Uusi Turku

JULKINEN TIEDOTE

UUSI TURKU

Lehti Turun keskustan uudistuksista kaikille turkulaisille / 2020

Miltä näyttää toimiva kaupunki? s. 4

Kohti hiilineutraalia Turkua s. 8

Kivijalkaliikkeiden tulevaisuus s. 14

Suomen ruokapääkaupunki s. 22

Torilla tavataan s. 24

Du kan läsa artiklar på svenska på www.turku.fi/sv/centrum.

Tässä lehdessä

4

Muuttuva keskusta

”

Kun kaupunki rakennetta uudistetaan, sitä uudistetaan vuosikymmeniä tai satoja vuosia eteenpäin, myös seuraavien sukupolvien todellisuuteen.”

Anni Laurila

4 7 7

Uusiutuva Turku suosii uusiutuvia

Globaalit ongelmat ratkotaan kaupungeissa Arkkitehti Anni Laurila pohtii kaupunkiasumisen tulevaisuutta

Turku on energia- ja ilmastoasioissa suunnannäyttäjä kansainvälisesti.

Tulevaisuuden Turku Kaupunginjohtajan mukaan poikkeusaika on vahvistanut kärkihankkeiden merkitystä

Lue lisää s. 8

Toimiva keskustaliikenne Liikennekulttuuri kehittyy monimuotoiseen suuntaan

22

Makujen kaupunki

Huipputasoisesta ravintolaja kahvilakulttuurista on tullut Turun ylpeys.

8 11 12 13 14

Edistyksellinen ilmastokaupunki Turun kaupungin tavoite on olla hiilineutraali vuonna 2029 Nerokas energiaratkaisu Toriparkin alle tulee maailman suurin aurinkoenergiavarasto Kauppatorin uudet kasvot Uudistuvalle torille tulee luistinrata ja paljon muuta Kaupallinen keskusta kehittyy Tuore selvitys avaa ydinkeskustan kaupallisia vahvuuksia ja kehityskohteita Kivijalkaliikkeillä on vetovoimaa Keskustan yrittäjien katse on jo tulevaisuudessa

Turun kaupungin lehti keskustan uudistuksista. Jaetaan kaikkiin turkulaisiin talouksiin. osallistujat Turun kaupunki, Turun Toriparkki, Auratum Asunnot, Sigge, Skanska, LähiTapiola ja Liedon Säästöpankki. / toimitus Hansdotter/Anna Korpi-Kyyny ja Riina Pyöttiö / kirjoittajat Hansdotter/Anna Korpi-Kyyny, Miikka Rusi, Sari Lommerse ja Juuso Enala sekä Hanna Alin, Harri Hannula ja Toni Puurtinen / taitto Hansdotter/Tiina Valve / kannen kuva Valentina Morales Buschmann / valokuvat Hannu Aaltonen, Auratum Asunnot, Selim Björses, Tuomas Hinkkanen, Wellu Hämäläinen, Esko Keski-Oja, Valentina Morales Buschmann, Jaska Poikonen, Heikki Räisänen, Schauman Arkkitehdit, Sigge Arkkitehdit, Simelius Simelius, Toriparkki, Turku Energia, Töölö Urban, Visit Turku/Tommi Selander, Vizgravity / painopaikka Hansaprint / painos 131 111 kpl

UUSI 2 / TURKU

16 18 19 20 22

Kirkkokorttelin uusi kukoistus Ortodoksisen kirkon viereen on suunnitteilla kaksi uutta rakennusta Esittelyssä Toriparkin palvelut Toriparkissa palvelee hyväntuulinen pesulayrittäjä Uudistunut Hansa Hansakortteli kävi läpi perusteellisen uudistuksen Legendaarinen Börs Uusi rakennus kunnioittaa hotellin pitkää historiaa Kulinaristin kaupunki Turun ravintolakulttuuri elää kukoistustaan

”

teksti ANNA KORPI-KYYNY / kuvat TUOMAS HINKKANEN

Olen kiinnostunut

keskustan uudistuksista ja saanut paljon tietoa kauppatorin infokontista.”

Erkki Vuotinen

”

Jokainen kauppa torilla työskentelevä rakentamisen ammattilainen haluaa tehdä sellaisen kohteen, josta voi olla ylpeä vielä vuosikymmentenkin kuluttua.”

Lue lisää s. 24

24 26 27 28 30 31

Torilla tavataan Toriparkki on suurhanke sanan kaikissa merkityksissä Lapsiperheiden keskusta Turun keskustassa huomioidaan kaikenikäisten tarpeet Suoraa asukasdemokratiaa Asukasbudjetti tekee tavallisista turkulaisista päättäjiä Keskusta-asuminen houkuttelee Hyvät palvelut ja modernit asunnot vetävät keskustaan Rakas Aurajokiranta Jokirantaa kehitetään palvelemaan ihmisiä yhä paremmin Matkakohteena Turku Turun suosio matkailukaupunkina on nousussa

Lisätietoa keskustan uudistuksista: www.turku.fi/keskustan-kehittaminen

Uusi Börs

20

Pyysimme kahta kaupunkilaista lukemaan Uusi Turku -lehden ennakkoon ja kertomaan, millaisia ajatuksia se herätti.

”

Erkki Vuotinen, eläkeläinen

Käyn täällä kauppatorilla joka päivä ja

olenkin saanut lempinimen tori-Erkki.

Vuosien varrella minulle on kertynyt runsaasti tuttuja, joiden kanssa voi vaihtaa kuulumisia.

Olin aluksi Toriparkkia vastaan, mutta mieleni on muuttunut. Kuulostelen vaivihkaa muiden mielipiteitä ja olen huomannut niidenkin muuttuneen.

Kauppatorin suunnittelukilpailun voittanut ehdotus on hyvä ja tästä tulee turisteillekin hieno paikka.

Olen dokumentoinut kauppatorin remonttia ensimmäisestä lapionpistosta lähtien. Valokuvia on tähän mennessä kertynyt arviolta 20 000.

Pidän vapaaehtoisena visailua seniorikodissa, ja esittelen siellä kuvia keskustan remonteista, kun he eivät pääse itse muutoksia toteamaan.

Tämä lehti oli hieno, paljon visioita ja nuoriakin visionäärejä. Se on positiivinen juttu, koska tulevaisuus on nuorissa. Ajattelen, että ovatpa puitteet kaupungissa millaiset tahansa, ihmiset luovat siihen sisällön omilla toimillaan. Toivon, että kaupungin suunnitelmissa mentäisiin ihminen ja luonto edellä – säilytetään puistot ja kuunnellaan kaupunkilaisia.”

”

Oona Salonen, opiskelija

Kuljen työmatkat bussilla, ja kun keskus tan remonttien takia bussipysäkit menivät uusiksi, se oli aluksi todella hämmentävää. Kaikki oli ensin hirveän uutta ja vähän harmittavaakin, mutta nyt muutoksiin on tottunut. Jos istun vaikka Wiklundin kattoterassilla, en osaa enää kiinnittää työmaahan huomiota – sen äänet ovat sulautuneet osaksi kaupungin ääniä.

Keskustassa minua vetää puoleensa erityisesti jokirannan miljöö. Tykkään käydä siellä kahvilla ja tapaamassa ystäviä. Jokiranta on kaunis paikka ja siellä on yhteisöllinen tunnelma.

Lehdestä tykkäsin tosi paljon, ja olin iloinen, että keskustan yrittäjiä oli nostettu mukaan lehteen – varsinkin juuri nyt, kun korona on aiheuttanut hankaluuksia monille yrittäjille.

Odotan kovasti, että Toriparkki aukeaa ja pääsen tutustumaan siihen ja näkemään, millainen se on oikein. Oli kiinnostavaa lukea Toriparkista ja sen suunnittelusta ja uskon, että se kiinnostaa monia muitakin. Minulla ei ole vielä ajokorttia, mutta toivottavasti sitten on, kun Toriparkki avataan joulukuussa.” /

”

Odotan, että Toriparkki aukeaa ja pääsen tutustumaan siihen.”

Oona Salonen

UUSI TURKU

/3

Muutos avaa uusia näkymiä Kunnianhimoisesti kehittyvä Turku on yksi maan vetovoimaisimmista keskuksista. Mutta mitä elinvoimaisuus oikeastaan vaatii kaupungeilta tulevaisuudessa?

Se on kysymys, joka työllistää arkkitehti Anni Laurilaa. teksti JUUSO ENALA / kuvat SELIM BJÖRSES/Svenska litteratursällskapet i Finland ja SIGGE ARKKITEHDIT OY

ANNI LAURILA on arkkitehti, joka ylittää perinteisiä rajoja tuodakseen ratkaisuja maailmanlaa­ juisiin haasteisiin. Hän on valmistunut Singularity Universityn Global Solutions -ohjelmasta, joka kerää visionäärejä ratkomaan maail­

Tältä Turun kauppatori näytti vuonna 1931. Nyt uudistuvassa keskustassa uusi rakennuskanta sovitetaan kunnioittavasti vanhaan.

4 4/

UUSI TURKU

man suurimpia ongelmia edistyksellisten teknologioiden ja yrittäjyyden avulla.

Hänen erikoisalaansa on kaupunki­ alueiden ja rakennusten potentiaalin löytäminen sekä niiden tulevaisuuden tur­ vaaminen suunnitteluratkaisujen avulla.

Kysyimme Annin ajatuksia muutok­ sesta, elämästä ja tietenkin Turusta.

Turku täyttää kohta 800 vuotta, ja juuri nyt kaupunki­rakenne on ainakin keskustan osalta rajussa uudistuksessa. Miten radi­kaalia uudistamista digitalisoituva ja vastuullinen elämäntyyli edellyttää?

– Kun kaupunkirakennetta uudistetaan, sitä uudistetaan vuosikymmeniä tai satoja vuosia eteenpäin, myös seuraa­

vien sukupolvien todellisuuteen. Jo nyt on huomioitava kaukainen tulevaisuus, jota ei kuitenkaan voi varmuudella ennustaa.

Siksi on hahmotettava monia mahdollisia skenaarioita ja mahdollistettava, minkä haluamme nähdä.

Selviä tavoitteita ovat kestävyys ja ilmastonmuutoksen torjuminen. Samaan aikaan esimerkiksi liikkuminen, työnteko ja ostoskäyttäytyminen ovat kokeneet suuria muutoksia muutamassa vuodessa. On jo pohdittava mahdollisina skenaari­oina, miltä näyttäisi kaupunki, jossa on kestävästi toteutettu itseajava liiken­ ne? Miltä näyttäisi kestävä kaupunki, jos­ sa työnteko ja palvelut ovat yhä vähem­ män paikkasidonnaisia? Entä turvallinen kaupunki, jossa on yhä integroidumpi digitaalinen ulottuvuus? Miltä näyttäisi kestävä, elinvoimainen kaupunki, jossa olevat tilat vastaavat joustavasti muuttu­ viin tarpeisiin? Samalla on katsottava his­ toriaan ja vältettävä virheiden toistaminen.

Viihtyisä kaupunkiympäristö edellyttää ajallista kerrostuneisuutta, mutta 200 vuotta vanhasta rakennuksesta on haastavaa saada remontillakaan älytaloa ja 150 vuotta sitten kaavoitetusta katuverkosta soljuvaa joukkoliikennekatua.

Missä asioissa meidän pitää joustaa?

– Toisaalta on tekijöitä, jotka myös luovat näistä vanhoista rakennuksista ja katu­ verkoista viihtyisämpiä ja kestävämpiä.

Esimerkiksi monien mielestä kauneimman rakennuskannan, 1900-luvun alun tiilirun­ koisten, painovoimaisella ilmanvaihdolla toimivien rakennusten energiatehokkuu­ den on todettu olevan varsin hyvä. 150 vuotta sitten kaavoitettu kaupungin katu­ verkko on yleensä tiivis, mikä edesauttaa kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä.

Vanhassa katuverkossa olevien van­ hojen asuntojen korkea kysyntä kertoo niiden viihtyisyydestä. Kestävyyden nä­ kökulmasta on yleensä parempi säilyttää ja muuntaa kuin purkaa ja uusia. Uusi rakennuskanta on sovitettava kunnioitta­ vasti vanhaan.

Turku on tyypillinen kaupunki, jossa kaikki tiet ovat vieneet keskustaan. Nyt joukkoliikenteeseen on tulossa myös poikittaisia kehä- ja runkolinjoja. Pitääkö kaupunkirakennetta mielestäsi hajauttaa laajemminkin?

– On rakennettava tarpeesta: jos vahvis­ tetaan uusia aluekeskuksia, ovatko ne keskukset ja ydinkeskusta elinvoimaisia ilman, että ne syövät toistensa elinvoimai­ suutta? Kaupungin kasvu luo edellytyksiä muiden aluekeskusten luomiselle. On ennustettu, että 2040 mennessä Turun seutu tulee olemaan yksi kolmesta Suo­ men kasvavista alueista pääkaupunkiseu­ dun ja Tampereen seudun lisäksi.

Kaupunkiympäristö ei toisaalta ole vain kasvun seuraus, vaan myös sen syy

– kasvua voi luoda ihmisiä miellyttävällä kaupunkiympäristöllä. Erilaisen, tarpeisiin vastaavan profiilin luominen auttaa, koska ihmiset tahtovat asua, käydä töissä ja viettää vapaa-aikaa eri tyyppisissä ympäristöissä. Kestävyyden näkökulmasta aluekeskus kannattaa sijoittaa joukkolii­ kenteen varrelle, käveltäväksi ja pyöräil­ täväksi.

Turussa keskellä kaupunkia sijaitsevaa valtavaa toria ollaan muuttamassa kauppapaikasta monitoimitilaksi. Olisiko keskustojen rakennetta ja roolia syytä muuttaa laajemminkin?

– Koska pitkällä aikavälillä kysyntä ja tarve varmasti muuttuvat arvaamattomillakin tavoilla, tiloissa on huomioitava muunto­ joustavuus. Kivijalkatilat kannattaa kuiten­ kin asumisen sijaan säilyttää vierailtavana tilana, kuten kauppana, ravintolana, julkisena tilana tai näiden yhdistelmänä, jotta katutila on aktiivisempi.

Koska tapamme kuluttaa, tehdä töitä, syödä, asioida ja viettää vapaa-aikaa ovat jatkuvassa muutoksessa, vastaus vierailtavan tilan sisällölle muuttuu ajan myötä. Esimerkkinä: vaikka kuluttami­ nen on siirtynyt monelta osin nettiin ja palvelupohjaiseksi, ihmiset haluavat silti käydä paikoissa ja kokea asioita. Samaan aikaan, kun videovuokraamot katosivat suoratoistopalveluiden tieltä, ihmiset kävivät silti yhä enemmän elokuvissa.

Havainnekuvassa Sigge-Valoa-Locin näkemys uudistuneesta kauppatorista.

UUSI TURKU

/5

Uuden kauppatorin suunnitelmissa on otettu huomioon tilan muokkautuvuus myös tulevaisuuden tarpeisiin.

Euroopan Komission DG Joint Research Centre arvioi Turun kesäkuussa Euroo­pan parhaaksi ilmastokaupungiksi keskisuurten kaupunkien kategoriassa. Suurten kaupunkien sarjan voitti Torino. Mistä kertoo, että perinteiseen kaupunkirakenteeseen nojaavat kaupungit ovat onnistuneet saavuttamaan kunnianhimoiset ilmastotavoitteet?

– Tämä on hieno saavutus Turulta.

Turun alueen kasvihuonepäästöt muodostuvat pääosin lämmityksestä, sähkön kulutuksesta ja liikenteestä.

Perinteinen kaupunkirakenne ei ole suoraan este ilmastotavoitteiden saa­ vuttamiselle.

Lämmityksen ja sähkön kulu­ tuksen päästöjä voi hyvin vähentää perinteisessäkin kaupunkirakenteessa vaihtamalla energiamuodot kestä­ vämmiksi ja vähentämällä lämmön ja sähkön turhaa kulutusta. Vanha kaupunki on myös tiivis, koska autolla ei aikoinaan noin vain huristeltu, mikä tänä päivänä luo hyvät edellytykset joukkoliikenteelle ja kävelylle.

