Sotahuuto 2023/04

Sivut 12–16

Päiväkotien

pääsiäisessä

avataan

sanomaa

lasten

tasoisesti

Sivut 18–23

Pääsiäisruoat meillä ja maailmalla

territorion

jUhlaviikonloppU

everstien

patrick & anne-Dore nauDin

Jäähyväiskokous

lauantaina 13.5. klo 14

temppelissä, UUdenmaankatu 40, helsinki

Jäähyväiskokous, kokouksen johtavat komentajat Ted ja Debbie Horwood, mukana ovat everstit Ced ja Lyn Hills, majurit David ja Anna Kotrikadze ja majuri Saga Lippo

sUnnuntaina 14.5. klo 11

temppelissä, UUdenmaankatu 40, helsinki

Kokouksen johtavat komentajat Ted ja Debbie Horwood, mukana kutsuvieraat.

Molemmissa kokouksissa esiintyy

Suomen ja Viron yhdistetty torvisoittokunta

johtajanaan eversti Ced Hills

Komentajat Ted & Debbie Horwood

Kansainvälisen päämajan ohjelmatoiminnan kansainväliset sihteerit Everstit Ced & Lyn Hills

Saksan, Liettuan ja Puolan territorion johtajat

Majurit David & Anna Kotrikadze

Latvian aluejohtajat

lämpimästi tervetuloa näihin erityisiin kokouksiin!

Majuri Saga Lippo

Suomen ja Viron territorion ylisihteeri

koska Hän elää, mekin saamme elää

Pelastusarmeijan kansainvälinen johtaja, kenraali Brian Peddle muistuttaa meitä tässä lehdessä siitä, että pääsiäisen sanomaan liittyy vahva lupaus Jumalan huolenpidosta ja tietoisuus siitä, että olemme Jumalan kämmenellä.

”Kristus kuoli kerran kaikkien puolesta, mutta hän elää ja koska hän elää, mekin saamme elää”, sanoo kenraali pääsiäistervehdyksessään.

Pääsiäinen on kristikunnan suurin juhla, ja juhliinhan perinteisesti kuuluvat erilaiset herkut. Monilla pääsiäisajan herkuilla on myös symbolista merkitystä. Sotahuudon toimittajan Toni Kaarttisen mukana pääsemme matkalle maailman ympäri ”maistelemaan” eksoottisia pääsiäisherkkuja. Oletko sattumalta koskaan maistanut kozunakia tai capitoradaa? Tai tiedätkö, miksi syömme mämmiä pääsiäisenä?

Luonnollisesti myös Pelastusarmeijan päiväkodeissa juhlitaan pääsiäistä. Kristillisyys ei kuitenkaan rajoitu päiväkodeissamme pelkästään kirkollisiin juhlapyhiin, vaan kristillisiä arvoja pidetään esillä ympäri vuoden. Toisten kunnioittaminen ja arvostaminen sellaisina kuin he ovat, sekä hyvät tunne- ja kaveritaidot ovat tärkeitä arvoja, joita päiväkotien arjessa halutaan lapsille opettaa.

Jeesuksen kuolemaan ja ylösnousemukseen kytkeytyy monia tärkeitä arkeologisia näkökulmia, joista historian tohtori ja tutkija Kenneth Silver kirjoittaa omassa artikkelissaan. Ehkä haluat itse lukea, mihin Silver viittaa sanoilla: ”Tuolloin kivetkin vuosivat verta.”

Hyvää ja siunattua pääsiäistä! Kristus on ylösnoussut –totisesti hän on ylösnoussut!

Esa Nenonen

majuri

vastaava toimittaja

miten olemme onnisTuneet?

Olemme kiinnostuneita kuulemaan, mitä mieltä olet lukemastasi lehdestä.

Lähetä meille niin ruusuja kuin risujakin. Voit myös tehdä ehdotuksia aiheista, joista haluaisit tulevaisuudessa lukea.

Lähetä palautteesi osoitteeseen: sotahuuto@ pelastusarmeija.fi

HYvän mIeLeN löyTöjä kEvääsEeN

Otamme vastaan vaate- ja tavaralahjoituksia. Kiitos avustasi!

Pelastusarmeijan pääsiäistervehdys

Heti auringon noustua…

Kaikki tämä tapahtuu Palestiinassa, Jerusalemissa. Evankelista Markus, joka oli Jeesuksen seuraaja, muistelee ihmeellistä kertomusta, joka tapahtui heti sapatin jälkeen. Heprean kielen sana sapatti tarkoittaa ”lopettamista, pidättäytymistä”.

Sapatti on hyvin erityinen päivä. Se on juutalaisen viikon seitsemäs päivä, eli lauantai. Tämä levon aika alkaa heti, kun perjantai kääntyy iltaan, 18 minuuttia ennen auringonlaskua, ja päättyy lauantai-iltana, kun taivaalla voi erottaa kolme tähteä (suunnilleen 40 minuuttia auringonlaskun jälkeen). Juutalaisessa perheessä sapatti on päivä, jolloin irrottaudutaan ajallisista ja aineellisista vastuista, päivä, jolloin muiden menojen sijaan keskitytään perheeseen ja kotiin – siis erittäin hyvä käytäntö! Nuoret ja vanhat kokoontuvat yhteen kiittämään Jumalaa, Luojaa, ja viettämään aikaa yhdessä. Koska sapatilla on tällainen merkitys, voimme ymmärtää, miksi naiset eivät tuona päivänä voineet tulla haudalle palsamoimaan Jeesuksen ruumista, kuten oli tapana.

Heti kun sapatti on päättynyt, nämä naiset, jotka tunsivat Jeesuksen ja opetuslapset hyvin ja olivat monesti kuunnelleet heitä, ostivat tuoksuöljyä. Heidän pitää mennä palsamoimaan Jeesuksen ruumis. He ja monet muut olivat vaikut-

tuneita Jeesuksen sanoista, rauhan viestistä ja ihmeteoista. Aamunkoitossa he lähtevät suorittamaan tuttua rituaalia. Tehtävä ei missään nimessä ollut helppo. Se on heidän velvollisuutensa, mutta varmasti myös heidän tapansa osoittaa kunnioitusta sitä kohtaan, jota he pitivät ”vanhurskaana”.

Naiset olivat vasta joutuneet todistamaan Jeesuksen ristiinnaulitsemista ja olivat nyt uuden tilanteen edessä vailla vastauksia. Heidän päänsä kuhisee kysymyksiä. Sitten mieleen tulee vielä uusi ongelma, joka vaikuttaa ylitsepääsemättömältä: ”Kuka vierittäisi kiven hautakammion ovelta?” Olisivatpa he tienneet! Miten he olisivat voineet kuvitella, mitä yön aikana oli tapahtunut. Evankelista Markus kertoo, että suuri kivi oli vieritetty pois, että Jeesuksen ruumis ei enää ollut haudassa ja että valkoisiin pukeutunut nuorukainen puhui heille sanoen: ”Te etsitte Jeesus Nasaretilaista, joka oli ristiinnaulittu. Hän on noussut kuolleista. Ei hän ole täällä. – – Menkää nyt sanomaan hänen opetuslapsilleen, myös Pietarille: ’Hän menee teidän edellänne Galileaan. Siellä te näette hänet, niin kuin hän itse teille sanoi.’” (Mark. 16:6–7)

Voiko se olla totta! Naisten elämä mullistui kertaheitolla. Ymmärtämättä täy-

sin, mitä oli tekeillä, he tekivät niin kuin valkoisiin pukeutunut nuorukainen oli neuvonut: he näkivät ja uskoivat! Ei sen enempää eikä vähempää. Tuo aamu oli käänteentekevä. Se oli todellinen ”auringonnousu” heidän elämässään ja sielussaan. Yhtäkkiä valonsäteet kirkastivat heidän päivänsä ja loivat valoa, joka sytyttää uskon uskovien sydämiin aikojen loppuun asti.

Kristus on ylösnoussut, niin kuin hän oli ennalta ilmoittanut maan päällä eläessään. Ylösnousemuksellaan hän muistuttaa ihmiskuntaa siitä, ettei mikään ole mahdotonta Luojallemme! Jeesus on katkaissut tuhoisan ja lopullisen kuoleman kierteen ja johdattaa meidät toivontäyteiseen ja Jumalan Hengen uudistamaan elämään. Se on evankeliumeissa ilmoitetun ilosanoman huipennus!

Kristus tuli kärsimyksen maahan valaisemaan elämämme toivollaan! Evankeliumeja lukemalla voimme ymmärtää, miten suuri merkitys sillä on elämällemme ja uskollemme.

Kuva: TanyaSid

Patrick Naud eversti territorion johtaja

Patrick Naud eversti territorion johtaja

Tässä kirjoitussarjassa Pelastusarmeijan sotilaat eri puolelta Suomea pohtivat omaa kutsumustaan ja kertovat, mitä ajatuksia heille on herännyt Kutsuttu sotilaaksi -kirjan äärellä. Tässä kuussa puheenvuoro on Raija Timosella Jyväskylän osastosta.

”Tekosi huuTavaT niin kovaa, eTten kuule mitä sanot”

Olen syntynyt ja kasvanut maatalon tyttärenä Etelä-Karjalassa. Ylioppilaaksi tulon jälkeen avautui suuri maailma, kun lähdin Yhdysvaltoihin piikomaan. Siitäkö johtunee, että loppuelämääni on leimannut tavalla tai toisella kansainvälisyys. Lähes kaikissa työpaikoissani ja harrastuksissani olen voinut olla tekemisissä muiden maiden kansalaisten kanssa. Suomeen palattuani opiskelin Helsingin yliopistossa ja valmistuin agronomiksi. Työskenneltyäni ammatillisessa koulutuksessa ja eri järjestöissä jatkoin opintoja ja väittelin maatalousja metsätieteiden tohtoriksi v. 2000. Perheeseeni kuuluu aviomies ja tytär. Olen kolmen pojan mummi.

Opiskeluaikana Helsingissä tuli Jumalan kutsu niin omakohtaisena, että suostuin Jeesuksen tarjoukseen tulla sydämeeni asumaan. Pelastusarmeijaan olin ”törmännyt” muutamia kertoja aiemminkin, mutta vasta muutettuani eläkkeelle jäämisen jälkeen Jyväskylään tapahtui kohtalokas kohtaaminen. Ystäväni halusi

esitellä minulle uutta kotikaupunkiani. Pelastusarmeijan edessä näimme kyltin ”Avoimet ovet” ja astuimme sisään. Annoin Pelastusarmeijalle ensin pikkusormen, mutta sitten se vei koko käden! Nyt palvelen Pelastusarmeijan Jyväskylän osastossa sotilasavustajana.

Teot vastaan puheet

Se mitä arvostamme, ohjaa valintojamme ja päätöksiämme. Kristityn ja Pelastusarmeijan sotilaan arvojen tulisi olla linjassa Raamatussa ilmenevien Jumalan valtakunnan arvojen kanssa. Tapamme olla ja elää tässä maailmassa heijastaa arvojamme. Pahinta on, jos suumme puhuu toista kieltä kuin tekomme. Silloin voi käydä niin, kuten joskus sanotaan ”tekosi huutavat niin kovaa, etten kuule mitä sanot”. Tätä jouduin pohtimaan Kutsuttu sotilaaksi -kirjaa lukiessa.

