Laskuvarjohypyn MM 2012 Dubaissa

Avajaiset pidettiin illalla auringon jo laskeuduttua. Tunnelma luotiin valoilla ja tilaisuuden päättävällä ilotulituksella.

Suurin ilmailutapahtuma 2012 Laskuvarjourheilun MM-2012 Dubaissa

Kuvat ja teksti Pasi Pirttikoski

Kautta aikain suurimmat laskuvarjokilpailut pidettiin Dubaissa marras-joulukuun vaihteessa. Mukana oli peräti 1 440 osallistujaa 57 eri maasta. Mondialkonseptin mukaisesti kaikki FAI:n alaiset kilpailulajit hypättiin samassa paikassa samaan aikaan.

www.wpcuae.ae www.fai.org/fai-slider-news/36793-2012-mondial-in-dubai

Skydive Dubain käyttämät koneet räimäisivät DZ:n ylitse. Harvalla hyppykeskuksella on käytössään kolme DHC Twin Otteria, Cessna Caravan ja Platus Portter.

Kaikki on Dubaissa isoa, niin myös kisapaikan kyltit. Puolikas Timantti -joukkue poseeraan kisapaikalla olevan ison kisakyltin edessä.

Suurimpiin kisoihin lähdettiin Suomesta tapahtuman henkeen sopivasti, nimittäin ennätyssuuren joukkueen voimin. Kilpailijoita oli mukana 26 ja joukkueen kokonaishenkilömäärä 35.

Suurimmat joukkueet olivat lajin valtamailla, USA:n joukkueen koko oli 83, Ranskan 79 ja Venäjän 74. Ensimmäiset Mondial -kilpailut pidettiin Ranskassa 2003, jolloin mukana oli noin 700 kilpailijaa 26:sta maasta.

FAI:n alaisella IPC:llä (International Parachuting Commission) oli kokouksessaan alkuvuonna 2011 kaksi vaihtoehtoa. Kilpailuja haki Italia ja Dubai. Dubai voitti äänestyksen, joten World Cup kilpailut saivat jatkokseen MMkilpailut ja Mondial-konseptin.

Jo ensimmäinen bulleting näytti mitä on tulossa. Kisapaikalle sai tulla muutaman päivän ennen kilpailujen alkua ja siellä sai viettää samoin muutaman päivän kisojen jälkeen, samaan hintaan.

Kilpailuaika oli 28.11.-8.12. ja paikalle sai saapua jo 24.11. Viimeinen virallinen poistumispäivä oli 11.12, joskin sekin muuttui, kun tälle päivälle pidettyyn konserttiin ei ilmoittautunut järjestäjien mielestä riittävästi väkeä. Niinpä organisaatio lupasi järjestää tarvittaessa uudet lentoliput.

Pääosa kilpailijoista majoitettiin hyvätasoiseen ja vielä virallisesti avaamattomaan Osean View -hotelliin. Kaikissa hotellihuoneista oli muun muassa merinäköala. Hotelli sijaitsi reilun parin kilometrin päässä DZ:lta. Kuljetukset hoituivat busseilla tai kävellen.

Kilpailut alkoivat suunnitellusti 28.11. Tätä ennen oli kilpailijoilla mahdollisuus hypätä yksi harjoitushyppy.

Harjoitushypyt päästiin hyppäämään, joskin lisähyppyjä ei juuri kukaan saanut. Hyppytoiminta ei pyörinyt vielä kunnolla.

Mutta kun itse kilpailut alkoivat, niin ongelmia ei juurikaan esiintynyt. Pokat pyörivät joskin isosta osan ottaja määrästä johtuen olivat hyppyjen välit melko pitkät. Parhaina päivinä suoma laiset pääsivät hyppäämään kaksi, jopa kolme kilpailuhyppyä. Useina päivinä hyppymäärä jäi kuitenkin yhteen.

KAPASITEETIT KUNNOSSA

Skydive Dubailla oli kisojen aikana käytössään viisi hyppykonetta. Niistä peräti kolme on Twin Otteria. Lisäksi keskukselta löytyvät Porter ja Caravan. MM-kilpailujen aikaan käytössä oli myös kaksi isoa Bell 212 - helikopteria. Periaatteena oli, että jollei yksi Otteri riitä, hankitaan toinen.

