Siivet 2020/5

S IIVE T 5/ 2020

SUOMI PÄÄTTÄÄ ITSE

Kauhava Airshow 2020 -erikoisnumero

5/2020

Helikopterilentäjäksi Lentokoneasentajaksi

Alppilentäjät 100 vuotta Red Arrows väritti taivaan Tulevaisuuden lentokeskus Kaakkois-Aasian hävittäjävoima

6 414887 225205

Lue lisää: www.eurofighterfinland.fi @BAES_Finland

EUROFIGHTER HX PAL.VKO 2020-49

Eurofighter on Euroopan joustavin, testatuin ja laajimmin käytössä oleva monitoimihävittäjä. Eurofighterin valinta antaa Suomelle täyden suorituskyvyn kaikkiin tehtäviin, kaikissa ympäristöissä.

20005

722520-2005

Hinta 9,90 €

Rafale häikäisi Kauhavalla Haastattelussa kaikki HX-hävittäjävalmistajat

MILITARY ENGINES

Tarkoitukseensa kehitetty kokonaisuus

OPERATIIVINEN VALMIUS TÄNÄÄN. LISÄÄ SUORITUSKYKYÄ TULEVAISUUTTA VARTEN. Pratt & Whitneyn F135-työntövoimajärjestelmä viidennen sukupolven F-35 Lightning II:een jatkaa asiakkaidemme potentiaalin ja tehtävien uudelleenmäärittelyä. Emmekä ole lopettaneet innovointia. Vertaansa vailla olevalla työntövoimateknologian kokonaisuudella, joka mahdollistaa F-35:n suorituskyvyn kasvun, olemme osaltamme valmiita viemään maailman kehittyneimmän hävittäjän seuraavalle tasolle.

LENNÄ PIDEMMÄLLE OSOITTEESSA PRATTWHITNEY.COM

Gripen on suunniteltu operatiivisesti ja teknologisesti tehokkaaksi

kokonaisuudeksi, joka vastaa alueemme uhkiin ja vaativan toimintaympäristön haasteisiin – nyt ja tulevaisuudessa. Rankat pohjoismaiset sääolosuhteemme, helppo huollettavuus, toimintakyky maantietukikohdista ja erinomainen

käytettävyysaste ovat olleet suunnittelun keskiössä, varmistaen, että Gripen on käytettävissä kaikissa tilanteissa.

Gripenin avulla Suomi turvaa alueellisen koskemattomuutensa. Gripen – Älykäs hävittäjä.

Lue lisää osoitteessa www.saab.fi. Seuraa meitä Twitterissä ja Facebookissa: @SaabFI.

Q Pääkirjoitus SIIVET™ 35. vuosikerta, ISSN 0783-2990 Aikakauslehtien liiton jäsenlehti KUSTANTAJA JFI Airshow Oy 2625259-9 PÄÄTOIMITTAJA / ILMOITUSMYYNTI Taneli Äikäs puh. 040 557 2129 taneli.aikas@siivet.fi TOIMITUS Pentti Perttula Hasse Vallas Jukka O. Kauppinen etunimi.sukunimi@siivet.fi OSOITE Kotipellontie 11, 38800 Jämijärvi TILAAJAPALVELU Arkisin kello 11.00–15.00 siivet@siivet.fi puh 050 342 3396 ULKOASU Atte Tuulenkylä www.atterossi.fi AVUSTAJAT TÄSSÄ NUMEROSSA Harri Mustonen, Ari Pirilä, Matti Pirttikoski, Petri Kauppi KANNEN KUVA Tim Jansson Kauhava Airshow 2020 -erikoisnumero

S I I VE T 5/2 020

SUOMI PÄÄTTÄÄ ITSE

5/2020

Helikopterilentäjäksi Lentokoneasentajaksi

Alppilentäjät 100 vuotta Red Arrows väritti taivaan Tulevaisuuden lentokeskus Kaakkois-Aasian hävittäjävoima

PAL.VKO 2020-49

EUROFIGHTER HX

6 414887 225205

Lue lisää: www.eurofighterfinland.fi @BAES_Finland

20005

722520-2005

Rafale häikäisi Kauhavalla Haastattelussa kaikki HX-hävittäjävalmistajat

Hinta 9,90 €

COPYRIGHT © Kirjoituksia ja kuvia saa lainata lehdestä vain toimituksen kirjallisella luvalla. Kaikki oikeudet pidätetään. All rights reserved. TILAUSHINNAT 2020 Kestotilaus 49,50 e, vuositilaus 56,00 e, postituslisä Eurooppaan 7,50 e, muut maanosat 15,00 e. Irtonumerot 9,90 e. Siivet-lehti ilmestyy vuonna 2020 kuusi kertaa, helmi-, huhti-, kesä-, elo-, loka- ja joulukuussa. AINEISTOSISÄLTÖ Artikkeleissa esiintyvät mielipiteet ovat kirjoittajien omia eivätkä välttämättä edusta kustantajan virallista kantaa. Lehti julkaisee sitoumuksetta kirjoituksia, valokuvia ja piirroksia edustamiltaan aihealueilta. Aineisto tulee lähettää sähköpostitse osoitteeseen taneli.aikas@siivet.fi. Julkaistuista artikkeleista maksetaan palkkio. Lehti ei vastaa taloudellisesti siinä esitettyjen rakenneselosteiden ym. artikkelien virheettömyydestä, mutta pyrkii saamaan ne mahdollisimman luotettaviksi. Lehden artikkelien, kuvien ja piirrosten osittainenkin jäljentäminen sekä lainaaminen on kielletty ilman toimituksen lupaa. Kaikki oikeudet pidätetään. TILAAJAREKISTERI Siivet-lehden tilaajarekisteriä voidaan käyttää JFI Airshow Oy:n suoramarkkinointitarkoituksiin. Tilaajarekisteriä ei myydä eikä luovuteta kolmansille osapuolille.

Siivet-lehden sivut syntyvät sivutoimisesti

un päätoimittaja Taneli Äikäs soitti flunssaisena iltapäivällä alle kaksi vuorokautta ennen lehden painoon menoa, ja pyysi kirjoittamaan pääkirjoituksen, ajattelin ensin kirjoittaa ilmailujournalistin koronapandemiavuodesta. Siis valittaisin tästä vuodesta, jolloin kaikki lentonäytökset, ilmailunäyttelyt ja konferenssit peruutettiin, vuosikymmenen verran haaveiltu lomamatka peruuntui, samoin kaikki mielenkiintoiset työmatkat mukaan lukien yksi kerran elämässä -matka, ja tuli lahjoitettua satoja euroa Finnairillekin vastikkeetta. Mutta ainaisen valittamisen sijasta kirjoitan mieluummin vuoden valopilkuista, kun heinäkuussa Britannian Farnborough’n ilmailunäyttely järjestettiin virtuaalisesti ja sen tilaisuuksia saattoi seurata suorina omalta näytöltä, ja kun elokuun lopussa sai viettää kolme päivää Kauhavan lentonäytöksessä. Webinaareja on ollut kuluneena vuonna enemmän kuin tähänastisessa elämässä yhteensä, eikä niiden takia ole tarvinnut ottaa matkustamisen riskiä kuin korkeintaan kotitoimiston työpöydän äärestä keittiöön. Kauhava Airshow puolestaan osui nappiajankohtaan sekä pandemian että aina arvaamattomien säiden puolesta. Käsissä olevassa numero onkin paljon Kauhavan antia. Haastattelin ahkerasti paikalla olleita hävittäjähankinnan ehdokkaiden valmistajien edustajia kysyen asioita, joista ei mediatilaisuuksissa juuri kerrottu. Lähes jokainen haastatteluartikkeli sisältääkin siksi informaatiota, jota saa vain tästä lehdestä ‒ tai kysymällä valmistajilta. Lisäksi haastattelin näytöksen harvinaiset pääesiintyjät, Rafale Display Teamin ja Red Arrowsin edustajat. Kummallekin näytöslento oli vuoden ensimmäinen mahdollisuus esiintyä siviiliyleisön edessä. Kauhava-spesiaalin lisäksi esittelemme kotimaisia mahdollisuuksia opiskella helikopterilentäjäksi tai lentokoneasentajaksi tai miksei vaikka molemmiksi. Esittelemme myös tulevaisuuden lentokeskusta, jota rakennetaan innolla Nummelassa. Numeron historiaosuudessa muistamme alppilentäjiä, joiden kohtalokkaasta lennosta tuli 100 vuotta 7. syyskuuta, ja ison sotilaskoneosuutemme päättää katsaus Kaakkois-Aasian ja Australian hävittäjävoimaan, jonka kehitystä kiihdyttää kiista Etelä-Kiinan meren saarista. Tämä numero on 60. toimittamani Siivet-lehden numero. Toimitin lehteä aikanaan päätoimenani reilut kolme vuotta ja vuoden tauon jälkeen sivutoimisena uudella kustantajalla jo kohta kuusi vuotta. Juttuja toimituksessa kirjoittavat ‒ myös sivutoimisesti ‒ Jukka O. Kauppinen, jonka erikoisalaa ovat pelit, simulaattorit ja ilmailuhistoria, ja Hasse Vallas, joka liikkuu sujuvasti kaikilla ilmailun saroilla. Myös lehden graafinen suunnittelija ja taittaja Atte Tuulenkylä on sivutoiminen, kuten päätoimittajakin. Meidän lisäksemme lehdellä on kuitenkin yhä harmillisen vähän vakituisia, osaavia avustajia, joilta saataisiin hienoja, julkaisukelpoisia kuvia ja kiinnostavia artikkeleita. Olemme tietenkin kiitollisia niistä, joita meillä on, mutta vielä on tilaa. Ilmailuterveisin, Pentti Perttula

5/2020

Airbus A320

simulaattori Hyppää Kapteenin istuimelle ja lennä itse Airbus A320 matkustajalentokonetta. Elämyslennot alkaen 95 € Lennonopettajina Airbus simulaattorissa toimivat

liikennelentäjät.

Elämyslentoja Airbus A320 ja H135 simulaattoreissa lennetään arkisin museon aukioloaikoina 10-20 Ilmailumuseon uusi lentosimulaattorimaailma avautuu 7.10.2020 ja tarjoaa uutuuspalveluna mahdollisuuden kokea liikennelentäjän arkea Airbus A320 matkustajakonesimulaattorissa. Toinen uutuus on Airbus Helicoptersin H135 helikopteri . Uutuuksien lisäksi tarjolla on perinteistä lentämistä klassisessa Piper PA-23 Aztecissa, jatkosodan taivaalle pääset Messerschmitt Bf 109 G:n ohjaimissa, näiden lisäksi Diamond DA42 FNPT II tason koulutuslentosimulaattori on yhteistyössä Aeropole Oyn kanssa lennettävissä museon aulan yhteydessä. Karhumäentie 12, 01530 Vantaa puh. (09) 8700 870, www.ilmailumuseo.

Varaa oma lentosi: simulaattorit@ilmailumuseo. tai 044 754 2930

Airbus A320 ja Airbus Helicopters H135 yhteistyössä Takeoﬀ simulations Oy

Kuva: Petri Kauppi

6 9 10 11

HX-briiffi 160 000 eVTOL-lentolaitetta vuoteen 2050 mennessä Eurofighterin kaksi tutkaprojektia Pääesikunta saa uuden logistiikkapäällikön ja Ilmavoimat uuden esikuntapäällikön Kolme tarjousta Kanadan hävittäjäkilpailuun

Pohjalaiset pelastivat ilmailukesän Kauhava Airshow 2020

15 16 18

Vesivehmaan 80-vuotislentonäytös ylitti odotukset Alppilentäjien onnettomuuksista 100 vuotta SASKY kouluttaa lentokoneasentajia ja -mekaanikkoja Mäntässä

Tekoäly kaartotaisteli voiton hävittäjälentäjästä

Helikopterilentäjäksi Suomessa

Valtiovalta salaa FinnHEMS:in kehittämistä

Nummelassa tehdään tulevaisuuden lentokeskusta

KF-X-hävittäjän prototyypin loppukokoonpano käynnissä

30 34

TILAA LEHTI WWW.SIIVET.FI

BAE Systemsin Hitchcock:

Pitkäikäisyyden avaintekijät löytyvät Eurofighterista

Rafale Display Team ensi kertaa Suomessa

Boeingin Garcia:

Lockheedin Davis:

50 53

Growler tuo ystäviä F-35 sopii mainiosti maantietukikohtakäyttöön Gripen E on valmis vuoteen 2025 mennessä Ruotsin ilmavoimien operaatiopäällikkö:

Gripeneillä lennetään 2060-luvulle

Red Arrows väritti Kauhavan taivaan

Maailman hävittäjähankinnat 6. osa: Kaakkois-Aasia ja Oseania

Dassaultin Gardette:

Suomelle täysi autonomia Rafalen teknologiaan

SEURAAVA NUMERO ILMESTYY 2. JOULUKUUTA! 5/2020

HX-BRIIFFI Teksti ja kuva: Pentti Perttula HX-briiffi tarjoaa tiivistetyn katsauksen HX-ehdokkaisiin liittyviin uutisiin 17. heinäkuuta – 12. syyskuuta 2020. 13.8. Puolustusministeriön hallinnonalan talousarvioehdotus vuodeksi 2021 kasvaa 54 prosenttia 4,87 miljardiin euroon, mistä suurin osa selittyy monitoimihävittäjän hankintaan esitetystä rahoituksesta. Hävittäjien tilausvaltuuden vuoden 2021 osuus on 900 miljoonaa euroa. Sen lisäksi tilausvaltuuden ulkopuolista rahoitusta on 579 miljoonaa euroa, joka käytetään infrastruktuurin rakentamiseen, määräaikaisen henkilöstön palkkoihin ja projektinhallinnan menoihin, joka sisältää muun muassa asiantuntijapalveluiden ostamista kotimaisilta yrityksiltä ja organisaatioilta. 2.9. Puolustusministeriön strategisten hankkeiden ohjelmajohtaja Lauri Puranen kertoo blogissaan, että ”puuttuvat testitapahtumat ulkomailla ja neljännet neuvotteluviikot Suomessa pyritään viemään läpi poikkeuksellisesta tilanteesta huolimatta” loppuvuoden aikana. Lopullinen tarjouspyyntö lähetetään tammikuussa 2021.

F-35A 17.7. Turkin puolustusteollisuusdirektoraatin johtaja Ismail Demir väittää, että turkkilaisyritysten poistaminen F-35:n tuotanto-ohjelmasta maksaa ohjelmalle 600 miljoonaa dollaria ja nostaa koneiden hintaa seitsemästä yhdeksään miljoonaa dollaria.

Boeing F/A-18F Super Hornet Pirkkalassa 19. helmikuuta 2020.

5/2020

20.7. Vuonna 2023 valmistuvan F-35:n Block 4.2 -konfiguraation kerrotaan sisältävän uuden nykyistä 25 kertaa nopeamman integroidun ydinprosessorin, koneen sisäisen muistijärjestelmän ja ohjaamon panoraamanäytön. Muita 2020-luvun uudistuksia ovat asekuiluun sopivat kuusi AIM-260- tai -120-ohjusta, JSM- ja SiAW-risteilyohjukset ja ASQ-239-elso-järjestelmä. 20.7. Yhdysvaltain ilmavoimat (USAF) ostaa Lockheed Martinilta Turkille rakennetut kahdeksan F-35A-konetta ja kuusi USAF:ille valmistettua konetta 861,7 miljoonalla dollarilla. Hinta sisältää Turkin koneiden muokkauksen USAF:in operatiiviseen konfiguraatioon. 20.7. Japani saa Yhdysvaltain ulkoministeriön hyväksynnän 105 F-35:n hankintaan. Yhteensä 23,1 miljardin dollarin kaupassa Japani tilaa 63 F-35A:ta ja 42 F-35B:tä. Tällä hetkellä Japanilla on käytössä 17 sen tilaamista 42 koneesta. 21.7. Lockheed Martin suostuu korvaamaan Yhdysvaltain puolustusministeriölle (Pentagon) F-35:n varaosat, jotka eivät olleet heti asennettavissa, vaan vaativat ylimääräistä työtä.

22.7. Yhdysvaltojen Government Accountability Office (GAO) suosittelee, että Pentagon kehittäisi F-35:n autonomisen logistiikkatietojärjestelmä ALIS:in suorituskyvyn mittausprosessin ja strategian sen uudelleen suunnittelemiseksi. 23.7. Pentagonin F-35-ohjelmajohtaja kenraali Eric Fick kertoo edustajainhuoneen lainsäädäntökomitealle, että puolustusbudjetin hankintamenojen tasaantuminen voi hidastaa F-35:n yksikköhinnan laskua. F-35A:n 14. tuotantosarjan kone maksaa noin 80 miljoonaa dollaria (68 miljoonaa euroa). 30.7. Japanin puolustusministeriö vahvistaa suunnitelmat F-35-koneiden kokoamisesta kotimaassa kumoten vuoden 2018 lopussa tehdyn päätöksen Nagoyan kokoonpanolinjan lopettamisesta. 30.7. Yhdysvaltain hallitus luovuttaa Kanadalle Lockheed Martinin tarjouksen F-35-koneista Hornetit korvaavaan Future Fighter Capability -projektiin. 2.8. Israelin ilmavoimien ja USAF:in F-35-hävittäjät harjoittelevat yhteistä taistelutoimintaa Etelä-Israelin yllä Enduring Lightning II -harjoituksessa.

3.8. Kalifornian Edwardsin lentotukikohdassa demonstroidaan, miten F-35 välittää sensoriensa tuottamaa maalinohjausdataa U-2-tiedustelukoneen kautta maavoimien ohjusjohtamisjärjestelmään. 4.–6.8. USAF ilmoittaa testanneensa Nevadan Nellisin lentotukikohdassa F-35-koneiden kykyä toimia elektronisen sodankäynnin koneina vahvasti puolustetussa ilmatilassa. 6.8. Israelin ilmavoimien toinen F-35-laivue, 116. Laivue ”Etelän leijonat”, tulee operatiiviseksi. 12.8. Italian ilmavoimien 32. Lennosto saavuttaa 5 000 lentotuntia F-35-koneilla. 13.–14.8. USAF:in ja Alankomaiden ilmavoimien F-35-koneet demonstroivat yhteisoperointia uuden koalition tehtävädatan CMDx:n kanssa, joka takaa yhteisen tilannekuvan kaikkien F-35-käyttäjien välillä. 10.–21.8. Wisconsinissa käydyssä Northern Lightning -harjoituksessa seisonta-alueella olevien F-35-koneiden suojaksi pystytetään ukkosenjohdattimia

polttoaine- ja ALIS-järjestelmän suojelemiseksi. Koneen komposiittimateriaalirakenne ei anna samanlaista passiivista suojaa salamoilta kuin metallirakenne. 18.8. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ilmoittaa medialle, että Yhdysvallat harkitsee F-35-koneiden myyntiä Arabiemiirikunnille Israelin vastustuksesta huolimatta. 19.8. USAF:in 388. Hävittäjälennoston 34. Hävittäjälaivueen Lähi-idän komennukselta palanneiden F-35-koneiden käytettävyys taistelulennoille Arabiemiirikuntien Al Dhafran lentotukikohdasta oli laivueen komentajan, everstiluutnantti Aaron Cavazosin mukaan 100 prosenttia koko kahdeksan kuukauden komennuksen ajan. 19.8. F-35-koneiden evaluointia edistyksellisimpiä ilmapuolustusjärjestelmiä vastaan ilmoitetaan siirrettävän viisi kuukautta COVID-19-pandemian vuoksi, mikä merkitsee myös koneiden täyden tuotantovauhdin aloituksen viivästymistä. 21.8. Arabiemiirikunnat näkee Israelin kanssa 13. elokuuta tehdyn rauhansopimuksen parantavan sen mahdollisuuksia hankkia F-35-koneita.

21.8. Pentagonin puolustushankintojen valtiosihteeri Ellen Lord uskoo, että F-35:n täysi tuotantonopeus voi alkaa maaliskuussa 2021 eikä lisäviivytyksiä enää tule. 21.8. Norjan ilmavoimat ilmoittaa F-35-koneidensa harjoittelevan USAF:in B-52-pommikoneiden kanssa. 24.8. Iranissa sijaitsevan Rezonans Alexander Stuchilin -tutkimuskeskuksen varapääjohtaja kenraali Qasem Soleimani kertoo TASS:in haastattelussa, että vuoden 2020 alussa he tunnistivat ja seurasivat Yhdysvaltain F-35-koneita venäläisellä Rezonans-NE -VHF-tutkalla. 25.8. Etelä-Korean sotilaslähteiden Korea JoongAng Dailylle antamien tietojen mukaan maa ostaa 40 F-35-konetta lisää, puolet A- ja puolet B-mallia, noin 8 biljoonan wonin hintaan (5,7 miljardia euroa). 26.8. Britannian hallituksen puolustuskatsausta lähellä olevien tahojen Timesille antamien tietojen mukaan maa saattaa puolittaa hankittavien F-35-koneiden määrän suunnitellusta 138:sta. Sopimuksellisesti maa on sitoutunut ostamaan vain 48 konetta. 2.9. USAF suunnittelee sallivansa ulkomaisten asevoimien tankata, aseistaa, huoltaa ja korjata USAF:in F-35-koneita kenttäolosuhteissa tulevina vuosina. Konsepti otettaisiin käyttöön kolmessa vaiheessa. 3.9. Entinen Israelin turvallisuusvirasto Shin Betin johtaja Yaakov Peri kertoi i24NEWS:ille, että Yhdysvaltain F-35-kauppa Arabiemiirikunnille todennäköisesti toteutuu, mutta Israel pyrkii vähentämään koneiden teknologista edistyksellisyyttä.

5/2020

4.9. Raytheon Technologies saa 580 miljoonan dollarin sopimuksen, joka tarjoaa F-35:n F135-työntövoimajärjestelmän varaosat, -moottorit ja moduulit yksikkö- ja varikkotasolla kaikille konetyypin käyttäjille. Työ saadaan päätökseen arviolta joulukuuhun 2024 mennessä. 7.9. Japanin puolustusministeriön lähteet ilmoittavat Japan Timesille, että maa suunnittelee hankkivansa F-35-koneisiinsa noin 500 kilometrin kantomatkan ohjuksia maaliskuuhun 2022 mennessä. 8.9. Raytheon Technologiesin Pratt & Whitney saa 174 miljoonan dollarin sopimuksen 14 F135-PW-100-moottorin toimittamiseksi USAF:in F-35-koneisiin. Moottorit toimitetaan kesäkuuhun 2022 mennessä. 8.9. Lockheed Martin ilmoittaa tarjoavansa Puolalle miehittämättömiä lentolaitteita F-35:n operatiivisten kykyjen tehostamiseksi. 9.9. Lockheed Martinin Aeronautics-liiketoiminta-alueen johtaja Michele Evans kertoo Air Force Magazinelle, että F-35-koneita valmistuu kuluvana vuonna 122, joka on 20 suunniteltua vähemmän. Niiden korvaamiseen menee hänen mukaansa pari vuotta.

Typhoon 18.7. Itävallan yleisradioyhtiön ORF:n mukaan Indonesian puolustusministeri Prabowo Subianto on Itävallan puolustusministeri Klaudia Tannerille 10. heinäkuuta lähettämässään kirjeessä ilmoittanut Indonesian olevan kiinnostunut ostamaan Itävallan ilmavoimien Eurofighterit. Itävallan puolustusministeriö vahvistaa kirjeen sisällön. 23.7. BAE Systemsin Typhoon operational requirements manager Paul Smith kertoo FlightGlobalille, että Eurofighterkonsortio on ennen vuoden loppua 2020 valmis kertomaan ydinkumppanimaille konetyypin pitkän aikavälin kehityspolun sisällön. 30.7. Airbus demonstroi miehittämättömien Remote Carrier -lennokkien liitettävyyttä Typhoonien kanssa Link-16:n välityksellä Pohjois-Saksassa ja Pohjanmerellä. 4.8. Espanjalainen puolustusalan yritys Indra liittyy saksalaisen Hensoldtin kumppaniksi kehittämään Eurofighterin uutta Captor-E AESA-tutkaa (European Common Radar System Mk 1). 31.8. Saksan ilmavoimien Eurofighterit ottavat vastaan Baltian ilmatilan vartiointitehtävät Ranskan ilmavoimilta Viron Ämarin lentotukikohdassa.

5/2020

1.9. Italian ilmavoimien Eurofighterit ottavat vastaan Baltian ilmatilan vartiointitehtävät Britannian ja Espanjan ilmavoimilta Liettuan Šiauliain lentotukikohdassa. 3.9. BAE Systems saa 317 miljoonan punnan (343 miljoonan euron) sopimuksen European Common Radar System Mark 2 (ECRS Mk 2) -AESA-tutkan kehittämiseksi Britannian Royal Air Forcen uusimpiin Tranche 3 -version Typhooneihin. Tutkan alustava operatiivinen kyky saavutetaan vuonna 2025. Sama tutka sisältyy Eurofighter-tarjoukseen Suomelle. 6.9. Puolustusministeri Tanner ilmoittaa haluavansa aloittaa neuvottelut Indonesian kanssa Itävallan ilmavoimien Eurofighterien myynnistä, mutta myynti edellyttää kaikkien neljän valmistajamaan sekä Yhdysvaltojen hyväksynnän.

