Teeman tienoilla Palstalla pohditaan lehden teemaa hengellisestä näkökulmasta.
Hyvää kohti Vuosia sitten olin lomamatkalla Hiidenmaalla. Hellahuonemajoituksemme pihalla oli pirttipöytä ja leppoisa tunnelma. Muistan, kuinka kesäaamun raikkaudessa nautin aamiaisesta ja auringosta, kun virolainen mies liittyi seuraani termospullonsa kanssa. Toivottelimme hyvät huomenet ja päädyimme lopulta keskustelemaan vilkkaasti.
tumaan kotoisalta. Usein on laulettu tuttuja laulujakin. Vaikka puheesta iso osa on ehkä jäänyt ymmärtämättä, olemme joka kerta tulleet kosketetuksi – joskus jopa uskaltaneet itse haparoivalla kielitaidolla sanoa jotakin. Uskon kautta syntyvä yhteys tuntuu erityisen ihmeelliseltä silloin, kun on kaukana kotoa ja vieraassa kieliympäristössä.
Olin opiskellut yhden lyhyen kurssin viron kieltä. Mies oli työnsä vuoksi oppinut hiukan suomea. Keskustelumme oli merkillistä kielten sekamelskaa. En muista enää yhtään, mistä puhuimme, mutta muistan oivaltamisen ja yhteyden riemun – me ymmärrämme toisiamme!
Pelastusarmeijassa työskentely onkin muuttanut maailmani pienemmäksi. Virolaiset upseerit ovat nykyisin osa työyhteisöäni. Upseerikouluaikana tapasin myös monia saman kutsumuksen saaneita ihmisiä eri puolilta Eurooppaa ja maailmaa. Vaikka jokaisen tarina oli erilainen ja erilaisessa kulttuurissa koettu, syttyi kaikkien silmiin sama valo, kun he kertoivat kutsumuksestaan. Kun rukoilimme ja lauloimme yhdessä, kaikki rajat olivat poissa.
Saman sukuista, mutta vielä syvempää iloa olen kokenut monesti myös silloin, kun olemme lomamatkoilla ulkomailla vierailleet Pelastusarmeijan jumalanpalveluksessa. Lippu, vaakuna, univormut, lämmin tervetulotoivotus ja pelastusarmeijalainen välitön jumalanpalveluskulttuuri ovat saaneet olon tun22
SOTAHUUTO
Jumala olkoon meille armollinen ja siunatkoon meitä, hän kirkastakoon meille kasvonsa. Silloin koko maa oppii tunte-
maan sinun tiesi, Jumala, ja kaikki kansat saavat tietää, että sinä autat. Ylistäkööt kansat sinua, Jumala, ylistäkööt sinua kaikki kansat. (Ps. 67:2–4) Psalmin kirjoittaja ei varmasti ymmärtänyt, miten ihmeellisellä tavalla hänen näkynsä ja rukouksensa vielä vuosituhansien saatossa toteutuisi. Mekään tuskin ymmärrämme, vaikka olemme jo saaneet sitä vähän kokea. Koska meidän tehtävämme maailmassa on taistella epäoikeudenmukaisuutta ja rakkaudettomuutta vastaan, saatamme joskus unohtua katsomaan vain sitä. Juutumme päivittelemään maailman pahuutta sen sijaan, että katsoisimme Jumalan hyvyyttä. Meille tekee hyvää huomata, että myös toivoa täynnä olevat profetiat käyvät toteen. Kerran kaikki kansat ylistävät yhdessä. Minä voin aloittaa jo tänään.
Kaisu Leino luutnantti, Tampereen osaston johtaja Kuvitus: Elisa Raittila
