VAIVATONTA JA VASTUULLISTA HUOLENPITOA. RAKKAUDESTA METSÄÄN – UPM.
2/20 ”Olen luvannut mummille, että pidän metsätilasta huolta”
12
JOROISTEN TAIMITARHA – EDELLÄKÄVIJÄ JO NELJÄ VUOSIKYMMENTÄ 20 KAARNAN ALLA KASVAA RATKAISU MUOVIONGELMAAN 30
KUVA VASTAVA LO | TEKSTI MARJUK KA PUO LA KKA | ASIANT UN TIJ A T UOM AS K ARA, U P M METSÄ
PINTAA SYVEMMÄLLÄ LAHOPUU TEKEE METSÄLLE HYVÄÄ
Useat lajit voivat hyvin, kun tuulenkaatoja ja pystyyn kuolleita puita ei korjata. 2 – METSÄN HENKI 2/20
TIKAN NOKKA ETSII SYÖTÄVÄÄ
lahokuusesta. Sen kuoren alla kuhisee elämää. Kun puut kuo levat, kaatuvat ja maatuvat osaksi metsänpohjaa, ne antavat elinympäristön isolle joukolle metsäneläviä. ”Suomen metsälajeista nel jännes eli noin 4000–5000 lajia on jossain elämänsä vaiheessa riippuvaisia lahopuusta. Laho puun väheneminen on iso uhka monelle lajille,” sanoo UPM Metsän ympäristöpäällikkö Tuomas Kara. Erityisesti monet hyön teiset, sienet ja jäkälät elävät lahopuissa. Ne ovat myös kolo pesijöiden, kuten tiaisten, koti puita. Eri lajit tarvitsevat eriikäistä ja eri puulajien lahopuuta. Lahopuun lisääminen on met sänomistajalle helppoa: pystyyn kuolleet ja myrskyn tai tuu len kaatamat puut tulee jättää rauhaan. Myös muutaman metrin kor keudesta katkaistuista teko pökkelöistä tulee monen lajin kotipuita. On harhaluulo, että lahopuut lisäisivät tuholaisten määrää. ”Muutamat kuolleet puut eivät levitä metsätuhoa. Ja kun puu on ollut kuolleena talven yli, metsätuhon riski häviää koko naan”, Kara sanoo.
3
2/20
SISÄLLYS
2 Lahopuu tekee metsälle hyvää 5 Pääkirjoitus/Ledare
Päätoimittajan poiminnat
12
6 Ajankohtaista 11 Siihen aikaan 12 Laulaja Eetu Kalavainen haluaa pitää isoisän metsästä huolta 17 Näkemys: Suomen Metsäsäätiön toimitusjohtaja Erno Järvinen uskoo tulevaisuuteen 18 Näin merkitset metsän rajalinjan 20 Joroisten taimitarha – suomalaisen taimenkasvatuksen edelläkävijä
Metsänomistaja reportaasissa esitel lään tällä kertaa nuo ren metsänomistajan ajatuksia metsien yli sukupolvisuudesta. Sivut 12–16
18
26 Näin hyödynnät metsäveropalvelua ja metsäsuunnitelmaa
Kesän kynnyksellä kannattaa ottaa tal teen metsäammat tilaistemme vinkit esimerkiksi taimikon hoidosta tai rajalinjo jen merkitsemisestä. Sivut 7 ja 18–19
28 UPM:n vastuullisuus numeroina 29 Neuvonantaja Heikki Kalvila kertoo aikaisen metsäkaupan eduista 30 Korvaako puu muovin? 33 Arlan harjakattoisissa kartonkipakkauksissa käytetään uusiutuvaa biopohjaista muovia
20
Joroisten taimitarha viettää 40-vuotisjuhla vuottaan. Tässä leh dessä kerromme sen menestystarinasta. Sivut 20–25
34 Metsä näkyy Anne Immosen taiteessa ja tunnemuistoissa
METSÄN HENKI
UPM METSÄ
Julkaisija UPM Metsä PL 85, 33101 Tampere. Puh. 0204 16 121. Päätoimittaja Virpi Mäenanttila • Toimitusneuvosto UPM: Kaisa Järvisalo, Tuomas Kara, Juho Kontra, Panu Kärkkäinen, Sami Oksa, Tomi Simola ja Matti Varho • Tuotanto Genero | A-lehdet: Mikko Hirvonen, Arja Kulmala, Anu Mäkelä ja Tiina Tuppurainen • Repro Aste Helsinki Oy • Paino PunaMusta Oy, Tampere • Paperi UPM Finesse Premium Silk 150/115 g/m2 • Painosmäärä: 55 000. 22. vuosikerta • ISSN 1798-8691 (painettu), ISSN 2341-6904 (verkkojulkaisu) • Kannen kuva: Jirina Alanko • Metsän henki ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava numero ilmestyy syyskuussa 2020. Metsän henki painetaan Suomessa valmistetulle UPM:n paperille.
++ upmmetsa.fi ++ upmyhteismetsa.fi ++ upm.fi ++ uutiskirje.upmmetsa.fi
++ Osoitteen- ja tilausmuutokset: metsalehtitilaus@upm.com, upmmetsa.fi > ota yhteyttä tai puh. 0204 16 5100.
4 – METSÄN HENKI 2/20
Lataa UPM Metsä -mobiili applikaatio sovelluskaupastasi. Mitä mieltä olet lehdestämme? Lähetä palautetta ja juttuvinkkejä lehdestämme osoitteeseen metsaviestinta@upm.com
UPM METSÄ facebook.com/ metsamaailma
++ Puukauppa ++ Metsäomaisuuden hoito ++ Henkilökohtainen
@upm_metsa
++ upmmetsa.fi
instagram.com/ upm_metsa youtube.com/ upmmetsa issuu.com/ upmmetsa
metsäasiakasvastaava
• puukauppa ja metsänhoitopalvelut • chat • yhteystiedot • yhteydenottopyyntö • tietopankki ++ Metsänhoito ++ Kestävyys ++ Asiakaspalvelu • 0204 16 5100: arkisin 8–18, la 9–14 • chat: arkisin 8.15–17.45, la 9.15–13.45 • palvelukeskus@upm.com
PÄÄKIRJOITUS
LEDARE
UPM Metsä lupaa hyvää
UPM Skog lovar gott
OLETKO VANNONUT USKOLLISUUTTA ISÄNMAALLE?
HAR DU SVURIT TROHET TILL FOSTERLANDET? LOVAT ATT
Tahtonut rakastaa myötä- ja vastoinkäymisessä? Tehnyt valan sielunveljesi kanssa ikuisen ystävyy den merkiksi? Luvannut pitää pikkuisestasi huolta ja uhrannut jotain sen eteen joka päivä? Sitten tiedät, mitä tarkoitan, kun puhun lupauksesta. Lupaus on väkevä viesti sitoutumisesta. Se tar koittaa omistautumista sellaiseen sopimukseen, josta pidetään kiinni, vaikka vastaan tulisi mitä. Täy dellä sydämellä. Lupaus näkyy tekoina ja valintoina, jotka eivät aina ole helppoja ja saattavat joskus vaatia vaivannäköä niin, että kipeää tekee. Nyt me teemme lupauksen sinulle, metsänomis taja. Olemme UPM Metsällä yhteisesti sitoutuneet pitämään sinut ja met säsi rikkaana ja rak ”Pidämme sinut ja kaana – ajattomasti, metsäsi rikkaana vaivattomasti ja vastuul ja rakkaana lisesti. Tämä on arvolu ajattomasti, pauksemme, joka ohjaa tekemistämme tästä vaivattomasti ja eteenpäin. vastuullisesti.” Lupaamme pitää sinusta taloudellisesti hyvää huolta, samalla kun metsäsi kasvaa ja voi hyvin. Meidän työmme on huolehtia sinusta ja met sästäsi. Me rakastamme työtämme, ja ylpeys siitä näkyy meistä. Muistamme, että metsä on vain lai nassa, ja vaalimme sitä sukupolvienkin vaihtuessa. Sinä ja metsäsi saatte meiltä maailman vastuullisinta huolenpitoa. Kestävästi ja turvallisesti. Nämä ovat vahvoja lupauksia. Tiedämme, että meillä on vielä matkaa, jotta pääsemme kaikessa toiminnassamme lupauksemme tasolle. Mutta lupaus ohjaa meitä uudistumaan ja auttaa tekemään oikeita valintoja. Sinulle tämä näkyy asiakaskokemuksessa, jonka UPM Metsältä saat. Kun UPM Metsä lupaa hyvää, pitää lupauksemme ikuisesti. Sillä metsä jää jälkeesi. KAISA JÄRVISALO
Asiakaskokemuspäällikkö UPM Metsä
älska i nöd och lust? Ingått en ed med din själs frände som tecken på er eviga vänskap? Lovat att ta hand om ditt barn och offrat något för detta ”Vi sköter dig varje dag? och din skog så Då vet du vad jag att ni får uppleva menar med ett löfte. rikedom och Ett löfte är ett starkt budskap om engage kärlek – tidlöst, mang. Det innebär att smidigt och ansman binder sig åt ett varsfullt.” avtal och håller fast vid det oberoende av vad som händer. Av hela sitt hjärta. Löftet syns i handlingar och val, som inte alltid är enkla och ibland kräver så mycket arbete att det gör ont. Nu ger vi ett löfte till dig, skogsägare. Vi på UPM Skog har tillsammans förbundit oss vid att sköta dig och din skog så att ni får uppleva rikedom och kärlek – tidlöst, smidigt och ansvarsfullt. Detta är vårt värdelöfte som styr vår verksamhet framöver. Vi lovar att ta väl hand om din ekonomi, samti digt som din skog växer och mår bra. Vår uppgift är att vårda dig och din skog. Vi älskar vårt arbete och visar vår stolthet över det. Vi kommer ihåg att vi bara har skogen till låns, och vi tar hand om den också över generations skiften. Du och din skog får världens ansvars fullaste omsorg av oss. På ett hållbart och tryggt sätt. De här löftena är starka. Vi vet, att vi har en lång väg att gå för att uppfylla löf tena i all vår verksamhet. Men löftet styr oss mot förnyelse och hjälper oss att välja rätt. För dig syns detta i kundupplevelsen du får hos UPM Skog. När UPM Skog lovar gott, ska vårt löfte hålla i evighet. För skogen finns kvar efter dig. KAISA JÄRVISALO
Kundupplevelsechef UPM Skog
5
2/20
AJANKOHTAISTA
SIJOITTAMINEN
1
Hae puusta ostovoimaa sakemarkkinoilla o
HUOLEHDI JA HYÖDY METSÄSTÄSI
KORONAKRIISI ON RAVISTELLUT ALKUVUODEN
aikana osakemarkkinoita kovalla otteella. Osake kurssit sukelsivat, kun viruksen huomattiin leviävän Kiinan ulkopuolelle. Vielä ei tiedetä, miten rajusti ja pitkään talous kärsii pandemian seurauksista. Epävarmuus on myrkkyä osakemarkkinoille. Osakkeita on myyty jopa paniikissa. Lähes kaik kien yhtiöiden, sekä hyvien että heikkojen, osake kurssit laskivat melkein yhtä matkaa. Myös kurs sien elpymistä on nähty. Kukaan ei voi ennustaa, milloin osakemark kinoiden pohja on käsillä. Se hetki selviää vasta myöhemmin peruutuspeilistä. Koronakriisi näkyy entistä suurempana kurs sien heiluntana. Se on myös signaali riskistä. Epävarmuus voi luoda myös hyviä ostonpaik koja. Silloin käteinen on kunkku. Puunmyyjä on käteisen osalta hyvissä asemissa. Puumyyntitulo on tarjonnut ostovoimaa osakemarkkinoilla, jossa on halpuutettu lukuis ten yhtiöiden osakkeita. Myös niiden, jotka tule vat selviämään kriisistä vahvan taseen ja kilpailu edun ansiosta.