Super Hornet / Growler 20.7. Yhdysvallat ja Australia allekirjoittavat kustannuksia ja riskejä jakavan kumppanuussopimuksen uuden sukupolven matalataajuisen häirintäsäiliön (NGJ-LB) kehittämistyöstä Growleriin. Säiliöstä, jolla korvataan nykyinen ALQ-99-säiliö, kilpailevat L3Harris ja Northrop Grumman. 22.7. Yhdysvaltain merivoimat (U.S. Navy) paljastaa Aviation Weekille, että Super Hornetin ja Growlerin General Electric F414- moottorin generaattorin ohjausyksikön vaihtaminen uudempaan sukupolveen nosti koneiden operatiivisen käytettävyyden yli 80 prosenttiin. 27.7. U.S. Navyn Blue Angels -näytösryhmä ottaa virallisesti vastaan ensimmäisen Super Hornetin Floridan Pensacolan lentotukikohdassa. 31.7. Kanadan hävittäjätarjoukseensa liittyen Boeing on julkaissut konseptikuvia Kanadan ilmavoimien tunnuksilla varustetuista Super Horneteista, joissa koneiden aseistuksena on 14 ilmataisteluohjusta, 12 AIM-120 AMRAAM:ia ja kaksi AIM-9X Sidewinderia. 7.8. U.S. Navyn uuden sukupolven keskitaajuusalueen häirintäsäiliö (Next-Gen Jammer Mid-Band) tekee ensilennon Growlerissa Marylandin Patuxent Riverin tukikohdasta. 17.8. Boeing on ottanut 20. Super Hornetin SLM-elinkaaripäivitykseen (Service Life Modification), joka pidentää koneiden elinkaarta 6 000 tunnista 7 500 tuntiin. 18.8. Teledyne Defense Electronics saa 23,6 miljoonan dollarin sopimuksen Growlerien elektronisen sodankäynnin ALQ-99-järjestelmän elektroniputkien korjaamiseksi. Työn on määrä valmistua elokuuhun 2025 mennessä.

27.8. Leidos saa 58,9 miljoonan dollarin sopimuksen Super Hornetien AN/ ALQ-214A- elektronisten vastatoimien järjestelmän tutkan sopeutuvien vastatoimien käyttöjärjestelmän ja ohjelmiston kehittämiseksi ja integroimiseksi. Työn odotetaan valmistuvan helmikuuhun 2023 mennessä.

Rafale 27.–29.7. Intialaispilotit lentävät ensimmäiset viisi Intian ostamaa Rafalea Dassault Aviationin Mérignacin lentokonetehtaalta Intian ilmavoimien Ambalan lentotukikohtaan. 8 500 kilometrin siirtolento sisältää välilaskun Yhdistyneiden Arabiemiraattien Al Dhafran tukikohdassa ja ilmatankkauksia. 30.7. Kiinan valtion medioiden Global Timesin ja South China Morning Postin mukaan Rafalesta ja Lockheed Martin F-22 Raptorista ei ole vastusta Chengdu J-20 -hävittäjälle, koska se on kehitetty niitä myöhemmin. 23.–24.8. USAF Central Commandin valtuuskunta pääsee Qatarin ilmavoimien Al Udeidin lentotukikohdassa tutustumaan myös maan viime vuodesta alkaen vastaanottamiin Rafale-hävittäjiin. 30.8. Neljä Ranskan ilmavoimien uusinta F-3R-standardin Rafalea laskeutuu Arabiemiirikunnissa sijaitsevaan tukikohtaan jatkamaan Ranskan ilmatoimintaa ISIS:in vastaisessa taistelussa. 31.8. Kreikan mediat kertovat nimettömiin lähteisiin vedoten, että maa hankkii 18 Rafale-hävittäjää. Sekä Kreikan että Ranskan hallituksen edustajat myöntävät 1.9. Reutersille, että neuvotteluja käydään. 10.9. Intian ilmavoimat ottaa Rafale-hävittäjät virallisesti käyttöön. 12.9. Kreikka ilmoittaa virallisesti hankkivansa 18 Rafale-hävittäjää.

Gripen E/F 31.7. Saab jättää tarjouksensa Gripen E -koneista Kanadan FFCP-hävittäjähankintaohjelmaan. 20.8. Majuri Cristiano de Oliveira Peres lentää Gripen E -konetta Ruotsin Linköpingistä ensimmäisenä Brasilian ilmavoimien koelentäjänä. Lento kestää noin 50 minuuttia. 28.8. Saab paljastaa tarjouksensa Suomen HXhävittäjähankkeeseen sisältävän LADMhäirintäohjusjärjestelmän (Lightweight Air-launched Decoy Missile), joka toimii vastustajan tutkien harhautus- ja häirintäjärjestelmänä. •

Ilmavoimien historiaa jo vuodesta 1918

SUOMEN ILMAVOIMAMUSEO Uusimpana näyttelyssä neljän Mannerheim-ristin ritarin kunniamerkkivitriini. Vaihtuvana näyttelynä kesään 2021 saakka Arne Somersalon asekokoelma. Talviaikana olemme auki päivittäin klo 11.00-17.00. Tikkakoskentie 125, Tikkakoski www.ilmavoimamuseo.fi

160 000 EVTOL -LENTOLAITETTA VUOTEEN 2050 MENNESSÄ

einäkuussa pidetyssä Farnborough'n kansainvälisen ilmailunäyttelyn kaupunki-ilmailua käsittelevässä Global Urban Air Summit -kokouksessa todettiin kaupungistumisen kiihtymisen johtavan maajoukkoliikenteen kapasiteetin ylittymiseen yli kolmanneksella vuoteen 2050 mennessä. Kaupunkien ilmatila on silti varsin tyhjää jättäen tilaa UAM- eli Urban Air Mobility -operoinnille, joka tarkoittaa sekä miehitettyä että miehittämätöntä urbaania ilmaliikennettä. Global Consultingin Roland Berger odottaa, että vuoteen 2050 mennessä maailmalla olisi 160 000 pystysuoraan nousevaa ja laskeutuvaa, sähkötoimista eVTOL-lentolaitetta (electronic Vertical Take Off and Landing). Ne jakaantuisivat kolmeen ryhmään: kaupunkitakseihin, lentoasemilla toimiviin sukkuloihin ja kaupunkien välisiä lentoja lentäviin intercity-koneisiin. Kaupunkitaksit lentäisivät 15–50 kilometriä kuljettaen enintään kaksi matkustajaa kevyine matkatavaroineen. Lentoasemasukkulat lentäisivät lentoasemien alueella kuljettaen enintään neljä matkustajaa ja 50–80 kilogrammaa matkatavaroita. Intercity-koneet kuljettaisivat vähintään viisi matkustajaa jopa 250 kilometrin matkoja. •

Volocopter 2X. Kuva: Volocopter

EUROFIGHTERIN KAKSI TUTKAPROJEKTIA

esäkuussa uutisoitiin saksalaisen Hensoldtin saaneen sopimuksen European Common Radar System Mark 1 (ECRS Mk 1) -AESA-tutkan kehittämiseksi Saksan ja Espanjan Eurofighter-hävittäjiin. Elokuussa espanjalainen Indra liittyi mukaan kehitystyöhön. Yhteensä 115 tutkaa valmistetaan, 110 Saksan ja viisi Espanjan hävittäjiin. Tutkien toimitus ja integrointi odotetaan saatavan valmiiksi vuoteen 2023 mennessä. Britannia odottaa Royal Air Forcen (RAF) koneisiin kehittyneempää, mutta pidemmän kehityksen vaativaa Mark 2 -tutkaa (ECRS2), josta tehtiin sopimus BAE Systemsin ja Leonardon kanssa syyskuussa. Tämän tutkan alustava operatiivisuus odotetaan saavutettavan vuoteen 2025 mennessä.

ECRS2:n odotetaan valmistajan mukaan antavan Eurofightereille maailman johtavan elektronisen sodankäynnin valmiuden perinteisten tutkatoimintojen lisäksi. Tutkan avulla Eurofighter Typhoon pystyy paikantamaan, tunnistamaan ja lamauttamaan vihollisen ilmapuolustuksen suuritehoisella häirinnällä sekä hyödyntämään myös tulevia dataohjattuja aseita nopeasti kehittyvän ilmapuolustuksen torjunnassa. Uuden tutkajärjestelmän luvataan antavan lentäjille mahdollisuuden kohdistaa toimia kohteisiin uhkien ulottumattomissa, havaita ja häiritä vihollisjärjestelmiä jopa silloin, kun ne on suunnattu toisaalle, ja toimia vihollisen ilmapuolustuksen alueella täysin suojattuina. •

Kuva: BAE Systems 5/2020

Siivet 5/2020_Taitto 1 8.9.2020 11.51 Sivu 1

FOUGA MAGISTER t-paita

Pehmeä, meleerattu harmaa Gildan Softstyle-paita, 50% puuvillaa, 50% polyester. Koot: S, M, L, XL ja XXL. Tilausnumero: 65-051 Hinta 20,Kajanuksenk 12, 00250 Helsinki Puh. (09) 449 801 Avoinna: Ke 17-19, La 10-14.

Lue lisää bf-lento.com

Suomen kokenein lentokoulu PÄÄESIKUNTA SAA UUDEN LOGISTIIKKAPÄÄLLIKÖN JA ILMAVOIMAT UUDEN ESIKUNTAPÄÄLLIKÖN

ammikuun alusta 2020 lähtien Ilmavoimien esikunnan esikuntapäällikkö, prikaatikenraali Jari Mikkonen on määrätty Pääesikunnan logistiikkapäälliköksi ja Ilmavoimien operaatiopäällikkö, eversti Juha-Pekka Keränen on nimitetty kenraalin virkaan ajalle 1. tammikuuta 2021 – 30. marraskuuta 2024 ja määrätty Ilmavoimien esikunnan esikuntapäälliköksi. Prikaatikenraali Jari Mikkonen on toiminut Ilmavoimien esikunnan esikuntapäällikkönä vuodesta 2017 lähtien. Sitä ennen hän on palvellut muun muassa Karjalan lennoston komentajana, osastopäällikkönä Ilmavoimien esikunnassa ja osastoesiupseerina Pääesikunnassa. Prikaatikenraaliksi hänet ylennettiin vuonna 2017. Eversti Juha-Pekka Keränen on toiminut Ilmavoimien operaatiopäällikkönä vuodesta 2017 lähtien. Sitä ennen hän on palvellut muun muassa Satakunnan lennoston komentajana, osastoesiupseerina Pääesikunnassa ja osastopäällikkönä Ilmavoimien esikunnassa. Everstiksi hänet ylennettiin vuonna 2012. •

Juha-Pekka Keränen HX Challenge -testitapahtuman mediatilaisuudessa. Kuva: Pentti Perttula

5/2020

www.aviationshop.fi

KOLME TARJOUSTA KANADAN HÄVITTÄJÄKILPAILUUN

einäkuun loppuun mennessä Kanadan Future Fighter Capability -hävittäjäkilpailuun jätettiin kolme tarjousta, amerikkalaiset Boeing F/A-18E/F Super Hornet ja Lockheed Martin F-35A Lightning II sekä ruotsalainen Saab 39 Gripen E. Tarjousten alustavan arvioinnin perusteella Kanada saattaa karsia hakijoiden määrän kahteen ennen lopullista valintaa. Valinnasta 60 prosenttia ratkaisee konetyypin sotilaallinen suorituskyky,

20 prosenttia hankintahinta ja käyttökustannukset ja 20 prosenttia teollinen yhteistyö. Päätöstä voittajasta odotetaan vuoteen 2022 mennessä. Kanada aikoo korvata nykyiset CF188-hävittäjät 88 uudella hävittäjällä, joiden hinnaksi arvioidaan 19 miljardia Kanadan dollaria (noin 12 miljardia euroa). Ensimmäisiä uusia koneita odotetaan vuodeksi 2025. •

CF-188 Hornet. Kuva: Royal Canadian Air Force / Louis Brunet

TEKOÄLY KAARTOTAISTELI VOITON HÄVITTÄJÄLENTÄJÄSTÄ

lokuussa Yhdysvaltain asevoimien tutkimusorganisaatio DARPA (Defense Advanced Research Projects Agency) järjesti simuloidun kaartotaistelukilpailusarjan AlphaDogfight Trials (ADT) tekoälyjen ohjaamien F-16-hävittäjien välillä. Kilpailusarjan huipentumana paras tekoäly, Heron Systemsin kehittämä Falco kohtasi Yhdysvaltain ilmavoimien Weapons Schoolin kouluttajalinjalta valmistuneen F-16-lentäjän radiokutsultaan "Banger", ja voitti hänet 5–0 saamatta yhtään osumaa omaan virtuaalikoneeseensa. Ilmavoittoihin meni aikaa 52,4–164,5 sekuntia, mediaanina 58,8 sekuntia. Karsinnoissa, joissa lennettiin 300 sekuntia ilmataisteluja, Lockheed voitti ensin Physics AI:n 12–2. Lockheedin tekoäly lensi selvästi puhtaammin kuin Physics AI, joka pyrki mielellään nopeasti alaspäin lähtökorkeudesta, minkä vuoksi se myös törmäsi kahdesti alarajaan. Heronin ja Auroran tekoälyjen kamppailussa nähtiin kaksi hyvin aggressiivista tekoälyä, joista Heron ampui tarkemmin ja voittoon 17–2. Pronssikamppailussa Aurora päihitti Physics AI:n 5–1. Physics AI osui jälleen kahdesta alarajaan ja kahdesti siltä loppui polttoaine. Kultakamppailussa aggressiivisempi Heron oli selvästi parempi kuin Lockheed lopputuloksin 16–4. Heronin Falcolla on yli-inhimillinen tähtäyskyky, jota on yhtiön mukaan hiottu yli neljällä miljardilla harjoituksella. Seuraavana ovat vuorossa tekoälyjen väliset ilmataistelut vuonna 2024 oikeilla taktisilla hävittäjäluokan koneilla, joissa on myös lentäjät auttamassa ongelmatilanteissa. Konetyyppinä on ilmeisesti Aero L-39 -suihkuharjoituskone. •

VALTIOVALTA SALAA FinnHEMS:in KEHITTÄMISTÄ

o ainakin vuodesta 2016 alkaen on lääkärihelikopteriyhtiö FinnHEMS:in toiminnassa ollut salaperäisyyttä, joka on jatkunut tähän päivään saakka. Asioiden salaamista ovat ylläpitäneet itse yhtiö ja sen omistajaohjauksesta vastannut sosiaali- ja terveysministeriö (STM). Viimeksi asiaa käsitteli Talouspoliittinen ministerivaliokunta (talpo), jonka päätökset esityslistoineen on julistettu salaisiksi. Hasse Vallas on tehnyt jo aiemmin kantelun oikeuskanslerille tästä salaamisesta, joten Siivet-lehti jää odottamaan, mitä kaikkea tämä jatkuva salaaminen pitää sisällään. •

Lennonopettajakelpuutus FI(A) Haku koulutukseen on alkanut! Teoriakoulutus 8.2.-19.2.2021 ja 8.3.-19.3.2021

Lento-osuus Kev¬¬ll¬ 2021 Varmista paikkasi koulutukseen! blueskies.ﬁ | info@blueskies.ﬁ | 0103327760

Helikopteriyksityislentäjäkoulutus, aloitukset sopimuksen mukaan. Koulutamme myös yölento-, R22 ja R44 tyyppikelpuutukset. Vanhentuneiden kelpuutuksien uusinnat. FI.ATO.2024 Distance learning (etäopiskelu) mahdollisuus: LAPL/PPL(H) teoriat

Puh 040 054 4356, info@copterplus.fi Niittykuja 16, 90460 Oulunsalo, Finland

www.aerotecno.fi

www.aerotecno.fi www.aerotecno.fi Lentokoneiden

www.aerotecno.fi ● Huollot

www.aerotecno.fi www.aerotecno.fi Lentokoneiden

● Korjaukset Lentokoneiden Huollot ●● Tarkastukset ● Huollot ● Korjaukset ● Katsastukset Lentokoneiden ● Korjaukset Lentokoneiden ● Tarkastukset Lentokoneiden ● Huollot ●●●Uudet moottorit Katsastukset Tarkastukset Huollot ●●Korjaukset ●●Huollot moottorit Katsastukset ●●Tarkastukset ●Uudet Korjaukset ● Korjaukset ●●Katsastukset Meiltä myös Uudet ● moottorit Tarkastukset ●moottorit Tarkastukset ● Uudet Meiltä myös ●Varaosat Katsastukset ●●●Katsastukset Varaosat oheistarvikkeet Meiltä myös Meiltä myös ●Ilmailun Uudet moottorit ●●●Uudet moottorit Ilmailun oheistarvikkeet ● Varaosat ● Varaosat ● Ilmailun oheistarvikkeet Meiltä myös ● Ilmailun oheistarvikkeet Meiltä myös ● Varaosat ● Varaosat 0500629 629 453 (8-12), info@aerotecno.fi ● Ilmailun oheistarvikkeet 0500 (8-12), info@aerotecno.fi ●453 Ilmailun oheistarvikkeet 0500 629 453 (8-12), info@aerotecno.fi

IImailijan öljy- ja polttoainetoimittaja

Tarvitseko polttoainetta siipeen tai kotikentällesi, ota yhteyttä info@kanair.fi

Pajatie 22, 16800 Hämeenkoski

Pajatie 22, 16800 Hämeenkoski Pajatie 22, 16800 Hämeenkoski FI.MF.0004 0500 629FI.MF.0004 453 (8-12), info@aerotecno.fi FI.MF.0004

Kanair Malmi Oy • Malmi airport • www.kanair.fi

Pajatie0500 22, 16800 Hämeenkoski 629 453 (8-12), info@aerotecno.fi

0500 629 453Hämeenkoski (8-12), info@aerotecno.fi FI.MF.0004 Pajatie 22, 16800 Pajatie 22, 16800 Hämeenkoski FI.MF.0004 FI.MF.0004

5/2020

KF-X-HÄVITTÄJÄN PROTOTYYPIN LOPPUKOKOONPANO KÄYNNISSÄ

telä-Korean Korea Aerospace Industries ilmoitti syyskuun alussa aloittavansa KF-Xhävittäjän ensimmäisen prototyypin loppukokoonpanon Sacheonin tehtaalla, jossa koneeseen asennetaan elektroniikka, tutka ja monia muita järjestelmiä. Koneen on määrä

Kuva: KAI

5/2020

valmistua huhtikuussa 2021 ja sen ensimmäinen koelento lentää vuonna 2022. Yhteensä valmistetaan kuusi prototyyppiä vuoteen 2026 mennessä. Etelä-Korean ilmavoimien McDonnell Douglas F-4D/E Phantom II ja Northrop F-5E/F Tiger II -koneet korvaavan konetyypin massatuotannon pitäisi

alkaa vuonna 2028, ja vuoteen 2032 mennessä pitäisi olla käytössä 120 konetta. KF-X on 4,5-sukupolven konetyyppi, joka aiotaan myöhemmin muuntaa viidennen sukupolven koneeksi. Indonesia on mukana hankkeessa ja alkaa valmistaa konetta lisenssillä Hanwha Aerospacen tuotantolinjalla. •

Pohjalaiset pelastivat ilmailukesän Kauhava Airshow 2020

Teksti: Jukka O. Kauppinen Kuvat: Ari Pirilä

Kesän 2020 päälentonäytös järjestettiin Kauhavalla erikoisissa olosuhteissa, koronaepidemian jaloissa. Näytös kuitenkin vedettiin läpi tyylillä ja onnistuneesti. A lkujaan Kauhavan lentonäytös oli määrä järjestää päälentonäytöksen perinteisellä paikalla alkukesästä, mutta koronaepidemia iski kyntensä myös ilmailijoiden kesäjuhlaan. Tapahtuma päätettiin siirtää maaliskuussa elokuun loppuun toivoen, et-

tä koronarajoitukset sallivat tuossa vaiheessa näytöksen. Epidemian rajoittamistoimet tehosivat riittävässä määrin, joten ilmailukansa pystyi suuntaamaan Kauhavalle kesän toiseen ja samalla ainoaan kansainväliseen ilmailutapahtumaan. Kauhavan näytös olikin samalla yksi harvoista Euroopassa koko kesänä järjestetyistä lentonäytöksistä. Vaikka Kauhava on vanha ilmailupaikkakunta, niin ilmailuperinteet olivat katkolla Ilmasotakoulun poismuuton jälkeen. Tilannetta korjaamaan perustettiin Kauhavan Wanhanajan Lentopäivät ry, joka on järjestänyt jo useana vuonna koko perheen lentonäytöspäivän. Sen myötä paikkakunnalla verryteltiin vanhaa näytösosaamista ja luotiin uutta, jonka myötä yhdistys pystyi otta-

maan tälle vuodelle päälentonäytöksen järjestysvastuun. Ja kun sääkin oli tilatun mukainen, niin Etelä-Pohjanmaalla päästiin nauttimaan aivan aidosta ilmailujuhlasta. Aurinko helli katsojia molempina päivinä ja paistoi kaiken lisäksi mukavasti takaapäin, joten taivaalla kieppuvista esityksistä pystyi nauttimaan ilman häikäisyä. Näytöksen järjestäjät tavoittelivat 4 000 vierasta per päivä ja kokonaistavoite ylittyi kirkkaasti viikonlopun noin 10 000 vieraalla. Etenkin lauantaina alue suorastaan pursusi yleisöä, jonka valtaosa asettui laajan koneiden seisonta-alueen lisäksi mukavasti Kauhavan perinteiselle vallille ja sen rinteelle. Näytöstä pystyi kuitenkin seuraamaan 5/2020

mukavasti taaempaakin ja kentän kupeessa toimiva lentohotelli tarjosi matkailuautoille ja -vaunuille tilaa aivan lentokonehallien kupeesta. Epidemia kuitenkin ohjasi ja rajoitti tapahtumaa siinä määrin, että esimerkiksi näytteillepanijoiden teltat eivät olleet yleisölle jatkuvasti avoimia koko aikaa. Ulkomaiset näytösvieraatkin olivat tehneet koronatestit, jonka jälkeen he viettivät Suomeen saapumista edeltäneet kaksi viikkoa karanteenissa. Rajavartiolaitos huolehti saapuvien koneiden ja vieraiden muodollisuuksista. Ohjelmallisesti näytös oli oivallinen ja tarjolla oli yleisöllekin kaivattua silmänruokaa. Kauhavan lentokentän tärkeyttä suomalaisen sotilasilmailun historiassa tuotiin esille Kauhavan taivailta tutuilla lentokoneilla, kuten Tiger Mothilla, kahdella

5/2020

VL Viimalla, Safirilla, Fougilla, Hawkeilla ja tulevaisuutta kuvaavalla Grobilla. Nykyajan ilmailua nähtiin muun muassa Hornet-, Saab 39 Gripen C- ja Dassault Rafale -hävittäjien sooloesityksillä. HX-teemaan panosti erityisesti Saab tuomalla Gripen E -hävittäjän sarjatuotantokoneen ja GlobalEye-valvontakoneen ensimmäistä kertaa sekä Ruotsin ulkopuolelle että lentonäytökseen. Näytöksen tähti oli silti brittiläinen Red Arrows -ryhmä, jolle Kauhava oli vuoden 2020 lentonäytöskauden ensimmäinen esiintyminen. Elämme ihmeellisiä aikoja. Kuten Pohjanmaalla kuuluukin, vieraista pidettiin hyvää huolta – niin maassa kuin taivailla. Ei ole lainkaan liioiteltua väittää, että Kauhavan näytös oli kesän valopilkku ja kohokohta monelle ilmailijalle. Tänne kelpaa palata myös tulevina vuosina. •

Red Arrowsin "The Blues" -mekaanikkojen toiminta koneiden parissa muistutti ryhmävoimistelua ja tarjosi yleisölle monta ylimääräistä ohjelmanumeroa.

Kaksi sulavalinjaista Fouga Magister -suihkuharjoituskonetta lensi muodostelmalentoa siipi siivessä.

Sami Kontion Extra 330 -soolo kohautti lentämällä parhaimmillaan vallilla seisoneen yleisön silmin tasalla tai alapuolella.

Esa Passila lensi suomalaisella VL Viima II -koulukoneella ilmailuhistoriallisen taitolentosoolon.

Kapteeni Jukka Asmundela ja F/A-18C Hornet.

Vesivehmaan 80-vuotislentonäytös ylitti odotukset Teksti: Jukka O. Kauppinen Kuva: Matti Pirttikoski

alvisodan sytyttyä Suomessa aloitettiin 30 uuden lentokentän rakentaminen, joista Lahti-Vesivehmaan kenttä otettiin käyttöön välirauhan aikana kesällä 1940. Kentän 80-vuotista historiaa oli määrä juhlistaa suurella lentonäytöksellä, joka muuttui koronaepidemian johdosta 15. elokuuta järjestetyksi drive-in-näytökseksi. Kenties kaikille yllättäen Suomen ensimmäinen drive-in-näytös osoittautui kuitenkin erittäin toimivaksi konseptiksi. Kiitoteiden väliselle paikoitus- ja yleisöalueelle saapui yli 1 000 autolla noin 3 000 katsojaa nauttimaan kauniista kesäpäivästä ja lentokoneiden esityksistä. Katsojat rakensivat autojensa viereen piknik-katsomoita ja hyvät järjestelyt takasivat varsin sujuvan liikenteen alueelle ja sieltä pois. Moni yhtyikin Siivet-lehden toteamukseen, että näinhän Vesivehmaalla täytyy järjestää näytöksiä jatkossakin, kenties jo ensi kesänä. •

5/2020

Alppilentäjien onnettomuuksista 100 vuotta Teksti: Hasse Vallas

Sata vuotta sitten syyskuun 7. päivänä vuonna 1920 menehtyi kolme ilmavoimien lentäjää lento-onnettomuuksissa Sveitsissä. Heidän onnettomuuksiensa muistoksi Suomen ilmavoimat viettää vuosittain 7. syyskuuta ilmavoimien vainajien päivää. Näille alppilentäjiksi kutsuttujen muistolle paljastettiin 6. syyskuuta 1959 muistomerkki Sveitsin Zollikonissa.

