Indeksi 1/2020

indeksi 1 // 0

2

0

2 Turun yliopiston yhteiskunta- ja kasvatustieteilijöiden tiedekuntajärjestö Index ry:n jäsenlehti

Päätoimitus ja taitto: Amanda Viitanen amelvi@utu.fi Toimituskunta: Jesse Helminen Aura Kaartinen Ville V. Kokko Pauliina Laukkanen Julia Lintunen

Eeva Rantanen Eelis Rytkönen Ida Sukanen Salla Tiitinen Juhani Vaissalo Inka Vaarula

Muut kirjoittajat: Matti Eskelinen Annette Kuligin Suvi Kilpijärvi

Venla Nurminen Jenna Ranki Sofia Saarinen Eero Suorsa

Mainosmyynti: Matias Hämäläinen mohama@utu.fi

Joosu Soosalu jmsoo@utu.fi

Julkaisija: Index yhteiskuntatieteet ja kasvatustieteet ry Levikki: 50 kpl & verkkojulkaisu ISSN 2323-7252 - ISSN-L 2323-7244

Oikaisu Indeksin numerossa 4/19 oli virhe. Toisin kuin ilmastomielenosoituksesta kertovassa artikkelissa kerrottiin, nunna Helvi Pulla on uskoltaan protestantti eikä katolinen.

indeksi 1/2020

Sisällys 5

päätoimittaja

7

puheenjohtaja

9

kopo

11

Indexin alkuvuosi

12

hallitus 2020

18

Index somessa

19

“Chicksit menee viimeisenä” - kolmen naisen kokemuksia asepalveluksesta

29

Yleiset työelämävalmiudet yhteiskuntatieteilijän valtti työmarkkinoilla

32

Ilmainen ehkäisy Turussa kaikille alle 25-vuotiaille

33

Ilmainen ehkäisy kannattaa

35

Putex: Flunssa, kurkku kipeä, ääni kateissa - mikä neuvoksi?

37

Dialectica: Filosofian tulevaisuus akatemiassa

41

SYY-Turun kuulumisia

Kuka hallituksesta on syönyt kokonaisen juustokakun kerralla, kuka kuuntelee salaa Justin Bieberiä ja kenelle raaka spagetti on vastustamatonta? s. 12 “Osa pojista myöskin kohtelee naista kuin ruttoa, jos he ”joutuvat” jostain syystä tämän viereen esimerkiksi muotoon asettuessa tai pariksi jossain tehtävässä: inhoava katse takaisin, eikä tehtävää voi suorittaa kunnolla juuri naisen kanssa.” s. 19 “Paradoksaalisesti yhteiskunta-alan tutkinnoilla näyttää olevan korkea työelämärelevanssi niiden geneerisyyden takia, mutta samanaikaisesti opiskelijat pitävät alan tuottaman osaamisen epäkonkreettisuutta ongelmallisena.” s. 29 “Taloudellisesta näkökulmasta ilmaisen ehkäisyn tarjoaminen nuorille on fiksu veto. Kaliforniassa tehdyssä tutkimuksessa arvioitiin, että jokainen pitkävaikutteiseen ehkäisymenetelmään sijoitettu dollari maksoi itsensä takaisin seitsenkertaisena.” s. 33 “Rykiminen rasittaa kurkunpäätä ja äänihuulia nostamalla painetta kurkunpäässä. Tämä johtaa herkästi kurkunpään ärsytykseen, mikä osaltaan edistää äänihäiriöiden muodostumista. Rykimistarvetta voi yrittää välttää juomalla riittävästi vettä.” s. 35 “Filosofian voima nousee sen kaksoisluonteesta: samaan aikaan jokaisella erityistieteellä on oma filosofiansa, siis pohdintaa siitä miten tätä erityistiedettä tulisi harjoittaa tai minkälainen on vallitseva paradigma tämän erityistieteen parissa, mutta samanaikaisesti filosofialla on kuitenkin oma, kirkas asemansa erityistieteistä erillään.” s. 37

pt

Teksti Amanda Viitanen Kuva Myriam Fankhauser

5

ajankulu Tuntuuko muistakin, että aika juoksee aivan hullua vauhtia eteenpäin?

Uusi vuosikymmen alkoi, vaikka vastahan joutui opettelemaan kirjoittamaan vuosiluvun 2010-luvun muotoon 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen jälkeen. Ja edelleen muutenkin meinaan kirjoittaa vuoden 2016 kaikkialle. Vuodesta 2020 on kuitenkin jo neljännes takana.

Kyllä vain.

Kuten viime pääkirjoituksessani kirjoitin, elän tämän kevään Erasmus-elämää Tanskassa ja olenkin toistaiseksi nauttinut kovin suuresti.

Vaihtokevätkin on edennyt aivan todella kovalla vauhdilla ja on vaikea uskoa, että puoliväli lähestyy jo. Vastahan tännekin saavuin. Ja aivan juuri hetki sitten olin hyvin samanlaisessa tilanteessa muuttaessani fuksina Turkuun, josta en tuntenut ketään ja aloittaessani yliopisto-opinnot juuri vasta ylioppilaaksi kirjoitettuani.

On myös taas aika uuden Index- ja Indeksi-vuoden, vaikka edellinenkin vasta alkoi. Vaikka tänäkin vuonna lehti pyörii pitkälti samoilla tekijöillä ja samalla kaavalla, pyrkimys on aina kohti tuoretta ja parempaa.

Uuden vuoden ja uuden vuosikymmenen kunniaksi lehden ulkoasua on vähän uudistettu. Muistan kuitenkin elävästi, kuinka valitsin ensimmäiseen lehteeni keväällä 2018 fontteja ja värejä. Nyt jälkikäteen mietittynä ehkä en kovin onnistuneesti, mutta jonkun kokonaisuuden sain kuitenkin aikaan. Vaikka aika kuluu nopeasti, myös kehitystä on toivottavasti tapahtunut.

Aika kuluu niin nopeasti, että tekisi mieli tatuoida carpe diem otsaan ja täyttää seinät mietelauseilla, jotka neuvovat elämään hetkessä ja rakastamaan ja nauramaan. Ehkä kuitenkin vain nautitaan jälleen uudesta Index-vuodesta ja -vuosikymmenestä, joka sisältää paljon perinteitä, uusia tuulia kuitenkaan unohtamatta.

Kirjoittaja on 4. vuoden poliittisen historian opiskelija, joka toimii kolmatta kautta Indeksin päätoimittajana ja jolla ollut tammikuusta asti etukäteisvappufomo.

6

pj Teksti Sofia Saarinen

7

Kaadun pitkän päivän jälkeen sohvalle makaamaan. On hiihtolomien alku, töissä oli täysi hullun mylly ja kaikki työkaverit on saikulla. Kaikki ryhmächatit huutavat ainakin miljoonista vastaamattomista viesteistä, jääkaapissa ei oo valmista ruokaa ja selkäänkin sattuu. Onneksi illalla ei tarvitse ajatella opiskelua, kandikin voi odottaa huomiseen. Jokin kuitenkin kolkuttelee mielen perukoilla, mutta en anna sen häiritä, vaan jatkan Frendien katselua. Yhtäkkiä kesken Rossin huudon ”We were on a break!” havahdun siihen, että olin luvannut lähettää tämän tekstin päätoimittajalle viimeistään 16.2. eli tänään. Miksei mitään voi tehdä ajallaan?

Prokrastinointi ei ole laiskuutta tai kerro motivaation puutteesta, vaan tarkoittaa asioiden viivyttelyä. Ihmiselle on luontaista taistelu pitkän ajan ja lyhyen ajan palkinnon välillä taisteleminen, jonka yleensä voittaa nopea tyydytys. (Prokrastinaatio, Nyyti ry.)

Itse olen huomannut aloittavani asiat ajoissa, mutta yleensä syystä tai toisesta jättänyt ne myöhemmäksi, usein juurikin samanlaisen ahaa-elämyksen myötä. Asiat tulee tehtyä, mutta vasta, kun deadline uhkaavasti ilmoittelee viimeisiä hetkiään. Timantithan syntyvät paineen alla, eikö niin?

Mun täytyy myöntää, että omat opiskeluvuodet ovat olleet rankkoja. Vapaa-aikaa ei usein ole tai kun sitä on, oon käyttänyt sen koomaamiseen sängyllä. Keho tuntuu sulautuvan lakanoihin ja aivot ovat sulaneet pois jättäen jäljelle kaksi hernettä, jotka yrittävät epätoivoisesti kohdata toisensa yhtenäisen ajatuksen toivossa. Mutta vaikka kuinka rankalta hetket olisivatkin tuntuneet, en koskaan kokenut olevani yksin. Index on ollut se perhe, jota en pyytänyt, mutta jonka sain. Olen saanut nauraa vatsani kipeäksi, nojata olkapäähän, kun sitä on tarvinnut ja ennen kaikkea saanut aivan mahtavia elinikäisiä ystäviä. Niitä, jotka ovat sen prokrastinoinnin arvoisia. Niitä, jotka pyytävät luokseen syömään, kun itsellä ei ole ruokaa. Niitä, jotka katsovat 12 jaksoa Frendejä putkeen mun kanssa. Niitä, jotka ovat vieneet paikan mun sydämestä, koska sellaisia indexläiset on. Ikimuistoisia, ihmeellisiä ja inspiroivia.

Kirjoittaja on 3. vuoden erityispedagogiikan opiskelija, vuoden 2020 Indexin puheenjohtaja ja vuoden 2019 juhla- ja tuutorivastaava.

8

kopo

Jaksaa, jaksaa, jaksaa!

Venla Nurminen, opintovastaava (oik.) & Annette Kuligin, koulutuspoliittinen vastaava (vas.) vemanur@utu.fi & amkuli@utu.fi

9

Keväällä opintojen jatkuessa voi mieleen tulla monenlaisia ajatuksia ja huolenaiheita. Toisaalta mielessä on opintojen eteneminen, ehkä valmistuminenkin ja toisaalta tuleva kesä. Hakeako kesätöitä vai kenties opiskella kesällä? Yliopisto ja monet muut tahot tarjoavat apua työnhakuun ja myös opinnoissa etenemiseen.

Kaikesta ei tarvitse selvitä yksin. Apua tarjoavia tahoja ovat esimerkiksi TYY ja yliopiston työelämäpalvelut Rekry.

TYYn sivuilta löytyy hyödyllisiä linkkejä liittyen esimerkiksi työelämään, opiskeluun, toimeentuloon ja jaksamiseen.

“

Kesäopiskelu ei ole häviämistä työnhaussa, se on opiskelua tulevaisuutta varten.