Skydive Dubain hyppykeskukseen, joka oli kaiken keskipisteessä, hyppäsivät Twin Ottereista Canopy Piloting -kilpailijat. Tarkkuutta hypättiin koptereista myös kierroksen verran muutaman kilometrin päässä olevalle ranta-alueelle.

FS ja AE -kilpailijat pudotettiin Twin Ottereista Palmusaarelle. Paluukuljetukset hoituivat hienosti veneillä, joita oli riittävästi. Pakkaaminen hoitui pääsääntöisesti DZ:lla.

Taitohyppääjät sekä CF kokonaisuudessaan pudotettiin läheiselle hevosradalle. Se sijaitsi muutaman kilometrin päässä DZ:sta sisämaahan päin. Hyppykoneina näillä lajeilla oli Porter sekä Caravan.

Useat alastulopaikat mahdollistivat sen, että käytännössä kaikkia lajeja voitiin pyörittää samanaikaisesti. Ainoastaan CP ja tarkkuus vuorottelivat.

SUOMEN JOUKKUE

MM-kilpailuissa suomalaiset osallistuivat kaikkiin lajiryhmiin.

FS4 sarjassa mukana oli SM-12 kilpailujen voittajajoukkue Silver Knights. Kyseessä oli joukkueen ensiesiintyminen MM-tasolla. AE lajeissa mukana olivat sekä Angry Birds että FinOne joukkueet. Ensin mainittu osallistui ensimmäisiin MMtason kilpailuihin ja FinOne-joukkueelle kyseessä olivat jo kuudennet FAI:n ensimmäisen katergorian kilpailut.

CF:ssa mukana oli kaksi 2-way joukkuetta. Ilmasirkus osallistui ensimmäisiin MM-kilpailuihin samoin kuin Puolikas Timantti tällä kokoonpanolla.

S & A eli kotimaisittain taito- ja tarkkuus hypyissä on harvemmin nykyisin päästy valmiisiin joukkuekokonaisuuksiin, vaan MM-kilpailujoukkue on koottu SM-kilpailuissa menesty neistä yksilöistä.

Konventionaalisten lajien puolelta löytyi kokemusta. Mukana olleista Anssi Horppu aloitti MM-kilpailuuransa jo vuonna 1978. Silloin MMkilpailut hypättiin Zagrebissa silloisessa Jugoslaviassa. Matti Heino on puolestaan aloittanut hyppyuransa jo vuonna 1967.

Toista kokemuksen ääripäätä edusti Silver Knight -joukkueen jäsen Ville Kallioniemen, joka hyppäsi ensimmäisen kerran vuonna 2009.

Joukkueen jäsenistä eniten hyppyjä on kertynyt Matti Mertallalle, joka hätyyt telee ensimmäisenä suomalaisena 10 000 hypyn rajaa.

Suomen joukkuetta johti Jan Andersson, joka valittiin SIL:n toimesta joukkueen johtajaksi. Dubaissa todettiin yksimielisesti, että tämän kokoisissa kilpailuissa on oltava joukkueen johtaja, joka osaa hommansa. Ja tämä tavoite saavutettiin.

Mondial-kilpailuissa oli mukana myös kaksi näytöslajia, eli Paraski sekä Speed Skydiving, joka hypättiin kutsukilpailuna.

Sami Lehtisen tyylinäyte CP:ssä. Portti on juuri ohitettu ja matka kohti toista jatkuu. Tuloksena oli pari SE:tä.

Timanttimuodostelma hyppykeskuksen yläpuolella. Kisoja varten paikalle oli rakennettu kevytrakenteinen puolikaari, jossa oli tilat jokaiselle joukkueelle sekä ravintola- ja tuomaritilat. Tarkkuus- ja CP-hyppääjien alastuloalueet erottuvat myös selvästi.

Xxx Australialaiset rotaatiohyppääjät matkalla lastausalueelle. MM-tasollakin näkyy vielä reppuja, joista pursuaa tavaraa!

Kiitoradan päässä oli välillä ahdasta koneiden hakiessa hyppääjiä. Skydive Dubain koneet ovat Portteria lukuun ottamatta maalattu tutuin SD tunnuksin.

Paraskissa hypätään tarkkuutta kuusi kierrosta ja lasketellaan pujottelurinteessä. Dubaissa kun oltiin, niin pujottelu tapahtui sisätiloissa. Pujottelurata löytyi paikallisesta Mall of Emirates kauppakeskuksesta. Suomalaiset lähettivät täyden joukkueen Para skihin.