KUVA UPM
Lue lisää osoitteessa: nordnet.fi/upmmetsa
6 – METSÄN HENKI 2/20
Ammatti metsuri raivaa taimikon laadukkaasti.
METSÄSSÄ MIELI RAUHOITTUU, VAIKKA MAAILMA YMPÄRILLÄ KUOHUU.
Tänä kesänä suunnitellaan tulevaisuutta, tehdään puukauppaa, rakennetaan hyönteishotelli ja iloitaan luonnon monimuotoisuudesta.
PUUKAUPPA
2
Ota yhteyttä metsäasiakasvastaavaan VOIT K ÄYNNISTÄÄ HÄNEN KANSSAAN HAKKUIDEN
ja puukaupan suunnittelun metsäsuunnitel man, metsaan.fi-metsävaratiedon tai metsäkäyn nin perusteella. Harvennushakkuut kannattaa aina tehdä heti, kun metsä on sen tarpeessa. Unohda metsä par haana pankkina – vanhan metsän tuotto hiipuu yllättävän nopeasti! UPM:n yhteyshenkilö vastaa kaikissa puu kaupan vaiheissa mahdollisiin kysymyksiisi. Ota rohkeasti yhteyttä, niin keskustellaan sinun met säsi vaihtoehdoista. Se ei sido sinua mihinkään. upmmetsa.fi
METSÄNHOITO
3
Älä aikaile taimikon kanssa
KUN TAIMIKKO NÄYTTÄÄ SILTÄ, ETTÄ R AIVAUS
saattaisi olla paikallaan, on usein jo kiire. Kasva tettavaa puustoa häiritsevä vesakko ja lehtipuut ilmestyvät taimikkoon salakavalasti. Ensimmäi nen raivaus on tarpeen noin neljän vuoden päästä metsän istuttamisesta. Voit tehdä työn itse tai antaa sen ammattimet surin hoidettavaksi. Teetettävän työn loppusum maa kohtuullistavat Kemera-tuki sekä pääoma tulon verovähennys. Kun sovit työn UPM:n metsäasiakasvastaavan kanssa, me haemme mahdollisen Kemera-tuen puolestasi (160–230 €/ha riippuen taimikostasi). Voit vähentää työn metsätalouden verotuksessa. Maksettavaa jää nettona parhaimmillaan enää puolet alkuperäisestä työn hinnasta. Ammattimetsuri raivaa taimikon turvallisesti, laadukkaasti ja nopeasti. Omalle työlle on vaikea saada tällä laskukaavalla kelvollista tuntipalkkaa. upmmetsa.fi 7
AJANKOHTAISTA KESÄ
ILMASTONMUUTOS
UPM SITOUTUU YK:N TAVOITTEESEEN Ilmaston lämpeneminen pyritään rajoittamaan 1,5 asteeseen. UPM ON ALLEKIRJOITTANUT YK:N GLOBAL
ompact -aloitteeseen kuuluvan 1,5 asteen C ilmastositoumuksen. Sitoumuksen allekirjoit taneet yritykset lupaavat tehdä tieteelliseen tut kimukseen perustuvia toimenpiteitä ilmaston lämpenemisen rajoittamiseksi 1,5 asteeseen. UPM:n tavoitteena on hillitä ilmastonmuu tosta ja luoda lisäarvoa hoitamalla metsää kes tävästi, kehittämällä uusia tuotteita ja vähentä mällä yhtiön CO2-päästöjä 65 prosentilla. UPM on yksi ensimmäisistä metsäteolli suusyrityksistä, jotka ovat allekirjoittaneet sitoumuksen. Se vastaa kasvavaan huoleen ilmastonmuutoksesta. Seuraukset ovat vakavia,
mikäli lämpenemistä ei saada pysähtymään ajoissa. UPM on sitoutunut kestävään metsä talouteen. Varmistamme, että metsämme kasvavat aina enemmän kuin niitä käytetään ja pyrimme parantamaan metsien kasvua ja hii lensidontaa entisestään. Suomessa UPM:n metsien keskimääräinen hiilinieluvaikutus on ollut kuluneen viiden vuoden aikana 1,3 miljoonaa CO2-ekv. ton nia vuodessa. Jatkossa raportoimme vuosit tain metsiemme hiilinielutasot ja kehitämme raportointijärjestelmäämme edelleen.
UPM on yksi ensimmäi sistä metsä teollisuusyri tyksistä, jotka ovat allekir joittaneet sopimuksen.
upm.fi
UPM on asettanut tavoitteen parantaa luonnon monimuotoisuutta yhtiön metsissä Suomessa. Tavoite julkistettiin Yhdistyneiden Kansakuntien biodiversiteettisopimuksen osapuolikokouksessa vuonna 2018. Maaliskuussa 2020 UPM ilmoitti, että se sitoo 750 miljoonan euron valmiusluottonsa marginaalin pitkän aikavälin ilmasto- ja biodiversiteettitavoitteisiin. Kyseessä on maailman ensimmäinen biodiversiteettisidonnainen laina. Luonnon monimuotoisuus ja ilmasto kysymykset liittyvät olennaisesti vastuulliseen puuntuotantoon ja -hankintaan. UPM on toteuttanut monimuotoisuusohjelmaansa vuodesta 1998 lähtien. Kehitetyt mittarit liittyvät metsien rakennepiirteisiin, kuten puulajisuhteisiin ja lahopuun määrään. Muut indikaattorit kuvaavat muun muassa metsien suojelua ja toteutettavia yhteistyöhankkeita. Ulkopuolinen, riippumaton asiantuntijataho vahvistaa vuosittain ohjelman tavoitteen toteutumisen. upm.fi
8 – METSÄN HENKI 2/20
Hyvinvoivassa metsässä on riittävästi lahopuuta.
KUVA UPM
KIIKARISSA METSÄN MONIMUOTOISUUS
Rakenna oma hyönteishotelli
Valtioneuvosto hyväksyi huhtikuussa asetuk sen koskien metsien tuhkalannoitusta. T ukea on voitu myöntää 1.5.2020 alkaen entistä useammalle hankkeelle. Päätös perustuu Vuosaaren ilmasto kokouksessa tehtyyn hallituksen linjaukseen metsien hiilinielujen vahvistamisesta. Tavoitteena on kolminkertaistaa tuhka lannoituksen määrä 30 000 hehtaariin vuodessa. Asetus laajentaa lannoituksen saamaa tukea, koska tuen myöntämisen edellytyksistä poistuu vaatimus puuston ravinne-epätasapainon osoittamisesta. Tarkoituksena on, että tukiperusteet säi lyvät nyt hyväksytyssä muodossa Kemera- tukijärjestelmän loppuun eli kuluvan vuoden päättymiseen asti. Järjestelmälle suun nitellaan parhaillaan vähintään v uoden mittaista jatkoaikaa Euroopan yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) ja valtiontuki uudistusten viivästymisen vuoksi. Tuhkalannoitus sopii erityisesti turve maille, ja siitä on monia hyötyjä ympäris tölle ja ilmastolle. Tuhkan käyttö vähentää tarvetta ojien kunnostukseen ja parantaa turvemaiden vesitasapainoa lisäämällä puuston kasvua ja haihdutuskykyä. Oikein kohdennetulla tuhkalannoituksella voidaan edistää metsätalouden vesiensuojelua. mmm.fi
TUTKIMUS
Suomen metsät ovat järeytyneet LUONNONVARAKESKUKSEN (LUKE)
t utkimuksen mukaan Suomessa kasvaa yli neljä kertaa enemmän järeitä puita kuin sata vuotta sitten. Niitä on tällä hetkellä eniten eteläisimmän Suomen metsissä – toisin kuin 1920-luvulla, jolloin järeitä puita oli eniten pohjoi sessa. Vanhojen puiden määrässä ei ole tapahtunut suuria muutok sia 1970-luvun jälkeen. Etelässä varsinkin keski kokoisisten sekä suurten mänty jen ja kuusien määrä on kasvanut huomattavasti. Maan keski- ja pohjoisosissa ovat lisääntyneet eniten pienet ja keskikokoiset männyt sekä pienet lehtipuut. Tämä johtuu muutoksista maankäytössä,
aaseudun elinkeinoissa ja met m sien käsittelyssä. Myös ilmastonmuutos on kiih dyttänyt puiden kasvua niin, että tietynkokoiset puut ovat nyt nuo rempia kuin aikaisemmin. Järeät vanhat puut ovat tär keitä metsien monimuotoisuu delle. Suojelualueilla on etenkin pohjoisessa suuri rooli niiden säilyttäjinä. Hakkuualoille jätettävillä säästöpuilla on jonkin verran vai kutusta järeiden puiden määrään, mutta vanhoista puista säästö puita on vain prosentin verran. Eteläisimmän Suomen van hoista puista säästöpuita on noin kaksi miljoonaa eli neljä prosenttia.
