Metsän henki 3/2022

KALLION pienilmasto on paah teinen erityisesti kesän kuivina kausina. Se on ympäristönä karu, eikä siellä tyypillisesti kasva varjostavaa kasvillisuutta. Kallio luokitellaankin kitu maaksi tai joutomaaksi, jotka ovat metsätalouden ulkopuo lella, koska niiden puuntuotto on niin vähäistä.

Niukkaravinteisesta, moreenittomasta elinympä ristöstä huolimatta kallioilla elää yhteensä noin kolmesa taa uhanalaista lajia. Lajeista ylivoimaisesti suurin osa, noin 190, on erilaisia jäkä liä. Kallioilla kasvaa esimer kiksi poimuhyytelöjäkälää ja reikäkarvetta.

”Yleisimpiä ovat torvijäkälät, jotka ovat usein hyvin kauniita”, sanoo UPM Metsän ympäristöasiantuntija Petri Heinonen

Lisäksi kallioilla kasvaa sam malia, mäntyjä, katajia sekä maksaruohoa. Maksaruoho on uhanalaisten perhoslajien, kuten kalliosinisiiven, touk kien ravintoa. Kallioita tarvi taan, jotta nämä lajit säilyisivät tulevaisuudessakin.

”Olisi hyvä huomioida, että kalliot ovat miljoonia vuosia vanhoja, ja kun niitä louhitaan, ne eivät enää uusiudu”, Heino nen muistuttaa.

SISÄLLYS

2 Kallioilla ruokailevat uhanalaisten perhosten toukat

5 Pääkirjoitus/Ledare

6 Ajankohtaista

12 Pasi Vakaslahti huolehtii perintömetsistä yhdessä sukunsa kanssa

17 Näkemys: Suomalaista metsäteolli suutta tarvitaan kriisissä

18 Näin ostat hyvän raivaussahan

20 Metsä tarjoaa töitä monenlaisille ammattilaisille

26 Kannattaako metsävakuutus?

28 Metsät ovat täynnä syötävää

29 Neuvonantaja Heikki Kalvila

30 Metsänomistaja Tapani Huovila antoi palautetta, jonka avulla UPM Metsän palveluja kehitetään

33 Metsurintyö ei ole enää pelkkää puunkaatoa vaan myös luonnonhoitoa

34 Juha Matti Valonen rakastaa lintubongausta

METSÄN HENKI

Mikä on metsänomis tajan tärkein työkalu? No raivaussaha tie tenkin. Nyt kannattaa napata talteen ammattimetsurin vinkit sahan hankintaan. Sivut 18–19

Syksy on saapunut, ja moni suuntaa marjaja sienimetsään. Tiesitkö, että ruokasie nistä kerätään vuosittain käyttöön vain noin 2 %? Sivu 28

Meille on tärkeää luoda vaivaton ja luo tettava asiakaskoke mus metsänomistajille ja mitata siinä onnistumista. Näin sen teemme. Sivut 30–32

Seuraava numero

painetaan

+ Osoitteen- ja tilausmuutokset: metsalehtitilaus@upm.com upmmetsa.fi/ota-yhteytta/yhteystietojenmuutos tai puh. 0204 16 5100.

+ upmmetsa.fi

+ upmyhteismetsa.fi

+ upm.fi

+ uutiskirje.upmmetsa.fi

Lataa UPM Metsä -mobiili applikaatio sovelluskaupastasi.

Mitä mieltä olet lehdestämme? Lähetä palautetta ja juttuvinkkejä lehdestämme osoitteeseen metsaviestinta@upm.com

@upm_metsa

facebook.com/ metsamaailma youtube.com/ upmmetsa

issuu.com/ upmmetsa instagram.com/ upm_metsa

Puukauppa

Metsäomaisuuden hoito

Henkilökohtainen metsäasiakasvastaava

+ upmmetsa.fi

• puukauppa ja metsänhoitopalvelut

• chat

• yhteystiedot

• yhteydenottopyyntö

• tietopankki

+ Metsänhoito

Kestävyys

+ Asiakaspalvelu

• 0204 16 5100: arkisin 8–17

• chat: arkisin 8–17

• palvelukeskus@upm.com

Päätoimittajan poiminnat

Tulevaisuuden raaka-aine

METSÄTEOLLISUUS tuo Suomeen mittavan mää rän vero ja vientituloja, työpaikkoja sekä uusia innovaatioita ja yhä kestävämpiä metsänhoito menetelmiä. Puupohjaiset tuotteet puolestaan mahdollistavat meille fossiilisista raaka aineista riippumattoman tulevaisuuden.

Koko metsätalouden tuoma arvonlisä kotimaal lemme on tärkeä. Suoria ja välillisiä vaikutuksia hyvinvointiimme ovat esimerkiksi metsäteollisuu den työpaikat, joita on lähes 100 000, ja metsätalouden tuottamat noin 3,5 miljardin euron verotulot.

Teille yksityisille metsänomistajille maksetut yli kahden miljardin euron (2021) kantorahatulot ovat puolestaan mahdollistaneet teille monia investoin teja sekä tuoneet tuottoja ja hyvinvointia.

Nykyaikainen, suomalainen metsätalous on vas tuullista, ympäristön huomioivaa toimintaa, jota kehitetään koko ajan yhdessä eri sidos ryhmien kanssa. Ilman metsien kestävää käyt töä, aktiivista metsän omistamista ja metsäteollisuutta menettäisimme paljon.

Metsänomistajat ja metsäteollisuus katsovat samaan suuntaan, sillä molemmilla osapuolilla on vahva usko siihen, että puu on tulevaisuuden mate riaali. Turvataksemme elinvoimaisen metsäteolli suuden Suomessa ja suomalaisen puun tulevaisuu den raaka aineena meidän tulee hoitaa metsiämme suunnitelmallisesti.

UPM on luotettava kumppani nyt ja tulevaisuu dessa. Haluamme auttaa teitä metsänomista jia tulevaisuuden metsien kasvattamisessa ja kannattavassa metsätaloudessa. Hyvin vointia metsänomistajalle, yhteiskunnalle ja ympäristölle voidaan tarjoilla samoista metsistä eri tavoitteet yhteen sovittaen.

Voimme auttaa teitä vastuullisessa metsänomistamisessa jo tänään ja samalla varmistaa metsien kasvun ja tuoton sekä luotettavan palvelun myös tuleville sukupolville.

Kun metsät voivat hyvin, Suomi voi hyvin.

JANNE KIILIÄINEN

Yksityispuukaupan johtaja UPM Metsä

Framtidens råvara

SKOGSINDUSTRIN står för en betydande del av Finlands skatteintäkter, exportintäkter och arbetsplatser samt skapar nya innovationer och allt mer hållbara skogsvårdsmetoder. Träbaserade produkter möjliggör en framtid som är oberoende av fossila råvaror.

Hela skogsindustrin skapar ett viktigt mer värde för vårt hemland. Direkta och indirekta effekter på vårt välbefin nande är till exempel de nästan 100 000 arbets platser som skogsin dustrin skapar och de skatteintäkter på cirka 3,5 miljarder euro som skogsindustrin genererar.

”Vi vill hjälpa er skogsägare att odla framtidens skogar.”

De rotprisinkomster på över två miljarder euro (2021) som betalats till er privata skogs ägare har å sin sida gjort det möjligt för er att göra nya investeringar samt genererat avkastning och välbefinnande.

Det moderna finländska skogsbruket är ansvars full verksamhet som beaktar miljön och som hela tiden utvecklas i samarbete med olika intressegrup per. Utan ett hållbart skogsbruk, aktivt skogsägande och skogsindustrin skulle vi gå miste om mycket.

Skogsägarna och skogsindustrin drar åt samma håll, eftersom bägge parter har en stark tro på att trä är framtidens material. För att försäkra oss om att finländskt trä är framtidens råvara och att skogs industrin är livskraftig i Finland bör vi sköta våra skogar planenligt och aktivt.

UPM är en pålitlig partner både nu och i fram tiden. Vi vill hjälpa er skogsägare att odla framtidens skogar och att skapa ett lönsamt skogsbruk. Välbefinnande för såväl skogs ägaren och samhället som miljön kan till handahållas från samma skogar genom att samordna olika mål.

Vi kan hjälpa er att vara ansvarsfulla skogsägare redan i dag och samtidigt säkerställa att skogarna växer och ger avkastning samt erbjuda våra pålitliga tjänster även för framtida generationer.

När skogarna mår bra, mår även Finland bra.

JANNE KIILIÄINEN Direktör för privat virkesanskaffning UPM Skog

”Haluamme auttaa metsänomistajia tulevaisuuden metsien kasvattami sessa.”

1Heinää taimikko syksyn alussa

TAIMIKON heinäämisellä pyritään turvaamaan istu tetun taimen hyvä kasvu ilman häiriötekijöitä. Syk syllä pitkiksi ja painaviksi kasvaneet heinät tukah duttavat taimenalut kaatumalla niiden päälle.

Heinääminen on parasta tehdä loppukesästä tai alkusyksystä, kun heinä on kasvanut täyteen mit taansa. Liian aikaisin tehty heinäys on turhaa työtä, sillä heinä voi vielä kasvaa takaisin taimien päälle. Taimikot on hyvä kiertää neljänä vuotena istutta misen jälkeen. Kun niiden kasvumahdollisuudet varmistaa, metsänomistajan kulut pienenevät.

Heinääminen tehdään joko polkemalla heinä maahan tai leikkaamalla se viikatteella tai raivaus sahalla. Itse työvälineellä ei ole väliä, kunhan hei nääminen tehdään. Mikäli metsänomistajalla ei ole toimenpiteen suorittamiseen aikaa, sen voi tilata palveluna UPM:n metsäasiakasvastaavalta. upmmetsa.fi/taimikonhoito

2

Tarjouspyynnön teko helpottuu

TEIMME sähköisen tarjouspyynnön luomiseen uudistuksia UPM Metsä -verkkopalvelussa ja toimme sen tekoon uusia välineitä. Tarjouspyynön voi rakentaa kätevästi kartan kautta, jolloin koko naisuuden hahmottaminen on entistä helpompaa.