Kutsukilpailuna hypättyyn Speed Skydivingiin sai kutsun Suomesta Olli Eerola.

Tällä kertaa suomalaiset näyttivät yhteneväiseltä joukkueelta. Tästä pitivät huolen yhteneväiset asut, nimittäin SkyXperinecen ja tuntemattomaksi jättäytyneen yksityishenkilön tukemana saadut T-paidat.

Muuten joukkue oli todellisuudessa yksilöitä, jotka onneksi pitivät majaansa samassa paikassa. Näin eri lajiryhmien urheilijat näkivät toisiaan ja oppivat edes pikkaisen toisista lajeista. Yksi asia oli kuitenkin liian vaikea suoma laisille. Nimittäin joukkuekuvaa ei saatu yrityksistä huolimatta otettua.

Suomen joukkueen ulkopuolella Dubaissa nähtiin kaksi suomalaista tuomaria. Raija Kosonen ja Reijo Aittomäki olivat saaneet kutsun tuomaritehtäviin. Kahden suomalaisen mukanaolo osoittaa hyvin millä tasolla Suomen tuomarit ovat. Kosonen toimi artistilajien ja Aittomäki taitohypyn tuomarina. Dubain kilpailujen jälkeen Kosonen lensi vielä Singaporeen tuomaroimaan tunnelikilpailuja.

MENESTYSTÄ PARASKISSÄ

Suomalaiset eivät ole perinteisesti olleet mitaleilla MM-tason kilpailuissa. Näin on käynyt vain muutaman kerran. Pari kertaa on kuunneltu Maamme-laulua kun MM-kultamitalistit Heini Elo ja Klas Ramsay ovat juhlineet mitaleitaan vuosina 2006 ja 2008. Dubaissa ainoa mitalipallille kiivennyt suomalainen oli Risto Käyhkö, joka saavutti näytöslajina hypätyssä Paraski Masters sarjassa pronssia. Pistesijoja saatiin pienelle Suomelle kaksi. Nimittäin Matti Heino oli viides niin ikään Paraski Masters-sarjassa.

Virallisissa lajeissa viidennen pistesijan saavutti FinOne-joukkue freestylessä sijoittuen viidenneksi.

FS:ssä valta siirtyi vanhalta osittain takaisin uudelle mantereelle. Edellisissä MM-kilpailuissa juhli Ranska ja nyt sen lisäksi USA. Amerikkalaiset voittivat sekä 4- että 8-wayn. Näistä 8-way joukkue oli USA:n armeijan Golden Knights joukkue.

Suomalainen Silver Knights hyppäsi sijalle 22. Joukkueita 4-wayssä oli yhteensä 38. Ranska vei naisten sarjan sekä VFS:n eli Vertical Freefall Skydivingin. VFS:ssä sai myös isäntämaa mitalin sijoittuen hopealle.

Artistipuoli oli selvää Ranskan hallintaa sen saavuttessa molemmissa lajeissa kaksi mitalia. Freestylessä kaksoisvoitto ja Freefl yingissa kultaa ja pronssia. FinOne sijoittui freestylessä viidenneksi ja Angry Birds sijalle 14. Freefl yingissa joukkueita oli 22 ja freestylessä 12.

CF oli yksiselitteisesti Ranskan juhlaa. Ranskalaiset voittivat kaikki kolme lajia. Tähän he ovat pystyneet kerran aikaisemmin eli vuonna 1996. Täten muun muassa Venäläisten rotaatiokultaputki päättyi, joskin tasapisteisiin voittajajoukkueen kanssa. Venäläisethän ovat hallinneet MM-tasolla rotaatiota vuodesta 1998.

Suomalaiset osallistuivat ainoastaan 2-way sekvenssiin, jossa lajin SM-kultamitalijoukkue Ilmasirkus hyppäsi sijalle 12. Joukkue sivusi kaksi kertaa omaa SE-tulostaan jääden vain kolmisen sekuntia uudesta ennätyksestä.