Edelläkävijänä esimerkin näyttämi­ nen ja tiedon jakaminen myös muille on tärkeää, sillä ilmastonmuutoksessa olemme kaikki samassa veneessä.

UUSI 6 / TURKU

Tätä kannattaa tehdä sekä muihin Suomen kaupunkeihin että maailmalle, EU:nkin ulkopuolelle. Maailman mitta­ kaavassa olemme pieni mutta vaikutta­ malla muihin paljon suurempi.

Käytämme luonnonvarojamme yli kanto­kyvyn ja olemme vihdoin havahtuneet kiertotalouden, energiansäästön ja yhteiskäytön mahdollisuuksiin.

Onko tiivis kaupunkirakenne edellytys näiden onnistumiseen, ja voivatko ne toimia tehokkaasti myös monipaikkaisessa elämäntyylissä?

– On useita keinoja luoda myös kestä­ vämpää monipaikkaista elämäntyyliä.

Väljemmällä alueella olevan asunnon lämmön ja sähkön energiamuoto mer­ kitsee. Voisiko energianlähteenä olla esimerkiksi maalämpö, aurinkovoima tai tuulivoima?

Jos käyttää yksityisautoa, voi myös ajaa kestävämmillä energiamuodoilla, kuten uusiutuvalla sähköenergialla tai biokaasulla. Esimerkiksi kaupunkilaisen kaukomatkailun päästöt ovat helposti korkeammat kuin yksityisautoilun mo­ nipaikkaisessa elämäntyylissä Suomen sisällä. Kiertotalouden ja yhteiskäytön periaatteita voi hyödyntää hyvin myös maaseudulla, tosin eri tavoilla.

Olet työskennellyt ja opiskellut Afrikassa, Kiinassa ja Yhdysvalloissa.

Mitä oppeja maailmalta voisi tuoda Suomeen, mitä Suomesta viedä maailmalle?

– Omalla kohdallani Afrikka muistutti erilaisten kulttuurien ja lähtökohtien ymmärtämisestä. Kiina siitä, että keskitymme täällä herkästi verrattain pieniin ongelmiin. Yhdysvallat siitä, että rohkeat tavoitteet vievät pitkälle, vaikka mahdollisuudet eivät olisi sen paremmat kuin täälläkään. Suoma­ laisena tiedostaisin yhteiskuntamme turvaverkoston luomat, monia muita maita paremmat puitteet tehdä ja tuoda ratkaisuja.

Vaikka Suomen rajojen sisällä tuo­tetut kasvihuonekaasupäästöt ovat maailman mittakaavassa pienet, 0,14 prosenttia, suomalaisilla yksilöinä on noin kaksinker­tainen hiilijalanjälki maailman keskiver­toon nähden. Meil­ lä, kuten kaikilla muil­lakin, on vastuu toimia. Monissa kasvavissa, vauras­ tuvissa maissa tehdään nyt ilmaston­ muutoksen kannalta kauaskantoisia päätöksiä, ja siksi olisi tärkeää viedä mahdollisuuksien mukaan ratkaisuja myös rajojen ulkopuolelle. /

Kuka Anni Laurila?

Vuonna 1989 syntynyt Anni on Aalto-yliopistosta valmistunut arkkitehti. Anni on opiskellut myös Shanghaissa Tongji-yliopistossa.

Hän voitti ensimmäisen Suomessa järjestetyn Global Impact Challenge -kilpailun, jossa etsittiin ideoita siihen, miten teknologian avulla voidaan vaikuttaa positiivisesti mahdollisimman monen ihmisen elämään.

Hän on valmistunut myös Singularity Universityn Global Solutions -ohjelmasta NASA:lla. Anni on myös Suomen arkkitehtuuripoliittisen työryhmän jäsen ministeriöille.

teksti MIIKKA RUSI

teksti ANNA KORPI-KYYNY / kuva HANNU AALTONEN

Pandemian muuttama maailma on vahvistanut tarvetta saavuttaa Turun kärkihankkeissa asetetut tavoitteet, toteaa kaupunginjohtaja Minna Arve.

Tulevaisuuden Turku on parempi URUN KAUPUNGILLA on kolme mittavaa, kaupunkistrategiasta johdettua kärkihanketta: tässä leh­ dessä monilta näkökulmilta esitelty Keskustan kehittäminen, Turun Tiedepuisto sekä Smart and Wise Turku, johon liittyy muun muassa kaupungin hiilineutraaliustavoite.

Kärkihankkeiden avulla nykyisille ja tuleville turkulaisille rakennetaan parempaa kaupunkia.

– Se on syy, miksi kärkihankkeita viedään eteenpäin. Ne ovat keskenään erilaisia, mut­ ta kaikkien tavoitteena on tarjota turkulaisille parempaa arkea, viihtyisämpi kaupunki ja vahvemmat lähtökohdat tulevaisuuteen, sanoo kaupunginjohtaja Minna Arve.

Katse kauas eteenpäin

Vahvempia lähtökohtia kaupunkilaisille luodaan muun muassa hankkeilla, jotka tähtäävät alueiden välisen eriarvoisuuden pienentämiseen sekä syrjäytymisen ehkäisyyn. Koronan aiheuttama poikkeusaika on korostanut eriarvoisuutta entisestään: Osa pystyy siirtymään joustavasti etätöihin ja osa ei. Osa vanhemmista taas joutuu mietti­ mään, mistä saa lapsille ruokaa, jos koulu on kiinni.

Nykymaailmassa Turun kärkihankkeilla on vieläkin suurempi merkitys.

– Poikkeusaika on synnyttänyt tarpeen saa­ vuttaa tavoitteet ja jopa nopeuttaa joitakin hankkeita. Meidän täytyy varustautua yhä vahvemmin siihen, että opimme elämään uudella tavalla epidemian kanssa. Samalla täytyy huolehtia alueemme kilpailukyvystä, jotta olemme iskussa silloin, kun maailma taas käynnistyy uudelleen. Jos unohdamme kehittämisen, ajaudum­me huonompaan tilanteeseen kuin missä olimme ennen

”

Jos jotain poikkeusaika on opettanut, niin sen, ettei mahdotonta olekaan.” kaupunginjohtaja Minna Arve

epi­demian alkua. Vaikka korona aiheuttaa nyt taloudellisia haasteita, kaupungilla on yhä suurempi vastuu katsoa eteenpäin ja tämänhetkisen haastavan tilanteen ohi, Arve sanoo.

Nopeutta ja luovuutta

Kaupunkilaisille poikkeusaika on näyttäy­ tynyt monina luovina ja ripeinä päätöksinä kaupungin suunnalta. Arven mukaan hänen ja koko kaupungin johdon vastuulla on, että nyt kehitetty nopea toimintamalli säilyy osana kaupungin päätöksentekoa jatkossakin.

– Olemme saaneet muutamassa kuukaudes­ sa aikaan sellaisia asioita, joihin olisin vastan­ nut vielä helmikuussa, että se on mahdoton­ ta. Jos jotain poikkeusaika on opettanut, niin sen, ettei mahdotonta olekaan.

Poikkeusaika on paljastanut myös puut­ tei­ta valmiuksissa, joita kaupungissa on ra­ken­nettu pitkään. Kun koko maailma muut­ tui, monessa asiassa otettiin vuosien loikka hetkessä.

– Hyvä esimerkki tästä on digitalisaatio, jossa emme vielä keväällä olleet niin pitkällä kuin luulimme. Viimeiset kuukaudet ovat paljastaneet kehitystarpeita uudella tavalla.

Yhdessä menestykseen

Oleellista on muistaa, että kärkihankkeet onnistuvat vain kumppanuuksien avulla. Arve nostaa esimerkiksi Tunnin juna -hankkeen, jonka edistämisessä kumppanit ovat avain­ asemassa.

– Olemme asettaneet yhteisiä kunnianhimoi­ sia tavoitteita alueen korkeakoulujen ja elin­keinoelämän kanssa. Turun menestyksen ja kasvun salaisuus on mielestäni se, että olemme oikeasti halunneet, pystyneet ja oppineet tekemään asioita yhdessä, Arve kiittää. /

Kätevästi keskustaan Modernissa kaupunkiliikenteessä huomioidaan yhä tarkemmin kevyen liikenteen tarpeita. Tämä näkyy myös Turun kaupunkikuvassa.

URUN KESKUSTA jokirantoineen on vilkasta aluetta, jossa varsinkin kauniina kesäiltana kulkee vastaan melkoinen mää­ rä ihmisiä ja erilaisia kulkuvälineitä rinnakkain tiiviissä tilassa.

Liikkumisen järjestäminen muok­kaa kaupunki­ ym­päristöä kokonaisvaltaisesti. Oma roolinsa on niin viihtyisillä ja turvallisilla jalankulkureiteillä, pyöräilyväylillä, autoliikenteen nopeusrajoituksilla, toimivilla pysäköintiratkaisuilla kuin sujuvalla jouk­ koliikenteelläkin.

Fölin johtajan Sirpa Korteen mukaan houkut­ televa keskusta on kokonaisuus, joka koostuu monesta osasesta.

– Pyrimme sujuvoittamaan liikennettä ja paranta­ maan vetovoimaa esimerkiksi tiheillä vuoroväleil­ lä, matkantekoa helpottavilla pysäkkinäytöillä ja häiriöilmoituksilla. Kuudelle kunnalle sama, vyöhyk­ keetön tasahinta houkuttelee ihmisiä keskustaan kauempaakin lähikunnista.

Turun joukkoliikenteen tulevaisuuden tavoitteet ovat selvät. Fölissä halutaan vähemmän päästöjä ja enemmän ajettuja matkoja.

– Kalustomme kehittyy jatkuvasti ympäristöystäväl­ lisempään ja sähköiseen suuntaan. Lisäksi sat­ saamme runkolinjastoon, eli keskeisille linjoille on tulossa tiheämmät vuorovälit.

Turkuun mahdollisesti palaava raitioliikenne ei Kort­een mukaan tarkoita, että bussien merkitys vähenisi.

– Toimiva ratikka edellyttää, että myös bussiliikenne ja runkolinjat toimivat hyvin, hän toteaa.

Kaikkea ei vielä olla nähtykään

Turussa Fölin Fölläri-kaupunkipyöriä sekä VOIsähköpotkulautoja operoivan Rolanin tiiminvetäjä Veli Tuominen on seurannut läheltä uudenlaisten, yhteiskäyttöisten liikennevälineiden tuloa kaupun­ kikuvaan.

– Varsinkin sähköpotkulaudat ovat olleet aivan valtaisa menestys. Täy­tyy myöntää, että kyllä se yllätti, kuinka paljon niillä ajetaan. Niille on ollut selkeä sosiaalinen tilaus.

Pyöräilyn ja jalankulun infrastruktuuriin in­ vestoidaan tuntuvasti osana Turun kaupungin hiilineutraaliustavoitetta. Tuominen uskoo, että liikennekulttuuri tulee kehittymään aiempaa moni­ muotoisempaan ja kevyttä liikennettä huomioivaan suuntaan.

– Erilaisia liikkumisen tapoja on monia ja voi olla, että kaikkea ei olla vielä nähtykään. Myös liikenne­ kulttuuri kehittyy koko ajan. Haluaisin nähdä tääl­läkin vaikka samanlaista pyöräilykulttuuria kuin Kööpenhaminassa tai monissa Ruotsin kaupun­ geissa. /

UUSI TURKU

/7

Turun kaupunki on asettanut kunnianhimoiseksi tavoitteekseen olla vuonna 2029 hiilineutraali ja sen jälkeen ilmastopositiivinen – yhtenä ensimmäisistä kaupungeista maailmassa.

Miten tavoite saavutetaan ja kuinka se näkyy kaupunkilaisen arjessa? teksti ANNA KORPI-KYYNY / kuvat VALENTINA MORALES BUSCHMANN, TURKU ENERGIA, ESKO KESKI-OJA

UUSI 8 / TURKU

Sinä asut Euroopan parhaassa ilmastokaupungissa URULLA ON OLLUT ilmastosuunnitelma jo yli 10 vuotta. Aluksi Turussa päätettiin tavoitella hiilineutraaliutta vuonna 2040, mutta maailma muuttui nopeasti ja muut kirivät ohi: esimerkiksi Suomen valtio asetti ta­voitteekseen olla hiilineutraali vuonna 2035.

– Siitä asti, kun hiilineutraaliudesta on meillä Turussa puhuttu, päättäjiemme keskuudessa on vallinnut vahva halu olla kunnianhimoinen ilmastokaupunki ja päätökset tavoitteista on tehty Turussa yksimielisesti. Halusimme päivittää tavoitettamme. Turku täyttää 800 vuotta vuonna 2029, mikä tuntui sopivalta etapilta. Laskelmien mukaan tavoitteemme on todella kunnianhimoinen mutta mahdollinen, kertoo Turun kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Elina Rantanen.

Kaupunki kulkee kohti hiilineutraalius­ tavoitetta vuosittaisten tavoitteiden avul­ la. Sitran teettämän selvityksen mukaan vuonna 2018 lämmitys ja liikenne tuottivat kuntien päästöistä kolme neljäs­ osaa. Rantanen nostaakin merkittävim­ miksi jo tehdyiksi toimen­piteiksi energiainvestoinnit.

energiantuotantoa jopa nopeammin kuin kaupungin ilmastotavoitteissa on määri­ telty.

– Se on ollut mahdollista, koska me olemme jo tehneet kaikki tarvittavat isot ratkaisut. Olemme uusineet energiantuo­ tantolaitoksiamme 20 vuoden ajan tätä silmällä pitäen, sanoo Honkanen.

Turku Energia näyttää tietä energia­ yhtiöille sekä Suomessa että Euroopas­ sa.

– Tulevina vuosina meidän täytyy tehdä enää muutama valikoitu toimenpide, ja sen jälkeen sähkön- ja lämmöntuotan­ tomme on täysin hiilineutraalia, lupaa Honkanen.

Uusiutuvilla tuotettu on edullisempaa

Merkittävin investointi on ollut Naantaliin vuonna 2017 valmistunut monipoltto­ ainevoimalaitos, joka korvaa vanhoja hiili­ voimaloita. Kaksi vanhinta hiilikäyttöistä yksikköä Naantalissa suljettiin lopullisesti heinäkuussa eikä niitä käynnistetä enää koskaan.

– Jos emme olisi investoineet Naantalin monipolttoainevoimalaitokseen, myy­

mämme kaukolämmön hinta olisi nyt 14 miljoonaa euroa kalliimpi vuodessa.

Uusiutuvan energian ansiosta kauko­ lämmön hinta on nyt laskusuunnassa, eli investointimme näkyvät positiivisesti myös turkulaisten kukkarossa, sanoo Honkanen.

Asialistalla liikenteen päästöjen vähentäminen

Matkalla kohti hiilineutraaliutta seuraavat merkittävimmät toimenpiteet liittyvät liikenteen päästöjen vähentämiseen.

Liikennettä koskevat päätökset herättä­ vät paljon keskustelua, sillä ne vaikut­ tavat ihmisten arkeen energiaratkaisuja enemmän.

Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Elina Rantanen sanoo, että hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseksi kaupun­ gissa tarvitaan kulkujakauman muutosta.

– Tarvitsemme kaikki mahdolliset ratkai­ sut, jotta pääsemme tavoitteeseemme.

Meidän täytyy esimerkiksi tehdä joukko­ liikenne ja pyöräily niin houkuttelevaksi, että niistä tulee vaihtoehto yhä useam­ malle autoilevalle kaupunkilaiselle, sanoo Rantanen.

Turku on energia-alan suunnannäyttäjä

Turku Energia on ilmastotoimenpiteis­ sään keskittynyt kaupungin lämmityksen ja sähköntuotannon päästöjen vähentä­ miseen sekä energiatehokkuuden paran­ tamiseen. Suuria päästövähennyksiä on saatu aikaan erityisesti kaukolämmön osalta.

– Kuluvana vuonna tuotamme kivihiilellä enää noin 10 prosenttia kaukolämmös­tä.

