182. LENTÄMÄSSÄ

Kauhajoelta maailmalle siivet vei nuorukaisen, Talvisodan alkaessa ylioppilas metsätieteiden; on Haminassa, oppimassa, opit Vilho Nenosen: Kysyttäessä valmis on tehtävään ilmavoimien.

Näin hän tarttuu eteen tulleeseen tilaisuuteen, toinen rukki häntä ottaa, äruukoo ilmavoimien. Siellä oppii Lauri Äijö, tarvittavat tiedot sen, kuinka toimii tähystäjä, aikana noiden lentojen.

Sotatähystäjäkurssin kaksi oppilas Lauri on, Talvisota jo loppui, kun he saivat tutkinnon. Niinpä Lauri ja muutkin, pääsi omiin opintoihin, vuoden päivät ne sitten kesti, kun heitä riviin tarvittihin.

Siihen hetkeen ja käskyyn vastattava on, Luonetjärven varuskuntaan, suunta ei siis suunnaton. Uusi arki on sodan aika koettelemuksineen, niin Laurikin päättää; Suomen puolesta sen teen.

Lentämässä, tähystämässä jatkosodan ajan, onnistuneita suoritteita hän teki kauas taa rajan.

Lentotunnit ja sekunnit, vaativilla lennoilla, tulen alla, tulittamalla vanja tahtoi koitella.

Sataneljä, vain yksi Talvisodan päivistä, sodan jälkeen puuttuu Laurin sotalennoista; joita tehtiin ens alkuun silloin Blenheimilla, sodan loppuun Laurikin lensi Junkersilla.

Pienestä kiinni saattoi olla joskus elo taivaalla, kerran Lauri huomasi, on koneen keula laskeva.

Lentäjä tuo tajuton on happimaskissaan, tähystäjä Lauri työntää suuhun pelkän letkun vaan.

Niin kuski tokenee ja alkaa haukkumaan; ”älä viitsi, ethän koeta mua vain tukehduttaa.” Kaikki nauraa siellä jossain, missä pakkastakin on, siellä Lauri pelasti koko koneen kohtalon.

Yläilmoissa ohjaamoissa ja koneessa jännitettiin, miten reissu kulloinkin, aina hoideltiin.

Miehistössä kolme miestä, lentäjä, ampuja ja tähystäjä, Lauri aina osastonsa tähysti perille.

Bristol Blenheim sodan alkuun, sitten Junkersia lähtee hakemaan. Lapin sotaan sillä ehtii pari kertaan tyypit ottamaan.

Sota loppuu, paluuta arkeen, Lauri kotonaan helpottaa, niinpä noista teoista kotiutumisen jälkeen kuulla saa. On ajamassa hän partaansa, kun velipoika onnittelee. Lyö hän selkään ja kiljuu; ”veljeni, olet Marskin ritari.”

Kuului radiosta silloin nuo ilouutiset, joulukuussa nelkytneljä, ritari tuo viimeinen; on Lauri Äijöllä oikeus olla Suomen ilmavoimien, viimeinen ristin saaja ja elossa myös on viimeinen.