Miten rakkaus ilmenee?

Rakkaus on Jumalan valtakunnan arvojen perusta. Jeesus näytti esimerkillään, miten rakastaminen ilmenee teoissa.

Hän asetti muiden tarpeet omien tarpeidensa edelle, käsitteli armollisesti muiden epätäydellisyyttä, auttoi ihmisiä näkemään, mitä heistä voisi tulla ja nosti ihmisiä jaloilleen, ei painanut heitä. Rehellisen itsetutkistelun tulos on, että kahdessa ensimmäisessä olen hieman edistynyt, mutta kahta jälkimmäistä pitää vielä kovasti harjoitella. Tilaisuuksia siihen Pelastusarmeija tarjoaa yllin kyllin. Laulun sanoin: ”On vaikeata rakastaa, vaan oppivani soisin.”

Oikeudenmukaisuus

Oikeudenmukaisuus on Pelastusarmeijassa perustava arvo. Se on kampanjoinut yhteiskunnassa ilmenevää epäoikeudenmukaisuutta vastaan eri puolilla maailmaa. Kaikkien ei ole mahdollista taistella isoilla areenoilla, mutta jokainen voi pyrkiä oikeudenmukaisuuteen omissa toimissaan ja ihmissuhteissaan. Oikeudenmukaisuuteen pyrkiminen vie jotkut yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen, ja hyvä niin. Ei voi olla suolana, jos ei ole mukana yhteiskunnan sopas-

sa, eikä valona, jos pysyy vain kotona. Toisille se on luontevaa, minulle ei. En ole kokenut omakseni yhteiskunnallista vaikuttamista, vaan olen halunnut pysyä ruohonjuuritasolla. Minulle se on merkinnyt ajoittain menemistä maailmalle paikkoihin ja olosuhteisiin, joissa lähetysjärjestöt vievät toivon sanomaa ja aineellista tukea sorretuille ja alas painetuille.

Toivo ja tasa-arvo

Jeesus antoi toiminnallaan toivoa erityisesti niille, jotka olivat syystä tai toisesta yhteiskunnan laidalla tai ulkopuolella köyhyyden, sairauden, syntisyyden tai muun syyn takia. Hän myös käänsi ihmisten arvoasetelmat päälaelleen. Rikkaus ei ole pelkästään hyvä asia, eikä suurin ole se, jolla on eniten valtaa. Näin Jeesus osoitti, että kaikki ihmiset ovat Jumalan valtakunnan näkökulmasta tasa-arvoisia. Tätä toivoa tuomaan on Pelastusarmeija perustettu, ja tätä toivoa on Pelastusarmeijan sotilaskin kutsuttu tuomaan.

Vas. Raijan lapsuudenkuva

Oik. Pelastussotilas Raija Timonen auttamassa osaston keittiössä.

Alh. vas. Raija Mongolian pääkaupungissa Ulaanbatarissa. Hän oli siellä suunnittelemassa projektia kuulovammaisten auttamiseksi.

Alh. oik. Raija tapaamassa kummilastaan Andnetia ja hänen perhettään Bongassa, Etiopiassa.

Eheytyminen ja uudistuminen

Jumalan valtakunnassa vallitsee rauha, shalom, eheys ja täydellisyys, joka löytyy suhteesta Jumalan kanssa. Jeesuksen kanssa ja hänen avullaan tämä voi toteutua. Tätä uudistumista, hengellistä kasvua, on sotilaan tavoiteltava, ja siihen myös muita kannustettava. Olen huomannut, että jos en mene eteenpäin, niin pysyn paikallani tai jopa menen taaksepäin. Jos Jumalan Sanan lukeminen ja rukous hiipuu, se johtaa alamäkeen. Kyseessä on elämänmittainen projekti.

Joskus se maksaa

Elämässä voi tulla eteen tilanteita, joissa paljastuu, elämmekö arvojemme mukaisesti, teemmekö sitä mitä suumme puhuu, vai onko puheemme vain sanahelinää. Joskus on vaikeaa elää Jumalan valtakunnan arvojen mukaan. Olin aina ajatellut tutun joululaulun tavoin ”en etsi valtaa, loistoa, en kaipaa kul-

taakaan”, eli ettei valta tai raha minua houkuta. Testiin jouduin, kun perheeseemme kohdistuneen epäoikeudenmukaisen kohtelun seurauksena jouduimme kärsimään ison taloudellisen menetyksen. Taistelu omien oikeuksien puolesta olisi ollut mahdollinen, mutta lähimmäisenrakkaus vaati luovuttamaan. Noina aikoina minua lohdutti usein Pelastusarmeijan laulukirjan laulu 28. Sen ensimmäinen säkeistö kuuluu: ”Elämän valtateitä täällä mä kulje en. Maailman aitoviertä käyn kanssa Jeesuksen. Mutta ei mitään multa puutu, ilo sielussa pulppuaa. Ei mun onneni rahaan juutu, olen löytänyt parempaa. Minä omistan kaiken, kun vain omistan Jeesuksen. Kuljen matkani maisen hänen hyvyyttään kiittäen.”

Raija Timonen

pelastussotilas, sotilasavustaja Jyväskylän osasto

Kuvat:

Raija Timosen kuva-albumi

Se on täytetty

Joh. 19:30

Kun pääsiäinen saapuu, ovat Pelastusarmeijan johtajat ympäri maailmaa saaneet kutsun kokoontua yhteen valitsemaan uutta kenraalia. Etuoikeutemme palvella kansainvälisinä johtajina on nyt minun ja komentaja Rosalien kohdalla päättymässä, ja pyrimme saamaan valmiiksi tehtävät, joihin olemme ryhtyneet. Kohta meidän on sanottava ”se on päättynyt”.

Kun pohdiskelen pääsiäistä, mieleeni nousevat Jeesuksen sanat ristillä: ”Se on täytetty.” Kuinka syvällisiä nuo sanat ovatkaan Jeesuksen huulilta lausuttuna, kuten on kirjoitettu Johanneksen evankeliumissa (Joh. 19:30). Hänen maanpäällinen elämänsä ja palvelutyönsä –kaikkien aikojen suurin ihmiselämä ja kauaskantoisin palvelutyö – oli valmis.

Se on täytetty.

Mutta sanat ”se on täytetty” saavat vielä syvemmän merkityksen, kun muistamme, että Jeesus sanoi ne omalla äidinkielellään arameaksi. Hänen käyttämänsä sana osoittaa täydellistä nöyrtymistä – joka oli saatettu loppuun ennen kuin hän kuoli. Kristuksessa Jumala-joka-eivoi-kuolla alistui ihmiseksi vapaaehtoisesti ja täydellisesti. Niin tehdessään hän koki kipua, kärsimystä ja lopulta kuoleman. Paavali toistaa tämän, kun hän kirjoittaa Fil. 2:5–8: ”Olkoon teilläkin sellainen mieli, joka Kristuksella Jeesuksella oli. Hänellä oli Jumalan muoto, mutta hän ei pitänyt kiinni oikeudestaan olla Jumalan vertainen vaan luopui omastaan. Hän otti orjan muodon ja tuli ihmisten kaltaiseksi. Hän eli ihmisenä ihmisten joukossa, hän alensi itsensä ja oli kuuliainen kuolemaan asti, ristinkuolemaan asti.” Jeesus otti ihmisen muodon. Hän ymmärtää meitä. Hän koki julkisen teloittamisen äärimmäisyyden kaikessa nöyryyttävyydessään. Hänen samaistumisensa ihmisen osaan – mukaan lukien kivun, kärsimyksen ja kuoleman – on tullut valmiiksi.

Se on täytetty.

Kun Johannes myöhemmin kirjoitti evankeliuminsa kreikaksi, hän kirjasi Jeesuksen viimeisiksi sanoiksi ”se on täytetty” käyttäen rahoitusmaailmasta tuttua termiä, jonka merkitys on ”maksettu täysimääräisesti”. Evankelista siis muistuttaa, että nöyrtyessään täydellisesti Jeesus maksoi koko ihmiskunnan syntivelat. Ristillä meidän velkamme on maksettu kokonaan. Paavali yhdistää tämän siihen, ettei meidän syntejämme enää lasketa ja korostaa ristin kautta tehdyn sovinnon tärkeyttä. Hän kuvaa tätä Toisessa kirjeessä korinttilaisille 5:19: ”Jumala itse teki Kristuksessa sovinnon maailman kanssa eikä lukenut ihmisille viaksi heidän rikkomuksiaan…” Synti ei enää ole ongelma – tärkeää on vain se, miten vastaamme Pelastajalle, joka on maksanut velkamme täysimääräisesti.

Se on täytetty.

Vuoden alussa puhuin synnin vallasta vapautumisesta. Room. 6:10 luemme: ”Kun Kristus kuoli, hän kertakaikkisesti kuoli eroon synnistä. Kun hän nyt elää, hän elää Jumalalle.” Jumalan huolenpito meitä kohtaan synnytti uuden liiton, joka sai alkunsa ristiltä. Kertakaikkisesti. Täysimääräisesti maksettuna. Heprealaiskirje 9:28 muistuttaa meille, että Kristus on kerran uhrattu, jotta hän ottaisi pois kaikkien synnit, kun taas Joh.

1:29 julistaa: ”Katsokaa: Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin!” Se tarkoittaa minun syntiäni ja teidän syntejänne.

Se on täytetty.

Koska on totta, että Kristus kuoli kerran kaikkien puolesta, on myös totta, että hän elää, ja koska hän elää, mekin saamme elää. Tämä on pääsiäisen sanoman ydin. Mitä tapahtuukaan, totuus Jumalan teosta meidän puolestamme on järkähtämätön. Mitä tapahtuukaan, me

olemme turvassa hänen kämmenellään ja tietoisia hänen huolenpidostaan. Mitä tapahtuukaan, olemme voittajia. Saamme ”riemuvoiton”, koska hänen armonsa riittää ja hän on uskollinen. Room. 5:8 sanotaan: ” Mutta Jumala osoittaa rakkautensa meitä kohtaan siinä, että Kristus kuoli meidän puolestamme, kun vielä olimme syntisiä.” Se on tehty! Kerran ja kertakaikkisesti… ja se muuttaa kaiken.

Se on täytetty.

Komentaja Rosalie ja minä lähetämme teille lämpimät pääsiäisterveiset.

Brian Peddle

kenraali

Pelastusarmeijan kansainvälinen johtaja

Kuvitus: Gerd Altmann

Päiväkotien pääsiäisessä avaTaan sanomaa lasTen tasoisesti

Pelastusarmeijalla on kolme eläväistä ja arvostettua päiväkotia – Porissa, Porvoossa ja Kotkassa.

