50. KAUKOPARTIOON

Porin Rykmentin Honkanen, kävi silloin suorittaen, asepalveluksen ennen Talvisotaa. Samoin valmistui koulusta, sai Talvisodan joulusta ekonomi Honkanen käskyn sairaalaan.

Sotasairaalaan, Talvisodan ajaks vaan, Honkas Illu hallintoa meni hoitamaan. Sotasairaalan yhden sodan ajaks vaan, muihin hommiin mieli vetää sotaan seuraavaan.

Jatkosodan sytyttyä, rintamalle polte syvä, Ilmari katsoi; konttorityö riittää saa. Niinpä sissikoulutukseen ja upseerikurssitukseen, kirjoituspöytä vaihtui sissitoimintaan.

Koko jatkosodan ajan, Honkanen oli Päämajan mies Osasto Marttinan riveissä. Osoittautui rohkeaksi, peräänantamattomaksi, kaukopartion johtaja miesten edessä.

Siispä osastoon sinne kaukopartioon, Honkanen lähtee miehineen mielellään maastoon. Ei siellä asentoo, eikä oo liioin lepoo, sissit määrittävät erilaista kohtaloo.

Partion vei taakse rajan, varteen sen Muurmannin radan, jossa junan suistaa vaunuineen ja kaikkineen. Sai myös tiedot kalliit vangin, sen suusta Petrovski Jamin huoltokeskuksen Poventsan suunnan huoltaneen.

Ilmari kasvattaa; omat miehet selustaan, vihollisen, seuraavat he omaa johtajaa. Honkasen mukaan saa, tulla ei kuka vaan, miehistönkin huollon hän jo varhain oivaltaa.

Kun tuli aika aselevon, niin kaukana lähes ”hevon hemmetissä”, muttei ihan oli miehineen.

Lentokone heidät nousi, jonkun järven rantaan sousi, Neuvostoliitto jäi matkalla koti-Suomeen.

Sodan jälkeen jatkoi siellä, jossain vakuutusten tiellä, ekonomi Sammon takoi jälleen tuottamaan. Kirkasti katseen ritareille, järjestäen avun heille, näin toimi mies, jolla oli sydän paikallaan.

Ilmari Honkanen, oli nimi miehen sen, ritarin ja muutenkin niin jalon ihmisen.

Ilmari Honkanen, yksi Marttinan miesten esikuva, sankar kaukaa takaa linjojen.