Pala imperiumin historiaa Duxdorfi n ilmailumuseo

MUSEO

Ilmailumuseoita on maailmassa paljon. Hyviä ja huonoja. Lontoon pohjoispuolella sijaitseva Duxfordin ilmailumuseo on osa brittiläistä sotamuseoiden ketjua ja kuuluu niihin hyviin.

Imperiumin Pala Historiaateksti ja kuvat Ike Kangastalo

Duxfordin ilmailumuseo Englannissa

MINNE & MITEN

Duxfordin omat nettisivut ovat niukat, eikä museosta muutenkaan ole netissä kovin runsaasti käytännön tietoa saatavilla. >> www.iwm.org.uk/visits/iwm-duxford.

Duxford sijaitsee Cambridgeshiren peltojen keskellä, lähestulkoon keskellä ei mitään, ja autottomalle helpoin keino päästä sinne Lontoosta on ottaa juna Liverpool Streetin rautatieasemalta. Lippu maksaa noin 13 puntaa per suunta ja se pitää ostaa ennen junan lähtöä, muuten ei pääse edes laiturille. Junia kulkee suunnilleen kaksi tunnissa. Matka kestää tunnin ja vartin.

Liverpool Streetin asemalla on useita pikku puoteja, joista saa matkaeväät. Ruokahuolto kannattaa laittaa kuntoon jo lähtöpäässä. Perillä purtavaa saa vain museon kahvilasta.

Museota lähin rautatieasema on Whittlesworth Parkway. Asemalta museolle on vajaan puolen tunnin kävely, pitkin Station Road Westiä suoraan länteen rautatieasemalta, ja siitä järkähtämättä länttä kohti. Matkaa on kolme ja puoli kilometriä ja normaalivauhdilla sen kävelee alle puolessa tunnissa.

Taksin voi tilata asemalle odottamaan numerosta 44-01223 691164.

Autolla Duxfordiin on loistavat yhteydet. Tarkat ohjeet löytyvät museon omilta nettisivuilta.

Lontoonkävijä saa Duxfordin keikkaan kulutettua matkoineen helposti pitkän päivän - eikä sinne kannata lyhyeksi ajaksi edes mennä. Perillä saattaa joutua tekemään vielä priorisointia siitä, mitä ehtii katsoa, koska museo on iso.

Imperial War Museum. Nimessäkin on jotain hohdokasta. Brittiläinen imperiumi oli todellinen maailmanvalta vielä sata vuotta sitten. Myös brittiläinen lentokoneteollisuus oli kukoistuksessaan toisen maailmansodan molemmin puolin. Sittemmin molemmat ovat lähestulkoon kadonneet, mutta historia elää komeasti monessakin Ison-Britannian museossa. Duxfordin museo on mainio esimerkki menneestä maailmasta mutta eläväksi sen tekee runsas lentävien museokoneiden kokoelma. Niitä on useita kymmeniä. Suurin lentokuntoinen on Boeing B-17, ”Sally B/Memphis Belle”.

Duxfordin museo on maaseudulla, noin tunnin junamatkan päässä Lontoosta, Cambridgen kaupungin eteläpuolella. Museo on Duxfordin kentän laidalla. Tämä kenttä oli yksi niistä kentistä, joista Taistelu Englannista operoitiin vuonna 1940. Museon iso valkoinen halli näkyy peltomaastossa kauas ja jo siitä voi päätellä, että nähtävää on paljon.

Museo on laaja ja sen katsomiseen menee koko päivä. Vähempään ei kannata tyytyä, koska näyttely on erinomainen. Näyttely jakautuu moneen osaan. Ensimmäisessä, isossa valkoisessa hallissa (AirSpace) on brittiläisten koneiden staattinen näyttely. Siellä

ovat muiden muassa Concorden prototyyppi, Comet, Vulcan, Lancaster. Kaikkea on paljon ja joukossa muutamia hyvin harvinaisia koneita.

Sivuhuoneessa on pieni maahanlaskujoukkojen näyttely. Esillä on suuria harvinaisuuksia, mutta kieltämättä koneet ovat ehkä vähän ”piukassa”. Saman katon alla on isossa hallissa vain kaksi suurta konetta: Avro Shackleton ja Handley Page Victor. Tässä vaiheessa jalat ovat jo muusina, mutta nyt se käveleminen vasta alkaa. Kentän laidalla on lisää halleja, joista seuraava on Flying Aircraft eli lentävien koneiden osasto. Sen toisessa puoliskossa ovat säilytyksessä olevat koneet ja seinän takana vastaavasti aktiivisesti lentävät koneet.

Lentävien joukossa on myös B-17, moottoripellit avattuna. Hieno rasvan ja vanhojen lentokoneiden tuoksu leijuu kaikkialla. Paljonkohan tähän halliin parkkeerattujen koneiden arvo on, varmaankin useita kymmeniä miljoonia euroja.

Rivissä eteenpäin ovat Air and Sea sekä Battle of Britain -hallit ja konservointikeskus. Niissäkin on paljon mielenkiintoista, vähän vaatimattomasti esille pantuna, mutta miltä kuulostaisivat vaikka Mitsubishi Zero tai Rudolf Hessin Messerschmitt Bf 110? Ulkona on vielä muutamia liikennekoneita.

Todellinen aarre löytyy kuitenkin laitimmaisesta lentokonehallista: Yhdysvaltain ilmavoimien kokoelma, nimeltään American air Museum. Tähän halliin on sullottu ainutlaatuinen kokoelma sekä toisen maailmansodan että kylmän sodan kuuminta rautaa. B-29, B-52, Liberator, B-17, U-2 sekä todellisena aarteena tiedustelukone SR-71, ainoa USA:n ul-

kopuolella näytteillä oleva yksilö. SR-71:n sijoittaminen tähän museoon on hyvin ajateltu, koska toinen USA:n ulkopuolella olleista SR-71 -tukikohdista oli Mildenhall parinkymmenen kilometrin päässä Duxfordista (toinen oli Okinawalla Japanissa). Kokoelma on upea. Koneet on aseteltu hyvin ja niiden viereen pääsee lähelle, ja voi ehkä varovasti koskettaakin (kunhan kukaan ei huomaa). Sideshot -kuvaajalle halli ei sovellu, koska koneet ovat melkoisessa sumpussa, mutta toisaalta yksityiskohdat näkee hienosti. USA:n ilmavoimien museokoneiden näyttely on siinä mielessä harvinainen, että useimmiten itsenäisissä valtioissa olevat (ilmailu)museot esittelevät oman valtion lentokonekalustoa. Tässä hallissa on vieraan valtion koneita - tosin monet näistä konetyypeistä ovat aikanaan operoineet ympäri maailman sijainneista tukikohdista, myös Englannista.

Laitimmaisena on vielä dioraamaksi suurehko maasotaa esittelevä näyttely, mutta jos aika menee tiukalle, ei ilmailufriikin tarvitse pitkään miettiä, mihin Duxfordissa keskitytään.

Paras käyntiajankohta olisi tietenkin joku Duxfordin Warbird -lentonäytöksistä, mutta pelkkä perusnäyttelykin on täyttä katetta pääsymaksulle.

Duxford on suurella rahalla pystytetty ja huolella ylläpidetty ilmailualan näyttely. Keskustelu siitä, mikä on Euroopan paras ilmailumuseo, voi tuottaa monta mielipidettä, mutta Duxford on varmasti kärkisijoilla. Brittiläisen imperiumin ja lentokoneteollisuuden jäänteet ovat sen verran kattavat, että nähtävää riittää.