Pyrimme luopumaan hiilestä koko­naan vuonna 2022, kertoo Turku Energian toimitusjohtaja Timo Honkanen.

Lähes samaa tahtia on edetty säh­ köntuotannossa, josta noin 75 prosenttia on jo nyt tuotettu päästöttömästi. Turku Energia on matkalla kohti hiilineutraalia

Vielä 2000-luvun alussa

meillä ei ollut lainkaan omaa sähköntuotantoa ja kaukolämpökin ostettiin suurimmaksi osaksi ulkopuolelta. Oman tuotantomme kehittäminen on ollut määrätietoista työtä, jossa uusiutuvat energiamuodot ovat olleet prioriteetti. Moni energiayhtiö on vasta viime vuosina herän­nyt muutokseen ja on nyt auttamatta takamatkalla.”

Turku Energian toimitusjohtaja Timo Honkanen

UUSI TURKU

/9

Viihtyisää keskustaa rakentamassa

Turku ryhtyy toimeen parantamalla pyöräteitä ja rakentamalla uusia. Keskustassa lisätään kävelykatuja sekä kehitetään Fölistä paremmin palvelevaa esimerkiksi runkolinjastouudis­ tuksen avulla. Yksi merkittävä päätös tulee olemaan raitiotien rakentaminen, mutta toteu­ tuessaan se ei ehdi vaikuttamaan liikenteen päästöihin tavoitevuoteen 2029 mennessä.

Rantanen huomauttaa, että kyse ei ole pelkästään päästöjen vähentämisestä vaan siitä, että päätöksillä tehdään kaupunkilaisille viihtyisää ja houkuttelevaa keskustaa.

– Kun kaupunkilaisilta kysyy, jokiranta on suurimman osan mielestä paras osa Turkua.

Haluamme tehdä myös muusta keskustasta enemmän kävelyä ja pyöräilyä suosivaa, mikä itsessään jo tekee kaupungista viihtyisämmän.

Turun keskustassa tulee olemaan aina auto­ liikennettä, mutta voimme ohjata sitä tietyille väylille ja tarjota ratkaisuja, jotka houkuttelevat vähentämään autoilua.

UUSI 10 / TURKU

Ilmastonmuutos on aikamme suurin haaste. Uskon, että edelläkävijäkaupungit ovat menestyviä kaupunkeja myös tulevaisuudessa. Turussa on nähty, että meidän kannattaa olla etujoukossa kehittämässä ilmastoystävällisiä energia- ja liikenneratkaisuja.” kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Elina Rantanen

teksti ANNA KORPI-KYYNY

Turvallinen kaupunki myös tulevaisuudessa

Hiilineutraaliustavoitteen saavuttaminen ei ole tärkeää pelkästään ympäristön vaan myös kau­ punkilaisten kannalta.

Ilmastotyöhön liittyen Turussa pohditaan kei­ noja ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi. Se tarkoittaa, että kaupunki arvioi, mitä konkreet­ tisia vaikutuksia ja uhkia ilmastonmuutok­sella tulee olemaan Turussa ja varautuu jo ennakolta niihin. Esimerkiksi rankkasateisiin, myrskyihin ja tulviin varautuminen täytyy ottaa huomioon kaavoituksessa, rakentamisessa ja kaupungin infrastruktuurin suunnittelussa.

– Tekemämme ilmastotyö näkyy positiivisesti kaupunkilaisille silloin, kun esimerkiksi yhä yleisemmiksi käyvistä myrskyistä ei koidukaan kaupungissamme suuria ongelmia tulvina tai mittavina myrskyvaurioina, sanoo Rantanen.

Tarvitaan kaikki mukaan

Vuosi 2029 on Turun juhlavuosi ja välietappi ilmastotavoitteissa. Siitä alkaen Turku on ilmastopositiivinen eli Turku viilentää maapalloa enemmän kuin lämmittää. Ilmastopositiivisuu­ den on määrä vahvistua vuosi vuodelta.

Kaupungin toimilla pystytään vähentämään reilu puolet päästöistä, joten päästövähennyk­ siin tarvitaan mukaan kaikki, sekä yritykset että asukkaat. Merkittävä vaikutus on esimerkiksi yritysten energiatehokkuudella sekä kaupunki­ laisten liikkumisella.

– Muutoksen tekeminen omassa arjessa ei mielestäni tarkoita, että jostain pitää luopua, sillä aina saa jotain tilalle. Jos esimerkiksi tekee yhden viikoittaisen asiointi- tai työmatkan henkilöauton sijaan bussilla tai pyörällä, sillä on iso vaikutus kokonaisuuteen. Eniten tarvitaan valmiutta testata sitä, voisiko omassa arjessa tehdä jonkin hieman ilmastoystävällisemmän valinnan, kannustaa Rantanen. /

Turku valittiin kesäkuussa 2020 Euroopan parhaaksi keskikokoiseksi ilmastokaupungiksi.

Aiemmin tänä vuonna Turku nostettiin maailman sadan johtavan ilmastokaupungin joukkoon CDP:n listauksessa sekä valittiin WWF:n globaalin ilmastohaasteen finalistiksi.

Turun kaupungin viime vuonna toteuttamista toimenpiteistä voit lukea Ilmastoraportti 2019 -julkaisusta.

Sytytä Turku -kilpailussa haetaan keskustaa elävöittäviä ideoita TURUN KAUPUNKI järjestää avoimen Sytytä Turku -ideakilpailun keskustan kehittämiseksi. Kilpailussa haetaan kaupungin keskustaa elävöittäviä ja kaupunkilaisia palvelevia uusia ideoita.

Kilpailussa on kaksi sarjaa. Elävä keskusta -sarjaan voi osallistua kuka tahansa Turun keskustan kehittämisestä kiinnostunut henkilö tai ryhmä. Rakentuva keskusta -sarjaan voivat osallistua kiinteistö- tai aluekehittämiseen erikoistuneet toimijat, kuten alan yritykset tai erilaiset yhteenliittymät.

Kilpailuehdotusten viimeinen jättöpäivä on 14.10.2020. / Tutustu kilpailuun osoitteessa turku.fi/sytytaturku

Aurinkoenergia talletetaan saveen Yksi askel kohti hiilineutraalia Turkua on Toriparkin energiaratkaisu, joka on herättänyt kiinnostusta myös kansainvälisesti. Ratkaisussa kerätään aurinkolämpöä kauppatorin pinnasta ja varastoidaan se torin alla olevaan savipatjaan.

T

ORIPARKIN ENERGIARATKAISU vähentää hiilidioksi­ dipäästöjä noin 950 tonnia vuosittain verrattuna tavanomaiseen, lämpöpumpuilla toteutet­ tuun ratkaisuun. Se vastaa 560 oma­ kotitalon vuosittaisia päästöjä.

Koko energiaratkaisun idea perus­ tuu hukkalämmön hyödyntämiseen, ja suurin määrä lämpöä saadaan talteen kauppatorilta. Mutta miten?

Lämpöä talteen torin pinnalta

Torin pintaan palautetaan samat mukulakivet, jotka päällystivät toria aiemminkin. Mukulakivi johtaa hyvin lämpöä, mikä on erittäin hyvä aurinko­ lämmön keräämisen kannalta.

Mukulakivien alle, mahdollisimman lähelle kiven alapintaa asennetaan putkisto. Se kuljettaa kesällä torin pin­ nassa lämmennyttä vettä savipatjaan ja lämmittää savea.

– Jos torin pinta on 20-asteinen, kuten se voi olla sateisenakin kesäpäivänä, putkistossa kulkeva vesi lämpiää 18-asteiseksi, lupaa energiaratkaisus­ ta vastaavan nollaE:n toimitusjohtaja Nikolas Salomaa.

Ratkaisua suunniteltaessa torin pinnan lämpötila on mitattu kaikilla eri ulkolämpötiloilla ympäri vuoden. Torin pinnan kivet ovat varjossakin saman lämpöisiä kuin ulkoilma. Se riittää kesäkaudella lämmittämään putkiston vettä, minkä ansiosta lämpöä saadaan varastoitua. Talvella putkistossa taas kulkee syvällä savipatjassa lämmennyt­ tä vettä, mikä sulattaa torin pinnan.

– Meillä on töissä kaksi asiantuntijaa, joilla on Suomessa eniten kokemusta pintojen sulanapitojärjestelmien toteut­ tamisesta, Salomaa sanoo.

Savipatjan ydin lämmitetään

Torin pinnasta ja esimerkiksi pysä­ köintihallista talteen otettu lämpö talletetaan parkkihallin alla olevaan savipatjaan, josta tulee tiettävästi maa­ ilman suurin aurinkoenergian varasto.

Kahvipöytäkeskusteluissa on pohdittu, miten iso savipatja saadaan lämmitet­ tyä tavoitteen mukaisesti 40-asteiseksi.

”

Turun asettamat

tavoitteet hiilineutraaliudesta ovat täysin mahdollisia saavuttaa.

Toriparkin energiaratkaisu on yksi toimenpide, ja sen lisäksi tarvitaan tuhansia muita.” nollaE:n toimitusjohtaja Nikolas Salomaa

– Savipatjan ydin tulee olemaan läm­ pimin ja savi kylmenee, mitä kauem­ maksi ytimestä mennään. Näin saven erinomaiset ominaisuudet lämpövaras­ tona pääsevät oikeuksiinsa. Jos koko patja lämmitettäisiin, lämpö pääsisi nopeasti karkuun, tarkentaa Salomaa.

Aurinkolämpövaraston täyden tehon saavuttaminen kestää arviolta viisi vuotta. Aluksi lämmityksessä avustaa hiilineutraalisti tuotettu kauko­ lämpö, joka myös toimii varalämpö­ järjestelmänä.

Tulevaisuuden energiamuoto

Idea Toriparkin energiaratkaisusta syntyi, kun NollaE:llä luettiin Toripar­ kin suunnitelmista ja siitä, että parkin alapuolella on 50 metriä savea.

– Sen sijaan, että paalut vain kannat­ televat rakennusta, ne voivat auttaa lämmittämään rakennusta.

Parkkihallista rakennetaan lähtökohtaisesti mahdollisimman ener­ giatehokas mahdollisimman pienillä rakennuskustannuksilla.

– Toriparkin energiankulutus tulee ole­ maan alle sadasosa siitä, mitä se olisi tavanomaisilla ratkaisuilla. Jos Turku, Suomi ja EU haluavat hiilineutraaleiksi, tämä on se taso, mihin täytyy päästä.

Uskon, että jo viiden vuoden päästä samankaltaiset energiaratkaisut ovat paljon yleisempiä, Salomaa sanoo. / Lue lisää Toriparkista s. 18.

UUSI TURKU

/ 11

teksti ANTTI EKLUND / kuva SIGGE ARKKITEHDIT OY

Arkkitehti Pekka Mäki ja muotoilija Antti Eklund istahtavat lounaalle ja käyvät läpi, mitä uuden kauppatorin suunnitelma pitää sisällään. Kauppatorin kansi valmistuu vuoden 2021 loppupuolella.

Pekka Mäki

Antti Eklund

Kauppatorin uusi elämä Antti Eklund: Kerro vähän kauppato­ rin suunnittelukilpailusta?

Pekka Mäki: Se oli kutsukilpai­ lu, johon kutsuttiin viisi työryhmää.

Jokaisessa oli maisema-arkkitehteja, arkkitehtejä ja valaistussuunnittelija.

Antti: Millainen on torisuunnitelman perusajatus?

Pekka: Siihen kuuluvat paviljongit Au­ rakadun, Kauppiaskadun ja Eerikinka­ dun puolella. Ne ovat suunnilleen niillä paikoilla, joilla ne olivat tekemässäni yleissuunnitelmassa jo vuonna 2006, mutta ne liittyvät Toriparkkiin.

Antti: Okei!

Pekka: Toriparkki on siis ihan oma projektinsa ja siihen liittyvät nämä paviljongit. Kaupunki halusi järjestää kannesta vielä erillisen kilpailun nopealla aikataululla, ja se tehtiinkin.

Voittaja julistettiin kesäkuussa.

Antti: Ja teidän toimistonne voitti sen.

Pekka: Kyllä. Meidän suunnitelmam­ me perusperiaatteet ovat erittäin yksin­ kertaiset: Torikiveys on torin keskellä,

Turun Kauppatorin suunnittelukilpailun voittajatyö on nimeltään Saariston sydän. Ehdotus oli sekä kilpailun tuomariston että turkulaisten suosikki. Voittajatyön takana on työryhmä Sigge-Valoa-Loci.

UUSI 12 / TURKU

ja siihen tehtiin vanhan mallin mukaan esteetön diagonaaliyhteys – siis miten toria luontaisesti aina kävellään. Toinen tärkeä aihe on se, että ortodoksisen kirkon eteen tehdään portai­kot. Sitä ei välttämättä tajua, että Eerikin­kadun ja Yliopistonkadun välinen korkeusero on noin 2–3 metriä. Osittain se tasataan ja lopuksi tehdään portaikot. Portaissa on kaareva muoto, jolloin siihen saa­ daan mukava syli, jossa voi istuskella ja syödä jätskiä. Sen molemmin puolin tulee kirsikkapuita. Portaiden ylempi tasanne voi toimia erilaisissa tilaisuuk­ sissa. Siihen sopii myös siirrettävä esiintymislava, jossa voi järjestää vaik­ ka Tepsin kultajuhlat tai konsertteja.

Antti: Kuulostaa hyvältä!

Pekka: Joo, ja meidän kolmas tärkeä pointtimme on saaristohyppely-taideteos, eli lähisaariston kartta graafises­ ta betonista. Laitetaan kaikki kylät ja kirkot, ja tehdään suurimpiin paikkoihin vesitaideteos. Siinä voi sitten vanhat ja nuoret hypähtää saaresta toiseen, mistä vesi aktivoituu. Toteutus tehdään niin, että se ei häiritse ketään mutta antaa torille identiteettiä.

Antti: Mikä on sinusta parasta tässä teidän ehdotuksessanne?

Pekka: No tuossa tulikin jo esille se diagonaaliyhteys, ja sitten nämä pienet puistosaarekkeet, jotka rajaavat toria.

Ja sitten se saariston sydän.

Torille tulee myös paljon istuskeluryhmiä sekä istutuksia ja puita. Ne valaistaan illalla epäsuorasti, jotta saadaan luotua maagista tunnelmaa.

Mutta se, mikä oikeastaan turkulaisia sitten rupeaa kiinnostamaan, on se helmi eli vanha suuri kaasulyhty.

Antti: Oooo!

Pekka: Me palautamme aivan torin keskelle vanhan kaasulyhdyn, joka siinä on aikojen alussa ollut. Siitä tulee kaupunkilaisten kokoontumispaikka.

Antti: Wauu! Mutta se puuttuu noista teidän kilpailukuvistanne?

Pekka: Me olimme epävarmoja, onko se koko vuoden siinä, mutta kilpailun jury oli sitä mieltä, että kyllä se vaan on aina siinä, sillä se on ihan keskeinen elementti.

Antti: Se onkin hieno helmi.

Pekka: Torille on suunnitteilla talveksi luistelubaana ja joulutori, johon saadaan vähän keskieurooppalaiset fiilik­ set. Jääpuiston päällä voidaan riiputtaa lamppuja, jotta saadaan vähän stimmunkia siihen. Nämä ovat täm­ möisiä hyviä juttuja.

Antti: Tuo olisi Turun talvimatkailulle tosi tärkeä attraktio.

Pekka: Olen samaa mieltä eli tästä voisi tulla semmoinen pehmeä arvo tähän keskustaan. Se palvelee joulu­ kauppaa ja toritunnelmaa.

Antti: No entä onko yleisöllä vielä jo­ tain ihan vääriä odotuksia kauppatorin uudistuksesta?

Pekka: Kyllä tässä on kaikki ne ele­ mentit, mitä siihen haluttiinkin, ja kyllä ne tähän tulevat. Monelle varmaan suurin kysymys on, että saako tällai­ selle klassiselle torille laittaa puita. Se on nyt kuitenkin monen kautta hyväk­ sytty yleissuunnitelmassa ja kaavoissa.

