kulloo meid YLE Säämi; 26. uces piätuellee

Suomâkiel päikkinoomah, main lii sääni pillu teikâ paska Nimisampo-arkkâdâhpalvâlus mield. Mađe lieggâsub ivne káártást lii, te tađe eenâb toh säneh vuáttojeh ton kuávlu päikkinoomâin. Káártáin uáiná pyereest, et Lappi ij lahkin nuuvt nyeski ko syemmiliih vavjeh. CC BY 4.0.

Nyeskis noomah šaddeh meiddei talle, ko sämikiel noomah jurgâluvvojeh suomâkielân. Tagarijn jurgâlum noomâin láá kyehti tiijpâ: noomah, maid láá jurgâlâm puástud teikâ hyeneeht já noomah, moi jurgâlusâst sämi já suomâkielâi säneh iä (innig) västid nubijdis.

Vuosmuu juávkun kuleh ovdâmerkkân tagareh noomah, main lii sääni tissi. Suomâkielâ tissisäne láá kiävttám njižžesäne vaastân, veik tissisääni čuujoot nissoonulmuu njaaman já njižže niŋálâs ellee västideijee uásán. Motomin vuod sääni pottâ lii jurgâlum puástud saanijn perse talle ko uáivilduvvoo luovtâ pottâ, mut táválávt kuittâg olmânáál saanijn perä.

Nube juávkun kuleh ovdâmerkkân noomah, main láá kiävttám saanijd poškâ ~ paska teikâ

kužžâ ~ kusi. Taah sämikielâ roopâ pyevtittâsâi neutraal nomâttâsah láá jurgâlum tagarij suomâkiel sanijgijn, moh västideh taid etymologlávt. Suomâkielâst sanij merhâšume lii kuittâg muttum nuuvt, et toh láá onnáá peeivi aldemustáá karosäneh teikâ toh iä lah innig neutraaleh. Toi sajan láá puáttám lovnâsäneh tego kakka já pissa teikâ rahtum uđđâ säneh tego uloste já erite. Siämmáá suujâst kale motomeh suomâkiel päikkinoomahuv láá lamaš aalgâaalgâst neutraalluboh ko tääl.

Maailm kielâi perspektiiv

Tot, et kielâi säneh sulâstiteh nubij kielâi saanijd, ij lah mihheen immâšijd ko juurdâš váhá vijđásub perspektiivist: maailmist láá maŋgâ tuhháát kiellâd já tain maaŋgah tuhátteh säneh. Ličij viehâ imâšlâš, jis toi juávhust iä liččii aaibâs oovtâlágán säneh, main lii kuittâg eres, motomin vala nyeskisuv, merhâšume.

Japanist Inari-vääri luándu lii aaibâs ereslágán ko Säämi Inarist: tobbeen šaddeh ovdâmerkkân stuorrâ bambuh já japanliih kuácceemuorah. Kove: Sonja Moshnikoff.

Nuuvt lii meid suomâkiel päikkinomâigijn. Jis ranskalâš iälá Tamperest, te sun kale tiätá, maid ij ááigu porgâđ Pispalakaavpuguásist: ranskakielân “pisse pas lá” (eteh: pispala) meerhâš “ele kuužâ tobbeen”. Italialâš vuod tiätá jo noomâst magarijd tuojijd sun puáhtá kavnâđ Torniost: tornio meerhâš italiakielân “sorvi”. Saksalâš vissásávt omâttâl, mondiet Kainuust iä lah upustaveh: saksakielân “kein u” (eteh: kainuu) meerhâš “ij ollágin u”. Já ruátálâš smiättá viehâ kuhháá, et maggaarsun mohe fáálá “tur ko” (eteh: tuurkuu): tot meerhâš “mätki kussâ” teikâ “lukko kussâ”.