Karttakohteita voi teemoittaa metsävaralli suus-osiosta tuttujen teemojen mukaan. Lisäksi kartalla näkyviä toimenpiteitä voi suodattaa. Ole tuksena kartalla näkyy heti tehtävät sekä 1–3 vuo den sisällä tehtävät toimenpiteet. Aiemman mallin mukainen toimenpidelistaus on edelleen käytössä, ja näkymän voi muuttaa entiselleen valitsemalla yläreunan painikkeista ”Kuviolistan”.

Nyt myös kuviotietoja on mahdollista tarkastella. Kuviokortin kautta tarjouspyyntökoriin voi lisätä ehdotuksena olevan hakkuu- tai hoitotoimenpi teen. Mikäli kuviolle ei ole ehdotettuna haluamaasi

hakkutoimenpidettä, voit lisätä sen itse helppo käyttöisellä ”Määrittele itse toimenpide” -toimin nolla. Ensimmäisessä vaiheessa voit lisätä tarjous pyyntökoriin vain omia hakkuutoimenpiteitäsi.

Toimme palveluun uutena toimintona ”Tarjous pyyntökorin luonnoksen”. Voit avata sen ikkunaksi kartan yhteyteen.

Näkymän sulkeminen käy klikkaamalla karttaa hiirellä. Näkymästä näkee, minkälaisia kohteita tar jouspyyntöön on nostettu.

Tarjouspyynnön kohteita on helppo tarvittaessa myös poistaa luonnoksesta. Pääset tarkastelemaan lopullista tarjouspyyntöä painamalla ”Mene tar jouspyyntökoriin” -nappia.

Tarjouspyynnön lähettäminen tapahtuu enti seen tapaan tarjouspyyntökorin kautta. Lähetettyjä tarjouspyyntöjä sekä niihin tehtyjä tarjouksia tar kastellaan tuttuun tapaan sopimus-osion kautta. upmmetsa.fi/verkkopalvelu

METSÄNHOITO

3

Näin varaudut syysmyrskyihin

1. Tee taimikonhoito ja harvennukset ajoissa. Terve metsä kestää paremmin rasitusta.

2. Valitse sopivat puulajit metsääsi. Puhtaat kuusi kot ovat alttiimpia tuulituhoille kuin sekametsät. Sekä mänty- että koivusekoitus kuusikossa vähen tävät tuulituhojen riskiä.

3. Hyödynnä ammattilaista hakkuiden suunnitte lussa. Metsäasiantuntija huomioi kohteessa vallit sevan tuulen suunnan ja mahdolliset tuhoriskit.

4. Anna yksittäisten tuulenkaatojen jäädä met sään. Metsänomistajan tulee ryhtyä metsätuholain mukaan puunkorjuuseen, kun vioittuneita kuusen runkoja on yli 10 kuutiometriä ja männynrunkoja 20 kuutiometriä hehtaarilla.

Yksittäiset tuulenkaadot toimivat monien sienija hyönteislajien lisääntymisalustana ja tukevat metsän monimuotoisuutta.

5. Varaudu vakuutuksella. Tuulituhoja metsissä ei voi täysin estää, joten metsävakuutusta kannattaa harkita. Vakuutusten kattavuudessa on eroja, joten vakuutusten ehtoja kannattaa vertailla.

Kuljemme kohti kuulaita syyspäiviä ja tunnelmallisia iltoja. On aika varautua myös myrskyihin, heinätä taimikko ja tutustua verkkopalveluiden uusiin ominaisuuksiin, jotka helpottavat asiointia entisestään.

KYLVÄMINEN

UUSI MENETELMÄ

PARANTAA KYLVÖTULOSTA

Metsäkylvökauhan ansiosta siemeniä tarvitaan entistä vähemmän. Avain on laikkujen peittäminen.

METSÄN HENGESSÄ 3/2021 kerrottiin Ajutech Oy:n valmistaman metsäkylvö kauhan testauksesta ja koealan perusta misesta UPM Metsän maalle Karstulaan touko-kesäkuussa 2021.

Tavanomaisesta konekylvöstä poi keten siemenet voidaan peittää metsä kylvökauhan avulla hallitusti ohuella maakerroksella kuivumisen ja siemen syönnin estämiseksi. Osa kokeessa teh dyistä kylvölaikuista jätettiin kuitenkin peittämättä vertailua varten.

Toukokuun kylvössä peitettyjen laik kujen taimimäärä oli ensimmäisenä syk synä lähes nelinkertainen ja kesäkuun kylvössä yli 2,5-kertainen peittämättö miin laikkuihin verrattuna (ks. graafi).

Peittämättömistä laikuista taimetto mia oli kolmannes mutta peitetyistä vain alle 7 %. Tulokset viittaavat siihen, että metsäkylvökauhalla tehtävässä kylvössä

siemenmäärää voidaan pienentää mer kittävästi nykyisestä suosituksesta.

Vaikka metsäkylvökauha on suunni teltu erityisesti konekylvöön, sillä voi daan tehdä kaikkea metsänuudistami seen liittyvää maanmuokkausta.

Karstulaan perustettu koe on osa Luonnonvarakeskuksen vetämää ja maa- ja metsätalousministeriön rahoit tamaa metsäkylvön kehittämishanketta. UPM Metsän lisäksi hankkeessa on mukana Suomen metsäkeskus.

TAIMIMÄÄRÄ, kpl

Laikkukohtainen taimimäärä eri käsit telyissä ensimmäisen kasvukauden jälkeen.

Peitto

KUVA MIKKO VÄHÄNIITTY

UPM:n vanhimmat tehtaat 150 vuotta

TÄNÄ vuonna tulee kuluneeksi 150 vuotta siitä, kun UPM:n tarina alkoi Kymijoen, Valkeakosken ja Kokemäen joen rannoilla. Metsäteollisuuden syn nystä alkoi myös Suomen talouden ja hyvinvoinnin kasvu, jonka kärjessä met säteollisuus edelleen on.

Useat UPM:n tehtaat ovat kyenneet uudistumaan kunkin aikakauden tarpei siin, ja ne voivatkin nyt juhlia 150-vuoti sta taivaltaan.

UPM:n sukujuurista on kasvanut yli 130 suomalaista metsäteollisuusyhtiötä idästä länteen. Joukossa ovat esimer kiksi Kymi, Yhtyneet Paperitehtaat, Kaukas, Kajaani, Schauman, Rosenlew, Rauma-Repola ja Raf. Haarla, jotka ovat ajan saatossa sulautuneet nykyiseksi UPM-konserniksi.

Vanhin käytössä oleva yritystun nus, UPM:n aarnikotka, on perua

PALVELUT YHÄ VAHVEMPI PALVELUVERKOSTO

UPM Metsä on laajentanut metsäasiakasvastaaviensa ver kostoa rekrytoimalla 20 uutta metsäalan asiantuntijaa palvele maan metsänomistaja-asiakkai ta eri puolilla Suomea. Lisäksi osto- ja palvelumyyntialuetta on laajennettu.

”Suomalaisilta metsänomis tajilta ostettava puu on UPM:n tehtaiden tärkein raaka-aine, ja siitä valmistettuja tuotteita tarvitaan yhä enemmän korvaa maan fossiilisista raaka-aineista tehtyjä tuotteita. Suomen metsät on vastuullinen paikka tuottaa uusiutuvaa raaka-ainetta kasva vaan biopohjaisten tuotteiden tarpeeseen. Tavoitteenamme on lisätä entisestään kotimaista puunhankintaa”, sanoo UPM Metsän yksityispuukaupan johtaja Janne Kiiliäinen.

Kymiyhtiön 1800-luvun lopulla järjes tämästä suunnittelukilpailusta, jonka voitti nuori Hugo Simberg.

UPM:n sukupuun vanhimmat juuri haarat ovat Kymenlaaksossa, Valkeakos kella ja Porissa. Kymijoen varressa aloit tivat vuonna 1872 Verlan puuhiomo sekä Kymin ja Kuusankosken paperitehtaat.

Samana vuonna Porissa perustettiin Seikun saha ja Valkeakoskella puuhiomo sekä paperitehdas, joiden tuotanto alkoi seuraavana vuonna. upm.fi

UPM auttaa metsänomistajia metsien hoidossa ja puukaupas sa. Metsäasiakasvastaavien määrää on lisätty runsaasti eri osissa Suomea, ja metsänomis tajille tarjotaan palveluita entistä laajemmalla maantieteellisellä alueella. upmmetsa.fi

Ensimmäinen

UPM:n aarni kotkayritystunnus oli Hugo Simbergin suunnittelema.

KUVA UPM

Verlan vanha kartonki tehdas on maailmanperintö kohde.

TURVALLISUUS

METSÄSERTIFIOINNIN STANDARDIT UUDISTUVAT

FSC®* ja PEFC*-metsäserti fikaattien uudet standardit on saatu valmiiksi kansallisissa stan dardityöryhmissä. Standardit ovat parhaillaan kansainvälises sä hyväksymisprosessissa, ja ne tulevat käyttöön vuoden 2023 alussa.

Uudessa PEFC-standardissa talousmetsien luonnonhoidon menetelmiä on tehostettu metsän omistajalle kustannustehokkaalla tavalla. Jatkossa metsään jäte tään hakkuiden yhteydessä niin eläviä kuin kuolleita säästöpuita sekä isompia puita vesistöjen suojavyöhykkeille.

Uudessa FSC-standardissa käytönrajoitusvaatimukset py syvät ennallaan. Täsmennyksiä on sen sijaan tehty esimerkiksi luontokohteiden rajaamisperus teisiin, vesistöjen suojavyöhyk keisiin sekä säästö- ja lahopui den jättämiseen.

Koulutamme omaa henkilös töämme ja yrittäjiämme laajasti uusien standardien vaatimuksiin syksyn ja kevään aikana. Tu lemme myös ottamaan yhteyttä asiakkaisiimme ja kertomaan uusien standardien vaikutuksista yksityiskohtaisemmin. upmmetsa.fi

Turvallisuusvinkkejä metsässä liikkujalle

KUN kuulet metsässä sahauksen ääntä, lähestyt todennäköisesti taimikon hoito- tai hakkuualuetta. Jos metsuri on tauolla, tunnistat alueen siitä, että maa han on kaadettu lehdellistä puuvesak koa ja alueella tuoksuu tuore puu mutta samalla myös pakokaasu.

