JALOSTUS
Lisää pitoisuuksia indekseillä HEINI RIIPI Laatukoordinaattori, Arla Oy
K
un koostumushinnoittelu muuttui muutama vuosi sitten, etenkin maidon rasvapitoisuus puhutti maidontuottajia. Ruokinta on ollut keskiössä, mutta maidon pitoisuuksia ei nosteta pelkästään ruokinnalla, vaan kokonaisuus ratkaisee. Pitoisuuksiin voi, ja kannattaa vaikuttaa ruokinnan lisäksi myös jalostuksen keinoin. Ominaisuuden periytymisaste eli heritabiliteetti (h2) kuvaa, kuinka suuri osuus eläinten välisestä vaihtelusta tietyssä ominaisuudessa johtuu perintötekijöistä. Jos ominaisuuden periytymisaste on suuri, ympäristötekijät eivät juuri vaikuta ominaisuuteen, ja periytymisasteen ollessa pieni, ympäristötekijöillä on suurempi vaikutus eläinten välisiin eroihin. Maidon rasva -ja valkuaispitoisuuksilla on kohtuullinen periytymisaste, tutkimusten mukaan jo-
Grafiikka havainnollistaa jalostusarvoltaan eritasoisia eläimiä tietyssä ominaisuudessa. Jalostusarvoltaan keskitason eläimiä on eniten, joten käyrän huippu on keskellä. Jalostusarvoltaan keskitasoa parempia eläimiä on vähemmän (käyrän oikea häntä) ja vastaavasti myös keskitasoa huonompia eläimiä on vähemmän (käyrän vasen häntä). Normaalijakaumassa 68% eläimistä on jalostusarvoltaan keskitasoa (90-110 välillä) Keskitasoa parempia (yli 110) eläimiä on koko populaatiosta 16% ja vain 2,5% ylittää 120 indeksipisteen rajan. Vastaavasti samat osuudet 16% ja 2,5% koskevat myös jalostusarvoltaan huonompia eläimiä.
68% 16%
16%
2,5%
2,5% 80
90
100
110
120
pa 0,4. Tämä tarkoittaisi että noin 40 prosenttia eläinten välisestä vaihtelusta maidon pitoisuuksissa johtuisi niiden perimästä. Kohtuullisen periytymisasteen ansiosta pitoisuudet ovat ominaisuuksia, joiden kehittymiseen voidaan vaikuttaa suunnitelmallisella jalostuksella. Huomio indekseihin Jos tilatasolla halutaan parantaa maidon pitoisuuksia, tulee jalostuksessa kiinnittää huomiota sonnivalintoihin, ja erityisesti sonnien rasvaindekseihin. Lypsykarjalla jalostusarvon ennuste tietyssä ominaisuudessa ilmoitetaan indeksinä. Indeksien avulla on helpompi verrata saman eläimen eri ominaisuuksia tai eri eläinten samoja ominaisuuksia keskenään. Indeksissä alkuperäisen mittayksikön jalostusarvon ennuste on muunnettu vastaamaan normaalijakaumaa, jonka keskiarvoksi on asetettu 100 indeksipistettä. Useimmissa ominaisuuksissa suurempi indeksiluku tarkoittaa eläi-
Syksyn
Kivennäiset ja vitamiinit
men perinnöllistä paremmuutta ominaisuudessa. Esimerkiksi jos sonnin rasvaindeksi on 100, se on perinnöllisesti keskitasoa tässä ominaisuudessa. Jos indeksiluku on 120, se on perinnöllisesti keskitasoa parempi rasvan suhteen. Jalostus vaatii pitkäjänteisyyttä Tilatasolla jalostus vaati suunnittelua ja pitkäjänteisyyttä, sillä jalostuksen tulokset näkyvät vasta nykyisen lehmäsukupolven jälkeläisten tullessa lypsyyn. Jalostuksessa on aina huomioitava kokonaisuus, jotta saadaan kestäviä ja hyvin tuottavia lehmiä. Tuotosominaisuuksien lisäksi tulee kiinnittää huomiota muun muassa rakenneominaisuuksiin, esimerkiksi jalka- ja utarerakenteeseen ja paritettavien yhteensopivuuteen keskenään. Lisäksi on tärkeää että lehmät tuottavat pitoisuuksia maitoon koko geneettisellä kapasiteetillaan, jonka mahdollistaa oikeanlainen ruokinta ja hyvät olosuhteet.
TIMAINEN KO
Saat Blåkläderin Hybridipaidan kaupan päälle kun ostat: 2 lavaa kivennäisiä ja vitamiinia tai 3 suursäkkiä Polar Ape kivennäistä tai 3 tonnia Presiis-kivennäistä tai 4 lavaa Denkamilk-juomarehua! MAITOA SUOMESTA 3 / 2021
Oy Feedex Ab, Teollisuuskatu 4, 68800 Kolppi puh. 020 1984 820
| 25
Lue lisää: www.feedex.fi
