ARLA SUOMI -YHTEISTYÖRYHMÄN LEHTI
3 • 2021
i i d i l Laiduntaminen edistää monimuotoisuutta Pitoisuuksiin kannattaa panostaa •
olan v a a P a j a t n u aitok vät y t s Laaksojen M i d h y i r e j i Osuusme
Edelläkävijän ratkaisut kannattavaan tuotantoon Yhteistyössä meijereiden tuottajapalvelujen kanssa
Bobman kuivituskoneet BOBMAN POWERLEAD 3WD KUBOTA DIESEL
Kuljetinhihna heittää kuivikkeen parteen Suunniteltu separoidulle kuivikkeelle Kauhassa kaksi vaakaruuvia sekoittaa kuivikkeen tasalaatuiseksi Kuljettaja istuu edessä → näkymä on hyvä ja antaa mahdollisuuden ohjata edessä seisovia eläimiä siirtymään
Tekniset tiedot:
Moottori: Diesel Kubota 2 sylinteriä Veto: kolme vetävää rengasta Kauhan tilavuus 1 m³, 1 000 litraa Kuivikkeen heittomatka 50200 cm Kuormaus: kauhalla koneen takaa Polttoainesäiliö 15 litraa: 3 h ajoaika Nopeus 12 km/h Korkeus: 1,7 metriä Pituus: 2,8 metriä Leveys: 1,2 metriä Paino: 850 kg
Lisävarusteet: Sivuharja 75 cm Ritiläraappa 120 cm Desinfiointiaineen levitin 15 L
Katso myös muut mallit www.finnlacto.fi
Parempaan tuotantoon EasyFix-ritilämatoilla! EasyFix-ritilämatot
Kumimatto betoniritilöille Erittäin pitävä pintamateriaali vähentää liukastumisia DLG Signum ja Fokustestattu Suunniteltu ohjaamaan lanta ja virtsa paremmin Erittäin helppo asennus 20 vuoden käyttökokemus Patentoitu tuote
Finnlacto Oy on EasyFix-mattojen virallinen maahantuoja Suomessa
EASYFIXin ritilämattojen edut:
Ritilän reikäpintaala pienenee vain n. 5 % → → eläimet pysyvät puhtaana Kiinnitysnasta on vulganoitu mattoon
5V
TAKUU
Bioret Parsipedit Mukavuutta lehmillesi
BIORET AQUATOP Remonttivesipeti
Hyödynnä vanha parsipeti ja päi
kiinni → kiilat eivät irtoa ja aiheuta tukkeumia lietteenkäsittelyssä Kiinnitykseen ei tarvita erillisiä kiinnittimiä → asennus helppoa ja nopeaa – myös vanhoihin ritilöihin Matto on uritettu, paksuus keskeltä 21 mm, reunoilta 17 mm → pito on hyvä ja nesteet pääsevät maton päältä helposti pois
BIORET ELISTA Parsipeti
Paksuus 40 mm Patja aitoa lateksia Lateksin vahvuus 300 kg/m Koko 1800 mm x parsirivin pituus Kuvioitu yhtenäinen pintamatto Kinnerystävällinen materiaali Lisävarusteena:
vitä parsipeti Aquatoppintamatolla nykyaikaiseksi vesipediksi Samat hyödyt kuin Aquastarvesipedissä Helppo asentaa pintamaton vaihdon yhteydessä Erinomainen puhdistettavuus Kinnerystävällinen materiaali Lisävarusteena: Aquaboard® etutyyny (ei jälkiasenn.)
3
Aquaboard®etutyyny
Heikki Kiljala 044 363 1419
Sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@finnlacto.fi
Kari Kangasniemi 040 515 2490
Tero Savela 044 284 1160
Jukka Lähetkangas 050 432 0303
TUOTANTOTARVIKKEET
INVESTOINTITUOTTEET
Kysy lisää myyjiltämme!
Tuomas Wilen 050 541 3112
Pasi Niemi 040 544 9036
www.finnlacto.fi
SAMI KILPELÄINEN
PÄÄKIRJOITUS
Arla Oy, hankintajohtaja, päätoimittaja
Inflaation paluu
ARLA SUOMI -YHTEISTYÖRYHMÄN LEHTI
12. vuosikerta PÄÄTOIMITTAJA: Sami Kilpeläinen Sähköposti: sami.kilpelainen@arlafoods.com Ulkoasu: Ville Alén Postiosoite: PL 33, 01151 Söderkulla Puhelin: 050 3831755 Sähköposti: maitoasuomesta@arlafoods.com Ilmoitukset ja tilaukset: Minna Tamminen Hämeenlinnan Osuusmeijeri Meijerikatu 4 13100 Hämeenlinna JULKAISIJAT: Arla Oy Hämeenlinnan Osuusmeijeri Kaustisen Osuusmeijeri Arla Oy Itä-Suomi, Kiteen Meijeri Laaksojen Maitokunta Limingan Osuusmeijeri Paavolan Osuusmeijeri Porlammin Osuusmeijeri Arla Oy Pohjois-Suomi, Ranuan Meijeri Ruhan Meijeri Oy PAINOPAIKKA: Grano, Vaasa
Y
hteisvaluutta euron myötä 1.1.2002 inflaation hillitseminen on ollut rahapolitiikan keskeinen tavoite. Samoin on ollut kansantalouksien velkaantumisen rajoittaminen EU:ssa 60 %:iin bruttokansantuotteesta. Sitten tuli koronapandemia ja kaikki muuttui. Yhdysvalloissa alkukesästä inflaatio kipusi jo viiteen prosenttiin. Se on korkein taso 13 vuoteen. Euro-alue tulee perässä. Elokuun inflaatioksi arvioitiin kolme prosenttia. Vain vuonna 2002 euroalueella inflaatio on ylittänyt kahden prosentin rajan. Tilanne on uusi monelle nuorelle talouspäättäjälle ja poliitikolle. Tuudittautuminen matalaan inflaation ja korkoihin on vaarallista. Siitä talouspolitiikan historiassa on paljon esimerkkejä. Rahaa luodaan keskuspankissa nyt vailla vastinetta. Se on aina vaarallista. Maatilojen kannalta euroalueen tilanne on haastava. Elintarvikkeiden hinnat nousivat kaksi prosenttia ja palveluiden hinnat 1,1 prosenttia. Energiassa inflaatio oli hurja 15,4 prosenttia. Viime vuonna energian hinta aleni ja inflaatio elokuussa 2020 edelliseen vuoteen oli -7,8 prosenttia. Maatilojen kustannukset laskivat merkittävästi vuonna 2020. Tänä vuonna on palattu vuoden 2019 tasolle ja yli. Talousosaaminen ja hankintojen oikeaaikaisuus korostuvat nyt päätöksenteossa. Merkittävin kustannuksiin vaikuttava tekijä on energia ja energiaintensiiviset panokset kuten lannoitteet. Energian hintaan taas vaikuttaa rajusti politiikka. Ilmastopolitiikka ja päästökauppa aiheuttavat isot yhteiskunnalliset kustannukset. Maatalous on joutunut jälleen maksumieheksi. Tilojen on hyvä tarttua nyt erilaisiin vaihtoehtoihin pienentää energiakustannuksia. Aurinkopaneelit ja isommilla tiloilla tai tilojen yhteishankkeina biokaasuinvestoinnit ovat investointitukien takia oiva keino pienentää riskejä. Energia on merkittävin kustannuspaine tiloille. Maitotiliin voi vaikuttaa myös tuotannon huippuihin vaikuttamalla. Kausihinnoittelu suosii nyt entistä enemmän syksyllä tuotettuja litroja. Asiantuntijamme ja tilallisemme kertovat keinoja, mitä kannattaa kokeilla. * * *
Arla Suomi -yhteistyöryhmässä tiedämme tilojemme vastuullisuuden. Olemme laskeneet kaikkien tilojen hiilijalanjäljen ja 30 tilalta on tiedot biodiversiteetistä eli luonnon monimuotoisuudesta. Todellisuudessa ilmastonmuutosta oikeasti isomman haasteen eli biodiversiteetin kannalta lehmät ja laiduntavat lypsykarjat ovat supertekoja. Jos tila lopettaa maidontuotannon, laskee tilan 11 mittarista jopa 10 biodiversiteetin osalta. Tiloilla tehdyt laskelmat ovat huipputärkeitä. Tuottajien etujärjestöt ja monet muut tahot suoltavat kannanottoja maatalouden puolesta, mutta ”mitäpä se hyvejää”, jos ei ole osoittaa numeerisia faktoja. Meillä nämä faktat ovat pöydässä. Ministereiden, esikunnan ja virkamiesten kanssa on keskustelun sävy muuttunut, kun on lyöty numerot pöytään. Tiedämme mistä puhumme. Ruoan tuottamisen ja tehokkuuden ohella kuluttaja odottaa tuotannon ja tuotantoympäristöltä kestävyyttä. Hiililaskennan ohella se on toimia, jotka maitotiloille ovat vuosikymmeniä olleet luontaisia: laiduntaminen, eläinten liikkumisen lisääminen, lajinmukainen ruokinta ja monipuolinen viljely. Uudistavassa maataloudessa tehdään maaperästä entistä ehompi. Maatalouspolitiikan tukiuudistus lisää eläinten hyvinvointikorvauksia ja laiduntamiseen esitetään merkittäviä tukia. Markkinoille odotetaan myös uutta eläinten hyvinvointimerkkiä, parempi eläimille -merkkiä. Paljon on uutta, mutta toimet ovat melko luontevia tilojen kannalta. MAITOA SUOMESTA 3 / 2021
|3
MAINOS
Titta ja Aatu Liukkala pitävät ammattiaan maailman tärkeimpänä ja heille on tärkeää sen jatkaminen.
MAIDONTUOTANTOA ELÄINTEN JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI EDELLÄ Liukkalan luomutilalla maitoa tuotetaan eläinten ja ympäristön hyvinvointi edellä. Tilaa kehitetään eteenpäin yrittäjämäisellä otteella ja tulevaisuuden vaatimukset vahvasti mielessä. Säännölliset tapaamiset ja ajatustenvaihto tutun kumppanin kanssa ovat yrittäjäparille, Titta ja Aatu Liukkalalle, tärkeitä.
Titta ja Aatu Liukkalalle eläinten hyvinvointi on tärkeää ja siihen on panostettu monin tavoin, navettasuunnittelusta lähtien. Eläimillä on tilaa liikkua, mahdollisuus lajiomaiseen käyttäytymiseen ja ulkoiluun. Eläinten hyvinvointia kuvaavassa Welfare Quality -auditoinnissa tilan tulokset ovat huipputasoa. Yhtä hyviin tuloksiin Suomessa yltää vain kourallinen tiloja. Myös tilalle laskettu maidon hiilijalanjälki on huomattavasti kansainvälistä vertailuarvoa pienempi. Sen takana ovat paitsi luomutuotanto, myös tilan korkeat satotasot ja maitotuotos.
”Peltoviljelyyn on panostettu. Luomuun siirryttäessä satotasot ovat pysyneet vähintään samana tai kasvaneet. Nurmipuolella kuivinakin vuosina sadot ovat olleet hyviä ja rehua on tullut yli oman tarpeen”, kertoo Aatu Liukkala.
Tapaamiset Atrian asiantuntijan kanssa tärkeitä Tila on tehnyt yhteistyötä Atrian kanssa kymmenkunta vuotta teuraseläinten ja vasikoiden välityksessä. Niihin Liukkalat ovat tyytyväisiä.