Lisäksi lähelle pysäköity pakettiauto kielii työmaakohteesta. Alueella voi liik kua turvavarusteisia ja värikkäisiin suo javaatteisiin pukeutuneita työntekijöitä.

”Jos hakkuukoneen ääni kuuluu tai kone näkyy, kannattaa valita toinen reitti. Hakkuutyömaa on lyhytaikainen este metsässä kulkevalle”, UPM:n yritys vastaava Jukka Hirvonen sanoo.

Sekä taimikonhoito- että hakkuualue merkitään erityisesti metsäautotien ja taajama-alueen lähettyvillä varoituskyl tein, joissa mainitaan, että hakkuuko neeseen tulee pitää 90 metrin etäisyys

ja muihin koneisiin vähintään 20 metriä väliä. Hakkuukoneen koura ylettyy noin kymmenen metrin päähän koneesta, ja jos se kaataa 30-metrisen puun, latva voi ulottua jopa 40 metriin.

”Jos kaatuva puu kaataa vieressä ole van puun, se voi rojahtaa jopa 70 metrin päähän”, Hirvonen sanoo.

Myös hiljaisilla metsäteillä saattaa kulkea raskaita ajoneuvoyhdistelmiä, jotka siirtävät metsäkoneita. Metsäteillä liikkuvan kannattaa pysäköidä autonsa niin, että koneet pääsevät sen ohitse.

Autoa ei sovi jättää risteysalueelle tai metsätien päättävään lenkkiin, sillä silloin metsäkone ei välttämättä pääse kääntymään. Yhteystiedot kannat taa jättää tuulilasiin. Tällöin metsässä töitä tekevät voivat ottaa marjastajaan yhteyttä, jos hänen autonsa on tiellä. upmmetsa.fi

Jos näkee met sässä koneen, on aika kääntyä kannoillaan.

KUVA UPM

Uudet täyteaineet voivatkorvata hiilimustan

MITÄ jos kumin valmistuksessa käytet tävän fossiilisen hiilimustan ja silikan voisi korvata ekologisemmalla vaihto ehdolla? Siihen tähtäävät puupohjaiset, toiminnalliset täyteaineet (Renewable Functional Fillers, RFF), joita UPM Bio kemikaalit valmistaa.

Hiilimustaa ja silikaa kuluu vuosit tain 15 miljoonaa tonnia esimerkiksi renkaissa ja tiivistejärjestelmissä käytet tävän kumin ja muovin vahvistamiseen.

Uudet puupohjaiset täyteaineet ovat paljon kevyempiä, puhtaampia ja kus tannustehokkaampia. Suorituskykykään ei kärsi: RFF-täyteaineet ovat erittäin lujia ja joustavia.

Alustavien laskelmien mukaan uusien täyteaineiden hiilijalanjälki on 90 prosenttia pienempi kuin teollisen hiilimustan. Keveys merkitsee autoteollisuudessa enemmän kilometrejä ja pie nempiä kustannuksia.

Uudet täyteaineet sovel tuvat myös rakentamiseen, lattiapintoihin, jalkineisiin ja viihdeteollisuuteen. Täyteai neita on tarkoitus alkaa val mistaa UPM:n jalostamossa, joka valmistuu Saksan Leu naan vuonna 2023. upmbiochemicals.com

NIMITYS

Martta Fredrikson kehittää metsäalaa

SUOMEN METSÄSÄÄTIÖN toimitus

johtajana keväällä aloittanut Martta Fredrikson on työskennellyt säätiössä ennenkin, mutta työnkuva on nyt entistä laajempi. Fredrikson on koulutuksel taan metsänhoitaja, ja hänellä on yli kymmenen vuoden kokemus metsäalan viestinnästä.

Suomen Metsäsäätiö on metsäalan yhteinen rahoittajataho. Se rahoittaa monenlaisia projekteja, jotka edistävät metsäelinkeinon elinvoimaisuutta sekä suomalaisen puun käyttöä.

”Suomen Metsäsäätiön taustalla ovat niin metsänomistajat kuin puuta ostava teollisuus sekä muut metsäalan keskei set toimijat. Se antaa vahvan jalansijan vaikuttamiselle”, Fredrikson sanoo.

Onnistuneet projektit ovat säätiön vaikuttavuuden perusta.

”Muuttuva toimintaympäristö luo mahdollisuuksia uusille ideoille, ja nii hin pitää tarttua ennakkoluulottomasti.”

Metsäsäätiö onkin rahoittanut esimerkiksi useita puurakentami sen pilottitutkimuksia ja uusimpana AR-teknologiaa hyödyntävän mobiilipe lin kehitystä.

”Toisaalta on hienoja esimerkkejä siitä, miten pitkäjänteinen ja vuosia jat kunut yhteistyö tuottaa tulosta. Koulu laisten Metsävisaa ja Päättäjien Metsä akatemiaa Metsäsäätiö on rahoittanut alusta asti”, Fredrikson mainitsee.

metsasaatio.fi

Suomen Metsäsäätiön toiminta perustuu vapaaehtoisiin metsäsää tiömaksuihin. Metsänomistaja voi tehdä puukauppojen yhteydessä lahjoituksen, jonka suuruus on 0,2 % pystykaupan loppusummasta. Muiden puunostajien tapaan UPM sitoutuu lahjoittamaan saman sum man säätiölle. Metsäsäätiömaksu on verovähennyskelpoinen.

FAKTA

Vehkoon tilayhtymän osakkaat pitävät huolta metsiensä kunnosta yhdessä sovittujen linjausten mukaisesti. Kuvassa Kalle Vakaslahti (vas.), Ritva-Liisa Luomaranta, Tessa ja Pasi Vakaslahti, Anssi Luomaranta ja Anni Murto. Edessä Fiona Luomaranta (vas.) ja Vilma Murto.

Talous ja luontoarvot tasapainossa

TEKSTI SAILA AARNIO | KUVAT MIKKO VÄHÄNIITTY

”On hienoa, että meille on tullut tilayhtymän myötä yhteisiä asioita.”

vuokralle. Metsä on havupuuvaltaista sekametsää, josta noin 20 hehtaaria on suojeltua.

Idea luonnonsuojelualueen perustamisesta syn tyi vuosikokouksessa vuonna 2020, kun osakkaat keskustelivat yhtymän arvoista. Omistajat haluavat hoitaa maata ja metsiä niin, että ne jäävät entistä paremmassa kunnossa seuraavalle sukupolvelle.

”Päätimme, että huomioimme metsänomistajien erilaiset tavoitteet ja pidämme huolta sekä metsien tuottavuudesta että niiden suojelusta”, Pasi sanoo.

”Meillä on mahdollisuudet toteuttaa sekä metsä taloutta että vaalia luontoarvoja, jotka ovat tulleet meille perintönä äidiltä. Uskon, että seuraavakin sukupolvi ymmärtää tämän”, Ritva-Liisa jatkaa.

Tilalla on ollut määräaikaisia ympäristötukisopi muksia vuodesta 1999 lähtien. Tuolloin sopimukset tehtiin 30 vuodeksi.

Puolen tunnin matkan päässä Jyväskylästä lou naaseen ollaan keskellä keskisuomalaista maaseu tumaisemaa. Moottoritie on vaihtunut pienemmäksi asfalttitieksi ja edelleen kapeaksi hiekkatieksi. Mutkat ovat tiukkoja ja mäet jyrkkiä.

Mäen päällä sijaitsee Vehkoon tila. Siinä se on seissyt vuodesta 1782 asti. Vaikka tilan johdossa on ollut kymmeniä isäntiä, Vehkoota pidetään vah vojen naisten talona. Yksi heistä oli Kirsti Vakas lahti, joka istutti 1940-luvulla pihapiiriin tammen tilan emännäksi ryhdyttyään. Uljaassa puussa ovat sittemmin kiipeilleet niin Kirstin lapsenlapset kuin heidän lapsensa.

Haastattelupäivänä tammen alle kahville kokoontuu iloinen ja puhelias porukka eri puolilta maata. He ovat tilan nykyiset omistajat: Kirstin lap set Kalle Vakaslahti ja Ritva-Liisa Luomaranta, heidän edesmenneen veljensä tytär Tessa Vakas lahti, Kallen poika Pasi Vakaslahti sekä Ritva-Lii san lapset Anssi Luomaranta ja Anni Murto.

He omistavat metsäyhtymän, jossa huomioidaan metsänomistajien erilaiset tavoitteet. Yhtymään kuuluu myös Jämsässä sijaitseva tila, jonka Kirstin mies Eero sai perintönä.

METSÄYHTYMÄLLÄ on ollut Y-tunnus vuodesta 1978 asti, mutta tällä kokoonpanolla yhtymä on toiminut vasta pari vuotta.

”Isällä oli aiemmin ratkaiseva rooli kokonaisuu den hallinnassa, mutta nyt me seuraavan sukupol ven edustajat olemme tulleet mukaan toimintaan. Haluamme pitää yhdessä huolta tilayhtymästä”, Pasi Vakaslahti sanoo.

Muut kutsuvat häntä pehtooriksi.

Yhtymän omistamien tilojen yhteenlaskettu pinta-ala on hieman alle 500 hehtaaria. Valtaosa tästä on metsää ja pieni osa peltoja, jotka on laitettu

”Halusimme hakea niiden sijaan pysyvän suoje lupäätöksen valituille alueille. Myös FSC® (FSCC109750) -sertifiointipäätös edellytti meiltä tietyn määrän suojeltua metsää. Kartoitimme suojeltavia alueita Metsäkeskuksen ja ELY-keskuksen kanssa”, Kalle kertoo.

YKSI Vehkoon tilayhtymän metsistä näkyy piha piiriin, ja sinne pääsee helposti jalan pellon poikki. Metsän kuntoa lähtee tarkastamaan koko omistaja kuusikko. Mukaan tulevat myös seuraavan suku polven edustajat, serkukset Vilma Murto ja Fiona Luomaranta, jotka etenevät metsää kohti kävellen, kilpaa juosten ja kärrynpyöriä heittäen.