Nyt myös paviljongit ovat lähteneet jo nousemaan. Tämä ei jää enää keskus­ telun tasolle, vaan tämä tehdään nyt kuntoon. /

teksti ANNA KORPI-KYYNY / kuvitus TIINA VALVE

Elinvoimaisempi keskusta Kaupallisen keskustan konsepti nostaa esille kriittiset tekijät, joissa Turun keskustan täytyy onnistua houkutellakseen kaupunkilaisia, turisteja ja yrityksiä entistä enemmän.

AUPUNKIEN KESKUSTAT ovat kaupallisesta näkökul­ masta murroksessa: Palve­ lujen ja elämysten kysyntä vahvistuu ja vastaavasti tavarakaupan rooli pienenee. Verkkokauppa houkuttelee asiakkaita samoin kuin kaupungin laitamille nousevat kauppakeskukset.

– Tämä trendi on havaittavissa kaikissa isoissa kaupungeissa. Meillä on käytet­tävissämme paljon dataa siitä, miten Turus­sa keskustan ulkopuolella sijaitsevat kaup­pa­keskukset ovat kehittyneet ja missä ihmi­ set liikkuvat. Jos trendi jatkuu tällaisena, se tuo todellisia haasteita esimerkiksi keskus­ tan pienyrittäjille, sanoo Turun Ydinkes­ kustayhdistys ry:n toiminnanjohtaja Heli Järvelä.

Juuri valmistunut kaupallisen keskus­ tan konsepti antaa suuntaviivat keskustan elinvoiman vahvistamiselle ja selkeyttää eri toimijoiden roolit.

– Turun keskusta on isossa murroksessa myös fyysisesti. Kun mittavat hankkeet valmistuvat, haluamme, että se tilaisuus tulee hyödynnettyä mahdollisimman hyvin ja saamme aikaan vetovoimaisen keskustan. Emme halua optimoida yhtä asiaa kerrallaan, vaan kehittää keskustaa kokonaisuutena, ja juuri siihen konsepti osaltaan vastaa, lisää hankejohtaja Riitta Birkstedt Turun kaupungilta.

Kaupallisen keskustan konsepti tilattiin ulkopuoliselta kumppanilta keskustan yrittäjiä edustavan Turun Ydinkeskustayhdistyksen, 16 kiinteistönomistajan ja

Turun kaupungin yhteisellä päätöksellä.

Samat toimijat osallistuivat aktiivisesti konseptin työstämiseen. Työn pohjana on muun muassa kaupungin tilaama keskus­ tan nykytila-analyysi sekä lukuisia Turun kauppakorkeakoulun tekemiä selvityksiä.

– Taustatyötä varten kartoitettiin kaupunkilaisten ja yrittäjien tarpeita eri menetelmin.

Työhön kuului myös työpajoja, joten kon­ septissa on huomioitu sekä keskustan toi­ mijat että kaupunkilaiset, kertoo Birkstedt.

Keskustan vahvuudet ja heikkoudet

Nykytila-analyysin mukaan Turun ydinkes­ kustan kaupallinen tarjonta on monipuoli­ suudeltaan ylivoimainen verrattuna keskus­ tan ulkopuolisiin kauppakeskuksiin.

Keskustan vahvuuksiksi on tunnistettu etenkin kulttuuri-, taide- ja tapahtumatilat, kohtaamispaikat, viihdepalvelut sekä kahvi­ lat, ravintolat ja baarit. Kauppatoria ympä­ röivissä kortteleissa liiketiloja on yhteensä noin 106 000 neliötä, ja niistä kahvilat ja ravintolat kattavat noin viidenneksen.

Yhdeksi keskustan heikkoudeksi on tunnistettu lapsiperheiden ja autoilevien asioinnin haastavuus.

Konseptissa on määritelty, että ydinkes­ kustan elinvoiman lisääminen vaatii esi­ merkiksi kaupallisen tarjonnan ja palvelujen kehittämistä sekä hyvää saavutettavuutta kaikilla kulkuneuvoilla. Kulkutavasta riippumatta kaikki keskustassa asioivat ovat lop­ pumatkasta kävelijöitä, ja siksi keskustan saavutettavuuteen ja viihtyisyyteen nimen­ omaan kävelijän näkökulmasta on kiinnitet­ tävä erityistä huomiota.

Tavoitteet ohjaavat toimenpiteitä

Kaupallisen keskustan kehittämiselle on konseptissa asetettu kolme tavoitetta: Keskustasta halutaan rakentaa seudun monipuolisin ja vetovoimaisin erikoiskaupan ja palvelujen tarjoaja. Toiseksi kauppatorista muodostetaan kaupungin sydän ja vahvis­ tetaan ydinkeskustan katujen aktiivisuutta ja houkuttelevuutta jokirantaan saakka.

Kolmantena painopisteenä on keskustan ympärivuotinen tapahtumatarjonta.

Nyt työ jatkuu eri toimijoiden roolien selkiyttämisellä ja vastuiden jakamisella sekä toimenpidesuunnitelman laatimisella.

Tavoitteena on, että jatkossa eri toimijoiden hankkeet eivät jää irrallisiksi tempauksiksi vaan kiinnittyvät yhteisiin tavoitteisiin.

Konseptin ytimessä on tiivis verkosto kaupungin, yrittäjien ja kiinteistönomistajien välillä. Uudenlainen yhteistyön toimintamalli pyritään saamaan valmiiksi syksyn aikana.

– Meidän on puhallettava yhteen hiileen, jotta pystymme säilyttämän keskustan elinvoiman ja vahvistamaan sitä. Nyt meillä on mahdollisuus saada kaikki joukot työs­ kentelemään yhteisten tavoitteiden eteen.

Tässä on kyse koko keskustan houkuttele­ vuudesta, sanoo Järvelä.

– Elävä keskusta on todella kaikkien etu. Se palvelee kaupunkilaisia ja täällä vierailevia – keskustaan tullaan tapaamaan tuttuja ja viihtymään. Me haluamme, että keskusta vetää puoleensa sekä turkulaisia, turisteja että yrityksiä. Siksi on tärkeää tarkastella keskustan kehittämistä myös sisältöjen kautta ja hahmottaa isot yhteiset tavoitteet, sanoo Birkstedt. /

UUSI TURKU

/ 13

teksti MIIKKA RUSI ja JUUSO ENALA / kuvat SIMELIUS SIMELIUS ja TUOMAS HINKKANEN

Yrittäjät luottavaisina keskustan tulevaisuuteen Suomalaisen muotoilun ja muodin myymälä PUF, Linnankatu 6.

Yrittäjät Hanna Pennanen ja Matti Järvinen:

UUSI 14 / TURKU

KAUPUNKI ELÄÄ jatkuvasti ja välillä vanhan on väistyttä­ vä, jotta voidaan tehdä tilaa uudelle. Vaikka keskustan muutostyöt ovat varmasti tuoneet hetkellisiä haasteita useille toimijoille, Puffin toiminta on kasvanut jatkuvasti, ja olemme erittäin tyytyväisiä kehitykseen.

Koemme, että kivijalkaliikkeet ovat yleisesti ottaen olleet tietynlaisessa murrosvaiheessa viime vuodet. Uskom­ me, että tänä päivänä ihmiset haluavat viettää kaupoissa aikaa joko hyvin vähän tai hyvin pitkällisesti. Me tähtääm­ me Puffin kanssa siihen, että pystymme tarjoamaan ihmisille paikan, jossa aikaa halutaan viettää pidempään – ja että an­ namme käytetylle ajalle mahdollisimman paljon vastinetta.

Kivijalkaliikkeillä on valtava poten­ tiaali, eivätkä ne missään nimessä ole katoamassa, vaikka digitalisaatio saakin mediassa nyt paljon huomiota. Tarvitaan hyviä ideoita ja muuntautumiskykyä, ajan hermoilla olemista sekä osaamista luoda liikkeistä entistä kokemuksellisem­ pia paikkoja. Asia on lähellä sydäntäm­ me ja haluamme osaltamme olla näyttä­ mässä suuntaa, millaisia tulevaisuuden

Ydinkeskustan kivi­ jalkayrittäjien asiakkaita yrittävät havitella niin suuret kauppakeskukset kuin ulkomaiset verkkokaupatkin. Mitä yrittäjille kuuluu keskustan suurten muutostöiden ollessa käynnissä?

kivijalkaliikkeet voivat olla.

Yrittäjyytemme viiden vuoden taipaleelle on mahtunut mitä monimuotoi­ simpia kohtaamisia ja hetkiä. Olemme myös tutustuneet valtavaan määrään lahjakkaita ihmisiä ja aloittaneet yhteis­ työn monien kanssa. Päällimmäisenä mielessä kuitenkin on erittäin positiivinen ja laaja asiakaskuntamme, joka ilah­ duttaa jokaista päiväämme. Pyrimme toiminnassamme inhimilliseen sekä aitoon kanssakäymiseen. Tuntuu, että meillä asioivat ihmiset heijastavat tätä myös meihin.

Uudessa liikkeessämme Turun pääkirjaston vieressä on sujunut erinomai­ sesti. Nykyinen tilamme on tietynlainen maamerkki Turun keskustassa, ja haluam­me kehittää toimintaamme sen arvon mukaisesti. Tila luo paljon mahdollisuuksia, ja meillä onkin pal­ jon tulevaisuuden suunnitelmia, joilla uskomme olevan positiivista vaikutusta keskusta-alueelle.

Haluamme osaltamme keskittyä niihin mahdollisuuksiin, joita keskustan kehitys tuo tullessaan, ja olla luomassa entistä monimuotoisempaa kaupunki­ kuvaa ja -kulttuuria.”

Leluliike Casagrande, Linnankatu 9-11.

Yrittäjä Sabrina Casagrande:

TURUN KESKUSTAN uudistaminen on herättänyt luonnollisesti tunteita, koska moni tuttu ja turvallinen asia käännettiin ylösalaisin. Mutta nyt kun remontti alkaa valmistua ja sen hahmottaa paremmin, pitää todeta, että aina rakentamisvaiheessa on jous­ tettava ja sopeuduttava. Mitään uutta ja hyvää ei muuten syntyisi.

Linnankadun muuttaminen bussi­ kaduksi pelotti meitä aluksi, kun mene­ timme kadunvarsipaikoituksen. Toisaal­ ta moni bussimatkustaja löysi vasta nyt Linnankadun erikoisliikkeitä. Myymä­ läämme tuli asiakkaita, joka kysyivät,

onko leluliikkeemme uusi. Vastasin, että riippuu mihin vertaa – meidät on perus­ tettu vuonna 1912. Asiakkaiden ilmeet olivat näkemisen arvoisia.

Kaupunkikeskustan elinvoimai­ suus edellyttää hyviä julkisia yhteyksiä ja turvallisia kevyen liikenteen väyliä, mutta monelle kaupungin ulkopuolella asuvalle tai liikuntarajoitteiselle mahdol­ lisuus yksityisautoiluun on jatkossakin tärkeä. Toriparkki antaa mahdollisuudet pitkäaikaiseen pysäköintiin kauempaa tuleville työntekijöille, turisteille ja kes­kustassa asuville. Se tuo taatusti elin­ voimaa keskustaan.

Torin ympäristössä positiivinen

muu­tos näkyy jo nyt kaikkialla, ja yrittäji­ en odotukset ovat kohoamassa. Monen asuinpaikkansa tai terveytensä puolesta yksityisautoiluun turvautuvan puolesta kuitenkin toivoisin, että ainakin osa lyhytaikaisesta kadunvarsipysäköinnis­ täkin palautuisi.

Leluliikkeemme on ollut Turun kes­kustassa yli sata vuotta. Uskon, että keskustan kehitys ja parantunut vetovoima tuo meille jatkossa uusia asiakkaita ja uusia vuosia. Varmasti moni on samaa mieltä, kun kuopat alkavat täyt­ tyä ja uudet rakennukset ja palviljongit nousta. Pian havainnekuvat muuttuvat todellisuudeksi ja arki sujuvammaksi.” /

UUSI TURKU

/ 15

Torinlaidan kirkkokorttelille luvassa uusi kukoistus Kauppatorin pohjoiselle laidalle ortodoksisen kirkon viereen on suunnitteilla kaksi uutta rakennusta. Kaupunkikuvan täydentämisen uskotaan tuovan historiallisesti arvokkaaseen kirkkokortteliin uutta loistoa ja elämää. teksti SARI LOMMERSE / kuvat HEIKKI RÄISÄNEN ja SCHAUMAN ARKKITEHDIT

Havainnekuvat antavat osviittaa siitä, miltä ortodoksisen kirkon tienoo näyttäisi uusien rakennusten valmistuttua.

UUSI 16 / TURKU

Tavoitteena on

luoda mahdollisimman korkealaatuinen ja historiallista ympäristöä kunnioittava kokonaisuus.”

Liedon Säästöpankin toimitusjohtaja Jussi Hakala

LEKSANDRAN PUISTO -nimisessä ehdotukses­ sa ortodoksisen kirkon viereisille tonteille tulisi nelikerroksiset toimistoja liikerakennukset.

Rakennusten ensimmäiseen kerrokseen sijoittuisi ravintoloita, jotka vetäisivät alueelle kaupunkilaisia ja matkailijoita.

Tontin osoitteessa Yliopistonkatu 21 omistaa Liedon Säästöpankki, ja kirkon toisella puolella sijaitseva tontti on Conficap Oy:n omistuksessa. Yritykset ovat suunnitelleet hanketta yhteistyössä Schauman Arkkitehdit Oy:n kanssa.

Hanke on saanut nimensä Pyhän Marttyyrikeisarinna Aleksandran kirkon mukaan. Kirkko oli ensimmäinen arkkitehti Carl Ludwig Engelin asema­ kaavan mukaisen, uuden kauppatorin laidalle rakennettu rakennus 1800-luvun alkupuolella. Engelin asemakaavassa oli myös suunniteltu julkiset rakennukset koko torin pohjoisreunalle.

– Kävi ilmi, että vanha Engelin kaava oli lähtenyt ajatuksesta, että rakennukset voisivat rajautua torin reunaan. Rakennukset elävöittäisivät toria, joka on koettu vähän suurena ja kolkkona. Olen huomannut, että nyt kun toriparkkia rakennetaan ja toiminta on pakkautu­ nut pohjoisreunalle, tunnelma on hyvin vilkas ja eläväinen. Uudisrakennukset selkeyttäisivät aluetta ja kirkon upeus ja puutarha siinä ympärillä tulisivat parem­ min esiin, sanoo Liedon Säästöpankin toimitusjohtaja Jussi Hakala.

Hakala toteaa kirkon ympäristön ole­ van nyt vajaakäytöllä ja myös turvaton sokkeloisine kujanteineen.

– Uusien rakennusten myötä alue siistiytyisi ja luulen, että häiriökäyttäyty­ minen siellä vähenisi. Jos kiinteistöt ovat sokkeloisia ja kuluneita, se houkutte­ lee ilkivaltaan ja muuhun ei suotavaan toimintaan.

Uusi täydentää vanhaa

Liedon Säästöpankki on käynyt pohjoi­ sen torinlaidan kehittämistä koskevia en­ simmäisiä keskusteluja jo hankkiessaan As Oy Salamankulman liikehuoneiston kirkon vierestä vuonna 2008.

– Jo silloin pisti silmään, että tuossa on suhteellisen iso tila Turun keskus­ tasta vapaana. Innoituimme siitä, että kaupunki on vahvasti kehittänyt ydinkes­ kustaa ja osallistanut kiinteistönomistajia keskusteluun kehittämiskeinoista ja siitä, mikä itse kunkin rooli siinä voisi olla.

Tavoitteena on klassinen ja pelkistet­ ty arkkitehtoninen kokonaisuus, jossa uudet rakennukset täydentävät kauniisti vanhaa. Hakala kuvailee uudisraken­ nusten arkkitehtuuria klassiseksi mutta moderniksi.