Sotahuuto kävi tutustumassa Porin päiväkotiin, ja oli yhteydessä myös Porvoon ja Kotkan

päiväkotien johtajiin. Nyt pääsiäisen aikana myös kiinnosti, miten tämä kristillinen juhla

otetaan päiväkodeissa huomioon.

Pelastusarmeijan päiväkodeilla on pitkä historia. Päiväkodeista Porin on vanhin, se on aloittanut toimintansa jo 1954. Ensi vuonna vietetään pyöreitä vuosia –kokonaiset seitsemänkymmentä!

Porvoon päiväkoti Solhem on avannut ovensa vuonna 1957 ja Kotkan Merimajan päiväkoti vuonna 1971. Niillä on kuitenkin juuret syvemmällä historiassa. Solhem on aloittanut toimintansa 1914, kun Pelastusarmeijan pioneeri Alva Forsius perusti Suomen ensimmäisen äitilapsikodin. Siinä tehtävässä rakennus toimi, kunnes se muuttui päiväkodiksi. Merimajan talo tuli Pelastusarmeijan omistukseen jo vuonna 1910, se on siis yksi vanhimmista Pelastusarmeijan kiinteistöistä. Samana vuonna sinne perustettiin lastenseimi, huostaanotettujen lasten koti ja päiväkoti työssäkäyvien vanhempien lapsille. Vuonna 1947 seimi muutettiin kokonaan huostaanotettujen lasten lastenkodiksi, joten jo ennen päiväkodin perustamista vastaava työ oli Merimajassa hyvinkin tuttua.

Kaikki kolme päiväkotia toimivat idyllisissä, vanhoissa puurakennuksissa ja niihin kuuluu laajat piha-alueet, jotka mahdollistavat monenlaiset pelit ja leikit. Vaikka rakennukset ovat vanhoja, niin toiminta on nykyaikaista ja kattavaa. Päivähoitopaikkoja on Porissa 76,

Porvoossa 54 ja Kotkassa 33. Porissa lapset on jaettu neljään ryhmään, 1–2-vuotiaisiin Pörriäisiin, 2–4-vuotiaisiin Leppäkerttuihin ja Perhosiin ja 5–6-vuotiaisiin Ampiaisiin. Kotkassa ryhmiä on kaksi, 0–2-vuotiaat Pallerot ja 3–5-vuotiaat Tenavat. Porvoosta löytyvät 0–3-vuotiaat Tummetottarna, 3–6-vuotiaat Älvorna ja

0–6-vuotiaat Menninkäiset. Kuten nimistä voi päätellä, Solhem on kaksikielinen päiväkoti.

– Kyllä, se on rikkaus. Meillä on kaksi ruotsinkielistä ryhmää ja yksi suomenkielinen sisarusryhmä koko ikäryhmälle, kertoo Solhemin päiväkodin johtaja Sofia Antman

Pelastusarmeijan Porin päiväkoti. Kaikki kolme päiväkotia toimivat idyllisissä, vanhoissa puurakennuksissa ja niihin kuuluu laajat piha-alueet, jotka mahdollistavat monenlaiset pelit ja leikit.

Pelastusarmeijan päiväkoteihin Kotkassa ja Porissa hakeudutaan kaupunkien haun kautta. Myönteisen palvelusetelipäätöksen jälkeen tehdään päiväkodin kanssa hoitosopimus. Kaupunki maksaa palveluseteliosuuden, ja vanhemmat maksavat tulojen mukaisen omavastuun. Porvoon Solhemiin haetaan Pelastusarmeijan kotisivujen kautta, mutta se toimii muiden tavoin palvelusetelipäiväkotina. Vapaita paikkoja voi kysellä mihin aikaan vuodesta tahansa, mutta käytännössä paikkoja vapautuu eniten syyskauden alussa lasten siirtyessä kouluun, esiopetukseen ja vanhempien ryhmään päiväkodin sisällä.

Päiväkodin johtajat iloitsevat siitä, että Pelastusarmeijan päiväkodeilla on hyvä maine ja niihin on aina tulijoita.

– On ilo nähdä, että vanhemmat arvostavat sitä, mitä teemme, he sanovat.

Hoitajapulan ja

pandemian selviytyjät

Henkilökuntaa on päiväkodeissa runsaasti. Porissa on kolmetoista kasvatushenkilökuntaan kuuluvaa työntekijää, kuusi varhaiskasvatuksen opettajaa, kuusi varhaiskasvatuksen lastenhoitajaa ja päiväkodin johtaja. Porvoossa on kaksi varhaiskasvatuksen opettajaa ja yksi lastenhoitaja kussakin ryhmässä, ja koko päiväkodissa henkilökuntaa kaksitoista henkeä. Kotkassa puolestaan henkilökunnan lukumäärä on kahdeksan, josta kolme on varhaiskasvatuksen opettajia (mukaan lukien päiväkodin johtaja), neljä lastenhoitajaa ja laitoshoitaja.

Viimeisen vuoden aikana Suomi on paininut ennennäkemättömän hoitajapulan kanssa. Kysyn päiväkotien johtajilta, onko tämä näkynyt myös varhaiskasvatuksen puolella.

– Olemme olleet onnekkaita. Olemme saaneet aina sijaisia, vaikka viime kuukausina on ollut paljon sairaspoissaoloja. Meillä on muutamia vakioihmisiä, joille olemme voineet soittaa, kertoo Porin päiväkodin varajohtaja Ilona Mäkinen.

Solhemin johtaja Sofia Antman myöntää, että sijaisten löytämisessä on ollut välillä haastetta.

– Vakituisen henkilökunnan kanssa ei ole ollut ongelmia. Aktiivinen vuorovaikutuksemme on luonut ilmapiirin, jossa ihmiset viihtyvät työssään. Meillä on pari työntekijää, jotka ovat olleet yli 35 vuotta talossa.

Merimajassa on löytynyt vakituisia sijaisia, ja nouseviin sijaisuuskuluihin on myös etsitty vastauksia.

– Lapsille on ollut helpompaa, kun tutut ihmiset ovat olleet sijaistamassa. Vuoden alussa aloitti myös vakituinen varahenkilö. Kokeilemme tällaista, koska sijaisuuskulut paisuivat pandemian aikana, paljastaa Merimajan päiväkodin johtaja Paula Reivilä

Miten päiväkodit pärjäsivät haastavien pandemiakuukausien aikana? Kaikki kolme päiväkotia olivat toiminnassa rajoitusten ollessa tiukimmillaan. Pandemian alkukuukausien aikana lapsia oli paljon kotona hoidossa, ja osa henkilökunnasta oli lomautettuna.8

Lapset tervehtivät lukijoita. Keskellä oleva Taavi on hyvin tarmokas pieni mies: – Olen Pelastusarmeijan päiväkodin lapsi Porista!

Kuukausittain päiväkodeissa järjestetään

Viime aikojen avoimempi suhtautuminen pandemiaan on näkynyt laajempana sairasteluna, kun myös influenssa ja muut virusperäiset taudit ovat aktivoituneet ihmisten sosiaalisten kontaktien myötä.

– Resurssit olivat pandemian huipulla tiukemmalla. Ylimääräiset toiminnat peruutettiin, ja keskityimme arkipäiväisten toimintojen pyörittämiseen, Sofia kertoo.

– Pahimpaan aikaan vanhemmilla ei ollut lupa tulla sisätiloihin, vaan he luovuttivat lapset ulkoeteisessä. Juhlat ja tapahtumat olivat tauolla, ja olimme tiiviisti oman porukan kesken, Paula komppaa. – Tästä on jäänyt toimintatavaksi, että kevät- ja joulujuhlat järjestämme lasten ja työntekijöiden kesken, ja sitten on erikseen pihajuhla, johon myös vanhemmat ja sukulaiset ovat tervetulleita. On lapsille paljon rauhallisempaa ja mukavampaa, kun ei tarvitse jännittää kymmenien ihmisten edessä.

Pandemia jätti jäljen myös vanhempien arkeen.

– Vanhemmilla oli pandemian alussa työlästä, kun suositeltiin sekä etätyötä

että sitä, että lapset hoidettaisiin kotona. Se vaati veronsa, ja sen huomasi huoltajien jaksamisessa. Edelleenkin näkyy väsymystä, jota ei ole saatu purettua pois, kun maailma muuttuu koko ajan. On hienoa, jos pystymme tätä taakkaä jälleen keventämään, Sofia pohtii.

Lämminhenkistä ja huomioivaa kristillisyyttä

Luonnollisesti Pelastusarmeijan päiväkodit toimivat kristillisellä arvopohjalla tuoden esiin oikeudenmukaisuutta, suvaitsevaisuutta ja tasa-arvoa. Tavoitteena on tuoda kristinusko luonnollisena osana jokapäiväiseen elämään. Päiväkodin arjessa se näkyy ruokarukouksena, satunnaisina hengellisinä lauluina ja kuukausittain järjestettävinä uskontokasvatushetkinä, tuttavallisemmin pyhäkouluna. Kristillisten juhlien, kuten joulun ja pääsiäisen aikaan pyhäkoulua on tiiviimmin.

– Kun puhutaan kristillisistä pyhistä, on hienoa, että saamme puhua niistä niiden oikeilla nimillä. Saamme kertoa Jeesuksesta ja Raamatun tapahtumista.

Vanhemmat ovat tietoisia lasten aloittaessa täällä, että teemme kristillistä kasvatusta, Ilona sanoo.

Kotkassa päivä alkaa aamupiirillä, jossa päivän alku siunataan.

– Kunnioitamme ja arvostamme kaikkia ihmisiä sellaisina kuin he ovat. Kaikille kuuluu puhua kauniisti ja kunnioittavasti, ja kaikki tulee ottaa huomioon. Näitä asioita painotamme niin lapsille kuin työntekijöillekin. Tunne- ja kaveritaidot ovat hyvin tärkeitä. Ne ovat hyviä arvoja, joita haluamme lapsille opettaa, Paula avaa näkemystään.

– Lämminhenkisyys ja suhteiden luominen on meille äärimmäisen tärkeää. Haluamme opettaa lapsille sitä, että pidetään huolta toisistamme. Koko toimintamme perustuu näihin arvoihin, Sofia kiteyttää.

Porvoossa pyhäkoulu toteutetaan yhdessä paikallisen osaston kanssa. Kotkassa ja Porissa osasto on satunnaisesti mukana päiväkodin uskontokasvatuksen ja tapahtumien toimissa.

– Yhteistyö osaston kanssa on ollut kiva lisäys arkeemme, Sofia sanoo hymyillen.

uskontokasvatushetkiä, tuttavallisemmin pyhäkouluja. Kristillisten juhlien, kuten pääsiäisen aikaan pyhäkoulua on tiiviimmin. Porin päiväkodin lapset seuraamassa pääsiäisen tarinaa, kerronnassa auttavat erilaiset hahmot ja esineet.