Linkit ovat koottuna TYYn sivuille ja ne löytää hakusanoilla ”hyödyllisiä linkkejä opiskelijalle”. Rekry järjestää ympäri vuoden työnhakuun liittyviä kursseja ja luentoja, kuten valmennusta työhaastatteluihin ja cv-klinikoita. Rekryn asiantuntijat auttavat esimerkiksi löytämään työpaikkoja ja markkinoimaan omia taitoja ja osaamista. Osaamista ei kartu vain työelämässä, kuten kesätöissä ja harjoittelussa, vaan esimerkiksi järjestötyöstä ja itse opiskelusta saa monenlaisia taitoja, joita ei ehkä heti tule ajatelleeksi.

Jos kesätöitä ei kuitenkaan avusta huolimatta löydä, maailma ei kaadu siihen, koska kesällä voi tehdä muutakin kuin töitä, kuten opiskella tai ihan vain lomailla. Kesäopiskelu Turun yliopistossa on nykyään helppoa, koska sähköisiä tenttejä tarjotaan laajasti eri oppiaineissa. Exam-järjestelmä mahdollistaa myös tenttimisen muiden yliopistojen tenttitiloissa, joissa Exam on käytössä, esimerkiksi Helsingissä. Opiskelu voi olla varteenotettava vaihtoehto, erityisesti, jos opinnoissa eteneminen on viivästynyt. Kesäopiskelu ei ole häviämistä työnhaussa, se on opiskelua tulevaisuutta varten. Jos rahatilanne sallii, kesän voi viettää lomaillen, olet sen ansainnut.

Tasapainottelu opiskelun ja työnteon välillä ei ole helppoa ja työntäyteisen kesän jälkeen paluu opintoihin voi olla vaikeaa, varsinkin, jos työ on ollut kuormittavaa.

Tähänkin saa apua. Esimerkiksi Nyyti ry tarjoaa keskustelutapahtumia palautumisesta kesätöiden aikana. Muista, että opiskelet kuitenkin vain itseäsi varten, oma jaksaminen on etusijalla.

Meihin kopoihin saa ja kannattaa olla yhteydessä, jos jokin työelämään, opiskeluun tai jaksamiseen liittyvä asia mietityttää!

Opiskeluintoa toivottaen,

ja

kesän

odotusta

Venla ja Annette

10

Coming up...

11

Vuosijuhlatoimikunnan tapaaminen 4.3.

Esimakua vuoden kohokohdasta Konttorilla klo 16.30.

Ikuisen vapun bileet 4.3.

Bileet yhdessä Hybridin kanssa tanssi- ja anniskeluravintola Night Club Marilynissä.

Breakfast club 10.3.

Aamiaista tarjolla Publicumilla.

Lähiökierros ja jatkot 25.3.

Legendaarinen kierros Turun seudun räkälöissä ja jatkot Heidi´sissä vielä päälle.

Kevätkokous. 16.3.

Sääntömääräinen kevätkokous, jossa hyväksytään edellisen vuoden tilinpäätös ja myönnetään vastuuvapaus edellisen vuoden hallitukselle.

KV-sitsit 15.4.

Vaihtarit ja indexläiset yhteentuovat sitsit Osiksella.

Päivystykset Keskiviikkoisin klo 11-13 Indexin Konttorilla (Pub131)

Indexin ystäväkirja: hallitus 2020

12

Sofia Saarinen Pesti: puheenjohtaja Pääaine: erityispedagogiikka Horoskooppimerkki: rapu Sarja, jonka katson uudelleen ja uudelleen: HIMYM (Neil Patrick Harris on upea) Lempiaineeni koulussa: biologia ja kuvataide Inhokkiaineeni koulussa: fysiikka 10 vuotta sitten opiskelin.

10 vuoden päästä opiskelen (toivottavasti en oikeesti).

Suurin guilty pleasureni: Maraboun black saltlakrits -suklaa Minut saa itkemään eläinvideot.Varsinkin pennuista.

Merkittävin saavutukseni elämässä: Herätin kasvin kuolleista.

Greta Virkki Pesti: taloudenhoitaja ja yhdenvertaisuusvastaava Pääaine: valtio-oppi Horoskooppimerkki: kauris Sarja, jonka katson uudelleen ja uudelleen: Brooklyn99 Lempiaineeni koulussa: historia Inhokkiaineeni koulussa: käsityö 10 vuotta sitten leikin koulun pihassa parasta leikkiä nimeltä Kroko!

10 vuoden päästä haikailen varmaankin takaisin Pubiin.

Suurin guilty pleasureni: raaka spagetti Minut saa itkemään sellomusiikki.

Merkittävin saavutukseni elämässä: Game of Thronesin maratonaaminen parissa viikossa just ennen yo-kokeita!

13

Julius Zachariassen

Pesti: varapuheenjohtajaja ja yhdenvertaisuusvastaava Pääaine: taloustaito Horoskooppimerkki: Aurinko vaa’assa, Kuu ravussa, Merkurius ja Venus neitsyessä ja Mars leijonassa. Siinä ainakin tärkeimmät.

Sarja, jonka katson uudelleen ja uudelleen: Taylorin sarja Lempiaineeni koulussa: historia ja yhteiskuntatiede Inhokkiaineeni koulussa: kemia ja fysiikka 10 vuotta sitten 4.2.2010 olin peruskoululainen, vissiin 8. luokalla (?) ja luin kemian kokeeseen. Koulussa oli ruokana makaronilaatikkoa ja illalla kävin koripallotreeneissä.

10 vuoden päästä 4.2.2030 herään maanantaiaamulla 5.30 aamulenkille, jonka jälkeen suuntaan työpaikalleni valtionvarainministeriöön, missä pyöritän kolmentoista eri monitorin avulla aivan valtaisaa arviota kansantalouden tilasta seuraavalla periodilla. Töiden jälkeen menen spinningiin ja sen jälkeen suuntaan seminaariin nimeltä Tulevaisuuskatsaus Koskien Tulevaisuuden Rajahyödyn Odotettuja Odotusarvoparametrejä (TUKOTURAjOO-seminaari).

Seminaari järjestetään toista kertaa saavutettuaan suuren suosion edellisvuonna.

Suurin guilty pleasureni: salmiakki Minut saa itkemään pettymykset.

Merkittävin saavutukseni elämässä: purjeveneen osaomistajuus

Nea Laitinen

Pesti: sihteeri ja työelämävastaava Pääaine: sosiaalitieteet Horoskooppimerkki: härkä Sarja, jonka katson uudelleen ja uudelleen: Buffy Vampyyrintappaja Lempiaineeni koulussa: kuvaamataito ja historia Inhokkiaineeni koulussa: maantieto 10 vuotta sitten en tiennyt mitä proletariaatti tarkoittaa.

10 vuoden päästä tiedän mitä proletariaatti tarkoittaa.

Suurin guilty pleasureni: sitseillä huutelu Minut saa itkemään kandin kirjoittaminen.

Merkittävin saavutukseni elämässä: Söin kerran kokonaisen juustokakun.

Venla Nurminen Pesti: opintovastaava, hallopedkoordinaattori ja SYY-vastaava Pääaine: filosofia Horoskooppimerkki: vaaka Sarja, jonka katson uudelleen ja uudelleen: Frendit Lempiaineeni koulussa: biologia Inhokkiaineeni koulussa: tekstiilityö 10 vuotta sitten Olin 13, minulla oli gothic lolita -vaihe tyylissäni, pukeuduin skottiruutuhameisiin, joissa oli ketjuja ja metallisia söpöjä koristeita ja tykkäsin animesta ja mangasta tosi paljon.

10 vuoden päästä Olen 33, toivottavasti teen jotakin mielekästä työtä, esimerkiksi maahanmuuttoasioiden parissa. Minulla on perhe, ainakin kaksi lasta ja asun jossain hienossa modernissa talossa perheeni kanssa Turussa.

Suurin guilty pleasureni: Sims 4, erityisesti simsien kehittäminen työelämässä.

Minut saa itkemään iloiset ja surulliset asiat, yhtä lailla omat ja muiden onnistumiset ja hyvät uutiset ja samoin omat ja muiden surut. Viimeksi olen itkenyt kunnolla, kun näin Frozen 2:sen lopputeksteissä saamelaisia kiittävän tekstin, yleisestikin tasa-arvon edistysaskeleet ja toisaalta takapakit itkettävät.

Merkittävin saavutukseni elämässä: Se, että uskalsin hakea TYYn hallitukseen 2019 ja uudestaan 2020, hakuprosessi on pitkä ja raskas ja erityisesti olen ylpeä siitä, että pärjäsin hyvin molemmilla kerroilla sekä haastattelussa että paneelissa, vaikken tullutkaan valituksi.

Essi Hongisto Pesti: tiedottaja, alumnivastaava ja ympäristövastaava Pääaine: poliittinen historia Horoskooppimerkki: kauris Sarja, jonka katson uudelleen ja uudelleen: Bones Lempiaineeni koulussa: matikka ja kuvis Inhokkiaineeni koulussa: liikunta ja uskonto 10 vuotta sitten olin pieni ja nolo emo.

10 vuoden päästä olen toivottavasti valmistunut.

Suurin guilty pleasureni: TIPPA Minut saa itkemään kaikki.

Merkittävin saavutukseni elämässä on vielä edessä.

14

Pesti: vuosijuhla- ja tuutorvastaava Pääaine: psykologia Horoskooppimerkki: leijona!

Sarja, jonka katson uudelleen ja uudelleen: Making a Murderer. Tai itse asiassa kaikki Netflixin murhadokkarit.

Lempiaineeni koulussa: kuvis ja käsityö Inhokkiaineeni koulussa: En omista sävelkorvaa enkä koordinaatiokykyä, joten varmastikin musiikki ja liikunta.

10 vuotta sitten tapasin yhden pitkäaikaisimmista ystävistäni, jonka kanssa opiskelimme yhdessä latinaa ja häiriköimme matikan tunneilla 10 vuoden päästä omistan toivottavasti oman koiran!

Suurin guilty pleasureni: Oon aivan liian helposti suostuteltavissa after-workeille ja ystäväni eivät pelkää käyttää tätä hyväkseen.

Minut saa itkemään helposti, koska olen ikuinen herkkis.

Merkittävin saavutukseni elämässä: Varmasti se, että pääsin opiskelemaan psykologiaa Turkuun! Pääsykokeiden tilastomatematiikka aiheutti mulle useamman vuoden päänvaivaa ja kävin kahtena vuonna valmennuskurssilla. Nykyään tilasto-ohjelmilla leikkiminen on musta aika kivaakin puuhaa ja on hieno huomata, miten oma osaaminen on kehittynyt niin tulevana psykologina kuin tilastonörttinäkin!