Lue Liukkalan tilan tarina kokonaan osoitteessa atriatuottajat.fi/atrianauta 4 | MAITOA SUOMESTA 3 / 2021
”Eläinkuljetukset ovat toimineet oikein hyvin ja eläimet ovat liikkuneet nopeasti”, kiittää Aatu. Atrian asiantuntijaa tavataan muutaman kerran vuodessa. Tapaamisissa vaihdetaan ajatuksia tuotannosta, maatalouspolitiikasta, markkinoista ja muista ajankohtaisista asioista. Yrittäjäpari arvostaa henkilökohtaisia asiantuntijan tapaamisia ja toivoo niiden jatkuvan koronasta huolimatta. ”Kyllä täällä maalla on tilaa pitää se pari metriä turvaväliä, jos tarve vaatii”, tuumaa Titta.
SISÄLTÖ
22
12 Kesän satoa
Muut 3 Pääkirjoitus
eri puolilta Suomea
6 Ajankohtaista
Tuottajat kertovat, kuinka kesä 2021 sujui.
8 Arlan laaja biodiversiteettiselvitys maitotiloilla: laiduntaminen osoittautui superteoksi luonnon monimuotoisuudelle. 10 ”Biodiversiteetistä suomalaisen maatalouden kilpailuvaltti”. 12
30
18 Ari Hännisen kolumni: Onko maitotilojen pakko tuottaa litroja, vai kannattaisiko tuottaa pitoisuuksia? 20 Laaksojen Maitokunta ja Paavolan Osuusmeijeri yhteen vuodenvaihteessa.
30 Kesätyöntekijöiden kokemuksia
Julianna Soranta, Valtteri Haapaniemi ja Elena Piri arvostavat saamaansa palautetta.
22 Maitotölkkeihin lehmien hyvinvoinnista kertova merkki. 25 Lisää pitoisuuksia indekseillä. 26 Biokaasu voi sopia monenlaisille tiloille. 29 Harrastuksena verenluovutus: ”Pelasta elämä - luovuta verta”. MAITOA SUOMESTA 3 / 2021
|5
AJANKOHTAISTA
Ympäristökorvaukset isoon remonttiin SAMI KILPELÄINEN
M
6|
MAITOA SUOMESTA 3 / 2021
taisista viljelytoimenpiteistä sekä ympäristösitoumuksen lohkokohtaisten toimien ja ympäristösopimusten edellyttämät ja niiden valintaan, yhteensovittamiseen ja kehittämiseen tarvittavat tiedot. Lohkomuistiinpanoihin merkitään myös toimenpiteiden perustason mukaisten lakisääteisten hoitovaatimusten ja hyvän maatalouden vaatimusten ja muiden perustasovaatimusten edellyttämä kirjanpito. Lohkomuistiinpanoihin merkitään kaikki lohkoilla tehtävät viljelyyn ja muuhun maan käyttöön liittyvät toimenpiteet, kuten kylvetyt kasvit, viljelykierto, lannoitus, kalkitus, muokkaus, kastelun käyttö, ojitus, havaitut taudit ja tuholaiset, sekä käytetyt kasvinsuojeluaineet ja -menetelmät. Viljavuustutkimusten tulokset ja lohkokohtaisiin muistiinpanoihin liittyvät asiakirjat on säilytettävä siten, että ne ovat saatavissa tilalla ja tarvittaessa toimitettava viranomaiselle. Täsmäviljely jyrää Lausunnolla olleessa esityksessä ympäristösitoumuksen tilakohtaisen toimenpiteen valinnaiset toimenpiteet edistävät täsmäviljelyteknologian käyttöönottoa peltoviljelyssä sekä maatalousluonnon ja -maiseman monimuotoisuutta ja erityisesti pölyttäjähyönteisten elinoloja ja ravinnonhankintaa. Toimenpiteeseen sisältyy yksitoista eri vaihtoehtoa. Ympäristösitoumuksen antavan viljelijän on valittava näistä toimenpiteistä kaksi. Toimenpiteitä voi vaihdella vuosittain ja ne ilmoitetaan vuosittaisen tukihaun yhteydessä. Vaihtoehdot: Satokartoitus: Viljelijällä tai kasvuston puivalla urakoitsijalla, jota hän käyttää, on oltava käytössä leikkuupuimurin tai ajosilppurin satotasomittari.
1
Adobe Stock
aa- ja metsätalousministeriö asetti lausuntokierrokselle koko maatalousuudistusta koskevan paketin 10.9. asti. Suurimmat muutokset esityksissä koskevat ympäristökorvauksia. Ympäristökorvausten ympäristösitoumuksiin ja -sopimuksiin on käytettävissä 200 miljoonaa euro/ vuosi kaudella 2023–2027. Esitetyt korvaustasot perustuvat alustaviin korvaustasolaskelmiin. Ympäristösitoumus on jatkossakin viisivuotinen. Sitoumuskauden päätyttyä sitoumusta voidaan jatkaa vuosi kerrallaan. Sitoumus koostuu sitoutuneille pakollisesta tilakohtaisesta toimenpiteestä sekä vapaaehtoisista lohkokohtaisista toimenpiteistä. Sitoumuksessa perustana on viljavuustutkimus. Sen on oltava perustutkimus, jossa on määritetty maalaji, multavuus, happamuus, johtokyky, vaihtuva kalsium, helppoliukoinen fosfori, vaihtuva kalium ja vaihtuva magnesium. Lisäksi on määritettävä hiilen määrä. Analyysituloksista on käytävä ilmi analyysipäivämäärä tai päivämäärät, jolloin näyte on toimitettu analysoitavaksi. Tutkimus on tehtävä laboratoriossa, joka on erikoistunut maa-analyysien tekemiseen. Näytteisiin on liitettävä lohkotunnukset. Viljavuustutkimus on tehtävä, kun edellisestä analyysistä on kulunut viisi vuotta. Viljelijällä, joka antaa ensimmäisen ympäristösitoumuksen, on oltava ehdot täyttävät viljavuustutkimukset ensimmäisen sitoumusvuoden loppuun mennessä. Lohkoilta tehtävissä hiilen määrityksissä noudatetaan viljavuustutkimuksesta annettuja aikatauluja. Viljelijän on merkittävä lohkokohtaisiin muistiinpanoihin peltolohkon perustiedot ja tiedot vuosit-
2
Sääasema: Viljelijällä tulee olla käytössään sääasema. Sääaseman tulee mitata sademäärää, ilman lämpötilaa ja kosteutta sekä tuulen nopeutta. Sääaseman on sijaittava peltojen läheisyydessä. Paikkakohtainen levitys ja kasvustosensorit: Viljelijällä tai urakoitsijalla, jota hän käyttää, on oltava käytössä tuotantopanosten paikkakohtaisen levityksen mahdollistava automatiikka ajo- 4 opastimineen sekä traktoriin tai työkoneeseen liitetyt kasvustosensorit ja/tai levityskartat panosmäärän määrittämistä varten. Automaattiohjaus: Viljelijällä on oltava automaattiohjauksella varustettu traktori, työkone tai itsekulkeva kasvinsuojeluruisku. Lietelannan levitykseen käytössä oleva hapotuslaite: Viljelijällä tai urakoitsijalla, jota hän käyttää, on oltava lietteen levityksessä käytettävä hapotuslaite. Kasvinsuojeluruiskun lohkoautomatiikka: Viljelijällä tai
3
4 5
6
AJANKOHTAISTA
urakoitsijalla, jota hän käyttää on oltava kasvinsuojeluruiskussa käytössä lohkoautomatiikka, jonka avulla voidaan estää kasvinsuojeluaineen päällekkäinen ruiskutus kasvustoon. Kasvinsuojelun seuranta- ja tunnistussovellusten hyödyntäminen: Viljelijällä on käytössään vuorovaikutteinen tietokoneella tai mobiililaitteella toimiva sovellus rikkakasvien, kasvitautien ja/tai kasvintuhoojien tunnistamiseksi ja kasvukaudenaikaisen kasvitauti- ja tuhoojatilanteen seuraamiseksi. Kyseessä voi olla laaja-alainen tai yksittäisten tuotantokasvien kasvinsuojelun päätöksentekoa tukeva sovellus. Kasvinsuojeluruiskun pesupaikka: Tilalla on oltava kasvinsuojeluruiskun pesua varten rakennettu turpeen, oljen ja ruokamullan seoksella täytettynä pidettävä tiivispohjainen pesupaikka ns. biopeti.
7
8
9
Pölyttäjäpalvelut: Tilalla hyödynnetään pölyttäjäpalveluita tai tarhataan mehiläisiä. Pesät voivat olla sitoutuneen viljelijän omia tai niiden pito voi perustua viljelijän ja mehiläishoitajan väliseen kirjalliseen sopimukseen. Sopimus tai kuitti ostetuista palveluista toimitetaan hallinnolle. Viljelijän omat mehiläispesät hallinto voi tarkastaa pitopaikkailmoituksesta. Pölyttäjien ravintokasvit: Tilalla on kasvukaudella viljelykierrossa sadontuotantotarkoituksessa vähintään yhdellä peruslohkolla pölyttäjille ravintoa tarjoavia yksi- ja kaksivuotisia tuotantokasveja. Näitä ovat rypsi, rapsi, auringonkukka, tattari, kumina, sinappi, härkäpapu, herne, öljyhamppu, morsinko, mansikka, vadelma, hedelmäpuut tai marjapensaat. Pölyttäjähyönteispellot: Tilalla viljellään vähintään
10
11
0,3 peltohehtaarilla pölyttäjien ravinnonhankintaa varten kylvettyjä ja maisemaa elävöittäviä kylvövuonna kukkivia kasveja seoksina. Ympäristökorvaukselle esitetään tukea 46 euroa hehtaarilta. Lisäksi ympäristösitoumuksen voi tehdä seuraavista toimenpiteistä: maanparannus- ja saneerauskasvit, kerääjäkasvien viljely, kiertotalouden edistäminen, suojavyöhykkeet ja turvepeltojen nurmet, valumavesien hallinta, puutarhakasvien vaihtoehtoiset kasvinsuojelumenetelmät ja lintupellot. Tilat voivat myös tehdä erilliset ympäristösopimukset maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoidosta, kosteikkojen hoidosta, alkuperäisrotujen kasvattamisesta, alkuperäiskasvien viljelystä, alkuperäiskasvien varmuuskokoelmista ja alkuperäisrotujen perimän säilyttämisestä.