Ujosti vihertävä heinäpelto vaihtuu tiheäksi kuusikoksi. Vilma ja Fiona ovat ehtineet jättimäi sen kuusen luo, jota he kutsuvat Kallen kuuseksi. Heidän kätensä eivät yllä sen ympäri.

Rehevässä sekametsässä koivut viheriöivät, lin nut livertävät ja puron kirkas vesi pulppuaa vaah doten. Seurue kulkee tottuneesti pitkin polkua, joka on syntynyt kantatilalla asuvan Tessan juoksuhar rastuksen myötä.

Hän on pitänyt yllä tilan vahvojen naisten perin töä huolehtimalla yhteisestä metsästä. Tessa raivaa, istuttaa ja tekee muita metsänhoitotoimenpiteitä.

”Tessan osuus on todella tärkeä, mutta olemme sopineet, että hän saa itse valita, kuinka paljon tekee. Tästä ei saa tulla liian isoa taakkaa yhdelle. Voimme käyttää myös ostopalveluja”, Pasi sanoo.

Hakkuut hoitaa yleensä UPM Metsä, joka on toi minut Vehkoon tilayhtymän kumppanina vuodesta 1986. UPM on vastannut myös metsänhoitosuunni telman tekemisestä kestävien periaatteiden mukai sesti, metsänomistajien tavoitteet huomioiden.

”Yhteistyö on toiminut hyvin. Tapaamme metsä asiakasvastaavaamme säännöllisesti ja saamme häneltä asiantuntevia neuvoja tulevia toimenpiteitä ajatellen”, Kalle kertoo.

Serkukset ovat oppineet tekemään metsä- ja hei nätöitä vietettyään lapsuuskesiään mummolassa.

”Kun tulen tänne kesällä, tykkään kierrellä met sässä. Katselen myös sen kuntoa”, Anssi sanoo.

”On hienoa, että meille on tullut tilayhtymän myötä yhteisiä asioita. Tässä elämäntilanteessa

ARVOT

1TEHDÄÄN TÖITÄ YHTEIS TEN ASIOIDEN ETEEN. ”Pidetään keskeiset päätökset omissa käsissä. Ajatellaan kaikessa asioita yhtymän kannalta.”

2AUTETAAN TOISIAMME. ”Sovituista asioista pide tään kiinni. Ei sooloilla.”

3OTETAAN LUONTOARVOT HUOMIOON. ”Hoidetaan maat ja metsät niin, että ne jäävät entistä paremmassa kunnossa seuraavalle suku polvelle.”

Pasi Vakaslahti käy metsässä hirvestä mässä, suunnistamas sa, kävelemässä ja poimimassa marjoja. Omaa metsää hän katsoo aina vähän eri silmin kuin muita, myös metsänhoidon näkökulmasta.

Vehkoon tilayhtymän metsät pidetään edellisen sukupolven toiveiden mukaan suvun omistuksessa.

”Mummon opit ovat välittyneet meille kaikille”, sanoo Pasi Vakaslahti.

on eri tavalla halua, aikaa ja ymmärrystä hoitaa yhteistä omaisuutta”, Anni jatkaa.

”Nuorempana muut kuviot olivat tärkeämpiä, mutta nyt sitä palaa vähän niin kuin juurilleen”, summaa Pasi.

Tilan jatkaminen on ollut Tessalle selvää pie nestä pitäen. Ajatus kumpusi hänestä itsestään, mutta hän sai päätökseen myös kannustusta.

”Mummo jaksoi muistuttaa, että minusta tulisi hyvä lehmänhoitaja. Myös isä rohkaisi minua tähän, se oli hänelle todella tärkeää. Minulla on aina ollut hyvin vahva tunne, että tämä on minun paikkani.”

Tessan päätös tuntuu muista osakkaista hyvältä.

”On iso asia, että Tessa miehineen otti päätilan rakennukset ja pihapiirin hoitaakseen. Olisi aika kurjaa mennä tästä ohi omalle mökille, jos joku vie ras asuisi tässä”, Ritva-Liisa sanoo.

Myös Kalle asuu kantatilan lähellä.

”Yhteiselon kannalta on ratkaisevaa, että kaikilla on sopiva hajurako toisiinsa”, Ritva-Liisa heittää, ja koko porukka räjähtää nauruun.

LUONNONSUOJELUALUEELLA metsätyyppi vaihtuu kosteammaksi ja valoisammaksi kangasmetsäksi. Maastossa on enemmän korkeuseroja, ja pääpuulaji on mänty. Näkymää hallitsee suo.

Aluskasvillisuus koostuu jäkälästä, puolukasta, lakasta ja syvänvihreästä sammaleesta. Kaatunutta lahopuuta näkyy paljon.

”Minulla on ollut aina hyvin vahva tunne, että tämä on minun paik kani.”

MIKÄ ON METSÄYHTYMÄ?

Verotusyhtymällä tarkoitetaan kahden tai useamman henkilön muodostamaa yhteenliitty mää, jonka tarkoituksena on kiinteistön käyttö, viljely tai vuokraus. Yhtymiä kutsutaan niiden toiminnan luonteen mukaan maatalous-, kiinteis tö- tai metsäyhtymiksi.

Maa- ja metsätaloutta harjoitetaan usein verotusyhtymänä. Sen tilat voivat sijaita eri kunnissa, kunhan ne muodostavat taloudelli sen kokonaisuuden. Maatilan yhteisomistus tai viljely yhteiseen lukuun muodostaa maatalous yhtymän, joka voi harjoittaa maataloutta tai maa- ja metsätaloutta.

Metsäyhtymä taas syntyy, kun vähintään kaksi henkilöä omistaa yhdessä metsää. Yh tymä muodostuu esimerkiksi silloin, kun metsä on vanhempien ja lasten tai sisarusten yhteis omistuksessa.

Metsäyhtymä ei ole verovelvollinen, eikä sille vahvisteta tappiota, jonka se voisi vähen tää tuloistaan. Yhtymä on vain verotuksessa käytetty laskentayksikkö. Metsätalouden tulo ja tappio jaetaan osakkaiden kesken heidän omis tusosuuksiensa mukaisessa suhteessa.

Lue lisää: vero.fi

Metsä tarjoaa omistajilleen taloudellisten ja luontoarvojen lisäksi muutakin iloa. Kalle kertoo käyvänsä metsässä marjassa ja sienessä.

”Korvasienet ovat minun herkkuani.”

Myös polttopuut ja joulukuuset haetaan omasta metsästä. Kalle vie joulukuusia lisäksi lähialueen hoitokoteihin.

Valitsemaansa yhtiömuotoon omistajakuusikko päätyi luonnostaan. Harkinnassa oli myös yhteis metsä, mutta toistaiseksi metsäyhtymä on tuntunut heistä toimivimmalta ratkaisulta.

Kokouksia he pitävät vähintään kerran vuo dessa. Silloin tarkistetaan, onko sovitut toimenpi teet tehty, ja suunnitellaan tulevan vuoden hak kuita. Juoksevia asioita hoidetaan sähköpostilla ja puhelimitse.

Kaikesta ei olla yhtä mieltä, mutta suuria kiistoja ei ole syntynyt.

”Olemme pystyneet aika hyvin pitämään kiinni äidinäitimme toiveesta, että omistamisesta ei pidä riidellä”, Ritva-Liisa sanoo.

”Vuoropuhelu on tärkeää. Muiden näkökul mia tulee arvostaa ja kuunnella. Sitten pitää löytää yhteinen linja”, korostaa Pasi.

”Meillä on yhteinen tahtotila siitä, että omistus pysyy suvussa. Se ohjaa kaikkea tekemistämme”, Tessa tiivistää.

Mahtaako jompikumpi Tessan tyttäristä jatkaa joskus äitinsä jalanjäljissä? Aika näyttää.

Aktiivinen metsätalous lisää Suomen huoltovarmuutta

MAAILMANPOLIITTINEN tilanne muuttui äkillisesti helmikuun lopulla, kun Venäjä aloitti hyökkäysso dan Ukrainaan. Hyökkäyksen seurauksena koti maisten metsäyhtiöiden ja kansainvälisten serti fiointijärjestöjen tekemät päätökset, länsimaiden Venäjälle asettamat pakotteet sekä Venäjän vasta toimet johtivat siihen, että metsäteollisuuden puu raaka-aineen tuonti Venäjältä loppui.

Kotimaisen metsäteollisuuden käyttöön tuotiin vuonna 2021 puuraaka-ainetta Venäjältä 9,3 miljoo naa kuutiometriä. Se oli noin 10 prosenttia Suomen metsäteollisuuden käyttämästä raaka-aineesta.

Tärkeimmät puutavaralajit olivat koivukuitu ja havuhake, joiden osuus tuonnista oli 75 prosent tia. Tuontihaketta on käytetty viime vuosina myös energiantuotantoon noin 1,5–1,8 miljoonaa kuutio metriä vuodessa.

Nyt esiin ovatkin nousseet kysymykset siitä, mistä saadaan korvaava puuraaka-aine teollisuuden tarpeisiin ja minkälaisia vaikutuksia tuonnin päät tymisellä on kotimaan metsätalouteen.

METSÄYHTIÖT ovat löytäneet kotimaan metsiin ja erityisesti ensiharvennuksiin sekä kasvatushakkui siin liittyviä mahdollisuuksia. Kiikarissa ovat myös lähialueiden maat. Erityisesti koivukuidulle on löydettävä korvaava lähde, sillä koivun kannattava hankinta kotimaasta on haastavaa.

Yhtiöt ovatkin laajentaneet hankinta-alueitaan, ja loppukeväästä rekrytointimäärät lisääntyivät, mikä ennakoi uusien metsäasiakasvastaavien tuloa puukauppoja hoitamaan heti kesälomakauden jälkeen.

Keskustelu metsien kestävästä käytöstä ilmas tonmuutoksen hillitsemiseksi on jatkunut vilk kaana jo vuosia. EU pyrkii varmistamaan yhdessä muiden kansainvälisten toimijoiden kanssa omilla aloitteillaan sen, että jäsenvaltiot pitävät huolen kestävyyden ja ilmastotavoitteiden toteutumisesta.

