> Joustavissa oppimisympäristöissä voidaan ensin oppia yhdessä ja sitten jakaa luokka kahteen osaan äänieristetyn lasiseinän avulla.
>
Joustavissa oppimisympäristöissä
oppilaat oppivat yhdessä Teksti Anna Työrinoja Kuvat Frida Lönnroos
Uusi Hämeenkylän yhtenäiskoulu valmistui kesällä 2020 Vantaan Varistoon. Koulun tilat muodostuvat joustavista oppimisympäristöistä, jotka ovat muunneltavissa erilaisten käyttötarpeiden ja opetustilanteiden mukaan. Muunneltavat tilat palvelevat hyvin pedagogisia tavoitteita, sillä ne mahdollistavat oppilaiden oppimisen yksilöinä ja luovat pohjan mielekkäälle oppimiselle eri-ikäisille ja erilaisista oppimistavoista hyötyville oppilaille.
H
ämeenkylän koulussa työskentelevillä Marianne Peltosella ja Tiina Huttusella on yhteensä lähes neljänkymmenen vuoden kokemus opettajina. Viime vuosina Hämeenkylän koulussa on siirrytty yhteisopettajuuteen: suurinta osaa yläkoulun aineista opiskelee ja opettaa yhdessä kahdesta kolmeen luokkaa ja opettajaa. ”Meillä on aina biologian tai maantiedon tunnilla kaksi opettajaa. Opettajilla on vastuuoppilaat, mutta pidämme yhteisesti huolta kaikista. Tiedämme kaikkien noin 60 oppilaan taustat ja tarpeet. Yhteisopettajuus toimii kuten mikä tahansa työpari: toinen johtaa ja toinen tukee perässä, sitten välillä vaihdetaan”, Peltonen kuvailee miltä oppitunnit näyttävät kahden opettajan kanssa. ”Työparin kanssa kasvetaan yhteen ja opitaan, mikä toimii parhaiten. Kun oppilas tarvitsee enemmän apua, yhteisopettajuudesta on todella paljon hyötyä, koska opetusta ei tarvitse keskeyttää. Tätä kautta voi vastata paremmin oppilaiden yksilöllisiin tarpeisiin. Myös silloin, jos opettajan ja oppilaan kemiat eivät kohtaa, on oppilaan edun mukaista, että on myös toinen opettaja paikalla.”
peruskoulu on parasta
8
”Huoltajien tulisi tietää, että yhteisopettajuuden myötä oppilaat saavat myös oikeudenmukaisempaa arviointia, kun palautetta tulee kahdelta tai kolmeltakin opettajalta. Vastuun jakautuessa opetuksella ja arvioinnilla on varmempi pohja ja kahdesta silmäparista on hyötyä, kun sattuu ja tapahtuu”, Huttunen toteaa. ”On pienempiä ryhmätyötiloja, missä voi työskennellä esimerkiksi erityisopettajan tai koulunkäynninohjaajan kanssa. Oppilaiden jaottelu ryhmiin perustuu kuitenkin vahvasti oppilaan tuntemukseen. Yläkoulun alkaessa käytetään paljon aikaa siihen, että tutustutaan oppilaisiin ja mietitään ryhmäjaossa sitä, kuka oppilaista tukee kenenkin oppimista”, Huttunen sanoo. ”Joustava ryhmittely mahdollistaa myös oppilaiden eriyttämisen sekä ylös- että alaspäin. Tällä tapaa löydetään kaikille oma oppimisen taso ja tarpeeksi haastetta”, Peltonen jatkaa. Esimerkiksi pienempään tilaan voidaan ottaa ryhmä, jossa opitaan jo lukiotason biologiaa tai maantiedettä, tai ryhmä, jonka kanssa kerrataan uudelleen perusasioita. Oppilailla ei ole kiinteitä tasoryhmiä,