MEIJERITOIMINTA A 150 VUOT TA TUOT TA J I ENSA OM ISTA M A 95 VUOT TA
MAITOA SUOMESTA 3 / 2021
|7
BIODIVERSITEETTI
Arlan biodiversiteettiselvitys:
LAIDUNTAMINEN on SUPERTEKo LUONNON MONIMUOTOISUUDELLE Arla Suomelle maitoa tuottavilla kolmellakymmenellä suomalaisella tilalla on tänä kesänä tehty biodiversiteettiselvitys. Se kertoo, että maitotilat ovat laiduntamisen, nurmen viljelyn, lannan hyödyntämisen ja monipuolisten kasvilajien vuoksi merkittävä luonnon monimuotoisuuden lähde. Biodiversiteetin tarkka tilakohtainen mittaus auttaa tilaa toimimaan biodiversiteetin hyväksi. SIRPA RINNE
K
ahdeksassa Pohjois-Euroopan maassa toimiva Arla Foods painottaa strategiassaan hyvinvoivaa planeettaa ja hyvinvoivia ihmisiä. Maitotiloilla toteutettu laaja biodiversiteettiselvitys on osa tätä kokonaisuutta. – Elollisen luonnon monimuotoisuus luo edellytykset ruoantuotannolle, minkä vuoksi monimuotoisuuden köyhtyminen on suuri haaste tulevaisuuden hyvinvoinnille. Arlalla haluamme toimia tasapainossa luonnon kanssa ja löytää keinoja, joilla me Arlalla ja maitotiloilla ylläpidämme ja kehitämme biodiversiteettiä edelleen. Näin voimme jatkossakin tuottaa ravitsevaa ja kestävää ruokavaliota tukevia tuotteita, toteaa Saara Azbel, Arla Suomen vastuullisuusjohtaja. Arlan biodiversiteettiselvitys tehtiin 15 luomutilalla ja 15 tavanomaisella eri alueilla sijaitsevalla tilalla. Selvityksen teki Envitecpolis Oy hyödyntämällä tiedeyhtei-
8|
MAITOA SUOMESTA 3 / 2021
sössä tunnettua ja kansainvälisesti paljon käytettyä Cool Farm Tool -työkalua. Kullakin tilalla käytiin läpi 300–400 luonnon monimuotoisuutta kuvaavaa datapistettä, jotka koskivat tuotantoeläinten ja viljelykasvien monimuotoisuutta, viljelykäytänteitä, viljelyalueita sekä maatilan ympäristöä ja pihapiiriä. – Lähes kaikilla maitotiloilla tulokset ovat jo nyt hyviä tai erinomaisia, mikä kuvastaa laajemminkin suomalaisten maitotilojen monimuotoisuutta. Maitotilan positiiviset vaikutukset biodiversiteetille tulevat erityisesti lehmien laiduntamisesta, lannasta ja nurmen viljelystä. Myös vapaasti kukkivat pientareet ja tilan alueella sijaitsevat vesistöt vahvistavat biodiversiteettiä”, kertoo Envitecpolis Oy:n johtava asiantuntija Senja Arffman. – Maitotilat voivat myös parantaa biodiversiteettiä melko yksinkertaisilla toimilla kuten monipuolisilla nurmisiemenseoksilla sekä kukkivilla viljelykasveilla ja silläkin, että tilan ympäristöstä löytyy linnunpönttöjä niin pikku- kuin peto-
linnuille. Toisaalta, jos tila luopuisi eläintenpidosta, luonnon monimuotoisuus heikkenisi merkittävästi, Arffman jatkaa. ”Kannustamme maitotiloja biodiversiteetin mittaukseen” Luomutiloilla biodiversiteetti on selvityksen mukaan joko hyvä tai erinomainen. Useimmilla tavanomaisilla tiloilla tulokset olivat hyviä ja osalla tiloista päästiin erinomaiselle tasolle. – Selvitys osoitti, että maitotilat lehmineen ovat luonnon monimuotoisuudelle superteko. Kannustamme kaikkia Arlalle maitoa tuottavia tiloja biodiversiteetin mittaukseen sekä panostamaan luonnon monimuotoisuuteen.
UUMA
Koska jokainen maitotila on omanlaisensa, tarkasti mitattu tilakohtainen tieto on tarpeen. Se ohjaa maitotilaa juuri oikeanlaisiin biodiversiteettiä edistäviin toimiin, kertoo hankintajohtaja Sami Kilpeläinen Arla Suomesta.
”Lähes kaikilla maitotiloilla tulokset ovat jo nyt hyviä tai erinomaisia.”
Esimerkkejä muista Arla Suomen kestävän kehityksen teoista:
1
Arla panostaa jatkuvasti uusiin ympäristölleparempiin pakkauksiin ja kannustaa perheitä pakkausten kierrätykseen. Kaikkien Arlan maitojen, jogurttien ja ruoanvalmistustuotteiden harjakattoisten kartonkipurkkien biomuovi on valmistettu pohjoismaisesta männystä peräisin olevasta raaka-aineesta. Arla on siirtynyt toimipisteissään vesivoimalla tuotettuun lähes päästöttömään sähköön ja on tähän mennessä hankkinut kaksi vähäpäästöistä biokaasua hyödyntävää jakeluautoa. Hävikin minimoiminen on Arlalla jatkuvaa vastuullisuustyötä. Jos huolellisesta suunnittelusta huolimatta tuotteita on jäämässä varastoon, niitä tarjotaan yritysasiakkaille Arla Deals -verkkokaupan kautta tai lahjoitetaan hyväntekeväisyyteen. Arla on asettanut tavoitteekseen olla tulevaisuudessa hiilineutraali meijeri. Kaikilla Arla Suomelle maitoa tuottavalla 447:llä tilalla on tehty Climate Check -ilmastokartoitus, jossa selvitettiin tarkoin kunkin tilan hiilijalanjälki. Maitotilojen välitavoitteena on pienentää hiilijalanjälkeä 30 prosenttia vuoteen 2025 mennessä.
2 3 4
MAITOA SUOMESTA 3 / 2021
|9
BIODIVERSITEETTI
”Biodiversiteetistä suomalaisen maatalouden kilpailuvaltti” TUOMAS KOIVUNIEMI
A
rla Suomi Oy:n tiloilla tehdyn biodiversiteettitutkimuksen toteuttaneen Envitecpolis Oy:n johtava asiantuntija Senja Arffman toteaa, että luonnon monimuotoisuus ja sen edistäminen on suomalaisen maatalouden kilpailuvaltti. – Biodiversiteettiselvitysten avulla voidaan tuoda laskettua tietoa päätöksentekoon ja osoittaa luonnon kestävä huomioiminen pellolta pöytään. Maitotilojen osalta biodiversiteettiä edistävät muun muassa lehmien laiduntaminen, lanta ja nurmen viljely. – Suomalaisilla maitotiloilla biodiversiteetin huomioiminen on muutenkin osa arkea. Peltojen laidoilta löytyy kivikasoja ja metsistä lahoavia puita, joissa eri lajit viihtyvät tai pihapiiristä linnunpönttöjä. Kaikilla nämä ylläpitävät ympäristön monimuotoisuutta. Tämä ei ole itsestään selvää muualla maailmassa, Arffman sanoo. Eläintenpidon väheneminen heikentää biodiversiteettiä Arffmanin mielestä kansainvälisesti biodiversiteetin mittaaminen ja tulosten esiin tuominen voi olla kansainvälisesti kilpailuvaltti suomalaiselle maataloustuotannolle, jolla osoitetaan, miten ympäristö ja luonto otetaan meillä huomioon. Envitecpolisin Arla-tiloilla tekemien selvitysten mukaan luomutiloilla biodiversiteetti oli erinomainen tai hyvä sekä tavanomaisilla tiloilla tulokset olivat hyviä. Arffman toteaa myös, että mikäli jollakin tilalla luovuttaisiin eläinten pidosta, sen vaikutukset lähiympäristön biodiversiteettiin ovat sitä heikentäviä. Istuu YK:n globaaleihin tavoitteisiin Arla Suomi Oy:n hankintajohtajan Sami Kilpeläisen mielestä yhteistyöryhmän maitotiloilla kahtena
10 |
MAITOA SUOMESTA 3 / 2021
olemaan biodiversiteetin tila maailmassa. Luonnon monimuotoisuuden edistäminen istuu hänen mukaansa hyvin Yhdistyneiden Kansakuntien (YK) määrittelemiin kestävän kehityksen kysymyksiin. – Maataloudelle ja maitotaloudelle on asetettu useita tavoitteita Euroopan unionin, poliitikkojen ja kuluttajien toimesta. Meillä on nyt käsillä tieteeseen pohjautuva aineisto biodiversiteetistä ja sen vaikutuksista suomalaisilta tiloilta.
Crista Hällforsin tilalla Lapinjärvellä tehtiin biodiversiteettikartoitus.
edellisenä vuonna tehdyt hiilijalanjälkeä mitanneet ilmastokartoitukset olivat ensimmäinen askel yhtiön globaalien strategisten tavoitteiden – hyvinvoiva planeetta ja hyvinvoivat ihmiset – toteuttamisessa. – Luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä Euroopan komissio ja Suomen ympäristöministeriö ovat korostaneet koko yhteiskunnan panosta. Euroopan ympäristökeskus (EEA) on todennut, että luonnossa esiintyvistä lajeista 50 prosenttia on riippuvaisia maataloudesta. Kilpeläinen uskoo, että koronapandemian, talouslaman ja ilmastonmuutoskeskustelun jälkeen seuraava iso globaali kysymys tulee
Biodiversiteetin edistämistä huomaamatta Yksi tiloista, joissa biodiversiteettikartoitus tehtiin, on Crista Hällforsin tila Lapinjärvellä Itä-Uudellamaalla. Maitotilan lehmissä on useita eri rotuja, minkä lisäksi tilalla on kanoja, lampaita ja kesäpossuja. Hällforsin tilalla on luonnon monimuotoisuudesta pidetty huolta aina – kuin huomaamatta. – Minut yllätti kartoituksessa se, että kaikki ne asiat, mitä olen tilan jokapäiväisessä elämässä aina tehnyt, ovat olleet luonnon monimuotoisuudelle hyväksi. En ole vain tullut sitä ajatelleeksi, hän toteaa. Useita toimia luonnon hyväksi Arla-konserni aikoo olla globaalisti hiilineutraali meijeri vuoteen 2050 mennessä. Suomessa yritys aikoo saavuttaa tavoitteen jo aiemmin. Arla Suomi Oy:n vastuullisuusjohtajan Saara Azbelin mukaan yrityksen käyttämät pakkaukset ovat 100-prosenttisesti metsäpohjaisia ja sen toimipaikoilla käytetään uusiutuvaa vesisähköä. Logistiikassakin yritys käyttää kuljetusautoja, jotka kulkevat biokaasulla. Biokaasun hyödyntäminen on ollut tapetilla elintarvike- ja meijerialoilla. Hankintajohtaja Kilpeläisen mukaan Arla-ryhmän maitotiloilla on ollut kiinnostusta biokaasun hyödyntämistä ja tuotantoa kohtaan, mutta paljon on kiinni siihen liittyvistä investointituista ja EUelvytysrahoista.
Kellä AIV, sillä onni Tilaa nyt AIV-irtoliuokset ja varmista tulevan kauden onnistunut rehunsäilöntä. AIV-asiakkaana sinun ei tarvitse arvailla säilöntäaineen tehoa – saat AIV Laatutakuun ja hyvät neuvot kaupan päälle.
Uusi tuote AIV Via! Uusi AIV Via vastaa muuttuvan ilmaston haasteisiin täydellä teholla. AIV Via on loistava valinta viljan ja palkoviljojen murskesäilöntään sekä esikuivatulle nurmisäilörehulle. Nyt murskesäilöntä onnistuu koko kosteusskaalalla!