– Kun liikkuu maailmalla vanhoissa kaupungeissa, löytyy hienoja esimerk­ kejä siitä, miten uutta ja vanhaa raken­ nuskantaa on yhdistetty ja saatu aikaan toimivaa kerroksellisuutta. Rakennus­ massoittelussa on huomioitu, että rakennukset eivät mene kirkon eteen, vaan näkymä kirkolle säilyy ja kirkko tu­ lee jopa paremmin esille kuin nyt. Meillä on myös tavoitteena tehdä teknisesti mahdollisimman moderni rakennus, joka tukee ilmastotavoitteita ja taloudellista energiankäyttöä, Hakala kertoo.

Liedon Säästöpankin nykyistä

toimistorakennusta on suunnitelmassa esitetty korotettavaksi yhdellä kerroksel­ la uudisrakennusten korkeuteen. Uuden talon rakennuspaikalla sijaitseva parkki­ talo Louhen hissi on tarkoitus integroida uudisrakennukseen, joten pysäköintihal­ lista pääsisi suoraan liikekeskukseen.

Hanke etenee yhteistyössä

Hanke on nyt esiselvitysvaiheessa, ja toiveena on päästä mahdollisimman nopeasti etenemään rakentamiseen.

– Esiselvityksen jälkeen alkaa tarkem­ pi suunnittelu, jossa käydään dialogia suunnittelijan ja kaavoittajan välillä.

Tähän on varattu tämä ja ensi vuosi.

Suunnittelun rinnalla lähdetään hake­ maan kiinnostuneita käyttäjiä, jotka tulisivat sijoittamaan rakennukseen.

Myös heillä on varmasti toiveita, jotka tulisi sopeuttaa rakentamiseen.

Liedon Säästöpankki täyttää tänä vuonna 125 vuotta. Pitkät perinteet omaavan pankin yhtenä toiminta-ajatuk­ sena on olla yhteiskunnallisesti aktiivinen omilla paikkakunnillaan.

– Olemme laajasti verkostoituneet paikalliseen toimintaan ja erilaisten liikeideoiden törmäyttämiseen. Pyrimme yleishyödyllisiin kohteisiin suuntautuval­ la lahjoitusohjelmalla edesauttamaan yritysten ja yhteisöjen kehitystä alueelli­ sesti. Myös Aleksandran puisto on konkreettinen esimerkki hankkeesta, joka ei ole ensisijaisesti kaupallinen.

Alueellisena ja paikallisena toimijana meille olisi luontevaa tukea kaupungin kehitystä ja luoda kaupungille lisäarvoa tuovaa rakentamista ja kaupunkikuvaa, Hakala sanoo. /

UUSI TURKU

/ 17

teksti ANNA KORPI-KYYNY / kuva JASKA POIKONEN

Toriparkin asiakkaita palvelee Box Box -autopesula, jonka yrittäjä Labinot Oranalle tärkeintä on hyvä asiakassuhde.

Auto puhtaaksi hymyn kera

S

ALOLAISESTA Labinot Oranasta tuli pesulayrittä­ jä vähän vahingossa. Hän kaipasi muutosta ja päätti lähettää Salon Kauppa­ keskus Plazan johtajalle sähköpostin. Viestissään hän tiedus­ teli, oliko keskukseen koskaan ajateltu autopesulaa.

Idea konkretisoitui nopeasti, ja nyt pesula on palvellut asiakkaita kauppa­ keskuksessa jo kuutisen vuotta. Yrit­täjyys on osoittautunut oikeaksi valin­ naksi.

– Oman yrityksen pyörittämisessä moni asia on tosi pitkälti kiinni itsestä. Se on paras oppi, mitä olen vuosien varrella saanut, Orana sanoo.

Pesulan uusi nimi

Box Box viittaa Formula 1 -maailmaan, jossa kuljettajat kurvaavat varikolle.

Meillä on sama idea, eli Toriparkin asiakkaat voivat helposti kurvata meidän pesuvarikollemme vaikka lounaan tai ostosten yhteydessä.” pesulayrittäjä Labinot Orana

UUSI 18 / TURKU

Aina on jotain kehitettävää

Tärkeintä Oranan pesulassa on hyvä suhde asiakkaisiin – se syntyy muun muassa siitä, että työ tehdään laaduk­ kaasti ja asiakaspalvelu on erinomaista.

– Saamme asiakkailtamme tosi paljon positiivista palautetta sekä ideoita, miten voisimme palvella heitä entistä paremmin. Asiakkaamme toivoivat esimerkiksi omaa sovellusta, jossa olisi ajanvaraus, kanta-asiakasedut ja hin­ nastot, ja nyt meillä on sellainen.

Kun yritykseen palkataan uusia työntekijöitä, Orana kiinnittää huomiota työntekijän haluun tehdä ja oppia lisää.

Vaikka pesulatyö on aika simppeliä, yrityksessä on kehitetty toimintaa

lean-ajattelun mukaan.

– Leanista on ollut todella paljon apua työhömme. Työstämme on tullut leanin ansiosta paljon sujuvampaa ja tehok­ kaampaa, kun turhat askeleet on karsittu pois. Hyvä esimerkki siitä on, että muutamia vuosia sitten jouduimme sesonkiaikoina antamaan pesuaikoja vasta parin päivän päähän, mutta nyt asiakkaat joutuvat odottamaan korkein­ taan muutaman tunnin, Orana iloitsee.

Pesu pysäköinnin yhteydessä

Yrittäjä on innoissaan pesulan laajene­ misesta Turkuun ja aivan uusista tiloista Toriparkissa. Yrittäjä sai vapaat kädet pesulatilan suunnitteluun, joten nyt

lean-ajattelusta on voitu ottaa kaikki irti.

Toriparkin Box Box -pesulassa voidaan pestä tunnissa 25 autoa.

– Ideana on, että asiakkaan ei tarvitse odottaa, vaan voimme pestä auton sillä välin, kun hän käy vaikka lounaalla tai ostoksilla. Hän voi parkkeerata mihin haluaa ja tehdä tilauksen toimistostam­me – me hoidamme loput, Orana lupaa.

Pesulan palveluihin kuuluvat kaikki pesuista ja desinfiointikäsittelyistä erittäin tarkkoihin maalipinnan kiillotus­ käsittelyihin. Pesula työllistää neljä henkilöä, ja yrittäjä itse on paikalla käynnistämässä toimintaa.

– Haluan olla varmistamassa, että kaik­ ki lähtee käyntiin hyvin. /

teksti MIIKKA RUSI / kuva WELLU HÄMÄLÄINEN

kuva TORIPARKKI

Toriparkki avaa ovensa joulukuussa Toriparkki haluaa muuttaa turkulaisten käsitykset parkkihalleista.

Helpon pysäköinnin takaavat esimerkiksi Moovy-parkkisovellus, valoisa tila ja tavallista leveämmät vinoparkkiruudut.

OULUKUUSTA ALKAEN Moovyparkkisovellus avaa Toriparkin puomit rekisterinumeron perusteella, kun sovellus on autoilijalla käytössä.

Moovy aloittaa pysäköinnin automaatti­ sesti sisään ajaessa ja pysäköinti loppuu itsestään, kun hallista ajaa ulos. Autoilijan ei tarvitse tehdä muuta kuin ajaa sopivaan parkkiruutuun ja sieltä pois.

– Asiakkaidemme ei tarvitse miettiä ollen­kaan, mitä pysäköinti maksaa ja missä on lähin automaatti, vaan he voivat keskittyä keskustassa viihtymiseen. Me mahdollistamme sujuvan pysäköinnin ja py­ rimme olemaan huomaamattomia – silloin olemme onnistuneet, sanoo Finnparkin operatiivinen johtaja Tami Koivuniemi.

Moovy on kotimaisen parkkioperaattori Finnparkin kehittämä sovellus, joka on jo käytössä esimerkiksi Tampereella ja Helsin­ gin kauppakeskus Triplassa. Moovy tulee uudeksi mobiilimaksamisen vaihtoehdoksi Helsingin ja Turun kaupungin maksullisille pysäköintialueille syksyllä.

– Autoilijoilla on yleensä useita paikkoja, joihin täytyy pysäköidä: on esimerkiksi asu­ kaspysäköintiä, puomin takana pysäköintiä ja kadunvarsia. Moovy palvelee kaikissa näissä tilanteissa. Tavoitteemme on, etteivät asiakkaat tarvitse muita parkkisovelluksia.

Vähemmän kulutusta

Moovy-sovelluksen lisäksi pysäköinnin voi maksaa automaatissa, mutta Finnparkin operoiman parkkihallin erikoisuutena on, ettei parkkilippuja tarvita. Se minimoi esi­ merkiksi paperiroskan määrän.

– Ekologisuus on vahvasti mukana toimin­

nassamme. Tavoitteenamme on olla täysin hiilineutraali pysäköintipalveluiden tuottaja, kertoo Koivuniemi.

Toriparkki tukee Turun hiilineutraalius­ tavoitetta sekä omalla energiaratkaisullaan että auttamalla pienentämään autoilun päästöjä. Se poistaa tarpeen ajaa keskus­ tassa vapaata parkkipaikkaa etsien, mikä vähentää turhaa ajoa, sekä auttaa pienentämään autojen kulutusta: Talvella sisätiloissa pysäköidyn auton energiankulutus ja päästöt ovat selvästi pienemmät liikkeelle lähdettäessä verrattuna ulkona pysäköityyn.

Samoin kesäisin polttoainetta tai sähköä kuluu vähemmän ilmastointiin, kun auto on viileässä auringonsuojassa.

Asiakasta varten suunniteltu

Toriparkki on harvinainen parkkihalli, sillä se on rakennettu vain pysäköintiä ajatellen.

Kun parkkihallin päällä ei ole rakennusta, jota pitäisi tukea pystyrakentein, pilarit on voitu sijoittaa parkkiruutujen etuosaan. Pilarit eivät hankaloita pysäköintiä ja ne päällyste­ tään ohuella pehmusteella. Pysäköintiä hel­ pottavat myös yksisuuntaiset ajoväylät sekä tavanomaista leveämmät vinoparkkiruudut.

Parkkihallissa on kaksi kerrosta, ja kuu­ kausikortin ostaneet ohjataan pysäköimään alemmalle tasolle. Pysäköinti Toriparkissa maksaa kolme euroa tunnilta eli saman verran kuin keskustan kadunvarsipaikoilla.

Toriparkissa on 20 sähköauton lataus­ pistettä. Hallissa on varauduttu siihen, että latauspisteiden määrä voidaan kolminker­ taistaa nopeasti, jos kysyntää on. / Lue Toriparkin ja torin pinnan energiaratkaisusta s. 11.

Pysäköinti Toriparkissa • • • • • • •

Hinta 3 €/tunti Sisään- ja ulosajo Yliopistonkadulta Yksisuuntaiset ajoväylät 2,7 metriä leveät vinoparkkiruudut Kaksi kerrosta 20 sähköauton latauspistettä Esteetön kulku

•

•

•

•

Valoisa ja turvallinen parkkihalli, jossa on merkattu jalankulkijoille omat reitit Torin kannelle pääsee portaita tai hissillä Parkkihallista pääsee tulevaisuudessa suoraan myös viereisiin kiinteistöihin Operaattorina Finnpark

Kuinka Hansakortteli uudistui?

Vuosina 2017–2019 uudistettu Hansakortteli on nyt aiempaa toimivampi ja viihtyisämpi kokonaisuus. Muutostöistä vastanneen Suunnittelutoimisto Amerikan suunnittelujohtaja Olli-Pekka Vaija kertoo miksi.

ANSAKORTTELI on yksi Turun ydinkeskustan tärkeistä solmukohdista. Se on paitsi vilkas kauppakeskus, myös keskus­ tassa liikkumisen kannalta olennainen läpikulkuväylä – kuin osa katuverkostoa.

Siksi Hansan mittavia uu­­dis­tustöitä suunnitelleiden Suunnittelutoimisto Amerikan sekä Schauman Arkkitehtien urakka oli kiinnostava mutta haastava. Projektinvetäjänä toimineen Olli-Pekka Vaijan mukaan erityistä huomiota kiin­ nitettiin kauppakeskuksessa kulkemisen järjestämiseen.

– Helppokulkuisuuden lisäämi­ nen on ollut iso juttu, samoin esteettömyyden parantaminen.

Hansa suunniteltiin 1980-luvul­ la, jolloin tiettyjä esteettömyys­ asioita katsottiin ihan eri tavalla kuin nykyään.

Käytännön toimenpiteet vaihtelivat pienemmistä yksi­ tyiskohdista, kuten portaiden

jyrkkyyden ja pintamateriaalien uusimisesta, suurempiin raken­ teellisiin muutoksiin.

– Hansakorttelin käytäviä suoris­tettiin melko paljon, erityises­ ti Antintalossa. Suorat näkymät helpottavat kauppakeskukses­ sa suunnistamista, ja selkeys parantaa liikkeiden ja palvelui­ den näkyvyyttä.

Tärkeitä uudistuksia ovat olleet myös lämpötilan ja ilmanvaihdon hallinnan parantami­ nen, jotka tekevät Hansasta sekä viihtyisämmän että energiatehokkaamman ja ympäristö­ystävällisemmän.

– Talotekniikkaan lisättiin kerros älykkyyttä, joka tuo merkittäviä energiasäästöjä, Vaija kuvailee.

Uudistuksessa Hansakort­ teliin rakennettiin myös uudet wc-tilat ja näyttävä Pilvi-valo­ teos Hansatorin yläpuolelle.

Kokonaisuudessaan Vaija on tyytyväinen lopputulokseen.

– Mielestäni onnistuimme hy­ vin. Uudistus on ollut hyvä ja paikallaan. /

UUSI TURKU

/ 19

VANHA, UUSI BÖRS Kauppatorin laidalle nousee klassisen näköinen mutta täysin moderni hotellirakennus. Uusiutuvan Hamburger Börsin tavoite on yksinkertainen – olla valmistuessaan Turun ykköshotelli. teksti MIIKKA RUSI / kuva SCHAUMAN ARKKITEHDIT ja VIZGRAVITY OY

UUSI 20 / TURKU

UN LISTATAAN Suomen legendaa­ risimpia hotelleja, muutama nimi nou­ see heti mieleen. Yksi on ehdottomasti Turussa kauppatorin laidalla sijaitseva Hamburger Börs.

Börsin tarunhohtoinen maine on peruja 1900-luvun alusta, jolloin aiem­ min vain ravintolana toimineen Ham­ burger Börsin uusi omistaja Wallina Valtin muunsi sen yhdeksi Suomen moderneimmista ja tyylikkäimmistä hotelleista.

Valtin oli värikäs hahmo, joka osti Börsin vain 28-vuotiaana ja loi siitä ennennäkemättömän, tunnelmaltaan kansainvälisen seurapiirien näyttäyty­ mispaikan. Hänen poikkeuksellisesta elämästään on hiljattain ohjattu näytel­

mä Turun kaupunginteatteriin.

Börsin hotellitoiminta käynnistyi vuonna 1904, ja siitä lähtien hotelli on toiminut samalla nimellä ja samalla paikalla aivan keskellä Turkua.

Uusi sivu pitkään historiaan

Vuoden 2020 alussa klassikkohotel­ lia ympäröivät purkukoneet. Uuden tieltä väistynyt rakennus ei toki ollut alkuperäinen, suojeltu vanha Börs, vaan 1970-luvulla kohun saattelemana rakennettu torinpuoleinen uudempi hotellirakennus.

Hamburger Börsin omistavan LähiTapiolan kiinteistöpäällikkö Jussi Roine kertoo, että uudisrakennukseen päädyttiin hotellin perusteellisen sanee­ rauksen sijaan, kun hintavertailu paljasti vaihtoehtojen olevan lähes samanhin­ taiset.

Päätöstä helpotti se, että nyt puret­ tu, vuonna 1979 valmistunut hotellira­

kennus sai jo valmistuessaan kritiikkiä siitä, ettei se oikein sovi arvokkaaseen ympäristöönsä arkkitehtuurillisesti.

– Uusi hotellirakennus huomioi Börsin pitkän historian ja toivottavasti kunnioit­ taa sitä paremmin julkisivunsa ja suun­ nittelunsa osalta kuin purettu rakennus, Roine toteaa.

