YKSILÖN ELINEHDOT KRIISINHALLINNAN KESKIÖÖN

TEKSTI: PIHLA HANKAMÄKI KUVA: CLAUDIO SCHWARZ / UNSPLASH

Venäjän hyökkäyssodan kiihdyttämien globaalien energia- ja ruokakriisien vaikutukset osuvat kipeimmin kehittyvien maiden köyhiin ja marginalisoituihin väestöryhmiin, mikä voi eskaloida olemassa olevia sotilaallisia konflikteja ja sytyttää uusia. Moninaiset kriisit vaativat nyt kansainvälisen yhteisön oikea-aikaista puuttumista, jotta tilanteiden kärjistyminen ja konfliktien kasautuminen vältettäisiin.

”Maailma on nyt kriisiytyneempi kuin vuosikymmeniin, sillä käynnissä ilmastokriisin ja sodan lisäksi ovat edelleen myös pandemia ja terveydenhoidon kriisi, köyhyys, talous- ja inflaatiokriisi, elinehtojen saatavuuden kriisit kuten vesi-, ruoka- ja energiakriisit sekä humanitaarinen kriisi Afrikan sarvessa”, sanoo kansainvälisen kriisinhallinnan asiantuntija Antti Häikiö

Ruoan hinnan nousun vaikutukset osuvat kaikkein kipeimmin kehittyviin talouksiin, joissa ihmiset käyttävät valtaosan tuloistaan ruokaan. Nousevien hintojen vuoksi 71 miljoonaa ihmistä ajautui köyhyyteen pelkästään kevään 2022 aikana. Köyhyys uhkaa erityisesti alhaisen tulotason kotitalouksia Balkanilla, Saharan eteläpuolisessa Afrikassa sekä Kaspianmeren ympäristössä.

YK:n ja Maailmanpankin Pathways for Peace-raportin mukaan monet nykypäivän konfliktit syntyvät osattomuuden ja epäoikeudenmukaisuuden tunteista, joita poliittiset johtajat ruokkivat ja käyttävät hyväkseen ihmisten mobilisoimiseksi väkivaltaan. Strategia on toimiva, erityisesti jos ihmiset kokevat, että heillä ei ole mitään menetettävää.

Esimerkiksi Sahelin alueen pitkään jatkuneissa konflikteissa taustalla ovat ilmastonmuutoksesta aiheutuva kuivuus ja sen pahentama niukkuus ruoasta ja vedestä, sekä useiden etnisten ryhmien syrjäyttäminen poliittisesta päätöksenteosta. EU:lla on ollut Sahelin alueella useita kriisinhallin- taoperaatioita, joissa on painotettu terrorismin ja rikollisuuden torjuntaa, jolloin alueen kokonaisvaltaisempi kehitys on jäänyt toissijaiseksi teemaksi.

Häikiön mukaan kansainvälisen yhteisön operaatioissa toistuvat usein samat piirteet, jotka heikentävät operaatioiden onnistumismahdollisuuksia. Sotilaalliset toimijat johtavat prosessia liian pitkään, eikä ihmisten elämän edellytyksiin - koulutukseen, infrastruktuurin kehitykseen ja terveydenhuoltoon - panosteta riittävästi. Tällöin valtio pysyy hauraassa ja riskialttiissa tilassa, jossa sotilaallista voimaa käyttävät määrittävät politiikan suunnan.

Onko kriisinhallinta todella kriisin hallintaa vai juoksemmeko me kriisien perässä yrittäen ratkoa niitä parhaiden kykyjemme mukaan?

Häikiö korostaa ennaltaehkäisyä kriisien ratkomisessa: ”Onko kriisinhallinta todella kriisin hallintaa vai juoksemmeko me kriisien perässä yrittäen ratkoa niitä parhaiden kykyjemme mukaan?”

Kun väkivallan kierre kerran alkaa, sitä on vaikea saada loppumaan. Sotilaallisiin konflikteihin asti eskaloituneet tilanteet vaativat valtavasti resursseja rauhan palauttamiseksi, yhteiskunnan ja yhteisöjen jälleenrakentamiseksi, sekä aiheuttavat suurta inhimillistä kärsimystä. Pahimmillaan sodat pyyhkivät pois viikoissa yhteiskunnallisen kehityksen, jonka rakentamiseen on kulunut vuosikymmeniä. Siksi huomion pitäisi olla kriisien ennaltaehkäisyssä.

Häikiö varoittaa konfliktien ja kriisien kasautumisesta, sillä esimerkiksi 1990-luvun sodat Afrikassa ja Länsi-Balkanilla sitovat edelleen resursseja konfliktien jälkihoitoon samanaikaisesti, kun uudet ja vielä pahemmat kriisit haastavat kansainvälistä yhteisöä.

Lähteet:

Antti Häikiön haastattelu Rauhanliiton Rauhacast-podcastissa 28.9.2022 jaksossa: ”Miten globaali kokonaisturvallisuus pysyy agendalla militarisoituvassa Euroopassa?”

Norman Sempijja & Ekeminiabasi Eyita-Okon (2022) Examining the effectiveness of the EU security-development strategy in tackling instability in the Sahel: The case for an alternative strategy?, South African Journal of International Affairs

YK:n julkaisu (2018): Pathways for Peace - Inclusive Approaches to Preventing Violent Conflict