Lue lisää: AIV.FI/VIA
Tuoteneuvonta
020 710 8484
© 2021 Eastman. Tässä viitatut Eastman-tuotemerkit ovat Eastmanin tai sen tytäryhtiöiden tavaramerkkejä tai niitä käytetään lisenssillä. ®-symboli merkitsee rekisteröityä tavaramerkkiä Yhdysvalloissa; tavaramerkit voidaan rekisteröidä myös kansainvälisesti. Tässä viitatut MAITOA SUOMESTA 3 / 2021 muut kuin Eastman-tuotemerkit ovat omistajiensa tavaramerkkejä. CARE-FIN-AN-13608 8/21
| 11
KESÄ 2021
Peltojen kasvukuntoon panostaminen näkyy nyt nurmen sadoissa TUIJA LINJAKUMPU
”A
loitimme maidontuottajina tilallamme seitsemän vuotta sitten ja asetimme yhdeksi tärkeimmäksi tavoitteeksi peltojen kasvukunnon parantamisen. Nyt se alkaa näkyä tuloksina, iloitsevat Marjo ja Olli Niemelä Ranualta. – Meillä on nurmenkorjuualaa reilut 60 hehtaaria ja käytämme nurmilajikkeina timotein lisäksi nurmi- ja ruokonataa saadaksemme syväjuurisista kasveista hyötyä maan rakenteen parantamiseksi sekä pienentääksemme riskiä kuivien kesien varalta. Kulunut kesä oli olosuhteiltaan loistava, mutta kuivina kesinä turvepellot ovat meille pelastus. Toki meillä on kivennäis- ja savimaitakin, mutta reilu kolmannes kuitenkin turvemaita. – Kasvukausi käynnistyi toukokuun loppupuolella noin viikko normaalia myöhemmin. Kesäkuun alku oli lämmin ja uusimme nurmia noin 20 hehtaarin alalta. Kylvöjen ja ensimmäisen nurmenkorjuun välillä oli vain viikko ja juhannuksena aloitimme ensimmäisen säilörehun korjuun, toteaa Olli Niemelä. – Teemme hyvää yhteistyötä naapurin isännän kanssa ja saimme säilörehun paaleihin neljässä päivässä. Tavoitteena oli saada sato kuivana ja siinä onnistuimme hyvällä suunnittelulla ja tehokkaalla korjuuketjulla. Ensimmäinen sato oli määrältään 530 000 kiloa tuorerehua kuiva-ainepitoisuuden ollessa yli 35. Meillä on seosrehuruokinta ja uskomme, että tulevalla sisäruokintakaudella rehun hyvä
12 |
MAITOA SUOMESTA 3 / 2021
laatu ja maittavuus tulevat näkymään myös tuotoksissa ja pitoisuuksissa, uskoo Marjo Niemelä. – Toinen säilörehun korjuu aloitettiin elokuun alkupäivinä ja korjuuala oli noin 80 hehtaaria. Isännän pahin painajainen venytti korjuuaikaa, toteaa Marjo Niemelä. – Paalauskone hajosi kesken paalauksen, mutta tässäkin tilojen välinen yhteistyö pelasti pahimmalta katastrofilta, toteaa Olli Niemelä. – Ajoittaiset sateetkin vaivasivat, mutta kokonaisuuteen voi olla ihan tyytyväinen. Toista satoa tuli 650 000 kiloa kuiva-aineen ollessa noin 30. – Kasvukauteen voimme olla tyytyväisiä, toteavat Olli ja Marjo. – Säihin emme voi vaikuttaa, mutta pystyimme vaikuttamaan rehun laatuun, säilyvyyteen sekä mahdollisimman suureen massaan ja onnistuimme tavoitteissamme. Meidän yrittäjyyshistoriassa saimme parhaimmat rehut ja levollisin mielin siirrymme kohti talvea, totevat Marjo ja Olli tyytyväisinä. Tilan pelloista noin kolmasosa on turvemaita.
”Paalauskone hajosi kesken paalauksen, mutta tilojen välinen yhteistyö pelasti pahimmalta katastrofilta.”
ENERGIATÄYDENNYSREHUT LEHMILLE KARJAN PROPYLEENI PLUS Märehtijöille ketoosiriskin vähentämiseen tarkoitettu propyleeniglykolivalmiste, joka kohottaa tehokkaasti veren sokeripitoisuutta ylläpitäen ruokahalua. Tuote sisältää myös mm. betaiinia ja nikotiiniamidia, jotka tehostavat maksan 10 toimintaa. kg
20 kg
210 kg
1050 kg
10 kg
230 kg
1200 kg
5 L
200 L
1000 L
TEHOMELASSIGLYKOLI PLUS Nestemäinen täydennysrehuseos lypsylehmille ketoosiriskin vähentämiseen. Sisältää veren sokeripitoisuutta kohottavia propyleeniglykolia ja glyserolia, maksan rasva-aineenvaihduntaa edesauttavaa koliinia ja pötsimikrobeille energiaa antavaa seosmelassia.
HIVELIC PROPPI 100 % 100 % propyleeniglykolivalmiste, johon lisätty hivenaineita. Erinomainen tuote akuutteihin ketoositilanteisiin. Soveltuu myös luomutiloille. Eläinlääkärin tulee luomutiloilla laatia lista ketoosin hoitoon tarkoitetuista valmisteista ja lista liittää osaksi maatilan luomusuunnitelmaa (eläintenhoitosuunnitelma).
Tiedustele tuotteita meijeristäsi MAITOA SUOMESTA 3 / 2021 | 13 puh. 010 402 7700, www.vilomix.fi
KESÄ 2021
Huonoin sato sitten vuoden 1999
”T
änä vuonna tilan viljasadot jäävät todella mataliksi. Varmaan noin 1 000–1 500kg:a/ha, Kimmo Jokela naurahtaa ja kertoo, että lypsynavetan rehustukseen pelloista noin 30 hehtaarilla viljellään kauraa ja ohraa. – Onneksi viimevuotista viljaa on jäljellä ehkä 3–4 kuukauden tarpeiksi, muuten oltaisiin ihan pulassa. Viljaruokintaa on silti vamasti pudotettava ja korvattava ostorehuilla. Ensi talvena ei hätyytellä tuotoshuippuja lypsävien kanssa, Jokela huokaa ja kertoo, että pääosa heidän maistaan ovat maaperältään savisia, joille kuivuus on märkyyttä pahempi vaiva. Karkearehuja Jokelan tilalla korjataan vuosittain normaalisti kol-
14 |
MAITOA SUOMESTA 3 / 2021
”Onneksi viimevuotista viljaa on jäljellä, muuten oltaisiin ihan pulassa.”
me satoa noin 50 hehtaarilta. tänä vuonna ensimmäinen sato oli kohtuullisen hyvä, mutta toinen sato jäi korjaamatta ja nurmille tehtiin lähinnä puhdistusniittoja. Kolmas sato on vielä syyskuun alussa korjaamatta, eikä pelloilla ole paikoin juuri 20cm ylittävää kasvustoa. – Toivotaan, että piakkoin korjattavasta kolmannesta sadosta saa-
Kimmo Jokela Orimattilan Mallusjoelta. Hänellä on lypsylehmiä noin 60kpl ja nuorta karjaa noin 50kpl.
daan vielä ykkössadon lisäksi muutaman kuukauden tarpeet, jotta pärjätään ensi syksyyn asti säilörehujen osalta. Kuivikeoljet joka tapauksessa loppuvat kesken, niitä pitää ostaa kyliltä, kun vain jostain löytyisi, Jokela toteaa. Vaihtoehtoja kartoitettava Jokelan tilalla isäntä on hyväntuulinen, vaikka aihe on vakava. Tuotannossa joudutaan miettimään erilaisia vaihtoehtoja ostorehujen, tuotostavoitteen ja eläinmäärän vähentämisen suhteen, jotta tällaisista rehuvuosista selvitään. – Vuonna 1999 oli yhtä huono satovuosi, silloin tästäkin ympäriltä moni lopetti maidontuotannon, Jokela muistelee, mutta toteaa sitten vähän kujeillen, että eiköhän me kuitenkin vielä muutama vuosi lehmien kanssa jatketa.
Pohjanmaalla kylvöaika vaikutti satotasoihin
M
aitoa Suomesta -lehti haastatteli eri puolilla Suomea maidontuottajia kesän näkymistä. Kaustisilta haastateltiin osuusmeijerin hallituksen jäsentä Asko Huntusta. – Rehua päästiin keräämään viikko ennen juhannusviikkoa. Sato oli todella hyvä. Toinen sato ei ollut hyvä eikä yltänyt edes normaalitasolle. Rehut kerättiin 27.7. aikoihin. Kuivuus vaikutti satotasoon erittäin paljon. Kolmatta satoa kerätään ehkä jostain lohkoilta, kertoi Asko syyskuun alussa. Ohraa oli Kaustisilla syyskuun alussa jo puitu ja ”ne lohkot, jotka oli kylvetty ennen sateita, jotka olivat toukokuun puolessa välissä, onnistuivat jotenkuten.” – Lohkot jotka kylvettiin sateiden jälkeen eivät lähteneet kasvamaan ja kokonaisuudessaan kesän ohrasato on noin kolmasosa normaalista. Kokkolassa maitoa tuottavan Mikael Wentjärven mukaan rehua tuli erittäin paljon ensimmäisessä sadossa joka kerättiin ennen juhannusta. – Toista satoa alettiin keräämään 20.7. ja se oli huono määrältään. Kuivuus ja kuumuus vaikuttivat huonoon satoon, kertoo Wentjärvi lisäten, ettei viljoja viljellä tänä vuonna ollenkaan.
Lähes normi viljasato Pedersören Forsbyyssa Pohjanmaan rannikolla haastateltiin Matts Joskittiä. – Päästiin keräämään ensimmäistä rehusatoa viikkoa aiemmin kuin normaalisti jo kesäkuun toisella viikolla. Satotaso ylitti kaikki odotukset, toteaa Joskitt. Toisen sadon pedersöreläiset keräsivät heinäkuun toisella viikolla ja satotaso oli sekä määrältään että laadultaan heikompi kuin ensimmäinen. – Kolmannen sadon keräämme syyskuun toisella viikolla, koska on luvattu poutaa, eli viikolla 36. Nyt näyttää että sato olisi parempi kuin toinen sato, arvioi Joskitt juuri ennen Matts Joskitt puimassa. sadonkorjuuta. Joskitteillä oli tänä vuonna viljelyksessä myös ohraa ja kauraa. – Satotaso oli noin 4 000 tonnia per hehtaari, kun normaalisti on noin 4 000–5 000 tonnia per hehtaari. Viljat puitiin viikolla 35. Kaiken kaikkiaan satotaso on alle normaalin verrattuna edellisiin vuosiin, laskeskeli Joskitt.
Sila-Bac® -tuotteet ennakkohintaan!
SÄILÖNNÄN UUSI SUUNTA Pioneer® SILA-BAC® -biologiset säilöntäaineet – kehitetty toimimaan Suomen olosuhteissa! Pioneer SILA-BAC® -valikoimasta löydät oikean tuotteen laadukkaan säilörehun ja murskeviljan valmistukseen. Tuotteen valinta tehdään korjattavan massan kuiva-aineen perusteella. Valikoimassa on tuotteet myös säilö-/hevosheinälle ja maissisäilörehulle. Sila-Bac -tuotteet ovat helppokäyttöisiä ja liukenevat erittäin hyvin pieneen vesimäärään. Tuotteet eivät vaadi kylmäsäilytystä ja ne sopivat erinomaisesti pienannosteluun. Uutta suuntaa edustaa Rapid React -tuotteet, joka vie rehunsäilönnän uudelle tasolle. Uudet patentoidut bakteerikannat mahdollistavat siilon avaamisen aikaisimmillaan jo kahden viikon päästä siilon sulkemisesta.
SILA-BAC®-TUOTTEET SYYS-LOKAKUUN AIKANA ENNAKKOHINTAAN ETU -15%!
