24
INFRA-LEHTI
KIERTOTALOUS
Infrarakentaja kulkee kohti
KIERTOTALOUTTA Miten infrayritys kohtaa kiertotalouden? Asiantuntija Jenni Nurmi tietää, että osaamista yrityksistä löytyy, mutta tekemistä riittää. Yksi asia on selvä: muutos lähtee tilaajista.
TEKSTI: SARI OKKO, KUVAT: REROUTE (S. 24), ARCTIC INFRA (S.24), MIKARENT (S.27), TAPIO VÄRTTIÖ (S. 27) JA 123RF
K
iertotalouden ja rakennetun sen toimintamallin puitteissa täysin päästä, ympäristön asiantuntija koska usein ja edelleen vain hinta ratkaiJenni Nurmi näyttää see, eikä uusilla ratkaisuilla ole sijaa tartietä resurssitehokjouskilpailussa. Näillä eväillä kiertotakaampiin ratkaisuilousratkaisuilla ei ole mahdollisuutta hin. Nurmen tavoitpuhjeta kukkaansa.” teena on yhdistää Maamassat hallintaan ihmisiä, taloutta ja tekniikkaa kestävän tulevaisuuden rakentamiseksi. Massatalouden hallinta on Nurmen Nurmi on ollut esimerkiksi tuotteistamukaan sekä vastuullisen toiminnan että massa energiateollisuuden tuhkista materiliiketoiminnan kannattavuuden avainasioita aaleja rakennettuun ympäristöön. Tampemuun muassa koska painavien massojen PAIKALLISUUS reella hän oli mukana Kestävien kaupunsiirtely vie paljon energiaa. Toteutusvaion valttia kiertotaloudessa. Materiaaginosien KIEPPI-hankkeessa, jonka heessa hankekohtaiseen massatalouteen lit tulisi käsitellä mahdoltavoitteena on synnyttää uutta kierto- ja voi kuitenkin vaikuttaa suhteellisen lisuuksien mukaan aina siellä, missä ne syntyjakamistalouteen pohjautuvaa toimintaa vähän. vät, Jenni Nurmi ja kumppanuusmallia. Yhtenä osana sel”Yksityinen maavastaanotto voi jopa korostaa. vitettiin infra-alan yritysten kiertotaloustarjota epäreilua kilpailuetua, jos kaupunki valmiuksia. määrittelee urakoitsijan vastaavan massoista. ”Kieppi-hankkeessa kävi ilmi, että kiertotalous Se, joka on sattunut vuosien saatossa hankkimaan on vahvasti läsnä yritysten toiminnassa. Alaa kehite- välivarastointipaikan läheltä kasvukeskuksen ydintä, tään omissa verkostoissa ja uusia ratkaisuja etsitään pärjää, mutta muille tällaisen paikan hankinta ei ole ns. omalla riskillä. Vaikka ympäristö- ja yhteiskunta- nykyisin edes mahdollista.” vastuu liiketoiminnan kehittämisessä on tunnistettu, Maamassojen hyödyntäminen hankkeen sisällä rathankintakäytännöt puuttuvat ja ontuvat”, Nurmi sanoo. kaisee. Maamassat vaativat usein jatkokäsittelyä, mutta ”Alan toimijat näkevät kiertotaloudessa merkittä- samalla pitäisi päästä tilanteeseen, jossa urakoiden vää liiketoimintapotentiaalia, mutta siihen ei nykyi- eritahtisuus vähenisi, eli kaivutyöt ja maamassoja hyö-
”
Alaa kehitetään omissa verkostoissa ja uusia ratkaisuja etsitään ns. omalla riskillä.”
>>