Annette Kuligin

15

Pauliina Juntunen

Pesti: koulutuspoliittinen ja kansainvälisyysvastaava Pääaine: erityispedagogiikka Horoskooppimerkki: härkä Sarja, jonka katson uudelleen ja uudelleen: ei ole :( Lempiaineeni koulussa: kuvis, matikka ja kielet (paitsi ruotsi) Inhokkiaineeni koulussa: bilsa ja mantsa kilpaili keskenään ykköspaikasta 10 vuotta sitten kärsin puberteetista, blondasin hiukset ensimmäistä kertaa nätin keltaiseksi ja olin vakuuttunut siitä, että polkupyörillä oli salaliittoteoria minua vastaan, sillä ne jatkuvasti aiheuttivat minulle ikäviä tapaturmia.

10 vuoden päästä olen saanut täydellisen inkluusion aikaiseksi Suomen koulutusjärjestelmässä ja kaupunkisuunnittelussa sekä muuttanut ihmisten asenteet erilaisuutta kohti, minkä jälkeen matkustan ympäri maailmaa koulutusneuvojana.

Suurin guilty pleasureni: kaikki pehmeät uunituoreet leivokset ja kummalliset leffat & sarjat Minut saa itkemään laittamalla minut katsomaan Hachiko-elokuvaa :,( Merkittävin saavutukseni elämässä: Sain mummoni suostuteltua antamaan minun värjätä hiuksensa vaaleanpunaiseksi!

Veera Laihia

Pesti: juhla- ja ulkosuhdevastaava Pääaine: logopedia Horoskooppimerkki: neitsyt Sarja, jonka katson uudelleen ja uudelleen: Moderni perhe Lempiaineeni koulussa: liikunta Inhokkiaineeni koulussa: fysiikka 10 vuotta sitten elelin onnellisena sademetsässä Papua-Uusi-Guineassa 10 vuoden päästä minulla on oma koira (ehkä kaksi).

Suurin guilty pleasureni: Pommes Noissettes perunapallot Minut saa itkemään stressaantuneena melkeimpä mikä vain.

Merkittävin saavutukseni elämässä: hymytyttöpatsas 6. luokalla

Jaakko Luoto

Pesti: ekskursiovastaava ja 1/2 varainhankintavastaava Pääaine: kansantaloustiede Horoskooppimerkki: pähkinäpensas Sarja, jonka katson uudelleen ja uudelleen: Harmoninen sarja Lempiaineeni koulussa: matematiikka ja välitunnit Inhokkiaineeni koulussa: sosiologia 10 vuotta sitten olin huonompi purjehtimaan ja tiesin vähemmän taloudesta.

10 vuoden päästä olen valtiotieteiden tohtori ja meillä on kotona kaksi valkoista kissaa! Tai sitten jotain ihan muuta, ei niin kauas voi tietää.

Suurin guilty pleasureni: Jäätelöä voisin syödä kuin Simo piimää.

Minut saa itkemään eläinten oikeuksien loukkaaminen ja sipulit.

Merkittävin saavutukseni elämässä: Osaan pyöräillä ilman käsiä.

Matias Hämäläinen

Pesti: vuosijuhlavastaava & lippu-upseeri Pääaine: sosiaalitieteet Horoskooppimerkki: vaaka Sarja, jonka katson uudelleen ja uudelleen: How I met your mother Lempiaineeni koulussa: yhteiskuntaoppi Inhokkiaineeni koulussa: ruotsi 10 vuotta sitten ruotsi.

10 vuoden päästä ruotsi.

Suurin guilty pleasureni: Temptation Island Minut saa itkemään Suomen tappio Ruotsille.

Merkittävin saavutukseni elämässä: vappuviikosta selviytyminen 16

Joosu Soosalu

Pesti: kulttuuri- ja varainhankintavastaava Pääaine: filosofia Horoskooppimerkki: vesimies Sarja, jonka katson uudelleen ja uudelleen: Frendit Lempiaineeni koulussa: liikunta Inhokkiaineeni koulussa: kemia 10 vuotta sitten ajoin vihreällä Nopsalla ympäri Kellokoskea.

10 vuoden päästä olen saanut luettua Da Vinci -koodin loppuun.

Suurin guilty pleasureni: Justin Bieberin Sorry-kappale Minut saa itkemään kahvimaidon loppuminen ja muut surulliset asiat.

Merkittävin saavutukseni elämässä: Olen lukenut yhden kokonaisen kappaleen Kantin Puhtaan järjen kritiikistä!

Amanda Viitanen Janette Sirén Pesti: juhla- ja hyvinvointivastaava Pääaine: valtio-oppi Horoskooppimerkki: vaaka Sarja, jonka katson uudelleen ja uudelleen: Grantchester Lempiaineeni koulussa: enkku Inhokkiaineeni koulussa: fyke 10 vuotta sitten Waka Waka soi kaikkialla.

10 vuoden päästä en oo enää sinisilmäinen, oon kolmekymppinen.

Suurin guilty pleasureni: Euroviisut!

Minut saa itkemään surut, ilot, herkät biisit.

Merkittävin saavutukseni elämässä: inssiajon läpäiseminen jo 2. yrittämällä 17

Pesti: Indeksin päätoimittaja Pääaine: poliittinen historia Horoskooppimerkki: pelkällä hymyllään jään sulattava, lumoavasti flirttaileva ja nestetasapaino-ongelmista kärsivä vaaka Sarja, jonka katson uudelleen ja uudelleen: Serranon perhe Lempiaineeni koulussa: äidinkieli ja englanti Inhokkiaineeni koulussa: matikka, fysiikka ja kemia 10 vuotta sitten olin “cool” seiskaluokkalainen, joka kapinoi käymällä välitunneilla läheisessä Siwassa ostamassa energiajuomaa ja Mynthoneja.

10 vuoden päästä vietän lauantai-illat sohvalla viidentoista rescuekoirani ja -kissani kanssa viskiä juoden ilman pienintäkään aikomusta tavata muita ihmisiä vapaaehtoisesti.

Suurin guilty pleasureni: pasianssimaratonit Minut saa itkemään leffat, joissa kuolee koira.

Merkittävin saavutukseni elämässä: kolme (3) bingovoittoa vappuna 2018

Kysyttävää, kommentteja, palautetta hallituslaisille?

Koko hallituksen yhteinen sähköposti on index-hallitus@utu. fi. Indexin nettisivuilla osoitteessa index.utu.fi on lueteltuna myös hallituslaisten henkilökohtaiset osoitteet. Nettisivuilla voi lukea lisää myös hallituslaisten vastuualueista. Myös sosiaalisen median kautta voi olla yhteydessä hallitukseen ja somekanavat kannattaa muutenkin ottaa haltuun!

#indexry

@index_ry

@ Index ry

18

”Chicksit menee viimeisenä” - kolmen naisen kokemuksia asepalveluksesta

19

Teksti Salla Tiitinen Kuvitus Aura Kaartinen

Vuonna 2017 Tampereen yliopiston työelämän tutkimuskeskuksen Puolustusvoimille tekemän kyselytutkimuksen mukaan jopa yli puolet varusnaisista kokee kiusaamista ja/tai eriarvoista kohtelua. Miehistä kiusaamisesta raportoi 32 prosenttia. Naisista häirintää oli kokenut 35 prosenttia ja miehistä 14 prosenttia. Jopa puolet varusnaisista kärsii rasitusvammoista.

Tässä jutussa kolme naista kertoo kokemuksistaan varusmiespalveluksesta.

#1 ”Chicksit menee viimesenä”, ”Tytöt voi hoitaa”, ”Vittu pidä se turpas kiinni, ku et mistään mitään tiedä” ”Te ootteki naisia, ette te mitään osaa” ja muita vastaavia sanontoja on saanut kuulla useita päivässä tähän mennessä armeijassa. Armeijassa kohtelun ja kaveruuden määrittelee sukupuoli; ei se mitä on. On erikseen tytöt ja pojat.

P-kausi meni yllättävän hyvin: pojat tulivat toimeen tyttöjen kanssa hyvin, eikä moisia tarvinnut kuulla koskaan. Kai samanlainen tilanne ajoi siihen, että kaikki sopeutuivat ja hakivat toisistaan turvaa.

Asiat muuttuivat E-kaudelle ja eri yksikköön siirryttäessä. Pojat olivat kaverustuneet ja tytöt olivat selvästi tietyssä paikassa ja tietyssä roolissa yksikössä. En olisi koskaan uskonut armeijaan tullessani saavani yhtä huonoa vastaanottoa joiltakin pojilta, mitä olen tähän mennessä saanut.

Liekö se, että on vahvat mielipiteet ja hieman muita vanhempi, vaikuttaa siihen, että pojat eivät voi sietää naiselta vahvempaa ulostuloa verbaalisesti: tämän vuoksi kohtelu on sitä mitä on.

Oman mielipiteen ilmaiseminen ja vastaansanominen on monelle pojalle punainen lakana: kuin naisen tulisi olla vain hiljaa ja tyytyä siihen mitä on.

20

Pojat eivät voi myöskään sietää sitä, että heitä neuvoisi naispuolinen henkilö jossain asiassa.

Vastaukseksi tulee silmienpyörittelyä, naureskelua tai vitsiä joko naispuolisuudesta tai jostain muusta typerästä asiasta. Tähän mennessä sitä on suurimmaksi osaksi oppinut olemaan hiljaa monissa tilanteissa: sitä tietää, että lopulta ns. ”häviää”, kun pojat kuorossa huutavat ja nauravat päälle.

Osa pojista myöskin kohtelee naista kuin ruttoa, jos he ”joutuvat” jostain syystä tämän viereen esimerkiksi muotoon asettuessa tai pariksi jossain tehtävässä: inhoava katse takaisin, eikä tehtävää voi suorittaa kunnolla juuri naisen kanssa.

“

Vastaukseksi tulee silmienpyörittelyä, naureskelua tai vitsiä joko naispuolisuudesta tai jostain muusta typerästä asiasta.

Tätä asennetta en voi käsittää joillakin pojilla. En halua yleistää, sillä todella monen pojan kanssa tulen toimeen erittäin hyvin ja heidän kanssaan voi pitää hauskaa ja jutella. Nämä muutamat ääritapaukset vain vetävät mielen erittäin matalaksi: varsinkin jos joutuu varomaan olemistaan ja sanomistaan joka päivä, ettei vain tulisi taas haukutuksi. Kuten moni kantahenkilökuntaan kuuluva on sanonut ”Te itse teette ja muodostatte joukkuehengen, sitä emme puolestanne voi tehdä”. Tämä on totta, valitettavasti se henki on vain erittäin huono, mikä latistaa armeijakokemuksen niin, että odotan vain kotiutumista.”

#2 “Ongelmat alkoivat, kun tuvan esimiehenä toimiva alikersantti oli meitä kaikkia kohtaan etäinen. Hänen kanssaan ei pystynyt puhumaan yhtään rennommin ja kaikki oli hirveän virallista.