LISÄTIETOJA MYYJÄLTÄSI • VERKKOKAUPPA: MAITOA SUOMESTA 3 /hankkija.fi 2021 | 15
KESÄ 2021
Ahvenanmaan hiekkamailla kuivuus vaivasi
M
onica Simosas ja Bjarne Bergman tuottavat maitoa Ahvenanmaalla. Maitoa Suomesta -lehti haastatteli Monicaa ja Bjarnea kesän kuulumisista satonäkymien osalta. Miten kylvöt onnistuivat keväällä? Häiritsivätkö sateet kylvöjä? – Aika huonosti, oli myöhäinen
”Kolmas sato oli taas vähän parempi.”
ja kylmä kevät. Sateita oli myös liikaa siihen ajankohtaan. Millainen oli ensimmäinen nurmisato? – Aika hyvä, kohtalainen sanoisin. Millainen oli toinen nurmisato? Tehtiinkö kolmatta satoa? – Toinen oli huonompi kuivuuden takia. Kolmas sato oli taas vähän parempi. Millainen viljasato oli? – Viljasato oli myös kohtalaisen huono tänä vuonna kuivuuden takia. Kauran sato oli vain 950 kiloa ja vehnän 2500 kiloa hehtaarilta. Millaiset maalajit tilan pelloilla on? – Maalaji on valtaosin Ahvenanmaalle tyypillinen hiekkainen, ja jonkin verran ”ruskeampaa” savimaata viljellään myös.
ANALYYSITULOKSET NOPEASTI Viljavuustutkimustulokset 3 viikossa Mikkelistä Rehut NIR-analyysinä 3 - 5 päivässä Hyödynnä veloitukseton maanäytteiden keräilypalvelumme n.130 eri maatalouskaupasta: www.eurofins.fi/agro/yhteystiedot/
16 |
MAITOA SUOMESTA 3 / 2021
P. 015 320 400 • PL 500 (Graanintie 7) • 50101 Mikkeli (lähetä rehunäytteet Mikkeliin) P. 044 5885 262 • Nuottasaarentie 17 • 90400 Oulu
www.eurofins.fi/agro • viljavuuspalvelu@eurofins.fi
Tehokkaat kotimaiset Lehmän-pastat MEIJERISTÄSI!
Itä-Suomessa huono viljasato
PÖTSI-pasta Vauhtia pötsin bakteeritoimintaan! Pakkaus 4 x 330 g
K
iteen ja Tohmajärven alueella viljasato jäi noin kahteen kolmasosaan normaalista. Ensimmäinen säilörehusato oli runsas ja hyvälaatuinen, mutta toinen sato jäi kuivuuden takia vaatimattomaksi. Kolmas sato on tehty syyskuulla varsin hyvänä määrältään ja laadultaan. Viljoista ainakin kauroja oli vielä puimatta syyskuun toisella viikolla. Maa oli ollut jo tätä ennen pari kertaa valkeana pakkasesta.
WEDHOLMS-TILASÄILIÖIDEN ETUJA: WEDHOLMS-TILASÄILIÖIDEN ETUJA: Maidon laatu: Maidon • Paras laatu: pesu monipuolisten säätöjen ja pyörivän • Paras pesuansiosta monipuolisten säätöjen ja pyörivän pesupään • pesupään Jäätymisenansiosta esto myös pienille maitomäärille • Jäätymisen esto myösosaava pienille huoltoverkosto maitomäärille Tukenasi Kylmäkärjen • Tukenasi Kylmäkärjen osaava huoltoverkosto Taloudellisuus: Taloudellisuus: • Nopea asentaa ja taloudellisin käyttää integroidun • Nopea asentaa ja käyttääansiosta integroidun kylmäkoneiston ja taloudellisin pesuautomatiikan ja pesuautomatiikan ansiosta • kylmäkoneiston Kysy lisätiedot myyjältä • Kysy lisätiedot myyjältä MYYNTI MYYNTI Taito Karihtala 0400 333 955 Taito Karihtala 0400 333 955 HUOLTO, KYLMÄKÄRKI OY HUOLTO, KYLMÄKÄRKI OY Järvelä: Jarkko Mäkelä 041 440 1172 Järvelä: Jarkko041 Mäkelä Tomi Mustasalo 440 041 1176440 1172 Tomi Mustasalo 041 440 Veli Pekka Poutanen 041 1176 440 1179 Veli Pekka Poutanen 440 1179 Hämeenlinna: Juha041 Karjalainen 041 440 1177 Hämeenlinna: Juha Karjalainen 041 1020 440 1177 Jyväskylä: Juha Mikkonen 040 450 Jyväskylä: Mikkonen 040041 450440 1020 Petäjävesi: Juha Markku Järvenpää 1174 Petäjävesi: Markku Perho: Ari Viitala 040Järvenpää 905 2552 041 440 1174 Perho: Ari Viitala 040 905 2552 Kaustinen: Pasi Leskinen 040 519 5756 Kaustinen: Leskinen 040 519333 5756 Toholoampi:Pasi Taito Karihtala 0400 955 Toholoampi: Karihtala 0400 Nivala: KimmoTaito Palovaara 0400 286333 781955 Nivala: KimmoHietala Palovaara 040048748 286 781 Oulu: Joonas 045 773 Oulu: Joonas Hietala 045 773 48748
Green Line KALSIUM-pasta
KALSIUM-pasta
Sopii myös luomutiloille! Poikimahalvausriskin pienentämiseen.
Markkinoiden tehokkain suun kautta annosteltava kalsiumvalmiste, kalsiumia 55 g/tuubi.
KETOOSI-pasta
FOSFORI-pasta
Sopii myös luomutiloille! Kun lehmä ei syö!
Täydennysrehu fosforin puutostiloihin naudoille.
pH-Pasta
MAGNESIUM-pasta
Nopea apu happaman pötsin ja juoksutusmaha haavaumariskin pienentämiseen.
Sopii myös luomutiloille! Kun on riski laidun halvaukseen, myös sisä ruokinnassa.
HIILI-pasta
Vasikan HIILI-geeli
Nopeasti vaikuttava täydennysrehu lehmille ja vasikoille ripulin, suolistohäiriöiden ja myrkytystilan yhteydessä.
Nopeasti vaikuttava täydennysrehu vasikoille ripulin, suolistohäiriöiden ja myrkytystilan yhteydessä. Kiinteyttää lantaa.
Pakkaus 6 x 380 g
Pakkaus 4 x 330 g
Pakkaus 4 x 430 g
Pakkaus 4 x 335 g
Toimittaja
puh. 020 765 9580 www.teollisuushankinta.fi
Pakkaus 4 x 390 g
Pakkaus 4 x 370 g
Pakkaus 4 x 390 g
Pakkaus 4 x 360 g
Valmistaja
MAITOA SUOMESTA 3 / 2021
| 17
www.finncow.fi
KOLUMNI Tuomas Koivuniemi
Onko Maitotilojen pakko tuottaa litroja vai kannattaisiko tuottaa pitoisuuksia? Mitäpä jos tuottaisimmekin vähemmän litroja ja saisimme jopa paremman katteen maidosta, kun miettisimme rehustusta pitoisuuksien kannalta, kirjoittaa Arla Suomi -yhteistyöryhmän puheenjohtaja Ari Hänninen.
O
tsikon ajatuksia olen pyöritellyt mielessäni, kun kesän helteet veivät niin ennustetut maitomäärät kuin myös maidon pitoisuudet. Lisäksi toinen säilörehusato jäi puoleen ja viljoistakin saatiin vain kaksi kolmasosaa normaalista sadosta. Miten nyt selvitä talven yli ilman, että rahaa virtaisi rehuteollisuudelle kalliiden energiarehujen muodossa? Onko mahdollista, että maitolitrojen sijasta ajattelisimme maidonpitoisuuksia? Tätä vastaan sotii ajatus siitä, että C-alueen litratuki on sidottu tuotettuihin litroihin. Mutta paljonko se oikeasti vaikuttaa viivan alle, jos kokonaisuudesta saataisiin kannattava ilman kalliita ostorehuja? Tätä pyörittelin mielessäni ja tein siitä jonkunlaisen laskelman Excel-taulukkoon. Ajatellaanpa teoreettisesti kokonaisuutta. Meijerit tarvitsevat maitoa vuoden ympäri, mutta kesällä maidonkulutus laskee, kun koulut ovat kiinni ja kesälomat alentavat juotavan maidon menekkiä. Ke-
18 |
MAITOA SUOMESTA 3 / 2021
”Miten nyt selvitä talven yli ilman, että rahaa virtaisi rehuteollisuudelle?” väällä kulutus on normaalia ja syksyllä monesti maitoa menisi enemmänkin jalostuksen läpi. Mitäpä jos tuottaisimmekin vähemmän litroja ja saisimme jopa paremman katteen maidosta, kun miettisimme rehustusta pitoisuuksien kannalta? Jo kymmenyksen nousu rasvassa ja valkuaisessa an-
KOLUMNI
taa lisähintaa lähes 1 snt. Kahden kymmenyksen nousu lähes 2 snt jne. Lisäksi jos mietimme rehustusta, niin sieltä olisi saatavissa säästöä. Jos voisimme nipistää energian saantia ja lisätä kuidunsaantia eli pienentää väkirehuprosenttia, niin yleensä tällä kombinaatiolla pitoisuudet kasvavat, mutta maidon määrä pienenee. Tällöin olisi tarkasteltava tuotostavoitteita, koska monet ruokinnan laskennassa käytettävät ohjelmat optimoivat lehmien energian saannin juurikin tuohon tuotostavoitteeseen. Tässä ajatusmallissa on tärkeää selvittää kotoisten rehujen riittävyys ja laskea kumpaako kautta olisi taloudellisempaa edetä, pitoisuuksien vai litrojen. Jos litrojen saaminen edellyttää väkirehuprosentin nostoa, se yleensä tarkoittaa myös rahansiirtoa rehuteollisuudelle. Jos taas pitoisuuksia nostamalla saadaan väkirehuprosenttia pienennettyä tarkoittaa se suoraa tulon lisäystä tuottajan kassaan.
Esimerkkilaskelmassa C1-alueen n. 70 lehmän tila tuottaa maitoa vuodessa 795 000 litraa (R%4,3 ja V%3,3) saa tila maidosta liikevaihtoa n. 291 000€. Jos tila tuottaisikin maitonsa taulukossa mainitulla D-pitoisuuksilla, saisi tila samasta maidosta noin 26 000€ enemmän. Jos tilalla kuitenkin mietittäisiin kokonaisuutta, niin tilalla tuotettaisiinkin D-pitoisuuksista maitoa 70 000 litraa vähemmän ja väkirehuprosentti olisi vain 46 %, jolloin rehukustannukset vähenisivät 47 700€, jäisi tilan kassaan 42 534€ enemmän katetta kuin A-vaihtoehdolla. Lisäksi litrojen väheneminen maidonjalostuksesta antaisi liikkumavaraa pienemmän kulutuksen kuukausille ja turvaisi parhaimman mahdollisen hintatason tuottajille ympäri vuoden.