KUVA UPM
Tuhkalannoitusta lisätään
KUVA G ET T Y IM AG ES
Hyönteiset eivät ainoastaan pörise, surise ja liihottele, ne tekevät myös a rvokasta työtä pölyttämällä ruokakasveja. Jos hyönteisille ei löydy sopivia pesä paikkoja, ne eivät pääse tekemään työ tään. Silloin lautasiltamme katoavat pian niin omenahillo, Härkis kuin mustikka jugurtti. Maa- ja metsätalousministeriön Hyönteis hotellit 2020 -kampanja kannustaa suo malaisia avaamaan oman hyönteishotellin vaikka kotipihan kulmalle, kerrostalon katolle tai mökkirantaan. Kampanja on osa YK:n maailman laajuista kasvinterveysvuotta, jota vie tetään Suomen aloitteesta. Hyönteis hotellikampanjassa on mukana iso liuta reippaita kumppaneita. hyonteishotellit.fi
luke.fi
9
AJANKOHTAISTA KESÄ
Lappajärveläinen Jaakko Pessinen (s. 1949) tunnetaan poikkeukselli sen tuotteliaana ja tehokkaana met surina. Siirtokarjalaisen sotaveteraanin poika aloitti metsätyöt jo lapsena pokasahalla. Hän on jatkanut työ tään vielä eläkkeellä. Pessisestä kirjoitettu elämäkerta ilmestyi v iime syksynä. Se on ollut erittäin suosittu. Teoksesta on otettu jo kolmas painos. Terveellisistä elintavoistaan tun nettu Pessinen teki töitä kuusi päi vää viikossa eikä omien sanojensa mukaan ollut koskaan sairaus lomalla. 55 työvuoden aikana hän ehti kuluttaa loppuun 80 moottori sahaa. Pessinen ei koskaan löytänyt elämänkumppania. Hän tuli tunne tuksi voimailijana. M etsuri pääsi jopa Guinnessin Ennätysten kir jaan autonkaadon maailman ennätyksellä. Pessinen toimi myös halvaantuneen äitinsä omaishoita jana. Nykyisin metsuri on tunnettu sosiaalisessa mediassa: hänestä kuvatut Youtube-videot ovat kerän neet satojatuhansia katsojia. Risto Jussila: Kuningasmetsuri. Viestilehdet 2019.
Suojavarusteet ovat tärkeitä metsää raivatessa.
KUVA AN T T I RAAT IKAIN EN
Sankari metsurin elämä
TURVALLISUUS
Huomioi turvallisuus raivaussahatöissä RAIVAUSSAHATYÖTÄ TEHDESSÄ
annattaa edetä systemaattisesti. k Sopiva käsittelyalue on noin nel jän metrin levyinen kaista. Huomioi etenemissuunnan valinnassa tuu len suunta. Liiku vain eteenpäin, älä taaksepäin. Pidä molemmat kädet kiinni rai vaussahan kahvoissa. Jos puita pitää siirtää pois tieltä, varmista, että sahanterä on pysähtynyt. Vältä sahaa mista yli polven korkeudella.
KUVA VIEST ILEH DET
LÖYDÄ UUSIA AJATUKSIA WEBINAAREISTAMME
Muihin ihmisiin ja eläimiin tulee pitää 20 metrin turvaetäisyys. Jos puhdistat terää, tarkis tat sen takaosan suojusta tai teet muuta terään kohdistuvaa työtä, sulje ensin moottori ja ota saha pois kantohihnoista. Sekä sahan että sahaajan turva varusteiden on oltava kunnossa. Tärkeitä varusteita ovat suojalasit ja -visiiri, kuulonsuojaimet, turvakäsi neet, kypärä ja tukevat jalkineet.
Mikä ihmeen webinaari? Webinaari eli verkkoluento on internetissä toteutet tu virtuaalinen tapahtuma, johon esiintyjät ja yleisö osallistuvat tietokoneellaan tai mobiililaitteellaan. UPM Metsän asiantuntijat jakavat webinaareis sa ajankohtaista tietoa metsänhoidosta ja metsän omistamisesta. Voit katsella aiemmin järjestettyjen webinaarien tallenteita verkkosivuiltamme: upmmetsa.fi > Tietoa ja tapahtumia > Katso ja kuuntele > Webinaarit.
Miten voin osallistua? Ilmoitamme tulevista webinaareista etukäteen verkkosivuillamme: upmmetsa.fi > T ietoa ja tapahtumia > Tapahtumat. Kun tulevasta tapahtumasta julkaistaan uutinen, se sisältää myös ohjeet siitä, kuinka voit ilmoittautua mukaan. 10 – METSÄN HENKI 2/20
1983 SIIHEN AIKAAN
KUVASSA OLLAAN NOSTAMASSA A VOJUURISIA
KUVA JORO IST EN TAIM ITARHA
ännyntaimia Joroisten taimitarhalla vuonna m 1983. Taimet irrotettiin maasta, niputettiin ja laitettiin taimisäkkeihin, jotka suljettiin rautalangalla. Taimitarha oli 1980–90-luvuilla naisvaltai nen työpaikka. Työ vaati tarkkuutta ja vah vuutta: taimia nostettiin polvillaan kumarassa urakkatyönä, kahdeksan tuntia päivässä. Välillä palelsi, toisinaan hiekka kirskui hampaissa. Silti töissä viihdyttiin. Kuvassa etualalla on Oili Kasanen, joka työskenteli tarhalla 37 vuotta. Hän jäi eläk keelle syksyllä 2019. Taimitarha siirtyi paakkutaimiin vuonna 1984 ensimmäisten joukossa Suomessa. Taimia
alettiin kasvattaa muovisissa kasvatuslaatikoissa, joiden sisään pingotettiin paperista tehdyt kasvatuslokerikot. Tällaisia taimia kutsuttiin paperipottitaimiksi. Taimet idätettiin ja alku kasvatettiin kasvihuoneessa. Sen jälkeen ne saivat kasvaa vielä ulkona. 1990-luvulla siirryttiin kovakennokasva tukseen. Samaa kennoa alettiin käyttää monta kertaa. Nyt työn raskaimmat vaiheet on koneellis tettu. Käsityö on edelleen tärkeää: ilman ihmi siä taimitarha ei pyöri.
Oili Kasanen (edessä) teki Joroisten taimi tarhalla lähes 40 vuoden uran uusien puiden parissa.
11
12 – METSÄN HENKI 2/20
Muusikko Eetu Kalavainen teki UPM Metsän arvolupausvideolle kappaleen, joka kertoo hänen juuristaan metsänomistajana. T EK S T I E MMI L A U K K A N E N | K U VAT J IR IN A A LAN K O JA EETU N K OTI ALBU MI
13
”Ukki sanoi jo kun olin pieni, että nämä ovat sinun maitasi. Ymmärsin, että olen osa jatkumoa.”
K
uusimetsä oli lapselle suuri. Eetu Kalavainen kaiveli multaa, kurkisteli sammalten alle ja ihasteli puiden keskellä virtaavaa jokea. Isoisä käveli vieressä ja näytti, missä oman metsän rajat kulkevat. Mistä sen voi ilman merkkejä tietää, Kalavainen ihmetteli. Hänellä ja isoisällä oli tapana istuttaa ja kaataa puita yhdessä. Kun isoisä nosti kaadettuja runkoja kärryyn, Kalavainen istui traktorin takaikkunalla. Ilmassa leijui juuri kaadetun puun pihkansekainen tuoksu. Jos harvennettavana oli koivuja, Kalavainen sai maistaa mahlaa suoraan rungolta. ”Ilman tuota kaikkea suhteeni luontoon ei olisi niin syvä.” Kalavainen on 30-vuotias Helsingissä asuva muusikko, joka julkaisi ensimmäisen soololevynsä marraskuussa 2019. Taiteilijanimellä eetu esiintyvä Kalavainen muistetaan oman tuotantonsa lisäksi muun muassa Ellinooran kanssa tehdystä Bäng Bäng typerä sydän -hitistä. Moni ei tiedä, että Kalavainen on paitsi muusikko myös tuore metsänomistaja. Isovanhempien tila ja lapsuudesta tuttu 56 hehtaarin metsä päätyi isoäidin kuollessa Kalavaiselle, 14 – METSÄN HENKI 2/20
hänen isälleen ja siskolleen. Virallisesti tila on vielä kuolinpesän nimissä. ”Metsänomistaminen ei ole hirveän tavallista minun sukupolvessani. Kun mainitsen siitä ihmisille, reaktio on välillä hyvin yllättynyt.” Kalavaiselle itselleen asiassa ei ole mitään ihmeellistä. ”Ukki sanoi jo kun olin pieni, että nämä ovat sinun maitasi. Ymmärsin, että olen osa jatkumoa.” EETU KALAVAISEN PERINTÖTILA SIJAITSEE KIVIJÄRVELLÄ
Keski-Suomessa. Pihapiiriin kuuluu rintamamiestalo, aitta, navetta, ulkosauna ja leikkimökki. Metsät ympäröivät pihaa, ja kirkonkylälle on muutama kilometri. Kalavaisen isovanhemmat hankkivat metsän sotien jälkeen. He rakensivat talon oman metsän puista ja valoivat itse tiilet navettaan. Pihapiiri on Kalavaiselle tärkeä paikka, koska siihen liittyy niin paljon muistoja. Isovanhempien pihalla hän opetteli ajamaan mopoa ja maistoi retiisiä ensimmäisen kerran. ”Tila on minulle tärkein fyysinen paikka maapallolla. Se on pysynyt aina, vaikka koti on vaihtunut. Olen luvannut mummille, että pidän siitä huolta.” Kalavainen käy metsässään aina vieraillessaan vanhempiensa luona Jyväskylässä. Joka viikonloppu sinne ei ole mahdollista mennä, koska matka Helsingistä kestää lähes viisi tuntia. Käytännössä metsänhoito on ulkoistettu, mutta Kalavainen tekee itsekin isänsä kanssa pienimuotoisia raivaus- ja ylläpitotöitä. Kalavainen haluaisi oppia lisää metsänhoidosta ja puuhastella tiluksilla nykyistä enemmän. Hän sanoo olevansa toistaiseksi oppipoikavaiheessa. ”Isä tuntee metsänhoidon huomattavasti tarkemmin kuin minä, mutta olen alkanut olla aktiivisesti mukana. Kun isästä joskus aika jättää, tiedän, miten homma toimii”, Kalavainen sanoo. ”Olen vähän pettynyt itseeni, jos en jossain vaiheessa touhua metsässä samalla tavalla kuin ukki.” ISOVANHEMPIEN TILA ON OLLUT
Kalavainen oli jo pienenä isoisän mukana metsässä.
lähes kymmenen vuotta tyhjillään. Kun Kalavaisen isoisä kuoli vuonna 2011, isoäiti muutti rivitaloon kirkonkylälle. Kalavaisen suunnitelmissa on pitää tila ja metsä sellaisessa kunnossa, että siellä voisi viettää tulevaisuudessa paljon aikaa. Jos Kalavainen ei tekisi musiikkia eikä toimeentulosta olisi huolta, hän muuttaisi Kivijärvelle, kunnostaisi kasvimaan ja hankkisi kanoja. Metsätila merkitsee hänelle syvää yhteyttä johonkin suurempaan. ”Minulle isoin arvo on se, että jatkan sitä, mitä isovanhempani ovat tehneet. Ukilla oli sellainen maine, että hänen metsänsä olivat alueen parhaiten hoidetut. Yritämme pitää tuon maineen.”