Toisen suomalaisjoukkueen kilpailu päättyi sen sijaan ensimmäiseen hyppyyn, kun Puolikas Timatti -joukkueessa hyppäävälle Jari Lehdelle tuli kova avaus. Lääkärit maadoittivat

Näytöshypyille lähdettiin kaupungin päältä. Kuvan perusteella varalaskupaikkoja ei juuri ole tarjolla. Alla oleva moottoritietä pääsee Abu Dabiin.

miehen loppuajaksi.

Kilpailuissa oli 2-way joukkueita ennätysmäärä, eli yhteensä 23. CF:ssä nähtiin myös maailmanennätys kun USA:n 4-way sekvenssijoukkue hyppäsi 13 pisteen kierroksen.

Taito- ja tarkkuuspuolella Suomen joukkue sijoittui joukkuetarkkuudessa sijalle 21. Joukkueita oli 39, ja lisäksi naisjoukkueita 13. Henkilökohtaisesti parhaiten menestyi Timo Toivonen ollen tarkkuudessa 75.

Tarkkuutta hyppäsi 197 miestä ja 73 naista. Pohjoismaisittain parhaiten sijoittui ruotsalainen Magnus Falk sijalle 26. Henkilökohtaisen tarkkuuden voitti Domen Vodisek Slovakiasta ja miesten joukkuetarkkuus meni myös Slovaniaan.

Taitohyppyyn osallistui vain kaksi suomalaista. Heistä Ville Kajala sijoittui 35:ksi ja Anssi Horppu sijalle 56. Voiton vei ranskalainen Philippe Valois. Taitohyppääjiä oli yhteensä 157.

CP:ssä mukana oli kaksi suomalaista. Heistä Sami Lehtinen hyppäsi kaksi SE-tulosta sekä nopeudessa, että pituudessa. Pituudessa nähtiin myös ME-tulos amerikkalaisen Nicholas Batschin toimesta. Amerikkalaiset voittivat kaikki lajit (pituus, nopeus ja tarkkuus) mukaan lukien yhteiskilpailun. Kilpailijoita oli yhteensä 129. Yhteistuloksissa Sami Lehtinen sijoittui 32:ksi jääden pari sijaa vuoden 2013 World Games kisapaikasta.

Näytöslajina hypätyssä Speed Skydivingissa voittajaksi hyppäsi sveitsiläinen Marco Wiederkehr Olli Eerolan jäädessä kuudenneksi.

Toisessa näytöslajissa, Paraskissä, suomeen saatiin siis pronssia. Paraskin joukkuekilpailussa suomalaiset olivat seitsemänsiä. Joukkueita oli yhteensä 10. Masters-sarja hypätään normaalin kilpailun yhteydessä. Pääsyvaatimuksena siihen on 50 vuoden ikä. Masters-sarjalaisia oli yhteensä 22. Masters-sarja hypätään ja lasketaan samalla kuin yleinenkin sarja.

Menestyminen MM-tasolla vaatii harjoittelua. Riittäviin harjoitusmää riin ei Suomen lyhyessä kesässä ole juurikaan mahdollisuuksia. Esimerkiksi ruotsalainen Magnus Falk kertoi hypänneensä noin 400 hyppyä tänä vuonna.

Liki ammattimaisuutta edustavat ranskalaiset esimerkiksi kupukuvioissa. Heille on kertynyt kahden viime vuoden aikana noin 950 hyppyä, joista 550 tänä vuonna. Alkuvuodesta joukkue piti reilun parin viikon harjoitusleirin Arizonassa, sitten hyppyviikon kuukaudessa ja kisojen lähestyessä harjoitellaan jo pari viikkoa kuussa.

Maajoukkuehyppääjät eivät tietenkään maksa itse mitään. Ranskan valtio tukee huippu-urheilua ja sitä kautta tulee päärahoitus. Pienen osan kuluista maksaa myös paikallinen liitto. Suomalaisten hyppymäärät jäivät maksimissaankin noin kolmasosaa ranskalaisten määristä.

Vapaapudotuslajeissa yksi tason nousun syynä on tuulitunneharjoittelun lisääntyminen. Jää nähtäväksi, mitä Suomeen kohta avattava tuulitunneli saa aikaan tulevien kisojen sijoituksissa.

NÄYTTÄVÄT AVAJAISET…

Avajaiset siirrettiin todella Dubaille epätavallisen syyn takia, nimittäin sateen. FAI:n sivujen mukaan kyseessä oli ensimmäinen sade kolmeen vuoteen.