Pääsiäisestä

lasten tasoisesti

Olemme pääsiäisen juhla-ajan äärellä. Pääsiäinen huomioidaan monipuolisesti päiväkodeissamme. Jo hyvissä ajoin ennen pääsiäistä lapset askartelevat ja piirtävät pääsiäisaiheita ja pyhäkouluopetusta on tiiviimmin. Juhla-aikaan lapset pääsevät maistelemaan myös pääsiäisherkkuja, kuten mämmiä ja yllätysmunia.

– Suunnittelemme aktiviteetteja sen mukaan, millaisia intressejä lapsilla on.

Askartelemme ja saatamme esimerkiksi värittää pyhäkoulumateriaalien raamatullisia kuvia, Sofia kertoo.

– Pyhäkoulumme ovat myös sellaisia, että lapset pääsevät osallistumaan leikkimällä, Paula lisää.

Luterilaisen seurakunnan pääsiäisvaellukset ja -kirkot ovat olleet myös osa päiväkotien pääsiäisenviettoa.

– Korona-aikana katsoimme iPadilta Kotkan seurakunnan tekemiä päivittäisiä videoita, Paula kertoo, ja Sofia jatkaa:

Pääsiäispolku on ollut oiva tapa tutustua konkreettisemmin pääsiäisen tapahtumiin ja tarinaan. Muutenkin pää-

siäisaktiviteeteissamme pohdimme, mikä on pääsiäisen tarkoitus. Päiväkotimme kristillisyys tuo tähän ainulaatuisen mahdollisuuden.

Kaikki kolme ovat yhtä mieltä siitä, että näistä asioista on kerrottava lasten tasoisesti ja heidän kysymyksiinsä vastaten.

– Pääsiäisen tarinasta on kuitenkin tärkeää kertoa. Pupuille ja tipuille vastapainoa, Ilona naurahtaa.

Pyörähdys Porin päiväkodilla Nyt on aika antaa päiväkodin johtajille työrauha. Porin päiväkodin varajohtaja Ilona Mäkinen ystävällisesti esittelee minulle vielä Porin päiväkodin tiloja ja toimintaa. Aamupäivän touhut ovat meneillään. Pienimmät Pörriäiset istuvat piirissä ja leikkivät lastenhoitajan johdolla. Osa isommista lapsista on pukemassa ulkoilua varten, toiset ovat valmistautumassa askarteluhetkeen.

Askarteluhetkessä on valmistumassa avaruusmaisemia, joita tähdittävät värikkäät ilotulitukset, ja avaruusraketista kurkistelee kunkin askartelijan omakuva. Askartelua ovat ohjaamassa varhais-

kasvatuksen opettajat Hanna Tervakangas ja Teresa Turunen. Hanna on ollut talossa yli kymmenen, Teresa yli 20 vuotta.

– Hienoa tässä työssä on, että saa opettaa lapsille uusia asioita, ja heistä näkee oppimisen ilon. Se on hyvin palkitsevaa, Hanna toteaa hymyillen ja Teresa komppaa: – Vaihtelevuus ja nämä lapset ovat aivan parasta.

Ulkona käy kuhina. Sijainen Anna Agge valmistaa pienen pojan kanssa minilumiukkoja penkille. Anna on tehnyt sijaisuuksia viime syksystä lähtien. – Lapset ja henkilökunta ovat aivan huippuja, Anna naurahtaa. Sen verran toimittaja häiritsee keskittymistä, että pari pientä ”viatonta” tyttöä huitaisee lumiukot penkiltä alas. Anna toruu: – Tuo ei tainnut olla ihan kiltisti tehty, vai mitä tytöt? Onneksi niin lumiukon rakentajaa kuin rikkojiakin hymyilyttää.

Toinen haalarijengi havaitsee toimittajan kameroineen, ja he haluavat potretin oman lumiukkonsa kanssa. Julia (4), Sofia (4), Leo (3) ja Eve (5) kertovat, mikä on päiväkodin talvessa parasta: – Lumiukkojen tekeminen, pulkkailu ja kaverit! 8

– Täällä on parhaat työkaverit, hyvä ryhmähenki ja paljon keskinäistä huumoria, Porin päiväkodin varajohtaja Ilona Mäkinen kertoo. – Vaikka välillä olisi raskasta, niin tämä on aina antoisaa.

Askarteluhetkessä on valmistumassa avaruusmaisemia. Askartelua oli ohjaamassa varhaiskasvatuksen opettaja Hanna Tervakangas.

Kysyn, mitä he tekevät pääsiäisenä: – Silloin etsitään pupuja!

Takiton toimittaja palaa sisälle. Lastenhoitaja Kaisa Rajala, 4-vuotias Taavi ja pari muuta lasta odottavat wcvuoroa. Taavi on hyvin tarmokas pieni mies: – Olen Pelastusarmeijan päiväkodin lapsi Porista! Täällä on kivat kaverit.

Kysyn Taavilta myös pääsiäisestä: – Pääsiäisenä pääsiäiskana ja -muna kiertävät koko maailman!

Kaisaa hymyilyttää. Hän on ollut talossa 15 vuotta ja viihtyy töissä erinomaisesti.

– Meillä on mukavat työkaverit, ja lasten kanssa on aina hauskaa ja eläväistä.

Kaisa on usein vastuussa pyhäkoulusta, sillä hän on pitänyt niitä myös vapaa-ajallaan Vapaakirkossa.

– Kerromme pääsiäisen tapahtumista lapsen tasoisesti – niin, ettei siitä jätetä mitään pois, muttei myöskään mitään ylimääräistä lisätä. Puhumme siitä, miten pääsiäisenä edetään surun kautta iloon. Lapset ottavat pyhäkoulun hyvin vastaan, ja meillä on ollut oikein hauskoja hetkiä. Lapsille pääsiäinen on ilon juhla – heille toki pääsiäisruohot, suklaamunat, tiput ja puput ovat tärkeitä. Pyhäkoulussakin kerromme tarinaa esineiden avulla, esimerkiksi tarinan osat löytyvät pääsiäismunien sisältä. Sillä tavalla saamme lapsien mielenkiinnon vangittua. Pääsiäisen opetus on pohjimmiltaan se, miten selviämme vaikeuksien kautta voittoon ja surun kautta iloon – se on aivan mahtava tarina. Sitä kelpaa lapsille jakaa.

Toni Kaarttinen

Kuvat: Toni Kaarttinen & Porin päiväkodin arkisto

Vas. ja oik. päiväkodin lapset ulkopuuhissa. Keskellä lastenhoitaja Kaisa Rajala. Hän on ollut talossa 15 vuotta ja viihtyy töissä erinomaisesti. – Meillä on mukavat työkaverit, ja lasten kanssa on aina hauskaa ja eläväistä.

Lapsille myös puput, tiput ja munat ovat tärkeä osa pääsiäistä.

Pääsiäisruoat meillä ja maailmalla

Pääsiäinen on kristikunnan tärkein juhla. Kuten muissakin juhlissa, ruoat ja herkut ovat tärkeä osa

juhlaan valmistautumista ja juhlallisuuksia. Tutustumme omaan pääsiäisruokaperinteeseemme ja kurkistamme myös, millaisia herkkuja muualta maailmasta löytyy.

Pääsiäinen on kristikunnan tärkein juhla, sillä sitä vietetään Jeesuksen ylösnousemuksen kunniaksi. Sen ajankohta vuosittain vaihtelee, sillä pääsiäissunnuntaita vietetään kevätpäiväntasausta seuraavan täydenkuun jälkeisenä sunnuntaina, joka sijoittuu 22.3. ja 25.4. väliselle ajalle. Tänä vuonna pääsiäissunnuntaita vietetään 9.4.

Pääsiäinen on kristinuskon vanhin juhla, jota alettiin viettää vuosittain jo 100-luvulla viikoittaisen ylösnousemusjuhlan, sunnuntain, rinnalla. Nikean kirk olliskokouksessa vuonna 325 päätettiin, että pääsiäistä vietetään tiettynä sunnuntaina, mutta ajankohdan yhtenäistäminen vei vuosisatoja. Ortodoksisessa perinteessä pääsiäistä vietetään edelleen – Suomen ortodoksista kirkkoa lukuun ottamatta – eri ajankohtana kuin luterilaisessa ja katolilaisessa perinteessä. Tämä johtuu gregoriaanisen ja juliaanisen kalenterin 13 päivän erotuksesta sekä siitä, että ortodoksinen kirkko noudattaa edelleen vuonna 325 tehtyä päätöstä, että pääsiäistä vietetään juutalaisen pääsiäisen jälkeen. Näin säilytetään Kristuksen kärsimysten raamatullinen järjestys.

Pääsiäisenä päästään paastosta

Ennen kuin puhumme ruoasta, on puhuttava paastosta. Pääsiäispaasto eli suuri paasto kestää varhaiskristillis eltä ajalta periytyvän tavan mukaan 40 vuorokautta. Esikuvana paaston pituudel-

le on se, että Raamatun mukaan Jeesus vetäytyi 40 päiväksi autiomaahan paastoamaan ja rukoilemaan ennen julkisen toimintansa aloittamista.

Suuri paasto on pääsiäiseen valmistautumisen aikaa. Siihen liittyy hiljentyminen, ja tavoitteena on antaa tilaa hengellisyydelle, kuten rukoilulle ja Raamatun lukemiselle. Sen tueksi on muotoutunut ruokapaasto, tietyistä ruokalajeista sekä nautintoaineista kieltäytyminen. Monet katolaiset viettävät myös ympäri vuoden lihatonta perjantaita. Perjantaikatumus olemalla syömättä liharuokaa on vanha katolinen tapa osallistua Kristuksen ristinuhriin.

Suomen kielen sana pääsiäinen on kirjakielemme isän Mikael Agricola n keksimä uudissana. Se tarkoittaa paastosta pääsemistä eli 40 päivän paaston päättymistä. Lisäksi pääsemisen on selitetty kertovan juutalaisten pääsystä Egyptin orjuudesta, ylösnousemukseen liittyvästä pääsemisestä kuolemasta elämään, kristikunnan pääsystä synneistä ja maallisemmin pääsyä talvesta kevääseen.

Pääsiäisherkkumme

Millaisia ovat omat pääsiäisruokaperinteemme? Talonpoikaisyhteiskunnassa perinteisiä pääsiäisruokia olivat lammas, vasikan- ja karjalanpaistit, mämmi, munamaito, verimakkarat, tuore leipä ja uunijuusto. Nykyään suomalaisiin pääsiäisruokiin kuuluu myös ortodokseilta omaksuttu pasha. Herkkuna monille

maistuu suklaa, erityisesti lapset arvostavat suklaisia yllätysmunia.

Lammaspaisti, meilläkin suosittu pääsiäisen juhlaruoka, periytyy juutalaisesta pääsiäisestä eli pesachista. Lammas on pääsiäisruokana verrattain uusi. Maalaistaloissa lampaat teurastettiin syksyllä, joten lampaanlihaa ei ollut keväällä tarjolla. Juutalaisuudessa lammas muistuttaa israelilaisten Egyptin orjuudesta vapautumisesta. Israelilaiset teurastivat lampaan ja sivelivät sen verellä ovenpielet, jotta egyptiläisten esikoispoikia surmaava tuhon enkeli jättäisi heidät huomioimatta. Kristityille lammas symboloi uhrikaritsaa. Jeesus antoi tämän uuden merkityksen viimeisellä aterialla. Hän oli Jumalan karitsa, joka uhrasi henkensä ihmisten vapauttamiseksi.