NUOREN METSÄN OMISTAJAN ARVOT
1
JATKUMO. ”Minulle on tärkeää jatkaa isovanhempieni tekemää työtä. Haluan jättää metsät perinnöksi lapselleni.”
2
VASTUULLISUUS. ”Ilmastoasiat ovat lähellä sydäntäni. Metsänhoito ei ole vain sitä, että hakataan, vaan myös sitä, että istutetaan.”
3
KUNNIOITUS. ”Isovanhemmat opettivat minut kunnioittamaan luontoa. Vaikka omistan metsää, se ei ole minun. Minulla on vain vastuu siitä.”
Musiikki ja metsä ovat molemmat sielunhoitoa Kalavaiselle. ”Asiat, joita saan musiikista ja metsässä kävelystä, ovat aika lähellä toisiaan. Molemmissa on jotain samaa syvälle sukeltamista.”
15
Kalavainen kävi syksyllä katsomassa, miltä hänen ja isoisän 20 vuotta sitten istuttamat taimet nyt näyttävät. Oli pysäyttävää huomata, kuinka paljon ne olivat kasvaneet. Metsä ei ole Kalavaiselle bisnes, eikä hän siksi aio koskaan hakata edes puolta omistamastaan alueesta kokonaan pois. Hän on kuitenkin sitä mieltä, että myös hakkuita ja materiaalituotantoa tarvitaan. ”Vaikka puu kuuluu luonnolle ja eläimille, se on myös superhyvä materiaali. Monet yritykset vaihtavat nyt muovipakkaukset paperiin, ja jostainhan sen paperin täytyy tulla. Tämä tuntuu järkevimmältä tavalta tehdä pakkauksia.”
”Olen vain yksi olio muiden joukossa.”
KALAVAINEN ON TEHNYT Lupaus tulevaisuuden
meille -kappaleen, joka soi UPM Metsän uudessa arvolupausvideossa. ”Meissä on elämä, meillä on juuret”, kappaleessa lauletaan. Sanoitus on saanut inspiraationsa isovanhempien perinnöstä. Yhteistyö UPM:n kanssa on Kalavaiselle luontevaa, koska yrityksen arvot vastaavat hänen omiaan. Kalavaisestakin on tärkeää hoitaa metsää vastuullisesti ja lisätä kaupungeissa asuvien metsänomistajien ymmärrystä siitä, miten metsää kannattaa hoitaa. ”Suomessa on paljon metsiä, jotka ovat jääneet kuolinpesille. On useita nuoria kaupunkilaisia, jotka omistavat metsää, mutta joilla ei ole hajuakaan, mitä sille voisi tehdä.”
Kalavainen uskoo, että isovanhemmat olisivat yhteistyöstä mielissään. ”Intuitioni sanoo, että he olisivat ylpeitä minusta. Näin voin antaa takaisin jotain, mitä olen saanut. He ovat istuttaneet minuun rakkauden metsää kohtaan.” KALAVAISEN ISOVANHEMMAT OPETTIVAT, ETTÄ IHMINEN
on osa luontoa, ei sen yläpuolella. Kun hän halusi 7-vuotiaana lemmikiksi ahvenen, isoisä piti ideaa typeränä mutta hankki kalan. Hän laittoi ahvenen vanhaan kylpyammeeseen ja täytti sen vedellä. Seuraavana aamuna kala oli kuollut. ”Ukki tiesi tietenkin, että niin kävisi. Se oli ihan sairaan kova opetus siitä, että luontoa täytyy kunnioittaa. Ihminen ei omista täällä mitään.” Kalavainen asuu lähellä Helsingin keskustaa mutta käy säännöllisesti Nuuksion kansallispuistossa hengittelemässä. Metsään meno on arjen vastapainoa, pakopaikka, joka asettaa kaiken perspektiiviin. Jos Kalavainen ei ole päässyt metsään pitkään aikaan, olo on kireä. ”Metsässä on jotain rauhoittavaa, jopa hengellistä. Jotkut käyvät kirkossa, minulle on tosi tärkeää mennä metsään vain olemaan”, hän sanoo. ”Luonnossa oleminen on minulle ainut tapa kokea, että olen omalla paikallani universumissa. Metsässä ei ole mitään tavoitteita, stressiä, kunnianhimoa, egoa tai draamaa. On vain se fakta, että olen vain yksi olio muiden joukossa.”
HOIDA METSÄÄSI VASTUULLISESTI UPM:N KANSSA 1 KASVATA
Jotta metsän hiilinielu toimii, on tärkeää huolehtia metsän kasvusta ja uudistaa sitä pian hakkuiden jälkeen. Kumppanuusasiakkaana voit käyttää puukauppabonusta esimerkiksi metsänhoitotöiden ja UPM:n kotimaisten taimien o stamiseen. 2 HARVENNA
Taimikonhoito ja harvennukset kannattaa tehdä ajallaan, jotta taimet ja puut saavat tarpeeksi kasvutilaa. UPM:n kumppanuusasiakkaana saat oman metsäammattilaisen auttamaan metsänhoidossa. Hän neuvoo esimerkiksi, milloin harvennus ja uudistaminen on ajankohtaista. 3 MUISTA MONIMUOTOISUUS
Säästä lahopuita ja lehtipuita, joita monet uhanalaiset lajit tarvitsevat elääkseen. Jätä vesistöjen ympärille käsittelemättömät suojavyöhykkeet. Sähköinen metsäsuunnitelma antaa sinulle toimenpide-ehdotuksia ajankohtaisiin metsänhoitotöihin. upmmetsa.fi/metsanomistajan-asiakasedut
16 – METSÄN HENKI 2/20
Eetu Kalavainen nauttii metsästä myös Helsingissä. Oma metsä on kuitenkin rakkain. ”Olen saanut lahjaksi aarteen. Jos sitä ei hoida, se häviää. On minun vastuullani jättää paikka jälkeläisilleni siinä kunnossa kuin sen sain.”
ERNO JÄRVINEN
Toimitusjohtaja Suomen metsäsäätiö
NÄKEMYS
Katse horisonttiin MENNEEN KEVÄÄN UUTISOINTIA ON OIKEUTETUSTI
allinnut koronavirus. Meillä kaikilla on huoli h omasta ja läheistemme terveydestä sekä tietysti toimeentulostamme. Toimintatavat opiskelussa, työpaikoilla ja harrastuksissa ovat kokeneet erittäin suuren muutoksen, mikä ei välttämättä ole pelkästään huono asia. Tarpeeton matkustaminen vähenee, kun huomataan, että asiat voi tehdä myös toisin. Yhteydenpitokin onnistuu nykyaikana vaivattomasti ilman henkilökohtaista tapaamista. Uskon ja toivon, että koronavirukseen liittyvien tapahtumien jälkeen myös alkutuotantoa, mukaan lukien metsätalous ja siihen perustuvat teollisuudenalat, aletaan arvostaa aikaisempaa enemmän. Metsä elinkeino on ollut ja on myös tulevaisuudessa suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan selkäranka.
metsäelinkeinon harjoittaminen on kannattavaa ja metsäalalle riittää osaavaa työvoimaa. SUOMEN METSÄSÄÄTIÖ KERÄÄ PUUKAUPPOJEN
y hteydessä metsänomistajilta ja puunostajilta vapaaehtoisia menekinedistämismaksuja. Niillä rahoitetaan muun muassa lasten ja nuorten metsätapahtumia, viestintää, puunkäytön edistämistä ja puurakentamista sekä metsäelinkeinoa palvelevaa tutkimusta. Säätiön rahoituskohteissa on varmasti asioita, jotka ovat lähellä jokaisen metsänomistajan ja metsä ammattilaisen sydäntä. Tule sinäkin mukaan ja laita puukaupan yhteydessä rasti ruutuun Metsäsäätiömaksun kohdalla. Näin sijoitat pienen osan tuloistasi metsäelinkeinon turvaamiseen.
”Metsä elinkeino on yhteis kunnan selkä ranka.”
SUOMALAISTEN METSIEN KASVUKAUSI LUO USKOA
SUOMEN METSÄSÄÄTIÖ PERUSTETTIIN 25 VUOTTA
s itten puolustamaan koko maan metsäelinkeinoa. Säätiö tekee sitä tänäkin päivänä. 2000-luvulla toteutunut kehitys osoittaa, että suhdanteet vaihtelevat metsäalalla jatkuvasti. Nousua seuraa aina lasku ja päinvastoin. Metsätalouden ja -teollisuuden toimintaedellytyksiä rakennetaan pitkäjänteisesti. Puupohjaisten tuotteiden kysyntä kasvaa tulevina vuosina takuuvarmasti maailmanlaajuisesti. On tärkeää, että
KUVA SU O MEN MET SÄSÄÄTI Ö
tulevaisuuteen. Metsätalous ja siihen perustuvat elinkeinot ovat pitkäjänteistä toimintaa. Metsiä kannattaa aina hoitaa, talouden suhdanteista riippumatta. Kestävä metsänhoito, jossa metsänhoitotoimenpiteet tehdään ajallaan, on parasta ilmasto politiikkaa. Samalla varmistetaan metsien hiilinielut ja tuotetaan raaka-ainetta yhä monipuolisempiin puupohjaisiin tuotteisiin. Metsien kasvua pystytään metsänhoidolla edelleen merkittävästi lisäämään. Keski-Euroopan ja Kanadan massiiviset hyönteis tuhot ovat varoittava esimerkki siitä, mitä metsänhoidon laiminlyömisestä voi pahimmillaan seurata. Suomalaisella yhteiskunnalla ei laajamittaisiin metsätuhoihin ole varaa.
17
METSÄHOMMISSA RAJALINJAN MERKITSEMINEN
Rajat auki Metsän rajalinjan merkitseminen maastoon on metsänomistajan vastuulla. Näin löydät sen. TEKST I J U S S I ES KO L A | K U VAT H A N N U A R OMA A
1
Miten rajalinjan löytää metsästä? Hyvin ylläpidetty rajalinja on helppo löytää. Se on noin puolitoista metriä leveä oksista ja vesakosta raivattu avoin linja. Rajojen kulmapisteet merkitään rajapyykein. Useimmiten ne ovat rautaa tai kiveä. Rajapyykki on usein hautautunut aluskasvustoon sammaleen ja varpujen alle. Joskus se on hakattu kallioon, ja päälle on vuosien aikana kasvanut sammalta ja jäkälää. Pyykeistä löytyy aina numero, mutta joskus sitä on vaikea hahmottaa. Rajalinjan sijainnin voi selvittää etsimällä peräkkäin sijoitettuja kiviä, niin sanottuja välipyykkejä, tai katkottuja oksia. Vanha piikkilanka on myös hyvä vihje.