Alkuperäisen ohjelman mukaan avajaiset olisi pidetty kolmantena kisapäivänä, eli 30.11. Avajaiset siirrettiin 48 tunnilla ja ne pidettiin 2.12. joka on samalla Arabiemiraattien kansallispäivä.

Illalla pidettyihin avajaisiin kentän viereen oli kyhätty reilun 3 000 hengen katsomo, josta käsin saatiin nauttia

Arabiemiraattien ilmavoimien taitolentoryhmä Al Fursan esiintyi kaksi kertaa. Näytös oli hyvä ja vauhdikas. Risto Käyhkö esittelee juuri saamaansa Paraskin masters-sarjan pronssimitalia.

Suomen Paraski-joukkue, vasemmalla Matti Heino, Timo Toivonen, Seppo Siltanen sekä tuleva pronssimitalisti Risto Käyhkö ennen harjoituspäivän alkua.

niin historiasta kuin nykypäivästä. Mukana oli laulu- ja tanssiesityksiä sekä tietenkin lentäviä mattoja.

Ilmailijoille yllättävin ja mieleenpainuvin osa avajaisia oli Jimmy Pouchertin BASE-hyppy. Hänet nimittäin ammuttiin sananmukaisesti taivaalle isolla lingolla. Kuvat jäivät tapauksesta pääosin ottamatta, sillä mies ammuttiin taivaalle liian aikaisin. Pouchert laskeutui varjollaan kutsuvieraiden eteen saaden ansaitut aplodit. Avajaiset päättyivät ilotulitukseen.

… JA MIELETTÖMÄT PÄÄTTÄJÄISET Päättäjäiset pidettiin sitä vastoin oikeana päivänä. Päättäjäisiin oli tilattu maailmanluokan esiintyjät. Lämmittelyn hoiti Usher ja toisena esiintyi Katy Perry. Paikkana oli hevoskilpailuihin tarkoitettu Dubai Racing Club.

Tilaisuus alkoi mitalistien esiinmarssilla. Mitalistien lisäksi areenalle saapui Felix Baumgartner, joka vielä vuosi sitten osallistui Dubai Gulf Cup kilpailuihin Itävallan joukkueen jäsenenä.

LENTONÄYTÖKSIÄ

Mondialissa sai myös nauttia hyppäämisen lisäksi lentonäytöksistä.

Tunnettu unkarilainen taitolentäjä Zoltan Veres esiintyi kaksi kertaa. Hän on tuttu näky myös Dubain taivaalla, jossa mies esiintyi myös muun muassa vuoden 2011 Gulf Cupissa. Koneena hänellä on 560 kiloa painava MXS, joka on varustettu 350 hevosvoimaisella Lyconin moottorilla.

Toinen taitolentoryhmä oli paikallinen Al Fursan, joka lentää seitsemällä Aermacchi MB-339A -harjoitushävittäjillä. Näytöksissä ryhmä lentää koneellaan ihan hyvää muodostelmalentoa.

Al Fursan aloitti harjoittelun reilut pari vuotta sitten. Aluksi he kävivät harjoitusleirillä Italiassa Rivolton lentotukikohdassa saaden oppia maailmankuululta ”Frecce Tricolorilta”. Myös Al Fursan veti kaksi näytöstä. Toisen näytösen lopussa Al Fursanin ohilentoon liittyi myös Zoltan Veres

KISOJEN SALDO

Suurimmat, mahtavimmat, kalleimmat… Laatusanoja ei puutu kun Dubain MM-kilpailuista puhutaan. Kilpailujen budjetti oli nettitietojen mukaan reilut kuusi miljoonaa dollaria. Tämä summa ei vielä sisällä laiturikiitoradan hintaa (30-80 miljoonaa dollaria), eikä myöskään miljoonan maksanutta swooppi-rataa.

Kilpailujen aikana hypättiin siis pari ME-tulosta sekä useita kansallisia ennätyksiä. Yhteensä hyppyjä kertyi kilpailujen aikana 11 408. Kolmella niistä turvauduttiin varavarjoon ja loukkaantumisia sattui kuusi, näistä valitettavasti pari todella pahaa. Hyppymäärä on liki neljäsosa Suomen vuotuisesta hyppymäärästä.

Se jos jokin on varmaa, niin seuraavat kisaisännät saavat pistää todella parasta pöytään jos aikovat järjestää paremmat kilpailut.