33
Käldein mun lam kiävttám ovdâmerkkân: •
Tiro táálu vuáđudemäššikiirjijd
•
Iivij 1870–1920 kirhokiirjijd
•
Ilmari Mattus: Mattus-suuvâ suhâtutkâmuš (Anarâš-loostah 2/1992 já 3/1992)
•
Anna-Kaisa Teurajärvi čielgiittâs (TIRRON KENTTÄ – selvitys Tirron tilan vaiheista vuoteen 1960,
Sämimuseo 1991)
•
Veli-Pekka Lehtola: Suomalaiset saamelaiset
•
Inarin historia jääkaudesta nykypäivään
•
Tarja Nahkiaisoja: Saamelaisten maat ja vedet kruunun uudistiloiksi – Asutus ja maankäyttö Inarissa ja
Utsjoella vuosina 1749–1925
•
Irja Jefremoff: Varriistâllâm
•
Matti Lehtola: Laura Lehtola, Viimeinen katekeetta
•
Anja Akujärvi: Morottajan suku
•
Samuli Paulaharju: Taka-Lappia
•
Kitti-Káájá suomâkielâg sahhiittâllâm (Kaisu Nikula, 2000)
Käldei lasseen mun finnejim tiäđuid motomijn huolhijn, enâmustáá Sirkka Merenluotost, js. Kopakkalast, já tiäđust-uv jieččân ečirohheest, Movsháá Haanu Joovnâst.
Mondiet Aanaar sämmiliih iä čääli Sabmelaš-loostân? Čällee: Lesk-Ant Uulá (nommâmerháin Aanaar sämmilâš, Sabmelaš 31.3.1937)
M
ii lii toos suijân, ko taanáigááh Aanaar sämmi-
Mist Pačvei siijdâst lijjii vuosmuuh kundá vaalih
liih, eromâšávt nuorâ viehâ, mättih melgâdávt
moonnâm ive juovlâmáánnud 4. peeivi já nuuvt fin
jyehi áinoo čäälliđ, kii pyerebeht, kii nievribeht, já kuit-
nijm mij-uv pelestân kundá peeŋkân almaa, kote kol-
tâg iä vuállán taan áinoo sämikielâlii loostân maiden
gâččij mii siijdâ aašijd oovdâs tuálvuđ. Mut taah siijdâ
čäälliđ, veik lostâ lii maŋgii jo kihtâlâm já toimâttus lii
ääših iä lah oovtâ taan kundá väljejum almaa ovdâs-
ustevlávt lopedâttâm čalluid vuástá väldiđ já tivvoođ,
tuálvumist ohtuunis, mut mij kolgâp meiddei jiejah
jis taarbâš.
morániđ ton šlundevuođâ naharist, mast mij lep uáđđám onnáá peeivi räi.
Veik ferttiim kale juo mainâšiđ, et maŋgin sämmiliist lii lamaš taan-uv čoovčâ tarbâšub toollâđ suopânjist
Taat ihe lii lamaš eromâš šiev puásui-ihe. Poccuuh láá
ko peenâst. Mut sovâččij toin meiddei Sabmelaš-loos-
puoidâheh já poccuu piärgust lii pyeri hadde. Toh
tân rammuudâddâđ, maht taan-uv čoovčâ lii suoppânj
puásuiriggáh, kiäin liijgoh čuođij mield koddeđ já
njurgom já špeikkim poccuu čoorvijd j.n.o.
vyebdiđ poccuuh, toh finnejeh taan ive maaŋgâ kamâspiddopele tievâ ruuđâid. Mut tain, kiäin iä lah