2
Miten rajapyykki merkitään? Rajapyykki merkitään kepillä, johon sidotaan kuitunauhaa. Alussa raivataan vain sen verran, että linja saadaan hahmotettua ja merkittyä kepeillä. Vasta kun suora linja on selvillä, se raivataan auki kunnolla. Jos molemmin puolin tehdään uudistushakkuu muutaman vuoden sisällä eikä linjaa ole merkitty hyvin, myöhemmin sitä voi olla vaikea löytää taimikosta. Silloin on turvauduttava Maanmittauslaitoksen rajankäyntiin. Se on kallista, joten linjoja kannattaa ylläpitää raivaamalla kasvustoa noin viiden vuoden välein.
3
Millaiset varusteet tarvitaan? Ennen metsään lähtöä kannattaa hankkia hyvä kartta ja ladata puhelimeen maastokarttasovellus, jolla pyykin sijaintia voi haarukoida maastossa. Mukaan tarvitaan hyvät käsineet, suojalasit, värikkäät vaatteet, vesuri ja kuitunauhaa. Rajalinjan etsiminen yksin on hankalaa, joten kannattaa kysyä rajanaapuria tai kaveria mukaan.
18 – METSÄN HENKI 2/20
3 ×
RAJAPYYKKI
Rajojen kulmapisteet merkitään rajapyykein. Useimmiten ne ovat rautaa tai kiveä.
Joskus rajapyykki on hakattu kallioon. Päälle on saattanut kasvaa sammalta ja jäkälää.
UPM Metsän laatuvastaava Sini Nikula tietää rajalinjojen merkitsemisestä kaiken.
Rajapyykeistä löytyy aina numero, mutta sitä on toisinaan vaikea hahmottaa.
19
TÄÄLLÄ
SAAVAT
20 – METSÄN HENKI 2/20
ALKUNSA
UPM Metsän Joroisten taimitarha täyttää 40 vuotta. Tarha on kehittänyt suomalaista taimienkasvatusta ja hyödyntänyt metsänjalostuksen tutkimusta tehokkaasti.
J
T E KST I AN N A G U STAFSSON | KUVAT HAN NES PAANANEN
TULEVAISUUDEN
METSÄT
oroisten taimitarhalta lähtee sekä UPM:n omiin että yksityisten metsänomistajien metsiin vuosittain kymmeniä miljoonia puuntaimia ja kiloittain siemeniä. Tänä keväänä kylvetyt ja kasvatetut taimet tulevat myyntiin 2021 ja 2022. Täällä tieteellinen metsänjalostuksen tutkimus muuttuu käytännöksi, kertoo taimitarhan päällikkö Anne Immonen. Hän on työskennellyt taimitarhalla yli 20 vuotta. Tarha on perustettu vuonna 1980. ”Työ tähtää pitkälle tulevaisuuteen. Taimistamme kasvaa terveitä ja tuottavia metsiä vielä vuosisadan päästä. Kehotan aina metsänomistajia näkemään taimien hankinnan investointina tulevaisuuteen, ei kustannuseränä”, Immonen sanoo. Taimitarha on Suomessa ainutlaatuinen: yhdelläkään toisella metsäyhtiöllä ei ole omaa taimitarhaa. UPM Metsältä asiakas saa tarvitsemansa palvelut taimien hankinnasta hakkuuseen ja uusien taimien istuttamiseen asti. Tarhalla tehty kehitystyö on vienyt koko alaa eteenpäin. JOROISTEN TAIMITARHA ON OLLUT KOKO HISTORIANSA
ajan aktiivinen yhteistyössä taimi- ja siementutkimuksen kanssa. On arvokasta, että taimitarha on avannut prosessejaan tutkijoille avoimesti, kiittelee tutkija Katri Himanen Luonnonvarakeskuksesta. Metsätutkimuksen valtionrahoitus pieneni viitisen vuotta sitten huomattavasti. Yhteistyö yritysten, kuten UPM:n, kanssa on noussut tästäkin syystä tärkeäksi.
21
”Tehdäkseen tutkimusta oikeista asioista tutkijat tarvitsevat tietoa siitä, mitkä ovat esimerkiksi taimien kasvatuksessa ratkaistavia kehityskohtia. Yrityksiltä vaaditaan avoimuutta, että ne kertovat myös asioista, joita olisi syytä parantaa. Tässä Joroisten taimitarha on toiminut todella hyvin”, Himanen sanoo. Hän tutki väitöskirjassaan muutama vuosi sitten siementen esikäsittelyä. Tutkimusaineistossa hyödynnettiin Joroisten tarhalla käynnistettyä kehitystyötä. Esikäsittelyllä parannetaan siementen toimivuutta kasvihuoneolosuhteissa. Se on tärkeää, sillä taimitarhalla on siirrytty paljasjuurisista taimista muovikennoistoissa kasvatettaviin paakkutaimiin. ”Yhteen kasvatuspaakkuun laitetaan vain yksi siemen, joten itävyyden pitää olla todella korkea, muuten tulee paljon hukkatyötä. Monissa Euroopan maissa kylvetään vain avomaalle. Silloin itävyydellä ei ole niin suurta merkitystä, sillä kylvömäärä ei ole rajallinen”, Himanen sanoo. JOROISTEN TAIMITARHALLA TEHDÄÄN JOKA VUOSI
aljon omiakin kasvatuskokeiluja, joista osa täytp tää tieteelliset tutkimuskriteerit. Omien kokeilujen tuloksena syntyy toisinaan uusia tuotteita.
Yksi esimerkki on koivun pikkutaimi. Kaikista jalostetuista puulajeista on tarjolla tavallista pienikokoisempia taimia, mutta pisimmällä kehityksessä on koivu. Se on saatu kutistettua puolimetrisestä ja isojuurisesta huiskasta 10–20 senttimetrin mittaiseksi pikkutaimeksi. Viime vuonna tuli tarjolle pikkolomänty. Taimia voi istuttaa koko istutuskauden toukokuusta elokuuhun. Istuttaminen onnistuu käsin tai pottiputkella. Kasvu lähtee nopeasti käyntiin. ”Taimien koon tutkimus on tärkeää kehitystyötä metsänviljelyn kustannusten pienentämiseksi. Iso taimi on pientä kalliimpi istuttaa. Edelleen yritetään haarukoida sitä, kuinka pieneen taimikokoon voidaan mennä ilman, että kasvuunlähtö kärsii”, Himanen sanoo. Metsänjalostuksella on Suomessa jo yli 70 vuoden historia, vaikka meillä päästiinkin liikkeelle vuosikymmen esimerkiksi Ruotsia myöhemmin. Sotien jälkeen puutavaran kysyntä oli suurta ja metsien tuottavuutta haluttiin parantaa nopeasti. Puun kysyntä on viime vuosina vaihdellut, mutta esimerkiksi Suomen metsäkeskus on arvioinut, että kotimaisen puun käyttö lisääntyy 10–15 miljoonaa kuutiota vuodessa.
Taimitarhalla tehtävä työ vaat eikä osaaminen kerry vuodessa
Taimivalikoimaan tulee kuusi. Vuosikymmenen loppuun mennessä siirrytään pois avojuurisista taimista ja taimia aletaan kasvattaa paperipoteissa.
Joroisten taimi tarha perustetaan. Alkuvuosina tarhalla tuote taan avojuurisia männyntaimia sekä isokokoisia koivuntaimia.
>>> 22 – METSÄN HENKI 2/20
1980
>>>
1985
>>>
Metsiä tarvitaan hiilinieluiksi ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa. Metsäteollisuus tarjoaa myös yhä enemmän korvaajia fossiilisista raaka-aineista valmistetuille materiaaleille, kuten muoville. Jotta nykyinen pinta-ala riittää vastaamaan lisääntyvään puunkäyttöön, metsän kasvua on tarve vauhdittaa. Kasvua voidaan lisätä metsänhoidon keinoin, muun muassa käyttämällä jalostuksella parannettua siemen- ja taimimateriaalia. Metsänjalostuksessa pääpaino on teollisuuden käyttämissä kotimaisissa puulajeissa eli männyssä, kuusessa ja rauduskoivussa. Jalostustyö on tuottanut myös konkreettisia tuloksia, joista yksi esimerkki on lyhentynyt kierto aika. Puuta saadaan nykyisin jopa 10–20 vuotta lyhyemmällä kierrolla kuin ennen jalostuksen aloittamista. Jalostetun siemenen käyttö vaikuttaa puulajeihin eri tavoin. Kuusen kasvua se lisää kymmenen prosenttia, koivun kasvua 30 ja männyn kasvua 20 prosenttia. ”Metsänjalostuksella on suuri merkitys metsänomistajalle, mutta myös kansantalouden näkökulmasta metsän tuottavuus on todella tärkeä tavoite”, Himanen sanoo.
JOROISTEN TAIMITARHA 1. Perustettu vuonna 1980. 2. Taimitarha tuottaa metsänviljelymateriaalia, siemeniä ja taimia UPM:n omiin metsiin sekä metsänomistaja- asiakkailleen. 3. Taimitarhalla työskentelee 10–40 henkeä vuodenajasta riippuen. 4. UPM Metsä käyttää taimitarhalla vain kotimaista alkuperää olevia siemeniä ja taimia, joilla on Avainlippu-tunnus. 5. Osa siemenistä saadaan omilta siemenviljelmiltä ja osa muilta siementuottajilta. 6. Suurin osa taimitarhalla käytetyistä siemenistä on jalostettuja.
tii korkeaa ammattitaitoa, a tai kahdessa.
Taimitarha laajenee vuosittain. Vuonna 2013 valmistuu taas uusi, 2000 neliön kasvihuone.
Taimitarhalla ryhdytään kas vattamaan taimia muovisissa kova kennostoissa.
>>>
1995
>>>
2013
Isot koivuntaimet saavat rinnalleen koivun pikkutai met, jotka yleis tyvät vauhdilla. Taimien istutus nopeutuu.
