MUUTTUVA MAAILMA MUOVIN VAIHTOEHDOT
puu
Korvaako
muovin?
Euroopassa syntyy vuosittain 600 000 rekka-autollista muovijätettä, josta 60 prosenttia tulee pakkauksista. Kun EU kiristää muovilainsäädäntöään, metsäteollisuus rientää apuun. T E K S T I MA R K K U P U LK K I N EN | KUVAT U P M JA G ETTY I MAG ES
EUROOPAN UNIONIN MUOVISTRATEGIAN MUKAAN
kaikkien EU:n markkinoilla olevien muovipakkausten on oltava kierrätettäviä vuoteen 2030 mennessä. Tällä hetkellä EU-maissa käytettävästä muovista kierrätetään vain kolmannes. Suomeen on laadittu eri ministeriöiden sekä elintarvike-, teollisuus- ja kaupanalan liittojen yhteistyönä muovitiekartta. Tiekarttaan on koottu joukko toimia, joilla voidaan vähentää muovista aiheutuvia haittoja, tehostaa muovin kierrätystä ja löytää fossiiliselle muoville korvaavia vaihtoehtoja. Muovitiekartan toteuttaminen on kirjattu hallitusohjelmaan. SUOMEN AKATEMIAN RAHOITTAMASSA
v iisivuotisessa Package Heroes -hankkeessa etsitään innovatiivisia ja kestäviä ratkaisuja muovin korvaamiseksi elintarvikepakkauksissa. Kehitystyön ytimessä ovat biopohjaiset ja kierrätettävät materiaalit. Teknologian tutkimuskeskus VTT:n, useiden tutkimuslaitosten ja yliopistojen yhteisestä hanketta johtaa professori Ali Harlin VTT:stä. 30 – METSÄN HENKI 2/20
Hän näkee biopakkauksissa monenlaisia liiketoimintamahdollisuuksia Suomelle. ”Ratkaisujen pitää olla hyviä paitsi planeetalle myös ihmisille ja yrityksille. Tarvitsemme globaalisti keinoja pakata tuotteita viisaasti käyttämällä uusia materiaaleja ja välttämällä turhaa pakkaamista”, Harlin sanoo. Biopohjaisten muovien raaka-aineita on etsitty esimerkiksi metsästä. Tämä on johtanut pinnoitettujen paperi- ja kartonkijalosteiden nousuun tuoteryhmissä, joissa niitä ei ole aikaisemmin käytetty. Esimerkiksi lihajalosteita, eineksiä ja n estemäisiä tuotteita voidaan pakata t äysin uusiutuviin pakkauksiin, joissa tuotteet säilyvät yhtä hyvinä kuin muovikääreessä. IHMISTEN KULUTUSTOTTUMUSTEN MUUTOS MUUTTAA
myös pakkaamista. Tällä vuosikymmenellä pakkausratkaisut monipuolistuvat, kun kauppatavat ja ruoan jakelu muuttuvat yhteiskunnan myötä. Esimerkiksi u losmyynti
