189. MERISOTILAS

Vehkalahden veikkona maailmalle, presidenttiäkin sai valita. Oppikouluaikana Haminalle, sitten opetusalalle antautuu.

Mutta mitä teki rintamalla tämä mies, joka myöhemmin Suomen kiersi ristiin rastiin. Merivoimat nauti hänen palveluksistaan, myöhempien lasten voimisteluoppi.

Varusmies rannikkolaivastossa, Voimistelun opettajana Hangossa. Oppilas ensimmäisen merivoimarukin, Tamperekin nähty kautta Kajaanin.

Talvisota torpedoupseerikurssilla, kuluu Helsingin laivastoasemalla. Jatkosodan alkuun saa rivissä olla, jatkosodassa myös vuoden lomalla.

Sitten käy kutsu totisiin toimiin, moottoritorpedovenehommiin. Kaarlo Salo saa ensin ryhmän, lopulta laivuetta komentaa.

Tuli puolensataa reissua merellistä, tiedustelu, miinoitus ja partio. Vihollisen satamiin ja rannikoille, isketty on vanjan tukikohtiin.

Vihollinen saarista on karkotettu, torpedovenettä sota-alukset uskoo. Eivät ne halua torpedon voimaa; kokeilla sen tietävät ennestään.

Osallistui myöhemmin Suursaaren retkeen, satamaan upottivat pari laivaa; ankkurissa ollutta ja nyt mennyttä. Sellaista sota on merellä.

Moottoritorpedovene Nuoli on päälliköllä alla sodassa. Se vanhan merivoimien ainainen huoli, oli sodassa jatkuvassa.

Krasnoje Znamja Lavansaareen, tullut on viimeisen rantaan. Torpedoveneitä useampi Ovaskainen, Pirhonen ja Salokin.

Kaikki saa ristin näistä sankareista, Salo on ainoa reserviläinen. Nuolen hän peri juuri Pirhoselta, sen päälliköltä Talvisodan aikaiselta.

Purjehduskaudella nelkytkolme, upotti ainakin kuusi alusta. Suurhyökkäyksen torjunnassa ralli jatkui, lisäksi torjui maihinnousua Viipurinlahden.

Myöhempi ura Kaarlolla on merkittävä, mies toimii monilla näköalapaikoilla. Muutaman vuoden on ministerinä, Presidentin valitsijamies on kansanedustaja.

190. SODAN ANTI - VILANTI

Tämä mies Iisalmesta tunnetaan, hänet teoistaan hyvin muistetaan, mutta pitkä aika teoista jo mennyt on. Siksi minäkin iisalmelainen, kaikkien muistia virkistelen, ja hänen tarinaansa yhä ma kertoilen.

Hänet kirjoista ja kansista tunnetaan, riviin samaan Kaukokin laitetaan, silloin siellä jossain, kun miestä tarvitaan, hän on mies paikallaan, tilanteen tasalla, hänet teoistaan muistetaan.

Niin Iisalmen poika yhteislyseon, jälkeen käy Kuopion kauppaopiston. Sitä ennen varusmies on Savon jääkärin. Kuin myöhempi pamaus Putkolan, on laukaukset nuo Mainilan, näin Kauko Vilanti suuntaa Lemettiin.

Hän on siellä joukkueenjohtaja osoittaen suurta rohkeutta, kun Itä-Lemetin mottiin vanja, pyrkii väkisin, kohdalta luutnantin, Nietjärvi ei murru, njet.

Lemetissä, kun hyökkäykset torjuttiin, niin seuraavan sodan alku hyökättiin. Jiiär yhdeksän suuntaa myös Karjalaan. Sortavala heinäkuussa, kun vallattiin, Helylässä Kauko Vilantia tarvittiin, hän hajanaiset joukot keräsi yhteen.

Niillä torjui vanjan vastahyökänneen, näin pelasti tuon uhkaavan tilanteen. Silloin siellä luutnantti, tuo Kauko Vilanti, joukot kun kokosi ja sai rohkaistua miehet, nyt taistelevat taisteluun.

Sai suojattavaksi rykmentin sivustan, avoimen metsän Aunuksen Karjalan, ja sen puolustukseen kootun osaston. Toimitusmiehet laittoi tappelemaan, siellä puolesta isänmaan. Etulinjassa itse taisteluja johtaa.

Erikoisosasto kolme viikkoa, vanjaa vastaan pitää siellä puolia. Asemasota siitä kun jäykistyy, mutta sittenkin, Kaukolla hommia, riittää taistot tosiaan.

Aina joukkojaan johti edestä, näin miehet veti hän perässä, huimiin suorituksiin, kun niitä tarvittiin. Silloinkin sieltä Jortin edestä, tukikohdan hän valtasi verettä. Ja moni muukin juttu heiltä onnistui.

Ei toista silloin saman kaltaista, ollut huimapäistä luutnanttia, joka kylmäpäisesti hurmiohengellä, taidolla ja elkeillä, sotilaista mittaa hän aina kaikkein parhaimman.

Suurhyökkäyksen torjunnan takuumies, oli Vilanti, joka viivytyksen ties; olevan taistelumuotona toimiva. Vaiherikkaassa viivytyssodassa, oli hän mestari taistelussa, joissa liki on antaa kaikkein kalleimman.

Tällä toiminnalla aikaa voitetaan, kun puolustus taaempi hoidetaan. Suomalaisen upseerin perikuvana, sitkeä ja rohkea, tarmokas ja oma-aloitteinen on Vilanti.

Ansioistaan Marskin ristin saa, yksi Kaukon monesta erottaa; on ennätys hällä henkilökohtainen. Kun hän taisteli puolesta isänmaan, ja hoiti vain velvollisuuttaan; hän neljä kertaa sodassa haavoittuu.

Se on enemmän kuin monen tiedetään, sodassa haavoittuneen ennestään. Ei siis ihme, että myös ristin saa Kauko, joka pitää hallussaan, ennätystä kyseenalaista, sota-ajastaan.

Nyt kiitos jälkeen sotavuosien, paikallaan on miehelle Iisalmen. Ja kun ritari toisiksi viimeinen on esitetty ritariksi toimesta toisen ritarin, joka lopulta on viimeinen.

Vihollinen on työnnetty Helylänjoen taakse. Taustalla Sortavala. Helylä 31.7.1941.