>>>
2015
>>> 23
VUOSIKYMMENTEN AIKANA TYÖNTEKIJÖIDEN MÄÄRÄ
Joroisten taimitarhalla on vähentynyt, sillä automaatio ja koneet ovat tulleet avuksi työhön. Taimien pakkauksessa hyödynnetään robotiikkaa, ja siementen kylvö on automatisoitu. Tietokoneelta seurataan ilmanvaihtoa ja lämmitystä kaikissa taimitarhan 19 kasvihuoneessa. Silti on useita työvaiheita, joissa ihminen on edelleen korvaamaton. Parhaat työvälineet ovat Immosen mukaan pitkä kokemus ja ”viherpeukalo”. Käsityötä tarvitaan esimerkiksi taimien lajittelussa laadun mukaan, kastelussa, lannoituksessa ja siementen pakkaamisessa. Myös kaikki rikkaruohot kitketään käsin kitkentävaunussa maaten. ”Olen itse tullut siihen tulokseen, että viherpeukalossa on ainakin omalla kohdallani kyseessä erityinen herkkyys nähdä värejä. Se auttaa huomaamaan pienetkin muutokset kasvien voinnissa. Kun näkee, miten kasvi voi, siihen on helpompi reagoida”, Immonen sanoo. Taimitarhalla tehtävä työ vaatii korkeaa ammattitaitoa, eikä osaaminen kerry vuodessa tai kahdessa. Taimitarha ei ole tehdas, Immonen muistuttaa. Siellä ei toisteta samoja asioita päivästä toiseen. Samat työvaiheet taimien kasvatuksessa saattavat
tulla uudelleen ajankohtaisiksi vasta vuoden päästä. Immosen mukaan p äätöksenteko varmistuu ja helpottuu, kun työntekijälle on karttunut kokemusta kolmen kasvukauden ajan. ”Kasvukauden eri työvaiheita ei voi harjoitella etukäteen, sillä olosuhteet vaihtuvat, eivätkä asiat aina toistu samalla tavalla.” JOROISTEN TAIMITARHALLA TAIMIEN TUOTANTOKAUSI
aaliskuulta joulukuuhun on kiireisintä aikaa. Jo m tammikuussa aletaan suunnitella, mille maantieteellisille alueille miljoonat puuntaimet lähetetään kevään koittaessa. Tämä on tärkeää etukäteissuunnittelua, jonka ansiosta taimilähetykset etenevät jouhevasti. Helmikuusta huhtikuuhun pakataan käsin siemeniä, jotka lähetetään asiakkaille ympäri Suomen. Maaliskuun ja heinäkuun välillä tarhalla kylvetään miljoonia taimia. Suurin osa metsänomistajista tekee istutustyönsä toukokuussa, jolloin s uomalaismetsiin istutetaan reilusti yli sata miljoonaa tainta. Kesän ja syksyn metsänuudistustöissäkin taimia istutetaan kymmeniä miljoonia. Immonen kannustaa metsänomistajia ottamaan kova kysyntä huomioon ja tilaamaan taimet ajoissa.
Tekoälyllä varustettu robotiik ja tehostaa taimien lajittelua.
Taimitarhan työtä on koneellistettu jatkuvasti. Kaikki raskaimmat työ vaiheet tehdään nyt koneilla.
>>>
2016
24 – METSÄN HENKI 2/20
Pikkolomänty ote taan tuotantoon taimitarhalla. Se vastaa kasvatus ajaltaan yksivuo tista männyntainta mutta on kooltaan pienempi.
Taimitarhalla investoidaan uusiin tiloihin ja laitteisiin. Uusi tai mien pakkauslinja otetaan käyttöön.
>>>
2017
>>>
2018
>>>
Päivittäinen kastelu on taimille tärkeää. Kastelu tasapainoa valvo taan tarkasti.
Pieni kuusentaimi valmiina metsään. Elinvoimainen verso tarvitsee aktiivisen juuris ton.
Toukokuun jälkeen istutustöitä voi jatkaa pitkälle kesään ja syksyyn. ILMASTONMUUTOS ON MUUTTANUT TYÖTÄ MYÖS
t aimitarhalla. Kasvukauden lämpötilaa kuvaavat vuotuiset lämpösummat ovat muuttuneet. Ne vaikuttavat jo siemensuosituksiin. Luonnonvarakeskus muutti muutama vuosi sitten männyn käyttöalueita hieman totuttua pohjoisemmaksi. Myös taimien tautikestävyyteen tulee ilmastonmuutoksen myötä uusia vaatimuksia. ”Syksyistä tulee pidempiä ja lämpimämpiä. Kasvi tautien itiöiden leviäminen on ennen loppunut pakkasten myötä lokakuussa. Nyt tautien leviäminen voi jatkua tammikuulle, kun ilmasto on lämpimämpi eikä pakkasia tule”, Immonen sanoo. Mitä kaikkea mahtuu Joroisten taimitarhan tuleviin vuosikymmeniin? Immonen ennustaa, että teknologia tulee nykyistä vahvemmin mukaan taimien kasvatukseen. Tekoälyllä varustettu robotiikka voisi nopeuttaa ja tehostaa taimien lajittelua. ”Uskon, että yhdistämällä tieteellisen tiedon ja vuosikymmenten kuluessa syntyneen kokemuksemme tuotamme parhaita mahdollisia taimia suomalaisiin metsiin.”
kka voisi nopeuttaa
Suomalaisen Työn Liitto myöntää Joroisten taimitarhan tuotteille Avain lippu-tunnuksen tunnustukseksi siitä, että kaikki Joroisten taimet ovat suomalaista alkuperää.
>>>
2019
Kehitystyö taimi tarhalla etenee. Yhteistyö tutkijoi den ja taimitarhan kesken jatkuu kiinteänä.
>>>
2020
>>>
KATSO VIDEO
youtube.com/upmmetsa
25
TALOUS VERKKOPALVELUT
Suunnittele hakkuusi ja verosi UPM Metsän verkkopalveluun on julkaistu uusia metsänomistajan arkea helpottavia työkaluja. Veromuistiinpanojen tekeminen hoituu nyt näppärästi puhelimella. Metsäsuunnitelman avulla näet seuraavan vuoden ajankohtaiset metsätyöt. TEKST I M A R KKU P U L KKI N E N K U VAT U P M
UPM METSÄ -VERKKOPALVELU ON
ollut metsänomistajien käytössä nyt kaksi vuotta. Verkossa olevasta metsäsuunnitelmasta on nähnyt kattavasti eri kuvioille suositellut hakkuut ja hoitotyöt. Kevään aikana palveluun on tuotu toiminnallisuus, joka kertoo myös seuraavan vuoden ajankohtaiset hakkuu- ja metsänhoitotyöt selkeänä kokonaisuutena. Metsänomistaja voi tarkastella vuosisuunnitelman esittämiä toimenpiteitä sekä niiden tuottoja ja kustannuksia yhteenvetona tai kuviotasolla. ”Uuden vuosisuunnitelman laatii aina UPM:n asiantuntija, 26 – METSÄN HENKI 2/20
joka pohtii hoitotöiden tärkeysjärjestystä. Vuosisuunnitelma on maksuton palvelu kumppanuusasiakkaillemme”, sanoo verkkopalvelun kehittämisestä vastaava projektipäällikkö Mikko Turunen. Asiakas voi hyväksyä vuosisuunnitelman sellaisenaan, jolloin UPM Metsä laatii hakkuista ja hoitotöistä tarjouksen ja huolehtii siitä, että kaikki tarpeelliset työt tulee tehtyä ajallaan. Asiakas voi myös valita suunnitelmasta vain haluamansa työt. Vuosisuunnitelmat laaditaan verkkopalveluun pääosin syksyisin, jolloin on hyvä hetki suunnitella tulevaa vuotta.
”Kun pääsemme vauhtiin, esittelemme vuosittaisessa tapaamisessa kumppanuus asiakkaillemme seuraavan vuoden hoitotyöt ja hakkuut”, Turunen sanoo. Muille asiakkaille vuosisuunnitelma tehdään ja käydään läpi silloin, kun asia tulee ajankohtaiseksi. UPM METSÄ -VERKKOPALVELU TUO
elppoutta myös metsänomistah jan verokirjanpitoon. Aikaisemmin käytössä ollut Metsäsoppi on jäänyt pois ja tilalle tulee kesällä uusi, entistä parempi ja helppokäyttöisempi metsäveropalvelu.
”Tämän helpommaksi verotietojen kirjaaminen ja veroilmoituksen tekeminen ei voi enää mennä.”
Metsäveropalvelun aloitusnäkymässä ovat näppärästi saatavilla kaikki tarpeelliset työkalut kirjausten tekoon. Ohjelma skaalautuu hyvin mobiililaitteeseen, kuten puhelimeen. Kirjaukset on helppo tehdä vaihe vaiheelta ohjeiden mukaan. Palveluun tulee syksyllä lisää ominaisuuksia, kuten poistot ja metsävähennykset.
Uusi palvelu täydentyy syksyn mittaan. Se sujuvoittaa veromuistiinpanojen kirjaamista, sillä kirjaukset voi tehdä mobiilisti puhelimella tai tabletilla heti, kun ostos on tehty ja lasku maksettu. ”Kuitista voi ottaa myös valokuvan, jolloin tosite on tallessa saman tien”, UPM Metsän tuote päällikkö Jaakko Lehtinen ehdottaa. Uusi veropalvelu on yksinkertainen käyttää. Kirjausten tekeminen onnistuu jouhevasti ohjelman opastamana vaihe vaiheelta. Näin myös verotukseen perehtymätön metsänomistaja saa veromuistiinpanonsa tehtyä vaivattomasti.
UUDESTA PALVELUSTA ON SEKÄ
mobiiliin skaalautuva versio että työpöytäversio. Kirjaukset esimerkiksi polttoaine- tai saapas ostoksista kannattaa viedä ohjelmaan puhelimella. Varsinainen veroilmoitus laaditaan ohjelman työpöytäversiolla eli tietokoneella. Verokokonaisuuteen kuuluu myös ajopäiväkirja, johon metsäajojen tiedot voi syöttää mobiilisti. Ajopäiväkirjaa käyttämällä saa matkan tiedot helposti talteen heti matkan päätyttyä, eikä niitä tarvitse siirtää vaikkapa ruutuvihosta erikseen vero-ohjelmaan. UPM Metsän puukauppamaksut kirjautuvat vero-ohjelmaan
a utomaattisesti rahojen tilitysten yhteydessä. Metsänhoitotyökirjaukset tulevat automaattisesti tarjolle ohjelmaan. Veropalvelu huomioi luonnollisesti myös metsävähennykset ja menovaraukset. Metsätalouden veroilmoitus (2C) ja arvonlisäveroilmoitus muodostuvat palveluun syötetyistä tiedoista automaattisesti, ja ne voi lähettää ohjelmasta suoraan Verohallinnolle. ”Tämän helpommaksi verotietojen kirjaaminen ja vero ilmoituksen tekeminen ei voi enää mennä”, Jaakko Lehtinen vakuuttaa.