Mämmi on pääsiäisruokiemme perinteisintä ydintä. Mämmi juontaa juurensa juutalaisen pääsiäisen leipään. Hapan liitetään juutalaisessa perinteessä pahaan, mistä syystä koti puhdistetaan juhlan edellä kaikesta happamasta. Kristillisessä perinteessä happamaton leipä on pahuuden vallasta vapautumisen ja Kristuksen sovitustyön vertauskuva. Mämmi on maltaista, ruisjauhoista ja vedestä imelletty ja uunissa loppuun kypsennetty ruoka. Tyypillisesti mukana on myös hieman suolaa ja pomeranssin tai hillotun appelsiinin kuorta, joissakin resepteissä on lisäksi siirappia.

Mämmin juuret ovat Lounais-Suomessa. Sen arvellaan saaneen alkunsa

1100-luvulla, kun leivinuuni en kä yttö levisi Suomen länsirannikolle Ruotsista. Keskiajalla se oli pitkäperjantain paastoruokaa. Silloin uuneihin ei sytytetty tulta, vaan syötiin kylmiä ruokia. Vielä 1700-luvulla mämmiä nautittiin ruisleivän päälle siveltynä. Ensimmäiset kirjalliset tiedot mämmistä pääsiäistraditiona löytyvät Turun akatemian teologian professorin Daniel Jusleniuksen vuonna 1700 kirjoittamasta väitöskirjasta Aboa Vetus et Nova. Juslenius kertoo varsinaissuomalaisten valmistamasta puurosta, joka on mustaa ja makeaa. Mämmi levisi Lounais-Suomen ulkopuolelle vasta 1900-luvulla, jolloin sitä alettiin valmistaa teollisesti. Nykyään se on erottamaton osa pääsiäisen ruokakulttuuria, ja useimmiten se nautitaan kerman ja sokerin kera. Nykyään löytyy myös lukuisia reseptejä, joissa tämä klassikko saa uuden tulkinnan, esimerkiksi moussena, jäätelönä tai kakkuna.

Pääsiäismuna on ylösnousemuksen ja uuden elämän vertauskuva. Munan kova kuori symboloi Jeesuksen hautaa, josta elämä murtautui ulos. Jo esikristillisellä ajalla muna on ollut monissa kulttuureissa luomisen, hedelmällisyyden ja kasvun symboli. Jopa suklaamunilla on oma symbolinen arvonsa, sillä sisältä

Monelle suomalaiselle mämmi on se kaikkein perinteisin pääsiäisherkku. Kuva: kotivalo

löytyvä yllätys kuvastaa pääsiäisaamun iloa siitä, että Jeesus voitti ylösnousemuksellaan kuoleman. Pääsiäismunien värjäys on myös merkityksellinen osa pääsiäiskulttuuriamme. Tutustu tähän maalausperinteeseen numerossa 4/2021; lehden löydät Sotahuudon arkistosta osoitteesta pelastusarmeija.fi/sotahuuto

Makea lahja idästä

Monet rakastavat pashaa, itänaapuristamme tullutta pääsiäisherkkua. Pasha kuuluu ortodoksiseen pääsiäisperinteeseen ja se on saanut nimensä heprean pääsiäistä merkitsevästä sanasta pesah.

Lammaspaisti, meilläkin suosittu pääsiäisen juhlaruoka, periytyy juutalaisesta pääsiäisestä eli pesachista. Lammas on pääsiäisruokana verrattain uusi. Maalaistaloissa lampaat teurastettiin syksyllä, joten lampaanlihaa ei ollut keväällä tarjolla. Kuva: Reinhard Thrainer

Pashan makeus viittaa mämmin tavoin happamattomaan eli synneistä vapautumiseen. Monilla ortodokseilla on perinteenä viedä pasha pääsiäisyönä kirkkoon siunattavaksi.

Alkujaan pashaan käytettiin paaston aikana käyttämättä jääneitä maitotuotteita, kuten rahkaa, kermaa ja voita. Niiden lisäksi pashaan tarvitaan kananmunia ja sokeria sekä maustamiseen sitruunamehua, manteleita ja rusinoita. Massa laitetaan harsokankaalla vuorattuun korkeaan muottiin, josta liika neste valutetaan pois, ja niin pashasta muodostuu kakkumainen, kiinteä jälkiruoka. Pasha-muottiin on yleensä kaiverrettu kirjaimet XB, tarkoittaen ”Kristus on ylösnoussut”. Tarjolle pantaessa pasha koristellaan hedelmillä, suklaalla tai makeisilla.

Pasha on runsaskalorinen jälkiruoka, ja nykyään moni terveystietoinen korvaa pashan kevyemmällä rahkalla. Rahkajälkiruoka on helposti valmistettava, raikas ja maukas vaihtoehto. Kreikassa ja monissa muissa ortodoksissa maissa pashaa vastaa pääsiäisjuusto.

Kurkistus maailmalle

Maailmalta löytyy monia meille vieraampia pääsiäisruokaperinteitä. Kysellessäni asiaa kansainväliseltä ystäväpiiriltäni, moni kertoi pääsiäiseen liittyvän makeita leipiä, leivonnaisia ja makeisia. Käydään kuitenkin läpi ensin muutamia suolaisia pääsiäisruokia.

Saksassa, Puolassa ja Ecuadorissa pääsiäispöytään kuuluu keitto. Kiirastorstai tunnetaan Saksassa nimellä Gründonnerstag eli ”vihreä torstai”. Kiirastorstaina tarjoillaan kirvelikeittoa, jonka vihreä väri symboloi kyseistä päivää. Puolassa puolestaan syödään pääsiäisen aikaan valkoista borssikeittoa, joka tunnetaan myös nimellä zurek. Keitto valmistetaan hapatetusta ruisjauhosta, makkaroista ja kovaksi keitetyistä munista. Se on tunnettu täyttävyydestään ja maukkaudestaan.

Ecuadorissa nautitaan fanescaa, täyteläistä keittoa, joka koostuu erilaisista viljoista ja pavuista sekä kuivatetusta turskasta. Jokaisella perheellä on keitolle oma reseptinsä, mutta useimmiten se sisältää härkäpapuja, kurpitsaa, maissia, riisiä, valkosipulia, herneitä ja maitoa. Tavoitteena on käyttää 12 erilaista viljaa ja raaka-ainetta symboloimaan 12 opetuslasta. Turska

on Jeesuksen vertauskuva.

Pasha-muottiin on yleensä kaiverrettu kirjaimet XB, tarkoittaen ”Kristus on ylösnoussut”.

Kuva: Maxim Tsyganov

Kiirastorstai tunnetaan Saksassa nimellä Gründonnerstag eli ”vihreä torstai”. Silloin tarjoillaan kirvelikeittoa. Kuva: Bernadette Wurzinger

Puolalainen zurek (yllä) ja Ecuadorissa nautittava fanesca (oikealla) ovat hyvin ruokaisia keittoja.

Kuvat: Radosław Drożdżewski ja Marioarer / Wikicommons.

Argentiinassa ja Italiassa luotetaan suolaisiin leivonnaisiin. Napolin alueella syödään pizza chienaa eli täytettyä pizzaa. Tämä piirakkaa muistuttava naposteltava on täytetty erilaisilla kypsennetyillä lihoilla ja juustoilla. Argentiinassa maistuu Tarta Pascualina eli pääsiäispiirakka. Herkullinen piirakka on täytetty ricottajuustolla, keitetyillä kananmunilla, pinaatilla, artisokalla ja persiljalla. Koska piirakka on lihaton, sitä voi nauttia myös paaston aikana. Piirakan kananmunat muistuttavat Jeesuksen ylösnousemuksesta.

Makeaa mahan täydeltä

Käydäänpä sitten käsiksi kansainvälisten ystäviemme mainitsemiin makeisiin herkkuihin.

Ortodoksien ruokaperinnettä on kulitsa. Se on pullamainen leipä, joka joko syödään sellaisenaan tai sen päälle levitetään pashaa. Kulitsan koristeisiin kuuluvat pashan tavoin kirjaimet XB, ja ortodoksisen perinteen mukaan myös leivän voi siunata pääsiäisyönä kirkossa. Kreikassa ja Portugalissa samantyyppisen pääsiäisleivän sisään on leivottu kokonaisia kananmunia.

Iso-Britanniassa ja muissa anglosaksisissa maissa, kuten Kanadassa, Australiassa ja Yhdysvalloissa, syödään pääsiäisenä ”kuumia ristipullia” (hot cross buns). Pullan eri osilla on omat merkityksensä. Päälle valeltu risti kertoo Jeesuksen ristiinnaulitsemisesta, käytetyt mausteet balsamoinnista ja appelsiininkuori katkerasta ajasta ristillä. Ristipullat ovat olleet pääsiäisperinne jo satojen vuosien ajan. Kreikkalaiset merkitsivät leipomuksensa ristillä jo 500-luvulla. St. Albanyn luostarin munkkia Thomas Rodcliffea pidetään tämän reseptin isänä.

Tarta Pascualina eli argentiinalainen pääsiäispiirakka. Se on lihaton, joten sitä voi nauttia myös paaston aikana. Kuva: Dr Trumpet / Wikicommons

Hän valmisti ristipullien tyyppisiä leipäsiä paikallisille köyhille pitkäperjantaina 1361.

Toinen anglosaksinen herkku on simnel cake, hedelmäkakku. Kakkua koristaa 11 marsipaanipalloa, jotka – arvasit oikein – edustavat 11 opetuslasta (Juudas Iskariot jätetään laskuista).

Herkuttelun voi päättää brasilialaisilla paçoca de amendoim namuilla.

Leonardo

Leguas Carvalho

Italiassa pääsiäispöytää koristaa Colomba di Pasqua eli pääsiäiskyyhky, joka nimestään huolimatta on leivonnainen. Se muistuttaa koostumukseltaan monille tuttua italialaista joulukakkua panettonea, paitsi että joulukakusta tutut rusinat loistavat poissaolollaan. Makeuden leipä saa kandeeratuista he-

delmistä. Leipä leivotaan kyyhkysen muotoon ja se koristellaan raesokerilla ja manteleilla.