Väinö Mikkola (vasemmalla), italialainen lentäjä Guido Mattioli, edessä Umberto Maddalena sekä Carl-Erik Leijer ja Äly Durchman tutustumassa Savoia S16 -koneeseen. Kuva on otettu Maggiorejärvellä Italiassa. Kuva: Ilmavoimien kokoelma/Sotamuseo

5/2020

Kaksi vuotta vuoden 1920 tapahtumien jälkeen alettiin syyskuun 7. päivää viettää Ilmavoimissa komentajan käskystä lento-onnettomuuksissa menehtyneiden muistopäivänä. Myöhemmin kyseistä päivää on alettu viettää kaikkien Ilmavoimien palveluksessa menehtyneiden muistopäivänä. Alppilentäjinä tunnetut ohjaajat majuri Väinö Mikkola ja vänrikki Carl-Erik Leijer sekä tähystäjänä toiminut luutnantti Äly Durchman olivat lentämässä kahta Ilmavoimille hankittua Savoia-lentovenettä Italiasta

Koska Suomen ilmavoimien edustajat eivät päässeet muistotilaisuuteen koronaepidemian takia, laatan kiinnitystilaisuudessa olivat mukana Sveitsin ilmavoimien edustaja, Suomen Sveitsin suurlähettiläs Timo Rajakangas ja Sveitsissä asuva Durchmanin sisaren jälkeläinen Pauli Immonen, jonka aloitteesta muistolaatta hankittiin. Kuva: Fabian Collenberg / Sumvitgin kunta

Suomeen, kun koneet tuhoutuivat siirtolennolla. Lennolla oli mukana myös italialainen tähystäjänä toiminut lentokonemekaanikko Carlo Riva. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Italia etsi uusia markkinoita lentokoneteollisuudelleen. Suomi oli saanut lahjoituksena vuonna 1919 Societa Idrovolanti Alta Italialta (SIAI) S.9 Savoia -lentoveneen, joka oli liitetty Santahaminassa toimineeseen ilmailuosastoon. Kone kuitenkin tuhoutui jo puolen vuoden kuluttua laskeutuessaan veteen. Majuri Väinö Mikkola ja vänrikki Armas Anthoni selviytyivät tapahtumasta ilman vakavia vammoja.

Savoija-lentoveneet kiinnostivat edelleen Ilmavoimiemme lentokalusto oli puolustushaaramme alkuaikoina vähäistä, ja koneita oli menetetty lento-onnettomuuksissa. Vaikka lahjaksi saatu kone oli tuhoutunut, oli ilmavoimilla tarvetta uusien koneiden hankintaan ja kiinnostusta edelleen Savoia-lentoveneisiin, koska niitä pidettiin yhtenä sen ajan parhaimmistona. Savoialla haluttiin paikata epäonnistunutta Georges Levy -lentovenehankintaa. Kahden uuden Savoia-lentoveneen hankintaan Italiasta saatiin rahoitus tehtaanomistaja Achilles Christidesiltä, ja sotaministeriö lähetti kaksi Suomen eturiviin kuulunutta lentäjää, Mikkolan ja Leijerin Italiaan. Vapaaehtoisena ja omalla kustannuksellaan lupautui matkalle Durchman, joka tunnettiin erinomaisena lentosuunnistajana ja eräänä ilmavoimien kokeneimmista tähystäjistä. Suomalaiset saapuivat Pohjois-Italiassa sijainneelle SIAI:n tehtaalle Maggiorejärven rannalle hyvissä ajoin elokuussa. Koneiden maksuissa tapahtuneiden viiveiden johdosta paluumatkalle lähtö viivästyi elokuun lopulle.

Lento kohti Suomea Paluulentoa oli jo yritetty kahteen kertaan, mutta huonon sään vuoksi lennoilta oli jouduttu palaamaan takaisin. Kolmas lähtöyritys tapahtui 7. syyskuuta noin kello kuusi aamulla. Koneen miehistöön oli liittynyt Mikkolan palkkaamana tähystäjäksi italialainen lentokonemekaanikko Carlo Riva. Suunniteltu lentoreitti kulki ensin Alppien yli Sankt Gotthardin rautatielinjaa pitkin ja myöhemmin Reinin vartta pitkin ensin kohti Amsterdamia ja sitten Suomea. Koneiden oli tarkoitus lentää yhdessä osastona, jotta Durchmanin suunnistustaitoja voitiin hyödyntää. Tuntemattomasta syystä Mikkolan ja Durchmanin kone kuitenkin erkaantui Leijerin ja Rivan koneesta ylitettyään Italian ja Sveitsin rajan.

Onnettomuudet Liejerin ja Rivan kone oli jatkanut matkaa välilaskun jälkeen kohti Zürichiä. Noin viisi kilometriä ennen Zürichiä kello 9.35 Zollikonin kylän yllä alkoi koneesta irrota osia ja se syöksyi Zürich-järveen. Sekä Leijer että Riva menehtyivät onnettomuudessa. Mikkolan ja Durchmanin kone katosi ja löytyi pitkien etsintöjen jälkeen vasta 9. lokakuuta Gliems-jäätiköltä, lähes 80 kilometrin päästä Zürichistä. Onnettomuuksien syynä on pidetty valmistusvikoja, jotka ovat johtuneet potkurien rakenteiden pettämisestä ilmeisesti vääränlaisen liiman takia.

pienimuotoisessa tilaisuudessa 6. syyskuuta 2020 Sveitsin Sumvitgissä. Laatta kiinnitettiin kallioseinämään tekojärven rantaan lähelle Mikkolan ja Durchmanin koneen putoamispaikkaa. Koronaepidemiasta johtuvien rajoitusten vuoksi Suomen ilmavoimien edustajat eivät päässeet osallistumaan tapahtumaan. Muistopäivälle Sumvitgiin suunnitellut suuremmat tilaisuudet on jouduttu siirtämään koronarajoitusten vuoksi myöhempään ajankohtaan. Ilmavoimien vainajien muistopäivää vietetään vuosittain perinteisillä seppeleenlaskutilaisuuksilla ja henkilöstölle tarkoitetuilla tilaisuuksilla, tänä vuonna kuitenkin supistetussa muodossa. Ilmavoimat toteutti kuitenkin ylilennon Kouvolassa sijaitsevan Mikkolan kotitalon paikalla sijaitsevan muistomerkin yli 7. syyskuuta 2020. Sen lisäksi Ilmavoimat lensi ylilennon Hawk-suihkuharjoituskoneella Vesivehmaan museohallin yli Lahden Ilmasillan järjestämässä seppeleenlaskutilaisuudessa. •

Lähteet: Mikko Uola: Kotkanpojan lentoonlähtö – Suomen ilmavoimien varhaisvuodet 1918–1923. Ilmavoimien esikunnan tiedotteet.

Muistolaatta Sveitsin Sumvitgiin Alppilentäjien muiston kunnioittamiseksi Ilmavoimat ja Lentovarikon kilta hankkivat pronssisen muistolaatan, joka paljastettiin 5/2020

SASKY kouluttaa lentokoneasentajia ja -mekaanikkoja Mäntässä Teksti: Hasse Vallas

Lentokoneasentajista ja -mekaanikoista oli pulaa maailmalla ennen koronaepidemiaa, ja tarpeen uskotaan aktivoituvan uudelleen tulevaisuudessa tilanteen normalisoituessa. Suomessa Ilmavoimat korvaa Hornetit HX-koneella, ja noin kahdeksan vuotta tullaan operoimaan osin kahdella kalustolla rinnakkain, jolloin Ilmavoimien, kuten Patriankin, lentokoneasentajien tarve saattaa kaksinkertaistua.

SASKY:n koulutushalli valmistu syksyllä 2016 Mänttä-Vilppulan kaupungin omistaman Sasssin epävirallisen lentokentän alueelle. Sassin kiitotie 07/25 on 750 x 18 metrin mittainen ja sorapintainen. Kuva: Hasse Vallas

5/2020

Janina Leander (oppilas), Taina Ylä-Lyly (oppilas), Timo Poutanen (opettaja), Pejk Berghäll (oppilas), Risto Ronkainen (oppilas) tutustumassa lentokoneen kuusisylinterisen mäntämoottorin kokonaisuuteen. Kuva: Ikaalisten Valokuvaamo / Viivi Hautamäki

M änttä-Vilppulassa toimii Mäntän seu-

SASKY:n 10 vuoden työrupeamaa. Vierisen dun koulutuskeskus, joka on SASKY koululisäksi koulussa on viisi vakituista lentokotuskuntayhtymän alainen ja johon lentokonealan opettajaa. nelinja perustettiin Koulutustilat – uusi vuonna 1989. Oplentokonehalli – valmispilaitoksen rehtorituivat vuonna 2016. VieUutena ja na toimii Arto Pylrinen on tyytyväinen tivänäinen, joka toimi loihin, koska he pääsivät monipuolisena aikaisemmin Patitse vaikuttamaan tilojen koulutusvälineenä meillä rialla lentokonesuunnitteluun. Toiveissa toimii täydellinen Airbus suunnittelussa. Hän olisi ollut hieman suuA320 -matkustajakoneen tuli Mänttään peremmatkin tilat, mutrustamaan tämän ta nykyinen toimii hyhuoltosimulaattori. Part-147-koulutusorvin, ja tiloissa voidaan ganisaation ja on sen Vierisen mielestä hyvin vastuullinen johtaja Traficomin suuntaan. simuloida oppilaille lentokonetekniikan ja ‒ Mäntän koulutuskeskuksen lentokonehal-huollon aitoa ympäristöä. Kaikki koulutukliin on investoitu tänä vuonna yli 400 000 sessa käytettävät koneet mahtuvat halliin ja euroa. Toimitilat ovat erinomaiset lentotekedustavat Learjetin hankinnan jälkeen moniikan koulutukseen, ja viimeisenä hiljattain nipuolisesti kaikkea sitä, mitä koulutukses350 000 eurolla hankittu Learjet-liikesuihsa tarvitaan. kukone täydentää nyt koulutusmateriaalin erinomaisesti, kertoo koulun koulutuspäälMonipuolinen lentokalusto likkö Jari Vierinen. Vierisen tausta on Patrian lentokonetehOppilaiden harjoittelu- ja työskentelykoh taalta, jossa hän oli töissä 35 vuotta, ennen teina ovat nyt ilmavoimilta saadut vanha PC

(Piper Chieftain) ja Fouga. Muita koneita ovat Beechcraft King Air 100, Cessna 150, Socata Rallye ja nyt viimeisimpänä Learjet 35. Ilmavoimat on jo alustavasti lupaillut Mänttään jossain vaiheessa vielä Hawkin. ‒ Uutena ja monipuolisena koulutusvälineenä meillä toimii täydellinen Airbus A320 -matkustajakoneen huoltosimulaattori, joka saatiin hankittua valtion strategiarahoituksella. Simulaattori saatiin koronaepidemian takia vasta kesällä toimintakuntoon, Vierinen toteaa. Suomessa on kuusi muutakin koulua, joiden kaikkien koulutusmateriaali on lähinnä 1960- ja -70-luvuilta. Kenelläkään ei ole varaa hankkia koululle nykyaikaista matkustajakonetta. Vaihtoehtona on siten simulaattori, jolla päästään kokeilemaan käytännössä kaikki navigoinnit ja ohjaamotoiminnat; aikaisemmin niitä oli opetettu vain teoreettisesti. ‒ Nyt me voimme simuloida erilaisia vikatilanteita näytöille ja järjestelmiin. Tavoitteena on, ettei alan uusi opiskelija pelkää lentokoneen erikoista ohjaamoa, vaan uskaltaa sinne mennä ja alkaa operoida siellä normaa5/2020

listi. Simulaattorin jälkeen hänen on harB-lupakirjan omaava mekaanikko on oikeujoittelun kautta helpompi mennä oikean kotettu kuittaamaan koko koneen huoltotodisneen ohjaamoon työelämässä. Totta kai tällä teen. simulaattorilla voidaan lentääkin, mutta se A-tason lupakirjan koulutus kestää SASon sivuseikka opiskeKY:ssä vuoden ja luun nähden, Vierinen kolme kuukautta. kertoo. Mäntässä ovat kouToistaiseksi aiheesta lutuksen yleisaineiei ole tehty päätöksiä, na olleet vain mateA-tason lupakirjan mutta Vierinen ei sulje matiikka ja fysiikka, koulutus kestää pois mahdollisuutta, etmuut aineet ovat lenSASKY:ssä vuoden ja tä SASKY alkaisi myytokoneaineita. Muisdä myös simulaattorin sa vastaavissa kouluiskolme kuukautta. lentotunteja niitä hasa, joihin opiskelijat luaville. hakevat suoraan yläasteelta, kestää koulutus kolme vuotta. Koulutus tähtää Opetuksessa ovat mukana silloin liikunta ja lupakirjoihin kaikki muutkin peruskoulutukseen liittyvät Mäntässä koulutetaan aikuisopiskelijoiaineet. ta ilma-aluksen huoltohenkilöstön A1- ja Mänttään voi tulla suoraan lukion jälA2-lupakirjohin. A1-osio käsittää kaasuturkeen. Vaihtoehtoisesti oppilaaksi aikovalla biinimoottoriset lentokoneet ja A2 vastaapitää olla toisen asteen tutkinto tai sitä vasvasti mäntämoottoriset lentokoneet. Kurstaavat tiedot. sit alkavat elokuussa ja tammikuussa. A-taso ‒ Jos hakija on ollut vaikkapa 10 vuotta työon lentokoneasentajatasoa, jolla tehdään saelämässä tai yrittäjänä, niin hänellä on silmanlaisia töitä kuin B1-tason lentokonemeloin vastaavat tiedot hallussa. Käytännössä kaanikkokin, mutta ei aivan yhtä laajasti. meille sisään tulevat oppilaat ovat aikuisia ja

alan vaihtajia ympäri Suomea. Oppilasaines on hämmästyttävän motivoitunutta. Monet ovat olleet koko ikänsä lentokoneista kiinnostuneita, mutta eivät ole aiemmin alalle hakeutuneet. Jossakin vaiheessa he ovat havainneet SASKY:n koulutusmahdollisuuden ja hakeutuvat meille, Vierinen täsmentää.

Koulutus kursseina Mäntässä on periaatteessa kolme kurssia päällekkäin. Kaksi on koulussa sisällä ja yksi työharjoittelussa aidossa työympäristössä Suomessa tai ulkomailla. Työharjoittelu kestää 10 viikkoa. ‒ Kun olemme täällä Mäntässä 20 kilometrin päässä Patrian lentokonetehtaasta, ja koulumme on aikoinaan oikeastaan perustettu Patrian tarpeisiin, niin sinnehän meiltä menee iso joukko työharjoitteluun ja lopulta työllistyykin. Osa menee Ilmavoimiin, ja Finnair on vetänyt. Meillä on tiettyjä kiintiöitä Patrialle ja Finnairille, joissa työharjoittelujaksoja voidaan pitää. Ilmavoimat ottaa satunnaisesti, koska heillä on kiintiö kaikkiin Suomen vastaaviin kouluihin, joista he ottavat omilla kriteereillään harjoittelijoita, Vierinen luonnehtii.

Oppilaitos sai syyskuun alussa uusimmaksi koulutuksen apuvälineeksi Learjet 35 -liikesuihkukoneen. Kuva: Teemu Karpiola

5/2020

A1- ja A2-koulutuksia viedään Mäntästeet, opetusmateriaali ja tablettitietokone sä yhtä aikaa rinnakkain, ja kaikki oppilaat tulevat koulun puolesta. Tämä koulutus on suorittavat kummankin. tutkintoon johtavana myös kaikkien opintoOppiaineita on A-osioon kaikkiaan 13 sosiaalisten etujen piirissä. moduulia: matematiikka, fysiikka, sähköIlmavoimat ei sotilasilmailuviranomaisetekniikka, digitaalitekniikka ja elektroniset na Vierisen mukaan vielä tunnusta näitä lumittaristot, lentokonematepakirjoja, mutta riaalit, huoltotoiminta, aesiihen saattaa olla rodynamiikka, inhimilliset muutos tulossa. tekijät, ilmailulaki, lentokoMäntästä meMäntästä menee neen järjestelmät, kaasuturnee oppilaita enoppilaita entistä biinimoottorit, mäntämoottistä enemmän torit ja potkurit. ulkomaille harenemmän ulkomaille ‒ Me olemme ottaneet tänjoitteluun, jonharjoitteluun. ne lisäaineeksi ilmailuengka jälkeen monet lannin, vaikka Traficom ei jäävät sinne töisitä Part-koulutukseen vaahinkin. Euroodikaan. Monet käsitteet ovat englannin kiepassa on tilanne kuten Suomessakin, lentolellä parempia ja loogisempia, Vierinen täskoneasentajia tarvittaisiin normaalioloissa mentää. enemmän kuin heitä on valmistumassa. NyKoulun opiskelijoista suurin osa muuttaa kyään nuoret haluavat Eurooppaan harjoitMänttään, osan kulkiessa kuitenkin kimpteluun. pakyydeillä Jyväskylän ja Tampereen suunnilta. Mäntässä on helposti saatavissa hyvin Jatkokoulutusta edullisia vuokra-asuntoja. lentokonemekaanikoksi Opetushallitus rahoittaa oppilaiden koulutuksen. Kerran päivässä syödään. Kaikki Mäntässä annetaan monimuoto-opiskeluna erikoisvaatteet ja jalkineet sekä suojavaruslisäksi myös B1.1–B1.2 -koulutusta sellaisille

henkilöille, jotka ovat aiemmin suorittaneet koulun A-tason koulutuksen. ‒ Meille on tullut Finnairilta myös henkilöitä, joilla on alalla jo pitkä kokemus ja jotka haluavat nyt B1-tason lupakirjan. He ovat periaatteessa yksittäisopiskelijoita, jotka kulkevat omaa polkuaan. Meille voi tulla mukaan nonstoppina. B1-koulutuksessa ovat vastaavat koulutusmoduulit kuin A:ssa, ja niitä mennään koulutuksessa läpi yksi kerrallaan. Opiskelija tulee Mänttään, jolloin hänelle kerrotaan koulutuksesta ja annetaan oppimateriaali. Keskellä moduulijaksoa opettaja on etäyhteydessä opiskelijaan. Suunnilleen puolessa välissä kuukautta opiskelija on omalla tietokoneellaan, jolloin opettaja käy hänen kanssaan etänä läpi koulutuksen asioita. Opiskelija jatkaa omatoimisesti aineiston opiskelua. Moduulin opiskeltuaan opiskelija tulee Mänttään kokeisiin. B1.1 ja B1.2-opiskelijoita on Vierisen mukaan tällä hetkellä 16. Monet jatkavat heti A-tason jälkeen suoraan B1-tason opiskelua etänä. Viimeinen A-kurssi aloitti Mäntässä elokuussa 21 oppilaan vahvuisena. Tammikuun koulutukseen alkoi haku 14. syyskuuta. Parhaillaan on koulutuksessa kaikkiaan 91 oppilasta. •

Oppilas Janina Leander huoltamassa pienkoneen mäntämoottoria. Kuva: Ikaalisten Valokuvaamo / Viivi Hautamäki 5/2020

Helikopterilentäjiksi kouluttautuvat pääasiassa ansiolentäjiksi. Kesäkuun 2020 lupakirjatilanne Traficomissa oli: 68 yksityislentäjää, 132 ansiolentäjää ja 40 liikennelentäjää (erityisesti Rajavartiolaitoksella). Kuva: Agrolentopalvelu Oy

Helikopterilentäjäksi Suomessa Teksti: Hasse Vallas

Miten ja missä voi saada koulutuksen helikopterilentäjäksi Suomessa? Olemme kahdessa edellisessä SIIVET-lehden numerossa esitelleet, miten voi hankkia itselleen yksityislentäjän PPL-lentolupakirjan kerhotoiminnan piirissa tai kaupallisissa lentokouluissa. Kaupallisella koulutuksella on voinut edetä myös ansiolentäjäksi ja CPL-lupakirjan omistajaksi sekä edelleen vaikka liikennelentäjäksi asti. Niiden lisäksi on voinut saada erilaista lisäkoulutusta mittarilentämisessä sekä vesikoneilla lentämisessä. Nyt on vuorossa esittelyjä, miten voi saada vastaavan koulutuksen helikopterilentäjäksi. Helikopterilentäminen on oma lajinsa kiinteäsiipisiin ilma-aluksiin verrattuna ja vaatii ihan omanlaisensa koulutuksen. Yksityislentämisen näkökulmasta kopterit ovat kalliimpia kuin pienkoneet, joten niiden lentäminen on kalliimpaa harrastusmielessäkin. Siksi kouluttautumisella helikopterilentäjäksi, ainakin nuorempi väki tähtää pidemmällä tähtäimellä helikopterin ansiolentäjäksi. Toinen ryhmä, joka hankkii helikopterilentäjän lupakirjoja, on kouluttajien kerto-

5/2020

man mukaan iäkkäämmät henkilöt, jotka ovat työelämässä tai muuten vaurastuneet ja haluavat myöhemmin hankkia itselleen helikopterin tai muuten lentää vapaa-ajallaan helikoptereilla. Helikopterikouluttajat näkevät Suomen helikopteritoiminnan varsin pieneksi verrattuna muihin Pohjoismaihin. Ensimmäisen ansiolentäjän työpaikan saanti on aina vaikeaa, etenkin vähäisillä lentotunneilla, koska helikopterityö on useimmiten kokemusta vaativaa.

Suomessa on kuitenkin aloittanut uusia kaupallisia toimijoita, ja valtio on perustamassa maahamme kaksi uutta HEMS-tukikohtaa lääkärihelikopteritoiminnan laajentuessa. Se merkitsee muun muassa HEMS-lentäjien kasvavaa tarvetta. Odotettavissa on myös iäkkäämpien helikopterilentäjien eläköitymisiä, joten avautuvia työpaikkoja on odotettavissa, kun lentäjäreservi nähdään Suomessa varsin vähäisenä. Parhaillaan onkin nähtävissä koulutuksen tarjonnan aktivoitumista. Suomessa on viisi ATO-koulutusluvat omaavaa kouluttajaa, jotka tässä yhteydessä esittelemme. Yksi DTM-kouluttaja on ilmoittanut hankkivansa ilmoitusmenettelyllä koulutusluvan tämä lehden ilmestymiseen mennessä. Suomessa on puolustusvoimien sisällä Helikopteripataljoona, joka saa helikopterilentäjänsä ilmavoimien alkeislentokoulutuksen kautta, jonka jälkeen lentäjät siirtyvät Uttiin saamaan helikopterikoulutuksensa. Tätä puolustusvoimien helikopterikoulutusta emme tässä yhteydessä enempää esittele. Sen sijaan Rajavartiolaitoksen helikopteriohjaajien koulutus saa oman osionsa, koska sen kaikki lentäjät lentävät siviililentolupakirjojen puitteissa. •

COPTERPLUS FINLAND KOULUTTAA OULUSSA Koulutuspäällikkö ja yhtiön lentotoiminnan johtaja Keijo Korkiakoski kertoo, että yhtiö kouluttaa pääasiassa Oulun lentoaseman toimitiloissaan. Koulutuksia on järjestetty vuodesta 2017 alkaen yhtiön saatua ATO hyväksynnän. Sivutoimipaikkana on Seinäjoen lentoasema, jossa järjestetään tällä hetkellä PPL(H) kurssi. Malmilla järjestetään tyyppikursseja lähinnä turbiinihelikopterille. Lisäksi koulutuspaikkana on Lahti-Vesivehmaan lentopaikka. Lennonopettajia on kolme, jotka toimivat omissa pisteissään Oulussa, Malmilla ja Seinäjoella. Peruslentokoulutuksessa käytetään Robinson R44- ja R22- helikoptereita. Tyyppikursseja järjestetään AS350-, EC120- ja HU369-helikoptereille. Koulutettavia on vuositasolla 10‒15 hlöä. Yhtiöllä on tarkoitus aloittaa PPL(H) kurssit Malmilla ja Lahti-Vesivehmaalla vielä tänä syksynä. Teoriat voi suorittaa lähes kokonaan etäopetuksena verkossa, mikä mahdollistaa kustannustehokkaan opetuksen ja antaa oppilaille parempia mahdolli-

suuksia opiskella oman aikataulunsa mukaan. Yrityksen näkökulmasta lentokoulutuksen haasteita ovat helikopterilla jo muutoinkin kalliiksi nousevan lupakirjan kustannuksen lisäksi Finavian lentokentällä veloitettavat laskeutumismaksut, jotka ovat pakottaneet

miettimään toimipaikan sijaintia. Vielä toistaiseksi saatavat alennukset mahdollistavat toiminnan Oulun lentoasemalla. Koulutustoiminnan lisäksi yhtiö tekee lentotöitä SPO-toimiluvan puitteissa ympäri Suomen kahdella helikopterilla. www.copterplus.fi •

Teoriat koulutetaan luokkaopetuksena. Lento- ja teoriakoulutus järjestetään joustavasti, mahdollisuuksien mukaan soviteltuina oppilaiden aikatauluihin. Ammattilentokoulutus tapahtuu modulaarisena, jossa PPL(H):n jälkeen jatketaan CPL(H)-lupakirjaan. Opiskelun voi aloittaa milloin vain.