P.S Oheinen laskelma on suuntaa antava ja fiktiivinen ajatusmalli, jolla on tarkoitus herättää ajatuksia. MAITOA SUOMESTA 3 / 2021
| 19
FUUSIO
Laaksojen Maitokunta ja Paavolan Osuusmeijeri yhteen vuodenvaihteessa TUOMAS KOIVUNIEMI
P
ohjoispohjalaiset maidontuotantoosuuskunnat yhdistävät voimansa, kun Paavolan Osuusmeijeri sulautuu osaksi Laaksojen Maitokuntaa. Molempien osuuskuntien osuuskuntakokoukset ovat hyväksyneet sulautumissuunnitelman heinäkuussa. Osuuskuntien yhteenlaskettu maidontuotantomäärä tulee olemaan hieman yli 28 miljoonaa litraa. Osuuskunnat ovat tehneet jo parikymmentä vuotta yhteistyötä. Paavolan Osuusmeijerin hallituksen puheenjohtajan Jukka Karhumaan mukaan siikajokisella meijerillä ei ole ollut omaa henkilökuntaa, vaan lähes kaikki palvelut on ostettu Ylivieskassa toimivalta Laaksojen Maitokunnalta. Parin vuoden rakennustyö Paavolassa tuottajamäärä on supistunut kolmessa vuodessa yhdestätoista (2018) kuuteen (2020), vaikka maitomäärä on pysynyt noin viidessä miljoonassa litrassa. Karhumaa arvioi meijerin maitomäärän putoavan 4,5 miljoonaan litraan. – Kun tuottajien määrä meni niin pieneksi, ei katsottu järkeväksi pyörittää omaa osuuskuntaa. Yhdistymisestä hyötyvät molemmat osapuolet, Karhumaa sanoo. Mies heittää kuvaavan esimerkin
20 |
MAITOA SUOMESTA 3 / 2021
maidontuotannon kehityskaaresta viiden vuosikymmenen ajalta. – Vuonna 1970 osuusmeijerillä oli tuottajia 500 ja tuotettu maitomäärä oli 5,9 miljoonaa litraa. Osuuskuntien hallinnossa yhdistymistä suunniteltiin ja rakennettiin pari vuotta. Paavolan tuottajien edustaja aloittaa uuden osuuskunnan hallituksessa ensi vuoden alussa. Karhumaa näkee yhdistyneen Laaksojen Maitokunnan tulevaisuuden myönteisenä, vaikka ennakoikin tuottajamäärän vähenevän. – Maitomäärä pysynee suunnilleen samana ja se voi ehkä vähän noustakin. Yhdessä saamme tehostettua toimintaa ja hallintokuluja pienemmäksi, ja näin parannettua tilityskykyä, hän sanoo. Investointien myötä maitomäärä kasvaa Laaksojen Maitokunnan hallituksen puheenjohtaja Mikko Kortteen mukaan ensimmäisiä tunnusteluja yhdistymisestä Paavolan Osuusmeijerin kanssa tehtiin viitisen vuotta sitten. Osuuskuntien pitkäaikainen palveluyhteistyö loi hyvät edellytykset yhdistymisneuvotteluille. – Näin ollen isoja vääntöjä ei ollut. Paavolan tuottajien osalta vain meijerin nimi vaihtuu, sillä palvelut on aiemminkin tuotettu Laaksojen Maitokunnan toimesta. Nyt hallin-
Jukka Karhumaa (ylhäällä vas.) aloittaa vuoden alussa Laaksojen Maitokunnan hallituksessa aluksi ns. seurantajäsenenä ja jäsenyys tulee viralliseksi seuraavan osuuskuntakokouksen päätöksellä. Hallituksen puheenjohtajana jatkaa Mikko Korte ja Marko Sorvisto valittiin varapuheenjohtajaksi.
nosta säästetään ja ei tarvitse tehdä kahden osuuskunnan kirjanpitoa, Korte toteaa. Laaksojen Maitokunnan maitomäärä oli viime vuonna noin 23,5 miljoonaa litraa ja tuottajia oli 58 henkeä. Korte uskoo maidontuotannon määrän kasvuun fuusion myötä, sillä useat tilat ovat investoineet oman toimintansa kehittämiseen. – Uskon, että tänä vuonna maitomäärä hieman kasvaa. Osuuskunta pärjää, kun tuottajat voivat hyvin. Laaksojen Maitokunnan tavoitteena on maksaa tuottajilleen maan parasta maidon hintaa, hän linjaa. Pohjois-Pohjanmaa on vahvaa maitoaluetta Niin Karhumaa kuin Kortekin näkevät maidontuotannon tulevaisuuden Pohjois-Pohjanmaalla. – Pohjois-Pohjanmaa on voimakasta maatalousaluetta, joten maidontuotanto tulee säilymään täällä vahvana. Tilakoko tulee edelleen kasvamaan, mutta pieneltä alueelta saadaan paljon maitoa, Karhumaa sanoo. Pohjois-Pohjanmaalla maidontuotanto on avainala. Korte toteaa, ettei pohjoisessa viljasta ole saatavilla sellaista kannattavaa satotasoa. – Meillä on täällä hyvät multa- ja turvemaat, jotka sopivat nurmelle eli märehtijöitä se vaatii.
Me
terveitä sorkkia
DeLaval keräävä lantarobotti UUTUUS DeLavalin lantarobotti työskentelee kellon ympäri puhdistaen lantaa lehmiesi sorkkien alta ja voit olla varma, että olet tehnyt parhaasi karjasi sorkkaterveyden eteen. Lantarobotti on helppo asentaa ja ottaa käyttöön ja reittien aikataulutus on suunniteltu lisäämään joustavuutta tilasi työtapoihin. Se toimii itsenäisesti vähentäen sinun työkuormitustasi, häiritsemättä lehmiä. Navetastasi tulee parempi paikka sinulle, työntekijöillesi ja lehmillesi.
FUUSIO
DeLaval RM37F-parsipeti UUTUUS
Uuden premium RM37F-parsipetimaton ja sen 25 mm:n pehmusteen ansiosta voit olla varma lehmiesi makuumukavuudesta. Levätessään lehmillä on parhaat olosuhteet parantaa maitotuotostaan ja palautua sorkkien rasituksesta. Parsimaton pitkien sivujen palapelireunat tekevät asennuksesta helppoa ja saumatonta. Erinomainen makuumukavuus saavutetaan 25 mm vaahtomuovipehmusteella.
PARANTAA PARREN PUHTAUTTA
SORKANHOITOAINE EASYSTRIDE 20 L
DRYMAXX™ 22 KG
SORKKAKYLPYALLAS DELAVAL
NORM. 253,00 | AL741007861 (9,95 €/L)
NORM. 44,10 | AL92067004
NORM. 376,00 | AL4787027097
Turvallinen ja tehokas sorkanhoitoaine. Voidaan käyttää sorkkakylpynä ja sumutteena. Jättää sorkkiin sinisen merkkivärin.
Tehokas kuivikkeen lisäaine. Imee kosteutta jopa 140 % oman painonsa verran. Turvallinen käyttää, ei ruostuta, syövytä tai ole myrkyllistä.
Muovinen sorkkakylpyallas voidaan sijoittaa kulkuväylälle. Helppo tyhjentää ja puhdistaa. Hygieeninen. Koko 200x85x15 cm.
LÄMMITETTÄVÄ JUOMA-ALLAS PT11
TALVINAUHA B40 200 M
ERGO-VARSI ALUMIINIA 1700 MM
NORM. 462,00 | AL89712440
NORM. 77,00 | AL88154301
NORM. 32,30 | AL98880139
Eristetty juoma-allas uimuriventtiilillä. Pitää juomaveden sulana erittäin hyvin. Vastuksen teho 500 W. Sisäänrakennettu termostaatti.
Laadukas ja kestävä talvinauha keskisuureen/ suureen aitaukseen. Hyvä johtavuus, hylkii lunta ja erottuu talvella maastosta. UV-suojattu.
Kevyt ja kestävä alumiinivarsi.
199,-
399,-
35,-
72,-
VALIKOIMAT VAIHTELEVAT MYYMÄLÖITTÄIN, OSA TUOTTEISTA TILAUSTUOTTEITA. TARJOUKSET VOIMASSA 31.10.2021 ASTI. KYSY LISÄÄ LÄHIMMÄSTÄ HANKKIJAN MYYMÄLÄSTÄ TAI OMALTA DELAVAL-TARVIKEMYYJÄLTÄSI! HANKKIJA.FI JA DELAVAL.COM/FI
290,-
25,-
MAITOA SUOMESTA 3 / 2021
| 21
HYVINVOINTILUPAUS
ARLA TUO MAITOTÖLKKEIHIN LEHMIEN HYVINVOINNISTA KERTOVAN MERKIN Arla Suomi antaa hyvinvointilupauksen eläimille ja kuluttajille ja toi heinäkuun lopussa kauppojen maitohyllyille uudenlaisella merkillä varustetut maitotölkit. Vapaiden, laiduntavien ja talviulkoilevien lehmien maidot tunnistaa nyt entistä helpommin. SIRPA RINNE
– Ilman hyvinvoivia lehmiä mikään asia tilalla ei suju. Lehmien hyvinvointi tuo siis hyvinvointia myös maidontuottajalle, kertoo Arlan maidontuottaja ja maatalousyrittäjä Jyrki Peltola.
22 |
MAITOA SUOMESTA 3 / 2021
HYVINVOINTILUPAUS
A
rla Suomi panostaa lehmien lajityypillisen käyttäytymisen edistämiseen, sillä se lisää lehmien hyvinvointia. Lajityypillistä käyttäytymistä tukevat lehmien liikkuminen vapaana pihatossa, laiduntaminen ja talviulkoilu. Heinäkuun lopusta lähtien uudistetut tuotteet tunnistaa kaupan maitohyllyssä Vapaat & laiduntavat lehmät -merkistä. – Vapaus tarkoittaa, että lehmät elävät pihatossa ja liikuskelevat va-
paasti. Kesäisin laidunnetaan ja ruokaillaan tuoreella laidunnurmella, talvisin ulkoillaan säiden ja lehmien omien mieltymysten mukaan. Etenkin laidunnus ja talviulkoilu tukevat vahvasti lehmän lajityypillistä käyttäytymistä ja edistävät siten niiden hyvinvointia, kertoo Arlan Brand & Category Manager Laura Kandell. Uusi merkki tulee ensimmäisenä Arlan kuuteen maitoon. Ne ovat kevytmaito, Yhden tilan luomu kevyt- ja täysmaito sekä luomutuotteista rasvaton, kevyt- ja täysmaito.
Matka alkaa maidoista ja laajenee Arlan muihin tuotteisiin Kuluttajia kiinnostaa entistä enemmän, voivatko eläimet hyvin ja miten eettistä niiden kohtelu on. Uusi merkki vastaa tähän ja auttaa tekemään parempia valintoja maitohyllyllä helpommin. Eläinten hyvinvointi on Arlalle tärkeä teema ja se halutaan tehdä näkyväksi jo olemassa oleviin tuotteisiin erillisten arvotuotteiden sijaan. Nyt uudistuvien maitojen lisäksi merkin piiriin saadaan muita tuotteita tulevan syksyn ja kevään 2022 aikana. – Maito ja maitotuotteet ovat kiinteä osa suomalaisten arkea.