Itä-Euroopan maita yhdistää myös makea leipä, joka tunnetaan Bulgariassa nimellä kozunak ja Romaniassa cozonac. Sitä nautitaan pääsiäisaikaan edellä mainittujen lisäksi mm. Serbiassa,

Alglosaksiset ”kuumat ristipullat”(hot cross buns) ovat miltei vuosituhantinen perinne. Kuva: LidiaSt

Italiassa pääsiäispöytää koristaa Colomba di Pasqua eli pääsiäiskyyhky. Kuva : N i

Kuva:

Pohjois-Makedoniassa, Moldovassa ja Kreikassa. Makea, rikas hiivataikina saa makunsa munista, maidosta ja voista. Mukana on usein rusinoita, ja satunnaisesti täytteeksi lisätään saksanpähkinää ja unikkoa. Myös Unkarissa tunnetaan samankaltainen pääsiäisherkku kalács, joka rikastetaan runsaalla määrällä rusinoita ja kanelia. Unkarilainen ystäväni kertoi, että hänen isoäidillään oli tapana joka pääsiäisenä valmistaa kyseistä herkkua isossa pyöreässä vuoassa. Leipä on niin suosittu, että jokaisella perheellä on oma salainen reseptinsä sen valmistukseen.

Lopuksi katsahdetaan latinalaisiin perinteisiin. Espanjassa mutustetaan rasvassa paistettuja rosquillas-donitseja, joiden koostumus on kakkumainen. Erityisen makunsa donitsit saavat aniksesta. Myös Hondurasissa nautitaan donitseista, mutta niiden valmistukseen käytetään maissitaikinaa ja juustomassaa, ja uppopaistamisen sijasta ne paistetaan uunissa.

Meksikossa pitkänperjantain jälkiruokakuningas on leipävanukas capitorada. Yleensä sen tekemiseen käytetään patongin kaltaista leipää, joka on uitettu sokerilla, kanelitangoilla ja neilikalla maustetussa siirappiliemessä. Vanukas koristellaan pähkinöillä, kuivatetuilla hedelmillä ja strösseleillä. Capitorada kertoo ristiinnaulitsemisesta: kanelitangot edustavat ristiä, neilikat nauloja ja leipä Kristuksen ruumista.

Vieläkö sokerihammasta kolottaa?

Aterian voi päättää brasilialaisilla herkuilla paçoca de amendoim, joita nautitaan pääsiäisen ohella myös muina brasilialaisina juhlapyhinä. Nimi juontuu tupi-kielen sanasta posok, joka tarkoittaa murustua. Nämä murenevat, herkulliset karamellit koostuvat muutamasta yksinkertaisesta raaka-aineesta: jauhettua maapähkinää, suolaa ja sokeria. Joissakin resepteissä on myös maniokkijauhoa. Yksinkertaista, mutta maistuvaa.

Herkullista ja siunattua pääsiäisen aikaa!

Toni Kaarttinen

Lähteet: Wikipedia, evl.fi, katolinen.fi, ortodoksi.net, Kirkko ja kaupunki, Viiniposti, Insider, Tasteatlas

Pentti Lempiäinen: Pyhät ajat. Kirjapaja, 1995.

Espanjassa maistuvat pääsiäisen aikaan rosquillas-donitsit.

Meksikossa pitkänperjantain jälkiruokakuningas on leipävanukas capitorada, jonka ainekset kertovat tarinaa ristiinnaulitsemisesta. Kuva: Alejandro Lugo

Itä-Euroopan maita yhdistää makea leipä. Kuva: Anatolii Popov Tolik

Kuva: StockSnap

uusi, valoisa ja raikas PelasTusarmeijan iCare-myymälä

Pelastusarmeijan iCare secondhand -myymälä avattiin 1.2.2023 Saloon kauppakeskus Plazaan.

Salon iCaren avautumisen jälkeen Pelastusarmeijalla on jo 15 myymälää ympäri Suomea.

Kello on vähän vaille kymmenen, ja ovien takana odottaa jo ryhmä asiakkaita. Tunnelma on innostunut.

Heti kymmenestä lähtien kassalla on jatkuva asiakasvirta. Vastuumyyjä Elli Virpo on iloinen ja tyytyväinen.

– Tätä päivää on odotettu kuin kuuta nousevaa! Miten ihanaa, että asiakkaat ovat löytäneet tänne. Tästä on hyvä jatkaa, Elli huikkaa ja lähtee palvelemaan seuraavaa asiakasta.

Avajaisissa olivat mukana myös Salon osaston johtajat, kadetit Robert ja Enni Becker. He iloitsevat uudesta myymälästä.

– Tämä on hieno lisä Salon secondhand-tarjontaan ja myös oiva tapa tuoda Pelastusarmeijaa tutuksi paikallisesti. Uskomme, että myymälän kautta ihmi-

set voivat löytää osaston ja osaston kautta myymälän.

Robert ja Enni myöntävät olevansa myös innokkaita kirpparilla kävijöitä.

– Todellakin. Tästä myymälästä tulee varmasti suosikkishoppailupaikkamme, Enni naurahtaa.

Hyvän mielen ostoksia

Salon myymälän raikas ilme ja tiuhaan uusiutuva valikoima houkuttavat monenikäisiä hyvän mielen secondhand-ostoksille. Tuotevalikoimassa on erityisesti vaatteita, astioita ja kodin sisustustavaroita.

Maija ja Pinja katselevat värikkäitä jakkuja. – Tämä on oikein siistin näköinen paikka.

Sebika Poudyal on muuttanut Saloon Helsingistä. Hän opiskelee Salossa sosiaalialaa.

– Olen innokas käytetyn tavaran ostaja. Olen käynyt täällä monilla kirppareilla, ja tämä myymälä on vaikuttava. Täällä näyttää olevan paljon valinnanvaraa.

Salolainen Eiro Koivupuro on puolestaan katselemassa koriste-esineitä. Hänelle jäi myymälästä myös positiivinen kuva. – Uskon, että tälle riittää kysyntää.

Hyvän mielen

lahjoituksia ja löytöjä

Ulla on myös kirppisihminen – jopa siinä määrin, että nurkat ovat täynnä tava-

Pelastusarmeijan iCare secondhand -myymälän avajaiset kiinnostivat monia. Myymälätoiminnan päällikkö Harri Lehteä hymyilyttää.

Ylh. vas: Avajaispäivänä kassalla riitti jonoa heti aamusta asti. Ylh. oik: Salon iCare-myymälän vastuumyyjä Elli Virpo, iCare-vastaava Heli Suomi ja Pelastusarmeijan Salon osaston johtajat, kadetit Enni ja Robert Becker. Alh. vas: Ukko Helberi ja Iida Laiho olivat tulleet ostoksille. Ukko löysi tyylikkään takin. Alh. oik: Myymälästä löytyy mm. laadukkaita vaatteita ja astioita.

roita. – Siksi olenkin tullut selvittämään, mitä kaikkea tänne saa lahjoittaa, Ulla sanoo nauraen.

Reino Kytöviita on matkustanut avajaisiin Turusta asti. Myymälästä tarttui mukaan pieni kassillinen tavaraa. – Kuulin, että tänään on avajaiset, niin halusin tulla katsomaan. Käyn kirppiksillä ja olen huomannut, että Salossa on usein erilaista ja parempaa tavaraa kuin Turussa, Reino vinkkaa. Hän on myös

iloinen siitä, että iCare on Pelastusarmeijan myymälä. – Teette paljon hyvää.

Nuoret Ukko Helberi ja Iida Laiho olivat tulleet ostoksille. Ukko löysi tyylikkään takin. – Käydään aina välillä shoppailemassa. Tämä myymälä näyttää tosi raikkaalta, ja täällä oli hyvä valikoima. Suosittelen!

Toni Kaarttinen & Heidi Saarela

Kuvat: Toni Kaarttinen

Pelastusarmeijan myymälät ovat olleet edelläkävijänä osa suomalaista katukuvaa jo 1970-luvulta lähtien, ja se on Suomen suurimpia secondhand-ketjuja. Ostamalla ja lahjoittamalla hyväkuntoisia vaatteita ja tavaroita iCare-myymälöihin olet mukana tukemassa Pelastusarmeijan arvoja ja tärkeää hyväntekeväisyystyötä. Katso: pelastusarmeija.fi/myymalat/icare

Salon iCare secondhand Kauppakeskus Plazan 2. kerroksessa (Vilhonkatu 8, Salo). Myymälä on avoinna ma–pe 10–19, la 10–17 ja su 12–16.

Raamatun arkeologia

Minna ja Kenneth Silver ovat arkeologeja ja historioitsijoita, jotka ovat erikoistuneet Raamatun arkeologiaan. Sarjassa kaivaudumme Raamatun aikaan, sanomaan ja erilaisiin näkökulmiin, jota se meille tarjoaa.

arkeologisia näkökulmia jeesuksen kuolemaan ja ylösnousemukseen

Jerusalem Jeesuksen aikana

Jerusalem oli 1. vuosisadalla jKr. suurkaupunki, jossa asui arviolta 70 000–80 000 ihmistä. Juhlapyhien, kuten pääsiäisen, aikoina väestö moninkertaistui.

Oranssi alue vastaa Jerusalemin nykyistä vanhaa kaupunkia, vaaleansininen alue Temppelivuorta, jossa oli Herodeksen temppeli, ns. Toinen temppeli. Temppelivuoren luoteiskulmasta näkyy tummanvihreällä merkitty Antonian linnake ja roomalainen varuskunta sekä maaherran istuin. Siellä Jeesusta ilmeisesti kuulusteltiin ja ruoskittiin. Vihreä alue lisättiin v. 41 jKr. jälkeen. Punainen ympyröity no. 1 on nykyinen Puutarhahauta ja no. 2 on Pyhänhaudan kirkon paikka, jälkimmäinen arkeologisesti todennäköisempi Jeesuksen hautapaikka. Molemmat haudat olivat roomalaisaikana 1. vuosisadalla jKr. kaupungin muurien ulkopuolella. Kuva: Holy Land Model -näyttelyesite.

Editoinut: Kenneth Silver

Evankeliumien kuva Jeesuksen kärsimyksestä, kuolemasta ja ylösnousemuksesta

Jeesuksen kärsimystä koskevat kuvaukset ovat yhteneväisimpiä evankeliumikertomuksissa. Kertomukset eivät myöskään ole ristiriidassa arkeologisen todistusaineiston kanssa.

Jeesus opetuslapsineen vietti happamattoman leivän juhlan ensimmäistä ja suurinta päivää ns. yläsalissa, Jerusalemissa, jonne pääsiäislammas oli katettu. Aterian jälkeen Jeesus siirtyi rukoilemaan Jerusalemin itäpuolella sijaitsevaan Getsemaneen, jossa oli heille entuudestaan tuttu maatila. Getsemanen rukoustaistelua ihmiskunnan synnin, juutalaisen kansan ja Jerusalemin puolesta kuvataan myöhemmissä ikonografissa teoksissa niin, että ”tuolloin kivetkin vuosivat verta”.

Jeesuksen pidätys, kuulustelut, tuomitseminen ja ristiinnaulitseminen

Getsemanessa tapahtui ylipapin ja vanhempien toimesta Jeesuksen pidätys, minkä jälkeen Jeesusta kuljetettiin ympäri Jerusalemia ja kuulusteltiin viisi kertaa. Häntä syytettiin kansan lietsomisesta ja kapinasta Rooman keisaria vastaan, vaikka maaherra Pontius Pilatus ei hänestä syytä löytänytkään. Lopulta Jeesus tuomittiin ristiinnaulittavaksi, mikä oli tuomio poliittisesta rikoksesta.

