Viron uudet aluejohtajat, kapteenit Andrejs Konovalovs & Irina Konovalova:
Rakkauden tekoja Pelastusarmeijan ominaispiirteisiin kuuluvat määräykset: upseerit saavat uuden palvelupaikan muutaman vuoden välein. Nyt Viron aluetoimistossa on muutosten aika. Aiemmat aluejohtajat, majurit David ja Anna Kotrikadze aloittivat elokuussa Latvian aluejohtajina, ja Viron uusina aluejohtajina aloittivat kapteenit Andrejs Konovalovs ja Irina Konovalova. Sotahuuto pääsi haastattelemaan heitä uuden määräyksen kynnyksellä.
Pelastusarmeijan ominaispiirteisiin kuuluvat määräykset: upseerit saavat uuden palvelupaikan muutaman vuoden välein. Nyt Viron aluetoimistossa on muutosten aika. Aiemmat aluejohtajat, majurit David ja Anna Kotrikadze aloittivat elokuussa Latvian aluejohtajina, ja Viron uusina aluejohtajina aloittivat Andrejs Konovalovs ja Irina Konovalova. Sotahuuto pääsi haastattelemaan heitä uuden määräyksen kynnyksellä. Andrejs (61) ja Irina (60) ovat viime vuodet asuneet Riikassa, Latviassa. Heidän juurensa ovat Venäjällä ja Unkarissa. – Olen kotoisin Keski-Venäjältä Glazovin kaupungista, kertoo Andrejs. – Synnyin Budapestissa toukokuussa 1960, sain juuri keväällä viettää 60-vuotispäiviäni, paljastaa puolestaan Irina. Andrejs ja Irina kertovat, että he molemmat saivat elää onnellisen lapsuuden. Andrejs: – Vartuin Agnolan kylässä itäisessä Latviassa. Agnola oli maan katolilaisuuden keskus, ja talomme vieressä sijaitsi ”pyhä lähde”, jonka äärelle monet tekivät pyhiinvaellusmatkoja. Viisivuotiaana osasin jo kirjoittaa ja 10
SOTAHUUTO
lukea, ja opiskelin maantietoa, matematiikkaa ja geometriaa. Kun olin seitsemänvuotias, perheemme muutti Daugavpilsiin, jossa isäni sai työpaikan Itä-Latvian sähköyhtiön pääinsinöörinä. Äitini oli opettaja. Koulussa innostuin musiikista ja soitin koulun musiikkiryhmässä. Irina: – Isäni oli asevoimien upseeri ja äitini venäjän kielen ja kirjallisuuden opettaja lukiossa. Isäni joutui rintamalle 16-vuotiaana ja taisteli toisen maailmansodan päättymiseen saakka. Hän haavoittui. Isäni oli suurin sankarini. Vanhempani rakastivat minua kovasti, olin kauan odotettu lapsi. Muutimme usein isän sijoituspaikan perässä. Äitini oli luova ihminen, ja hän innoitti minua, joten jo hyvin nuorena esiinnyin lavalla, lauloin, tanssin ja lausuin runoja. Rakastin konsertteihin osallistumista. Musiikki on edelleen tärkeää Konovaloveille: – Rakastan musiikin säveltämistä ja nauhoittamista kotistudiossani. Joskus saamme esiintymiskutsuja muiden osastojen tai kirkkojen konsertteihin. Olemme nauhoittaneet muutaman albumin ja esitämme mielellämme lauluja – ylis-
tämme Jumalaa lahjalla, jonka hän on meille suonut, Andrejs sanoo. Andrejs ja Irina tapasivat Odessan yliopistossa Etelä-Ukrainassa, molemmat opiskelivat rakennussuunnittelua. Andrejs soitti yliopiston musiikkiryhmässä, ja Irina oli opiskelijateatterissa. Opintojen päättyessä vuonna 1981 he menivät naimisiin. Vuotta myöhemmin perheeseen syntyi tytär, ja vuonna 1985 poika. Tytär asuu nyt Moskovassa, ja poika toimii vaimonsa kanssa Pelastusarmeijan Saldusin osaston johtajana Latviassa. Andrejsia ja Irinaa on siunattu myös kahdella lapsenlapsella. Tiedustelen heiltä, mitkä he näkevät toistensa parhaina puolina. – Irina on hyvin rakastava äiti ja isoäiti. Hän omistaa aikaansa lapsille ja lastenlapsille. Tämän luonteenpiirteen myötä hänelle on ollut helppo johtaa asunnottomille suunnattua Halfway to Home (Puolimatkassa kotiin) -projektia. Monet heistä kohtelevat Irinaa äitinään. Irinassa on monia hyviä puolia, mutta tämä on hänessä parasta. – Andrejsilla on loistava huumorintaju, ja hän on vastuuntuntoinen, ystävällinen ja fiksu.