Já jis lah omâttâllâm, mondiet nuuvt maaŋgah japanliih eelih Anarist, te kannat mušteđ, et Inari lii ohtâ Jaapaan šintolii já buddhalii osko jiellâhimmeel. Inari Ōkami ađai Inariimmeel láá palvâlâm Inarinommâsii väärist juo 700lovo rääjist. Inarivääri lii Japanist Ōsakakaavpug aldasijn, já tobbeen lii stuorrâ temppâl, kost palvâleh Inariimmeel. Inariváárán piäsá páihálijn junáin, mii pissáán Inarinommâsii sajattuvvâst. Nuuvt et kannat leđe tärkki, ko čuávuváá keerdi tiiláá mätkiliipuid.

Japanlâš herskupurrâmâš inarizuši (suomâkielân čäälih: inari sushi) lii mudoi finnim noomâs Inariimmeel ige Aanaar mield. Riämnjáh, Inariimmeel sänisätteeh, lijkkojeh hirmâd ennuv friteerajum tofun, mast inarizuši asekerdi lii rahtum. Tondiet inarizušist láá távjá ciägunurheh, moh sulâstiteh riämnjá peeljijd. Tast puávtáččii tuuriistsyergi ulmuuh Anaristuv ideistiđ veik maid.

Mut kale suomâkielâg päikkinoomahuv láá motomin váhá hitruuh ko taid smiättá sämikielâ perspektiivist. Kuldâlba sämikielâg peljijgijn veik noomâid Muurame (muu rame), Tampere (taam pere), Kiiminki (kii miiŋki[id]) já Mustiala (must iä lah).

Luuvâ, keejâ já uusâ lasetiäđuid:

Karttapaikka. Internetkárttápalvâlus, mast puáhtá uuccâđ já keččâđ Suomâst virgálávt tuhhiittum kárttánoomâid, meiddei sämikiel päikkinoomâid. https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/ karttapaikka/ Nimisampo. Internetarkkâdâh já kárttápalvâlus, mast puáhtá uuccâđ já keččâđ suomâkielâg päikkinoomâid, meiddei taid, moh iä lah tuhhiittum kárttáid. Tobbeen iä lah sämikiel noomah. https://nimisampo.fi/fi/app MikkoPekka Heikkinen: Miksi PohjoisSuomessa on paljon enemmän rivoja paikannimiä kuin etelässä? https://www.hs.fi/kulttuuri/art2000005997516.html Outi Törmälä 2020: Perseen paikka. Hävyttömät paikannimet nimistössä ja 2010luvun mediassa. Pro gradu, suomen kieli, Helsingin yliopisto. https://core.ac.uk/download/pdf/328854153.pdf

Ovdâskulij, škoovlah nuhhii, maid tiegâs kalga?

Čällee: Matti Valle

Keđgijáávrán mun moonnim, mutâ ko eeči hoksái, ete mun jiem taarbâškin innig čohčuv kuussân vyelgiđ, te iätá: – Tästuvks tun ááiguh älgiđ aassâđ já muoi ennijn kalgeen tuu piemmâđ? Amahân tun ko lah návt ennuv luuhâm, te peesah veikkâ kuus. – Na mut jiemhân mun lah esken ko 15ihásâš. Iä párnáid vääldi kuussân tuáján. Taggaar lii lavâttem. Talle eeči suutâi, korottij já čirgoi, et suin ij taarbâš älgiđ vijsástâllâđ. Kale tom kuulâi enniuv já ko moonnim suu kuvl, te iätá: – Tágárin tot eeči lii iivij ääigi moonnâm, ige mun toos vaje maiden. Muu piälkká maŋgii peeivist. Mihheen ij lah pyeri. Käähvi lii hyeni, purâmuš lii hyeni, mun lam hyeni já jieh kulloo lah tungin maggaargin. Tääbbin ellii meccihaldâttâs hiäráh já mainâstii, ete suunâtteleh rähtiđ Njellimist maadij, mii monâččij Keđgijävri paaldâ nubebele jäävri kost taat tupe lii aaibâs Kondosiijäävri kiäčán. Talle eeči iberdij, ete luodâ ko rähtih, te meecijd