Usein unohdetaan, että roomalaisten kuulusteluihin ja ristiinnaulitsemiseen kuului uhrien avoin kiduttaminen ja pahoinpiteleminen (Joh. 19:1–3), mikä näkyy myös siitä, että Jeesus ei ruoskinnan

jälkeen kyennyt omin voimin kantamaan ristin poikkipuuta (patibulum) teloituspaikalle. Teloituspaikka Golgata (pääkallonpaikka) oli vanha kivilouhos Jerusalemin ulkopuolella. Yleensä teloitukset tehtiin mahdollisimman näyttävillä paikoilla pääteiden varsilla, mikä näkyy myös ristin yläpuolelle asetetusta monikielisestä päällekirjoituksesta: ”Jeesus Nasaretilainen, juutalaisten kuningas”, jonka haluttiin näkyvän.

Vaikka ristiinnaulitsemisesta on runsaasti kirjallisia viittauksia, on vain kaksi arkeologista esimerkkiä. Ensimmäinen juutalaissotien aikana 66–73 jKr. Jeru-

salemiin haudattu mies löytyi v. 1967, ja toinen Britanniasta myöhäisantiikin aikana kuollut mies löytyi v. 2017. Molemmissa tapauksissa henkilön kantapään luu oli lävistetty naulalla, epäluonnolliseen asemaan.

Ristiinnaulitseminen oli yksi julmimmista teloitustavoista, koska henkilö ei kuollut verenhukkaan vaan hitaasti tukehtumalla. Tarkoituksena olikin aiheuttaa uhreille paljon ja niin pitkäkestoista kärsimystä kuin vain oli mahdollista. Jeesuksen ”nopea kuolema” hämmästytti jopa roomalaisia, koska monesti kärsimystä ristillä kesti päiväkausia.

Tyroslaisia hopeisia tetra- ja didrakmoja raha-aarteesta Israelista. Juudas kavalsi Jeesuksen 30 hopearahasta, mikä vastasi noin 1–3 kuukauden työmiehen palkkaa. Oikealla: tetradrakma (sen rahallinen arvo oli 4 roomalaista denaaria). Kuva: Israelin antikviteettiviraston luvalla.

Israelista v. 1967 löydetyn ristiinnaulitun miehen kantapään luu, jossa naula jäljellä. Kuva: Kenneth Silver, Israel Museo. Israelin antikviteettiviraston luvalla.

8

8

Vaikka henkilöt teloitettiin rikollisina, luovutettiin vainajat ilmeisesti omaisille perinteistä hautausta varten, kuten Jeesuksenkin kohdalla. Jeesus haudattiin ”uuteen, rikkaan miehen hautaan” Joosef Arimatialaisen toimesta. Ruumis pestiin, käsiteltiin hyväntuoksuisilla hajusteilla kuten mirhalla ja aaloella, ja käärittiin lopuksi pellavakääreisiin.

Perinteisen kirkkohistoriallisen käsityksen mukaan Jeesuksen haudan sijainnin ensimmäisen identifioinnin tekivät keisari Konstantinus Suuri ja hänen äitinsä Helena Pyhällä Maalla vierailun yhteydessä v. 326 jKr. Paikalle rakennettiin Konstantinus Suuren toimesta Pyhän haudan kirkko. Uudet tutkimukset tukevat Pyhän haudan kirkon asemaa Jeesuksen hautapaikkana ja Golgatan sijaintia nykyisen kirkon sisällä. Täyttä varmuutta asiasta ei ole saatu. Ns. Gordonin Golgata ja puutarhahaudaksi kutsuttu hauta ”löydettiin” v. 1883, 250 metriä nykyisestä Jerusalemin Vanhan kaupungin Damaskus-portista poh-

joiseen. Hauta kuvaa hyvin varakasta yksityishautaa, mutta se ei ollut roomalaisaikana uusi, vaan alun perin rautakaudelta ja uusiokäytössä.

Arkeologisia todisteita ylösnousemuksesta?

Yksi mielenkiintoisimmista Jeesuksen kärsimyshistoriaan liitetyistä arkeologisista jäännöksistä on niin kutsuttu Torinon käärinliina, jota on pidetty Johanneksen evankeliumin mainitsemana Jeesuksen käärinliinana. Jo vuonna 1898 otetuista valokuvista näkyy kuolleen miehen kasvot ja kääntöpuolella miehen selkäosa. Liinan lääketieteellinen tutkimus osoitti, että mies kuoli ristiinnaulitsemisen seurauksena. Liinaa pidettiin aitona 1980-luvulle asti, jolloin se ajoitettiin keskiaikaiseksi. Myöhemmät tutkimukset ovat kuitenkin kyseenalaistaneet tuloksen, koska kyseinen radiohiiliajoituksen näytepala oli otettu liinan keskiaikaisen paikan kohdasta. Teoria liinan roomalaisaikaisuudesta perustuu kankaan kudok-

seen, siitepölytutkimuksiin sekä henkilön ruoskimisesta, ristiinnaulitsemista ja keihästämisestä johtuvista lääketieteellisistä traumoista ja juutalaiseen hautaustapaan. Valokuvien mukaan vainajan silmässä olisi maaherra Pontius Pilatuksen raha vuodelta 30/31 jKr. Rahan antama ajoitus on yhteneväinen rahatutkimuksen, historiankirjoituksen ja evankeliumien tietojen kanssa. Lisäksi liinan veren DNA-tutkimus osoittaa henkilön olleen juutalainen, ja veriryhmän perusteella tämä oli kotoisin Galilean alueelta. Torinon tyhjä käärinliina, joka on myös mallinnettu kolmiulotteisesti, niin että vainajan muoto on näkyvissä, muistuttaa meitä Jeesuksen kärsimyksestä ja ylösnousemuksesta.

Kenneth Silver

historian tohtori, tutkija ja Tukholmassa sijaitsevan Välimeren museon kreikkalais-roomalaisten kokoelmien intendentti ja osastonjohtaja

Ylipappi Kaifaksen luuarkku 1. vs. jKr. Jeesuksen kuulusteluista tunnetun ylipappi Kaifaan luuarkku löytyi Jerusalemista 1990-luvulla. Kuva: Kenneth Silver, Israel Museo. Israelin antikviteettiviraston luvalla.

minä & PelasTusarmeija

Työntekijöitä, ystäviä, upseereita, sotilaita, siviilijäseniä, vapaaehtoisia – olemme kaikki osa Armeijaa! Sarjassa esitämme enemmän tai vähemmän kiperiä kysymyksiä.

Tässä kuussa niihin vastaa:

ilkka nummela

majuri, eläkeupseeri

Milloin tutustuit Armeijaan ensi kerran?

– Lapsuudessa näin Pelastusarmeijan upseerin tuovan Sotahuutoa mopedilla naapuripihaan. Kesällä 74 työtoveri vei minut Pelastusarmeijan kokoukseen.

Miksi halusit liittyä Armeijaan? – Pidin Armeijan tavasta toimia, julistaen Jumalan Sanaa. Tärkeimpänä Jumalan johdatus mukaan tulossa.

Kun olit lapsi, miksi halusit tulla isona?

– Traktorin kuljettaja, veturinkuljettaja, mielisairaanhoitaja, rajavartija.

Mikä on lempiruokasi?

– Olen mielestäni ”kaikkiruokainen”, lähinnä muusi ja soosi.

Mikä on sinulle tärkein pääsiäisruoka- tai herkku?

– Mämmi.

Rakkain harrastuksesi?

– Lenkkeily luonnossa.

Kuka on sankarisi?

– Jeesus Kristus.

Saat yhden supervoiman. Mikä se olisi – ja miksi?

– Vainotut ja vangitut kristityt pääsisivät vapaiksi koko maailmassa.

Mikä kirja on tehnyt sinuun suurimman vaikutuksen, Raamatun ohella?

– Jumalan ihmisten elämäkerrat.

Mikä on lempi raamatunpaikkasi?

– Hepr. 12:2. ”Katse kiinnitettynä uskon alkajaan ja täydelliseksi tekijään, Jeesukseen, joka edessään olevan ilon vuoksi kärsi ristin, häpeästä välittämättä, ja istuu nyt Jumalan oikealla puolella.”

Kuvittele, että sinulla on tunnusbiisi, joka lähtee soimaan, kun astut huoneeseen. Mikä tämä biisi on?

– ”Golgatan veressä voima on.”

Voisit matkustaa minne vain. Mihin matkustaisit?

– Huippuvuorille.

Mitä pelkäät?

– Kärsimystä.

Mikä lohduttaa sinua, kun olet surullinen?

– Hengellinen musiikki ja laulut.

Jos voisit poistaa maailmasta yhden asian, mikä se olisi?

– Sodat.

Mitä teet, kun muut eivät ole näkemässä?

– Puhun yksinäni. Äiti opetti, että silloin saa mieleisiään vastauksia.

Mikä on paras neuvo, mikä sinulle on koskaan annettu?

– Rukoile ja tee työtä.

Mikä on ollut elämäsi paras hetki?

– Kun sain antaa elämäni Herralle Jeesukselle ja tulla Häneen uskovaksi.

Mikä on elämäsi tunnuslause?

– Vaikka tavoite on kaukana –”Rakasta lähimmäistä niin kuin itseäsi”.

Kerro jotain mielenkiintoista, mitä muut eivät ehkä tiedä sinusta:

– Jos isäni eläisi, hän olisi 18.3. täyttänyt 119 vuotta.

Ilkka osana Pelastusarmeijan nimipäiväkalenteria vuonna 2010.

Ilkka pilkkimispuuhissa.

Det är fullbordat

Joh. 19:30

Påsken kommer samtidigt som Frälsningsarméns ledare från hela världen har kallats samman för att välja en ny general. Privilegiet att tjänstgöra i rollen som internationella ledare håller nu på att ta slut för (kommendör) Rosalie och mig, och vi försöker slutföra det som vi hade föresatt oss att göra. Snart måste vi säga: ”Det är klart”.

Så när jag tänker på påsken dras jag till Jesu ord på korset: ”Det är fullbordat”. Men hur mycket djupare är inte de orden på Jesu läppar som finns nedtecknade i Johannes 19:30. Hans jordiska liv och verksamhet – det största av alla människoliv och den mest långtgående av alla tjänster – var fullbordat.

Det är klart

Men orden ”Det är färdigt” får ännu djupare betydelse när vi tänker på att Jesus sade dem på sitt eget arameiska språk, så ordet han använde indikerar fullständig underkastelse – det var fullkomligt innan han dog. Kristus, Gud-som-intekunde-dö frivilligt var helt underkastad att bli människa. På så sätt upplevde han smärta, lidande och själva döden. Paulus upprepar detta i Filipperbrevet

2: 5-8 när han skriver: ”Var så till sinnes som Kristus Jesus var: Han var till i Guds gestalt men räknade inte jämlikheten med Gud som segerbyte utan utgav sig själv och tog en tjänares gestalt och blev människan lik. När han till det yttre hade blivit som en människa, ödmjukade han sig och blev lydig ända till döden – döden på korset.” Jesus iklär sig vår mänsklighet. Han förstår oss. Han upplevde det extrema av en offentlig avrättning med all sin förnedring. Hans identifikation med oss i den mänskliga erfarenheten – inklusive smärta, lidande och död – är fullbordad.