Jouduin heti alikersantin silmätikuksi ja hän osoitti mieltään, että minä olin sellainen ihminen, joista hän ei pidä. Hän teki paljon asioita, joilla osoitti, ettei hän pitänyt minusta. Päällimmäisenä jäi mieleen se, kun alikersantti vei maiharini sänkyni vierestä päivystäjän pöydälle kadonneena, vaikka olin itse koko ajan kenkien välittömässä läheisyydessä. Kun sain tietää asiasta, tulin aivan äärettömän vihaiseksi. Asia meni kapteenille asti selvittelyyn. Onneksi kapteenin puhuttelun jälkeen asiat kyseisen alikersantin kanssa rupesivat sujumaan paremmin.

21

Peruskoulutuskauden loppuvaiheessa alkoi ilmaantumaan syrjimistä ihan selkeästi meidän tuvassa. Samassa tuvassa meitä oli 4 tyttöä. Ihan perusasiat alkoivat minua ärsyttämään.

Päällimmäisenä jäi Tupalaiset saattoivat esimerkiksi pyytää mukaan iltapalalle, mieleen se, kun alikersantti mutta eivät jääneet odottamaan minua. ”Ei me nyt sua jaksevei maiharini sänkyni vierestä ta oottaa, kun oot niin hidas.” Kun pääsin ruokalaan, olivat päivystäjän pöydälle kadonhe kadonneet johonkin ihmispaljouteen. Sitten jälkikäteen he neena, vaikka olin itse koko ihmettelivät, miksen ollut tullut syömään. Minulle jatkuvasti ajan kenkien välittömässä tuittuiltiin, jos en tanssinut heidän pillinsä mukaan. Varsinkin läheisyydessä. yksi tytöistä rupesi sunkuttamaan minua vastaan. Rupesin ihan selkeästi jäämään ulkopuolelle.

“

Harjoituksissa metsässä syrjiminen oli pahinta. Muut tytöt hengasivat yhdessä äijien kanssa nakkipiilossa ja minut jätettiin syömään yksin johonkin kannonnokkaan. Kukaan ei välittänyt minusta. Ketään ei kiinnostanut olla minun kanssani tai minkälainen fiilis minulla oli. Olin aina yksin kaikissa harjoituksissa. Viimeisessä P-kauden metsäharjoituksessa iskettiin viimeinen naula arkkuun. JaNämä esimerkit eivät kuu- kauduttaessa kolmen hengen partioihin muut tytöt junailosta siviilissä isoilta asioilta, livat niin, että he muodostaisivat yhden partion, eivätkä täyttäneet kolmiriviä järjestyksessä. Kun huomautin asiasta mutta siellä se on sitä ja korjautin muodon, tytöt huomauttivat toisilleen, etteivät jokapäiväistä elämää, eikä olleetkaan päässeet samaan partioon. Myöhemmin muut sitä pääse pakoon.

Tuollaiset asiat tuntuvat aivan tytöt muodostivat siitä huolimatta oman partionsa, vaikka kaikki muut menivät aiemmin sovittuihin partioihinsa. järkyttävän isoilta siellä.

Minut siis pullautettiin partiosta ulos ja jouduin etsimään uuden partion. Siinä vaiheessa hajotti todella paljon. Nämä esimerkit eivät kuulosta siviilissä isoilta asioilta, mutta siellä se on sitä jokapäiväistä elämää, eikä sitä pääse pakoon. Tuollaiset asiat tuntuvat aivan järkyttävän isoilta siellä.

“

Kesken harjoituksen menin kertomaan tuvan ilmapiiristä ja omasta yksinäisyydestäni luutnantille, joka onneksi ymmärsi tilanteen. Hän oli kiitollinen, että tulin puhumaan asiasta. Luutnantti lupasi katsoa, että olisiko minun mahdollista päästä eri yksikköön peruskauden tupalaisten kanssa. Siinä vaiheessa minulla ei ollut enää mitään halua puhua tupalaisilleni. Armeija on niin joukkuelaji, ettei siellä yksin pärjää.

22

Peruskoulutuskauden jälkeen minut siirrettiin toiseen yksikköön. Uudessa yksikössä meitä oli yhteensä 12 tyttöä samassa tuvassa. 4 tyttöä oli ollut jo P-kaudesta lähtien samassa tuvassa, 3 oli ollut samassa yksikössä ja me loput tulimme eri yksiköistä. Porukka oli ihan mukava, mutta siinä ajassa ei oikein saanut kavereita kunnolla. Linjallani lähes kaikki halusivat RUK:in, joten paineet pärjätä olivat kovat. Keskinäinen kilpailu näkyi muun muassa toisten tönimisenä ruokajonossa. Tätä en voinut millään ymmärtää.

Olin AUK:ssa yhteensä kolme viikkoa, joista yhden viikon olin mukana ja kaksi viikkoa olin sairaana. Minulla oli ulkopalvelus kokonaan kielletty, koska olin aivan voimaton. En saanut harrastaa mitään liikuntaa. Se söi ihmistä aivan todella paljon ja jäin lähes kaikista harjoituksista pois. Jäin koulutuksessa väkisinkin jälkeen, koska en pystynyt niihin osallistumaan. Kokeet jäivät myös rästiin, koska en ollut saanut aiheista minkäänlaista koulutusta.

Pian alkoi rastien pitäminen. Jouduin pitämään rastikoulutuksia vertaisilleni aiheista, joista en ollut ikinä kuullutkaan, koska olin ollut kipeänä. Minulle tuli aivan jumalattomat paineet ja yritin opetella aiheita omalla vapaa-ajallani alikersantin kanssa, mutta alikersantti oli aivan hiiltyneenä siihen, että hän joutui minua opettamaan. Hän pilkkasi minua siitä, kun en oppinut asioita tarpeeksi nopeasti. Vaikka yritin oppia ja kuunnella, se oli äärimmäisen vaikeaa oppimishäiriöni vuoksi. Tuntui, ettei sitä otettu kenenkään puolelta huomioon: ei henkilökunnan eikä varusmiesjohtajien.

Sain kuulla kahta päivää aikaisemmin, että minulla on rästikoe aiheesta sulkeiset. En ollut vieläkään saanut koulutusta aiheeseen, mutta yritin opiskelIhmettelin, miten sellainen la itsenäisesti. Olin aivan paineissa, koska kirjasihminen, joka ei ole päässyt yhta opiskelu ei ole koskaan ollut minulle luontaista. teenkään harjoitukseen mukaan, Vielä edellisenä yönäkin opiskelin koetta varten ol- voidaan laittaa esiintymään koko lessani apupäivystäjänä. Koepäivänä – tai sitä ennen linjan edessä. Tuntui, että minulle – kukaan ei informoinut minulle, että missä, milloin kostetaan sitä, että olen oikeasti tai miten koe suoritetaan ja sain tietää siitä hetkeä ollut sairaana. ennen koetta. Muut olivat pitäneet harjoituksen viidelle ihmiselle, kun minä jouduin pitämään harjoituksen koko linjalle. Ihmettelin, miten sellainen ihminen, joka ei ole päässyt yhteenkään harjoitukseen mukaan, voidaan laittaa esiintymään koko linjan edessä. Tuntui, että minulle kostetaan sitä, että olen oikeasti ollut sairaana. Olin aivan paniikissa ja poissaoleva koko kokeen ajan. Siitä voi päätellä, miten hyvin se suoritus meni. Unohdin käskyjä, kun kaikki keskittymiseni meni siihen, että pysyn kasassa enkä hajoa kaikkien edessä.

“

23

Kun koe oli ohi, ei siinä muuta voinut kuin pistää tekohymyn naamalle ja pyytää palautetta. Alikersantit kysyivät minulta, olinko edes harjoitellut asiaa. Yritin selittää, että olen tehnyt kaikkeni opiskellen itsenäisesti enkä ollut saanut koulutusta. Sitten kantahenkilökuntaan kuuluva ylikersantti tuli paikalle ja sanoi: ”Nyt on kyllä pakko kommentoida: tuo oli niin paska veto, että jos tuon jälkeen kehtaa edes hymyillä, niin silloin on jotakin tosi pahasti vialla. Tuo ”Ei millään pahalla, on semmoinen aihe, mikä pitäisi osata, kun sitä ollaan tehty jo mutta otetaankohan teitä P-kaudella.” naisia liian helposti tänne armeijaan?”

Ylikersantin purkauksen jälkeen menin ilmoittamaan kaptee-

“

nille tapahtuneesta ja siitä, että olin käynyt puhumassa asiasta kuraattorin kanssa. Itse tapahtumien sijaan kapteeni oli kiinnostunut siitä, keille kaikille olin kertonut asiasta. Kapteeni kysyi, etten vaan olisi kuullut väärin.

Myöhemmin kapteeni pyysi minut uudestaan juttusille ja kertoi, että oli käynyt puhumassa minun kuraattorini kanssa. Kun toin lopettamispäätöksen esille, koska henkilökunta kiusaa eikä kunnioita ketään, hän kysyi: ”Ei millään pahalla, mutta otetaankohan teitä naisia liian helposti tänne armeijaan? Ymmärrätkö, ettet saa välttämättä lopettaa?” Minulla oli niin huono olo, että minun oli pakko päästä sieltä pois.

Jouduin menemään juttelemaan tälle ylikersantille, joka kyseenalaisti motivaationi kokonaan. ”Pahoittelut, että sanoin aika suoraan, mutta mä en vaan yhtään tykkää tuosta sun asenteesta.

Oletko edes halunnut armeijaan?” Olin niin täynnä sitä henkilöä, etten jaksanut vastata kunnolla. Sanoin vain, että olen huomenna lähdössä.

Yritin loppuun asti todella rohkeasti pitää koulutuksia, mutta lopussa en vaan kyennyt. Sain jatkuvasti paniikkikohtauksia ja minulle puhkesi esiintymispelko, jota minulla ei ole ikinä ennen ollut. Se, miten kolmessa kuukaudessa ihmisen motivaatio ja toimintakyky saadaan laskettua lähelle nollaa, on täysin uskomatonta. Minua ihmetyttää, miten kyseistä toimintaa perustellaan sillä, että sillä valmistetaan varusmiehiä henkisesti sotaan. Ihmisiä ei valmistella sotaan henkisellä väkivallalla ja kiusaamisella.”

24

#3 “Peruskoulutuskausi meni minulla todella hyvin ja viihdyin armeijassa. Fyysisestä rasituksesta huolimatta tuntui kuin olisin ollut lomalla. Joukkueessa ja varsinkin tuvassamme oli hyvä yhteishenki, ja vertaisiin pystyi tukeutumaan, jos vähänkään ärsytti tai väsytti. Jos olisin saanut jatkaa samassa porukassa palveluksen loppuun asti, mitään ongelmia tuskin olisi tullutkaan.