Suomessa metsiä on hoidettu ja hoidetaan jatkossakin vastuullisesti. Metsien reilun sadan miljoonan kuution vuotuisesta kasvusta suurin ylläpidettävissä oleva hakkuumäärä on noin 80 mil joonaa kuutiometriä, jota ei valtakunnan tasolla ole ylitetty.

PUURAAKA AINEEN teollisen käytön taso määräy tyy metsäteollisuudessa alan yritysten kysynnän ja metsänomistajien puun tarjonnan mukaan. Mikäli metsäteollisuuden tuotteiden kysynnässä ei tapahdu merkittävää laskua lähiaikoina, kotimaisen puun tarve voi kasvaa entisestään käynnistyvien tehdasinvestointien ja Venäjän tilanteen takia.

Tässä tilanteessa on tärkeää pitää erillään jalos tukseen kelpaava ainespuu ja polttoon ohjautuva energiapuu. Aktiivinen metsätalous ja puukauppa ovatkin avainasemassa, kun etsitään ratkaisuja metsäteollisuuden kilpailukyvyn turvaamiseen ja sitä kautta myös energiahuoltovarmuuden varmistamiseen.

Nyt on metsänomistajille otollinen ajankohta hoitaa ensiharvennukset kuntoon ja vahvistaa nuorten metsien kasvuedellytykset tulevaisuuden tukkileimikoiksi.

Suomessa metsiä on hoidettu ja hoidetaan jatkossakin vastuulli sesti.

Kuva on otettu Timo Tolosen perikunnan metsässä Pohjois-Karjalassa. Metsä antoi aikoinaan sysäyksen metsänhoitajan opinnoille ja uravalinnalle. ”Metsä tarjoaa edelleen oivallisen paikan puuhasteluun ja rentoutumiseen”, Tolonen sanoo.

Valitse saha huolella

Raivaussaha on metsänomistajan tärkein työkalu. Sen hankinnassa ei kannata pihistellä.

TEKSTI JA KUVAT MARKKU PULKKINEN

1. TEHOKAS SAHA KEVENTÄÄ TYÖTÄ

Tehokkaalla raivaussahalla on kevyt työskennellä. Huonolla ja halvalla sahalla saa vain selkänsä kipeäksi. Moottorin sylinte ritilavuuden pitäisi olla vähintään 45 kuutiosenttiä ja tehon kaksi kilowattia. Silloin sahalla saa helposti poikki noin ran teenpaksuiset puut.

Kaikkein tehokkaimmat sahat on tarkoitettu ammattikäyt töön esimerkiksi hakkuiden ennakkoraivauksille. Ne ovat useimmille viikonloppusahureille liian painavia.

Hyvän raivaussahan saa noin tuhannella eurolla. Kaikki tämän hintaluokan sahat ovat laadukkaita merkistä riip pumatta. Metsänomistaja voi vähentää verotuksessa sahan arvonlisäveron. Loput voi vähentää kuluna metsäverotuksessa.

2. TESTAA VALJAAT JA OSTA TURVAVARUSTEET

Kiinnitä huomiota raivaussahan valjaisiin. Niiden pitää istua tukevasti olkapäiltä ja lantiolta. Valjaat keventävät sahan pai noa ja vähentävät fyysistä rasitusta. Sovita valjaita liikkeessä.

Osta sahan kanssa kunnollinen kypärä-kuulosuojainsilmikkoyhdistelmä. Ilman suojavarusteita raivaussahan kanssa ei saa lähteä metsään.

3. HUOLLA JA TEROITA

Tavallinen metsänomistaja pärjää terällä, jonka halkaisija on 200 millimetriä. Tärkeintä on pitää se terävänä. Terä pitäisi teroittaa muutaman bensatankillisen jälkeen. Myös terän hari tus kannattaa opetella, sillä se vaikuttaa terän purevuuteen.

Viikonloppusahaajan kannattaa käyttää polttoaineena val miiksi sekoitettua pienmoottoribensiiniä. Silloin ei ole vaaraa bensan ja öljyn väärästä sekoitussuhteesta. Arvokas saha kan nattaa huollattaa säännöllisesti ammattilaisella.

Metsuri Jukka Hapulahti tietää, minkälainen raivaus sahan tulee olla.

JUKKA HAPULAHTI Metsuri, Hämeen Metsätyö Oy, UPM Metsän franchising-ketju

MIKKO VÄHÄNIITTY

Olen maa laispoikana touhunnut metsässä koko ikäni. Tämä oli luonteva valinta.

Juuso Keskinen, 32, vie KeskiSuomen metsistä raakapuuta UPM:n tehtaille. Puutava ra-auton kuljettajana hän las taa työkseen myös junia, sillä puuta kuljetetaan raiteita pitkin paljon puunjalostus teollisuuden tarpeisiin ympäri Suomen.

”Olen maalaispoikana tou hunnut metsässä ja koneiden kanssa koko ikäni, joten tämä työ oli minulle luonteva valinta”, Keski nen sanoo.

Hänen työnantajansa on jämsäläinen Kuljetus A. Lehti Oy, joka on yksi UPM Metsän monista ali hankkijoista.

Keskisen työkalu, Volvo 750 -kuorma-auto, pai naa täydessä lastissa 76 000 kiloa. Metsäautoteitä on onneksi kohenneltu viime vuosina paljon, ja kääntöpaikat sopivat entistä paremmin isoillekin ajoneuvoille.

Useimmiten tiet kestävät auton painon ja ajami nen sujuu mukavasti, mutta kelirikot tuovat toisi naan haastetta työhön.

”Kun kesällä on kuivaa ja aurinko paistaa, niin mikäs siinä on ajellessa. Talvellakin tiet ovat yleensä hyvässä kunnossa, mutta syksyisin metsä autoteillä voi olla hankala ajaa.”

Keskinen tekee kaksivuorotyötä. Tiukat aika taulut tuovat toisinaan paineita: tehtailla on tar kat aikaikkunat, jolloin puuta saa viedä sisään, ja junatkin lähtevät aina tiettyyn aikaan. Keskinen on kuitenkin tyytyväinen työhönsä puutavara-auton kuljettajana.

”Viihdyn erittäin hyvin. Tämä on itsenäistä ja mukavaa työtä, jossa saa melko rauhakseen ajella, ja minulla on käytössä hyvä kalusto.”

YKSITTÄINEN metsänomistaja ei ehkä tule ajatel leeksi, kuinka valtavan määrän eri alojen ammat tilaisia hänen metsänsä työllistää metsänhoidon ja puunkorjuun kautta.

”Aikamoinen arvoketju siitä syntyy”, kiittää UPM Metsän resurssipäällikkö Marko Nevalai nen.

Puukauppaa tehdessään metsänomistaja asioi aluksi metsäasiakasvastaavan kanssa. Sitten metsään tulee korjuun suunnittelija. Puunkorjuun alkaessa lavettiauton kuljettaja tuo paikalle met säkoneet, joita ajavat hakkuukoneen kuljettaja ja kuormatraktorin kuljettaja.

Tienvarresta puutavara-auton kuljettaja vie puut esimerkiksi junaan, vesitiekuljetukseen tai suoraan tehtaalle. Työnjohtajat ohjaavat toimintaa.

Metsässä alkavat puunkorjuun jälkeen metsän hoitotyöt, jolloin maata muokataan ja taimet istu tetaan. Puuntaimet tulevat UPM:n omalta tai mitarhalta, jossa lukuisat alansa ammattilaiset huolehtivat taimien kasvatuksesta siemenestä istu tusvalmiiksi puunaluksi asti.

”Ei ole mahdotonta, että puukauppakokonaisuu den parissa työskentelee eri vaiheissa ja tehtävissä jopa kymmeniä eri ihmisiä”, Nevalainen sanoo.

Metsään liittyvien ammattien kirjo on kiinnos tavan moninainen. Töitä riittää suorittavista ruo honjuuritason tehtävistä aina ylimpiin johtoportai siin asti.

Metsäala työllistää yhteensä noin 62 000 suo malaista. Työt jakautuvat monille eri toimijoille ja alihankintaketjuille. Esimerkiksi UPM Metsä työllistää suoraan viitisensataa ihmistä omilla palk kalistoillaan ja lisäksi parituhatta henkilöä noin sadan sopimusyrittäjänsä kautta.

Metsäsektori työllistää Suomessa suoraan tai välillisesti lähes 100 000 työntekijää. Esimerkiksi puutavara-autojen, metsäkoneiden ja muun ura kointikaluston tuotanto ja huolto sekä alan tarvit semat tuotteet ja palvelut ovat Suomessa iso bisnes.

UPM Metsä ostaa kaikki urakointityöt alihank kijoilta, kuten Juuso Keskisen työnantajalta Kulje tus A. Lehti Oy:ltä. Puutavaran kuljettamisen lisäksi sopimusyritykset huolehtivat muun muassa puun korjuusta, metsänhoitotöistä ja puunkäsittelystä tehtailla.

Puutavara-auton kuljettaja joutuu teke mään töitä toisinaan aikataulupaineessa. Useimmiten työ on Juuso Keskisen mu kaan rauhallista.

METSÄ TYÖLLISTÄÄ

• Metsäsektori* (metsätalous + metsäteollisuus) työllistää 62 100 ihmistä, joista

• Metsätalous työllistää 22 100 ihmistä

• Metsäteollisuudessa työskentelee 40 000 ihmistä, joista

• Sahatavara- ja puutuoteteollisuudessa työskentelee 22 200 ihmistä ja

• Paperi- ja kartonkiteollisuudessa 17 800 ihmistä.

*Metsäsektori tarkoittaa metsätaloutta (metsänhoitoa sekä puun kasvatusta, korjuuta ja myyntiä) ja metsäteollisuutta (tehtaalta valmiiksi tuotteeksi) yhdessä.

