KOLUMNI Tuomas Koivuniemi
Onko Maitotilojen pakko tuottaa litroja vai kannattaisiko tuottaa pitoisuuksia? Mitäpä jos tuottaisimmekin vähemmän litroja ja saisimme jopa paremman katteen maidosta, kun miettisimme rehustusta pitoisuuksien kannalta, kirjoittaa Arla Suomi -yhteistyöryhmän puheenjohtaja Ari Hänninen.
O
tsikon ajatuksia olen pyöritellyt mielessäni, kun kesän helteet veivät niin ennustetut maitomäärät kuin myös maidon pitoisuudet. Lisäksi toinen säilörehusato jäi puoleen ja viljoistakin saatiin vain kaksi kolmasosaa normaalista sadosta. Miten nyt selvitä talven yli ilman, että rahaa virtaisi rehuteollisuudelle kalliiden energiarehujen muodossa? Onko mahdollista, että maitolitrojen sijasta ajattelisimme maidonpitoisuuksia? Tätä vastaan sotii ajatus siitä, että C-alueen litratuki on sidottu tuotettuihin litroihin. Mutta paljonko se oikeasti vaikuttaa viivan alle, jos kokonaisuudesta saataisiin kannattava ilman kalliita ostorehuja? Tätä pyörittelin mielessäni ja tein siitä jonkunlaisen laskelman Excel-taulukkoon. Ajatellaanpa teoreettisesti kokonaisuutta. Meijerit tarvitsevat maitoa vuoden ympäri, mutta kesällä maidonkulutus laskee, kun koulut ovat kiinni ja kesälomat alentavat juotavan maidon menekkiä. Ke-
18 |
MAITOA SUOMESTA 3 / 2021
”Miten nyt selvitä talven yli ilman, että rahaa virtaisi rehuteollisuudelle?” väällä kulutus on normaalia ja syksyllä monesti maitoa menisi enemmänkin jalostuksen läpi. Mitäpä jos tuottaisimmekin vähemmän litroja ja saisimme jopa paremman katteen maidosta, kun miettisimme rehustusta pitoisuuksien kannalta? Jo kymmenyksen nousu rasvassa ja valkuaisessa an-