P-kauden jälkeen minut siirrettiin toiseen komppaniaan.

Olimme kahden muun naisen kanssa ensimmäiset naiset pitkään aikaan ja alussa olimmekin yleisen ihmettelyn aihe.

Päät kääntyivät sinne, missä kuljin ja alkuun monet halusivat myös jutella. Alkuinnostuksen laannuttua ymmärsin kuitenkin nopeasti, etten tule pääsemään porukkaan mukaan.

“

Olimme kahden muun naisen kanssa ensimmäiset naiset pitkään aikaan ja alussa olimmekin yleisen ihmettelyn aihe. Päät kääntyivät sinne, missä kuljin ja alkuun monet halusivat myös jutella.

Informaation kulkeminen meille naisille oli tahmeaa. Muiden kohdalla kyse varmasti suurimmaksi osaksi oli puhtaasti unohtamisesta, mutta yksi selvästi kiusasi minua niin, että tahallaan pimitti tietoa aikatauluista ja varustuksesta. Hän saattoi jättää ohjeistuksen kertomatta, vaikka kysyin sitä häneltä suoraan. Kerran minulle jäi 10 minuuttia aikaa pakata, pukea ja syödä lähtiessämme takaisin metsäharKerran minulle jäi 10 min- joitukseen, koska hän jätti kertomatta minulle lähtöaikatauuuttia aikaa pakata, pukea ja lusta. Muut olivat saaneet tunnin varoitusajan. Sama henkilö syödä lähtiessämme takaisin käyttäytyi minua kohtaan muutenkin vihamielisesti. Aina, metsäharjoitukseen, koska kun avasin suuni, hän ilmaisi hyvin selkeästi, että minun olisi hän jätti kertomatta minulle parempi olla vain hiljaa. Hän pyöritteli silmiään ja keskeytti lähtöaikataulusta. minut nopeasti. Jos käskin häntä, reaktio oli sama. Hän oli jatkuvasti käskemässä ja neuvomassa minua, vaikka minulla oli homma täysin hanskassa. Kommunikaatio tapahtui pääasiassa huutamalla. Hän oli myös muita kohtaan epäasiallinen, mutta minun kanssani hän ei kyennyt lainkaan neutraaliin viestintään. Muut myös kohtelivat minua huomattavasti paremmin, kun hän ei ollut paikalla.

“

25

Yritin olla hyvä alainen vertaisilleni ja olla koko ajan saatavilla, kun he tarvitsevat apua. Oletin, että näin myös minua olisi ollut miellyttävä palvella, kun oli minun vuoroni olla johtotehtävissä.

Ilmeisesti epäonnistuin, kun sain osakseni lähinnä vastaan sanomista tai käskyjen sivuuttamista. ”Tee ite” oli yleinen vastaus antamiini käskyihin. Myös muun muassa juuri löytynyt hyvä istuma-asento oli syy, miksei käskyjäni voitu toteuttaa. Usein minulle ei vastattu lainkaan tai käännettiin selkä. Kun viimeisessä metsäharjoituksessani selkäkipuni menivät niin pahaksi, etten pystynyt osallistumaan mihinkään, jouduin kuuntelemaan aiheesta piikittelyä koko loppuharjoituksen ajan.

Yhtäkkiä muillakin oli selkä kipeä ja minun odotettiin nostavan sekä kantavan painavaa kalustoa, vaikka kaikille oli hyvin selvää, etten siihen kykene. Aiemmin korkea palvelusmotivaationi tippui lähelle nollaa nopeasti yksikkösiirron jälkeen, enkä jaksanut enää edes yrittää. Kerroin kouluttajille tilanteesta, mutta ”Tee ite” oli yleinen vasuseista yrityksistä huolimatta meno ei muuttunut parempaan taus antamiini käskyihin. suuntaan.

Myös muun muassa juuri Vertaisteni lisäksi varusmiesjohtajat sivuuttivat sanomiseni. löytynyt hyvä istuma-asento oli syy, miksei käskyjäni Kysymyksiini vastattiin asian vierestä ja usein vastauksella pyvoitu toteuttaa. rittiin saamaan minut näyttämään tyhmältä tai vähintäänkin yksinkertaiselta. Minulle saatettiin jäädä inttämään asioista, jotka olin jo ensimmäisellä selityskerralla ymmärtänyt tai joita olin jo tekemässä. Tuntui, että sanomisillani ei ollut mitään merkitystä, sillä toinen osapuoli oli jo päättänyt, että olen väärässä. Varusmiesjohtajat myös jatkuvasti toivat P-kauden yksikköni keskusteluun mukaan negatiivisesti. Jos en osannut jotain tai tein asiat eri tavalla, johtui se siitä, kuinka huono aikaisempi yksikköni oli ollut. Varusmiesjohtajien mielestä oli todella hauskaa kertoa, miten tyhmiä kaikki P-kauden komppaniassani ovat ja samalla viitata siihen, kuinka minä olen aivan yhtä tyhmä ja huono.

“

Yhteishenki linjallamme oli muutenkin todella huono. Kaikista puhuttiin isolla porukalla avoimesti paskaa. Välillä tämä tehtiin kyseessä olleen henkilön selän takana, välillä taas puheiden aiheena ollut henkilö oli paikalla. Varusmiesjohtajat osallistuivat paskanpuhumiseen aktiivisesti.

Kenellekään ei jäänyt epäselväksi, mitä mieltä johtajat olivat kahdesta oppilaasta, joita haukuttiin toistavasti kaikkien voimin. Kouluttajat ottivat huonon yhteishengen useaan otteeseen esille, mutta mitään ei tapahtunut. Myöhemmin linjallemme tulleet palveluksen jatkajat ihmettelivät linjamme ilmapiiriä. Olin tyytyväinen, koska ehkä en ollutkaan kuvitellut kaikkea.

Koko komppaniassa minulla oli yksi henkilö, jota pystyin kutsumaan kaveriksi, jopa ystäväksi.

Hän kuunteli ja tuki minua, kun minulla oli vaikeaa ja saman tein hänelle. Hän oli ainoa, jonka kanssa vietin vapaa-ajalla aikaa. Kun hän sai kuulla siviilissä odottavasta poikaystävästäni, kaikki muuttui. Työskentelystä hänen kanssaan tuli käytännössä mahdotonta. Ystävällisyys vaihtui mykkäkouluun, passiivisaggressiiviseen piikittelyyn sekä huutamiseen. Jos muita oli läsnä, keskustelu käytiin kolmannen henkilön kautta niin kuin minä en muka olisi ollut paikalla. Hän ei enää edes katsonut minuun päin.

26

Olin aivan yksin ihmisten keskellä, jotka eivät pitäneet minusta ja joita minä en voinut sietää.

Loppuvaiheessa minua ei kiinnostanut muiden seura lainkaan ja esimerkiksi kaikilla ruokailuilla söin yksin, kun aiemmin olin mennyt muiden linjalaisteni kanssa samaan pöytään ja yrittänyt tutustua. Käytävällä vastaan kävellessä olin aiemmin yrittänyt hakea linjalaisiini katsekontaktia ja tervehtiä heitä, mutta suurin osa käänsi katseensa poispäin minusta ja esittivät kuin minua ei Jos muita oli läsnä, olisi olemassa. Enää en vain yksinkertaisesti jaksanut yrittää. En keskustelu käytiin kolmanvoinut tehdä enää yhtään enempää sen eteen, että minut otettai- nen henkilön kautta niin siin porukkaan mukaan. kuin minä en muka olisi ollut paikalla. Hän ei enää Paine pärjäämiseen oli erittäin kova, eikä mikään määrä yritedes katsonut minuun tämistä riittänyt arvostuksen ansaitsemiseen vertaisten silmissä. päin.

Olin lähes joka päivä fyysisen jaksamisen äärirajoilla, koska koko ajan piti olla vähintään yhtä hyvä kuin pojat. En saanut minkäänlaista kiitosta hyvistä suorituksista, tehtävien hoitamisesta tai edes konkreettisesti muiden auttamisesta. Piilottelin vammaani pitkään ja tein täysin samat asiat kuin muutkin kivusta huolimatta. Viimeisessä harjoituksessani fyysinen kipu ja turhautuminen koko tilanteeseen oli niin sietämätöntä, että vakavasti suunnittelin ampuvani itseäni jalkaan, jotta joku ottaisi minut tosissaan.

“

Palvelusmukavuus ja -motivaatio ovat todella paljon kiinni niistä ihmisistä, joiden kanssa sen puoli vuotta tai vuoden joutuu viettämään. Siviilissä pystyy vaikuttamaan siihen, keiden kanssa tekee töitä ja viettää vapaa-aikaansa, mutta armeijassa on täysin sattuman varassa. Tietenkin ryhmähenkeen voi vaikuttaa, mutta sitäkään ei pysty yksin muuttamaan. Vaikka yhteistupia kannatankin, olin erittäin onnellinen, että pääsin omaan tupaan tilannetta aina päivän päätteeksi pakoon.”

27

Välikevennykseksi kuvia alkukeväisestä Turusta

28

Teksti Julia Lintunen

Yleiset työelämävalmiudet - yhteiskuntatieteilijän valttikortti työmarkkinoilla Tuoreen arvioinnin mukaan yhteiskuntatieteellinen koulutus tarjoaa hyvät eväät työelämään. Yhteiskuntatieteilijät ovat osaavia työntekijöitä, joiden on helppo omaksua uutta, sopeutua muutoksiin ja toimia erilaisissa työyhteisöissä, ja tulevaisuudessa tällaisia yleisiä työelämätaitoja tarvitaan entistä enemmän. Kuitenkin opiskelijoille oman osaamisen tunnistaminen on vaikeaa.

Alkukevät on työnhaun kannalta kiireisintä aikaa, jolloin moni opiskelija tuskailee opintojensa lisäksi CV:n viilaamisen ja työhakemusten kirjoittamisen kimpussa.

Erityisen tuskastuttavalta tilanne voi tuntua, jos tarjolla ei ole sellaisia töitä, joissa hyödyntää yliopistossa hankittua substanssiosaamista: oman alan tehtäviä ei ole tarjolla kesällä, niiden suorittamiseen vaaditaan muodollinen pätevyys tai omaa alaa ei tunnu oikein edes olevan. Tällöin omaa koulutustaan joutuukin arvioimaan hieman uudenlaisesta näkökulmasta. Onko yhteiskuntatieteellinen koulutus antanut mitään sellaisia työelämätaitoja, joita voisi CV:ssä ja hakemuskirjeessään mainostaa?

“

Raportti antaa yhteiskuntatieteellisestä koulutuksesta varsin valoisan kuvan: yhteiskuntatieteilijöiden työelämävalmiudet suorastaan niittävät kehuja.