LÄHDE: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito

METSÄALAN KOULUTUS**, ALOITTANEET, SYKSY 2021

Metsäalan perustutkinto:

• metsäkoneenkuljettaja 427

• metsuri-metsäpalvelujen tuottaja

• metsäenergian tuottaja

• suuntautumisala ei tiedossa

Metsätalousinsinööri

Metsätieteiden kandidaatti 105

YHTEENSÄ

**oppilaitosten ilmoittamat tiedot

LÄHDE: TTS Työtehoseura

Suurin

METSÄALAN ammattilaisten kontolla on yli 20 pro senttia Suomen kokonaisviennistä. Metsätalouden vientiarvo oli viime vuonna 14 miljardia euroa.

”Metsäalan ammattitaito on pystyttävä turvaa maan, sillä puu on Suomelle erittäin tärkeää myös tulevaisuudessa”, korostaa metsäalan kehittämis päällikkö Eila Lautanen Työtehoseurasta.

Lautanen on itse alkujaan metsäkoneenkuljet taja. Metsäalan vetovoimaisuudella ja koulutuk sen laadulla on hänen mukaansa iso merkitys sille, kuinka hanakasti alalle haetaan opiskelemaan ja saadaan ammattitaitoista väkeä.

”Nuoret opiskelijat pitävät metsäalaa innovatiivi sena tulevaisuuden alana, joka edistää kestävää kehi tystä ja voi myös vastata ilmastohaasteeseen. Työssä pääsee käsittelemään huipputeknisiä laitteita.”

Kaksi kolmesta metsäalan ammattilaisesta valmistuu ammatillisista tutkinnoista, kuten puutavara-auton kuljettaja Juuso Keskinen. Hän opiskeli Jämsänkosken logistiikan linjalla mutta olisi voinut opiskella metsäalan perustutkinnon

UPM METSÄ TARVITSEE SOPIMUSYRITTÄJIÄ

UPM Metsän sopimusyrittäjät teke vät kaikki työt metsissä, kuljetuk sessa, terminaaleissa ja tehtailla, kun taas UPM Metsän oma henki löstö hoitaa pääasiassa toimihen kilötehtäviä, kuten puunostoa ja metsäpalvelumyyntiä.

UPM:n työntekijät huolehtivat myös UPM:n omistamista metsäti loista, suunnittelevat puunhankin taa sekä ohjaavat puunhankintaan ja metsänhoitotöihin liittyvää toi mintaa sopimusyrittäjien suuntaan. UPM Metsän organisaatiossa on tehtäviä toki myös johdolle, erityis asiantuntijoille ja assistenteille.

UPM Metsän resurssipäällikkö Marko Nevalaisen mukaan UPM Metsä ja sen sopimusyrittäjät ovat yhteen hitsaantunut suunnit telun ja toteutuksen kokonaisuus, jossa vastuukysymykset ovat tärkeitä.

Tavoitteena on hankkia kestä västi puuta suomalaiselle metsäte ollisuudelle ja turvata metsäalan toimintaedellytykset.

”Hoidamme metsissä työsken nellessämme metsänomistajien omaisuutta, joten on tärkeää toi mia yhdessä laadukkaasti ja luotet tavasti”, Nevalainen sanoo.

myös metsäkoneenkuljetuksen koulutusohjel massa.

Suosituin suuntaus metsäalan ammatillisessa koulutuksessa onkin juuri metsäkoneenkuljetta jan ammatti, josta valmistuu vuosittain yli neljäsa taa henkilöä. Siinä suuntautumisvaihtoehtoina ovat puutavara-autokuljetus, metsäkoneenkuljetus ja metsäkoneasentaja.

”Metsäkoneenkuljettajakoulutus on Suomen toi siksi kallein koulutus lentäjän ammattitutkinnon jälkeen. Metsäkoneenkuljettajan työssä päätöksen teon ja hienomotoriikan täytyy toimia yhdessä täy dellisesti.”

METSURI-METSÄPALVELUTYÖNTEKIJÄN ammattiin suuntautuvia opiskelijoita kaivattaisiin Lauta sen mukaan paljon enemmän, sillä kovin moni opiskelija ei tähtää metsurin ammattiin vaan jää esimerkiksi hoitamaan omaa metsäänsä. Tällä hetkellä vain pieni joukko opiskelijoista päätyy metsureiksi.

”Olisi todella tärkeää saada koulutukseen hakeu tumaan nuoria, joiden päämääränä on ammatti, jotta saisimme turvattua tämän alan osaamista vuo siksi eteenpäin.”

Myös ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa opiskellaan metsäalaa. Ammattikorkeakoulusta valmistuu metsäalan insinöörejä, ja töitä riittää.

” Laadukkaaseen insinöörikoulutukseen on mukavasti tulijoita. Osa insinööreistä päätyy asiantuntijatehtäviin metsätalouden puolelle ja osa metsäteollisuuteen.”

Metsätalouden maistereita valmistuu Joensuun ja Helsingin yliopistoista. Moni maisteri hakee samoja tehtäviä kuin insinöörit.

Metsäala voi Lautasen mukaan tukea suotuisaa väestönkehitystä houkutellessaan nuoria ihmisiä syrjäseuduille kiinnostavan työn ja kilpailukykyi sen palkan perässä.

”Tällä hetkellä suurin osa metsäalan opiskeli joista tulee kaupungeista ja taajamista eikä suin kaan maaseudulta, kuten voisi luulla.”

Yksityiset ihmiset omistavat noin 60 % Suomen tuottavasta metsä maasta. Suomessa on noin 620 000 metsän omistajaa eli lähes 14 prosenttia kan sasta, kun mukaan lasketaan kaikki yli kahden hehtaarin tilojen omistajat, puolisot sekä yhty mien ja kuolinpesien osakkaat. LAHDE: forest.fi

Vakuutus suojaa tuhoilta

Metsävakuutus kannattaa ottaa ainakin, jos elinkeino on metsässä kiinni. Riskialueilla on hyvä harkita myös palovakuutusta laajempaa vakuutuspakettia.

Kesällä 2021 riehunut Paula-myrsky kaatoi Metsäkeskuksen mukaan Koillismaalla neljä miljonaa kuutio metriä puuta. Valtaosa metsien vakuutuskor vauksista maksetaan lumi- ja myrskyvahin goista.

TEKSTI JOSE RIIKONEN | KUVA VASTAVALO

”Monella perheellä on alle 10 000 euron kakkosautos sakin usein kaskovakuutus. Silti samalla perheellä voi olla 100 000 euron arvoinen metsä, jota ei ole vakuutettu.”

SUOMESSA noin puolet metsänomistajista on vakuuttanut metsänsä. Onko se paljon vai vähän?

Suomen Metsäkeskuksen metsätilarakenteen johtava asiantuntija Antti Pajula vastaa rinnastuk sella.

”Monella perheellä on kaksi autoa, ja mahdolli sesti alle 10 000 euron kakkosautossakin on usein kaskovakuutus. Silti samalla perheellä voi olla 100 000 euron arvoinen metsä, jota ei ole vakuu tettu.”

Pajula kannustaa harkitsemaan vakuutusta eten kin, jos metsä on elinkeino.

Metsävakuutuksia on kolmea eri laajuutta. Suppein on pelkkä palovakuutus. Sen hinta, kuten muidenkin metsävakuutusten hinnat, riippuu oma vastuusta, vakuutusyhtiöstä ja siitä, missä metsä sijaitsee.

Pajulan oman kokemuksen mukaan palovakuu tus ei ole kovin kallis.

”Kun metsäni oli nuori, minulla oli siihen vain palovakuutus. Se taisi olla 50 senttiä hehtaarilta vuodessa.”

Metsäpalot ovat Suomessa melko harvinaisia: vain kaksi prosenttia kaikista vakuutuskorvauksista on maksettu metsäpaloista.

Toisaalta, jos metsäpalo kuitenkin tulee, jälki on pahaa. Siksi Pajula suosittelee palovakuutusta kai kille.

YHDEKSÄNKYMMENTÄ prosenttia metsien vakuu tuskorvauksista on maksettu myrsky- ja lumivahin goista. Ne kuuluvat metsävakuuttamisen toiseksi laajimpaan kokonaisuuteen.

”Nykyään minulla on vakuutus myös myrsky- ja lumituhojen varalle, ja hinta taitaa olla neljästä vii teen euroa hehtaarilta vuodessa.”

Kaiken kaikkiaan Pajula maksaa 80 hehtaarin metsästään vakuutusmaksuja nettona noin 250 euroa vuodessa. Vakuutusmaksut ovat yhteensä noin 350 euroa, mutta niistä saa vähentää osan verotuksessa.

SE, kannattaako myrsky- ja lumituhojen varalta vakuuttaa, riippuu osittain maantieteestä. Lumi tuhot, joissa raskas tykkylumi jää puiden latvoihin,

ovat riesana erityisesti Lapissa, Kainuussa, Poh jois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa.

Myrsky- ja tuulituhoja taas on Pajulan mukaan kahdenlaisia.

Talvikautena Atlantilta tulee myrskyjä, jotka ovat tuhoisimmillaan Etelä-Suomessa, VarsinaisSuomessa, Satakunnassa ja Pohjanmaalla.

Kuumina kesinä järvenselät antavat voimaa trombeille. Niille ovat alttiita Etelä-Savossa, Poh jois-Savossa ja Keski-Suomessa sijaitsevat metsät.

Jos metsä on vielä nuori, myrsky- ja lumituhot eivät ole yhtä suuri vaara kuin iäkkäämmässä met sässä.

Metsänhoidollakin voi vaikuttaa tuhojen laajuu teen.

”Kannattaa harventaa taimikot ajallaan. Se vähentää myrsky- ja lumituhojen vakavuutta.”

KOLMAS ja laajin vakuutustaso korvaa palojen, myrskyjen ja lumituhojen lisäksi esimerkiksi tulvat, vahingonteot sekä jyrsijöiden, sienten ja hyönteis ten aiheuttamat tuhot.

Laajimman tason vakuutusmaksu ei Pajulan mukaan ole merkittävästi kalliimpi kuin toiseksi laajimman. Sitä kannattaa harkita, jos omistaa kuu simetsää Etelä-Suomessa, kirjanpainajien suosik kialueella.

