellu, Jesse, Anna Oikarinen
4. KANSAINVÄLINEN TOIMINTA
Vuonna 2022 Sarjakuvaseuran kansainvälinen toiminta rajoittui festivaalien vierailijoihin. Tiukan taloustilanteen takia toiminta keskitettiin perustoimintaan, jonka ulkopuolelle kansainvälinen toiminta jäi.
Tästä huolimatta Seura oli mukana kehittämässä sarjakuva-alan järjestöjen yhteistä vientistrategiaa tuleville vuosille. Kehitystyö jatkuu.
Vuosia pohjustettu verkkosarjakuvan kansainvälinen yhteistyöhanke EUWebtoons alkoi.
4.1 CUNE COMICS-IN-RESIDENCE -OHJELMA
CUNE Comics-in-Residence -ohjelmassa toteutui yksi residenssi helmikuun 2022 aikana. Liettualainen Greta Liekyte vietti kuukauden HIAPin residenssissä Suomenlinnassa. Vierailu osui koronarajoitusten ajalle, eikä kaikkea suunniteltua ohjelmaa pystytty toteuttamaan.
5. JULKAISUT, VERKKOPALVELUT JA TIEDOTUS
5.1 JULKAISUT
Sarjakuvia kirjolta: Sarjakuvaseuran ja Autismisäätiön yhteinen julkaisu. Sarjakuvia kirjolta -lehden sarjakuvat tehtiin Autismisäätiön päiväaikaisessa toiminnassa järjestetyissä sarjakuvatyöpajoissa syksyllä 2021. Miissa Rantasen ja Hannele Richertin ohjaamiin työpajoihin osallistui yli kaksikymmentä autismikirjolla olevaa taiteilijaa Espoosta, Helsingistä, Tampereelta ja Seinäjoelta. Osalle taiteilijoista työpajaan osallistuminen oli ensikosketus sarjakuvailmaisuun, joillekuille tarinat, kuvittaminen ja sarjakuvat olivat jo tuttuja taiteellisen ilmaisun muotoja. Työpajoissa kokeiltiin yksin tai yhdessä uusia tekemisen tapoja, opittiin sarjakuvan tekemisestä ja toisista ihmistä.
Sarjakuvatyöpajat, Sarjakuvia kirjolta -lehti ja kevään 2022 näyttelykiertue Tampereella, Seinäjoella ja Helsingissä toteutettiin Autismisäätiön sarjakuvahankkeessa yhteistyössä Suomen sarjakuvaseuran ja Sarjakuvakeskuksen kanssa. Hanketta tuki Taiteen edistämiskeskus.
Lehti on luettavissa Sarjakuvakeskuksen Issuussa ja se on jaossa ilmaiseksi hankkeeseen liittyvissä näyttelyissä ja Seuran eri tapahtumissa.
Sekametelisarjakuva: Sarjakuvia konkareilta. Julkaisu esittelee Kinaporin seniorikeskuksen sarjakuvaryhmän teoksia vuodelta 2022. Sekametelisarjakuvan nimi tulee siitä, että varsinaisesti tarinoilla ei ole yhdistävää yläteemaa. Ne ovat kuitenkin kurkistusluukkuja konkareiden elämään.
Taiteen tekeminen auttaa aina huomaamaan ympäröivän maailman ihmeet. Suomen sarjakuvaseuran työryhmän koostama lehti on luettavissa digitaalisena netissä sekä ostettavissa Sarjakuvakeskuksen verkkokaupasta. Julkaisu on toteutettu Taiteen edistämiskeskuksen tuella.
Taiteilijat ovat Ola Heikkilä, Raija Hämäläinen, Kari Miehola, Kikka Salmi ja Tapani Vänttinen
5.2 VERKKOPALVELUT JA TIEDOTUS
Sarjakuvaseura ylläpitää useita suosittuja sivustoja ja somekanavia. Niiden kautta tiedotetaan sarjakuvakentästä ja käydään keskustelua.
Kanavissa tiedotettiin paitsi Seuran omista tapahtumista, myös alan yleisistä tapahtumista, uutisista, media-artikkeleista, julkaisuista, historiasta, residensseistä, apurahoista ja muusta kiinnostavasta alan toimijoille ja suurelle yleisölle. Sarjakuvaseura myös lähetti tiedotteita ja teki yhteistyötä mediatalojen ja kulttuuritoimittajien kanssa.
Sarjakuvaseura.fi ja sosiaalinen media. Sivusto keräsi yhteen paikkaan tärkeimmät faktat Seurasta ja sen toimintaa koskevat uutiset. Sivuilta löytyvät perustiedot Seuraan liittymisestä, Sarjainfosta, Puupäähattu-palkinnosta ja muusta toiminnasta. Sinne koottiin myös tietoa eri puolella Suomea järjestettävistä sarjakuvan opetusohjelmista ja kursseista. Etusivuille päivitettiin ajankohtaisia uutisaiheita.
Sivusto oli yhteydessä myös sosiaaliseen mediaan, jossa tiedotettiin Facebookin ja Twitterin kautta lähes päivittäin erilaisista sarjakuva-alan uutisista. Sivustolta löytyy myös Suomen sarjakuvaseuran tilattava, toimitettu uutiskirje.
Sarjakuvakeskus.fi ja sosiaalinen media. Sivustolla tiedotettiin Sarjakuvakeskuksen tapahtumista, kursseista, työpajoista ja näyttelyistä. Sivusto oli yhteydessä myös Sarjakuvakeskuksen sosiaaliseen mediaan (Facebook, Twitter ja Instagram). Somessa toteutettiin erilaisia tempauksia kuten suosittu Sarjakuu-piirustushaaste Instagramissa lokakuussa.