Uuteen Börsin rakennukseen tulee vaalea kivijulkisivu, joka ottaa vaikuttei­ ta uusklassisesta arkkitehtuurista aivan kuten viereinen, parhaillaan julkisivure­ montissa oleva Affärscentrumin talo.

Havainnekuvat paljastavat, että kauppatorin Eerikinkadun puoleisesta osasta tavoitellaan aiempaa ehyempää kokonaisuutta, jossa vierekkäisten rakennusten muotokieli mukailee ja lainaa toisiltaan.

Roine on ylpeä siitä, että legen­ daarinen ”Börsin pöheikkö” eli kaunis Börsin puisto vanhoine jalopuineen valaistaan edustavasti ja avataan julki­ seksi tilaksi.

– Hotellin pääsisäänkäynti tulee sitä kautta. Mielestämme on tärkeää, ettei hotelliin käydä jostain luukusta sisään, vaan se saa oikean sisään­käynnin.

Turun paraatipaikalla

Uuden hotellirakennuksen peruskivi muurattin huhtikuussa 2020. Mikäli rakentaminen etenee aikataulussaan, päästään hotellin avajaisia viettämään syksyllä 2021.

Hamburger Börsin hotellitoimintaa operoivan Scandic Hotelsin toimitusjoh­ taja Aki Käyhkö on innoissaan kertoes­ saan uudesta rakennuksesta.

– Sinne tulee yli 270 kokonaan uutta huonetta, joiden sisustussuunnittelusta vastaa Jaakko Puro. Niissä on pehmeyt­ tä ja klassisuutta, olematta kuitenkaan vanhanaikaista. Hotellin kivijalkaan tulee ravintolatiloja, ja lisäksi vanhassa Börsis­ sä on kokous- ja juhlatiloja.

Joku aikoinaan Börsissä juhlinut saat­taa jäädä ikävöimään alakerran yökerhoa, sillä sellaista ei uuteen rakennukseen enää tule. Börs Night Clubin 40vuotiseen historiaan jää esimerkiksi vuosituhannen alussa kuuluisasti Ruis­ rock-jatkojaan viettänyt brittiyhtye Oasis.

Tilalla on kuitenkin jotain kiinnostavaa ja nykyaikaisempaa. Yökerhon vilskeen sij­aan uusiutuneessa Börsissä voi nauttia rauhassa juomasta – tai pelkästään kauniista näköalasta hotellin katolla istus­ kellen.

– Siellä sijaitsee hotellin kattoterassi, jos­ sa on baari tai ravintola. Mekin halusim­ me omamme, kun ollaan näin hienolla paikalla, Käyhkö hymyilee.

Entä millaisia tavoitteita hotellilla on?

Käyhkön ei tarvitse miettiä vastaustaan.

– Tavoite on tietysti olla Turun ykköshotelli. /

UUSI TURKU

/ 21

Riikka vinkkaa:

Cafe Ankassa on itse

tehtyjä munkkeja ja hurjan hauska palvelu. Kirsikkapuiden kukkiessa jokivarsi on todella kaunis paikka. Arvostan myös sitä, miten Gaggui Kaffelan mimmit ovat tehneet monta vuotta omannäköistä juttuaan.”

teksti TONI PUURTINEN / kuvat TUOMAS HINKKANEN

Turun keskustan kahvila- ja ravintolatarjonta on monipuolistunut hurjasti viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Se on noussut yhdeksi Pohjolan kiinnostavimmista ravintolakaupungeista esimerkiksi Kööpenhaminan rinnalle.

Ravintoloitsijoiden mielestä Turusta löytyvät maailman parhaat asiakkaat sekä hyvää yhteishenkeä yrittäjien kesken.

Herkuttelijan kaupunki Baari, jota ei kahlitse mikään IIKKA HAAPASALO kävi 2010-luvun taitteessa pari kertaa New Yorkissa. Nimi vääntyi siellä aina Ricaksi.

– Rica, Rica, sinun pitää perustaa baari, Rica Bar, kavereilla oli tapana vitsailla.

Alun perin Riikka suunnitteli ja teki vaatteita. Pikkuhiljaa hän siirtyi sisustuksen pariin ja tutustui turkulaisiin ravintoloitsijoihin, jotka kaipasivat uutta ilmettä yritykselleen. Ensimmäisenä vuorossa olivat ravintola Smör ja Sergiosin Piccola Cantina, seuraavina vuosina muun muassa E. Ekblom, Ludu

UUSI 22 / TURKU

ja Kuori.

Tuskin on liioittelua sanoa, että Riikka on vaikuttanut nykyisten turku­ laisravintoloiden ilmeeseen enemmän kuin yksikään toinen.

Ajatus oman baarin perustamisesta jäi elämään. Pari vuotta sitten Riikka ehdotti ravintolan perustamista Pauli Nurmelle. Heillä molemmilla oli saman­ tapainen ajatus musiikkiin ja viiniin keskittyvästä baarista. Myöhemmin mukaan tulivat Juho Haapasalo ja Julia Knaapi.

Rica Bar näki päivänvalonsa vappu­

na 2019.

– Turku on huippu ruokapaikka. Täältä puuttui kuitenkin tietyn henkinen baari, jonne mennä nauttimaan miljööstä, mu­ siikista ja persoonallisista juomista.

Ricassa tunnelmaa luovat vanhanai­ kaiset sohvat, pähkinänväriset pöydät, seinille ripustetut taulut ja peilit. Kaikes­ ta huokuu hyvä maku – ja rentous.

– Rica Baria ei kahlitse mikään. Emme imitoi ketään, ja voimme kokeilla uusia asioita mielemme mukaan, Riikka ker­ too innoissaan.

Pauli jatkaa, että Rica Bar on paikka

kaikille samanhenkisille ihmisille.

– Rica Barissa iäkkäät leidit nauttivat samppanjaa ja viereisessä pöydässä nuoret siemailevat uutuusoluita. Iltapäi­ visin täällä käy after work -porukkaa, ja yöllä joku saattaa intoutua tanssimaan jopa pöydällä, hän kuvailee baarin henkeä.

Baarin omaperäisin drinkki on Käpy selän alla. Siinä käytettävät kävyt kerätään Ruissalossa. Alasti. Totta vai tarua? Ainakin todellista luomua. / Rica Bar, Kristiinankatu 5

Lifestyle-yrittäjistä tuli leipureita EIPOMO GRYNILLÄ on Tuija Juusolan mielestä maailman parhaat asiakkaat.

– Kun Anni, eräs nykyisistä myyjistäni, oli Grynissä työhaastattelus­ sa, jouduin piipahtamaan hetkeksi tiskin taakse. Anni seurasi minun ja asiak­ kaiden välistä rupattelua. Kun palasin hetken päästä takaisin pöydän ääreen,

Anni kysyi, ovatko asiakkaat täällä aina näin mukavia, Tuija muistelee.

Hyvä asiakaspalvelu on Tuijalle tärkeää. Tai oikeastaan hän ei edes puhu asiakaspalvelusta, hän vain haluaa tehdä ihmisten olon mukavaksi. Se on helppo uskoa.

Hyvä fiilis on varmasti osasyy sille, miksi Grynissä käy koko haastattelunkin

ajan tasainen asiakasvirta. Ilman tuotet­ ta ei olisi kuitenkaan mitään.

Leipomo Grynissä valmistetaan juureen leivottua leipää, croissanteja sekä muita päivittäin vaihtuvia herkkuja.

Tuotteissa käytetään vain luomuraakaaineita.

– Juuri on hyväksi ihmiselle. Juuri myös elää omaa elämäänsä, joka päivä se on

Tuija vinkkaa:

Tykkään Kahvila

Oksista ja Café Victorista. Lasten kanssa käymme pizzalla Gustavossa, kahdestaan menemme Mamiin. Myös Karu Izakaya sekä Kakolanruusu ovat kivoja.”

erilainen, Tuija kertoo.

Keski- ja Etelä-Euroopassa leipo­ moita löytyy joka toisesta kadunkul­ mauksesta. Tuija uskoo, että Suomessa ollaan menossa samaan suuntaan, sillä paikallisuuden ja käsityön arvostaminen on lisääntynyt.

– Turkuun mahtuu monta kivaa leipo­ moa. Mitä enemmän täällä on pieniä leipomoita, sitä helpommin ihmiset löytävät niihin.

Gryn tarkoittaa Tuijan mukaan jyvää ja kaiken alkua. Raumalaisittain se on myös ryyni. Ai miksikö raumalaisittain?

No siksi, että Tuija ja hänen miehensä Janne ovat kotoisin Raumalta. Siellä heillä oli oma lifestyle-kauppa Busstop.

Jossain vaiheessa Tuija alkoi tuntea itsensä vaatebisnekseen liian vanhaksi.

Hän halusi tehdä jotain arkisempaa, tarjota ihmisille hyvää.

Leipomoalalle pariskunta päätyi sattumalta. Janne meni auttamaan kaveriaan Ketunleipä-leipomoon ja perehtyi siellä juureen leivottuun leipään.

Kiinnostus asiaa kohtaan muuttui pian intohimoksi.

Alun perin Tuija ja Janne aikoivat perustaa Grynin Paraisille, mutta mei­ dän turkulaisten onneksi he päätyivät Turkuun. / Leipomo Gryn, Forum Kortteli, Kauppiaskatu 4

Ravintoloitsija neljännessä sukupolvessa YKSI ASIA OLI nuorena Joonas Sipolle selvää: hän ei ryhdy ravintoloitsijaksi. Joonaksen van­ hemmat olivat ravintolayrittäjiä.

Niin olivat myös isovanhemmat ja isoisovanhemmat.

Nyt Joonas omistaa ravintola Ludun.

Mitä oikein tapahtui?

– Tykkään olla ihmisten kanssa teke­ misissä, ja salipuolen hommat veivät mennessään, Joonas kertoo Ludun nurkkapöydässä.

Joonas on työskennellyt muun muassa Lontoossa ja Helsingissä. Yrit­ täjäksi hän ryhtyi vuonna 2006, jolloin hän osti isänsä kanssa hotellin Porista.

Ludu avasi ovensa vuonna 2013.

Kun Joonas kävi ensimmäistä kertaa nykyisissä tiloissa, hän koki ahaa-elä­ myksen.

– Ensimmäinen ajatukseni oli, että tämä on pakko saada. Huonekorkeus, sijainti ja pohjan yksinkertaisuus olivat ihanteel­ lisia ravintolatoiminnalle, hän muistelee.

Joonaksella oli mielessään tietty visio, mutta uusi liiketila muutti suunnitelmia piirun verran klassisempaan suuntaan.

– Tila huokuu historiaa ja arvokkuut­ ta. Samalla haluamme olla kuitenkin rentoja. Pystymme yhdistämään täällä molemmat asiat, Joonas sanoo.

Aikaisemmin Ludu oli puhdas ruo­ karavintola, mutta nyt sieltä löytyy myös baaritiski. Se on tehty yli sata vuotta vanhasta flyygelistä.

Moni asiakas kysyy Joonakselta ravintolan nimestä. Joonaksen mukaan se tulee hänen isältään, jota isoäiti kut­ sui luduksi. Eli lutuiseksi tai söpöksi. Isä antoi luvan käyttää nimeä, mutta yhden ehdon hän asetti sille.

– Mokata ei saa, Joonas naurahtaa isän sutkautukselle.

Ludun ruokalista vaihtuu viisi tai

kuusi kertaa vuodessa. Ruoka valmis­ tetaan käsityönä, kauden raaka-aineita hyödyntäen. Niitä hän hankkii muun muassa Turun kauppahallin myyjiltä.

Joonas tekee yhteistyötä muidenkin alueen pienyrittäjien kanssa.

Turun ravintolatarjonta on monipuo­ listunut viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Joonas sanoo olevansa ylpeä Turun ravintolaelämästä. Hän myös kehuu ravintoloitsijoiden välistä yhteishenkeä hyväksi.

– Jos joku asia vaivaa mieltäni, voin kysyä siihen vinkkejä muilta ravintoloit­ sijoilta. / / Ravintola Ludu, Linnankatu 17

Kuvassa ravintoloitsija Joonas Sippo (vas.), vuoropäällikkö Sampo Kujansuu ja keittiömestari Matias Nurminen.

Joonas vinkkaa: Jokivarren Tintåssa tunnelma, maisema ja kauneus ovat kohdallaan.”

UUSI TURKU

/ 23

Skanskan Tero Pyssysalo kertoo, että Turun Toriparkista tulee kohde, josta sen rakentamiseen osallistuneet ammattilaiset voivat olla ylpeitä vielä vuosikymmentenkin kuluttua.

TORILLA TAVATAAN teksti HARRI HANNULA / kuva JASKA POIKONEN

Työmiehet rakentavat muottia, jonka päälle valetaan betoninen holvirakenne. Nosturi siirtää paikalleen massiivisia seinämuotteja.

Betonipumppausautolla on treffit betoniauton kanssa.

ESÄISENÄ PÄIVÄNÄ Turun kauppatorilla, toriparkin työmaalla, tapahtuu joka puolella jotain. Skanskan Tero Pyssysalo ja Vesa Hintukainen kertovat, että parkkihal­ lin rungosta on rakennettu jo suurin osa. Pyssysalo on Skanskan maa- ja pohjarakentamisen tulosyksikön johtaja, Hintukainen on vastaavassa pestissä talonrakennuksen puolella.

Pyssysalo kuvailee, että Skanska on rakentamassa Suomen parasta kau­ punkikeskustaa, joka palvelee sekä liiketoimintaa että alueella liikkuvia ihmisiä.

– Skanska on mukana yhteiskunnan rakentamisessa kaikilla rakentamisen sektoreilla. Nyt on hienoa, että voim­ me tuoda osaamisemme kehittyvän ja uudistuvan Turun käyttöön.

Viestintää ja vuorovaikutusta

Tukena kansainvälinen verkosto

Monella tapaa ainutlaatuinen kohde

Pyssysalo muistuttaa, että Skanska on maailmanlaajuisesti johtava laajojen ja vaativien kaupunkirakentamisen hank­ keiden toteuttaja.

– Olemme voineet hyödyntää myös Turussa kansainvälistä verkostoamme ja sen tietotaitoa.

Skanskalaiset kävivät esimerkiksi ennen töiden aloittamista tutustumas­ sa hieman vastaavaan kohteeseen Lontoos­sa ja konsultoivat sikäläisiä kollegojaan.

– Jos Suomessa tulee eteen jokin täällä uusi asia, niin jostakin päin maailmaa löytyy varmasti skanskalaisia, joilla on siitä jo kokemusta.

UUSI 24 / TURKU

Kauppatorin työt suunnitellaan ja toteu­ tetaan niin, että turkulaisille aiheutuu mahdollisimman vähän häiriöitä.

– Kaiken lähtökohtana on tietenkin tur­vallisuus, niin työmaalla kuin sen ympä­ ristössäkin. Työmaan edustalla on esi­ merkiksi henkilö, joka ohjaa liikennettä.

Pyssysalo huomauttaa, että Skans­ ka on panostanut myös viestintään ja vuorovaikutukseen kaupunkilaisten kanssa.

– Toriparkin viikkotiedotteissa käydään läpi tulevat työvaiheet. Kerran kuussa ilmestyvät naapuri-infot kertovat kuvien­ kin avulla, mitä missäkin päin työmaata tapahtuu.

Käytännössä myös liikenteenohjaaja vastailee kaupunkilaisten kysymyksiin.

– Juttelijoita onkin riittänyt. Poikkeuk­ sellinen hanke kiinnostaa luonnollisesti kaupunkilaisia.

Kauppatorin työmaa on ainutlaatuinen paitsi kokonsa myös keskeisen sijain­ tinsa takia. Osa rakennuksista sijaitsee myös varsin lähellä työmaata.

– Aluksi rytmitimme töitämme myös paikalla suoritettujen arkeologisten kai­ vausten mukaan. Sellaistakaan ei tule vastaan ihan joka kohteessa.

Omat haasteensa työhön on tarjon­ nut maaperä. Koko Turun keskusta lepäilee savipatjan päällä. Kauppatorin kohdalla prinsessamme patjan paksuus, ennen alapuolella odottavaa kalliota, oli syvimmillään peräti 50 metriä.