UPM Metsän tuotepäällikkö Jaakko Lehtinen
UPM Metsän projektipäällikkö Mikko Turunen 27
TALOUS VASTUULLISUUS NUMEROINA
UPM KANTAA ILMASTOVASTUUTA Vastuullisuus ohjaa UPM:n toimintaa. Yritys on onnistunut vähentämään yhdessä asiakkaidensa ja kumppaniensa kanssa tuotantoketjun hiilidioksidipäästöjä ja tarjoamaan yhä ekologisempia vaihtoehtoja.
VUONNA 2019 UPM:N TUOTTEET
s itoivat 18 miljoonaa tonnia enemmän hiiltä kuin mitä tuotannosta syntyi. Yhtiön käyttämistä polttoaineista 70 prosenttia on uusiutuvia. UPM on sitoutunut pienentämään käyttämiensä polttoaineiden ja ostosähkön hiilidioksidipäästöjä 65 prosentilla vuoden 2015 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteesta on saavutettu jo 15 prosenttia. UPM vähentää myös asiakkaiUPM on densa hiilipääskasvattatöjä muun muassa nut omien valmistamalla metsiensä uusiutuvaa UPM hiilinieBioVerno -dieluja. seliä, joka tuottaa vähemmän päästöjä kuin fossiilinen diesel, sekä bensiinin lisäaineeksi sopivaa uusiutuvaa naftaa. Naftasta valmistetaan myös muovia korvaavia pinnoitteita elintarvikepakkauksiin. UPM on kasvattanut omistamiensa metsien ja puuviljelmien hiilinieluja. Yhtiö omistaa yhteensä lähes miljoona hehtaaria metsää ja puuviljelmiä Suomessa, Yhdysvalloissa ja Uruguayssa. Puumäärä on kymmenessä vuodessa tuplaantunut neljästä miljoonasta yli kahdeksaan miljoonaan kuutiometriin. UPM:n metsät Suomessa ovat viimeisen viiden vuoden aikana sitoneet vuodessa keskimäärin 1,3 miljoonaa ekvivalenttitonnia hiilidioksidia. upm.com 28 – METSÄN HENKI 2/20
UPM:N METSIEN JA PUUVILJELMIEN MUUTOS 2008–2019
Vierekkäisistä pylväistä näkyy, kuinka paljon puiden kuutiomäärä, hakkuut ja hiilinielut ovat kasvaneet 10 vuodessa.
KÄYTETTY ENERGIA 2019
2019 Puuston kasvu 8,9 milj. m3
25 %
Ostosähkö ja -lämpö 13 000 GWH
5,2
2008 puuston kasvu 4,3 milj. m3
23 %
Fossiiliset polttoaineet 11 600 GWh
3,7
2,2
Pinta-ala 991 000 ha
Uusiutuvat polttoaineet 27 000 GWh
Uusiutuva UPM BioVerno -diesel tuottaa 80 % vähemmän kasvihuonepäästöjä kuin fossiilinen diesel.
2,1
Pinta-ala 1 012 000 ha
52 %
UPM VÄHENTÄÄ FOSSIILISTEN POLTTOAINEIDEN CO 2-PÄÄSTÖJÄ 65 PROSENTILLA
6,8
6,5
6,3
6,0
5,8
3,0
3,0
3,0
3,0
= hiilinielun lisäys (milj. m ) 3
= hakkuut (milj. m3)
UPM kasvattaa vuosittain omiin ja asiakkaidensa metsiin 50 miljoonaa puuntainta.
2,8
4,0
3,5
3,3
3,0
2,8
2015
2016
2017
2018
2019
2,2
2030
= Ostosähkön CO2-päästöt (milj. tn) = Energiantuotannon suorat CO2-päästöt (milj. tn)
NEUVONANTAJA TALOUS
Metsätilat siirretään seuraavalle polvelle tyypillisesti kaupalla, lahjana tai lahjaluonteisella kaupalla. Usein mainittu väite kuuluu, että toimeen kannattaa ryhtyä ajoissa. Ajoissa toimiminen riippuu pitkälti sen tarkoituksenmukaisuudesta.
HEIKKI KALVILA
Lakipalvelupäällikkö UPM Metsä
Ei aikaisen voittanutta
Mitä plussaa aikainen lahjanluonteinen kauppa tarjoaa? Lahjanluonteisessa kaupassa voidaan helposti säätää kauppahinta myyjän tarpeisiin ja ostajan maksuvalmiuteen sopivaksi. Osa luovutuksesta on vastikkeetonta, mikä lisää saajan varallisuutta. Luovutuksen vastikkeelliseen osaan voidaan saada edellä kerrotut aikaisen metsä tilakaupan edut.
Lisäbonus on, että puun kasvu hyödyttää saajan taloutta puhdasta kauppaa nopeammin. Luovutus jakaantuu sekä kaupan että lahjan verovaikutuksiin, kun kauppahinta on enintään kolme neljäsosaa käyvästä hinnasta. Parantaako aiemmin saatu metsälahja saajan taloutta? Lahjoituksessa luovuttajan varallisuus vähenee ja saajan lisääntyy. Luovuttajalla on avainrooli ajoituksessa. Kyse on siitä hetkestä, kun vanhemmat voisivat vähentää varallisuuttaan ja haluaisivat lisätä lastensa varallisuutta. Se vaatii kuitenkin suunnitelmallisuutta. Muuten voi vierähtää helposti jopa kymmenen vuotta välitilassa aprikoiden. Aikaisen lahjan edut näkyvät puhtaasti lahjansaajan kukkarossa. Metsälahjansaajalla on vuoden 2017 alusta alkaen ollut mahdollisuus metsälahjavähennykseen tietyin edellytyksin. Lahjansaaja voi alentaa vähennyksellä puun myyntiveroa. Mikäli lahjakirja metsätilasta jää tekemättä, kuolintapauksessa metsätilan siirtoveroa kutsutaan perintöveroksi eikä siinä tunneta metsälahjavähennystä.
Metsä vähennys alentaa puun myynnin verorasituksen 30 prosentista 12 prosenttiin.
KUVA ANTT I VETT ENRANTA
Mitä hyötyä on tehdä metsätilan kauppa mahdollisimman ajoissa? Tietyin edellytyksin metsätilan sukupolvenvaihdoskaupassa luovutusvoitto on verovapaa. Vain tässä tilanteessa kaupoista voi saada edut irti. Jos lisäksi kauppahinta on enemmän kuin kolme neljäsosaa käyvästä hinnasta, ei luovutuksesta koidu ostajalle lahjaveroa, vaikka osa kaupan kohteesta siirtyisikin vastikkeetta. Metsätilakauppa tarjoaa luopujalle erittäin edullisen aseman, jos kauppahinta metsätilasta tulee verovapaasti. Sen voi hyödyntää esimerkiksi eläke tulojen lisänä, vanhuuden turvana tai vaikkapa asunnonvaihdossa. Mitä nopeammin raha on käytettävissä, sitä enemmän siitä saa hyötyä. Jos kauppahinta metsätilasta jää velaksi ja on sovittu maksettavaksi erissä esimerkiksi kymmenen vuoden aikana, myös myyjän hyöty jaksottuu tälle ajalle. Metsätilan ostaja saa kauppahinnan perusteella käyttöönsä metsävähennyksen, joka on 60 prosenttia metsään kohdistuvasta hankintamenosta. Metsävähennys alentaa puun myynnin vero rasituksen 30–34 prosentista 12–13,6 prosenttiin. Ero on silmiinpistävä. Mitä aikaisemmassa vaiheessa tilakaupoille ryhdytään, sitä pidempään puun kasvu hyödyttää ostajaa. Se auttaa tilan kauppahinnan maksamisessa ja kasvattaa ostajan varallisuutta.
Viime lehdessä kerrottiin Pekka (vas.) ja Antti Teikarin metsätilan sukupolvenvaihdoksesta Porin Tuorsniemessä.
29
MUUTTUVA MAAILMA MUOVIN VAIHTOEHDOT
puu
Korvaako
muovin?
Euroopassa syntyy vuosittain 600 000 rekka-autollista muovijätettä, josta 60 prosenttia tulee pakkauksista. Kun EU kiristää muovilainsäädäntöään, metsäteollisuus rientää apuun. T E K S T I MA R K K U P U LK K I N EN | KUVAT U P M JA G ETTY I MAG ES
EUROOPAN UNIONIN MUOVISTRATEGIAN MUKAAN
kaikkien EU:n markkinoilla olevien muovipakkausten on oltava kierrätettäviä vuoteen 2030 mennessä. Tällä hetkellä EU-maissa käytettävästä muovista kierrätetään vain kolmannes. Suomeen on laadittu eri ministeriöiden sekä elintarvike-, teollisuus- ja kaupanalan liittojen yhteistyönä muovitiekartta. Tiekarttaan on koottu joukko toimia, joilla voidaan vähentää muovista aiheutuvia haittoja, tehostaa muovin kierrätystä ja löytää fossiiliselle muoville korvaavia vaihtoehtoja. Muovitiekartan toteuttaminen on kirjattu hallitusohjelmaan. SUOMEN AKATEMIAN RAHOITTAMASSA
v iisivuotisessa Package Heroes -hankkeessa etsitään innovatiivisia ja kestäviä ratkaisuja muovin korvaamiseksi elintarvikepakkauksissa. Kehitystyön ytimessä ovat biopohjaiset ja kierrätettävät materiaalit. Teknologian tutkimuskeskus VTT:n, useiden tutkimuslaitosten ja yliopistojen yhteisestä hanketta johtaa professori Ali Harlin VTT:stä. 30 – METSÄN HENKI 2/20
Hän näkee biopakkauksissa monenlaisia liiketoimintamahdollisuuksia Suomelle. ”Ratkaisujen pitää olla hyviä paitsi planeetalle myös ihmisille ja yrityksille. Tarvitsemme globaalisti keinoja pakata tuotteita viisaasti käyttämällä uusia materiaaleja ja välttämällä turhaa pakkaamista”, Harlin sanoo. Biopohjaisten muovien raaka-aineita on etsitty esimerkiksi metsästä. Tämä on johtanut pinnoitettujen paperi- ja kartonkijalosteiden nousuun tuoteryhmissä, joissa niitä ei ole aikaisemmin käytetty. Esimerkiksi lihajalosteita, eineksiä ja n estemäisiä tuotteita voidaan pakata t äysin uusiutuviin pakkauksiin, joissa tuotteet säilyvät yhtä hyvinä kuin muovikääreessä. IHMISTEN KULUTUSTOTTUMUSTEN MUUTOS MUUTTAA
myös pakkaamista. Tällä vuosikymmenellä pakkausratkaisut monipuolistuvat, kun kauppatavat ja ruoan jakelu muuttuvat yhteiskunnan myötä. Esimerkiksi u losmyynti
Selluntuotannon sivuvirtana syntyvästä mäntyöljystä valmistetaan biopohjaista muovia.
