teksti MIIKKA RUSI / havainnekuva TÖÖLÖ URBAN
Jokiranta on helmi kaupungin keskellä Aurajoen ranta on monille rakas maisema, jota kehitetään palvelemaan ihmisiä yhä paremmin ja monipuolisemmin. Seuraavia hankkeita ovat esimerkiksi kelluva kulttuurikylpylä ja uudet pyöräilyväylät.
URUSSA ON JOITAKIN ikonisia maisemia, jotka ikuistetaan postikorttei hin, valokuviin ja julisteisiin yhä uudelleen ja uudelleen. Yksi tällainen erityinen paikka kaupunkitilassa on Aurajokiranta. Se on tärkeää aluetta historiallisesti, sillä ilman kaupunkia halkovaa jokea Turku tuskin olisi rakentunut nykyisen kaltaiseksi asuin keskukseksi. Tämän historiallisen ja symbolisen arvon lisäksi jokirannalla on korvaama ton arvo kaupunkilaisten ja matkailijoi den virkistäytymispaikkana sekä Turun kahvila- ja ravintolaelämän keskuksena. Keskusta-alueen rakennustutkimuk seen erikoistunut Turun museokeskuk sen tutkija Kaarin Kurri kertoo, että jokirannan kaunistamisella ja puistokult tuurilla on varsin pitkät perinteet. – Ensimmäiset puurivit istutettiin 1700-luvun lopulla Läntiselle Rantaka dulle, josta haluttiin luoda eurooppalais henkinen artikuloitu rantakatu.
Juuri ikivanhat lehtipuut, jokimaise ma rantapromenadeineen ja arvokkaat kivitalot muodostavat kokonaisuuden, jonka vuoksi Turkua usein kutsutaan Suomen eurooppalaisimman näköisek si kaupungiksi. – Puitteet ovat kunnossa kaupungin pitkäjänteisen huolenpidon ja kehittämi sen ansiosta. Keskeinen muutos 1970-luvulta läh tien on ollut lisääntyvä ravintolakulttuuri jokilaivoineen ja viime vuosina myös kaduille levittäytyneine terasseineen ja myyntikojuineen, Kurri toteaa.
Pyöräteitä ja kulttuurikylpyjä
Jokivarren suunnitteluprojekteja koor dinoivan Merellinen Turku -hankkeen hankepäällikkö Mervi Lehdon mukaan Aurajokiranta on ainutlaatuinen kohde kaupunkisuunnittelijalle edelleen. – Se on aluetta, jossa on paljon erilaista toimintaa ja käyttäjiä, jolloin on myös monia erilaisia mielipiteitä. Mahdollisim man hyvin kaikkia eri ryhmiä palvelevan jokirannan kehittäminen on mielenkiin
toinen haaste. Parhaillaan Lehtoa työllistää Itäisen Rantakadun ympäristön yleissuunni telma, johon kuuluu tärkeänä osana uusien pyöräilyväylien rakennus. – Itäiselle Rantakadulle tulee ajoradan tasolle yksisuuntaiset pyörätiet, jotka vapauttavat rannan kokonaan jalankul kijoille ja oleskelulle. Yksi runsasta mielenkiintoa herät tänyt jokivarren hanke on niin kutsuttu kulttuurijokilautta. Se on Wäinö Aalto sen museon eteen Myllysillan viereen tuleva monikäyttöinen, ympärivuotinen kelluva kylpylä. – Lautalle on tulossa uintimahdollisuu den lisäksi ravintolatoimintaa ja tiloja monipuoliselle kulttuuritoiminnalle, kulttuurijokilautan projektipäällikkö Essi Korpela kertoo. Jokilautan asemakaavoitus on par haillaan vireillä ja rakentaminen voidaan aloittaa aikaisintaan vuonna 2022. – Valmistuessaan lautta tulee varmasti elävöittämään sitä kohtaa rannasta, Korpela iloitsee. /
Aurajokeen Wäinö Aaltosen Museon eteen rakennetaan kelluva kulttuurijokilautta. Suunnittelukilpailun voitti helsinkiläisen Töölö Urban Oy:n ehdotus.
UUSI 30 / TURKU