29

Yhteiskuntatieteellisessä koulutuksessa ongelmakohtana onkin juuri oman osaamisensa tunnistaminen, kuten Kansallisen koulutuksen arviointikeskus Karvin tuoreesta raportista selviää. Tammikuussa 2020 julkaistussa raportissa arvioidaan yhteiskuntatieteellistä korkeakoulutusta valtakunnallisella tasolla, ja sen tekoon ovat osallistuneet niin opiskelijat ja valmistuneet kuin yliopistot ja työnantajatkin. Raportti antaa yhteiskuntatieteellisestä koulutuksesta varsin valoisan kuvan: yhteiskuntatieteilijöiden työelämävalmiudet suorastaan niittävät kehuja. Sekä työelämän edustajat että valmistuneet opiskelijat kokevat yhteiskuntatieteellisen koulutuksen vastanneen hyvin työelämän tarpeisiin. Kuitenkin samaan aikaan opiskelijoiden on vaikea tunnistaa ja sanoittaa omaa osaamistaan. Kuten raportissa kirjoitetaan: Paradoksaalisesti yhteiskunta-alan tutkinnoilla näyttää olevan korkea työelämärelevanssi niiden geneerisyyden takia, mutta samanaikaisesti opiskelijat pitävät alan tuottaman osaamisen epäkonkreettisuutta ongelmallisena.

Lopputulos on siis lohdullinen. Yhteiskuntatieteellinen koulutus tuottaa paljon sellaista yleistä osaamista, jota arvostetaan työmarkkinoilla, mutta tämä osaaminen on vain tunnistettava. Omien työelämävalmiuksen arviointi kannattaa aloittaa vertaamalla niitä Karvin raportissa lueteltuihin vahvuuksiin.

Raportissa todetaan, että yhteiskuntatieteilijät ovat yleisesti ottaen osaavia työntekijöitä, joilla on valmiudet omaksua uutta tietoa, sopeutua muutoksiin ja toimia monialaisissa ja kansainvälisissä työyhteisöissä.

Valmistuneiden opiskelijoiden mukaan myös tutkinnon aikana hankitut analyysi- ja ongelmanratkaisutaidot, kriittinen ajattelu, yhteistyötaidot, kyky monitieteelliseen ja -alaiseen tarkasteluun sekä viestintäosaaminen ovat olleet hyödyllisiä työelämässä.

Kyky uuden oppimiseen ja tiedon soveltamiseen ovatkin tärkeitä taitoja yhteiskuntatieteissä, joissa tutkimuksen kohteena on ainaisessa muutoksen tilassa oleva yhteiskunta. Koulutusala-arviointien julkaisutilaisuudessa muistutettiin, että tällaiset geneeriset työelämävalmiudet ovat kuitenkin yhä tärkeämpiä myös muualla työelämässä.

Kun teknologinen kehitys muokkaa työelämän ja yhteiskunnan dynamiikkaa, ei riitä pelkkä yksittäisten tietokoneohjelmien hyvä hallinta. Sen sijaan laaja-alainen ja soveltava osaaminen nousee entistä arvostetummaksi taidoksi. Yhteiskuntatieteellisen koulutuksen tuomia geneerisiä taitoja ei siis kannata vähätellä työnhaussa! Seuraavalta sivulta löydät vinkkejä siihen, kuinka voit tunnistaa ja sanoittaa osaamistasi.

30

Vinkkejä oman osaamisen tunnistamiseen ja sanoittamiseen Nämä vinkit on suunnattu erityisesti sellaisiin tilanteisiin, joissa oma koulutustausta tai kokemus eivät vastaa suoraan työpaikan vaatimuksia.

Lue opinto-oppaasta tutkinto-ohjelmasi ja käymiesi kurssien osaamistavoitteita. Jos et hae oman alasi asiantuntijatehtäviin, kannattaa keskittyä tarkastelemaan yleisempiä osaamistavoitteita.

Pohdi, miten oma osaamisesi on kehittynyt opintojen aikana. Mikä on saanut sinut juuri tälle alalle? Mitkä asiat olivat aluksi hankalia, mutta sujuvat nyt itsestään?

Omaa osaamistaan voi kartoittaa myös vertailemalla koulutusalojen välisiä eroja. Esimerkiksi keskustelu muiden alojen opiskelijoiden kanssa voi auttaa tunnistamaan sellaisia vahvuuksia, joita oman alan sisällä pitää itsestäänselvyyksinä.

Yleisten työelämätaitojen sanoittamisessa kannattaa miettiä konkreettisia asioita, joissa työelämätaidot ovat näkyneet. Tällöin osaaminen on helpompi osoittaa myös potentiaalisille työnantajille.

Yleisten taitojen lisäksi opinnot kerryttävät myös erityisosaamista. Tällaisia ”kovia taitoja” ovat esimerkiksi oman alan substanssiosaaminen, kielitaito ja tietotekninen osaaminen.

Opintojen lisäksi osaamista on voinut kertyä esimerkiksi töistä, luottamustehtävistä, harrastuksista ja muusta vapaa-ajan toiminnasta. Jos samankaltaista kokemusta on kertynyt monesta eri tehtävästä ja tämä kokemus on hakemasi työpaikan kannalta olennaista, kannattaa se nostaa vielä erikseen CV:n esittelytekstiin.

CV:n esittelyteksti on muutenkin hyvä paikka kertoa omista vahvuuksistaan, kiinnostuksenkohteistaan ja tavoitteistaan. Tämä on hyväksi etenkin silloin, kun hakemasi työ ei vastaa suoraan aiempaa kokemustasi tai koulutustaustaasi.

Kannattaa kuitenkin muistaa, että edes generalisti ei voi olla työnhaussa kaikkea kaikille. Jos oman alan työpaikkoja ei ole tarjolla, työnhakuun kannattaa suhtautua avoimin mielin, mutta on täysin ymmärrettävää, että jokaista työtä ei voi hakea. Hakemusten kirjoittaminen ja motivaation osoittaminenkin sujuvat huomattavasti helpommin, jos pystyt perustelemaan itsellesi, miksi sopisit hakemaasi tehtävään.

Lisää vinkkejä työnhakuun:

31

Intranet: Työelämävalmiudet (https://intranet.utu.fi/index/Sivut/tyoelamavalmiudet.aspx) Rekryn sivut (sites.utu.fi/rekry) Kumous: Ilmaiset oppaat ja webinaarit (https://kumous.com/tyonhkijalle#ilmaiset-oppaat) Duunitori: Työnhakuopas (https://duunitori.fi/tyoelama/tyonhakuopas)

Joulukuun 2019 alusta alkaen kaikki alle 25-vuotiaat turkulaiset ovat saaneet nauttia yhä kattavammasta oikeudesta maksuttomaan ehkäisyyn. 2.12.2019 voimaan tulleen uudistuksen johdosta jokainen alle 25-vuotias Turussa kirjoilla oleva nuori on oikeutettu joko hormonaaliseen ehkäisyvalmisteeseen tai pitkäaikaiseen ehkäisyyn. Lisäksi kondomeja on saatavilla kaikissa niissä toimipisteissä, joissa maksutonta ehkäisyä tarjotaan.

Jos nuorella ei ole aiemmin ollut ehkäisyvalmisteita käytössä, on hän oikeutettu 12 kuukaudeksi hormonaaliseen ehkäisyvalmisteeseen, eli ehkäisypillereihin, -laastareihin sekä -renkaaseen. Nämä 12 kuukautta pitää kuitenkin käyttää ennen kuin nuori täyttää 25 vuotta.

Pitkäkestoisen ehkäisyn, eli hormoni- tai kuparikierukan tai ehkäisykapselin, valitessaan on nuori oikeutettu ilmaiseen ehkäisyyn, vaikka hänellä olisi ollut aikaisemmin jokin toinen (tai sama) ehkäisyvalmiste käytössä. Ehkäisypillereitä ei saa enää maksutta, jos nuori valitsee ensiehkäisyksi kierukan tai kapselin.

Maksuttoman ehkäisyn laajentamisen myötä myös seksuaaliterveyteen ja ehkäisyvalmisteen valintaan liittyvää neuvontaa on laajennettu.

Asiakasmäärän kasvun vuoksi ehkäisyneuvola on siirretty Mäntymäestä opiskelijaterveydenhuollon yhteyteen Hämeenkadulle ja henkilökuntaa on lisätty.

Maksuton ehkäisy Turussa kaikille alle 25-vuotiaille

Teksti Salla Tiitinen

32

Maksuttoman ehkäisyn saa seuraavista toimipisteistä: · · ·

Ehkäisyneuvola (kaikki alle 25-vuotiaat)

Lasten ja nuorten poliklinikka (alle 18-vuotiaat)

Opiskeluterveydenhuolto (toisen asteen ja AMK-opiskelijat)

· Kouluterveydenhuolto (peruskoululaisten neuvonta ja ohjaus, ehkäisy aloitetaan Lasten ja nuorten poliklinikalla tai ehkäisyneuvolassa) ·

Terveysneuvontapiste Milli (Millin asiakkaat iästä riippumatta)

Ilmainen ehkäisy kannattaa Suomen Turku on liittynyt harvojen kuntien valiojoukkoon ja tarjoaa nyt kaikille alle 25-vuotiaille maksuttoman ehkäisyn. Sosiaalija terveysministeriö STM, Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos THL ja Väestöliitto ovat ajaneet maksutonta ehkäisyä kaikille alle 25-vuotiaille valtakunnallisesti jo vuosia. Aiemmin mainittujen lisäksi samaa ovat vaatineet muun muassa Kätilöliitto ja Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL. Myös nykyiseen hallitusohjelmaan on kirjattu kokeilu, joka muuttaisi ehkäisyn maksuttomaksi alle 25-vuotiaille valtakunnallisesti.

“

- - ehkäisyä tarvitsevat ovat eriarvoisessa asemassa puhtaasti heidän asuinpaikkansa perusteella.

33

Teksti Salla Tiitinen

Tällä hetkellä Suomessa on 50-60 kuntaa, jotka tarjoavat nuorille jonkinlaisen ilmaisen ehkäisyn. Kukaan ei koordinoi tai pidä virallista rekisteriä eri kuntien käytännöistä ehkäisyn suhteen. Kaikilla kunnilla on omat kriteerinsä ja sääntönsä siitä, ketkä ovat oikeutettuja maksuttomaan ehkäisyyn. Esimerkiksi HUS:n sairaanhoitopiiriin kuuluvilla Helsingillä, Espoolla ja Vantaalla on kaikilla hyvin erilaiset käytännöt ehkäisyn tarjoamisessa. Tämän takia saman terveysaseman työntekijät joutuvat kohtelemaan asiakkaitaan eri lailla vain asuinpaikan perusteella. Nykyinen käytäntö ei ole yhdenvertaisuusperiaatteen mukainen, koska ehkäisyä tarvitsevat ovat eriarvoisessa asemassa puhtaasti heidän asuinpaikkansa perusteella.

