16 YMPÄRISTÖNSUOJELU

Pohjoisen napa-alueen ilmasto on säilynyt melko muuttumattomana viimeisimmän jääkauden päätyttyä noin 10 000 vuotta sitten, vaikka alueen sääolosuhteet ja pinnanmuodot ovat aina vaihdelleet suuresti vuodenajasta ja vuodesta riippuen. Näin ollen jatkuva mukautuminen vaihteleviin olosuhteisiin on rakentunut osaksi pohjoisen napa-alueen alkuperäiskansojen elämää. Tänä päivänä pohjoinen napa-alue ja sen asukkaat kohtaavat kuitenkin ilmastonmuutoksen pahimmat vaikutukset, mitkä kattavat niin merijään vähenemisen, ikiroudan sulamisen kuin kasvillisuus- ja eläinkantojen muuttumisen.

Kulttuuri ja perinteiset elinkeinot muuttuvassa

maailmassa

Pohjoisen napa-alueen valtioiden suhtautuminen alueillansa eläviin alkuperäiskansoihin vaihtelee merkittävästi. Esimerkiksi Suomi, Ruotsi ja Kanada ovat viime vuosina pyrkineet sovittelemaan alueidensa alkuperäiskansojen kanssa historian tulehtunutta painolastia. Suomessa saamelaisia elää noin 9000, heistä noin puolet Lapin maakunnan perinteisillä saamelaisalueilla. Valtio on turvannut saamelaisille itsehallinnon kieltään ja kulttuuria koskevissa asioissa, mutta esimerkiksi poronkasvatus nostattaa vielä runsaasti kysymyksiä. Tämä osittainen itsemääräämisoikeus on antanut saamelaisille mahdollisuuksia turvata omaa kulttuuri-identiteettiänsä. Sen sijaan Yhdysvalloissa ja Venäjällä suhtautuminen alkuperäiskansojen kohtaamiin ongelmiin ja heidän itsemääräämisoikeuksiinsa on ollut paljon viileämpää, kun valtioita ovat kiinnostaneet enemmän ikiroudan kohmeesta vapautuvat mineraalivarat ja kansainväliset kauppareitit Pohjoisella Jäämerellä.

Syrjäisten asuinseutujen ja ankarien luonnonolosuhteiden vuoksi omavaraisuus on aina ollut keskeisessä roolissa pohjoisen napapiirin alkuperäiskansojen elämää, ja vielä tänäkin päivänä alkuperäiskansat luottavat ennen kaikkea itseensä. Keskeistä menestymiselle näillä alueilla on ruokaturva. Samalla perinteisten elinkeinojen harjoittamisessa ei ole kyse vain riittävän ruoan saamisesta, vaan myös mahdollisuudesta ilmaista omaa kulttuuria, identiteettiä ja perinteitä. Muun muassa poronkasvatuksella on saamelaisille valtava kulttuuri-identiteettiin sidonnainen merkitys poroista saadun lihan ja muiden hyödykkeiden ohella. Perinteisten elinkeinojen merkitys jokapäiväisessä elämässä kuitenkin vaihtelee suuresti eri alkuperäisasukasyhteisöjen kesken. Jotkut, kuten Grönlannin inuiitit ja Siperian Tšuktšit, luottavat pitkälti vanhoihin perinteisiinsä kalastuksen parissa taatakseen ruoan riittävyyden, kun taas toisilla yhteisöillä, kuten Alaskan alkuperäiskansoilla, on mahdollisuus ostaa ruokaa nykyaikaisista supermarketeista.