31
MUUTTUVA MAAILMA MUOVIN VAIHTOEHDOT
UPM BioVerno -nafta on yksi ratkaisu maailman muoviongelmaan.
ravintoloista lisääntyy, mikä kasvattaa pakkaamisen tarvetta. Ruoan pakkaamisessa korostuu entistä enemmän turvallisuus. ”Myös uudelleenkäytettävät pakkaukset palannevat markkinoille. Se kuulostaa hienolta, mutta ekologisuuden kannalta tehokkaasti kierrätettävät pakkaukset ovat parempia. Kuitupakkauksille saadaan todistetusti korkea kierrätysaste toimivilla ratkaisuilla”, Harlin sanoo. Hän näkee, että metsäteollisuus voi löytää ilmastonmuutoksen seurauksena uusia markkinoita tuotteilleen, vaikkei kaikkea muovia kuituraaka-aineilla korvatakaan. Samaan aikaan on tärkeää, että muovia saadaan kierrätettyä entistä tehokkaammin ja fossiilisista raaka-aineista valmistetun muovin tuotantoa vähennetään. UPM TARJOAA OMIA INNOVATIIVISIA R ATKAISUJAAN
pakkauksiin. Yksi esimerkki on UPM Biopolttoaineiden kehittämä biopohjaisen muovin raaka-aine, jonka avulla voidaan korvata neitseellistä muovia elintarvike- ja nestepakkauksissa. Näin pakkauksista tulee ympäristöystävällisiä. Kyseessä on puupohjainen UPM BioVerno -nafta, jota tuotetaan Kaukaan tehdasalueella Lappeenrannassa. Raaka-aineena käytetään selluntuotannon sivuvirtana syntyvää mäntyöljyä. 32 – METSÄN HENKI 2/20
Puu pohjaisia biokemi kaaleja voidaan käyttää esimer kiksi PET-pul loissa.
Biopohjaisen muovin raaka-aineita tuotetaan jatkossa myös Saksan Leunassa, jonne UPM Bio chemicals rakentaa 550 miljoonaa euroa maksavan biojalostamon. Sen on määrä käynnistyä vuoden 2022 aikana. Jalostamossa tullaan valmistamaan uuden sukupolven biokemikaaleja ja ligniinipohjaisia täyte aineita puuraaka-aineesta. Ligniini on puun liimamaista sidosainetta, jota voidaan hyödyntää esimerkiksi vanerinvalmistuksessa. Jalosteiden ansiosta fossiilisten raaka-aineiden käytöstä voidaan siirtyä kestävämpiin vaihtoehtoihin useissa kuluttajatuotteissa. ”Olemme innoissamme siitä, että voimme tarjota asiakkaillemme kestäviä maailmanluokan ratkaisuja, jotka edistävät kiertotaloutta. Tuotteemme toimivat sellaisenaan asiakkaiden nykyisissä prosesseissa ja kierrätysjärjestelmissä”, sanoo Juuso Konttinen, UPM Biochemicalsin liiketoiminnasta vastaava johtaja. Biokemikaaleja voidaan käyttää muun muassa tekstiileissä, PET-pulloissa, p akkauksissa ja jäänestoaineissa. Ligniinipohjaiset täyteaineet taas ovat hyvä vaihtoehto hiilimustalle ja silikalle kumituotteissa. Tämä on vasta alkua: suurin murros fossiilisia raaka-aineita korvaavien vaihtoehtojen markkinoilla on vielä tulossa.
MUOVIN VAIHTOEHDOT NÄIN SUOMESSA Meijeriyhtiö Arlan kartonkisten maito- ja jogurttipurkkien sisäpinnalla kiiltelee suomalainen havumetsä. Arla siirtyi ensimmäisenä Suomessa käyttämään maitojen, jugurttien ja ruoanvalmistustuotteiden harjakattoisissa kartonkipakkauksissa uusiutuvaa puupohjaista muovia.
MARKO SNELLMAN
UPM Biopolttoaineiden kaupallinen päällikkö
Muoviton maitopakkaus on ympäristöteko UPM Biopolttoaineiden kaupallinen päällikkö Marko Snellman, kuinka ajatus uudesta biopohjaisesta muovista syntyi? Yritykset haluavat pienentää hiilijalanjälkeään ja löytää kestäviä ratkaisuja kuluttajatuotteisiinsa. Korvaamalla tuotteissa aiemmin käytetty fossiilinen raaka-aine uusiutuvalla materiaalilla voidaan pienentää tuotteen haitallisia ympäristövaikutuksia. Samalla voidaan kuitenkin säilyttää tuotteen ominaisuudet ja toiminnallisuus. Myös Arla halusi löytää kestävän raaka-aineen, joita voidaan käyttää nykyisissä muovinvalmistusprosesseissa. Kehitimme fossiilista muovia korvaavan biopohjaisen muovin Elopakin ja Arlan kanssa. Pitikö Arlan tuotantoprosessia muuttaa uuden pintamateriaalin valmistamiseksi? Koska biopohjaisen muovin raaka-aine, uusiutuva nafta, vastaa ominaisuuksiltaan täysin aiemmin käytettyä fossiilista raaka-ainetta, sitä voidaan käyttää ongelmitta valmistettaessa biopohjaisia muovituotteita. Muutoksia tuotantoprosesseihin ei siis tarvittu. Puupohjaisen muovin käyttäminen Arlan harjakattopakkauksissa vähentää fossiilisen muovin tarvetta 180 000 kiloa vuodessa ja pienentää pakkaamisen hiilijalanjälkeä noin viidenneksen. Mistä raaka-aineista puupohjainen muovi valmistetaan? Uusiutuvasta UPM BioVerno -naftasta, jota tuotetaan UPM Lappeenrannan biojalostamolla. Raaka-aineena käytetään selluntuotannon tähteenä syntyvää mäntyöljyä. Perinteinen muovi valmistetaan fossiilisesta naftasta, joka on öljyn jalostuksen yksi jae.
Onko maitopurkkien uusi pintamateriaali uniikki keksintö maailmassa? Uudessa pintamateriaalissa on ainutlaatuinen raaka-aine, uusiutuva puupohjainen nafta. Kovin laajasti biopohjainen muovi ei ole vielä käytössä, joten UPM on alan uranuurtajia maailmassa. Mitä asioita elintarvikepakkausten suunnittelussa piti huomioida? Elintarvikepakkauksiin ei tarvittu mitään muutoksia, koska vain raaka-aineen alkuperä muuttui. Maitopurkin sisällä oleva muovikalvo pysyi täysin samana.
Puupohjai sen muovin käyttö vähentää fossiilisen muovin tarvetta 180 000 kg vuodessa.
Käytetäänkö UPM BioVerno -naftasta valmistettua biopohjaista muovia muiden ruoka-aineiden pakkauksissa? Se on hyvin mahdollista. Arla-Elopak-Dow-UPMyhteistyö on julkinen, mutta asiakkaidemme asiakassuhteet eivät luonnollisestikaan ole. Biopohjaista naftaa voidaan käyttää hyvin kaikessa elintarvikepakkaamisessa. Toivottavasti se myös yleistyy. Minkälainen merkitys mäntyöljystä valmistetulla keksinnöllä on UPM:lle? Innovaatiolla on meille iso merkitys, koska tämä on yksi käytännön esimerkki UPM:n Beyond Fossils -strategiasta. Strategian punaisena lankana on fossiilisten raaka-aineiden korvaaminen uusiutuvilla, kestävän kehityksen mukaisilla materiaaleilla. Kuinka keksintö hyödyttää suomalaista metsänomistajaa? Suomalainen metsänomistaja voi olla ylpeä siitä, että metsäteollisuuden innovaatiot luovat puulle uusia kestäviä käyttökohteita ja pienentävät pakkausten hiilijalanjälkeä. 33
RAKKAUDESTA METSÄÄN ANNE IMMONEN
KUVA ANNA-K ATRI HÄNNINEN
”Tiedän, miltä tuntuu kuusen kylki, kun siitä pitää pienillä käsillä kiinni.”
34 – METSÄN HENKI 2/20
”Metsä on ollut sielunmaisemani lapsesta lähtien. Olen ollut sammalentonkija, jonka sukkahousujen polvet olivat äidin kauhuksi aina vihreinä. Jos minulla oli lapsena huono mieli tai suru, juoksin metsään itkemään. Tiedän, miltä tuntuu kuusen kylki, kun siitä pitää pienillä käsillä kiinni, poski karkeaa kaarnaa vasten. Minulla on metsästä vahvoja tuoksumuistoja. On pimeä ilta, ja isä tulee metsätöistä kotiin. Sarkatakki tuoksuu pihkalta ja moottorisahan bensalta. Se on hyvä mielikuva. Metsä on myös inspiraation lähde. Teen vapaa-ajallani taidetta, grafiikkaa ja kuvanveistoa. Se on salainen elämäni tietyllä tavalla. Piirrän luonnoslehtiöön luontoa: silmuja, neulasia, kaarnaa, puiden uittoa, jänkäsuomaisemia. Kun olen viimeistellyt kuvan, siirrän sen kuparilevylle syövyttämällä tai kovertamalla. Sitten levy ajetaan telojen välistä ja painetaan grafiikkapaperille. Nyt metsä on ammatti. Siinä rakkauteni näkyy. Kun metsää käytetään, haluan pitää huolen siitä, että metsä saa uuden alun.” ANNE IMMONEN
Joroisten taimitarhan päällikkö
35
MEIDÄN PORUKKA Me rakastamme metsää. Meille tuo rakkaus tarkoittaa tekoja. Vastuullisesta metsänhoidosta ja puukaupasta onnistuneisiin sukupolvenvaihdoksiin – metsänomistamisen koko elinkaaren ajan. Aitoa kumppanuutta, joka huomioi, että ei ole kahta samanlaista metsää eikä metsänomistajaa. Henkilökohtainen metsäammattilaisesi tietää mitä metsäsi milloinkin tarvitsee kasvaakseen ja tuottaakseen hyvin. UPM Kumppanuus on lupaus sinulle ja elämäsi metsälle. Lupaus, jonka pidämme.
LUPAA HYVÄÄ
www.upmmetsa.fi