– Ensin kaivanto tuettiin ja sen jälkeen

savi poistettiin pysäköintihallin osalta.

Käytimme joissakin kohdissa myös tuplatukiseiniä sekä ankkureita, jotka lukitsevat tukirakenteen kallioihin.

Ympäristövaikutuksia seurattu tarkkaan

Koska kohde on tavallista herkempi, myös rakentamisen vaikutusta ympäris­ töön on seurattu tarkkaan.

– Olemme tehneet työmaalla koko ajan geoteknistä seurantaa yhdessä Turun kaupungin kanssa. Olemme mitanneet esimerkiksi tärinää, melutasoa, painu­ mia, siirtymiä sekä pohjavettä.

Kohde on työllistänyt yhtäläisesti niin talonrakennuksen kuin maanrakennuk­ senkin ammattilaisia.

– Mukana on ollut esimerkiksi geotek­ nikko, joka on erikoistunut juuri pohjarakentamisen ratkaisuihin.

Keskustarakentamisessa on aina huomioitava myös maan alla oleva kun­ nallistekniikka.

– Maan alla risteili valtavasti erilaisia putkia ja kaapeleita. Niitä on suojattu ja siirretty kulkemaan osittain uusia reittejä pitkin.

Eerikinkatua madallettiin

Keväällä 2019 huomattiin, että Eerikinkadulla maa oli painunut kaivannon reunoilla.

Pyssysalo muistuttaa, että Turun keskusta-alueella savimaa painuu joka vuosi jonkin verran.

– Olimme varautuneet siihen, että pientä painumista tapahtuisi myös rakennustöiden yhteydessä, mutta sitä oli toki paikoin enemmän, mitä olimme

Isojen lukujen hanke AASTATTELUHETKELLÄ kesä–heinäkuun vaihteessa työmaalla on käynnissä limittäin lukuisia eri työvaiheita.

– Kyseessä on valtava palapeli, jonka osaset on koottava tietyssä tarkassa järjestyksessä. Kaiken pitää mennä suunnitellusti eteenpäin niin, että vältytään esimerkiksi turhilta odotteluilta, Tero Pyssysalo kuvailee.

Vesa Hintukainen on koonnut lukuja, jotka kertovat työn mittakaavasta: – Toriparkin rakentamiseen kuluu betonia 15 000 kuutiota eli noin 1,5 miljoonaa ämpärillistä. Rakenteissa on miljoona kiloa harjaterästä. 30-metrisiä teräsbetonipaaluja on käytetty yli 40 kilometriä. Työmaalla työskentelee enimmillään 70 ammattilaista. /

laskeneet.

Hän kertoo, että ongelma ratkaistiin madaltamalla Eerikinkatua. Tämä toimenpide olisi tehty rakentamisen myöhemmässä vaiheessa joka tapauk­ sessa.

Skanskan itsensä lisäksi rakentami­ sen laatua valvoo, kuten rakennuskoh­ teissa yleensä, myös tilaaja ja rakennus­ valvonta.

– Tori on niin iso kohde, että täällä on otettu käyttöön myös kuukausittaiset yhteiset palaverit kaupungin rakennus­ valvonnan kanssa. Se varmistaa osal­ taan esimerkiksi hyvän tiedonkulun eri osapuolten välillä.

Kaikille tärkeä

”

Olemme tehneet

työmaalla koko ajan geoteknistä seurantaa yhdessä Turun kaupungin kanssa. Olemme mitanneet esimerkiksi tärinää, melutasoa, painumia, siirtymiä sekä pohjavettä.

Tero Pyssysalo

Jälleen yksi betonivalu on valmis, ja suuri torninosturi siirtää siinä käytetyt laitteet sivummalle. Toisaalla kaivinko­ ne levittää kentälle kosteutta sitovaa kapillaarisoraa.

Pyssysalo korostaa, että hanke on tärkeä paitsi Turun kaupungille, myös kaikille sen toteuttamiseen osallistuville.

– Jokainen kauppatorilla työskentelevä rakentamisen ammattilainen haluaa teh­ dä sellaisen kohteen, josta voi olla ylpeä vielä vuosikymmentenkin kuluttua.

Turun Toriparkki valmistuu vuoden­ vaihteessa. Sen jälkeen edessä on vielä kauppatorin maan päällisen osan raken­ taminen, suunnittelukilpailun voittaneen Saariston sydän -mallin mukaisesti. / Skanskalaisten kädenjälki näkyy kauppatorin lisäksi muuallakin Turussa.

Skanskan tuoreisiin hankkeisiin kuuluvat esimerkiksi Seurahuone, Turun kaupunginteatteri, Aurum ja Telakkaranta.

UUSI TURKU

/ 25

teksti HANNA ALIN / kuva JASKA POIKONEN

Turun keskusta on elämän­ mittainen seikkailu Puistoja, promenadeja ja puuhailupaikkoja – tätä kaikkea tulee uudistuva Turun ydinkeskusta tarjoamaan lapsiperheille ja nuorille. Kun kaupungin palveluja käyttää kokonainen uusi sukupolvi, on tarjonnan oltava monimuotoista ja aktiivista.

Kaupunkiympäristön yhtenä tehtävänä onkin luoda innostusta omaan kotikaupunkiin.­­

URUN KESKUSTAALUETTA kehitetään vauhdilla eri suunnilla.

– Päämääränä on raken­ taa keskustasta viihtyisä ja turvallinen kaupunginosa, jossa kaikkien on helppo toimia, kertoo Turun kaupungin kaupunkisuun­ nittelujohtaja Timo Hintsanen.

Kehittämisellä mahdollistetaan jat­ kossa myös lapsiperheiden vaivaton keskusta-asuminen sekä monipuoliset palvelut eri ikäisille. Perheiden näkemyk­ sillä on iso merkitys, jotta lasten ja van­ hempien tarpeet voidaan huomioida.

– Lapsiperheiden toiveet asuinympäris­ tön suhteen keskittyvät muun muassa UUSI 26 / TURKU

turvallisuuteen, palvelujen läheisyyteen sekä ympäristön toiminnallisuuteen.

Kaikki viihtyvät paremmin, kun lähi­ ympäristö on puhdas ja siisti, arjen toiminnot sujuvat ja kaupunki tuntuu kotoisalta, Hintsanen pohtii.

Turvallista liikkumista eri tavoin

Turvallisuuden tunne kaupungissa syntyy monista asioista. Vaivaton liikkuminen paikasta toiseen, rakentei­ den huollettavuus sekä hyvä valaistus vahvistavat turvallista mielikuvaa.

– Turvallisuuden tunnetta voidaan lisätä ennen kaikkea kehittämällä liikennettä.

Huomiota pitää kiinnittää etenkin

ajonopeuksiin sekä eri liikennemuotojen nopeuserojen pienentämiseen. Käve­ lykadut, pyöräilyreitit ja selkeät pysä­ köintialueet rauhoittavat liikennettä ja tekevät kaupungista lapsillekin sopivan.

Hintsanen nostaa esille myös julki­ sen liikenteen merkityksen, sillä katta­ va joukkoliikenne luo verkoston, joka tarjoaa mahdollisuuksia autottomaan elämään.

– Turun keskustavisiossa tarkastellaan kaupungin kehitystä 30 vuoden päähän.

Visiossa ydinkeskusta laajenee esimer­ kiksi kohti jokirantaa ja satamaa sekä Kupittaan seutua. Samalla kehitetään liikennejärjestelmiä tukemaan tätä laa­ jentumista, hän täsmentää.

Valinnanvaraa vapaa-ajan viettoon

Turvallisuuden lisäksi lapsiperheitä kiinnostavat erilaisten aktiviteettien mahdollisuudet. Kaupungin keskusta koetaan vetovoimaiseksi, kun sieltä on mahdollista löytää mukavaa tekemistä kaikille.

– Turku on seitsemän kukkulan kau­ punki, jonka ruutukaavan rytmiin tuovat vaihtelua vihreät puistoalueet sekä kes­ kustaa halkova Aurajoki. Palvellaksem­ me kaupungissa asuvia ja vierailevia ih­ misiä meidän tulee huolehtia nykyisten puistojemme kehittämisestä ja uusien puistojen rakentamisesta. Etenkin puis­ tojen ympärivuotiseen käytettävyyteen

teksti MIIKKA RUSI

Pääkirjasto on yksi Annan, Teron ja 1-vuotiaan Atson suosikeista.

Lapsellisen helppo Turku

T

URKULAISET Anna Koivisto ja Tero Jalkanen asuvat keskustassa 1-vuotiaan Atso-poikansa kanssa.

Elämä keskustassa on ollut heille ilmiselvä valinta, koska palvelujen äärellä on helpompaa elää autotto­ masti.

– Asioimme mielellämme torilla ja kauppahallissa ja vierailemme säännöllisesti Atson kanssa muse­ oissa ja erilaisissa tapahtumissa.

Keskustassa riittää paljon ihmeteltä­ vää lapsiperheille, ja toisaalta Fölillä

pääsee tutkimaan lähiympäristöä, Anna toteaa.

Muuttuva Turun keskusta tuo uutta iloa myös tämän perheen arkeen, mutta vanhemmilla on monia ajatuksia keskustan lisäkehit­tämiseksi.

– Asuntojen esteettömyys, liikenteen turvallisuus ja lasten leikkipaikkojen lisääminen ovat ainakin pienten lasten vanhempien näkökulmasta tärkeitä asioita. Kun kulkeminen on turvallista ja läheltä löytyy viihtyisiä oleilualueita, on keskustassa eläminen varsin mu­ kavaa, Tero tiivistää. /

Annan ja Teron vinkit lapsiperheen keskustaretkelle

Apteekkimuseo ja Qwenselin talo

Keskustassa on monia mielenkiintoisia museoita. Apteekkimuseo tuo ydinkeskustaan helposti haltuun otettavan palan historiaa.

Pääkirjasto ja sen sisäpiha

Lasten Saaga ja nuorten Stoori-osastot vievät tarinoiden maailmaan. Etenkin kesäaikaan kirjaston sisäpihalla on innostavaa tekemistä eri ikäisille.

Kahvilat ja ravintolat

Kauppatori ja kauppahalli

Aurajoen rannat

Turussa on huikea määrä hyviä kahviloita ja ravintoloita, joihin on helppo poiketa perheen kanssa herkuttelemaan.

Myyntitiskien tarkkailu on elä­ mys kaikille aisteille. Väri-iloa, hyvän­ tuulista puheensorinaa sekä tuoreen leivän ja savukalan tuoksua.

Joen varrella on helppo viihtyä.

Kierros siltojen kautta Förille näyttäy­ tyy eri vuodenaikoina aina erilaisena.

tulee kiinnittää huomiota, Hintsanen muistuttaa.

Puistojen lisäksi kaupunkiin on suunnitteilla erilaisia vapaa-ajan toimintoja kaikenikäisille. Niitä on esimerkiksi kauppatorin suunnittelu­ kilpailun voittaneessa ehdotuksessa.

– Uudistuva kauppatori on alkusy­ säys sille, mitä kaikkea keskusta voikaan tulevaisuudessa tarjota.

Kauppatorille on tulossa toiminnal­ linen vesialue ja paikkoja pelailuun.

Samalla myös tapahtumatarjonnan laajentuminen houkuttelee perheitä vierailemaan ja viettämään vapaa-ai­ kaansa keskustan alueella, Hintsa­ nen iloitsee.

Monimuotoisuutta kohti

Keskustan tapahtumia järjestävät monet toimijat, ja yksi näistä on Turun Ydinkeskustayhdistys ry.

Yhdistyksen tavoitteena on kehittää ennen kaikkea kaupallisesti vetovoi­ maista keskustaa. Toiminnanjohtaja Heli Järvelä korostaa ydinkeskustan

”

Uudistuva kauppatori on alkusysäys sille, mitä kaikkea keskusta voikaan tulevaisuudessa tarjota.”

Timo Hintsanen

Ydinkeskustayhdistys tekee yh­ teistyötä Turun kaupungin kanssa, ja erilaisten yhteistoimintahankkeiden avulla kehitetään keskustan alueen tapahtumatarjontaa. Tällä hetkellä yhdistyksen vastuulla ovat muun muassa Lasten karnevaalit sekä Joulun polku -tapahtumakokonai­ suus.

Asukasbudjetti tekee kaupunkidemokratiasta suoraa ja helppoa Syyskuun ajan auki olevaan äänestykseen saavat osallistua kaikki tänä vuonna 13 täyttävät ja sitä vanhemmat turkulaiset.

SUKASBUDJETTI on uudenlainen väylä Turun kaupungin päätöksente­ koon. Asukasbudjetissa turkulaiset pääsevät päättämään, miten osa kaupungin budjetista käy­ tetään hyvinvoinnin edistämiseksi.

Ehdotuksia kerättiin verkossa suoraan kaupunkilaisilta toukokuus­ sa 2020 ja niitä jätettiin yhteensä 340 kappaletta. Asukasbudjettiin on varattu yhteensä miljoona euroa, joka jakautuu Turun kahdeksan suuralueen kesken.

Seuraavaksi Asukasbudjetti ete­ nee äänestysvaiheeseen, jossa kau­ punkilaiset valitsevat, mitkä ehdolla olevista suunnitelmista toteutetaan. Äänioikeus on kaikilla tänä vuonna 13 vuotta täyttävillä ja sitä vanhem­ milla turkulaisilla. Äänestyksessä voittaneet ehdo­ tukset toteutetaan vuoden 2021 aikana. Tuotannossa voidaan tehdä yhteistyötä yhteisöjen, yritysten ja asukkaiden kanssa. /

Äänestäminen tapahtuu asukasbudjetti.turku.fi-sivustolla 1.9.–30.9.2020.

Tuettua äänestämistä on kirjastoissa ja molemmissa Monitoreissa, Kauppatorilla ja Skanssissa.

Oma kotikaupunki haltuun

monimuotoisuuden merkitystä.

– Turku ja muut kaupungit maailmal­ la ovat samassa murrosvaiheessa.

Keskustasta kehittyy kerroksellinen paikka, jossa on monia eri mahdol­ lisuuksia asua, tehdä töitä ja viettää vapaa-aikaa. Kun ydinkeskusta koetaan vetovoimaiseksi ja siellä halutaan viettää enemmän aikaa, tulee samalla tarve käyttää palveluja, Järvelä sanoo.

Järvelä kokee tapahtumien kehittä­ misen lisäksi tärkeinä visuaaliset muutokset. Näin muovataan kau­ pungin ydinkeskusta viihtyisäksi ja kiinnostavaksi paikaksi, johon on mukava tulla viettämään aikaa.

– Keskustassa lapset ja nuoret op­ pivat havainnoimaan monimuotoista kaupunkiympäristöä. Turku on per­ heen pienemmillekin juuri sopivan kokoinen kaupunki, jossa on paljon historiaa ja kiinnostavia paikkoja vie­ railtavaksi. Omaa kotikaupunkiaan oppii arvostamaan, kun sen kanssa tulee tutuksi, Järvelä muistuttaa. / UUSI TURKU

/ 27

Keskustassa asuminen on trendikästä Tällä hetkellä suomalaisista noin 70 prosenttia asuu kaupungeissa, ja määrän ennustetaan kasvavan 82 prosenttiin vuoden 2050 loppuun mennessä. Muuttoliikettä keskustaan vauhdittavat uudet asunnot ja monipuolistuvat vapaa-ajanviettomahdollisuudet. Keskustan kivijalkakaupat varmistavat sen, että saatavilla on tuotteita ja palveluita, joita kauempana ei ole tarjolla. teksti SARI LOMMERSE / kuvat AURATUM ASUNNOT

Taiteilijan näkemys siitä, miltä As Oy Universum tulee näyttämään.

UUSI 28 / TURKU

RITYISESTI SUURET ikäluokat haluavat asua lähellä palveluja, mutta yhä useammin myös lapsiperheet halajavat keskus­ taan, jossa kaikki on lähellä ja harrastuksiin kohtuullinen matka. Keskustan etuna on erityisesti Turus­ sa lyhyet välimatkat: kaikki on saavutettavis­ sa, myös pienten lasten kanssa. Realidean tekemän tutkimuksen mukaan Turun kes­ kustan liikkeiden myynnistä yli puolet tulee kävellen ja pyörällä saapuvilta asiakkailta ja noin 24–30 prosenttia autolla saapuvilta.