“

Raskauden ehkäisyn kulut jäävät usein tytön tai naisen maksettavaksi, mutta nyt nuoren tai hänen perheensä taloudellinen tilanne ei ole enää este seksuaaliterveydestä huolehtimiselle.

Miksi kuntien sitten kannattaisi tarjota ilmaisia ehkäisyvälineitä? Maksuttoman ehkäisyn tarjoaminen nuorille vähentää huomattavasti aborttien ja sukupuolitautitartuntojen määrää.

Suomessa on tutkittu laajasti pitkävaikutteisten ehkäisymenetelmien vaikutuksia ja tulokset ovat olleet lupaavia. Vantaan ehkäisyneuvoloissa on annettu vuodesta 2013 lähtien ensimmäinen kierukka tai ehkäisykapseli ilmaiseksi.

Raskaudenkeskeytysluvut laskivat Vantaalla rajusti maksuttoman ehkäisyn laajentamisen jälkeen. 15-19-vuotiaiden ikäryhmässä luvut laskivat peräti 36 % ja 20-24-vuotiaiden ikäryhmässä 14 %. Raumalla, missä maksutonta ehkäisyä on tarjottu nuorille vuodesta 2011 lähtien, alle 20-vuotiaiden klamydiatartuntojen määrä on laskenut kolmanneksella.

Taloudellisesta näkökulmasta ilmaisen ehkäisyn tarjoaminen nuorille on fiksu veto.

Kaliforniassa tehdyssä tutkimuksessa arvioitiin, että jokainen pitkävaikutteiseen ehkäisymenetelmään sijoitettu dollari maksoi itsensä takaisin seitsenkertaisena. Myös lyhytvaikutteiset ehkäisymenetelmät toivat taloudellisia säästöjä, vaikka säästöt eivät olleet yhtä huomattavia kuin pitkävaikutteisten menetelmien kohdalla. Täällä kotimaassa on arvioitu, että Rauma säästää ilmaisella ehkäisyllä vuosittain 100 000 euroa.

Maksuttomalla ehkäisyllä on positiivisia vaikutuksia kuntatalouteen, mutta se on myös vähentänyt taloudellista eriarvoisuutta. Raskauden ehkäisyn kulut jäävät usein tytön tai naisen maksettavaksi, mutta nyt nuoren tai hänen perheensä taloudellinen tilanne ei ole enää este seksuaaliterveydestä huolehtimiselle.

Pelkkä ehkäisyvälineiden jako ilmaiseksi ei riitä, vaan rinnalle tarvitaan laadukasta seksuaalineuvontaa, johon myös Turku tämän uudistuksen myötä panostaa. Ehkäisyvalmisteet eivät aina ole ongelmattomia ja, kuten kaikkiin lääkkeisiin, niihinkin kuuluu omat riskinsä. Niinpä nuoret tarvitsevat apua oikean valmisteen valitsemiseen. Myös valinnan jälkeen on saatava apua mahdollisten komplikaatioiden sattuessa. On tärkeää, että nuori löytää juuri omalle keholle parhaan mahdollisen ratkaisun.

Olen erittäin iloinen Turun kaupungin päätöksestä turvata jokaiselle nuorelle mahdollisuus itselle sopivaan ehkäisyyn varallisuudesta huolimatta. Maksuttoman ehkäisyn positiiviset vaikutukset seksuaaliterveyteen ja talouteen – niin kunnan kuin yksittäisen ihmisen – ovat niin suuret, että olisi pelkästään tyhmää olla tarjoamatta sitä. Toivon, että koko Suomi ottaa Turusta mallia ja tarjoaa mahdollisuuden turvalliseen seksielämään jokaiselle nuorelle!

34

Flunssa, kurkku kipe채, 채채ni kateissa - mik채 neuvoksi?

Teksti Jenna Ranki Kuva Anna Shvets 35

Kausi-influenssan ja tavallisen flunssan jyllätessä moni joutuu jäämään kuumeen, lihassärkyjen, nuhan ja kurkkukivun takia kotiin. Influenssan ja flunssan aiheuttaman hengitystieinfektion yhteydessä voi esiintyä myös lanryngiittia, eli kurkunpään tulehdusta, joka voi aiheuttaa rajua äänen käheytymistä tai jopa äänen häviämistä kokonaan. Kurkunpään tulehdukseen liittyvät äänioireet johtuvat äänihuuliin liittyvästä tulehduksesta sekä niiden turpoamisesta. Tulehtuneet äänihuulet eivät värähtele normaalisti ja äänestä tulee käheä ja vuotoinen.

Kurkunpään tulehdukseen liittyvää äänen käheyttä tai äänen häviämistä voi hoitaa monin kotikonstein. Tärkeintä on keskittyä hellimään ja lepuuttamaan ääntä, jotta vältytään kurkunpään tulehdukseen liittyviltä jälkitaudeilta.

Mikäli tulehduksen aikana jatketaan äänen normaalia rasitusta, on vaarana, että puhujalle muodostuu väärä äänentuottotapa. Tulehduksen aikana äänen käheyttä kompensoivan äänentuottotavan jatkuminen tulehduksen parantumisen jälkeen altistaa äänentuottoelimistön rasittumiselle ja uusille äänihäiriöille. Äänilepo on siis tulehtuneen kurkunpään ensisijainen hoitokeino. Äänen lepuuttamisen lisäksi laryngiitin käheyttämää ääntä voi hoitaa esimerkiksi apteekeista saatavan vesipiipun avulla. Vesipiipun kautta hengitetty vesihöyry kosteuttaa kurkunpäätä ja helpottaa kurkun ärsytystä.

Vesipiippu täytetään suolaliuoksella ja se lämmitetään vesihauteessa. Vesipiipun kautta hengitellään normaalisti 2-3 minuuttia kerrallaan, mutta kurkunpään tulehduksen aikana suurimman hyödyn vesipiipun käytöstä saa, kun sen kautta hengittää mahdollisimman pitkiä pätkiä kerrallaan. Tällöin on tärkeää täyttää piippua ajoittain, jotta se toimii mahdollisimman tehokkaasti.

Vesipiipun lisäksi ääntä voi infektion aikana hoitaa myös höyryhengityksen avulla. Lämmin höyry esimerkiksi suihkun, kattilan tai termospullon kautta kosteuttaa kurkkua ja helpottaa sen ärsytystä vesipiipun tavoin.

Höyryhengityksessä tulee ottaa huomioon höyryn lämpötila. Liian kuuma höyry voi aiheuttaa kudosvaurioita nielussa. Lempeän lämmin höyry on höyryhengityksen aikana tehokkain.

“

Tärkeintä on keskittyä hellimään ja lepuuttamaan ääntä, jotta vältytään kurkunpään tulehdukseen liittyviltä jälkitaudeilta.

Flunssan ja influenssan aikana olo on usein tukkoinen ja räkäinen. Limaa voi kertyä myös kurkkuun, jolloin sitä tekisi helposti mieli rykiä pois. Tätä olisi kuitenkin tärkeää välttää laryngiitin aikana sekä muulloinkin. Rykiminen rasittaa kurkunpäätä ja äänihuulia nostamalla painetta kurkunpäässä. Tämä johtaa herkästi kurkunpään ärsytykseen, mikä osaltaan edistää äänihäiriöiden muodostumista.

Rykimistarvetta voi yrittää välttää juomalla riittävästi vettä. Säännöllinen veden huikkaaminen kosteuttaa osaltaan kurkkua ja ehkäisee ylimääräisen liman tarttumista nieluun.

Duodecim Terveyskirjasto – Kurkunpäätulehdus, Suomen Ääniergonomiaseuran Symposium 7.2.2020 Tampereen yliopisto ’’HUS Foniatria - ääniergonomia osana hoitoa’’ Kaarina Ruusuvirta

36

Filosofian tulevaisuus akatemiassa Teksti Matti Eskelinen & Eero Suorsa

Viime vuosikymmenien aikana yleistyneen tuottavuutta ja tulosvastuuta koskevan normatiivisen puheen myötä myös yliopistoilta odotetaan näitä edellä mainittuja asioita, jonka myötä yliopistoja on alettu kohdella koulutuspolitiikassa sivistysyliopistojen sijaan markkinayliopistoina. Tämä ei ole suinkaan tilanne, johon olisi ajauduttu, vaan taustalla on ideologia, jota kutsutaan uusliberalismiksi.

37

Uusliberalismin poliittiset keulakuvat eivät välttämättä ole enää yksittäisiä hahmoja, vaan uusliberalismi on asettunut osaksi politiikan tekoa ja taloustieteen valtavirtaa. Tällaisessa tilanteessa herää kysymys, miten tieteet ja tutkimusalat, jotka eivät tuota liukuhihnalta helposti kaupallistettavia innovaatioita, saati selkeän urapolun työntekijöitä, asettuvat markkinayliopistojen pirtaan?

ri ö ja ö a n t i t s pe in i o i i ? r n m i m fi t ä a o o o s k k l n i s r ä o ju lä lu dip eko filo

Esimerkkejä tästä jo on: Kenan Malik kiinnitti tähän huomiota kolumnissaan The Guardianlehdessä alkuvuodesta kirjoittaessaan Sunderlandin yliopiston suunnitelmasta muuttaa opetuksensa siten, että yliopistosta karsitaan pois kaikki koulutusohjelmat, jotka eivät tähtää suoraan työllistymiseen. Suomessa Tampereen uuden yliopiston tilanne, kuten Hanna Kuusela on monissa yhteyksissä raportoinut, osoittaa huolestuttavan kehityskulun yliopistojen autonomian systemaattisesta rapauttamisesta, missä korostetaan perustutkimuksen ja aidosti uusien ajatusten sijaan sosiaalisen median näkyvyyttä, jolloin tutkimus redusoidaan ja akatemian luonne näivettyy taloudellisesti realisoitaviin tuloksiin. Aikaisemmin Itä-Suomen yliopiston syntyessä filosofian pääaineopetus lakkautettiin Joensuun kampukselta.