Käynnissä ovat parhaillaan PPL(H)- ja FI(H)-lennonopettajakoulutukset. Koulutuksessa ovat käytössä helikopterityypit Schweizer 300, Robinson R22, Robinson R44 ja MD500 sekä tarvittaessa muitakin helikopterityyppejä. www.heli-pilot.fi •

HELI-PILOT KOULUTTAA PITKÄLLÄ KOKEMUKSELLA First Invest Oy kouluttaa Heli-Pilot-toiminimellä helikopterilentäjiä ATO-hyväksytyn koulutusorganisaation toimiluvalla useilla paikkakunnilla Suomessa. Helsinki-Malmi on yhtiön päätoimipaikka, jonka koulutustilaa kutsutaan Punaiseksi paroniksi. Siellä on oppilaille myös tilapäinen yöpymismahdollisuus, kertoo yhtiön koulutuspäällikkö Veikko Vana. Joensuun lentokonehallissa on kokonaisvaltaiset toimitilat, joissa annetaan koulutusta. Hyvinkäällä yhtiöllä on koulutustilat, joissa voidaan pitää oppitunteja. Vana ja lennonopettaja Pekka Parviainen näkevät helikopteritoiminnassa elpymisen merkkejä. Heli-Pilot tarjoaa PPL(H)-yksityislentäjän lupakirjakoulutusta ja jatkokoulutusta CPL(H)-ansiolentäjän lupakirjaan joustavasti useilla paikkakunnilla Suomessa. Lisäksi tarjontaan kuuluvat TR(H)-tyyppikelpuutuksia eri helikoptereille, NF(H)-yölento- ja FI(H)-lennonopettajakelpuutus.

5/2020

SALPAUSLENTO KOULUTTAA MALMILLA SL Flight Training (Salpauslento Oy) on perinteinen, vuonna 1970 perustettu lentokoulu, joka kouluttaa ammattilentäjiä liikenneja yleisilmailun palvelukseen Malmilla. Helikopterikoulutus pitää sisällään kattavasti kaiken: yksityislentäjän, ammattilentäjän ja liikennelentäjän koulutuksen sekä mittarilentokoulutuksen, tyyppikoulutukset EC135- ja R44 -helikopteriin sekä opettajakoulutukset. Teoriapuolella annetaan vastaavasti koulutusta (osa Distance Learning) yksityis-, ansiolentäjä-, liikennelentäjä- ja mittarilentotasoille asti. Salpauslennon helikopterikouluttajat ovat kaikki ilmailun ammattilaisia, joilla on laaja kokemus työlentotehtävistä, HEMS-toiminnasta, puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen kopteritoiminnasta. Koulutuskalustona ovat EC135- ja R44 -helikopterit sekä laadukas Suomen ilmailuopiston EC135-helikopterin FTD3-koulutuslaite. ‒ Juuri nyt on hyvä aika kouluttautua helikopterilentäjäksi. Valtio on perustamassa kahta uutta HEMS-tukikohtaa vuonna 2022 ja nykyinen lentäjäsukupolvi on osin vähitellen eläköitymässä, toteaa yhtiön koulutuspäällikkö Antti Pesari.

KOLOSALMI ALOITTAA KOULUTUKSEN Agrolentopalvelun Jussi Kolosalmi ilmoitti aloittavansa helikopterilentäjien koulutuksen DTO-ilmoitusluvan puitteissa syyskuun 2020 aikana. Pääpaikkana koulutuksessa on yhtiön kotipaikka Orivesi, jossa koulutukseen on luokkatilat, mutta koulutusta tullaan tarjoamaan joustavasti muuallakin Suomessa. Agrolentopalvelulla on pitkäaikainen ja monipuolinen kokemus erilaisista helikoptereiden työlennoista. Runsaiden kyselyiden pohjalta Kolosalmi on päättänyt tarjota vaihtoehtoja kasvavalle helikopterilentäjäkysynnälle ja panostaa nyt myös lentokoulutukseen. Taustalla on useampia helikopterilennonopettajia. Koulukoneina toimivat Robinson R44- ja Equreil AS350 B2 -kopterit. www.agrolentopalvelu.fi •

5/2020

Hänen mukaansa ohjaajareserviä ei käytännössä ole yhtään, kun samaan aikaan on aloitettu uusia kopteritoimintoja, kuten Helsinki Citycopter. Lentokoneilmailun ollessa parhaillaan aallonpohjassa ovat myös lentokoneansiolentäjät alkaneet muuttaa lupakirjojaan helikopteripuolelle, mikä Salpauslennossa on-

nistuu erittäin hyvin ja yllättävän nopeasti aikaisemman ilmailukokemuksen vuoksi. Tammi-helmikuussa 2021 on suunniteltu aloitettavaksi seuraava helikopteriammattilentäjien kurssi, jolle valitaan neljästä kuuteen opiskelijaa. www.salpauslento.fi •

RAJAVARTIOLAITOS LENTÄÄ SIVIILILUPAKIRJOILLA Rajavartiolaitoksen helikopterilentäjät valitaan vuosittain ilmavoimien lentoreserviupseerikurssilta. Vartiolentolaivueella on suunnitelma rekrytoida kurssilta joka vuosi kahdesta kolmeen ohjaajaa vuoteen 2026‒2027 saakka. Ohjaajat ovat sotatieteen kandidaattivaiheessa (kolme vuotta) osana ilmasotalinjaa. Opinnot kuitenkin eriytyvät käytännössä kolmannella vuosikurssilla, kun Ilmavoimien ohjaajat aloittavat Hawk-koulutuksen. Samaan aikaan helikopterikadetit aloittavat CPL(H)-opinnot, jolloin laivueessa lennetään siviililupakirjoilla.

Tällä hetkellä CPL(H)-koulutus on ulkoistettu, ja opinnot suoritetaan Ruotsissa Göteborgissa Svensk Pilotsutbildnung- yhtiössä. Koneina käytetään Robinson R22- ja R44 -helikoptereita. Koulutus kestää noin 11 kuukautta. CPL(H)-vaiheen jälkeen kandidaatit valmistuvat ja tulevat ensimmäistä kertaa laivueeseen. Osa kandidaateista jatkaa vielä seuraavat neljä vuotta sotatieteen maistereiksi. Opinnot suoritetaan lomittain töiden kanssa. Heti valmistumisen jälkeen ohjaajille pidetään A119-helikopterin tyyppikurssi, jonka

jälkeen alkaa Rajavartiolaitoksen erityislentotoiminnan koulutus. Erityislentokoulutusohjelman jälkeen ohjaajille myönnetään päällikkökelpuutus, joka oikeuttaa toimimaan itsenäisesti partiolennoilla. A119-kop teria operoi partiolennoilla yksi ohjaaja ja yksi lentomekaanikko, joka käyttää koneen sensoreita. Lentotunteja ohjaajille tulee tässä vaiheessa noin 400‒500 vuodessa. Koulutus Vartiolentolaivueessa jatkuu edelleen, jolloin meripelastuskopterin päälliköiltä vaaditaan ATPL(H)- lupakirja. vartiolentolaivue@raja.fi •

5/2020

Nummelassa tehdään tulevaisuuden lentokeskusta Teksti ja kuvat: Harri Mustonen

Vihdissä sijaitseva Nummelan lentokenttä on heräämässä uuteen kukoistukseen kymmeniä vuosia jatkuneen uneliaan vaiheen jälkeen. Nyt siellä tehdään pitkälle tulevaisuuteen meneviä suunnitelmia, joissa tarkoitus on hyödyntää myös ilmailun uusia teknologioita.

5/2020

Aikoinaan Nummela oli maamme vilkkain purjelentokeskus, jossa saatettiin pitää jopa kolme kurssia kesässä. Niiltä valmistui jokaisen lentokauden aikana pitkälti toistakymmentä innokasta pursipilottia. Kenttä oli tunnettu myös ahkerista matkalentäjistä ja sieltä lennettiin muun muassa ensimmäiset tuhannen kilometrin kolmiot. Purjelentoharrastuksen hiipuminen maassamme vaikutti Nummelan toimintaan niin, että vuosituhannen alussa kentän starttimäärät olivat huomattavasti vähentyneet ja kehitys näytti jatkuvan vääjäämättä huonoon suuntaan. Jotain oli siis tehtävä, jotta tämä pääkaupunkiseudulta vain puolen tunnin ajomatkan päässä oleva ainutlaatuinen lentokenttä säilyisi ilmailijoiden käytössä. Kun Tom Arppe tarttui kenttää ylläpitäneen Nummelan Lentokeskus ry:n ruoriin muutama vuosi sitten, oli hänellä muutaman muun henkilön kanssa visio siitä, että pelkästään purjelennolla ei kentän toimintoja voitaisi enää pitkään ylläpitää. Niinpä sinne olisi saatava muitakin operoijia: moottori- ja ultralennon harrastajia sekä ilmailualan yrityksiä. Arppe – joka on itse aktiivinen moottori- ja ultralentäjä sekä innokas purjelentäjä – näki, että uusien toimijoiden saaminen Nummelaan olisi tärkeää lentokentän

kehityksen kannalta mutta hyödyttäisi myös purjelentoharrastusta. Toinen vaikuttava tekijä Nummelan kehitykseen on Malmin alasajo ja sen lopettamisuhka. Tämä kulttuurihistoriallisesti tärkeän ja tulevaisuuden ilmailun tarpeisiin keskeisellä paikalla olevan lentoaseman kohtalo on kaikista sen säilyttämistä puoltavista argumenteista huolimatta ollut pitkään ainakin maat omistavan Helsingin kaupungin puolelta sinetöity. Taistelu Malmin puolesta jatkuu yhä, mutta monet lentoasemalla toimivat yritykset sekä harrastajat ovat olleet pakotettuja etsimään tulevaisuuttaan muualta. Nummelan sijainti vain lyhyen matkan päässä Helsingistä on kuin luotu vastaamaan osaltaan tähän tarpeeseen.

Ilmailumyönteinen Vihti Purjelentokerhoista koostunut Nummelan Lentokeskus ry lakkautettiin kuluvan vuoden alussa, ja sen tilalle lentokeskusta kehittämään perustettiin Nummelan Lentokenttäyhdistys. Sen jäseninä ovat nyt kentällä toimivat yritykset ja yhdistykset, jotka siten pääsevät osallistumaan lentokeskuksen tulevaisuuden rakentamiseen. Yhdistyksen puheenjohtaja Arppe ja Nummelassa toimiva

ilmailualan yrittäjä Markku Roschier laativat palaveriensa pohjalta alustavat suunnitelmat Vihdin kunnalle. Toisin kuin monessa muussa kunnassa, on Vihdissä lentokenttä nähty pikemminkin resurssina, jota kannattaa hyödyntää, kuin ympäristöä haittaavana ja rajoittavana tekijänä. Arppe kiitteleekin yhteistyötä kunnan päättäjien kanssa. Vihti on ollut aktiivinen paitsi kentän kunnon ja turvallisuuden parantamisessa myös uusien yritysten ja toimintojen saamiseksi sen yhteyteen. Kunnanjohtaja Erkki Eerola oli esimerkiksi Arppen kanssa esittelemässä lentokenttää Suomen Ilmailumuseon väelle museon mahdolliseksi uudeksi sijoituspaikaksi. Viime vuonna kunta haki ja sai kentän kiitoteiden kunnostukseen sekä asfaltointiin liikenneja viestintäministeriöltä 450 000 euron avustuksen. Asfaltointi saatiin valmiiksi viime talven aikana, ja pääkiitotie 22–04:n pinnoitettu pituus on nyt 1 200 ja leveys 20 metriä. Niiden lisäksi päällystettiin lyhempi kiitotie 27–09 sekä rullausteitä. – Edellinen pinnoite oli laskettu suoraan hiekalle. Nyt työ tehtiin huomattavasti perusteellisemmin, ja 12 senttimetriä paksun asfalttikerroksen alle tuli puoli metriä mursketta, Arppe toteaa.

Tom Arppe kehittää Nummelaa Lentokenttäyhdistyksen puheenjohtajana, mutta on myös kentällä toimivan purjelentokerho Cumuluksen puheenjohtaja ja lentää usein itsekin hinauskonetta. Purjelento ei hänen mielestään saa unohtua kentän suurista muutoksista huolimatta. 5/2020

Kuluvan syksyn aikana asennetaan kiitoteiden valot mittarilentotoimintaa varten, ja samassa yhteydessä toteutetaan myös kentän kulunvalvonta. Ensivaiheessa pääkiitotien reunalle sijoitetaan hyvin suuren resoluution kamera sekä maaliikennetutka, joka havaitsee kiitotielle kuulumattoman esineen tai ihmisen. Tieto tästä välittyy niin maahan kuin lähestymässä olevaan lentokoneeseen. – Laskeutuvan koneen ohjaaja aktivoi järjestelmän ohjaamosta, jolloin se ilmoittaa hänelle mahdollisista kentällä liikkujista, Arppe kertoo. Kentän molemmilla puolilla sijaitsevat taajamat asettavat lentotoiminnalle omat haasteensa ja vilkastuvan lentotoiminnan vuoksi turvallisuuteen kiinnitetään erityistä huomiota. Nummelassa ongelmana ovat olleet kentän yli kulkevat ulkoilijat sekä mopoilijat; onpa jouduttu jopa hätistelemään pitkin kiitoteitä käveleviä jalankulkijoita. Nyt tällainen liikenne on saatava loppumaan. Elektronisen aidan lisäksi kentän ympärille pystytetään kriittisimpiin kohtiin myös oikeita aitoja, jotka estävät esimerkiksi harjun poluilla huristelevien mopoilijoiden harhautumisen kiitoteille. – Aidat voivat olla mataliakin, kunhan ne vain osoittavat kulkijoille, mistä lentokenttäalue alkaa. Niiden tarkoitus on lisätä ihmisten turvallisuutta, Arppe sanoo.

BF-Lennon viime talvena rakentamaan 1 200 neliöiseen halliin mahtuu 15 moottorikonetta.

Kentän sivuilla kulkevat suositut lenkkipolut, jotka jäävät ennalleen, vaikka kentän toiminta kasvaa. Arppe toteaa, että harjun liikuntamahdollisuuksia ei rajoiteta, vaan päinvastoin, niitä kehitetään:

– Sitä me olemme jo nyt tehneet rakennuttamalla kentän reunaan paikkoja, missä voi turvallisesti liikkua. Hän jatkaa, että Nummelan ilmailijat elävät ”symbioosissa” ulkoilijoiden kanssa ja esittelevät mielellään heille kentän toimintaa, kunhan kaikki vain liikkuvat turvallisilla alueilla.

Konekanta kasvaa

Juha Peltonen tankkaa Mäntsälän Ilmailukerhon ultraa. Nummelaan saatiin ympäristöluvan tarkennus, joka salli lisää polttoainelaatuja. Tällä hetkellä on saatavilla 98 ja BE95SE-laatuja, mutta vanhan tankkauspaikan tarkistuksen jälkeen saadaan mukaan myös 100LL, Jet A.

5/2020

Kentälle on jo muuttanut Mäntsälän Ilmailukerho, joka toimi aiemmin etupäässä Malmilla. Vuoden alusta lähtien kerho on operoinut ahkerasti Nummelassa ultrallaan ja on siirtänyt kentän reunalle myös kerhorakennuksensa. Nummelaan kerhon toi sen toimintaan hyvin soveltuvat hallipaikat sekä kunnan myönteinen suhtautuminen yleisilmailuun. Kiitotie 27:n varteen on puolestaan kohonnut BF-Lento Oy:n komea halli, johon mahtuu 15 moottorikonetta. Lisäksi yritys on saanut LVM:n rahoitusta toista 15 koneen hallia varten. Myös Vihdin kunta haki yhdessä Nummelan Lentokenttäyhdistyksen kanssa LVM:n tukea muun muassa kiitoteiden maalausmerkintöihin, infrastruktuuriin, kentän ylläpitoon tarvittavaan traktoriin sekä polttoaineen jakeluasemalle.

nan kasvattamista. Nyt ympäristöluvan tarkennus sallii useampien polttoainelaatujen käytön, ja tällä hetkellä Nummelassa onkin tarjolla 98- ja BE95SE-laatuja, mutta vanhan tankkauspaikan tarkistuksen jälkeen saadaan mukaan myös 100LL, Jet A. Nykyisen tankkausaseman polttoainemäärät ovat kuitenkin pieniä kasvavaan toimintaan nähden, ja työn alla on uuden ympäristöluvan hakeminen, joka sallisi suuremman kaupallisen polttoaineaseman.

Tulevaisuuden teknologiaa

Ministeriö päätyi kuitenkin vuoden 2020 tukipäätöksessään BF-Lennon hallihankkeeseen. Koulutustoiminnanjohtaja Mark Bakerin mukaan BF-Lento sai rahoituksen nimenomaan siksi, että kentällä ei voida pohjavesialueen vuoksi säilyttää moottorikoneita ulkona pidempiä aikoja. Uusissa halleissa kun on muun muassa öljynerotuskaivot. – Jos Nummelaan ei saada Malmilta lentokoneita, ei sinne saada rahoitustakaan, Baker toteaa ja jatkaa, Koneet tuovat tulovirtaa. Tulevaisuudessa kentän käyttö ei voi perustua avustuksille. BF-Lento on aloittamassa lähiaikoina lentokoulutuksen Nummelassa, mutta polttoaineen saanti ei Bakerin mukaan ole heille ongelma, sillä koneet voivat lentää Räyskälään tankkaamaan. Kun lisäksi kentällä toimiva purjelentokerho Cumulus ry on suunnitellut rakentavansa hallin, johon mahtuisi kymmenen moottorikonetta, tulee pelkästään uusien tilojen kapasiteetti olemaan nelisenkymmentä konetta. Mikäli Malmilta joutuvat väistymään loputkin lentokoneet ja Nummelan hallit täyttyvät, kasvaa moottorikonekanta kentällä roimasti. Lentokenttäyhdistyksen suunnitelmissa etusijalla on ollut puolestaan polttoainejakelun turvaaminen ennen lentokentän toimin-

Nummela on valikoitunut myös maamme ainoan sähköllä toimivan moottorilentokoneen kotikentäksi, sillä Helsingin sähkölentokoneyhdistyksen puheenjohtaja Janne Vasaman mukaan yhdistyksen Pipistrel Alpha Electro siirtyy syksyn aikana BF-Lennon halliin. – Sitä varten on tilattu 20 kilowattitunnin pikalaturi yhdessä Lentokenttäyhdistyksen kanssa, Vasama kertoo. Arppe näkeekin kentän tulevaisuuden uusissa teknologioissa: sähkölentokoneissa sekä drooneissa, ja väläyttelee jopa mahdollisuutta vetytuotantoon, jonka myötä kenttä olisi energiansaanniltaan omavarainen. Tällä hetkellä Nummelaan haetaan yhteistyökumppaneita näiltä uuden teknologian aloilta ja esimerkiksi Ilmatieteenlaitos on jo aloittanut kentällä drooneilla tapahtuvat testi- ja harjoituslennot tämän vuoden kesäkuussa. Arppe on vakuuttunut sähköisen lentämisen yleistymisestä tulevaisuudessa lentoliikenteen lyhyillä reiteillä, jolloin ”pienkenttien arvo nousee arvoon arvaamattomaan”. Suunnitelmiin kuuluu muun muassa yhteinen latausasema sähkölentokoneille ja -autoille sekä

Myös Andy McCoy totesi Nummelan olevan ”kiva paikka” saapuessaan DC-3:lla kentälle viime kesänä. Malmilta operoiva DCyhdistyksen ylläpitämä vanha matkustajakone on vieraillut useasti Nummelassa. Tämän upea kone haluttaisiin Nummelaan pysyvästi, sillä kehittyvällä kentällä halutaan vaalia myös ilmailun historiaa.

terminaali kaupallista sähköistä lentoliikennettä varten. Kentän tekniset palvelut tulevat mahdollistamaan kansainvälisen toiminnan ja kaupallisen ilmakuljetuksen. Niinpä esimerkiksi Nummelanharjulta voisi tulevaisuudessa lentää 16-paikkaisella sähkölentokoneella Tukholmaan. Etenkin alati kehittyvän sähköteknologian hyödyntäminen ilmailussa on aiheuttanut sen, että suunnitelmia ei tehdä Nummelassa enää seuraavalle kesälle tai parille vuodelle, vaan ne laaditaan Arppen mukaan nyt 20–50 vuodeksi eteenpäin. – Jos tunnin rata vielä toteutuu, on Nummela loistava paikka, hän toteaa. Täältä pääsee nopeasti silloin Helsinkiin. Maailmalla on paljon pidempiä matkoja satelliittikentiltä pääkaupunkiin. •

Pipistrel-sähkömoottorilentokone sijoittuu syksyn aikana BF-Lennon Nummelan halliin.

5/2020

BAE Systemsin Hitchcock: Pitkäikäisyyden avaintekijät löytyvät Eurofighterista 30

5/2020

Kauhavalla oli nähtävänä Saksan ilmavoimien kaksipaikkainen Eurofighter Typhoon, joka edustaa konetyypin ensimmäistä tuotantoerää. Kuva: Pentti Perttula

Teksti: Pentti Perttula

Kysyin ensimmäiseksi Paul Hitchcockilta,

Kauhavalla oli nähtävänä Saksan ilmavoimien kaksipaikkainen Eurofighter Typhoon, joka edustaa konetyypin ensimmäistä tuotantoerää. Kuva: Pentti Perttula

Koronaviruksen aiheuttaman epidemian takia Eurofighteria edustivat Kauhavan lentonäytöksessä ainoastaan maanäyttelyssä ollut Saksan ilmavoimien kaksipaikkainen Eurofighter Typhoon sekä BAE Systemsin Suomen maajohtaja Paul Hitchcock, joka oli paikalla perjantaina ja lauantaina. Eurofighterin mediatilaisuus pidettiin vain virtuaalisesti näytöstä edeltäneenä torstaina. Kiireisestä aikataulustaan huolimatta Hitchcock ehti antaa SIIVET-lehdelle perusteellisen haastattelun.

miten BAE Systems ja Eurofighter Typhoon on pärjännyt tähän mennessä HX-kilpailussa? ‒ Kilpailu on ollut hyvin perusteellinen, avoin ja läpinäkyvä. Toimitimme uskomattoman määrän tietoa sekä teollisista lähteistä että hallitusten välisenä. Kilpailun järjestäjät tekevät erinomaista työtä pitämällä kaikki kilpailijat varpaillaan. Olemme kaikki tietämättömiä, mikä sijoituksemme on. Toimittamaamme tietoon perustuen uskomme edelleen, että meillä on hyvin houkutteleva tarjous sotilaallisesti, teollisesti, rahoituksellisesti ja erityisesti huoltovarmuuden kannalta. Kun aletaan tutkia yksityiskohtia, se toimii aina meidän hyväksemme. BAE Systemsillä on vielä yksi viikko arviointitiimin kanssa tänä syksynä vai mitä? ‒ Niin suunnitellaan, mutta olemme tarpeeksi kokeneita tietääksemme, että asiat voivat muuttua olosuhteiden takia. Jos se toteutuu, niin hieno juttu. Jos olosuhteet estävät sen ja sitä täytyy vähän siirtää, sekin sopii. Voimme tehdä joitain asioita etäyhteyden kautta, mutta joitakin salausten takia yksinkertaisesti ei. Onko Suomen ilmavoimilla vielä paljon kysyttävää? ‒ Ehdottomasti, koska mitä enemmän toimittaa informaatiota, sitä enemmän herää kysymyksiä. Tämä on hyvin perusteellinen kilpailu. Yksi alue, mitä alamme katsoa tarkemmin, on elinkaarikustannukset, mikä sopii meille, koska mielestämme meillä on erityisen vahva tarjous sillä alueella perustuen kokemukseemme erityisesti Royal Air Forcen mutta myös Luftwaffen ja muiden ilmavoimien kanssa ympäri maailman. Olemme sisällyttäneet Royal Air Forcen kanssa työskentelystä oppimamme tiedon tarjoukseemme Suomelle. Olemme nähneet mullistavia parannuksia käyttövalmiudessa ja laskua kustannuksissa. Mutta se on alue, joka vaatii paljon tarkastelua. Onko huoltovarmuus se alue, jossa BAE Systems erityisesti loistaa vai onko jokin muu alue, jossa erityisesti erotutte joukosta? ‒ Huoltovarmuus on vahvuusaluettamme. Olemme koko ajan olleet selkeitä siinä asiassa, että olemme valmistautuneet Eurofighterin valmistukseen, ylläpitoon, tukeen ja kehittämiseen Suomessa. Siirrämme kaiken teknologian ja tarvittavan kyvyn joko suomalaiselle teollisuudelle tai Suomen puolus5/2020

Eurofighterin uusi ohjaamon laajakuvanäyttö, joka jäi koronavirustilanteen vuoksi esittelemättä Kauhavan lentonäytöksessä. Kuva: BAE System / Ray Troll

tusvoimille, jotta he pystyvät siihen itsenäisesti. Nykyaikaiset hävittäjät nojaavat hyvin paljon dataan, joten antamamme paikallisen korjaus- ja ylläpitokyvyn päällä on vielä valtava kerros, joka koostuu datan ja informaation hallinnasta tehtävien suunnittelemiseksi ja operointia varten. Pidämme huolen, että teillä on itsenäisyys ja huoltovarmuus myös siinä. Kilpailussa on erilaisia tarjouksia, joissa annetaan erilaisia datan hallinnan tasoja. Uskon, että meillä on erityisen houkutteleva tarjous siinä suhteessa.