MAITOA SUOMESTA 3 / 2021
| 23
HYVINVOINTILUPAUS
Maitoa juodaankin Suomessa Luken selvityksen mukaan 102 litraa vuodessa henkeä kohden. Vapaan & laiduntavan lehmän merkki tulee nyt ensimmäiseksi maitoihimme, mutta teemme jatkuvasti töitä sen eteen, että voimme lunastaa hyvinvointilupaukset yhä useammassa tuotteessamme, kertoo Laura Kandell. Kun lehmä saa olla lehmä, koko ketju voi paremmin Eläinten hyvinvoinnin lisäksi Arla panostaa ympäristötekoihin esimerkiksi parempien pakkausten ja maitotiloilla tehtävien tutkimusten avulla. Hyvinvoiva planeetta, ihmiset ja eläimet ovat Arlan strategian kulmakiviä, ja lehmien hyvinvointi on mai-
24 |
MAITOA SUOMESTA 3 / 2021
dontuotannon perusta. – Ilman hyvinvoivia lehmiä mikään asia tilalla ei suju. Lehmien hyvinvointi tuo siis hyvinvointia myös maidontuottajalle, kertoo Arlan maidontuottaja ja maatalousyrittäjä Jyrki Peltola. Lehmien hyvinvointi heijastuu isossa kuvassa koko tilaan ja luonnon monimuotoisuuteen. Tänä kesänä Arlalle maitoa tuottavilla 30 suomalaisella tilalla on tehty biodiversiteettiselvitys. Tulosten perusteella lähes kaikilla mitatuilla tiloilla biodiversiteetti on hyvällä tai erinomaisella tasolla. Envitecpolis Oy:n toteuttaman tutkimuksen mukaan erityisesti lehmien lajityypillisestä käyttäytymisestä laiduntaminen on biodiversiteetin kannalta superteko.
JALOSTUS
Lisää pitoisuuksia indekseillä HEINI RIIPI Laatukoordinaattori, Arla Oy
K
un koostumushinnoittelu muuttui muutama vuosi sitten, etenkin maidon rasvapitoisuus puhutti maidontuottajia. Ruokinta on ollut keskiössä, mutta maidon pitoisuuksia ei nosteta pelkästään ruokinnalla, vaan kokonaisuus ratkaisee. Pitoisuuksiin voi, ja kannattaa vaikuttaa ruokinnan lisäksi myös jalostuksen keinoin. Ominaisuuden periytymisaste eli heritabiliteetti (h2) kuvaa, kuinka suuri osuus eläinten välisestä vaihtelusta tietyssä ominaisuudessa johtuu perintötekijöistä. Jos ominaisuuden periytymisaste on suuri, ympäristötekijät eivät juuri vaikuta ominaisuuteen, ja periytymisasteen ollessa pieni, ympäristötekijöillä on suurempi vaikutus eläinten välisiin eroihin. Maidon rasva -ja valkuaispitoisuuksilla on kohtuullinen periytymisaste, tutkimusten mukaan jo-
Grafiikka havainnollistaa jalostusarvoltaan eritasoisia eläimiä tietyssä ominaisuudessa. Jalostusarvoltaan keskitason eläimiä on eniten, joten käyrän huippu on keskellä. Jalostusarvoltaan keskitasoa parempia eläimiä on vähemmän (käyrän oikea häntä) ja vastaavasti myös keskitasoa huonompia eläimiä on vähemmän (käyrän vasen häntä). Normaalijakaumassa 68% eläimistä on jalostusarvoltaan keskitasoa (90-110 välillä) Keskitasoa parempia (yli 110) eläimiä on koko populaatiosta 16% ja vain 2,5% ylittää 120 indeksipisteen rajan. Vastaavasti samat osuudet 16% ja 2,5% koskevat myös jalostusarvoltaan huonompia eläimiä.
68% 16%
16%
2,5%
2,5% 80
90
100
110
120
pa 0,4. Tämä tarkoittaisi että noin 40 prosenttia eläinten välisestä vaihtelusta maidon pitoisuuksissa johtuisi niiden perimästä. Kohtuullisen periytymisasteen ansiosta pitoisuudet ovat ominaisuuksia, joiden kehittymiseen voidaan vaikuttaa suunnitelmallisella jalostuksella. Huomio indekseihin Jos tilatasolla halutaan parantaa maidon pitoisuuksia, tulee jalostuksessa kiinnittää huomiota sonnivalintoihin, ja erityisesti sonnien rasvaindekseihin. Lypsykarjalla jalostusarvon ennuste tietyssä ominaisuudessa ilmoitetaan indeksinä. Indeksien avulla on helpompi verrata saman eläimen eri ominaisuuksia tai eri eläinten samoja ominaisuuksia keskenään. Indeksissä alkuperäisen mittayksikön jalostusarvon ennuste on muunnettu vastaamaan normaalijakaumaa, jonka keskiarvoksi on asetettu 100 indeksipistettä. Useimmissa ominaisuuksissa suurempi indeksiluku tarkoittaa eläi-
Syksyn
Kivennäiset ja vitamiinit
men perinnöllistä paremmuutta ominaisuudessa. Esimerkiksi jos sonnin rasvaindeksi on 100, se on perinnöllisesti keskitasoa tässä ominaisuudessa. Jos indeksiluku on 120, se on perinnöllisesti keskitasoa parempi rasvan suhteen. Jalostus vaatii pitkäjänteisyyttä Tilatasolla jalostus vaati suunnittelua ja pitkäjänteisyyttä, sillä jalostuksen tulokset näkyvät vasta nykyisen lehmäsukupolven jälkeläisten tullessa lypsyyn. Jalostuksessa on aina huomioitava kokonaisuus, jotta saadaan kestäviä ja hyvin tuottavia lehmiä. Tuotosominaisuuksien lisäksi tulee kiinnittää huomiota muun muassa rakenneominaisuuksiin, esimerkiksi jalka- ja utarerakenteeseen ja paritettavien yhteensopivuuteen keskenään. Lisäksi on tärkeää että lehmät tuottavat pitoisuuksia maitoon koko geneettisellä kapasiteetillaan, jonka mahdollistaa oikeanlainen ruokinta ja hyvät olosuhteet.
TIMAINEN KO
Saat Blåkläderin Hybridipaidan kaupan päälle kun ostat: 2 lavaa kivennäisiä ja vitamiinia tai 3 suursäkkiä Polar Ape kivennäistä tai 3 tonnia Presiis-kivennäistä tai 4 lavaa Denkamilk-juomarehua! MAITOA SUOMESTA 3 / 2021
Oy Feedex Ab, Teollisuuskatu 4, 68800 Kolppi puh. 020 1984 820
| 25
Lue lisää: www.feedex.fi
BIOKAASU
Biokaasu voi sopia monenlaisille tiloille SAMI KILPELÄINEN
S
uomen Biokierto ja Biokaasu ry:n hallituksen puheenjohtaja Mika Arffman esitteli Arla Suomi yhteistyöryhmän johtajistolle biokaasualan mahdollisuuksista maitotiloille. Envitecpolis Oy:n toimitusjohtajana toimivan Mika Arffmanin mukaan korotetut investointituet ovat nyt haettavissa tilakohtaisille biokaasuinvestoinneille ja alalla on tällä hetkellä hyvä imu, mikä antaa myös mahdollisuuden investointikustannusten alentumiseen. Työ- ja elinkeinoministeriön vuonna 2020 tekemässä Biokaasuohjelmaa valmistelevan työryhmän loppuraportissa kiinnitettiin ansiokkaasti huomioita, että ”maatalous tuottaa monia erilaisia biokaasun raaka-aineeksi soveltuvia massoja. Näitä ovat mm. erilaiset nurmet, lanta sekä tiloilla tuotannossa syntyvät sivujakeet kuten naatit, olki sekä lajittelu- ja kauppakunnostuksessa muodostuvat jakeet. Huomionarvoista on, että Suomen biokaasutuotannon sekä energia- että ravinnekiertojen potentiaalista merkittävin osuus on nimenomaan maatalouden biomassoissa (Taulukko 1).” Maatalousperäisestä raaka-aineesta tuotetun uusiutuvan energian osuus uusiutuvan energian kokonaistuotannostamme on raportin mukaan toistaiseksi hyvin
26 |
MAITOA SUOMESTA 3 / 2021
Taulukko 1. Suomessa vuosittain muodostuvat biokaasutuotantoon ja ravinteiden kierrätykseen soveltuvat biomassat. Arvion on toteuttanut Luonnonvarakeskus. Saatavilla oleva määrä (t/a)
Typpi (t/a)
Fosfori (t/a)
Kotieläinten lanta
15 500 000
74 600
18 500
3,94
Säilörehunurmi*
3 485 000
26 765
3 030
3,29
LHP ja suojavyöhykkeiden nurmi
1 210 600
6 300
970
1,22
Olki**
2 840 400
12 800
2 560
6,76
Yhdyskuntien puhdistamoliete***
4 725 000
8 300
4 540
0,27
Yhdyskuntien biojäte****
357 400
2 200
400
0,41
Teollisuuden biohajoavat jätteet
337 200
2 240
770
0,19
24 970 600
133 205
30 770
16,08
Biomassa
Yhteensä
Energiapotentiaali biokaasuna (TWh/vuosi)
* viljelyala 205 000 ha, keskisato 17 t/ha tuorepainona ** 20 % poistettu arviona tällä hetkellä kuivikkeeksi korjattavana osuutena *** puhdistamoliete ennen tiivistystä ja kuivausta, kuiva-ainepitoisuus 3,2 % **** erilliskerätyn biojätteen määrä, joka on tällä hetkellä noin 40 % syntyvästä
pieni: ”Maatalouden päätehtävä onkin ruuan tuottaminen, mutta sen ohessa syntyy sivuvirtoja myös muuhun käyttöön, kuten energian tuottamiseen. Toisaalta lanta toimii jo nykyisellään tärkeimpänä ravinteiden kierrätyksen massana. Sen käyttö tosin rajautuu vielä vahvasti lannoitekäyttöön ilman prosessointia ja Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan vain noin 6 % Suomen lannoista tällä hetkellä prosessoidaan. Tästä biokaasutuotannon osuus on 1,4 %.” Mika Arffman oli itse mukana
työryhmässä ja pitää tärkeänä saavutuksena, että biokaasu otettiin osaksi liikennepolttoaineiden jakeluvelvoitetta tänä kesänä tehdyllä eduskunnan päätöksellä, joka pohjautui työryhmän esitykseen: – Biopolttoaineiden energiasisällön osuus jakelijan kulutukseen toimittamien moottoribensiinin, dieselöljyn ja biopolttoaineiden energiasisällön kokonaismäärästä (jakeluvelvoite) tulee olla vähintään 18 prosenttia tänä vuonna ja se nousee 1,5 prosenttia vuosittain ja on vuonna 2029 vähintään 30 prosenttia, kuvaa Arffman bio-
BIOKAASU
polttoaineiden kysynnän vahvistumista. Lantaa ja nurmea Arla Suomi -yhteistyöryhmä kannustaa tiloja olemaan yhteydessä omiin hankintameijereihin biokaasuinvestoinneissa, sillä usein investointien pullonkaulaksi on muodostunut koko tuotannon myyminen. Arla Suomi -yhteistyöryhmä auttaa tiloja löytämään biokaasulle ostajan eli markkinan. Arffman kertoo vielä reilu vuosi sitten ennen investointitukien tukitasojen korotusta tälle vuodelle investointien olleen heikosti kannattavaa. Nyt tilanne on parantunut. – Tavoitteena on, että maatilojen ja muun hajautetun tuotannon merkitys osana valtakunnallista energiaverkkoa kasvaa. Energiantuotanto maatiloilla, kylissä ja muissa maaseututaajamissa ja haja-asutusalueilla tulisi suunnitella osaksi arvoketjuja, joissa esimerkiksi lanta ja osa nurmikasvi- ja muista biomassoista käsitellään biokaasulaitoksissa ja mädäte prosessoidaan kierrätyslannoitevalmisteiksi. Nämä voidaan käyttää joko osallistuvilla tiloilla tai myydä niiden ulkopuolelle, samoin tuotettu energia voidaan käyttää paikallisesti tai myydä esim. Arlan kautta, sanoo Arffman. – Tilakohtaisesti biokaasun tuotanto on maatilan kannalta mielekästä, jos se tuottaa tilalle ta-