Det är klart.

Generalens påskhälsning

När Johannes senare skrev sitt evangelium på grekiska skrev han ner ”Det är fullbordat” som Jesu sista ord, med ett ord från finansvärlden som betyder ”betalas i sin helhet”. Så evangelisten påminner oss om att han i Jesu fullständiga underkastelse betalade syndens skuld för hela mänskligheten. På korset har vårt konto betalats i sin helhet. Paulus förbinder ”betald i sin helhet” med att inte längre räkna våra synder och den viktiga betoningen av försoning genom korset. Han beskriver detta i 2 Korintierbrevet 5:19: ”Gud var i Kristus och försonade världen med sig själv. Han tillräknade inte människorna deras överträdelser...” Synden är inte längre frågan – det enda som är av betydelse är hur vi kommer att bemöta en Frälsare som har betalat kontot i sin helhet.

Det är klart.

I början av året bekräftade jag ”en gång för alla Gud”. I Romarbrevet 6:10 läser vi: ”Hans död var en död från synden en gång för alla, men hans liv är ett liv för Gud.” Guds försörjning för oss började med ett nytt förbund, som började med korset. En gång för alla. Betalat i sin helhet. Hebreerbrevet 9:28 påminner oss om att Kristus offrades en gång för att ta bort mångas, inklusive våra, synder medan Johannes 1:29 förkunnar: ”Se, Guds lamm, som tar bort världens synd”. Det är min synd, och din synd.

Det är klart.

I sanningen att Kristus dog en gång för alla finns också sanningen att han lever, och eftersom han lever kan vi också leva. Detta är kärnan i påskbudskapet. Oavsett vad som kommer förblir sanningen om Guds handling för vår räkning bergfast. Oavsett vad som kommer är vi trygga i hans händer och fullt medvetna om hans försörjning. Oavsett

vad som kommer kan vi leva som ”mer än erövrare” och ”övervinnare mitt i allting”, eftersom hans nåd är tillräcklig och han är trofast. Romarbrevet 5: 8 säger: ”Men Gud visar sin egen kärlek till oss i detta: medan vi fortfarande var syndare dog Kristus för oss.” Det är klart! För en gång för all tid ... och det förändrar allt.

Det är klart.

Kommendör Rosalie ansluter sig till mig och skickar varma påskhälsningar till er.

Brian Peddle General

Frälsningsarméns internationella ledare

Illustration: Gerd Altmann

armeijassa tapahTuu

miesTen HenGellinen PÄivÄ HÄmeenlinnan osastossa

Lauantaina 22.4. klo 10–16

Ohjelmassa opetusta, keskustelua ja musiikkia. Lounas ja kahvi. Ilmoittautumiset 13.4. mennessä: kotka.osasto@pelastusarmeija.fi

Järjestäjänä Pelastusarmeijan miestyö

Aamuhartaus

Radio Dei

Ma 10.4. klo 7.50, uusinta 16.50

kapteeni Riku Leino

TV-jumalanpalvelus

Tampere / studiokirkko

YLE TV1

Su 23.4.

Majuri Saga Lippo saarnaa

Aamuhartaus

YLE Radio 1

la 22.4. klo 6.50

lehtori Jorma Pollari

Radio YLE 1 hartaudet kuunneltavissa

YLE Areenassa 30 päivän ajan julkaisuajankohdasta. Yle TV1 jumalanpalvelus katsottavissa Yle Areenasta vuoden ajan julkaisuajankohdasta.

PelasTusarmeijan aPu ukrainan sodasTa kärsiville jatkuu

Ukrainalainen Yulia saa apua Pelastusarmeijan joukoilta Batumissa Georgiassa. Hän pakeni äitinsä ja lastenlastensa kanssa Puolan ja Bulgarian kautta Georgiaan.

– Näin, kun naapurikylät tuhoutuivat, ja pakomatkalla siltoja pommitettiin. Odotimme rajalla kolme päivää 13 kilometrin jonossa. Monet naapurit ja ystävät, joiden kanssa olemme viettäneet paljon aikaa, on nyt tapettu. He ovat vielä puhelimessani, mutta heitä ei enää ole. En vain voi ymmärtää miksi, Yulia kertoo ja jatkaa: – Georgiassa meidät otettiin lämpimästi vastaan. Etsimme auttajaa ja löysimme Pelastusarmeijan. Saimme apua, ja lapset pääsivät Pelastusarmeijan leirille. Tällaiseen meillä ei olisi ikinä ollut varaa.”

Voit tukea Pelastusarmeijan toimintaa Ukrainan sodasta kärsivien auttamiseksi. Lahjoittaa voit osoitteessa: bit.ly/pelastusukraina

Komentaja Rosalie Peddle ja kenraali Brian Peddle tekemässä halleluja-tervehdystä Temppelissä Pelastusarmeijan 130-vuotisjuhlaviikonloppuna.

PelasTusarmeijan termiT tutuksi

Halleluja-terveHdys

Pelastusarmeijalaiset tervehtivät usein toisiaan huudahtamalla ”Halleluja!” Tämä voi kuulostaa sinusta erikoiselta; siksi on hyvä hieman avata, mistä on kyse.

”Halleluja” on alun perin hepreaa, ja se tarkoittaa suomeksi ”kiittäkää Jumalaa”. Kristityn sydän on joskus niin täynnä iloa, että on ihan pakko huudahtaa riemusta.

Kun pelastusarmeijalainen käyttää sanaa ”halleluja”, hän ilmaisee olevansa kiitollinen Jumalalle siitä kaikesta hyvästä, mitä Jeesus on hänen elämäänsä antanut. Mutta kun hän sanoo ”halleluja” tervehtiessään toveriaan, sisältyy siihen myös ajatus ”olen Jumalalle kiitollinen sinusta”.

Kun sotaväessä tervehditään tai tehdään kunniaa, viedään käsi lippaan. Pelastusarmeijassa ei ole tällaista tapaa. Sen sijaan saatetaan joskus tervehdittäessä nostaa oikea etusormi ylös ja osoittaa kohti taivasta. Tällä halutaan ilmaista, että kunnia kuuluu yksin Jumalalle.

Toimittanut: majuri Saga Lippo

seuraavassa numerossa

Kuva: Toni Kaarttinen

Everstien Patrick & Anne-Dore Naudin

jäähyväishaastattelu

Sotahuuto on Pelastusarmeijan lehti, joka ilmestyy 11 kertaa vuodessa Se kertoo Pelastusarmeijan maailmanlaajuisesta työstä ja tarjoaa artikkeleissaan hyvää sanomaa.

KRIGSROPET

Frälsningsarméns tidning i Finland

Tilaukset: puh. (09) 681 2300 sotahuuto@pelastusarmeija.fi pelastusarmeija.fi/sotahuuto

Tilaushinnat: Suomeen ja Viroon vuosikerta 25 €, muihin maihin 50 €

Pelastusarmeijan virallinen äänenkannattaja Suomessa 133. vuosikerta

Kansallinen päämaja ja toimitus: Uudenmaankatu 40, Helsinki

Postiosoite: PL 161, 00121 Helsinki

Puhelinvaihde: (09) 681 2300

Sähköposti: sotahuuto@pelastusarmeija.fi

Kotisivut: pelastusarmeija.fi facebook.com/pelastusarmeija

Kansallinen johtaja: eversti Patrick Naud

Vastaava toimittaja: majuri Esa Nenonen

Toimitussihteeri ja ulkoasu: Toni Kaarttinen

Toimituskunta:

Patrick Naud, Esa Nenonen, Toni Kaarttinen, Mira Vuorenpää, Saara Ertamo, Heidi Vuorenoja

Perustaja: William Booth

Kansainvälinen johtaja: kenraali Brian Peddle

Kansainvälinen päämaja: The Salvation Army, IHQ, 101 Queen Victoria Street, London EC4P 4EP, UK

Toimitus ei vastaa

pyytämättömistä kirjoituksista

Painopaikka: Lehtisepät Oy, Lahti 2023

ISSN 0356-3340 (painettu)

ISSN 2489-5814 (verkkojulkaisu)

Kansikuva:

Deborah Hudson

uskomme rukouksen voimaan!

Rukoilemme jokaisena arkipäivänä aamuhartauksissamme.

Lähetä esirukouspyyntösi meille: pelastusarmeija.fi/esirukous, sähköpostitse rukous@pelastusarmeija.fi tai kirjeitse

Pelastusarmeija, PL 161, 00121 Helsinki, kuoreen merkintä ”Esirukous”

kuinka tulla uskoon?

Ei ole yhtä ainoaa oikeaa valmista kaavaa, jonka mukaan ihminen tulee uskoon.

Monet ovat kuitenkin kokeneet, että tämä rukous on ollut hyvä ensimmäinen askel henkilökohtaiseen suhteeseen Jumalan kanssa.

Herra Jeesus Kristus, Olen todella pahoillani niistä asioista, joissa olen tehnyt väärin elämässäni. Anna minulle anteeksi. Luovun nyt kaikesta, minkä tiedän vääräksi.

Kiitos siitä, että kuolit puolestani ristillä, jotta voin saada anteeksi ja tulla vapaaksi.

Kiitos siitä, että tarjoat minulle anteeksiantamuksen ja Pyhän Hengen lahjaksi.

Tule elämääni Pyhän Henkesi kautta ja ole kanssani ikuisesti. Kiitos, Herra Jeesus. Aamen.

Käännetty Alfa-materiaalista Alfa Suomen luvalla.

Mutta Jeesus sanoi:

”Antakaa lasten olla, älkää estäkö heitä tulemasta minun luokseni.

Heidän kaltaistensa on taivasten valtakunta.”

Matteus 19:14

Piirrokset ovat tehneet

Pelastusarmeijan Solhemin ja Merimajan päiväkodin lapset.

juhlista pääsiäistä hyvällä sanomalla

Haluan tilata Sotahuudon

Tilaamalla tuet Pelastusarmeijan työtä kotimaan vähävaraisten hyväksi.

Tilaushinnat: Suomi ja Viro, vuosikerta, 25 €, Muut maat, vuosikerta, 50 € Nyt on mahdollista tilata myös digilehti paperisen sijasta.

Tilaan itselleni Tilaan ystävälleni. Ystäväni nimi ja osoite (tai sähköpostiosoite, jos digitilaus):

Tilaan digilehden

Nimeni:

Osoitteeni:

Sähköpostini:

Puhelinnumeroni:

Suomen

Vastaanottaja maksaa postimaksun

Pelastusarmeijan Säätiö

Tunnus 5007467

00003

Vastauslähetys