Eurofighterin kehitys Onko teillä tulevaisuuden kehityspolku Eurofighterille? ‒ Eurofighteria ei missään vaiheessa alusta alkaenkaan suunniteltu massiivisia elinkaaripäivityksiä, vaan jatkuvia vähittäisiä teknologisia parannuksia varten. Tiettyinä aikoina suuremmat alijärjestelmät, kuten tutka, elso-laitteisto ja ohjaamo vaihdetaan osana kehityspolkua. Saamme koko ajan uusia tietokoneohjelmistopäivityksiä, jotka menevät

5/2020

koneisiin. Se ei näy, mutta kone kehittyy ja käsitys, mutta ajan mittaan asiat kehittyvät, paranee jatkuvasti. Vuoteen 2030 mennessä koska joku tekee jotain odottamatonta, jokoneessa on hyvin erilainen tutka kuin nyt ‒ hon täytyy vastata. Lyhyellä aikavälillä olemviimeisin AESA-tutka ‒ täysin uusi elso-laitme hyvin ajan tasalla kehityksestä, tiedämme teisto ja tehostettu moottotarkkaan, mitä tapahtuu. Kesri. Harmittaa, että emme kipitkästä aikavälistä meillä on voineet esitellä tänä vuonvarsin hyvä käsitys, ja se työ na uutta ohjaamoa, josjatkuu. Pitkällä aikavälillä on Kone pysyy sa on laajakuvanäyttö. Jotkonsepti-ideoita, jotka kehitpalveluskäytössä kut tulevista asioista, joista tyvät sen mukaan, mitä asiakolemme puhuneet viime kaat haluavat. Saksa, Espanja vuoden 2060 yli. vuosina, ovat jo lyhyen tähja muutama muu asiakkaamtäimen ohjelmassa ja toiset me suunnittelevat ostavansa vähän myöhemmin. Siilisää Eurofightereita ja se pyhen mennessä, kun toivottavasti pääsemme syy Royal Air Forcen selkärankana tulevina toimittamaan koneita Suomen ilmavoimille, vuosikymmeninä. Sen täytyy pysyä ajanmukaikki löytyvät koneesta. kaisena, koska kone pysyy palveluskäytössä Entä pidemmän ajanjakson kehitys? vuoden 2060 yli. Teknologinen edistys vain ‒ Meillä on aika hyvä käsitys, miltä seuraajatkuu. Ohjelma on hyvin energinen ja hyvat 10‒15 vuotta näyttävät. Sen jälkeen täyvin suunniteltu. tyy selvittää, mikä uhkakuva on ja mitä muut Koska tietokoneet nopeutuvat vuosi vuotekevät. Kun tekee pitkän ajanjakson sijoidelta, ne täytyy vaihtaa aika ajoin. Miten tuksia, täytyy varmistaa, että sijoittaa oikeihelppoa ne on vaihtaa Eurofighterissa? siin alueisiin, jotta saa pidettyä koneen elin‒ Se on helppoa, koska tietokoneet ovat yhä kelpoisena ja päihitettyä uhat. Niistä on pienempiä. Usein tila voi olla ongelma. Nämä

asiat on suunniteltu kauan etukäteen, koska niiden tulosta tiedettiin. Asioita ei haluta vaihtaa liian nopeasti, koska ei haluta kuluttaa rahaa tarpeettomasti. Täytyy valita oikea hetki. Olemme nyt tilanteessa, jossa olemme kehittyneet tarpeeksi ottaaksemme loikan johonkin muuhun. Muutokset tehdään silloin kuin tarvitaan. Kun on mukana operaatioissa, kuten Royal Air Force ja muut ovat olleet, kertyy kokemusta, jonka perusteella kehitetään asioita, jotka ovatkin ehkä tärkeämpiä kuin jotkut itse tärkeiksi luulemamme asiat. Ohjelmistohenkilöt pitkin Eurooppaa työskentelevät voidakseen tehdä muutoksia nopeilla tilausajoilla. Sen jälkeen katsotaan tehtävädataa, jota kone tarvitsee voidakseen suoriutua tehtävästä. Tehtävädatan hallinta lieneekin yksi vahvuutenne? ‒ Olemme tehneet tehtävädatan kääntöajan nopeammaksi kuin kukaan. Työkalut, teknologia ja kaikki, mikä siinä on, mahdollistavat sen, että aamulla tehtävästä palannut lentäjä, joka on nähnyt jonkin uuden uhan, pystyy joidenkin fiksujen tyyppien ansiosta päihittämään sen jo iltapäivällä tai seuraavana päivänä jonkin uuden taktiikan tai lähestymistavan ansiosta. Datan nopea kääntöaika auttaa monilla alueilla, on kyse sitten tehokkuudesta tai selviytymisestä tehtävässä. Olemme osoittaneet sen monesti harjoituksissa, kuten Red Flagissa. Meidän näkökulmastamme tehtävädatan kääntöaika on merkittävä tekijä. Miksi täytyy odottaa kolme kuukautta lupaa uuden ohjelmiston saamiseksi, kun me voimme tehdä sen 24 tunnissa?

vaihtaa koneen pitämiseksi ajanmukaisena, lekin. Suomelle toimitettavat koneet pystyvät mutta jos pitää jatkuvasti taistella huonon ilmasta ilmaan- ja ilmasta maahan -tehtäviin lentorangan ja moottorin yhdistelmän kanssekä elektroniseen sodankäyntiin. Kaikki sasa, päätyy kiillottamaan jotain, jonka elämä massa koneessa, ja kaikkia voidaan tehdä sapäättyy. Tämä on tekijä, jomalla lennolla. Eri tyypta mietittiin pitkään ja harpisiin tehtäviin ei tarvita taasti Eurofighterin kanssa. erilaisia koneita. Eurofighterhan oli alun Ovatko elektronisen soAvaintekijät koneen dankäynnin laitteistot raperin torjuntahävittäjä. Mipitkäikäisyydessä ovat kennettu koneen sisään? ten se soveltuu muihin tehtäviin? kunnollinen lentoranka ‒ Ehdottomasti. Uudet tu‒ Se suunniteltiin kotilossa olevat järjestelmät, ja moottori. Ne ovat maata puolustavaksi torjotka toimitetaan Suomelpitkäikäisyyden juntahävittäjäksi. Se oli sen le, sisältävät uuden tutkan isoimmat komponentit. ja uuden elektronisen sopäivätyö. Mutta se suunniteltiin alusta alkaen myös dankäynnin järjestelmän. niin, että se voi ottaa myös Hitchcock tiivisti vieilmasta maahan tehtävät. lä ajatuksensa HX-hankinRoyal Air Forcen Centurion-ohjelma toi nasta yleisesti: kaikki Tornadon [ilmasta maahan-] aseet ja ‒ Tässä kilpailussa ei ole huonoja koneita, kyvyt Eurofighteriin: Brimstonen, Pavewayn mutta kyse on Suomen erityisvaatimuksista. ja Storm Shadow’n. Samalla tuotiin myös ilMikä on tärkeää Suomelle? Sen jälkeen katsomataisteluaseita, kuten Meteor, joka on multaan teollisuuspuolta, hankinnan, elinkaaren listava ase. Koneen perustekijät ‒ siipien kesmittaista edullisuutta ja huoltovarmuutta, tävyys, ripustimien määrä, asekuorma, teho, koska nekin myötävaikuttavat sotilaalliseen jolla noustaan ilmaan ‒ suunniteltiin jo alussuorituskykyyn. Jos elinkaarikustannukset sa, joten nyt kone toimii saumattomasti myös karkaavat käsistä eikä koneita ole varaa lenilmasta maahan tehtävissä. Sen jälkeen alettää, vähennetään sotilaallista kykyä. Jos ei ole tiin katsoa elektronisia vastatoimia ja muita datan hallintaa, kotimaista korjauskykyä ja tehtävissä vaadittuja ominaisuuksia, ja kone mahdollisuutta vaihtaa laitteita, se laskee sopystyy niihinkin. Pannaan vain koneeseen oitilaallista kykyä. Jonkun täytyy lopuksi päätkeat järjestelmät, jotka toimitetaan Suomeltää, mikä on oikea yhdistelmä Suomelle. •

Eurofighterin tulevaisuus Eurooppalaiset Eurofighterin käyttäjät kehittävät jo seuraavan sukupolven koneita. Häipyykö konetyyppi sen vuoksi taka-alalle 2040-luvulla? ‒ Ei ollenkaan. Se ei toimi niin. Kaikki suunnittelevat nyt uusia koneita. Aletaan miettiä, miltä uudet koneet näyttäisivät ja uusia teknologioita. Uusi teknologia on hienoa, mutta missä sitä testataan? Kun Saksa ostaa uusia koneita, ne ovat 10 vuotta vanhoja vuonna 2040. Eivät ne poistu, vaan ovat käytössä vielä vuoden 2060 jälkeen. Mikä takaa Eurofighterin jatkuvuuden? ‒ Avaintekijät koneen pitkäikäisyydessä ovat kunnollinen lentoranka ja moottori. Ne ovat pitkäikäisyyden isoimmat komponentit. Uusia tietokoneita, tutkia ja mitä vain voidaan

BAE Systemsin Suomen maajohtaja Paul Hitchcock lahjoitti Ilmavoimien komentaja, kenraalimajuri Pasi Jokiselle Kauhavan lentonäytöksessä muistoksi kuvan ensimmäisestä BAE Systems Hawk -koneen teknisestä piirustuksesta Suomen ilmavoimien Hawkien 40-vuotisen taipaleen kunniaksi. Kuva: Markku Vänskä 5/2020

Dassaultin Gardette: Suomelle täysi autonomia Rafalen teknologiaan Teksti: Pentti Perttula

Dassault Aviation osallistui Kauhavan lentonäytökseen ensimmäistä kertaa Suomessa nähdyn Ranskan ilmavoimien Rafale-näytöslentotiimin tukemana. Näytöskoneen lisäksi seisonta-alueella oli nähtävänä tiimin varakoneena yksi Escadron de Transformation Rafale 3/4 Aquitainen Rafale C -kone. Dassaultin edustajat, myyntija markkinointijohtaja Benjamin Gardette sekä tekninen johtaja Joseph Barraco antoivat SIIVETlehdelle haastattelun.

5/2020

Aloitan kysymällä Benjamin Gardettelta, miten Dassault Aviationilla ja Rafalella on hänen mielestään mennyt HX-kilpailussa. Hän vastaa: ‒ Tähän asti prosessi on ollut reilu, tasapuolinen ja läpinäkyvä. Olemme todella tyytyväisiä siihen, miten prosessia on johdettu. Palaute, jota olemme saaneet kaikilta osapuolilta, on varsin avointa. Toisinaan on hieman vaikea lukea vastapuolen ajatuksia, mutta kokonaisuutena tarjouksista ja virallisissa tapaamisissa palaute on ollut varsin selkeää. Kun halutaan kertoa hyviä uutisia, ne kerrotaan, ja kun halutaan tarkennuksia tai optimointia, se sanotaan suoraan. He eivät yritä piilottaa mitään. Olemme tyytyväisiä, koska se on juuri sitä, mitä haluamme kuulla, sillä lähestymistapamme tarjouksessa on tuote ja konsepti, jotka on räätälöity ja optimoitu asiakkaan tarpeiden mukaisiksi. Asiakas on myös ollut tyytyväinen vuorovaikutukseen kanssamme.

Mitkä ovat Rafalen vahvat puolet, joilla se erottuu kilpailijoistaan? Benjamin vastaa: ‒ Teknologiamme on sataprosenttisesti ranskalaista. Omistamme sen, ja meillä on Ranskan viranomaisten täysi tuki siirtää teknologia ja sen suvereeni käyttö asiakkaalle. Emme nojaa minkään kolmannen osapuolen valtuutuksiin teknologian siirrossa. Toiseksi käyttäjällä on autonomia tuotteen ja sen tuen suhteen. Hän voi tehdä sillä mitä tahansa. Kun olemme jakaneet asiakkaalle tuotteen käytön tietotaidon ja asiantuntemuksen, asiakas omistaa sen, emmekä me estä tai rajoita tuotteen käyttöä. Teknisesti puhuen kone ja sen operatiivinen käyttö sopivat etätukikohtatarpeisiin ja niihin tehtäviin, jotka Suomi esitti tarjouspyynnössä.

Vaitelias HX-ehdokas Ottaen huomioon, että Rafale on erinomainen kone, Dassault on ollut varsin hiljaa siitä julkisuudessa. Mistä se johtuu?

‒ Kuuluu Dassault Aviationin kulttuuriin pitää matalaa profiilia mediassa. Se on vuosikymmenten mittainen perinne. Toiseksi Suomen puolustusministeriö on pyytänyt, että tarjouksesta, tuotteesta ja konemäärästä ei puhuttaisi. Jotkin kilpailijat ovat paljastaneet konemäärän. Kunnioitamme ministeriön ohjeistusta. Jos tuntuu siltä, että olemme hiljaisia julkisuuden suuntaan, olemme hyvin puheliaita neuvotteluosapuolten kanssa. Toimitamme valtavasti informaatiota, jotta he voivat arvioida kunnolla kaikki näkökulmat, mitä tulee sotilaalliseen suorituskykyyn, huoltovarmuuteen, teolliseen yhteistyöhön, laillisuuteen, rahoitukseen ja niin edelleen. Meillä on syvällisiä neuvotteluja suhteemme optimoimiseksi ja rakentamiseksi. Haluamme rakentaa luottamuksellisen suhteen, jossa voi toimia kahdenvälisessä yhteistyössä, Benjamin selittää.

Dassaultin mukaan Rafale soveltuu hyvin etätukikohtakäyttöön. Ranskan ilmavoimien Rafale C Prince Hassanin lentotukikohdassa Jordaniassa. Kuva: Dassault Aviation / A. Paringaux

5/2020

Rafalen teknologia on Dassaultin mukaan sataprosenttisesti ranskalaista. Rafale B:n ripustimissa kuusi täsmäpommia, kaksi Meteor- ja kaksi Mica IR -ilmataisteluohjusta, kaksi 2 000 litran lisäpolttoainesäiliötä ja Taliosmaalinosoitussäiliö. Kuva: Dassault Aviation / A. Pecchi

Olemme täällä "voittaaksemme kilpailun, mutta ei keinolla millä hyvänsä.

Benjamin on myös eri mieltä kanssani siitä, että Rafale on varsin tuntematon suurelle yleisölle ja myös poliitikoille, jotka lopulta päättävät valinnasta: ‒ Kun aloitimme kilpailun, olimme tuntemattomia. Mutta nyt osapuolet tietävät, keitä me olemme. He tuntevat koneen, he osaavat käyttää sitä, he ovat testanneet sen, he ovat nähneet sen ja tunnistavat sen. Ilman epäilystäkään he tietävät koneen arvon. Poliitikot ovat tärkeitä, mutta sotilaallinen suorituskyky on tärkein tekijä. Poliitikot eivät tee valintaa, vaan he vahvistavat puolustusministeriön päätöksen. Olet

5/2020

oikeassa siinä, että meillä ei ole suurta kampanjaa emmekä kerro medialle asioita, jotka eivät ole totta. Olemme rakentaneet uskottavuuden ja tosissaan olemisen suhteen asiakkaan kanssa. Olemme täällä voittaaksemme kilpailun, mutta ei keinolla millä hyvänsä.

SPECTRA Miten mahtava Rafalen omasuojajärjestelmä Thales SPECTRA (Self-Protection Equipment to Counter Threats for Rafale Aircraft)

on? Voiko sen kanssa lentää turvallisesti vahvasti puolustetussa ilmatilassa? Entinen Rafale lentäjä Joseph Barraco vastaa: ‒ Meillä on siitä todisteita. Olemme kohdanneet mitä hankalimpia järjestelmiä ‒ kuten venäläinen S-300 ‒ harjoituksissa, joissa tietotaitomme on tunnustettu. Naton viimeisimmässä MACE- (Multidomain Airborne Cyber and Electronic warfare) elektronisten sodankäynnin järjestelmien tutkimus- ja testausharjoituksessa olivat Rafalen lisäksi Typhoon, Super Hornet, Growler ja Gripen. Harjoituksen suomalainen johtaja kertoi mediatilaisuudessa koneiden edessä, että Rafale oli harjoituk-

Rafalen SPECTRA-järjestelmän oletetut näkyvät osat. Kuva: Pentti Perttula

Jos tutkat toimivat "yhdessä eri kulmista

sen paras. Eikä kyse ole vain SPECTRA:sta, vaan monista kyvyistä. SPECTRA on osa selviytyvyyttä siinä kun kaksi moottoriakin ja maahan törmäyksen estävä AGCAS-järjestelmä. Ongelma on, ettemme voi [julkisesti] puhua paljon SPECTRASTA. On vaikea selittää, miten tehokas järjestelmä on. Mutta järjestelmällä on status, jonka kaikki tietävät. Toimin aikanaan Growlerien kanssa, joka on tavallaan vastaava, mutta erilainen. Teimme saman työn, joskin eri tavalla. Hoidamme maalinetsinnän koko spektrin. SPECTRA on myös osa sensorifuusiota ja suunniteltu passiiviseen maalinosoitukseen. Ja se on

tai ne toimivat eri taajuudella, kone havaitaan.

osa häiveteknologian ha vaitsemisjärjestelmää. Se löytää maalit, häiritsee, suojaa konetta ja tekee yhteistyötä muiden kanssa jakamalla informaatiota. Se on kokonaisuus itsessään. Libyassa vuonna 2011 Ranskan ilmavoimien Rafalet menivät ensimmäisinä puolustettuun ilmatilaan, koska heillä oli siihen soveltuva teknologia. Nyt SPECTRA:a on luonnollisesti vielä kehitetty niistä ajoista. ‒ Yksi järjestelmän ominaispiirre on joustavuus. Jos käytössä on häive, käytetään aina samaa taktiikkaa, koska häiveteknologia

suojaa vain yhdellä tavalla. Häive on geometrinen ominaisuus, se ei ole 360 astetta, minkä vuoksi se on ennustettava. Jos tutkat toimivat yhdessä eri kulmista tai ne toimivat eri taajuudella, kone havaitaan. Lisäksi vaikka olisi piilossa tutkalta, moottorin kuumuus näkyy. Rafale sen sijaan pystyy toimimaan suurella joustavuudella ja käyttämään eri järjestelmiä ja taktiikoita, Barraco selittää. Rafalen F4-versio, joka lienee se Suomelle tarjottava malli, saa SPECTRA:sta vielä edelleen päivitetyn version. • 5/2020

Rafale Display Team ensi kertaa Suomessa Teksti ja kuvat: Pentti Perttula

Rafale kohoaa moottorit pauhaten Kauhavan Ontonnevan latomaiseman ylle. Näytöslento pidetään hyvin rajallisessa tilassa alle 1 500 metrin korkeudessa.

5/2020

Ranskan ilmavoimien Rafale-näytöstiimi viettää 10-vuotisjuhlavuottaan, minkä vuoksi Kauhavan lentonäytöksessä esiintyi sitä varten erikoismaalattu Dassault Rafale C. Ilmavoimien kapteenit Jérôme ”Schuss” Thoule ja Sébastian ”Babouc” Nativel kertoivat medialle näytöslentämisestä Kauhavan lentokentän meluisalla seisonta-alueella.

Rafale Display Teamin valmentaja Babouc (vasemmalla) ja lentäjä Schuss. Taustalla näytöskone juhlamaalauksessaan.

Kapteeni ”Schuss” Thoule on näytöstiimin lentäjä ja kapteeni ”Babouc” Nativel valmentajan roolissa. Schussilla on takanaan noin 2 800 lentotuntia, joista 1 000 tuntia Rafalella vuodesta 2013 lähtien. Sitä ennen hän on lentänyt Alphajetillä kouluttajana vuosina 2009‒2013 ja Mirage F1CR:llä vuosina 2005‒2009. Viime vuonna näytöslentäjänä esiintyneellä Baboucilla on puolestaan 3 250 lentotuntia, joista Rafalella 1 250 tuntia vuodesta 2011 lähtien. Sitä ennen hän on lentänyt Mirage 2000D:llä vuosina 2009‒2011, Alphajetillä kouluttajana vuosina 2006‒2009 ja Mirage 2000N:llä vuosina 2003‒2006. Kumpikin on operatiivinen lentäjä, ja molemmat palvelevat Rafale-kouluttajina samassa siirtymiskoulutuslaivueessa Escadron de Transformation Rafale 3/4 ”Aquitaine” Saint-Dizier–Robinsonin lentotukikohdassa. Schuss aloitti siellä viime vuonna, Babouc vuonna 2015. Molemmat ovat lentäneet myös operatiivisia lentoja Syyriassa, Irakissa, Libyassa ja muualla Afrikassa. Ensimmäistä kertaa Suomeen tulleella tiimillä on mukanaan kaksi Rafalea, kahdeksan mekaanikkoa ja C-160 Transall -kuljetuskone miehistöineen.

Näytöslentäjät valitsevat näytöslentäjän Rafalen moottorit kiihtyvät täyteen tehoon neljässä sekunnissa, mikä mahdollistaa koneen nousun 40 000 jalkaan (12 kilometriin) kahdessa minuutissa jarrujen irrottamisesta. Rafalen 10 minuutin näytöslento nousee kuitenkin korkeimmillaan vain 1 500 metriin ja käy matalimmillaan 30 metrissä. Koneen nopeus vaihtelee näytöslennossa 180:stä 1 000 km/h:iin. ‒ Lennämme koneella näytöslennossa 10,5 G:tä ja 3 G:tä negatiivista hyvin pienellä alueella demonstroidaksemme hävittäjän erinomaista ketteryyttä. Fly-by-wire-ohjauksen ansiosta konetta on hyvin helppo lentää, aloittaa Schuss. Hänen radiokutsunsa Schuss on saksankielinen laskettelutermi, joka tarkoittaa syöksylaskua. Kysyn, montako vuotta näytöslentäjä yleensä lentää näytösohjelmaa? ‒ Kaksi vuotta, jonka jälkeen hän toimii kaksi vuotta seuraavan näytöslentäjän valmentajana, vastaa Schuss ja Babouc täsmentää rooleista: ‒ Schussin tarvitsee vain lentää näytöskonetta. Minä puolestani huolehdin tiimistä ja 5/2020

koordinoinnista järjestäjien ja esikunnan vämassa laivueessa 1/7 ”Provence”, joten tunlillä. nemme toisemme. Yhteisö on aika pieni, joMiten näytöslentäjät valitaan? ten kaikki tuntevat toisensa. Siten osaamme ‒ Näytöslentäjäksi pitää ensin haluta. Takavalita, jatkaa Babouc. na pitää olla vähintään 500 tuntia tällä hävitMiten kauan näytösohjelmaan valmistautäjällä ja olla toiminut neljän koneen parven tuminen kestää ja kuka suunnittelee sen? johtajana ennen kuin voi hakea näytöslentä‒ Vuoteen valmistaudutaan fyysisellä harjoitjäksi. Valintaan on sen jälkeen monta porrastelulla. Piirsin näytöslentoni, ja Babouc anta, Schuss selittää. toi joitain neuvoja sen valmisteluun. HarjoitBabouc vahvistaa, että täytyy olla kokenut ja telin ohjelmaa ensin simulaattorissa ja sitten myös aikaisempien näytöslentäjien valitsema. koneella. Ohjelma hyväksytettiin esikunnal‒ Olemme kaikki entisiä rintamalentäjiä, la, minkä jälkeen kausi saattoi alkaa. säestää vielä Schuss. Miten COVID-19 on vaikuttanut? Tulevatko näytöslentäjät yleensä samasta ‒ Lopetimme harjoittelun maaliskuuslaivueesta? sa ja aloitimme uudelleen toukokuun alus‒ He tulevat eri laivueista. Ranskassa on sa. Lentonäytösten peruutuksia on ollut palkaksi Rafale-tukikohtaa: Saint-Dizier Koiljon, mutta olen jatkanut fyysisiä harjoituksia. lis-Ranskassa ja Mont-de-Marsan LouTänä viikonloppuna on kauden ensimmäinais-Ranskassa. Tiimi on Saint-Dizierissä, nen tapahtuma. Teimme yhden näytöslenmutta minä oli pilotnon [Ranskan] ilmavoimille, tina Mont-de-Marsamutta tämä on ensimmäinen nissa, Schuss kertoo. siviililentonäytös, innostuu Näytöslentäjäksi ‒ Olimme vuoden saSchuss. Babouc täydentää:

" pitää ensin haluta.