”Tilakohtaisesti biokaasun tuotanto on maatilan kannalta mielekästä, jos se tuottaa tilalle taloudellista lisäarvoa.” loudellista lisäarvoa. Energia on ensisijaisesti tilalle kustannus, jota voidaan pienentää omalla lämmön, sähkön tai konepolttoaineen tuotannolla. Kaasua voidaan käyttää jalostamattomana omaan lämmöntuotantoon tai korvaamaan tilan omaa sähköntarvetta tuotantosuunnan energiatarpeesta riippuen. Myös liikennepolttoaineena kaasulle on syntymässä raskaassa liikenteessä kysyntää, arvioi Arffman. Isoilla tiloilla ja tilojen yhteisissä laitoksissa tuotetun biokaasun määrä voi nousta liikennepolttoainetuotannon mahdollistavaksi tilakohtaista toimintaa paremmin. 300 lehmää ja 300 ha nurmea Maatiloilla biokaasulaitosten investointi kannattaa mitoittaa laitteiden investointikustannusten mukaan. Arffmanin mukaan 300 lehmän ja 300 nuoren karjan lisäksi 300 hehtaarilta kerättävä kaksi nurmi-
rehusatoa tuottaa energiaa jo 5–6 GWh. – Se vastaa dieseliksi muutettuna jo noin 500 000 litran vuosituotantomäärää, Arffman avaa lukuja. Vuonna 2017 biokaasua tuotettiin yhteensä noin 172 miljoonaa kuutiota. Biokaasusta tuotetun lämmön osuus oli 520 GWh ja sähkön 178 GWh. – Merkittävä osa kaasusta tulee edelleen kaatopaikoilta. Vuosikymmenen alusta lähtien reaktorilaitosten tuottaman kaasun määrä on kuitenkin ollut kasvussa ja vuonna 2017 niillä tuotettiin yhteensä noin 500 GWh energiaa. Tämä oli noin 23 % edellisvuotta enemmän, avaa Arffman nykyistä biokaasun tuotantoa Suomessa. Valtaosa kasvusta liittyy teollisen mittakaavan laitoksiin. Myös maatiloilla on kasvavaa kiinnostusta biokaasulaitoksia kohtaan. Tuotetusta energiasta vasta noin 30 GWh kulutettiin liikenteessä. Suomen Biokaasulaitosrekisterin mukaan Suomessa oli vuonna 2017 yhteensä 15 maatilamittakaavan reaktorilaitosta ja 25 teollisen mittakaavan yhteismädätyslaitosta. Lisäksi biokaasua jätevedenpuhdistamoilla tuottavia laitoksia oli 20. Viime vuosina maatiloille on noussut kiihtyvällä tahdilla tilakohtaisia laitoksia. Vuoden 2017 jälkeen maatiloille onkin noussut noin kymmenkunta tilakohtaista biokaasulaitosta. MAITOA SUOMESTA 3 / 2021
| 27
28 |
MAITOA SUOMESTA 3 / 2021
TERVEYS
Harrastuksena verenluovutus – ”Pelasta elämä luovuta verta”
”S
uomessa tarvitaan joka arkipäivä 800 verenluovuttajaa, jotta potilaat saavat tarvitsemansa verivalmisteet. Verivalmisteita tarvitaan esimerkiksi leikkauspotilaiden, onnettomuusuhrien, syöpää sairastavien ja keskoslasten hoitoon. Luovuttamalla verta voit pelastaa toisen ihmisen hengen. Tervetuloa hengenpelastajaksi!” Näin todetaan Suomen veripalvelujen verkkosivuilla. Veripalvelun mukaan vapaaehtoiset luovuttajat auttavat Suomessa vuosittain noin 40 000 potilasta. Koska verta ei voi korvata keinotekoisesti, luovutettu veri on monille vakavasti sairaille todellinen elinehto. Uusia verenluovuttajia tarvitaan siksi jatkuvasti. 117 kertaa Arla Itä-Suomen hankintapäällikkö Jouni Tahvanaisella verenluovu-
tuskertoja on 117. – Kerralla luovutetaan 0,5 litraa verta, joten olen luovuttanut jo 58,5 litraa. Ison maitotonkan verran, kertoo Tahvanainen. Verenluovutukseen vaikuttaa myös luovutusväli. Miehillä se on 60 vuorokautta ja naisilla 90 vuorokautta. Verenluovutus kestää yleensä Tahvanaisen kokemuksen mukaan noin 5–10 minuuttia. – Luovutuksen jälkeen hartiajumit katoavat, toteaa Tahvanainen hänen omista kokemuksistaan verenluovutuksesta. Luovutetusta verestä valmistetaan punasoluvalmisteita leikkauspotilaille, verihiutalevalmisteita syöpäpotilaille ja plasmalääkettä leikkauspotilaille. – Luovutuksen jälkeen on kevyt olo ja hyvä mieli, toteaa Tahvanainen lisäten kannustuksen muillekin tutustua asiaan verkkosivuilla veripalvelu.fi.
MPÖ Plus
Vallankumouksellinen työkonediesel vaativiin olosuhteisiin MPÖ PLUS -TYÖKONEDIESEL on ensimmäinen erityisesti työkoneiden dieselmoottoreille suunniteltu moottoripolttoöljy. Sen laadukkaat lisäaineet puhdistavat polttoainejärjestelmää ja myös pitävät sen puhtaana. Puhdas moottori pääsee käymään täydellä teholla, minkä seurauksena kulutus ja käyttökustannukset pienenevät. MPÖ Plus toimii ensiluokkaisesti kaikissa työkoneiden dieselmoottoreissa ja suoriutuu erityisen hyvin pölyisissä ja kovaa vääntöä edellyttävissä olosuhteissa. Myynnissä polttoöljyä myyvillä St1- ja Shell-asemilla, sekä St1-polttoaineita myyvillä jälleenmyyjillä.
Lue lisää www.st1.fi/mpo-plus MAITOA SUOMESTA 3 / 2021
| 29
KESÄTYÖLÄISTEN KOKEMUKSIA Mervi Kelahaara
Mahtava kesä ja harjoittelupaikka TUIJA LINJAKUMPU
P
arasta kesätöissä oli huipputiimi ja erilaiset työtehtävät, kiteytti Julianna Soranta kokemuksen kesätöistä Arla Oy Pohjois-Suomen tiimissä. – Työskentelin toista kesää laatuneuvojan sijaisena ja sain arvokasta oppia ja kokemusta tulevaisuuden työtehtäviäni varten, kertoo AMK agrologiksi keväällä valmistunut Julianna. – Minut perehdytettiin työhön ja kun laatuneuvoja lähti kesälomalle, pääsin ja jouduin toteuttamaan teorian käytäntöön ja suurempia vahinkoja ei vissiin päässyt syntymään, naurahtaa Julianna. Julianna kiittelee, että hänellä oli koko ajan tunne, että on aina joku, jolta kysyä neuvoa – niin Arla
30 |
MAITOA SUOMESTA 3 / 2021
”Kehittävä palaute on parasta.”
Oy Pohjois-Suomen tiimissä kuin yhteistyöryhmän neuvojaverkostossa. Huomio indekseihin – Kiva kesä ja mukava työyhteisö, kiteytti Valtteri Haapaniemi kolme kuukautta kestäneestä kesä-
työstään meijerin myymälässä Ranualla. Valtteri oli muutama vuosi sitten myymälässä TET-harjoittelussa ja hän arveli, että ”vissiin minut muistettiin, koska hankintapäällikkö Tuija Linjakumpu soitti jo tammikuussa ja kysyi, tulisinko töihin kesäksi”. – Tehtäviini kuului sekä myymälässä että varastossa tavaroiden vastaanotto, purku sekä hyllytys. Pääsin myös työskentelemään asiakaspalvelussa myymälässä ja sain arvokasta kokemusta siitä, millaista on palvella tuottajiamme ja muita asiakkaita vaihtuvissa tilanteissa ja pienessä aikapaineessa. Työkaverit antoivat palautetta, sekä kiittivät että kehittivät. Kehittävä palaute on parasta, kiteyttää Valtteri kesän kokemukset.
KESÄTYÖLÄISTEN KOKEMUKSIA
Laatuneuvojana Sipoon tuottajapalvelussa ELENA PIRI
K
esätyö Sipoon tuottajapalvelussa on taputeltu ja opiskelut elintarviketalouden ja kulutuksen maisteriksi ovat alkamaisillaan. Toukokuussa ajoin tutun yhtiön pihaan ja tervehdin tuttuja kasvoja. Aiemmat kesätyöni 2017 Arlan infossa ja 2018 tuotannossa ovat tehneet talosta tutun, ja niin Samin, Heinin kuin Robertin iloinen vastaanotto teki olostani kotoisan ja tervetulleen. Heinin ja Robertin pettämätön perehdytys toimi loistavana ponnahduslautana omatoimiseen työskentelyyn. Kesä tuottajapalvelussa on ollut opettavainen ja uusia haasteita pullollaan. Samalla kesä on ollut täynnä iloa, onnistumista ja itsensä ylittämistä. Erityisen hienoa on ollut, että olen päässyt käyttämään yliopistossa opittuja tietoja ja taitoja käytännössä.
Tuottajapalvelussa on ollut hyötyä niin elintarviketieteellistä, -taloudellista kuin kuluttajapainotteisista opinnoista. Halusin kesän aikana hypätä niin laatuneuvojan, tuottajan kuin kuluttajan saappaisiin ja ymmärtää, kuinka he kokevat maidontuotannon, -hankinnan ja -markkinoinnin. Opin erityisesti sen, että kuluttajan tietämys on vain pintaraapaisu kaikesta siitä, mitä maidontuotanto todellisuudessa pitää sisällään.
”Kaiken oppimani lisäksi positiivinen palaute saa hymyn huulilleni”
Esimerkiksi kesän aikana pinnalla olleet maitotilojen hiilijalanjälki sekä biodiversiteettiselvitys tuovat kuluttajalle juuri sitä ajankohtaista tietoa, mistä tällä hetkellä ollaan maailmanlaajuisesti erityisen kiinnostuneita. Onkin hienoa, että Arlalla tehdään kuluttajan tietoisuuden parantamisen eteen töitä ja näin saadaan kuluttaja lähemmäksi tuottajaa samoin kuin niitä suloisimpia, lehmiä. Työn ohessa sain kandidaatintutkielmani valmiiksi ja valmistuin elintarviketieteiden kandidaatiksi. Laatuneuvojan työ lisäsi itsevarmuuttani elintarvikealan työntekijänä ja osaajana. Kaiken oppimani lisäksi positiivinen palaute saa hymyn huulilleni. Voin ilokseni sanoa, että maailmanlaajuisesta pandemiasta huolimatta kesäni laatuneuvojana oli mahtava enkä vaihtaisi sitä mistään hinnasta pois.
MAITOA SUOMESTA 3 / 2021
| 31
Makeus Maidosta ja purkki puusta 32 |
MAITOA SUOMESTA 3 / 2021