Hyväuskoinen kommentaattori saattaisi puolustaa Itä-Suomen yliopiston päätöstä sillä, että Kuopion kampuksen lääketieteellinen koulutus sai näin enemmän resursseja. Tosiaan, jos pistät pääsi leikilläsi sirkkeliin niin haetko apua filosofilta vai lääkäriltä? Luultavasti lääkäriltä, mutta mikäli lääkärin hoidon taustalla ei ole mitään hoitotyön etiikkaa koskevaa opetusta, niin hoidon lopputulos voisi olla arveluttava, mikäli lääkäri esimerkiksi pitäisi vammaa ikävänä, mutta henkilökohtaisen valinnan tuloksena, jota hänen ei tarvitse hoitaa. Ajatuskoe on karkea ja karrikoiva, mutta aiheellinen: niin sanottujen “itseaiheutettujen sairauksien” kuten keuhkosyövän tai rasvamaksan kohdalla esiintyy julkisessa keskustelussa toisinaan puheenvuoroja, joissa nämä sairaudet halutaan rajata julkisen terveydenhuollon ulkopuolelle, koska niitä pidetään potilaan omien epäterveellisten elämäntapavalintojen seurauksena. Näihin kysymyksiin ei voida vastata vain lääketieteellisestä näkökulmasta, vaan nämä kysymykset vaativat filosofiaa.

38

“

- - filosofia on tieteiden äiti, joka antaa harjoittajalleen keinot, nöyryyden ja taidon maailman ja sen huutavien ongelmien ratkaisemiseen.

Edellä mainitut kysymykset johdattavat kirjoituksemme aiheeseen, filosofian tulevaisuuteen akatemiassa. Mikä on filosofian tehtävä sen jälkeen, kun siitä on erkaantunut joukko erityistieteitä, jotka tarkastelevat yhteiskuntaa ja ihmistä koskevia kysymyksiä kuin eläintentäyttäjä elotonta tutkimusmateriaaliaan?

Monitieteellisyys, jonka tärkeyttä korostetaan nykyään kaikkialla, voi hämärtää sitä, että kaikki tieteet eivät jaa keskenään samoja olettamuksia. Esimerkiksi taloustieteen valmiina hyväksymät lähtökohdat, kuten jatkuva talouskasvu, ovat harvoin, jos ollenkaan, aidon kriittisen tarkastelun piirissä taloustieteessä, mutta filosofian kriittisenä tehtävänä juurikin on tällaisten pyhinä lehminä pidettyjen ‘totuuksien’ kyseenalaistaminen. Voidaankin sanoa, että kaikki tieteet eivät ole tässä suhteessa samanarvoisia, kuten eivät ole kaikki mielipiteetkään, vaikka kaikilla onkin oikeus mielipiteeseen. Filosofian voima nousee sen kaksoisluonteesta: samaan aikaan jokaisella erityistieteellä on oma filosofiansa, siis pohdintaa siitä miten tätä erityistiedettä tulisi harjoittaa tai minkälainen on vallitseva paradigma tämän erityistieteen parissa, mutta samanaikaisesti filosofialla on kuitenkin oma, kirkas asemansa erityistieteistä erillään. Tämän kirkkaan asemansa tähden filosofia on tieteiden äiti, joka antaa harjoittajalleen keinot, nöyryyden ja taidon maailman ja sen huutavien ongelmien ratkaisemiseen.

39

Mitä filosofian olisi siis tehtävä? Filosofia ei voi käpertyä vain itseensä ja antaa markkinayliopistojen sanella sen paikkaa osana yrittäjyysopintoja ja monitieteellisiä opintokokonaisuuksia kertomassa hyvästä tieteellisestä käytännöstä samalla, kun filosofian perusopetus ja kriittisen ajattelun taidot ruostuvat yliopistojen rahoituksen keskittyessä tutkimusprojekteihin, jotka tuottavat välitöntä taloudellista voittoa. Se, että filosofia ei ole pitkän historiansa aikana antanut tarjolle selkeitä urapolkuja, on eräs filosofian rikkauksia. Sokrates totesi, että “tutkimaton elämä ei ole elämisen arvoinen”. Tämän oivalsi moni hänen seuraajansa. Filosofit, kuten Platon, Karl Marx, Simone de Beauvoir tai Frantz Fanon, eivät ole tulleet samasta muotista. Filosofian kriittisen ja maailmaa muuttavan lupauksen muistaminen on tarpeellista ja oikeastaan välttämätöntä nykyisten kriisien maailmassa. Marxin sanoin: “Filosofit ovat vain eri tavoin selittäneet maailmaa, mutta tehtävänä on sen muuttaminen”. Vastataksemme kysymykseen filosofian tehtävästä on hyödyllistä tarkastella erästä vaikutusvaltaista, mutta liian usein laiminlyötyä, ajattelijaa, edellä mainittua Fanonia, jonka esimerkkiä tarkastelemalla voidaan löytää tapoja, joilla filosofien pitäisi suhtautua filosofiaan ja heidän kriittiseen tehtäväänsä yhteiskunnassa.

Fanon (1925-1961) on erityisen osuva esimerkki Sokrateen edustamasta elämästä, jossa teoria ja käytäntö yhdistyvät. Fanon syntyi Ranskan Martiniquella, taisteli Vapaan Ranskan joukoissa natsi-Saksaa vastaan, opiskeli psykiatriksi ja toimi Algerian vapautusliikkeessä.

Fanonin vaikutus filosofiaan on kiistaton, ja hänen työnsä jäljet voidaan nähdä niin eksistentialismissa, koko 1900-luvun lopun ranskalainen filosofiassa ja marxilaisessa filosofiassa.

Näistä jälkimmäisen suhteen Fanon oli luomassa historiallista tilannetta, jossa marxilaisuus sovitettiin kolonialismista vapautuvaan globaaliin etelään, jolloin hän myös ennakoi syyt 1900-luvun jälkipuoliskon marxilaisen filosofian ja teorianmuodostuksen keskeisimmälle tapahtumalle, eli Kiinan ja Neuvostoliiton ideologiselle välirikolle, jonka myötä Neuvostoliitto menetti ideologisen suunnannäyttäjän asemansa globaalin etelän marxilaisuudessa ja siirtomaavallan vastaisessa taistelussa.

“

Aikana, jolloin suurimmat taistelut tuntuvat tapahtuvan sosiaalisessa mediassa ja aktivismin redusoituvan tykkäyksiin ja samanmielisten twiittien eteenpäin jakamiseen, Fanonin aktiivinen toiminta, vaikkakin äärimmäinen esimerkki sellaisesta, osoittaa sosiaalisessa mediassa liian usein tapahtuvan näennäisen vaikuttavuuden ja maailmaa todella muuttamaan pyrkivän toiminnan eron.

Fanon voidaan nähdä ns. taistelevan tutkimuksen edelläkävijänä, koska hänen ajattelunsa ja toimintansa välillä oli selvä ja johdonmukainen yhteys. Taistelevalla tutkimuksella tarkoitetaan nykyään yhteiskunnallisesti kantaa ottavaa ja maailman muuttamiseen sitoutuvaa käytännönläheistä tutkimusta ja toimintaa.

Fanonin nostaminen esiin esimerkkinä filosofista ja tutkijasta, jossa ruumiillistuu taisteleva tutkimus, ei tarkoita hänen esimerkkinsä, taistelua sodassa, ottamista kirjaimellisesti.

Fanon on kuitenkin oiva esimerkki joka tapauksessa sitoutumisesta Marxin teesiin maailman muuttamisesta, johon akatemiassa, ja filosofiassa erityisesti, pitäisi pyrkiä. Aikana, jolloin suurimmat taistelut tuntuvat tapahtuvan sosiaalisessa mediassa ja aktivismin redusoituvan tykkäyksiin ja samanmielisten twiittien eteenpäin jakamiseen, Fanonin aktiivinen toiminta, vaikkakin äärimmäinen esimerkki sellaisesta, osoittaa sosiaalisessa mediassa liian usein tapahtuvan näennäisen vaikuttavuuden ja maailmaa todella muuttamaan pyrkivän toiminnan eron.

Täyttääkseen kriittisen ja muutokseen tähtäävään tehtävänsä filosofian on kysyttävä itseltään, missä se voi parhaiten toteuttaa tehtäväänsä. Vaikka filosofian tutkimusalueena on koko maailma, jo Platon ymmärsi tarpeen akatemialle, jossa ajatte-lua opetetaan ja kehitetään edelleen ennakoiden nykyisen kaltaista yliopistolaitosta. Yliopistojen muuttuessa yhä enemmän markkinayliopistoiksi on syytä kysyä, onko filosofian paikka ylipäänsä yliopistossa. Vastaus on kyllä, mutta tämä edellyttää akateemisen maailman uudelleen asennoitumista filosofiaan, sen arvoon ja sen materiaalisiin käytäntöihin ja filosofisen ajattelun arvon tunnustamiseen. Filosofia on kaiken ajattelun, teoreettisen ja materiaalisen maailman muuttamisen hiomaton timantti, jopa silloin, kun sen asema kiistetään.

40

Teksti Suvi Kilpijärvi Kuva Amanda Viitanen

Hei kaikki indexiläiset!

Puheenjohtajan silmin SYY-Turun toimintavuosi on lähtenyt hyvin käyntiin ja pöhinää riittää.

Olimme koko hallituksen kanssa kouluttautumassa SYYn aktiivipäivillä, Järvenpäässä tammikuun lopussa. Aktiivipäivät keräävät joka vuosi paljon paikallisjärjestöjen edustajia ympäri Suomen yhteen kouluttautumaan sekä oppimaan SYYn ja YKAn toiminnasta laajemmin, valtakunnallisesti. Tämä on myös mainio tapa tutustua muihin paikallistoimijoihin ja verkostoitua tulevien kollegojen kanssa, sillä aikaa ei vietetä vain omien hallituslaisten kesken.

Kevääksi SYY-Turulla on suunnitteilla ainakin kotimaan työelämäekskursio sekä mahdollisesti järjestämme myös toisen isomman tapahtuman. Olemme myös perinteikkäästi mukana Indexin vappuviikon tapahtumissa.

Tänä vuonna SYY-Turun tavoitteena on lisätä näkyvyyden ohella myös ymmärrystä siitä, mikä SYY on ja mitä se tekee. Jokaiselle yhteiskuntatieteilijälle on tärkeää tutustua työelämään jo opiskeluvaiheessa ja pitää kiinni eduistaan sekä opiskelijana että myös opiskeluiden jälkeen itse työelämään siirryttäessä. Tämän vuoksi SYYn tarjoamiin jäsenetuihin kannattaa tutustua jo opintovaiheessa selvittämällä esimerkiksi miten työttömyyskassaa voi kerryttää jo opiskeluaikana tai mitä hyötyä siitä ylipäänsä on.

Mikäli teillä tulee kysymyksiä SYY-Turun toimintaan tai ylipäänsä jäsenetuihin liittyen, olkaa rohkeasti yhteydessä hallitukseen. Olemme tekemässä tätä teitä varten. Nähdään ständeillä ja tapahtumissa!

Hyvää alkanutta kevättä kaikille toivottaa, Suvi Kilpijärvi SYY-Turun hallituksen puheenjohtaja