Schussilla tuntuu olevan kaasukahva jumittunut jälkipoltolle lähes koko näytöslennon ajan.

5/2020

‒ Hänen täytyy tehdä kaksi harjoituslentoa viikossa pysyäkseen täsmällisenä ja lentääkseen turvallisesti. Millaista on fyysinen harjoittelusi? ‒ Minulla on fyysinen valmentaja, joka on tehnyt harjoitusohjelman. Teen sen kolme kertaa viikossa, kertoo Schuss. Hän on 39-vuotias, joten fyysinen puoli on vielä raskaampaa kuin parikymppiselle. ‒ Se on totta, mutta tähän tarvitaan myös kokemusta, muun muassa sen vuoksi, että osataan lentää turvallisesti. Myös Babouc on 40-vuotias, paljastaa Schuss. Dassaultin tekninen asiantuntija Joseph Barraco kertoi, että Rafalen ohjaamojärjestely helpottaa G-voimien kestämistä: ohjaajan istuimen selkänoja on 30 asteen kulmassa ja HOTAS- ja ohjaussauva sivuilla, jolloin niskaan kohdistuva rasitus on pienempi ja päätä on helpompi liikutella kuin pystymmässä asennossa ja ohjaussauva keskellä. Hän lopetti hävittäjälentäjänä 51-vuotiaana. •

5/2020

Boeingin Garcia: Growler tuo ystäviä Teksti: Pentti Perttula

Boeing oli toinen kahdesta HX-hankkeessa mukana olevasta valmistajasta, joiden tiloihin yleisö pääsi Kauhavan lentonäytöksessä sisälle tutustumaan ehdokkaaseen tarkemmin, mutta Yhdysvaltain merivoimilta ei herunut F/A-18E/F Super Hornetia tai EA-18G Growleria tähänkään näytökseen edes maanäyttelyyn. Boeingin Suomen ja Sveitsin hävittäjähankkeiden johtaja Alain Garcia antoi kuitenkin Kauhavalla SIIVETlehdelle mielenkiintoisen haastattelun, joka keskittyi paljolti Growleriin, eikä syyttä. Aloitan kysymällä Alain Garcialta, miten Boeing, Super Hornet ja Growler ovat hänen mielestään pärjänneet Suomen HX -hävittäjähankekilpailussa. Kiertelemättä hän vastaa: ‒ Growlerin tuomisessa mukaan kilpailuun ja tarjoukseen Suomelle on ollut meille suorituskyvyn suhteen suurta etua. Meille annettu

5/2020

mahdollisuus tarjota Growleria on suorituskykykannanoton lisäksi poliittinen kannanotto Yhdysvaltojen ja Suomen välisiin suhteisiin. Juuri nyt olemme mielestäni hyvällä radalla. Voimme soveltaa Suomessa joitain Saksan, Kanadan ja Sveitsin myyntikampanjoissa opittuja asioita, miten saada tarjoukseksi sellainen paketti, jota Suomi haluaa. Alain myöntää, että Boeingilla on ollut myös vastoinkäymisiä halutessaan varmistaa, että heillä on oikea hinnoittelu ja oikeat tarjottavat kyvyt. Arvaan, että muun muassa yhteistyö Yhdysvaltain merivoimien kanssa ei ole helppo polku, koska se ei päätehtävänsä takia ymmärrettävistä syistä organisaationa voi keskittyä voimakkaasti kansainvälisiin myyntikampanjoihin. Tämänhetkinen tilanne tuntuu Alainin mukaan kuitenkin hyvältä, varsinkin kun palaute Suomen ilmavoimilta on ollut hyvin myönteistä: ‒ Meillä oli hiljattain virtuaalikonferenssi ja hyvä keskustelu arviointitiimin kanssa. On aina hyvä saada asiakkaalta tilannekatsaus, jotta tiedämme antavamme heille sitä, mitä he tarvitsevat, eikä sitä, mitä luulemme heidän tarvitsevan. Se on tärkeintä, ja olemme hyvällä polulla kohti päämäärää. He ovat myös kysyneet paljon Boeingin tuotantolinjalla olevista tuotteista, mikä kertoo edistymisestämme kampanjassamme.

Kaiken kattava paketti Kaikissa hävittäjävalmistajien medialle pitämissä esityksissä Kauhavalla oli yhtenä teemana huoltovarmuus, joka vaikutti olevan nyt jokaisen valmistajan erityinen vahvuus. Kysyin siksi Alainilta, mikä on se vahvuus, jolla he erottuvat joukosta. Hän vastasi: ‒ Koko tarjouksemme yleisesti, jos katsotaan lavetteja ja suorituskykyä. Se on kaikkein monipuolisin sisältäen kaiken, mitä tais-

Boeingin havainnollistus Suomelle tarjottavista F/A-18E Super Hornetista ja EA-18G Growlerista Suomen kansallisuustunnuksilla. Kuva: Boeing 5/2020

telussa tarvitaan. Muut kilpailijat tarjoavat palasia siitä, mutta aina puuttuu jokin pala. Uskon, että Super Hornetissa ja Growlerissa palat ovat koossa. Block III:n Super Hornet on monitoimihävittäjä ja Growler elektronisen sodankäynnin lavetti, jota tarvitaan kaikissa korkean uhan ympäristöissä käsittelemään kineettisesti tai ei-kineettisesti mitä ikinä vastaan tulee. Se on iso osa. Jos Suomi valitsee Super Hornetin ja Growlerin, teillä on paljon enemmän ystäviä, jotka haluavat toimia kanssanne. Alainin mukaan jopa Nato on lähestynyt Boeingia elektronisen sodankäynnin kaluston puutteen takia ja kysynyt, voisiko sitä täyttää Growlerilla. Liittoutumattomalle maalle mahdollisimman laaja kyky on vielä tärkeämpi. ‒ Olen palvellut Yhdysvaltain merivoimissa, joka on suunniteltu toimimaan samalla tavalla yksin kuin Suomi. Siellä täytyy olla kaiken kattava paketti. Jos ei ole varaa ostaa monenlaisia lavetteja, tämä on minusta looginen valinta. Ottaen huomioon naapurimaanne edustaman uhan, Growlerilla vahvistettu Super Hornet on paras toimintatapa sekä kineettisestä että ei-kineettisestä näkökulmasta.

Growlerin hyökkäyskyky Suomen HX-arviointitiimi suunnittelee tiettävästi menevänsä Yhdysvaltoihin Washingtonin osavaltion Whidbeyn saarelle merivoimien lentotukikohtaan marraskuun alussa käytyään ensin evaluoimassa Lockheed Martinin F-35:tä Texasissa. Koska tukikohdassa on paljon Growlereita, juuri siellä todennäköisesti demonstroidaan niiden elektronisia hyökkäyskykyjä yhdessä Super Hornetien kanssa. Lentoja on tuskin montaa, mutta niillä katetaan tarpeellinen ja varmistetaan, että tiimi saa kaiken tarvitsemansa datan. Ilmeisesti Boeingin HX Challengesta saama palaute on ollut varsin hyvää, koska Alain sanoo: ‒ Arviointitiimin pitää vielä evaluoida Growlerin aktiivisia suorituskykyjä, ja ymmärryksemme mukaan he ovat tyytyväisiä tämänhetkiseen suunnitelmaamme. Joillakin muilla kandidaateilla oli kuulemamme mukaan enemmän haasteita Tampereella [HX Challengessa], joten heillä on varmaan myös vielä hieman enemmän näytettävää. HX-arviointitiimi lienee pyytänyt Boeingia analysoimaan ilmavoimien skenaarioita ja kertomaan, miten Growler voisi neutraloida maaleja ei-kineettisesti, ilman että niitä var-

5/2020

ten täytyy hankkia aseita. Growlerilla maaAESA-tutkalla voi saavuttaa jotain, mutta se lin toimintaa voi Alainin mukaan heikentää keskittyy tiettyyn taajuuskaistaan. tai estää, mutta halutessaan sen voi tietysti Growlerilla on lähivuosina tulossa olevien myös tuhota. Muiluuden sukupolven häirinla laveteilla maali täytäsäiliöiden kanssa käytöstyy joko tuhota tai se sä sekä koneen että säiliön täytyy vain kohdatuottama teho, joten sillä ta luottaen koneiden voidaan käsitellä samanaiGrowler voi omasuojaan, mikä ei kaisesti monta uhkaa. täysin neutraloida aina ole paras etene‒ Siihen nähden, mitä mistapa, koska siinä Growler voi tehdä, ei ole ilmatorjunnan, otetaan riski ohjaajan olemassa mitään vastaavaa minimoida altistuksen ja lavetin menettämikykyä, tiivistää Alain. sen aiheuttamalle uhalle sestä. Alain selventää: tai tuhota sen. ‒ Growler voi täyGrowler saattaa sin neutraloida ilhäivekoneitakin matorjunnan, minimoida altistuksen Koska Super Hornet sisältää sen aiheuttamalle uhalle tai tuhota sen. Kun HX-ehdokkaista suhteellisesti varmasti enialetaan tuhota, ollaan täysimittaisessa konten metallia lentorangassaan, kysyin Alainilfliktissa. Mutta jos voidaan neutraloida tai ta, pitäisikö olla huolissaan, että se voi samalla heikentää, herätetään vastustajassa kysymys, olla myös taivaan suurin alasammuttava maaonko meillä todella kyky taistella näitä vasli. Hän toppuutteli: taan. Sillä voidaan de-eskaloida tai ainakin ‒ En suoraan sanottuna olisi kovin huolissani saada vastustaja miettimään kahdesti taistesiitä. Super Hornet on suuri, mutta pienenluun lähtöä. simme sen tutkapoikkipinta-alaa, joten siinä Siinä mielessä Growler on siis myös poliiton suunniteltuja häiveominaisuuksia. Block tinen työkalu. Yleensä taistelujen alkaessa poIII:ssa Block II:n ominaisuuksia on vielä palitiikka on jo epäonnistunut, mutta Growleranneltu. Vaikka tutkapoikkipinta-ala ei ole rin avulla politiikka voidaan pitää mukana kuin F-35:ssä, se on todella pieni verrattuna konfliktin alettuakin. normaalihävittäjään. Kyse on aina liikehtiVenäläisten viime aikoina harjoittamaan miskyvyn ja havaittavuuden tasapainosta, ja GPS-häirintään voi Alainin mukaan vaikutuskon, että meillä on se tasapaino. Ja jos on taa Growlerilla monella tavalla riippuen siitä, ympäristössä, jossa todella tarvitsee häiveomimiten sitä haluaa käsitellä. Minimissään voi naisuuksia, otetaan Growler mukaan, joka tevahvistaa häirinnän lähteen sijainnin, jolloin kee parempaa työtä kuin häivelavetti, koska siitä voi ilmoittaa, mutta koneen järjestelmiljopa ne tarvitsevat Growleria. lä voi myös vastata häirintään. Miten se tehJokaisessa harjoituksessa, kuten Red dään, on salattua tietoa. Flagissa, Growler-laivue on Alainin mukaan aina mukana. Niillä harjoitellaan kaikkien ‒ jopa B-2-häivepommikoneiden ja F-35-häGrowler vastaan säiliökyky vittäjien ‒ ei pelkästään merivoimien lavetJos ymmärtää elektronista sodankäyntiä ja tien kanssa. Growler-lentäjä on ollut muun korkeaa uhkatasoa, tietää, että pelkkään säimuassa B-2-laivueessa auttamassa heitä ymliöön perustuva ratkaisu on rajallinen kyky. märtämään, miten toimitaan yhdessä elektSe ei ole integroitu koneeseen sillä tavoin, etronisen sodankäynnin lavetin kanssa. Alain tä siihen voisi syöttää tietoa. Alain täsmentää: jatkaa: ‒ Jos uhkakirjasto on ennalta ohjelmoitu säi‒ Growlerien ensimmäinen todellinen taisliöön eikä se tiedä, miten käsitellä uhkaa, ja telukokemus tuli Libyasta [maaliskuussa jos ennalta ohjelmoidulla vasteella on mini2011], jolloin niitä käytettiin ensimmäistä maalinen vaikutus uhkaan, kyky on todelkertaa todellisessa konfliktissa. Niitä käytetla rajallinen. Jos uhkia tulee samanaikaisesti tiin myös suojatehtävissä ilmataisteluohjukuseita, säiliön käsittelykyky loppuu eikä siitä silla aseistettuina, mikä on hullua, mutta niin ole hyötyä. Kaikki voivat väittää omistavanmonipuolisesta lavetista on kysymys. Konetsa elso-kyvyn, mutta suurin osa siitä on omata voi käyttää ilmasta maahan toimintaan, suojaa varten. Se ei ole hyökkäyksellistä elsoa. elektroniseen hyökkäykseen ja AMRAAM- ja

Australian kuninkaallisten ilmavoimien Growlereilla on mukanaan sekä ei-kineettiset (elektronisen hyökkäyskyvyn varustus) että kineettiset (tutkasäteilyyn hakeutuvat ohjukset) aseet uhkia vastaan. Kuva: Commonwealth of Australia

AIM-9-ohjuksin aseistettuna ilmataistelurooliinkin, vaikka siinä ei olekaan tykkiä. Growlerin häirintätaajuuskaista on laaja, mutta pystyykö se samaan aikaan tuottamaan vastaavan tilannekuvan yhtä laajalta kaistalta? ‒ Kyllä. Siinä on paljon dataa. Growler poimii kaikki elektromagneettiset säteilylähteet ja rekisteröi ne. Tietoa on pakko suodattaa, koska muuten se täyttää koko näytön. Tämänkaltaista suorituskykyä esittelimme myös saapuessamme HX Challengeen, Alain paljastaa. Kaikki, jotka ovat linkissä ja näkevät yhteisen taktisen kuvan, näkevät Alainin mukaan saman: muut Growlerit ja Super Hornetit ja myös johtamisjärjestelmä, Maa- ja Merivoimat: ‒ Growler kykenee löytämään maalin sekunneissa, ottamaan kuvan siitä ja lähettämään sen tarvittaessa linkkiä pitkin, hän tiivistää.

Pitkä tulevaisuus Vaikka Yhdysvaltain merivoimilla on jatkuva ongelma Super Hornetin taistelusäteen riittämättömyyden kanssa lentotukialuksiin kohdistuvan pitkän matkan meritorjuntaohjusten uhan vuoksi, Alain ei pidä sitä tekijänä, joka aiheuttaisi koneiden poistamisen merivoimien käytöstä lähivuosikymmeninä, vaan uskoo Super Hornetin toimivan tukiroolissa hyvin pitkään:

‒ Ratkaisun löytäminen vie merivoimilta aikaa. Vaikka seuraavan sukupolven hävittäjä saataisiin käyttöön ennen vuotta 2060, Super Hornet ei katoa, vaan pysyy täydennyksenä ja poistetaan vähitellen. Merivoimat on myös investoinut Growler Block 2:een, johon tehtävä työ ei ole vielä edes valmis, ja Super Hornetin Block III:n päivityslinja jatkaa 2030-luvun puoliväliin saakka, joten ne ovat Alainin mukaan käytössä vielä pitkään: ‒ Meiltä oli juuri tiimi kertomassa Yhdysvaltain hallinnon päätöksentekijöille Block III:n kyvyistä verrattuna muihin vaihtoehtoihin: kuinka se pystyy tekemään saman työn edullisemmin yhdessä Growlerin kanssa. Uskomme, että vuoden 2022 budjetissa merivoimille hankitaan lisää Block III -koneita. Myös Radio Kipinän 3. kauden 9. jaksossa ”HX-Hävittäjähanke: Myytinmurtajat” 26. elokuuta Ilmavoimien HX-hankejohtaja, eversti Juha-Pekka Keränen kertoo luottavansa siihen, että ehdokkaat pysyvät pääkäyttäjien käytössä 2060-luvulle saakka. Super Hornetin ja Growlerin ei Alainin mukaan tarvitse tehdä vain yhtä isoa päivitystä, vaan kykyjä voidaan lisätä ajan mittaan. ‒ [Niiden] hyvä piirre on, että ne on rakennettu avoimelle arkkitehtuurille. Tietokoneissa Block III Super Hornet ja jo nykyinen Growler ovat Alainin mukaan muita edellä:

‒ Kun DTP-N [verkotettu maalinosoitusprosessori, Distributed Targeting Processor - Networked] ja ATDL [taktinen datalinkki Advanced Tactical DataLink] ovat koneessa, meillä on suurempi prosessointinopeus kuin F-35:ssä. Tästäkin briiffasimme Yhdysvaltain hallinnon päätöksentekijöitä.

Miehittämätön ATS Kysyin vielä Boeingin miehittämättömän siipimiesjärjestelmän Airpower Teaming Systemin tämänhetkisestä tilanteesta Australiassa. ‒ Myös ilmavoimat on kysynyt siitä, ja olemme kertoneet heille sen suorituskyvystä. [Järjestelmän] ensilento on loppuvuodesta. Sen piti olla jo elokuussa, mutta COVID-tilanteen takia aikataulu on siirtynyt. Koneella tehdään nyt rullauskokeita. Se on jo mukana hankintakilpailuissa, ja Yhdysvaltain hallintokin on kiinnostunut siitä. Saksasta on Alainin mukaan myös kysytty ATS:stä. Hehän ovat jo valinneet Super Hornetin ja Growlerin, mutta selvittävät vielä niiden varustusvaihtoehtoja. Boeing on siipimiesjärjestelmissä pidemmällä kuin moni muu, ja he ovat jo testanneet miehittämätöntä järjestelmää Growlereilla. Boeingilla toivotaan, että COVID-tilanteesta huolimatta kone lentäisi loppuvuodesta ja päästäisiin kokeilemaan järjestelmää Super Hornetin kanssa. • 5/2020

Lockheedin Davis:

F-35

sopii mainiosti maantietukikohtakäyttöön

Teksti: Pentti Perttula

Lockheed Martin osallistui Kauhavan lentonäytökseen osastolla, joka oli koronavirusepidemian vuoksi avoinna ainoastaan medialle ja kutsuvieraille. Yleisölle näytettiin suurelta kuvaruudulta F-35:n esittelyvideota. Paikalla oli kuitenkin Lockheed Martinin Aeronautics-liiketoimintayksikön johtajana Suomessa toimiva Scott Davis, joka antoi SIIVET-lehdelle haastattelun.

5/2020

Aloitan kysymällä Scott Davisilta, miten Lockheed Martin ja F-35 ovat pärjänneet HX-kilpailussa tähän mennessä? Hän vastaa: ‒ Prosessi on ollut pitkä. Ensimmäinen tietopyyntö oli vuosia sitten. Me pidämme HX-[arviointi]tiimissä siitä, että he ovat hyvin läpinäkyviä. Jos on jotain, missä meidän pitää parantaa, he kertovat sen meille. He ovat kertoneet, ja meillä on alueita, joissa pitää parantaa. Meillä on säännöllinen kommunikaatio heidän kanssaan. Jopa nyt COVID:in aikana meillä on videokokouksia salaamattomalla, joskus jopa salatulla tasolla. Informaatio kulkee edelleen, ja teemme muutoksia ja parannuksia tarjoukseemme. Minusta pärjäämme aika hyvin. Saamme paljon apua HX-tiimiltä, minkä vuoksi olemme nyt hyvässä tilanteessa. Olemme markkinoineet F-35:tä aika moneen maahan, mutta kun Suomi toimitti monisatasivuisen tietopyyntönsä kaikkine kysymyksineen, tiimimme ei ollut koskaan nähnyt niin yksityiskohtaista tietopyyntöä keneltäkään muulta.

Norjan ilmavoimat käyttää erittäin liukkaissa olosuhteissa pysäytysvarjoa. Kuva: Forsvaret / Sigurd Tonning-Olsen

Nykytilauksilla, vahvistettuna Yhdysvaltain ilmavoimien kahdella laivueella, Euroopassa on 10 vuoden päästä noin 400 F-35-konetta. Grafiikka: Lockheed Martin, suomennos: Pentti Perttula

Käyttökustannukset laskevat Koska jokainen HX-valmistaja kertoo pärjäävänsä erinomaisesti huoltovarmuudessa, kerro vaikkapa kolme muuta tekijää, joilla F-35 erottuu joukosta. ‒ Ensinnäkin F-35 on omassa luokassaan suorituskyvyn osalta. Viides sukupolvi on oikeasti pelin muuttaja. Uhat Suomen ympärillä eivät pysy muuttumattomina, vaan ne muuttuvat koko ajan yhä monimutkaisemmiksi. Me tarjoamme Suomelle hävittäjää, joka ei ole selvästi muiden yläpuolella ainoastaan nyt, vaan on sitä myös tulevina vuosina. Toiseksi F-35 pysyy tuotannossa jo nykysuunnitelmassa 2040-luvun puoliväliin asti perustuen Yhdysvaltain ilmavoimien hankintaohjelmaan. Ilmavoimat aikoo toimia koneella vuoteen 2070 saakka. Sen vuoksi koneella on säännöllinen päivityspolku, jolla se pidetään jatkuvasti kohtaamiensa uhkien edellä. Suuren määrän vuoksi, yli 3 000 konetta, koneella on taattu pitkäikäisyys. Kolmannen valitsemiseen menee Scottilta jonkin verran aikaa, koska runsaudesta on hankala valita, kun Suomen puolustusministeriön toivomuksesta pitää kuitenkin välttää paljastamasta Lockheed Martinin tarjouksen yksityiskohtia. Scott valitsee yleisemmän lähestymistavan:

‒ Kolmanneksi poimisin sen, että kun näkee, millaisen paketin olemme koonneet hienon suorituskyvyn lisäksi siihen hintaan, se saa meidät myös erottumaan joukosta. Hinta on periaatteessa neljännen sukupolven koneen hinta. Vaikka koneita on maailmalla jo yli 550, hävittäjä on nuori, joten kustannukset jatkavat laskuaan. Sekä hankinta- että käyttökustannukset ovat tasaisesti laskeneet, joten Suomi voi saada todella hienon suorituskyvyn samaan hintaan kuin neljännen sukupolven hävittäjän. F-35A:n hinta moottoreineen ja sensoreineen on jo nyt alle 80 000 dollaria, mutta vuonna 2022 tuotannosta valmistuvan 14. tuotantosarjan ilmoitetaan maksavan enää 77,9 miljoonaa (66 miljoonaa euroa). F-35:n ”liian kalliista käyttökuluista” on ollut Suomessa paljon puhetta. Voiko Lockheed Martin todella taata, että Suomi saisi riittävän määrän koneita, joita sillä myös olisi varaa operoida? ‒ Suomi on todella vaativa asiakas. Kun jätämme viimeisen tarjouksen, he päättävät, onko se edullinen vai ei. Mitä tulee koneen hintaan ja käyttökustannuksiin, Yhdysvaltain hallitus määrittelee ne tarjouksessa, tarkemmin sanottuna Joint Strike Fighter Program Office, JPO. Koska se hallitsee myös ylläpitosopimusta, se ilmoittaa [käyt5/2020

tö]kulut. Tietenkin me olemme tehneet yhteistyötä JPO:n kanssa tulevaisuuden kustannusmallin kanssa. Toivomme, että lähitulevaisuudessa JPO tekee kanssamme viisivuotisen suoritusperusteisen logistiikkasopimuksen. Se merkitsisi varaosien ennakkohankintaa hyvissä ajoin, mikä laskee kustannuksia. Scott jatkaa operointikustannuksista ja niiden vertailemisesta: ‒ Operointikustannus, jossa käytämme Yhdysvaltain ilmavoimien laskutapaa, sisältää monia asioita: lentäjien ja mekaanikkojen palkat, polttoaineen, säännöllisesti vaihdettavat osat ‒ kuten renkaat ‒ koulutusjärjestelmän, huollon rakennukset ja infrastruktuurin. Julkaistut lentotuntikustannukset ovat ehkä kolmen tai neljän vuoden takaa, ja ovat laskeneet niistä paljon. Lockheed Martinin osuus kaikista kustannuksista on 40 prosenttia. Esimerkiksi viime vuonna ne kustannukset laskivat 10‒15 prosenttia. Viimeisen kolmen‒viiden vuoden aikana lasku on ollut yhteensä noin 40 prosenttia. Olemme hyvällä uralla kohti tavoitettamme, joka on 25 000 dollaria (22 000 euroa) lentotunnilta vuoteen 2025 mennessä. Se vertautuu oikein hyvin neljännen sukupolven koneisiin. Se on vähän enemmän kuin F-16:n, joka on pienempi ja kevyempi kone. Summan vertaaminen Suomen ilmavoimien budjettiin on vaikeaa, koska Suomessa kulut lasketaan eri tavalla. Oikea tulos ei synny ottamalla 25 000 dollarin lentohinta ja kertomalla se Suomen ilmavoimien hävittäjien lentotuntimäärällä. Se ei ole niin helppoa.

Datalinkkejä ja maantietukikohtia Tarvitsevatko Ilmavoimien johtamisjärjestelmä, Maa- ja Merivoimat jotain uutta ratkaisua, jotta he voivat ottaa vastaan kaiken sen datan, mitä F-35 voi tarjota? ‒ Lyhyt vastaus on ei, mutta voimme tehdä paljon enemmän. F-35:ssä on kaksi päädatalinkkijärjestelmää, MADL ja Link-16. MADL [Multifunction Advanced Data Link] on erittäin laajakaistainen ja välittää paljon dataa. Säteen muodon ja tehonhallinnan ansiosta potentiaalisen vastustajan on erittäin vaikea havaita, häiritä tai spooffata [eli väärentää] sitä. Link-16 on puolestaan yhteinen datalinkki läntisissä ilmavoimissa.