Sarjakuvablogit.com. Vuonna 2008 perustettu, suosittu WordPress-pohjainen Sarjakuvablogit. com-sivusto on luotu tarjoamaan kaikille halukkaille ilmainen alusta sarjakuvabloggaamiselle. Uuden
blogin pystyi perustamaan, jos oli sarjakuvaseuran jäsen. Blogien ympärille on vuosien varrella syntynyt aktiivinen yhteisö, ja sivustoa kehitetään edelleen.
Sarjakuvafestivaalit.fi ja sosiaalinen media. Helsingin sarjakuvafestivaalien tapahtumasivustolla julkistettiin festivaalien ohjelma, vierasesittely ja muu sisältö. Sivuston ilmettä on uudistettu vuosittain festivaaliteemojen mukaan. Sivuston ja sosiaalisen median (Facebook, Twitter, Instagram) kautta tavoitettiin suuri yleisö tapahtumaa ennen ja sen aikana. Valokuvia kerättiin galleriaan.
Kvaak.fi. Kvaak.fi on sarjakuvia uutisoiva, arvosteleva ja seuraava verkkopalvelu, johon kuuluu myös keskustelufoorumi. Kvaakilla on oma, itsenäinen toimituksensa Seuran omien toimintojen ulkopuolella.
Kuvitus: Mari Ahokoivu
5.3 SARJAKUVIEN PALAUTEPALVELU
Suomen sarjakuvaseura ry aloitti vuonna 2022 yhdessä Sarjakuvantekijät ry:n kanssa sarjakuvien palautepalvelun suunnittelun. Palautepalvelun avulla aloittelevat sarjakuvapiirtäjät voivat saada palautetta töistään kokeneemmilta tekijöiltä. Palautteenantajat ovat vastaavien kaunokirjallisuuteen keskittyvien palvelujen tavoin alansa ammattilaisia eli piirtäjiä, sarjakuvakäsikirjoittajia ja kustannustoimittajia. Palautepalvelu toteutetaan Taiteen edistämiskeskuksen tuella, ja se avataan maaliskuussa 2023.
6. KUMPPANIT
KIITOKSET TUESTA
Aluehallintovirasto
Espoon kaupunki
Helsingin kaupunki
Vantaan kaupunki
Journalistisen kulttuurin edistämissäätiö
Opetus- ja kulttuuriministeriö
Pohjoismainen kulttuuripiste
Sarjakuvantekijät ry
Taiteen edistämiskeskus
República Portuguesa Cultura
Instituto Iberoamericano de Finlandia
Islantilais-suomalainen kulttuurirahasto
Suomalais-ruotsalainen kulttuurirahasto
Kuvittajat ry
Grafia ry
Sarjakuvamuseo ry
Kansan sivistysrahasto – Kulttuurilahja-joukkora-
hoitus
KIITOKSET YHTEISTYÖSTÄ
Alakaupunkifestivaali
Asema Kustannus
Arabian asukastalot
Autismisäätiö
Bucolic Press
Entressen kirjasto
Espoon kaupungin kulttuuritoimi
Feministinen sarjakuvatoiminta
FILI
Goethe-Instituutti
Hansakallion koulu
Helsingin kaupunki
Helsingin kaupunginkirjasto
Helsingin keskustakirjasto Oodi
Helsingin kulttuurikeskus
Hertsikanrannassa tapahtuu ry
Helsingin kuvataidelukio
HIAP - Helsinki International Artist Programme
Itäkeskuksen kirjasto
Kaapelitehtaan Konttori
Kalasataman seripaja
Kalasataman Vapaakaupunki
Kaitaan koulu
Kangasalan kaupunki
Kansalliskirjasto
Karakallion asukaspuisto
Karhusuon koulu
Keskustakirjasto Oodi
Keuda
Kinaporin seniorikeskus
Kirjallisuus- ja kulttuuriyhdistys Särö ry
Kirjan Talo
Kirstin koulu
Koskelan ala-aste
Kulku-Katin Poika
Kultti ry
Kulttuurilahja
Kulttuurikeskus Caisa
Kulttuurikeskus Malmitalo
Kulttuurikeskus Maunula-talo
Kulttuurikeskus Stoa
Kutikuti ry
Kuvittajat ry
Käpylän kirjasto
Laajasalo-Degerö Seura
Lastenkirjainstituutti
Latokartanon peruskoulu
Lumon kirjasto
Maailman sarjakuvat ry
Mainingin koulu
Malmin peruskoulu
Metsolan ala- asteen koulu
Mikkelin taidemuseo
Mäntynummen kirjasto
Nuppu Galleria
Nurmijärven kirjasto
Otavan kirjakauppa
Oulunkylän ala-aste
Oulun sarjakuvaseura ry
Pieni Limonaaditehdas
Pihlajiston ala-aste
Pohjois-Haagan ala-asteen koulu
Pohjoismainen kulttuuripiste
Pure Waste
Ravintola Sörkän Ruusu
Riihimäen kaupunki
Roihuvuoren ala-aste
Rosebud
Sarjakuvamuseo ry
Sarjakuvantekijät ry
Seriefrämjandet
Seikkailutaidekoulu
Snow White
Soukan koulu
Suomenlinnan ala-asteen koulu
Suomen kirjastomuseo
Suuri Kurpitsa
Suutarilan ala-asteen koulu
Södervik Gallery
Tempera
Turun Sarjakuvakauppa
Vallilan ala-aste
Vantaan aikuisopisto
Vesalan ala-aste
Vuotalo
WSOY