”Kirjanpainaja tappaa järeitä kuusia. Käytän nössä se tekee tukkipuusta polttopuuta, mikä on taloudellisesti tuhoisaa.”

Metsätuhojen riskit kasvat tulevaisuudessa ilmastonmuutoksen takia. Metsien maa tulee ole maan entistä vähemmän aikaa roudassa, mikä lisää tuulituhoja: routamaassa puut pysyisivät paremmin kiinni. Myös myrskyt lisääntyvät ilmastonmuutok sen vuoksi.

Lisäksi sateiden määrä kasvaa, mikä lisää lumi tuhojen riskiä etenkin pohjoisessa. Myös pitkät ja kuumat kuivuusjaksot yleistyvät. Tämä kasvattaa sekä metsäpalojen että tuholaisten riskiä. Tuholai set siirtyvät entistä pohjoisemmaksi, ja eteläisem pään Suomeen voi tulla uusia.

Ilmastonmuutos tekee metsän vakuuttamisesta ikävämpää.

”Riskien kasvaessa on todennäköistä, että myös metsävakuutusten hinta nousee.”

ANTTI PAJULA

Metsätilarakenteen johtava asiantuntija Suomen Metsäkeskus

RUOKAA TULVILLAAN

Suomen metsät pursuavat joka vuosi miljoonia kiloja syötäviä marjoja ja sieniä, joista kerätään hyötykäyttöön vain murto-osa.

NYT saappaat jalkaan, kori kainaloon ja metsään, vielä ehtii!

”Sienisato näyttää hyvältä. Tatit, orakkaat, rouskut, mustatorvisienet ja suppilovahverot odottavat vielä poi mijoita”, sanoo Arktiset Aromit ry:n toiminnanjohtaja Birgitta Partanen

Arktiset Aromit edistää luonnon tuotteiden talteenottoa, jatkojalos tusta ja käyttöä.

”Marjoista lakka- ja mustikkasato on ollut paikoitellen erinomainen ja puolukka- ja karpalosato hyvä.”

Suomen metsistä marjoja poimi taan vuosittain yli sadan miljoonan ja sieniä noin 50 miljoonan euron arvosta. Jokamiehenoikeus sallii mar jojen ja sienten lisäksi rauhoittamat tomien kasvien keräämisen. Villiyrtit ovatkin kasvatta neet suosiotaan viime vuosina.

”Eniten poimi taan maitohors maa, vuohenput kea ja voikukkia.”

Kuusenkerkän käyttö on kasva nut huimasti viime vuosina. Suomen metsissä kasvaa muutakin arvokasta kuin puuta.

Tuleeko kuusen kerkästä Suomen uusi menestys tuote?

LUONNONMARJAT SUOMESSA Suomen metsissä on luonnonmarjoja vuosittain 560–1100 miljoo naa kiloa eli huonoinakin satovuosina noin 100 kiloa yhtä asukas ta kohti. Suomalainen syö keskimäärin noin 8 kiloa marjoja vuo dessa. Luonnonmarjoista kerätään vuosittain noin 5–10 prosenttia.

niä kasvaa 300–1000 milj. kg vuodessa ja niistä kerä tään noin

”Kuusenkerkän sato on vuosittain noin 80 miljoonaa kiloa ja kilohinta noin 5 euroa, joten sen kokonaisarvo on 400 miljoonaa euroa, ja jatkojalos tuksella sen voisi moninkertaistaa.”

Kuusenkerkkä on maanomistajan omaisuutta, eli sen keräämiseen täy tyy olla maanomistajan lupa.

LUONNONMARJOJEN KAUPPAANTULOMÄÄRÄT

LAJEITTAIN 2021

Puolukka

10 650 700 kg Mustikka

5 291 500 kg Lakka 231 600 kg

UPM Yhteismetsien toiminnan tarkoitus on kestävän metsätalouden harjoittaminen osakkaidensa hyväksi. Tavalliset perhemetsänomis tajat ovat liittäneet metsäalueita yhteismetsiin osuuksia vastaan. He arvostavat ammattimaista ja tuottavaa metsätaloutta, säännöl listä tuloa sekä metsän omistamisen vaivattomuutta. Yhteismetsien metsätalouden kivijalkana on metsien vuotuinen kasvu ja luonnon monimuotoisuuden parantaminen. Puun kasvua voi jopa pitää metsä sijoittajan vallihautatyyppisenä kestävänä etuna, jolla voi suojata metsätalouden kannattavuutta.

HEIKKI KALVILA Tuotepäällikkö, metsävarallisuuspalvelut UPM Metsä

UPM Yhteismetsien kyydissä sukupolvelta toiselle

KESKIÖSSÄ TUOTTO

Yhteismetsän liiketoiminnan arvo perustuu puun kasvuun sekä vuotuisiin kassavirtoihin. Puustopää oman tuottoprosentin maksimointi ei suoraviivai sesti johda edullisimpaan tulokseen, koska pelkis täen suhteellinen tuotto suurenee pienentämällä puustopääomaa. Arvokkaan tukkipuuston kasvatta minen taas lisää puustopääomaa ja näkyy viivan alla suurempina myyntituloina.

Puusto on yhteismetsän tuotantokoneisto ja myytävissä oleva puuvaranto. Puun kasvu ohjataan metsänhoidon toimilla arvokkaaksi puusadoksi. Tuottoa voi tarkastella puun myyntien ja metsäta louden kustannusten kautta realisoituneesta liike voitosta ja realisoimattomasta pystypuuston arvon muutoksesta.

Puusto- ja kasvupaikkatietojen sekä kasvumal lien avulla yhteismetsälle simuloidaan hakkuue nnuste. Se on paras hakkuiden ja hoitotöiden yh distelmä ja siitä saadaan myös karkea ennuste kassavirrasta, josta tuotot maksetaan osakkaille.

Puustoon sitoutuu paljon pääomaa. Pääte hakkuukypsän puuston uudistamisen ajankoh ta valitaan taloudellisin perustein, tyypillisesti suhteellisen arvokasvun avulla. Kiertoajan kantora hatuloista valtaosa saadaan päätehakkuista.

EKOLOGINEN KESTÄVYYS

UPM Yhteismetsät ovat FSC® (FSC-C109750) -ser tifioituja. Sertifikaatti varmistaa, että hakkuut ovat kestävällä tasolla, monimuotoisuuden kannalta tärkeitä alueita ei heikennetä ja että uhanalaisten lajien elinolosuhteet turvataan. Säästettävät lehti puut voivat olla niin rauduskoivuja kuin luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen arvokkaita lehtipuita, kuten haapoja tai tervaleppiä.

Lahopuujatkumo ja vanhojen puiden olemas saolo turvataan. Vesistöjen suojavyöhykkeet jäte tään käytön ulkopuolelle. Näin pyritään estämään

ravinnehuuhtoumat vesistöihin ja luomaan suojaa lajeille, jotka elävät rannoilla ja vesistöissä.

KASVUINVESTOINNIT METSÄNHOITOON

Päätehakkuualue on syytä uudistaa pian hak kuun jälkeen. Näin saadaan aikaan hyvälaatuinen taimikko, ja kasvupaikan tuottopotentiaali tulee tehokkaasti käyttöön. Jalostettu viljelymateriaali nopeuttaa kasvua, parantaa laatua ja tuo 10–25 % lisäyksen keskituotokseen. Hakatun metsän tilalle kasvaa uusi metsä, joka sitoo hiiltä edelleen.

Varhaisperkauksella ja myöhemmällä taimikon harvennuksella turvataan uudistamisinvestoinnin tuotto ja ensiharvennuksen kannattavuus. Jos työ myöhästyy, taimikonhoidon kustannukset nousevat ja taimien elinvoimaisuus heikkenee.

Hoidetussa taimikossa ainespuun kokonaistuo tos nousee merkittävästi hoitamatonta suurem maksi. Esimerkiksi tukkipuun kertymä hoidetussa kuusikossa voi olla kiertoajalla yli 30 % korkeampi kuin hoitamattomassa metsässä.

Ensiharvennus on metsänhoidollisesti tärkein harvennushakkuu. Se on sijoitus tulevien tuottojen lisäämiseen. Ensiharvennuksella, kuten taimikon hoidolla, estetään tulevien puunmyyntitulojen me netyksiä.

Harvennushakkuilla lisätään järeytymistä ja ai nespuun tuotosta. Harvennustulot parantavat myös kannattavuutta. Puuvalinnoilla turvataan moni muotoisuutta, kun metsään jätetään lehtipuuta, la hopuuta ja aikanaan säästöpuiksi sopivia yksilöitä.

Hyvin hoidettu metsä sitoo tehokkaasti hiiltä. Puumateriaaleista valmistetaan tuotteita, joilla voi daan korvata fossiilisia materiaaleja.

UPM Yhteismetsien osuuksia on jo siirretty pol velta toiselle sekä saatu perinnöksi. Suomalaisten suosikkiperiodi metsän omistamiseen onkin suku polvi. Yhteismetsän osakkaana metsän omistami nen on vain paljon helpompaa!

Hoidetussa taimikossa ainespuun kokonaistuo tos nousee merkittävästi hoitamatonta suurem maksi.

Tapani Huovila peri metsän isältään. Nyt hän huolehtii siitä pe rikunnan osakkaana.

HENKI 3/22

Palaute parantaa palvelua

Metsänomistajan asiakaskokemusta mitataan palautekyselyllä, joka uudistui vuoden alussa.

Palautteen perusteella UPM Metsä kehittää palvelujaan metsänomistajan hyödyksi. Yksi vastaajista on Tapani Huovila.

TEKSTI SUSANNA CYGNEL | KUVAT MIKKO VÄHÄNIITTY

Tapani Huovila päätyi huolehtimaan perikun nan osakkaana isänsä perinnöstä, johon kuului vanha torppa metsineen. Sen kummempaa kokemusta metsistä hänellä ei ollut. Huovila oli tehnyt ennen eläkeikäänsä töitä muun muassa toimittajana, opettajana ja tutkijana.

Myös UPM:n asiakkuus siirtyi Huovilalle luontevasti isän perintönä, ja yhteyshenkilö pysyi samana.

