Lentokentän talvi

Lentopaikan

talvi Lahti-Vesivehmaa satsaa talvikunnossapitoon

Teksti Jukka Salokannel

Suomalaisista pienlentokentistä eli valvomattomista lentopaikoista ei montaakaan pidetä talvella aurattuna. Eikä ihme, kustannuksien ja lentotoiminnan suhde saattaa olla huono. Useimmat kentät siis pysyvät sovinnolla suljettuna. Jopa niin tiukasti, että pienen matkalennon kohteista on pulaa. Lahti- Vesivehmaa on ollut aurattuna talvisin yhtäjaksoisesti jo ainakin 40 vuoden ajan. Kuluva talvikaan ei tee poikkeusta vaikka homma raskasta onkin.

Lentokentän talvikunnossapito ei ole aivan yksinkertaista. Oikeasti se on organisoitava ostopalveluna ja päivystysvelvoitteella käytännössä marraskuusta-huhtikuuhun. Mikäli kenttää pidetään auki, on sen sitä myös oltava.

Aukipidosta on laadittava NOTAM, jolla tiedotetaan asiasta ja siitä, mitä osia lentokentästä pidetään aurattuna. Lisäksi kannattaa kertoa, että ilma-aluksen päällikön on tarkistettava kunnossapitotilanne ennen lentoa. Annetussa puhelinnumerossa käy kevättalven hyvillä lentokeleillä ihan kohtuullinen puhelinrumba aikaisin aamulla. Varmistussoitto on tärkeä tehdä, sillä aurauksessa on voinut ilmetä ongelmia kalustovikojen, vaikean lumitilanteen takia ja monesta muustakin syystä.

Tässä puhutaan perinteiseen tapaan ”aurauksesta” mutta käytännössä kentän alueet pidetään auki traktorilumilingolla. Kalustona on siis järeä traktori ja sen perässä lumilinko. Tietyissä tilanteissa nekin ovat tiukoilla. 60-luvun Valmetilla ei hommasta kannata edes haaveilla. Lahti-Vesivehmaalla auki pidettävä pinta-ala on luokkaa seitsemän hehtaaria. Ajoneuvon nokalla olevalla tieauralla ei hommaa pysty hoitamaan. Reunavallien korkeudesta ei niinkään ole kysymys vaan siitä, että kiitotien ollessa leveysvaatimukseltaan 23–30 metriä, on siirrettävä lumimäärä niin suuri, ettei perinteinen tieaura jaksa sitä siirtää riittävän sivulle. Kun sivupenkat kerran muodostuvat, ne kovettuvat hyvinkin kiinteiksi eikä niihin pysty enää mikään normaalisti saatavilla oleva aurauskalusto. Runsailla ja pitkäaikaisilla lumisateilla urakoitsijat tekevät usein väliaurauksia lähinnä siksi, ettei lumipeitteen paksuus kasva liian suureksi ja alueiden avaus muutu todella hitaaksi puuhaksi. Näiden kustannuksia on usein soviteltu, eikä niitä ole laskutettu täysimääräisesti.

Märkä lumi ja sohjo menevät huonosti tai ei ollenkaan lingosta läpi, joten seuraavia muutaman asteen pakkasia on odoteltava. Usein urakoitsija tekee hommaa aamun varhaisina tunteina, juuri yöpakkasten takia.

Kiito- ja rullausteiden lisäksi samalla operoidaan koneiden

seisontapaikka, tarvittavat tiet sekä hallien ja muiden rakennusten edustat. Rakennusten pihojen osalta traktorilingolla ei pysty tarkkuustyöhön, joten lumikola on ovien edustoilla edelleen kunniassaan.

Kaikki tämä on kallista. Laadukkaasta työstä on kuitenkin maksettava. Lahti-Vesivehmaalla on ollut aina hyvät urakoitsijat, jotka päivystävät ja seuraavat omaaloitteisesti auraustarvetta. Kustannukset ovat tätä nykyä noin 50 euron paikkeilla tunti.

Aika-ajoin urakoitsijoita on kilpailutettu, mutta samalla pyritty pidempiaikaisiin sopimuksiin. Sopimuksiin on laitettu pieni joustovara polttoaineen hintamuutoksia varten.

Aurausala on sellainen, että jos joku urakoitsija tarjoaa palveluksiaan yleistä keskihintaa halvemmalla, hän saa hintakompensaationsa helposti takaisin viettämällä hieman enemmän aikaa auraushommissa. Reilu peli ja yhteistyö ovat siis valttia.

Halukkaita urakoitsijoita ei myöskään ole pilvin pimein tarjolla. Työ on sitovaa, eikä urakoitsija voi käytännössä ottaa tehtäväkseen muita vakituisia hommia. Edes lentokentän lumitöillä ei makseta sadan tonnin traktoria vaan varsinaisen työtulon on tultava muualta.

Talvet eivät ole veljiä keskenään, joten kustannukset vaihtelevat vuosittain runsaasti. Lahti-Vesivehmaalla suoritettiin vuonna 2012 yli kolmekymmentä aurauskertaa. Normaalitalvi vaatii melkein puolet vähemmän ja eräät takavuosien ”helpot” talvet menivät jopa vain 10–15 aurauskerralla.

Taloudellisessa mielessä tämä ei ole kannattavaa. Kysymys on lentokentän pitämisestä käyttökelpoisena ympäri vuoden ja näin rohkaistaan aktiivisia kentän käyttäjiä myös talvilentotoimintaan. Tärkein toimintamuoto on lentokoulutus.

Suomen ilmastossa lentotoiminta vähenee talvella joka tapauksessa. Silti lentokentän toimijat saavat kesken olevia oppilaita edes vähän eteenpäin, suoritetaan kertauskoululentoja ja lentokokeita. Lentopaikan pitäjä haluaa luoda toimintaolosuhteet ympärivuotisesti ja vastineeksi odotetaan mahdollisimman paljon ilmailua.