5/2020

Suomen johtamisjärjestelmä toimii jo siinä, joten F-35 pystyy toimimaan siinä ensimmäisestä päivästä alkaen. Mutta tulevaisuudessa MADL:issa on kasvunvaraa, jolloin tietoa voi välittää erittäin pitkiä matkoja, esimerkiksi F-35:stä jostain vihollisosastosta tutkakuvan maavoimien yksikköön tykistöä varten. Sellaista on vaikea tehdä hyvin Link16:n kautta, koska kaistan leveys ei riitä, ja sota-aikana se ei ehkä ole käytössä, koska sitä voidaan häiritä ja spooffata. Onko F-35:n maantietukikohtaoperointia testattu? ‒ F-35:tä on testattu jäisillä kiitoteillä, että sillä voidaan laskeutua tietyllä matkalla ja nousta siltä. Tietääkseni emme ole vieneet sitä maantielle. Mutta muistuttaisin, että koko maailman F[/A]-18:n käyttäjistä vain yksi maa operoi niitä maanteiltä. Kukaan ei tehnyt sitä ennen kuin Suomi osti niitä. Olen varma, että tuntien F-18:n lasku- ja nousuominaisuudet 90-luvun alussa suomalaiset näkivät koneen olevan maantietukikohtakelpoinen ennen koneen hankintaa. Ja tietenkin se on ja toimii erinomaisesti. F-35:n lasku- ja nousuominaisuudet ovat hyvin samanlaiset kiitotievaatimusten suhteen. Meillä on myös pysäytyskoukku, kuten F-18:ssa. Useimmissa Suomen maantietukikohdissa on pysäytyskaapeli, jos tulee tosi liukasta. Sitäkin voidaan siis käyttää. F-35:n lennonhallintajärjestelmä on hyvin nykyaikainen, joten ohjaaja voi valita maantieltä tarkan paikan, mihin hän haluaa laskeutua. Se on paljon helpompaa F-35:ssä kuin vanhemmissa koneissa. Uskon, että se on mainio maantietukikohtakone. Onko todella mahdollista käyttää F-35:n pysäytyskoukkua operatiivisesti? Luulin, että se on vain hätätilanteita varten, ja että kone pitää tarkastaa jokaisen käytön jälkeen. ‒ Se ei ole Yhdysvaltain merivoimien tyylinen F-18:n koukku, mutta jos laskeutuu maantietukikohtaan eikä pysty pysähtymään, käytetään koukkua. Ja kyllä, kone täytyy jälkikäteen tarkastaa. Tietyn käyttömäärän jälkeen koukku täytyy vaihtaa. En tiedä, monenko. En tiedä, haluaako Suomi käyttää tätä vaihtoehtoa, mutta Norja valitsi pysäytysvarjon. Koneen matala havaittavuus säilyy; eikä se vaikuta tutkapoikkipinta-alaan. Sekin hidastaa koneen vauhdin. Toinen tekninen kysymys: onko F-35 edelleen vaikeasti havaittava (LO), jos sillä

on AIM-9 Sidewinder -ilmataisteluohjukset uloimmissa siipiripustimissa? ‒ Valitettavasti se on salaista tietoa. En voi puhua siitä.

Yhteistoimintaa tarjolla Scott nostaa vielä esiin kansainväliset yhteistyömahdollisuudet F-35:n kanssa: ‒ Suomi on liittoutumaton maa. Se on yksi syy, miksi on tärkeää saada paras mahdollinen kyky. Suomi osallistuu harjoituksiin ja ehkä kriisinhallintaankin muiden maiden ohella. Jos katsoo tulevaisuutta, vuonna 2030 F-35-koneita on kaikkialla Länsi-Euroopassa. Jos Suomella on siinä vaiheessa

konetyyppi, joka voi osallistua harjoituksiin ja olla yhteentoimiva muiden kumppanien kanssa, pystyä helposti vaihtamaan dataa, osallistua kriisinhallintaoperaatioihin joidenkin kumppanien kanssa, F-35 on siinä vaiheessa helpoin tie Suomelle olla yhteistyössä muiden kanssa. Miten pitkällä on kansainvälinen synteettisen harjoittelun mahdollisuus F-35:n simulaattoreilla? ‒ Se edistyy, ja olen varma, että siihen päästään. Mutta on kuulemma vaikeaa jakaa dataa jopa Norjan kanssa neljännen sukupolven koneiden välillä. Kyseessä ei ole tekninen haaste, vaan maiden turvallisuuskäytännöt, Scott päättää. •

F-35:llä voi lentää sotaan ilman yhtään asetta koneen ulkoisissa siipiripustimissa. Kuva: U.S. Air Force / Alexander Cook 5/2020

Gripen E on valmis vuoteen 2025 menness채 Teksti ja kuvat: Pentti Perttula

Ruotsin ilmavoimien Gripen E starttasi pois Kauhavalta sunnuntai-iltap채iv채ll채.

5/2020

Gripen E- ja F-koneiden tuotanto on käynnissä ja koelento-ohjelma etenee. Kysyin Kauhavalla niistä sekä tarkemmin koneen joistakin järjestelmistä ja tulevaisuudesta Saabin Suomen Gripenkampanjan johtaja Magnus Skogbergilta.

Muista HX-ehdokkaista poiketen Saab

esitteli monipuolisesti Gripen E -hävittäjää Kauhavan lentonäytöksessä. Yleisölle oli tarjolla informaatiota esittelytiloissa, ohjaamoesittelyä Saabin paviljongin viereen pystytetyssä täysikokoisessa Gripen E:n maketissa ja itse kone oli nähtävänä seisonta-alueella ensi kertaa Ruotsin ulkopuolella. Saab Suomen viestintäjohtaja Jan Lewenstamin mukaan koneen ohjaajalla olisi ollut näytösohjelmakin valmiina, mutta Ruotsin ilmavoimilta ei herunut lupaa sen lentämiseen. Kysyn ensimmäiseksi Suomen Gripen- kampanjan johtaja Magnus Skogbergilta Gripen E:n lentotunneista, joita on mukaan kertynyt satoja, mutta tarkkoja lukuja hän ei suostu paljastamaan. Viimeisin virallinen tieto on siis maaliskuun alkupuolelta, jolloin Saabin Aeronautics-liiketoiminta-alueen johtaja Jonas Hjelmin mukaan Gripen E -koneilla ylitettiin 300 lentotunnin raja. Kaksipaikkaisen F-koneen tuotanto on alkanut. Sen ensilento on vuonna 2023. E-mallin koelentotoiminnassa on Skogbergin mukaan haastatteluhetkellä mukana kahdeksan Koneeseen on konetta, joista seitsemän integroitu sensorien lentää ja yhdellä tehdään vielä maatestejä, mutta hallintajärjestelmä, sekin lentää pian. jossa ohjaaja voi ‒ Saabin koelentokesmääritellä niin sanotun kuksen lisäksi koelenmielenkiintotilavuuden. not ovat yhdessä asiakkaidemme kanssa alkamassa kahdessa uudessa paikassa, paljastaa Skogberg. Saab alkaa lentää syksyllä koelentoja yhdessä Ruotsin ilmavoimien kanssa Linköpingin keskustan itäpuolella Linköping City Airportin kentällä. Lisäksi koelennot alkavat Brasiliassa. ‒ Keskitymme koelentotoiminnassa tällä hetkellä sensoreihin ja aseisiin, täsmentää Skogberg, Olemme jo aikaa sitten hakeneet koneen käyttöalueen rajat: 9 G:tä ja suurimman yliääninopeuden. Gripen E:n maksiminopeutta Skogberg ei kuitenkaan suostu kertomaan. Koneen aiemmassa markkinoinnissahan sen on väitetty saavuttavan kaksinkertaisen äänennopeuden, mihin jotkut kilpailijat eivät tosin ole uskoneet.

Sähköä ja uutta teknologiaa Gripen E:n sensori- ja asejärjestelmät ovat Skogbergin mukaan loppuun asti integroidut vuoteen 2025 mennessä. Hän kertoo, että tietokoneohjelmistossa kummallakin nykyisellä asiakkaalla on eroja, esimerkiksi erilaisia asejärjestelmiä, joten koneen täyden operatiivisuuden määrittelevät asiakkaat. ‒ Kuitenkin kaikki toiminnot, joita Ruotsi ja Brasilia ovat tilanneet, toimitetaan asiakkaille ennen kuin toimitukset Suomeen alkaisivat, lupaa Skogberg. Gripenin ohjaajan ei tarvitse hallita jokaista koneen sensoria erikseen, vaan koneeseen on integroitu sensorien hallintajärjestelmä, jossa ohjaaja voi määritellä niin sanotun mielenkiintotilavuuden (volume of interest), joka voi olla maalla tai merellä sijaitseva rajattu alue tai ilmassa sijaitseva tila. ‒ Silloin ohjaaja voi keskittyä tehtävään eikä hallitsemaan koneen teknologiaa. Ohjaaja ilmoittaa koneelle, mitä hän haluaa tietää, määrittelemällä tilan, joka häntä kiinnostaa. Järjestelmä skannaa koko ajan 360 astetta, mutta ohjaaja voi ilmoittaa, että hänellä on erityinen kiinnostus tähän sektoriin tai tilaan. Silloin koneen sensorit keskittyvät siihen älykkäimmällä mahdollisella tavalla. Osa sensoreista on tarkempia etäisyyden ja osa suunnan suhteen, jolloin data-algoritmit ja sensorien hallintajärjestelmä auttavat ohjaajaa varmistaen, että sensoreita käytetään älykkäimmällä yhdistelmällä. Koneet myös jakavat tätä informaatiota automaattisesti keskenään datalinkin välityksellä, samoin kuin kolmiomittaustietoja, polttoainetilannetta ja -kulutusta, asekuormaa ja niin edelleen. Vaikka Gripen E on yksimoottorinen, sen generaattori tuottaa Skogbergin mukaan tällä hetkellä sähköä yli tarpeen, vaikka koneeseen on integroitu valmistajan mukaan erittäin tehokas elektronisen sodankäynnin järjestelmä. Sähköntuottojärjestelmä on Skogbergin mukaan suurempi kuin C/D-mallissa. ‒ Mitä tulee ulkoisiin kuormiin, kuten häirintäsäiliöihin ja muihin, koneen energiabudjetti riittää, lupaa Skogberg. Kun kysyin asiaa Saabin Aeronautics-liiketoiminta-alueen teknologiajohtaja Lisa Åbomilta, hän kuitenkin myönsi, että tulevaisuuden suunnatun energian aseiden käyttöä varten nykyinen sähköntuotto ei riitä, vaan niitä varten koneeseen pitää keksiä tapa varastoida sähköenergiaa uudella tavalla. 5/2020

Gripen E näytti moottoritehoa ohilennolla ennen poistumistaan takaisin Ruotsiin.

Kysyn kampanjajohtaja Skogbergilta myös, olisiko Gripen jo valmis toimimaan miehittämättömien siipimiesten kanssa? ‒ Mitä autonomisiin järjestelmiin tulee, Gripen E:ssä on jo nyt sen tyyppiset toiminnot, joilla voisi hallita näitä järjestelmiä. Kyse on paljolti siitä, miten käyttäjät haluavat näitä järjestelmiä käyttää, mitkä ovat ohjesäännöt ja miten järjestelmiä voi käyttää [lentävissä hävittäjä]osastoissa, hän vastaa. Kauhavan lentonäytöstä edeltäneenä päivänä Saab julkaisi myös informaatiota uudesta häirintäohjusjärjestelmästä, joka on kehitetty pitkälti Suomessa. Saabin tiedotteen mukaan LADM-häirintäohjus (Lightweight Air- launched Decoy Missile) toimii harhautus- ja häirintäjärjestelmänä ja vähentää tehtävän suorittamiseen tarvittavien ohjusten ja lentokoneiden määrää. Häirintäohjus voi häiritä ja estää vastapuolen toimintaa tai vaihtoehtoisesti luoda valemaaleja maalinosoitukselle ja -seurannalle, tulenjohdolle ja tutkille. LADM täydentää EAJP-häirintäsäiliön (Electronic Attack Jammer Pod) omasuojavaikutusta koneelle puolustetussa ilmatilassa.

ja 2050-luvulla vain tulevaisuus voi kertoa. Tähtäämme voimakkaasti kuitenkin siihen, että koneen avioniikkajärjestelmässä on modulaarisuutta. Päivitykset määrittyvät tietenkin myös operatiivisten tarpeiden mukaan. Tietokoneiden kehittyminen yhä nopeammiksi vuosi vuodelta on otettu huomioon Gripen E:ssä. ‒ Voimme hyvin helposti vaihtaa tietokoneita tarvitsematta sertifioida tietokoneohjelmistoa uudelleen. Olemme erottaneet lentokriittiset järjestelmät tehtäväjärjestelmästä, jolloin taktisia toimintoja muutettaessa ei tarvitse sotkeentua lentokriittiseen osaan. Mutta olemme myös erottaneet sovellus- ja laiteohjelmistot eri kerroksiin. Se mahdollistaa tietokoneiden kehityksen nopean hyödyntämisen.

Skogbergin mukaan Saabilla on ehdotus myös järjestelmien kehittämiskeskuksen perustamisesta Suomeen, koska suuri osa tulevaisuuden parannuksista koneen elinkaaren aikana liittyy ohjelmistoihin. ‒ Haluamme varmistaa, että voitte tehdä suuren osan näistä parannuksista kotimaassa. Sekä Saab että Suomen ilmavoimat olivat Skogbergin mukaan tyytyväisiä viime talven HX Challengeen Gripen E:n ja GlobalEyen osalta. ‒ Pystyimme suorittamaan koko testiohjelman, josta olimme yhteisesti sopineet [Suomen] ilmavoimien kanssa. En mene yksityiskohtiin, kuten ei asiakaskaan, mutta voin kertoa olevamme todella tyytyväisiä pystyttyämme osoittamaan järjestelmämme korkean suorituskyvyn. •

Tietokoneiden kehitys otettu huomioon Gripen E:n kehityspolku on Skogbergin mukaan suunniteltu Suomen tarvitsemalle ajanjaksolle vuodesta 2030 vuoteen 2060: ‒ Tiedämme, että näillä laveteilla on pitkä elinkaari, monella käyttäjällä vielä pitkälle vuoden 2060 jälkeen, toivon mukaan Suomi mukaan lukien. Päivitysten täsmällisen sisällön 2030-luvun lopulla sekä 2040-

5/2020

Magnus Skogberg on tyytyväinen Gripen E:n suorituskykyyn.

Ruotsin ilmavoimien operaatiopäällikkö: Gripeneillä lennetään 2060-luvulle Teksti ja kuvat: Pentti Perttula

Ruotsin ilmavoimat ja Saab olivat vahvasti esillä Kauhavan lentonäytöksessä. Seisonta-alueella olleiden Gripen C- ja E- koneiden, GlobalEye-tutkakoneen, yleisön tutustuttavana olleen Gripen E:n maketin, Gripen C:n näytöslennon ja Saabin kahden esittelyosaston lisäksi paikalla oli myös Ruotsin ilmavoimien operaatiopäällikkö eversti Carl-Fredrik Edström, jota SIIVET sai mahdollisuuden haastatella. Ruotsin ilmavoimien operaatiopäällikkö eversti Carl-Fredrik Edström kertoo Gripen E:n tulevan ilmavoimien käyttöön vuonna 2023. Aluksi konetta odottaa operatiivinen testaus ja arviointi, jossa luodaan siirtymäkoulutusohjelma kuudelle Gripen-laivueelle. ‒ Mitä tulee täyteen operatiiviseen kykyyn, en voi kertoa yksityiskohtia, koska ne riippuvat myös poliittisista päätöksistä, mutta meillä on suunnitelma, josta pidämme kiinni, sanoo Edström.

Hän luonnollisesti toivoo muidenkin maiden ostavan konetta. Brasiliahan on jo tilannut konetta, ja tietysti Suomenkin toivotaan valitsevan Gripen E:n. Mitä uutta Gripen E sitten Edströmin mukaan tuo Ruotsin ilmavoimille? ‒ Se tuo uusia kykyjä. Erityisesti sen elektroninen sodankäyntikyky on huomattavasti parempi kuin C/D-mallissa. Uuden tutkan kyky on yli kaksinkertainen vanhaan verrattuna. Myös sensorifuusio on uusi alue, jossa olemme ottaneet ensiaskelia, mutta E:n kanssa siihen mennään täydellä voimalla. E:ssä on enemmän ripustimia, se voi ottaa enemmän polttoainetta, ja uuden järjestelmän ansiosta konetta voi kehittää tavoilla, jotka eivät olleet mahdollisia C/D:lle. Jos ei ole asiantuntija, E näyttää suunnilleen samalta kuin C/D, mutta ero niiden välillä on iso. Edström haluaa nostaa elektronisen sodankäyntikyvyn ja mahdollisuuden laukaista uudenlaisia aseita, kuten LADM-häirintäohjus, merkittävämmäksi muutokseksi kuin C/D-mallia pidemmän taistelusäteen tai suuremman asekuorman. ‒ Ne ovat askel seuraavaan sukupolveen, tiivistää Edström. Ilmavoimille, joka on lentänyt Gripeneillä 25 vuotta, siirtyminen E:hen on Edströmin mukaan varsin helppo, vaikka siirtymäkoulutuksen suunnitelma ei ole vielä valmis. ‒ Vaikka koneissa on suuria eroja, niissä on myös paljon yhtäläisyyksiä, kuten koneen lentäminen. Vaikka siirtyminen C/D:stä E:hen voi viedä vain parin lennon verran, kaikkien E:n uusien suorituskykyjen hyödyntämisen oppiminen vie Edströmin mukaan kuitenkin aikaa,

Gripen C esitti lentonäytöksessä taitolentoa savuilla tehostettuna. 5/2020

eikä ainoastaan lentäjän osalta, vaan myös johtamisjärjestelmän ja logistiikan osalta. Uudet kyvyt merkitsevät luonnollisesti muutoksia myös koneiden taktiseen käyttöön. ‒ Ei voida edetä vain vanhaa uraa, vaan täytyy tutkia, mikä kaikki on mahdollista, summaa Edström. Taktisen käytön suunnitelmia tehdään Edströmin mukaan jo nyt. Sen sijaan infrastruktuuriin uusi kone ei tuo mitään merkittäviä muutosvaatimuksia.

Päivityksiä ja uusia koneita Media on Britannian johdolla voimakkaasti hypettänyt Ruotsin osallistumista Britannian Tempest-hankkeeseen, vaikka Ruotsi on allekirjoittamassaan yhteisymmärryspöytäkirjassa sitoutunut vain yhdessä tutkimaan tulevaisuuden taistelukoneen järjestelmiä ja sen kykyjä. Siitä huolimatta en ole ollut ainoa, jolle on syntynyt käsitys, että Ruotsi saattaisi olla ottamassa käyttöön uutta hävittäjäkonetyyppiä 2040-luvun alusta alkaen. Edström kuitenkin kiistää tämän suoralta kädeltä. ‒ Teemme Britannian kanssa yhteistyötä, jos-

sa analysoimme mahdollisuuksia syvempään Ruotsin ilmavoimat on sen sijaan korvaayhteistyöhön tulevaisuuden taistelukonejärmassa Saab 105 eli SK 60 -suihkuharjoitusjestelmässä, mutta ei Gripenin korvaamisekkoneet, joiden ensilento oli vuonna 1963 si. Olemme sitoutuneet ja jotka otettiin jatkamaan [Gripenilkäyttöön vuonna lä] 2060-luvulle saakka. 1967. Mutta ilmavoimien ja ‒ Tämänhetkisen Saabin on pysyttävä kehisuunnitelman muTempestillä ei siis tulla tyksen ja teknologian etukaan SK 60 -kokorvaamaan edes rintamassa, minkä vuoksi neet lentävät ehGripen C/D -koneita olemme sitoutuneet tulekä vuoteen 2025 2040-luvulla. vaisuuden taistelukonesaakka tai ehkä pajärjestelmään. Joskus Griri vuotta kauempenkin täytyy korvata. min, ja Gripen Toisin kuin julkisuuC/D:t pidämme dessa on arvailtu, Tempestillä ei siis tulla korjatkokoulutuskoneina 2030-luvulle. Siksi olvaamaan edes Gripen C/D -koneita 2040-lulaan hankkimassa uusia harjoituskoneita. Se vulla, vaan Britannian ohjelma ainoastaan on vasta suunnitelma, mutta ne ovat ilmatehostaa Gripenin päivitysohjelmaa tulevina voimien seuraava konehankinta. Alkeiskouvuosikymmeninä. lukoneesta päätetään hyvin pian ja jatkoko‒ [Päivityksistä] voi olla hyvä käsitys ehkä ulutuskoneista vuoden 2030 jälkeen, kertoo kymmenen vuoden ajalle, mutta sen jälkeiEdström. sistä mahdollisuuksista ei tiedetä. Gripen E Miehittämättömien siipikoneiden konsepon kone, johon on mahdollista tehdä merkittia Gripeneille tutkitaan Ruotsin ilmavoimistäviä päivityksiä ja lisätä kykyjä. Se on rakensa, mutta suunnitelmia niiden käyttöönotosnettu sillä tavoin, selittää Edström. ta ei Edströmin mukaan vielä ole. •

Eversti Edström taustallaan Ruotsin ilmavoimien seuraava hävittäjä.

5/2020

Red Arrows

vĂ¤ritti Kauhavan taivaan

5/2020

Teksti ja kuvat: Pentti Perttula

Britannin Royal Air Forcen Red Arrows -näytöstiimi saapui Suomeen vain kolme vuotta edellisen vierailun jälkeen. Kauhavan lentonäytökseen tiimi saapui Suomen ja Britannian 40 vuotta kestäneen BAE Systems Hawk -yhteistyön merkeissä.

5/2020

Red Arrowsien mediatilaisuuden Kauhavan lentonäytöksessä aloitti Britannian Suomen suurlähettiläs Tom Dodd valittamalla sitä, että maan Eurofighter-tiimi ei voinut tulla Suomeen Pohjois-Englannin vakavan koronavirustilanteen vuoksi. Britannian ja Suomen viime vuonna 100 vuotta täyttäneiden diplomaattisuhteiden ja tänä vuonna 40 vuotta täyttäneen BAE Systems Hawk -yhteistyön edustajina Kauhavalle saapui kuitenkin Royal Air Forcen maailmankuulu näytöstiimi Red Arrows, joka on vuodesta 1983 lähtien lentänyt Hawk T1 -suihkuharjoituskoneilla. Hawkeja on tähän mennessä valmistettu noin 1 000 konetta, joista 468 lentää edelleen 12 maan ilmavoimissa. Suomella on 37 konetta. Qatarista on tulossa uusi käyttäjämaa. BAE Systemsin Suomen maajohtaja Paul Hitchcock muistutti, että Suomi oli Hawkin

ensimmäinen ulkomainen ostaja. Hän kiitteli 40 vuotta jatkuneesta yhteistyöstä Patrian kanssa. Viittaamatta nimeltä yhtiön HX-ehdokkaaseen hän toivoi, että yhtiöt voisivat rakentaa sen yhteistyön varaan myös seuraavat 40 vuotta. Red Arrowsien komentaja wing commander (everstiluutnantti) David Montenegro, joka lensi Red 1 -konetta Kaivopuiston näytöksessä kolme vuotta sitten yhdessä hänen mukaansa muistettavimmista lentonäytöksistä koko sinä vuonna, kertoi tunnelmiaan: ‒ Näkymä saapumissilmukan huipulta ilta-auringon valaisemaan Helsinkiin oli suurenmoinen. Se oli upea paikka lentää. En saanut silloin tilaisuutta kiittää, joten myöhästyneet kiitokset siitä tilaisuudesta. Red 1 -koneen lentäjä ja tiiminjohtaja squadron leader (majuri) Martin Pert kertoi,

että Kauhava oli heille vuoden ensimmäinen lentonäytös, koska vuoden kaikki aikaisemmat näytökset peruttiin koronaviruspandemian takia. Hän lupasi kummallekin päivälle 20 minuuttia kaunista, dynaamista ja jännittävää, mutta turvallista osastotaitolentoa. ‒ Takanani on kahdeksan hyvin kokenutta lentäjää. Kaikki ovat harjoitelleet Hawkilla ennen siirtymistään rintamille, monet Eurofighter Typhoonilla. Koko tiimissä on peräti 130 henkilöä, joista 11 lentäjää ja 20 lentomekaanikkoa. Ajoneuvojakin on 20, joille on 8 kuljettajaa.

