Lentopaikan talvi Lahti-Vesivehmaa satsaa talvikunnossapitoon
Teksti Jukka Salokannel
Suomalaisista pienlentokentistä eli valvomattomista lentopaikoista ei montaakaan pidetä talvella aurattuna. Eikä ihme, kustannuksien ja lentotoiminnan suhde saattaa olla huono. Useimmat kentät siis pysyvät sovinnolla suljettuna. Jopa niin tiukasti, että pienen matkalennon kohteista on pulaa. LahtiVesivehmaa on ollut aurattuna talvisin yhtäjaksoisesti jo ainakin 40 vuoden ajan. Kuluva talvikaan ei tee poikkeusta vaikka homma raskasta onkin. Lentokentän talvikunnossapito ei ole aivan yksinkertaista. Oikeasti se on organisoitava ostopalveluna ja päivystysvelvoitteella käytännössä marraskuusta-huhtikuuhun. Mikäli kenttää pidetään auki, on sen sitä myös oltava. Aukipidosta on laadittava NOTAM, jolla tiedotetaan asiasta ja siitä, mitä osia lentokentästä pidetään aurattuna. Lisäksi kannattaa kertoa, että ilma-aluksen päällikön on tarkistettava kunnossapitotilanne ennen lentoa.
032 aviatorlehti.com
Annetussa puhelinnumerossa käy kevättalven hyvillä lentokeleillä ihan kohtuullinen puhelinrumba aikaisin aamulla. Varmistussoitto on tärkeä tehdä, sillä aurauksessa on voinut ilmetä ongelmia kalustovikojen, vaikean lumitilanteen takia ja monesta muustakin syystä. Tässä puhutaan perinteiseen tapaan ”aurauksesta” mutta käytännössä kentän alueet pidetään auki traktorilumilingolla. Kalustona on siis järeä traktori ja sen perässä lumilinko. Tietyissä tilanteissa nekin ovat tiukoilla. 60-luvun Valmetilla ei hommasta kannata edes haaveilla.
Lahti-Vesivehmaalla auki pidettävä pinta-ala on luokkaa seitsemän hehtaaria. Ajoneuvon nokalla olevalla tieauralla ei hommaa pysty hoitamaan. Reunavallien korkeudesta ei niinkään ole kysymys vaan siitä, että kiitotien ollessa leveysvaatimukseltaan 23–30 metriä, on siirrettävä lumimäärä niin suuri, ettei perinteinen tieaura jaksa sitä siirtää riittävän sivulle. Kun sivupenkat kerran muodostuvat, ne kovettuvat hyvinkin kiinteiksi eikä niihin pysty enää mikään normaalisti saatavilla oleva aurauskalusto. Runsailla ja pitkäaikaisilla lumisateilla urakoitsijat tekevät usein väliaurauksia lähinnä siksi, ettei lumipeitteen paksuus kasva liian suureksi ja alueiden avaus muutu todella hitaaksi puuhaksi. Näiden kustannuksia on usein soviteltu, eikä niitä ole laskutettu täysimääräisesti. Märkä lumi ja sohjo menevät huonosti tai ei ollenkaan lingosta läpi, joten seuraavia muutaman asteen pakkasia on odoteltava. Usein urakoitsija tekee hommaa aamun varhaisina tunteina, juuri yöpakkasten takia. Kiito- ja rullausteiden lisäksi samalla operoidaan koneiden