NATO vartioi itää

NAT VARTIOI

Teksti ja grafiikka: Pentti Perttula Kuvat: NATO

Venäjän Ukrainaan hyökkäämisen alusta alkaen Nato alkoi vahvistaa itäisimpien jäsenmaidensa ilmatilaa Venäjän mahdollisten aggressioiden varalta.

Pohjois-Atlantin puolustusliitto Nato on lisännyt erityisesti hävittäjien määrää Itä-Euroopan jäsenvaltioidensa alueilla heti siitä alkaen, kun Venäjä hyökkäsi ilman sodanjulistusta Ukrainaan helmikuun 24. päivänä. Yhdysvallat, joka tiedustelunsa perusteella osasi ennakoida hyökkäystä, aloitti taistelukoneiden tuonnin Eurooppaan jo noin viikkoa aikaisemmin. Lisäksi Naton itärajalle on tuotu lentävää valvonta-, tiedustelu-, kohdetiedustelu- ja johtamisjärjestelmäkalustoa, ilmatankkauskoneita ja helikoptereita.

Toukokuun alussa saavutettiin se konemäärä, jossa noin 30 Naton valvonta-, tiedustelu- ja hävittäjäkonetta on koko ajan ilmassa ympäri vuorokauden vartioimassa Naton itärajaa ilmatankkauskoneiden tuella. Hävittäjät toimivat koti- tai siirtotukikohdista tai lentotukialuksilta ja kuljetuskoneet tuovat

Ukrainalle humanitaarista ja sotilaallista apua lännestä 8–20 lennon vuorokausivauhtia.

Kun joulukuussa yli 60 hävittäjää oli korkeassa hälytysvalmiudessa Euroopassa kellon ympäri, määrä nousi maalis-

Ranskan ilmavoimien luutnantti “Balek” ja Rafale Mont-de-Marsanissa.

VARTIOI ITÄÄ

kuun alkuun mennessä yli 100:aan toiminnan jakaantuessa yli 30 tukikohtaan. Kolme Naton johtamiskeskusta, Saksan Uedem, Espanjan Torrejón ja Italian Renatico ovat antaneet henkilökuntaa johtamaan Joint Force Air Componentiksi (JFAC) nimetyn konelaivaston yhteistoimintaa. Ulkomailla toimivat hävittäjät eivät saa käyttää aseitaan kuin siinä tapauksessa, että niitä kohti laukaistaan aseita, kun taas kotimaidensa hävittäjäpuolustukset toimivat omilla kansallisilla säännöillään.

Muuttuva taistelukonetilanne

Lentäviä koneita on helppo siirrellä tukikohdasta toiseen ja niitä myös siirrellään, joten julkisista lähteistä keräämäni tiedot eivät välttämättä anna muuttuvasta konetilanteesta oikeaa hetkellistä kuvaa aivan koneen tarkkuudella, mutta toukokuun toiselle viikolle tultaessa tilanne on kehittynyt suunnilleen näin:

Yhdysvallat

Yhdysvaltojen varhaiset konesiirrot Eurooppaan heijastavat maan tiedustelun hyvin tarkkaa tilannetietoa Venäjän hyökkäyksestä, josta Yhdysvaltojen hallinto myös tiedotti hyvin avoimesti. Osa aikaisimmista siirroista tosin liittyi myös Euroopassa jo kauan sitten sovittuihin kansainvälisiin harjoituksiin.

Yhdysvallat toi Saksan Spangdahlemin lentotukikohtaan 16. helmikuuta 12 tai 18 F-35A:ta Utahin Hillin 388. Hävittäjälaivueesta ja kuusi F-35A:ta RAF Lakenheathin tukikohdasta, 28. maaliskuuta kuusi EA-18G Growleria Washingtonin Whidbey Islandin merivoimien

lentotukikohdan 134. Elektronisesta hyökkäyslaivueesta ja 2. toukokuuta kahdeksan F-35A:ta Vermontin ilmakansalliskaartin 158. Hävittäjälennostosta. Eri lähteistä saa eri kuvan Saksassa olevien F-35-koneiden määristä. 388. Hävittäjälaivueen kuusi F-35A:ta siirrettiin 27. helmikuuta Viron Ämarin, Liettuan Šiauliain ja Romanian Fetestin lentotukikohtiin, mutta koneiden nykyisestä sijainnista ei ole täyttä varmuutta. Erityisesti F-35-hävittäjien osalta tiedottaminen on todennäköisesti ollut tahallaan hieman epämääräistä.

Lisäksi Yhdysvalloilla on ollut Englannissa neljä B-52-pommikonetta Pohjois-Dakotan Minotin 5. Pommituslennostosta 10. helmikuuta alkaen ja enimmillään 16 F-15:tä Puolan Laskin lentotukikohdassa 10. helmikuuta alkaen. Niistä kahdeksan RAF Lakenheathin 48. Hävittäjälennoston konetta saapui jo 10. helmikuuta ja kahdeksan konetta Pohjois-Carolinan Johnsonin 336. Hävittäjälaivueesta 14. helmikuuta. Lakenheathin koneet palasivat tiettävästi Englantiin jo helmi-maaliskuun vaihteessa.

Kahdeksan F-16:ta Spangdahlemin 480. Hävittäjälaivueesta sijoitettiin Romanian Fetestiin 11. helmikuuta. Ne vaihdettiin 29. huhtikuuta kuuteen F-16:een Italian Avianon 510. Hävittäjälaivueesta.