20 minuuttia puhdasta keskittymistä Komennus Red Arrowsissa kestää kolme vuotta. Red Arrows -lentäjäksi pääsyn yhtenä edellytyksenä on vähintään 1 500 tun-

tia hävittäjälentoa. Näytöksen ensimmäinen puolisko esitteleekin Pertin mukaan parasta ammattimaisuutta ja tarkkuutta, jota sotilaslentonäytöstiimiltä voi odottaa. Toinen puolisko ylpeilee Hawkilla, miten kyvykäs kone on synkronoiduissa liikkeissä. Kysyin Montenegrolta, onko heillä ollut mitään tilaisuuksia esiintyä kuluvana vuonna. Hän vastasi: ‒ Meillä on ollut ohilentoja joissakin merkittävissä tilaisuuksissa. Niistä ensimmäinen kansainvälinen oli Pariisin yllä Ranskan näytöstiimin kanssa Ranskan sodanaikaisen vastarintajohtaja, kenraali Charles de Gaullen Lontoosta pitämän puheen 80-vuotispäivän muistoksi. Kysyin Pertiltä, mikä on vaativin osa näytöslentoa. Hän vastasi: ‒ Vaativin osa on mielestäni kaikkien lentäjien 20 minuutin puhdas keskittyminen. On

joukko liikkeitä, joita sääolosuhteet määrittelevät, pääasiassa tuuli. Kahden koneen synkronoidut kohtaamiset yleisön edessä kuulostavat helpoilta, mutta kun koneet lähestyvät toisiaan seitsemän mailia minuutissa (680 km/h), jopa 20‒30 solmun (10‒15 m/s) tuulella voi olla iso merkitys. Koronaviruksesta huolimatta harjoittelun ylläpito on Montenegron mukaan ollut tärkeää, jotta taidot säilyvät ‒ ei ainoastaan kuluvaa vuotta, vaan myös tulevia vuosia varten. Kun joku kysyi Montenegrolta mediatilaisuuden jälkeen, harjoittelevatko he vielä näytöspäivää edeltävänä iltana, hän vastasi: ‒ Olemme jo harjoitelleet tarpeeksi kotona Englannissa. Vuodesta 1965 lähtien Red Arrows on vieraillut 57 maassa. Suomessa he ovat käyneet vuosina 1970, 1977, 1984, 1999, 2017 ja 2020. •

5/2020

Maailman hävittäjähankinnat 6. osa: Kaakkois-Aasia ja Oseania

Singaporen kuninkaallisten ilmavoimien Boeing F-15SG. Kuva: USAF / Jake Bailey

Teksti: Pentti Perttula

Kaakkois-Aasiaan sijoittuu yksi maailman potentiaalisista konfliktialueista, EteläKiinan meri. Alueen mailla on paljon hävittäjävoimaa ja monia hankinta- ja päivitysprojekteja on käynnissä. Kaakkois-Aasiassa ja Oseaniassa kahdeksalla maalla on hävittäjävoimaa. Alueen kriittisin potentiaalinen konfliktialue on Etelä-Kiinan meri, joka kuuluu maailman vilkkaimpiin meriväyliin. Sen läpi kulkee tuotteita vuosittain noin 3,5 biljoonan euron edestä, muun muassa 40 prosenttia maailman nesteytetystä maakaasusta. Aluevaatimuksia Etelä-Kiinan merelle ovat esittäneet ainakin

5/2020

Kiina, Taiwan, Vietnam, Malesia, Brunei ja Filippiinit. Bruneita lukuun ottamatta niillä kaikilla on lentotukikohtia Spratlysaarilla ja niistä pohjoiseen sijaitsevilla Paracelsaarilla. Kiinan tunkeuduttua yhä voimakkaammin Etelä-Kiinan meren saarille ja rakennettua sinne vuodesta 2013 lähtien 13 neliökilometrin edestä tekosaaria Kaakkois-Aasian mailla on ollut erityistä halua ilmavoimiensa kehittämiseen ja varustamiseen, mutta monien maiden talous ei kestä suuria hävittäjäinvestointeja. Tämän vuoksi muun muassa Filippiinien presidentti Rodrigo Duterte ilmoitti julkisesti heinäkuussa 2020, ettei se pysty sotilaallisesti vastustamaan Kiinan aluevaatimuksia. Siitä huolimatta Filippiineilläkin on vakaita aikomuksia hankkia uusia taistelukoneita, jos vain rahat riittävät. Myös Indonesia, Malesia, Myanmar ja Vietnam suunnittelevat hävittäjähankintoja, Australia, Kambodža ja Singapore ostavat uusia koneita, ja vain Thaimaa tyytyy toistaiseksi hävittäjälaivastonsa ylläpitoon ja päivittämiseen. Seuraavassa

maiden hävittäjälaivastojen tilannetta ja hankintasuunnitelmia tarkemmin.

Australia Yhdysvaltojen vahvan liittolaisen Australian pääministeri Scott Morrison on verrannut nykyistä globaalia poliittista ilmapiiriä 1930-lukuun, mikä on yksi syy siihen, että maa on sitoutunut massiivisiin 270 miljardin Australian dollarin (165 miljardin euron) puolustushankintoihin seuraavan vuosikymmenen aikana. Siitä 65 miljardia dollaria (40 miljardia euroa) käytetään ilmavoimaan. Maan puolustusbudjetti vuonna 2019 oli 21,9 miljardia euroa. Australialla on 1980-luvulla hankitut 55 McDonnell Douglas F/A-18A ja 16 F/A-18B Hornetia, jotka se poistaa käytöstä vuoden 2023 loppuun mennessä ja korvaa ne Project Air 6000 vaihe 2A/B:n mukaisesti 72 Lockheed Martin F-35A Lightning II:lla, joihin hallitus on investoinut 17 miljardia Austra-

lian dollaria. Maa tilaa vielä mahdollisesti 28 konetta 2020-luvulla. Australia liittyi F-35-ohjelmaan vuonna 2002 Tier 3 -kumppanina. Ensimmäisen F-35A:n Australian kuninkaallisten ilmavoimien 3. Laivue sai syyskuussa 2018 Australian Williamtownin tukikohtaan Sydneyn pohjoispuolella. Australiasta tuli seitsemäs maa, jolla F-35 on kotimaan käytössä. Vuoden 2019 lopussa Australialla oli William townissa 13 konetta ja Yhdysvalloissa koulutuskäytössä 5 konetta. Heinäkuussa 2019 australialaislentäjät pudottivat F-35:stä ensimmäiset kaksi GBU31v3 JDAM -täsmäpommin harjoitusversiota. F-35A-koneiden alustava operatiivinen kyky (yksi laivue) on määrä saavuttaa vuonna 2021. Se sisältää AMRAAM- ja AIM-9X Sidewinder -ohjukset, JDAMin, SDB-pommin ja koneen tykin käyttövalmiuden. Täysi operatiivinen kyky on määrä saavuttaa vuonna 2023. Ratkaisuksi General Dynamics F-111 Aardvark -koneiden poiston ja F-35-koneiden saapumisen väliin vuonna 2007 Australia tilasi 24 kaksipaikkaista Boeing F/A-18F Super Hornetia 6 miljardin Australian dollarin hintaan. Vuosina 2010‒2011 toimitetut koneet ovat niin sanottua F+-mallia, mikä tarkoittaa, että niissä on valmiina EA-18G Growlerin avioniikka, joten ne ovat muunnettavissa Growlereiksi. Operatiiviseen käyttöön Super Hornetit tulivat joulukuusta 2010 alkaen. Toukokuussa 2013 puolellatoista miljardilla dollarilla tilatut 12 Growleria saapuivat vuosina 2015‒2017. Ne saavuttivat operatiivisuuden huhtikuussa 2019, joskin yksi kone ehti tuhoutua onnettomuudessa Yhdysvalloissa tammikuussa 2018 vakavan moottorivian takia. Yhdysvaltain kieltäydyttyä korvaamasta tuhoutunutta konetta Australia korvaa sen muuntamalla yhden Super Hornetinsa Growleriksi.

Kiinan ja Kaakkois-Aasian maiden aluevaatimukset ja lentotukikohdat Etelä-Kiinan merellä. Taiwanilla on myös aluevaatimuksia, mutta niiden rajat eivät ole tiedossa. Maalla on kuitenkin lentotukikohta Spratlysaarilla (merkitty sinisellä). Grafiikka: Pentti Perttula

Filippiinit Kesäkuussa 2018 Filippiinien puolustusministeri Delfin Lorenzana ilmoitti hallituksen suunnittelevan 12 KAI FA-50 -koneen hankintaa Etelä-Koreasta. Filippiineillä on ennestään 12 konetta, joiden hankintaa presidentti Duterte piti vuonna 2016 rahantuhlauksena. Mielipide kuitenkin muuttui Maute-terroristeja vastaan käydyn ilmaoperaation myötä Marawi Cityn vapauttamiseksi. Elokuussa 2018 presidentti vastusti puolestaan Yhdys-

Kaakkois-Aasian ja Oseanian maiden hävittäjäkaluston rivivahvuudet vuoden 2020 alussa. Australia ja Singapore toimivat yhdysvaltalaiskalustolla, Vietnamilla on venäläiskalustoa, Indonesialla ja Malesialla sekoitus amerikkalaisia ja venäläisiä hävittäjiä, Thaimaalla amerikkalaisia ja ruotsalaisia hävittäjiä, Myanmarilla venäläisiä ja kiinalaisia koneita ja Filippiineillä eteläkorealaisia koneita. Grafiikka: Pentti Perttula 5/2020

Thaimaan kuninkaallisten ilmavoimien Saab 39 Gripen C ja D. Kuva: Saab / Anders Zeilon

valtain tarjousta Lockheed Martin F-16-hävittäjistä, koska hän arveli maansa tarvitsevan vain rynnäkköhelikoptereita ja kevyitä taistelukoneita sissien vastaiseen taisteluun. Lorenzana paljasti lokakuussa 2018 Philippine News Agencyn haastattelussa, että perinpohjaisen tutkimuksen jälkeen puolustusministeriö ostaa ilmavoimille todennäköisesti Saab 39 Gripen C/D -hävittäjiä. Puolustusministeriö on etsinyt vuonna 2005 käytöstä poistettujen Northrop F-5A/B Freedom Fighter -hävittäjien korvaajaa jo yli vuosikymmenen. Ilmavoimat yritti hankkia F-16-hävittäjiä Yhdysvalloista, mutta niitä pidettiin liian kalliina. Lorenzanan mukaan Yhdysvaltain hallitus tarjosi Filippiineille uusia F-16-koneita uudelleen syyskuussa 2018, kun puolustusministeri oli kollegansa James Mattisin vieraana Washingtonissa. Elokuussa 2019 uutisoitiin Filippiinien ilmavoimien arvioivan Gripen C/D:tä ja joulukuussa F-16V:tä. Hankintaprosessista ei ole kerrottu yksityiskohtia julkisuuteen.

Indonesia Indonesian vuonna 2007 esittelemä Minimum Essential Force -suunnitelma sisältää 180 hävittäjälentokonetta vuoteen 2024 mennessä, mutta tavoitteen saavuttamiseksi alkaa olla kiire.

5/2020

Kolmen vuoden neuvottelujen jälkeen elokuussa 2017 Indonesian hallitus vahvisti, että se ostaa Venäjältä 11 Suhoi Su-35-hävittäjää 1,15 miljardilla dollarilla. Suuri osa summasta (noin 570 miljoonaa dollaria) oli määrä hoitaa vaihtokaupalla maataloustuotteisiin, kuten kumiin ja palmuöljyyn. Koneilla on tarkoitus korvata ilmavoimien kuusi yli 40 vuotta käytössä ollutta Northrop F-5E Tiger -konetta. Indonesian asevoimat kertoi jo vuonna 2015 saaneensa tästä suorat ohjeet presidentti Joko Widodolta. Hankintasopimus allekirjoitettiin helmikuussa 2018, ja ensimmäisiä koneita odotettiin lokakuuksi. Heinäkuussa 2018 Indonesian ilmavoimien eversti Tek Bambang Triono ilmoitti, että Venäjä alkaa toimittaa Su-35-koneita Ishwahjudin lentotukikohtaan elokuussa 2019 ja että lentäjiä ja mekaanikkoja matkustaa pian koulutukseen Venäjälle. Elokuussa 2018 Indonesian Venäjän suurlähettiläs Mohammad Wahid Supriyadi ilmoitti ensimmäisen 11 Su-35:stä saapuvan maahan esiteltäväksi maan asevoimien vuosipäivän paraatiin 5. päivänä lokakuuta. Lokakuussa 2018 venäläinen Kommersant uutisoi, että ensimmäisten Su-35:ien toimittaminen lokakuussa oli vaikeuksissa Yhdysvaltain pakotteiden takia, joilla voi olla vaikutusta Rosoboronexportille, Venäjän vientipalvelulle ja Indonesialle. Lehden mu-

kaan Yhdysvaltain puolustusministeri Mattis uhkasi lopettaa varaosatoimitukset Indonesian amerikkalaiskoneisiin, jos maa tekee sopimuksen pakotteiden alaisen Rosoboronexportin kanssa, mutta jos maa jättää Su-35koneet hankkimatta, Yhdysvallat voi toimittaa sille F-16-koneita. Venäjällä puolestaan mikään pankki ei halua joutua Yhdysvaltojen epäsuorien pakotteiden vaikutuspiiriin tekemällä yhteistyötä Rosoboronexportin kanssa. Venäjän mukaan koneita ei toimiteta ennen kuin rahoitusasiat ovat selvät. Joulukuussa 2018 Venäjän Djakartan suurlähettiläs Lyudmila Georgievna Vorobieva sanoi indonesialaisen Antaran haastattelussa, ettei pysty vahvistamaan, koska Su-35-koneet saapuvat Indonesiaan, koska niitä ei ole vielä valmistettu eivätkä Venäjän ja Indonesian hallitukset ole vielä allekirjoittaneet ostosopimusta. Hänen mukaansa joistakin teknisistä näkökohdista pitää vielä keskustella. Indonesian Su-35-hankinta monimutkaistui Yhdysvaltain ilmoitettua pakotteista valtioille, jotka hankkivat venäläistä tiedustelu- tai puolustuskalustoa. Maaliskuussa 2020 indonesialaisten medialähteiden mukaan maa päätti keskeyttää Suhoi-hankinnan. Loppuvuodesta 2017 ainakin helmikuuhun 2018 saakka Indonesia kävi mediatietojen mukaan keskusteluja Eurofighter Typhoonien ja/tai F-16V-koneiden hankinnasta.

Indonesia sai viimeisen vuonna 2012 tilaakuitenkin vakuutti, että KF-X/IF-X-ohjelma mistaan Yhdysvaltain kansalliskaartin käyttäjatkuu. Indonesialla ei ole enää varaa heitmistä ja Ogden Air Logisticsin uudelleen vatää menemään jo hankkeeseen käyttämäänrustamista Lockheed Martin F-16 Block 25 sä kolmea biljoonaa Indonesian rupiaa (171 -koneistaan tammikuussa 2018. Koneista 19 miljoonaa euroa). Hankkeen esteinä ovat vieon C-mallia ja 5 kaksipaikkaista D-mallia. lä Indonesian vaatimus täydestä lisenssioikeIndonesia käyttää näistä koudesta ja teknologian neista merkintää F-16ID. siirrosta, joista neuIlmavoimien komentavottelu on edelleen Indonesia havittelee ja, kenraali Yuyu Sutisna ilkesken. Indonesialta moitti medialle lokakuussa on estetty pääsy mohankkivansa 80 2019, että ilmavoimat suunniin koneen kompoKF-X-hävittäjää. nittelee kahden F-16V Block nentteja koskeviin tie72 -laivueen hankintaan tähtoihin. täävän tarjouspyynnön lähettämistä Yhdysvalloille tammikuuhun Kambodža 2020 mennessä. Heinäkuussa 2020 Indonesian puolustusministeri Prabowo Subianto Huhtikuussa 2020 huhuttiin Kambodžan olelähetti Itävallan puolustusministeri Klaudia van kiinalaisvalmisteisen FTC-2000G-moniTannerille kirjeen, jossa Indonesia tarjoutui toimihävittäjän ensimmäinen ostaja. Kiinaostamaan Itävallan 15 Eurofighteria. laismediat raportoivat, että Guizhou Aircraft Indonesia allekirjoitti heinäkuussa 2018 Industry Corporationin (GAIC) valmistamaa puolustusyhteistyösopimuksen Etelä-Kokonetta on myyty tammikuussa 2020 nimeärean kanssa, mikä sisältää yhteistyön KF-X/ mättömälle Aasian maalle. Koneiden lukuIF-X-hävittäjän kehittämisessä. Indonesia määrää tai kauppahintaa ei mainittu, mutta havittelee hankkivansa 80 KF-X-hävittäjää, toimitusten ilmoitettiin alkavan jo alkuvuomutta on mahdollista, että maan budjettivaidesta 2021 ja kestävän kaksi vuotta. Toinen keudet saattavat johtaa irtautumiseen hankmahdollinen ostaja on Myanmar, mutta se keesta tai ainakin pienempään rooliin kuin on samaan aikaan neuvottelemassa konekautähän asti ilmoitettuun 20 prosentin osuupoista toisaalla. Kaksipaikkainen, syyskuusteen. Toukokuussa maan puolustusministeri sa 2018 ensilentonsa tehnyt FTC-2000G on

taistelukoneeksi päivitetty versio Guizhou JL-2 -suihkuharjoituskoneesta.

Malesia Malesia on suunnitellut pitkään 18 uuden hävittäjän hankintaa huonokuntoisten MiG-29-koneidensa korvaajiksi. Pääehdokkaiksi on nähty Dassault Rafale ja Eurofighter Typhoon. Heinäkuussa 2018 maan puolustusministeri Mohamad Sabu ilmoitti, että Malesian kuninkaallisten ilmavoimien 18:sta Su-30MKM- ja 10 MiG-29-hävittäjästä vain neljä Suhoita enää lentää. Sabun mukaan ilmavoimat ei pysty kunnolla ylläpitämään hävittäjien lentokelpoisuutta. Malesian MiGit tulivat käyttöön vuonna 1995 ja Suhoit vuosina 2007‒2009.

Myanmar Myanmarin ilmavoimien uusinta kalustoa ovat vuosina 2001‒2014 hankitut MiG-29ja vuosina 2018‒2019 hankitut CAC JF-17 Thunder -hävittäjät. Myanmar on neuvotellut kuuden Su-30-koneen hankinnasta Moskovan kanssa jo vuosia. Tammikuussa 2018 hankinnasta päästiin Kommersant-lehden mukaan sopimukseenkin, jolloin koneiden yhteishinnaksi arveltiin noin 400 miljoonaa dollaria.

Filippiinien ensimmäinen KAI FA-50PH koelennolla. Kuva: KAI 5/2020

Singapore Singaporen puolustusministeri Ng Eng Hen ilmoitti kesäkuussa 2018, että muutaman kuukauden päästä maa ilmoittaa suunnitelmansa vuosina 1998‒2005 käyttöön otettujen 60:n F-16C/D Block 52/52+ -hävittäjänsä korvaamiseksi. Päätös kuitenkin viivästyi, vaikka korvaajaksi uumoiltiin F-35-koneita. Singapore on ollut mukana F-35-ohjelman turvallisuusyhteistyössä ja sen tiedetään arvioineen F-35:tä aina vuodesta 2013 lähtien, joten sitä pidettiin todennäköisimpänä vaihtoehtona. Hankittavien koneiden määräksi arvioitiin silloin 40‒60. Singaporen F-16-koneita päivitetään F-16V -standardiin Lockheed Martinilla ohjelmassa, joka alkoi vuonna 2016 ja päättyy vuonna 2022. Ne saavat päivityksessä AN/ APG-83-AESA-tutkan, parannellun omatunnuslaitteen ja Link 16 -datalinkin. Päivityksen hinta on 914 miljoonaa dollaria. Tammikuussa 2020 Singapore tilasi ilmavoimilleen 12 F-35B:tä arviolta 2,75 miljardin dollarin hintaan. Hintaan sisältyy 13 moottoria, elektronisen sodankäynnin ja viestinnän järjestelmiä, koulutuslaitteistoja, logistiikka- ja tehtävänsuunnittelujärjestelmä sekä huolto- ja muita logistiikkatoimintoja. Helmikuussa Singaporen ilmavoimien komentaja kenraalimajuri Kelvin Khong ilmoitti, että ilmavoimat teki valinnan huolellisen harkinnan jälkeen. Hän sanoi, että ilmavoimat on vakuuttunut F-35-ohjelman kypsyneen sellaiseen vaiheeseen, jossa luottamus kustannustehokkaaseen hävittäjään on korkea.

Vietnamin ilmavoimien Suhoi Su-30MK2V, joka toimitettiin 935. Hävittäjärykmentille tammikuussa 2011. Kuva: Manhhai

5/2020

Ensimmäiset neljä F-35B:tä menevät koulutuslaivueeseen Yhdysvalloissa. Testaus- ja evaluointivaiheessa koneisiin saatetaan integroida Singaporen omia sodankäyntijärjestelmiä. B-mallin kone on tärkeä pienelle ja erittäin tiheään asutulle saarivaltiolle, joka joutuu 2030-luvun alussa jo vähentämään lentotukikohtiensa määrää. Maa on yrittänyt toistaiseksi tuloksetta vuokrata lentotukikohtia muista maista aina Australiaa myöten. Singaporella on myös 40 vuosina 2009‒2017 toimitettua Boeing F-15E Strike Eagle -hävittäjää, joista käytetään merkintää F-15SG.

Thaimaa Marraskuussa 2018 uutisoitiin Thaimaan kuninkaallisten ilmavoimien Lennosto 7:n haluavan lisää uusia hävittäjiä 11:n Gripen C/D:n lisäksi, jotka ovat sen nykyaikaisinta kalustoa. Ilmavoimat menetti yhden Gripenin lentäjineen lentonäytösonnettomuudessa tammikuussa 2017. Jäljellä olevilla 11 koneella toiminta on hankalaa, kun osa koneista tarvitaan koulutukseen ja osa on huollossa. Helmikuussa 2020 Thaimaan ilmavoimat julkaisi kymmenvuotissuunnitelman, jossa paljastettiin, että ilmavoimat hankkii yhden Gripen C/D:n vuonna 2023. Thaimaa on päivittämässä vanhentuneita Northrop F-5 -koneitaan uuteen TH-standardiin. Niitä on otettu käyttöön vuodesta 2019 lähtien. Ensimmäinen kymmenestä päivitettävästä koneesta teki debyyttinsä Singapore Airshow’ssa helmikuussa 2020. Kotimaassa tehty päivitystyö sisältää Elbit Systemsin toi-

mittaman uuden avioniikan, lasiohjaamon ja mekaanisesti keilaavan Leonardo Grifo-F -tutkan, joka mahdollistaa koneen tunnusomaisen pitkän nokan lyhentämisen. Koneeseen on tullut myös Link-T-datalinkki, joka mahdollistaa informaation jakamisen ilmavoimien muiden lavettien kanssa. Päivitysten myötä yksipaikkaisista koneista jouduttiin poistamaan toinen tykki ja kaksipaikkaisista molemmat. Koneet on määrä pitää palveluskäytössä 2030-luvulle saakka. Thaimaan ilmavoimien 53 F-16-konetta ovat vanhoja A/B-malleja, joista viimeiset on hankittu käytettyinä Yhdysvalloista vuosina 2002‒2003 (16 konetta) ja Singaporesta vuonna 2004 (7 konetta).

Vietnam Lokakuussa 2019 uutisoitiin Vietnamin harkitsevan uusien hävittäjien hankintaa 1990-luvulla hankittujen seitsemän Su27UBK-koneen ja vuosina 2004‒2016 yhteensä 1,8 miljardilla dollarilla hankittujen 36 Su-30MK2V-hävittäjän lisäksi. Vaikka Venäjä on maan asejärjestelmien pääasiallinen toimittaja, vietnamilaisilla on ollut kiinnostusta hankkia hävittäjiä Yhdysvalloista sen jälkeen, kun Yhdysvaltain presidentti Barak Obama vuonna 2016 poisti pakotteet aseviennin tieltä. Donald Trumpin hallinto on pyrkinyt myös edistämään hävittäjien myyntiä Vietnamille, joka kiistelee alueen maista ehkä vakavimmin Kiinan kanssa Etelä-Kiinan meren saarista. Parhaillaan Venäjä tarjoaa Vietnamille Su-30SM- ja Yhdysvallat F-16V-hävittäjiä. •

MILITARY ENGINES

Tarkoitukseensa kehitetty kokonaisuus

LENNÄ PIDEMMÄLLE OSOITTEESSA PRATTWHITNEY.COM

Gripen on suunniteltu operatiivisesti ja teknologisesti tehokkaaksi

käytettävyysaste ovat olleet suunnittelun keskiössä, varmistaen, että Gripen on käytettävissä kaikissa tilanteissa.

Gripenin avulla Suomi turvaa alueellisen koskemattomuutensa. Gripen – Älykäs hävittäjä.

Lue lisää osoitteessa www.saab.fi. Seuraa meitä Twitterissä ja Facebookissa: @SaabFI.

S IIVE T 5/ 2020

SUOMI PÄÄTTÄÄ ITSE

Kauhava Airshow 2020 -erikoisnumero

5/2020

Helikopterilentäjäksi Lentokoneasentajaksi

Alppilentäjät 100 vuotta Red Arrows väritti taivaan Tulevaisuuden lentokeskus Kaakkois-Aasian hävittäjävoima

6 414887 225205

Lue lisää: www.eurofighterfinland.fi @BAES_Finland

EUROFIGHTER HX PAL.VKO 2020-49

20005

722520-2005

Hinta 9,90 €

Rafale häikäisi Kauhavalla Haastattelussa kaikki HX-hävittäjävalmistajat