”Kävimme melko pian isän kuoltua metsässä kävelemässä ja tutustumassa metsätilaan. Yhteyshenkilö tunsi metsän paremmin kuin minä ja tiesi tarkalleen esimerkiksi, mitkä alueet olivat kaatovaiheessa. Olen oppinut paljon metsästä ja sen hoidosta asioidessani UPM:n kanssa.”

Huovila on myynyt puuta rahoittaakseen kuolinpesän menoja. Kun hän teki jokin aika sitten puukauppaa UPM:n kanssa, sähköpostiin kilahti linkki asiakaspalautteen antamista varten.

”Kysely tuli pian sopimuksen tekemisen jälkeen. Siinä tiedusteltiin, oliko asiointi ollut sujuvaa ja asiantuntevaa. Vastaaminen kävi nopeasti, koska sain laittaa rastia ruutuun tai antaa numeroarvion.”

Samanlainen asiakaspalautekysely tulee yksityisille metsänomistajille myös korjuun sekä metsänhoitotyön jälkeen.

”Palautteen kautta saamme tietoa siitä, miltä asiakkaasta tuntuu, kun hän on asioinut kans samme. Se on meille erittäin tärkeää”, sanoo asiak kuusasiantuntija Krista Taimioja UPM Metsältä.

ASIAKASPALAUTEKYSELYÄ uudistettiin vuodenvaih teessa UPM Metsän saamien palautteiden pohjalta. Tavoite oli, että vastaaminen olisi mahdollisim man helppoa. Metsänomistajan asiakaskokemus jää pimentoon, jos kysymykset tuntuvat liian hankalilta.

Huovila piti kysymyksiä selkeinä. Sekin kävi yksiselitteisesti ilmi, mitä palvelua kysely koski, eli tällä kertaa sopimuksen tekemistä.

”Kyselyssä tiedusteltiin, menikö kaikki hyvin ja olinko tyytyväinen. Minulla ei ole ollut valittamista, sillä koen, että metsäasioitani hoidetaan hyvin. Yleensä olen antanut arvosanan 9 tai 10 vähän kul loisenkin tuulen mukaan.”

Palautekyselyssä on tilaa myös avoimille vas tauksille, joissa voi kertoa omin sanoin tunnelmis taan ja huomioistaan.

”Avoimet palautteet ovat meille hyödyllisiä. Jotkut asiakkaat kirjoittavat pitkiäkin palautteita, joissa kiitetään esimerkiksi vaivattomuutta ja met säasiakasvastaavan luotettavuutta”, sanoo asiakas kokemuspäällikkö Jarmo Hakala UMP Metsästä.

Palautetta tulee myös siitä, mikä ei ole suju nut ja missä UPM Metsä on asiakkaan mielestä epäonnistunut.

”Erityisesti nämä palautteet auttavat meitä kehittämään toimintamme sujuvuutta ja huomioi maan asiakkaan tarpeet paremmin”, Hakala jatkaa.

Hän vakuuttaa, että kaikki palautteet luetaan ja käsitellään, sillä jokainen niistä on arvokas palvelun kehittämisen kannalta. Kun vastaukset on analy soitu, tehdään tarvittavat toimenpiteet prosessien ja toimintatapojen parantamiseksi.

UPM Metsä haluaa ymmärtää, minkälainen met sänomistajan asiakaskokemus on. Hakalan mukaan palvelussa pyritään vaivattomuuteen, luotettavuu teen ja ennakoitavuuteen.

Asioinnin tulee olla helppoa kaikissa kanavissa – niin puhelimella, sähköpostitse, kasvotusten kuin verkkopalvelussa. Luotettavuus taas näkyy vankkana asiantuntemuksena metsäomaisuuden

hoidossa ja siinä, että asiat tehdään siten kuin on sovittu.

”Ennakoitavuus tarkoittaa sitä, että asiakkaalle tarjotaan sopivia ratkaisuehdotuksia ja kerrotaan mahdollisuuksista jo ennen kuin hän ehtii niistä edes kysyä. Haluamme tuntea asiakkaan tarpeet ja tilanteet hyvin”, Hakala sanoo.

Asiakaskokemuksen mittareita arvioidaan suh teessa UPM Metsän palvelulupauksiin: UPM Metsä lupaa huomioida kaikessa toiminnassaan asiakkaan ja hänen metsänsä tarpeet. Lupauksien mukaan metsänomistaja myös tietää aina, mitä mahdolli suuksia hänen metsäomaisuutensa hänelle tarjoaa sekä mitä metsässä tapahtuu ja milloin.

Tapani Huovila kokee saaneensa vastinetta palvelulupauksille. Parasta UPM:n asiakkuudessa on hänen mielestään sujuvuus ja yhteyshenkilön asiantuntemus.

”Olen saanut paljon tietoa ja oppinut itsekin etsi mään sitä UPM:n verkkosivuilta. Joskus jokin asia jää sopimuksen suuren tekstimäärän takia epäsel väksi, mutta metsäasiakasvastaavalta saan yleensä pian vastauksen kysymyksiini.”

”Olen saanut paljon tietoa ja oppinut itsekin etsimään sitä.”

Metsäasiakasvas taava on vastannut Huovilan kysymyksiin aina nopeasti.

KRISTA TAIMIOJA

Asiakkuusasiantuntija, UPM Metsä

JARMO HAKALA

Asiakaskokemus päällikkö, UPM Metsä

a.

Testaa, mitä lehdestä jäi mieleen! Oikeat vastaukset löydät sivun vasemmasta alalaidasta.

1. Kuinka monta uhanalaista lajia kallioilla elää?

A) Noin viisisataa.

B) Noin kolmesataa.

C) Noin tuhat.

2. Miten monta omistajaa metsäyhtymällä pitää vähin tään olla?

A) Kaksi.

B) Kolme.

C) Neljä.

Kysymysten vastaukset: 1. b, 2.

SIIHEN AIKAAN

Metsurityön parissa on työskennellyt jo kolme sukupolvea: käsityöläiset, metsäkoneiden kanssa työskennelleet sekä tietoteknologian murroksen kokeneet.

3. Mikä pitäisi olla raivaussahan sylinteri tilavuus?

A) 50 kuutiosenttiä.

B) 60 kuutiosenttiä.

C) 45 kuutiosenttiä.

4. Kuinka monta ihmistä metsä ala työllistää?

A) Noin 30 000.

B) Noin 48 000.

C) Noin 55 000.

5. Miten monta prosenttia metsävakuutuskorvauksista on maksettu myrsky- ja lumiva hingoista?

A) 90 %.

B) 80 %.

C) 70 %.

VARHAINEN metsätyösukupolvi koos tui tilattomista tai pientilallisista, jotka suorittivat talvisin hakkuita ensin kir veen ja myöhemmin pokasahan kanssa. 1940-luvulla metsissä työskenteli lähes puoli miljoonaa ”jätkää” ja satatuhatta hevosta.

”Jätkien työ oli suoraviivaista puun kaatoa”, sanoo Suomen Metsämuseo Luston amanuenssi Marko Rikala

Metsuri-sana otettiin käyttöön vuonna 1967, kun Metsäradio julisti kilpailun, jossa etsittiin ammattinimi kettä moottorisahalla puita kaataville metsätyömiehille.

1960–70-luvuilla puiden kaatami nen alkoi koneellistua. Käyttöön otettiin moottorisaha, metsätraktori, prosessori

Metsuri-sana on peräisin kilpailusta, jossa etsittiin nimikettä moottorisahalla puita kaatavalle ammattilaiselle.

ja harvesteri. Metsuri oli osa koneketjua: yksi käytti sahaa, toinen ohjasi prosesso ria ja kolmas ajoi metsätraktoria. Työläs puiden kuorintavaihe siirtyi tehtaisiin. Metsurien työsuhteita vakinaistettiin, ja heidän määränsä väheni.

1980-luvulla työnkuva laajeni pel kästä puunkaadosta istutukseen ja taimikonhoitoon.

”Nykyisin metsurin tehtäviin kuuluu yhä enemmän metsän- ja luonnonhoi toa”, Rikala sanoo.

”LINTUJEN bongaaminen on osa arkeani, sillä elän metsästä ja luonnosta. Lisäksi olen ren gastanut lintuja sekä tehnyt lintulaskentoja. Laskennat aut tavat lajien kannanvaihtelujen seuraamisessa.

Lintuja voi bongata missä tahansa. Ei tarvita kuin maas tovarusteet ja kiikarit. Eri lajeja näkee varmimmin, jos on aikai sin aamulla liikkeellä. Kevään ensimmäinen kiuru tai västä räkki sykähdyttää aina.

Kerran 90-luvulla räm mimme Kuusamossa lintu bongauksen SM-kilpailuissa hyttysten keskellä kolmen kaverin kanssa, kun kuusikosta lehahti lentoon lintu. Kukaan ei tunnistanut sitä aluksi. Se oli yöhaikara. Tavallisesti laji pesii Etelä-Euroopassa. Siitä on tehty Suomessa vain noin kymmenen havaintoa.

Kuljen yleensä kiikarit kau lassa ja metsästysaikoina myös haulikko selässä. Välillä ihme tellään, miten lintubongari voi harrastaa metsästystä. Jo iso isäni harrasti molempia. Myös lapseni ovat lintubongareita, ja toinen metsästää. Jos meillä syödään riistaa, se on tavalli sesti nopeasti lisääntynyttä vie raslajia eli valkohäntäpeuraa.”

JUHA-MATTI VALONEN Ympäristöasiantuntija, UPM Metsä

METSÄ

RIKASTUTTAA ELÄMÄÄ

Luonnon monimuotoisuus on terveen ja tuottavan metsän perusta. Siksi se on tärkeä osa Forest Action -vastuullisuusohjelmaamme, jossa olemme sitoutuneet tekoihin luonnon monimuotoisuuden palauttamiseksi. Vastuullinen metsänhoito on myös paras tapa sopeutua vaikutuksiin ja hallita riskejä, joita ilmastonmuutos tuo metsiin. Asioimalla kanssamme varmistat, että metsäsi rikastuttaa myös tulevien sukupolvien elämää. Lue lisää upmmetsa.fi/vastuullisuus