Kymmenen A-10C-rynnäkkökonetta Marylandin ilmakansalliskaartin 104. Hävittäjälaivueesta lennettiin Eurooppaan 5.–7. toukokuuta, aluksi neljä konetta Norjaan ja kuusi Pohjois-Makedoniaan. Myöhemmin koneet jakaantuvat Pohjois-Makedonian lisäksi Puolaan ja kaikkiin Baltian maihin. Ne pysynevät Euroopassa ainakin 20. toukokuuta saakka, mahdollisesti pitempäänkin.

Merijalkaväen kymmenen F/A-18C/D Hornetia 115., 224. ja 312. Hävittäjärynnäkkölaivueista saapui ensin Norjaan 28. helmikuuta – 2. maaliskuuta, mutta sijoitettiin uudelleen jonnekin ”Itä-Eurooppaan” huhtikuun alussa.

Lentotukialus USS Harry S. Trumanin F/A-18E/F Super Hornetit lentävät Itä-Euroopan ilmatilan vartiointiin Välimereltä Saksan A-400M-ilmatankkauskoneen tukemina, kun ilmavoimien koneet käyttävät pitkillä vartiointilennoilla KC-46A- ja KC-135-koneita.

Romanian ilmavoimien F-16AM ja kaksi Britannian Royal Air Forcen Eurofighter Typhoon FGR4:ää jossain Romanian yllä.

Muut maat

Britannia toi 7. maaliskuuta Viron Ämariin kaksi kuninkaallisten ilmavoimien F-35B:tä. Lisäksi Britannia auttaa Puolan ilmatilan vartioinnissa Eurofighter Typhoonein RAF Coningsbyn tukikohdasta Englannista ja Romanian ilmatilan vartioinnissa RAF Akrotirin tukikohdasta Kyprokselta Voyager-ilmatankkauskoneiden tukemina. Kyprokselle tuotiin tätä varten vahvistuksia Britanniasta. Neljä Eurofighteria sijoitettiin myös Romanian Mihail Kogalniceanun tukikohtaan 30. maaliskuuta.

Italian ilmavoimilla on ollut samassa Romanian lentotukikohdassa neljä Eurofighteria joulukuusta 2021 lähtien, mutta niiden määrä nostettiin maaliskuun alussa kahdeksaan. Tämä Italian Task Force Black Storm sai jo helmikuun puolivälissä tuekseen Saksan ilmavoimien kuusi Eurofighteria 74. Taktisesta lennostosta.

Alankomaat toi helmikuun lopussa kaksi F-35A-konetta Itä-Eurooppaan sijaintia julkaisematta. Huhtikuun 6.

päivänä ilmoitettiin kuitenkin neljän F-35A:n sijoittuneen Bulgarian Graf Ignatievon lentotukikohtaan.

Ranskan ilmavoimat on lentänyt helmikuun lopusta alkaen Rafale-parilla kolmen tunnin vartiointilentoja kotimaastaan Mont-de-Marsanin tukikohdasta kaksi kertaa päivässä kahden A330 MRTT -ilmatankkauskoneen tukemina Puolaan. Lisäksi heillä on ollut neljä Mirage 2000-5F:ää Viron Ämarissa huhtikuun alusta. Myös Ranskan merivoimien Rafale M -koneet ovat osallistuneet vartiointitehtäviin Välimerellä seilaavalta Charles de Gaulle -lentotukialukselta.

Liettuan Šiauliaissa Baltian ilmatilaa on vartioinut huhtikuun alusta lähtien Tšekin ilmavoimien viisi Gripen C:tä ja

Silmiä taivaalla

Yleisölle ympäri maailman näkyvin osa Naton viimeaikaista lentotoimintaa Itä-Euroopassa on ollut tiedustelu ja valvonta, jota on voinut seurata suoraan Flightradar24:stä. Yli 100 valvontakonetta sekä tiedustelun ja elektronisen tiedustelun konetta lentää päivittäin kierroksiaan Naton itärajalla seuraten Venäjän asevoimien toimintaa ilmassa, maalla ja merellä ja keräten siitä kaikkea mahdollista tietoa.

Valvontaan ja tiedusteluun osallistuu niin miehitettyjä kuin kauko-ohjattujakin järjestelmiä vanhoista U-2:ista, E-3 AWACS:eista ja P-3C Orioneista tuliteriin P-8 Poseidoneihin sekä MQ-9 Reapereista RQ-4 Global Hawkeihin. Esimerkiksi AWACSeja on Itä-Euroopassa tällä hetkellä kuusi. Niiden näkökenttä seuraa ilmatoimintaa noin 400 kilometrin päähän ja täydentää ilmavalvontatutkien välittämää informaatiota. Myös nykyaikaiset hävittäjäjärjestelmät pystyvät keräämään dataa ja välittämään sitä taistelunjohdon kautta osaksi Naton tiedustelua.

Eivätkä lentokoneet ole ainoita silmiä taivaalla, vaan niiden yläpuolella kiertoradoilla tiedustelusatelliitit kuvaavat herkeämättä. Nekään eivät enää ole pelkästään valtiollisten toimijoiden käsissä, vaan niitä on myös kaupallisilla yrityksillä, jotka myyvät keräämäänsä dataa sitä tarvitseville. •