Etenkin uudet kaupunkiasunnot ovat ky­ syttyjä. Edistynyt talotekniikka ja tulevaisuus ilman remontteja vaikuttavat ostajien päätök­ seen.

– Uusilla asunnoilla on vahva vetovoima. Ih­ miset kaipaavat helppoutta ja vaivattomuutta.

Ajanmukainen tekniikka, kuten hyvä ilman­ vaihto, lattialämmitys ja viilennys, on monille asunnonostajille jo ehdoton edellytys. Myös se, että saa itse vaikuttaa asunnon materiaaleihin lisää uuden asunnon haluttavuutta, sanoo Auratum Asuntojen myyntipäällikkö Merja Österman.

Sijainti on tärkein

Auratum on rakennuttanut useita kohteita Turun ydinkeskustaan ja Kupittaalle. Heillä asuntosuunnittelu lähtee vahvasti keskeises­ tä ja arvostetusta sijainnista ja vastaa näin kaupungistumisen megatrendiin.

– Osa ihmisistä on valmis vaikka tinkimään neliöistä, jos sijainti on hyvä. Nykyisin yhä useammin eletään useammassa kodissa – on kesäkoteja, ollaan ulkomailla osa vuodes­ ta tai työ on sellainen, että ollaan paljon pois kotoa. Asuntokokoja menee laidasta laitaan, ja kaikkea tarvitaan, myös isot kattohuoneis­ tot ovat hyvin kysyttyjä.

Hyvän sijainnin ja vaivattomuuden lisäksi asukkaat arvostavat hyvää tilasuunnittelua, toimivia pohjaratkaisuja ja monipuolista va­ rustelua.

– Meille on tärkeää, että kohteet ovat tyylik­ käitä ja yhtiöinä arvokkaita. Se pitää sisällään

Asunnoilta toivotaan hyvää sijaintia, toimivia pohjaratkaisuja ja monipuolista varustelua.

korkealaatuiset materiaalit, hyvän palvelun ja asumisen help­pouden, kuten esimerkiksi sen, että asuinkerroksista pääsee hissillä suoraan talon alla olevaan autohalliin. Jokai­ sessa kohteessamme on myös sähköautojen latauspisteitä, Österman sanoo.

Uudet talot täydentävät kaupunkikuvaa

Syksyllä 2021 valmistuu Asunto Oy Skan­ dium Brahenkadulle. Skandiumissa on kaksi asuintaloa ja niiden välissä suljetulla sisäpi­ halla viherkatolla varustettu kuntosaliraken­ nus. Auratumin uusimman kohteen, Asunto Oy Universumin rakentaminen starttaa tämän syksyn aikana Yliopistonkadun ja Nahkurin­ kadun väliin. Kaksi taloa käsittävä kokonai­ suus tuo Tuomiokirkon ja Aurajoen tienoille noin 60 uutta asuntoa.

Uudiskohteet täydentävät keskustan kau­

”

Turun kehit tyminen vaikuttaa asumiseenkin – hyvällä alueella keskustassa asunnon arvo säilyy ja nousee.”

Merja Österman

punkikuvaa kaupungin määrittämällä tavalla.

Kaavoitusmääräykset ohjaavat muun muassa julkisivun pinnoitemateriaalien valintaa. Mää­ räysten ensisijainen peruste on ympäristöön sopivuus.

– Esimerkiksi Skandiumin viherkatto on mää­ ritelty kaavoituksessa. Kaupunki ohjaa raken­ tamista aika voimakkaasti, ja tuloksiin on oltu tyytyväisiä. On tärkeää, että uusi rakennus ja vanha yhtiö, jolta tontti hankitaan, sopivat arkkitehtonisesti yhteen. Myös vanha yhtiö pystyy uuden yhtiön rakentamisen yhteydes­ sä kohentamaan omaa kiinteistöään ja saa mahdollisesti käyttöönsä uusia autopaikkoja, viihtyisän piha-alueen ja jätehuoltotiloja.

Asumisen palvelut lisääntyvät

Digitalisaation myötä taloyhtiöihin tulee entis­ tä monipuolisempia, arkea helpottavia palve­ luja. Uusia palveluja ovat esimerkiksi Smartpost postiautomaatit ja informaation kulkua helpottavat näyttötaulut auloissa. Talosaunat ovat kasvavassa suosiossa, ja niihin panos­ tetaan. Asuntokohtaisia saunoja rakennetaan yhä harvemmin, sillä moni asunnonostaja käyttää neliöt mieluummin muihin tarkoituk­ siin. Auratumin kohteisiin rakennetaan myös pesulat ja yhä useammin kuntosali.

Myös uudistuva Turun keskusta tarjoaa entistä monipuolisemmin palveluja ja jatku­ vasti kehittyvät puitteet kaupunkiasumiselle.

– Me odotamme jo kovasti, että keskusta tulee valmiiksi. Ravintolaelämä ja koko kes­ kusta on muuttunut viime vuosina, ja Turku kehittyy koko ajan aivan loistavaan suuntaan.

Se vaikuttaa asumiseenkin – hyvällä alueella keskustassa asunnon arvo säilyy ja nousee, Österman sanoo. /

UUSI TURKU

/ 29

teksti MIIKKA RUSI / havainnekuva TÖÖLÖ URBAN

Jokiranta on helmi kaupungin keskellä Aurajoen ranta on monille rakas maisema, jota kehitetään palvelemaan ihmisiä yhä paremmin ja monipuolisemmin. Seuraavia hankkeita ovat esimerkiksi kelluva kulttuurikylpylä ja uudet pyöräilyväylät.

URUSSA ON JOITAKIN ikonisia maisemia, jotka ikuistetaan postikorttei­ hin, valokuviin ja julisteisiin yhä uudelleen ja uudelleen. Yksi tällainen erityinen paikka kaupunkitilassa on Aurajokiranta. Se on tärkeää aluetta historiallisesti, sillä ilman kaupunkia halkovaa jokea Turku tuskin olisi rakentunut nykyisen kaltaiseksi asuin­ keskukseksi.

Tämän historiallisen ja symbolisen arvon lisäksi jokirannalla on korvaama­ ton arvo kaupunkilaisten ja matkailijoi­ den virkistäytymispaikkana sekä Turun kahvila- ja ravintolaelämän keskuksena.

Keskusta-alueen rakennustutkimuk­ seen erikoistunut Turun museokeskuk­ sen tutkija Kaarin Kurri kertoo, että jokirannan kaunistamisella ja puistokult­ tuurilla on varsin pitkät perinteet.

– Ensimmäiset puurivit istutettiin 1700-luvun lopulla Läntiselle Rantaka­ dulle, josta haluttiin luoda eurooppalais­ henkinen artikuloitu rantakatu.

Juuri ikivanhat lehtipuut, jokimaise­ ma rantapromenadeineen ja arvokkaat kivitalot muodostavat kokonaisuuden, jonka vuoksi Turkua usein kutsutaan Suomen eurooppalaisimman näköisek­ si kaupungiksi.

– Puitteet ovat kunnossa kaupungin pitkäjänteisen huolenpidon ja kehittämi­ sen ansiosta.

Keskeinen muutos 1970-luvulta läh­ tien on ollut lisääntyvä ravintolakulttuuri jokilaivoineen ja viime vuosina myös kaduille levittäytyneine terasseineen ja myyntikojuineen, Kurri toteaa.

Pyöräteitä ja kulttuurikylpyjä

Jokivarren suunnitteluprojekteja koor­ dinoivan Merellinen Turku -hankkeen hankepäällikkö Mervi Lehdon mukaan Aurajokiranta on ainutlaatuinen kohde kaupunkisuunnittelijalle edelleen.

– Se on aluetta, jossa on paljon erilaista toimintaa ja käyttäjiä, jolloin on myös monia erilaisia mielipiteitä. Mahdollisim­ man hyvin kaikkia eri ryhmiä palvelevan jokirannan kehittäminen on mielenkiin­

toinen haaste.

Parhaillaan Lehtoa työllistää Itäisen Rantakadun ympäristön yleissuunni­ telma, johon kuuluu tärkeänä osana uusien pyöräilyväylien rakennus.

– Itäiselle Rantakadulle tulee ajoradan tasolle yksisuuntaiset pyörätiet, jotka vapauttavat rannan kokonaan jalankul­ kijoille ja oleskelulle.

Yksi runsasta mielenkiintoa herät­ tänyt jokivarren hanke on niin kutsuttu kulttuurijokilautta. Se on Wäinö Aalto­ sen museon eteen Myllysillan viereen tuleva monikäyttöinen, ympärivuotinen kelluva kylpylä.

– Lautalle on tulossa uintimahdollisuu­ den lisäksi ravintolatoimintaa ja tiloja monipuoliselle kulttuuritoiminnalle, kulttuurijokilautan projektipäällikkö Essi Korpela kertoo.

Jokilautan asemakaavoitus on par­ haillaan vireillä ja rakentaminen voidaan aloittaa aikaisintaan vuonna 2022.

– Valmistuessaan lautta tulee varmasti elävöittämään sitä kohtaa rannasta, Korpela iloitsee. /

Aurajokeen Wäinö Aaltosen Museon eteen rakennetaan kelluva kulttuurijokilautta.

Suunnittelukilpailun voitti helsinkiläisen Töölö Urban Oy:n ehdotus.

UUSI 30 / TURKU

Turun suosio matkailukaupunkina on ollut viime vuosina nousussa.

Ihmekös tuo, sillä Turku on mainio yhdistelmä merellisyyttä, kulttuurielämyksiä ja kansainvälistä tunnelmaa. teksti SARI LOMMERSE / kuva VISIT TURKU/TOMMI SELANDER

Destination Turku Matkailujohtaja Anne-Marget Hellénin Turku-tärpit: UTKIMUKSISTA SELVIÄÄ, että mat­ kailijoille tunnelma on ykkösjuttu missä tahansa kaupungissa.

Matkailijat haluavat aistia kaupunkia ja kohdata paikallisia ihmisiä. Turun tunnelman luovat joki­ varsi ja ravintolat. Siteeraan mielelläni Teuvalta kotoisin olevaa Lauri Tähkää, joka sanoi hänet ensimmäisen kerran tavatessani, että Turku on teuvalais­ten Ameriikka. Minusta se oli ihana ilmaisu, Visit Turun matkailujohtaja Anne-Marget Hellén sanoo.

Hellén suosittelee aina vierailijoille kaupunkiin tutustumista joelta ja merel­ tä käsin.

– Mereltä käsin näkee kaiken: pitsihu­vilat, Turun linnan, Kakolan ja laivanra­ kennusteollisuutta. Vesibussilla pää­see paikallisliikenteen maksulla Ruissaloon, jossa on useita käymisen arvoisia koh­ teita, kuten Ruissalon telakka ja Turun Pursiseuran ravintola Maininki.

Turun vahvuuksia matkailukaupun­ kina ovat myös laaja kulttuuritarjonta ja lukuisat tapahtumat.

– Esimerkiksi Ruisrock ja Turun mu­ siikkijuhlat ovat hienoja tapahtumia.

Ruisrock Euroopan toiseksi vanhimpa­ na rockfestivaalina ei esittelyjä kaipaa ja Turun musiikkijuhlat kansainvälistyy yhä voimakkaammin – pidän sitä jo nyt tasoltaan huippuna. Meillä on myös ihania gallerioita ja hyvät museot vaih­ tuvine näyttelyineen.

Turku on ehdottomasti myös sport­

tikaupunki. Erityisesti Paavo Nurmi Games ja Paavo Nurmi Marathon ovat nousemassa kansainvälisestikin kiinnostaviksi.

– Turku saa myös yhä enemmän EMja MM-tason arvokilpailuja isännöitä­ väkseen, kuten Turun linnan turnajai­ set, ravit Metsämäellä, Agility ja Tall Ship´s Race.

Uusia lentoreittejä ja hotelleja

Finavia valitsi viime vuonna Turun lentoaseman vuoden lentoasemaksi.

Valintaan vaikuttivat uudet reittiavauk­ set ja positiivinen tuloskehitys. Turusta lennetään reittilentoja muun muassa Gdanskiin, Kaunasiin ja Riikaan. Uu­ simpina avattiin tänä vuonna yhteydet Larnakaan ja Belgradiin.

– Lentoyhteydet ja jatkoyhteydet niin Tukholman kuin Helsingin kautta Tur­ kuun ovat elintärkeitä niin matkailulle kuin alueen muullekin elinkeinoelämäl­ le, Hellén sanoo.

Turun lentoaseman matkustaja­ määrä kasvoi viime vuonna 22 pro­ senttia verrattuna edelliseen vuoteen.

Matkustajia oli Turussa kaikkiaan yli 450 000, ja eniten matkoja tehtiin Puolan Gdanskiin.

Turun hotelleissa yöpyi viime vuon­ na 850 000 matkailijaa. Todellisuu­ dessa määrä on vielä suurempi, sillä tilastoissa eivät näy Airbnb- ja mökki­ majoituspaikat, joita on Turun seudulla paljon. Normaalisti matkailijoista yli 70 prosenttia on kotimaisia. Korona-aika­ na kotimaisten matkailijoiden määrän

odotetaan jonkin verran nousevan.

Uutta valinnan varaa Turussa yöpyjille tuovat Hotel Kakola ja Sokos hotellit Wiklund, Turun Seurahuone ja Kupittaa. Rakenteilla on lisäksi uusi Hamburger Börs.

– Meillä on monta uutta, hienoa hotellia. Olen erittäin tyytyväinen, että esimerkiksi TOK-yhtymä, Scan­ dic-ketju ja Kakola Yhtiöt ovat tehneet niin suuria investointeja.

Matkailu merkittävä tulonlähde

Matkailulla on huomattava vaikutus Turun taloudelle. Turun kokonaismat­ kailutulo oli vuonna 2018 noin 670 miljoonaa euroa.

– Matkailu on merkittävä osa kau­ pungin tuloja. Visit Turun resursseja täydentää kiinteä alueellinen ja valta­ kunnallinen yhteistyö alan toimijoiden kanssa.

Hellén iloitsee uudistuvan keskus­ tan ja torin tienoon tuomista uusista mahdollisuuksista ja kohtaamispai­ koista. Tulevaisuudessa hän näkisi mielellään myös keskustan vanhan osan nousevan kaupunkilaisten ja matkailijoiden suosioon.

– Meilläkin voisi olla Suurtorin ja Akatemiatalon alueella vanhakaupunki niin kuin Gamla Stan Tukholmassa.

Nyt tuomiokirkkoaukiolla on terassi­ alue, mutta aukio voisi olla paremmin käytössä jatkuvasti. Siellä voisi olla kahviloita ja vaikka sirkustaiteilijoita ja muita esiintyjiä. Se elävöittäisi ja täydentäisi kaupunkia hienosti. /

Food Walk -kierros, jonka aikana

tutustut kattaukseen turkulaisia ravintoloita. Kierroksen aikana tietysti poikkeat museoissa ja kaupungin ihanissa putiikeissa, joista voisi mainita Levykauppa ÄX, Sammakon kirjakauppa, Puf Design, Forumin kaupat, Araminta ja paljon muita.

Kakolan alue ja siellä Kakolan kruunu kahviloineen ja vankilamuseoineen, ravintola Kakolanruusu, pienpanimo Kakola Brewing Company, leipomo Bageri Å ja kahvipaahtimo Frukt Coffee Roasters sekä opastetut vankilakierrokset fantastisen oppaan Anu Salmisen johdolla.

Kissmyturku.fi-sivustolta löytyy

kaksi Digisuunnistusta, joiden ohjaamana tutustut kaupunkiin teemoilla ”Turun palo” ja ”Turun upeat ovet”.

UUSI TURKU

/ 31

JULKINEN TIEDOTE

Uudistetaan keskusta yhdessä.

Osallistu kilpailuun osoitteessa

turku.fi/sytytaturku

Sytytä Turku keskustan kehittämiskilpailu