suundán

Käldein mun lam kiävttám ovdâmerkkân:

• Tiro táálu vuáđudemäššikiirjijd • Iivij 1870–1920 kirhokiirjijd • Ilmari Mattus: Mattus-suuvâ suhâtutkâmuš (Anarâš-loostah 2/1992 já 3/1992) • Anna-Kaisa Teurajärvi čielgiittâs (TIRRON KENTTÄ – selvitys Tirron tilan vaiheista vuoteen 1960, Sämimuseo 1991) • Veli-Pekka Lehtola: Suomalaiset saamelaiset • Inarin historia jääkaudesta nykypäivään • Tarja Nahkiaisoja: Saamelaisten maat ja vedet kruunun uudistiloiksi – Asutus ja maankäyttö Inarissa ja Utsjoella vuosina 1749–1925 • Irja Jefremoff: Varriistâllâm • Matti Lehtola: Laura Lehtola, Viimeinen katekeetta • Anja Akujärvi: Morottajan suku • Samuli Paulaharju: Taka-Lappia • Kitti-Káájá suomâkielâg sahhiittâllâm (Kaisu Nikula, 2000)

Käldei lasseen mun finnejim tiäđuid motomijn huolhijn, enâmustáá Sirkka Merenluotost, js. Kopakkalast, já tiäđust-uv jieččân ečirohheest, Movsháá Haanu Joovnâst.

mondiet aanaar sämmiliih iä čääli sabmelaš-loostân?

Čällee: Lesk-Ant Uulá (nommâmerháin Aanaar sämmilâš, Sabmelaš 31.3.1937)

Mii lii toos suijân, ko taanáigááh Aanaar sämmiliih, eromâšávt nuorâ viehâ, mättih melgâdávt jyehi áinoo čäälliđ, kii pyerebeht, kii nievribeht, já kuittâg iä vuállán taan áinoo sämikielâlii loostân maiden čäälliđ, veik lostâ lii maŋgii jo kihtâlâm já toimâttus lii ustevlávt lopedâttâm čalluid vuástá väldiđ já tivvoođ, jis taarbâš.

Veik ferttiim kale juo mainâšiđ, et maŋgin sämmiliist lii lamaš taan-uv čoovčâ tarbâšub toollâđ suopânjist ko peenâst. Mut sovâččij toin meiddei Sabmelaš-loostân rammuudâddâđ, maht taan-uv čoovčâ lii suoppânj njurgom já špeikkim poccuu čoorvijd j.n.o. Mist Pačvei siijdâst lijjii vuosmuuh kundá vaalih moonnâm ive juovlâmáánnud 4. peeivi já nuuvt finnijm mij-uv pelestân kundá peeŋkân almaa, kote kolgâččij mii siijdâ aašijd oovdâs tuálvuđ. Mut taah siijdâ ääših iä lah oovtâ taan kundá väljejum almaa ovdâstuálvumist ohtuunis, mut mij kolgâp meiddei jiejah morániđ ton šlundevuođâ naharist, mast mij lep uáđđám onnáá peeivi räi.

Taat ihe lii lamaš eromâš šiev puásui-ihe. Poccuuh láá puoidâheh já poccuu piärgust lii pyeri hadde. Toh puásuiriggáh, kiäin liijgoh čuođij mield koddeđ já vyebdiđ poccuuh, toh finnejeh taan ive maaŋgâ kamâspiddopele tievâ ruuđâid. Mut tain, kiäin iä lah