Itsemääräämisoikeuden tärkeys

Pohjoisen napa-alueen alkuperäiskansat omaavat työkalut ja tietotaidon arvioidakseen kotiseutujensa muuttuvaa ilmastoa paremmin kuin ketkään muut, ovathan he aina kutsuneet näitä seutuja kodikseen. Tämän toteutumisen ehtona on kuitenkin se, että alkuperäiskansoille taataan oikeus itsehallintoon omilla alueillansa, niin kulttuuria, perinteisiä elinkeinoja ja elämäntapoja koskevissa kysymyksissä. Heille täytyy antaa myös mahdollisuuksia vaikuttaa laajemmin politiikkaa, jotta alkuperäiskansat eivät marginalisoidu ulos omien kotivaltioidensa politiikasta. Vastavuoroisesti pohjoisen napa-alueen valtiot voivat auttaa alkuperäiskansoja säilyttämään omaa perinnetietoaan esimerkiksi integroimalla sen osaksi alueellisten koulujen opetusohjelmaa, sekä auttamaan alkuperäiskansoja laajempien ilmastonmuutoksen johtuvien haasteiden kanssa, kuten tieinfrastruktuurin ylläpitämisessä.

Ruokaturvan ohella myös taloudellisilla aktiviteeteilla on merkitystä pohjoisen napapiirin alkuperäiskansojen elämään tämän päivän globaalissa maailmassa. Nämä rajoittuvat alueella lähinnä kalateollisuuteen, kaivostoimintaan ja turismiin. Kalateollisuus tarjoaa alkuperäiskansoille erinomaisia mahdollisuuksia toteuttaa paitsi perinteisiä elinkeinojaan että soveltaa tietämystänsä kalastuksesta kestävällä tavalla teollisuuden toimintaan. Kaivostoiminta ja turismi painottuvat sen sijaan puhtaasti rahan tahkoamiseen, vaikka turismisektori tarjoaakin alkuperäiskansoille myös mahdollisuuksia opettaa vierailijoille omasta kulttuuristaan ja kotialueensa luonnosta. Palkkatyö voi joko latistaa yhteisön mielenkiintoa perinteisten elinkeinojen harjoittamiseen, tai päinvastoin mahdollistaa sen, kun yhteisöillä on varaa metsästysvälineisiin, aseisiin ja polttoaineeseen. Esimerkiksi Alaskan ja Kanadan monissa alkuperäisasukasyhteisöissä, jotka saavat pääsiallisen toimeentulonsa palkkatyöstä öljynjalostamisen parissa, ruoan ostaminen supermarketeista on yleistä ja kiinnostus perinteisiä elinkeinoja kohtaan vähäistä.

Pohjoisen napa-alueen alkuperäiskansojen itsemääräämisoikeus on tärkeää, jotta vuosituhansien aikana karttunut perimätieto arktisesta luonnosta ei katoa, vaan siirtyy jälkipolville. Ilmastonmuutoksen tuoma nopea muutos haastaa ikivanhan perimätiedon paikkansapitävyyttä, ja yksi ainoa puuttuva sukupolvi voi katkaista koko ketjun ja johtaa tiedon menettämiseen. Mitä enemmän pohjoisen napa-alueen alkuperäiskansoilla on mahdollisuuksia vaikuttaa omaan elämäänsä, sitä paremmin he voivat mukautua ilmastonmuutoksen vääjäämättömiin vaikutuksiin.

LÄHTEET: https://www.arcticwwf.org/the-circle/stories/indigenous-peoples-have-the-knowledge-and-practices-to-support-climate-resilience/ https://gjia.georgetown.edu/2021/02/23/indigenous-peoples-and-climate-justice-in-the-arctic/ https://www.ilmasto-opas.fi/artikkelit/ilmastonmuutos-ja-suomen-saamelaiset https://www.rferl.org/a/russia-arctic-indigenous-peoples-losing-traditional-way-life-climate-change/30973726.html

Adaptation Actions for a Changing Arctic: Perspectives from the Bering-Chukchi-Beaufort Region, 2017

”

Pohjoisen napa-alueen alkuperäiskansat omaavat työkalut ja tietotaidon arvioidakseen kotiseutujensa muuttuvaa ilmastoa paremmin kuin ketkään muut.