4 minute read
”On hienoa, että talossa on ollut paljon elettyä elämää ennen meitä”
Mikko Maasola on asunut perheineen Jyväskylän vanhimmassa rivitalossa Asunto Oy Veljeskypärässä 20 vuotta. 50-lukulaisessa talossa halutaan yhä pitää kiinni yhteisöllisestä tunnelmasta ja talkoohengestä.
Toimittaja Mikko Maasola, 52, asui lapsuutensa Kypärämäen kaupunginosassa eikä ole aikuisenakaan jättänyt asuinaluetta. Lapsuudenkodista kivenheiton päässä oleva Jyväskylän vanhin rivitalo Asunto Oy Veljeskypärä on ollut Maasolalle, kirjailijapuoliso Tiina Piilolalle ja Miina-tyttärelle koti jo 20 vuoden ajan.
Kun lapsemme syntyi ja etsimme uutta asuntoa, tässä rivitalossa tuli heti tunne, että talo voisi olla meille passeli. Itselleni oli tärkeää keittiön ikkunasta näkyvä maisema. Naapurissa on omakotitaloja, jotka kypärämäkeläiset saivat sotien jälkeen lahjoituksena Ruotsista, Maasola kertoo.
Veljeskypärän rivitalo valmistui vuonna 1954, ja siinäkin on skandinaavisia kaikuja. Sotaveteraaneille ja heidän perheilleen rakennettu rivitalo on norjalaisen arkkitehdin suunnittelema tyyppitalo.
Talkoita ja rotinoita
Veljeskypärässä on kahdeksan 80 neliön asuntoa. Talossa on lisäksi kerrostalopääty, jossa on neljä 50 neliön kaksiota. Päädystä löytyvät myös taloyhtiön yhteinen sauna pesutiloineen, pesutupa sekä varastot.
Asunnoilla ei ole omia pihoja vaan niiden sijaan etuovien edessä pienet patioalueet. Mikko Maasolan mielestä omien pihojen puuttuminen synnyttää luontevaa yhteisöllisyyttä.– Talossa on turvallinen ilmapiiri ja pihassa on katsottu aina myös toisten lasten perään.
Yhteisöllisyys näkyy myös siinä, että monet talon rakennus- ja korjaustyöt on tehty talkoovoimin.
– Muutimme taloon vuonna 2003 ja heti seuraavana vuonna olimme mukana ulkoverhoilun maalaustalkoissa. Kun pihaan laitettiin sadevesikaivot ja salaojat, kaikki taloyhtiön miehet olivat lapioimassa. Myös saunan lauteet on rakennettu ja rossipohjan sorat vaihdettu itse. Viimeisimpiä talkootöitä ovat olleet aitojen ja porttien uusiminen.
Talon väki paitsi tekee kunnostustöitä myös juhlii yhdessä. Tiina Piilola kertoo, että aina kun taloon syntyy vauva tai uudella asukkaalla on pieni lapsi, talon naiset viettävät rotinoita.
– Kaikki talon naiset leipovat ja vievät leivonnaisia vauvaperheelle.
Veljeskypärän rivitalo valmistui vuonna 1954 ja siinä on kahdeksan asuntoa. Talossa on lisäksi kerrostalopääty jossa on neljä asuntoa ja yhteisiä tiloja.
Taloyhtiön täyttäessä 50 vuotta vuokrattiin niin iso teltta kuin nurmikolle mahtui. Juhlassa soitettiin, laulettiin ja tanssittiin. Talon pesutuvassa on pidetty muun muassa halloweenjuhlat ja monet pikkujoulut. Kesällä grillataan porukalla kalliosyvennykseen viritetyllä grillillä.
Omakotitalon fiilistä
Maasolan mielestä eläminen 1950-luvun talossa vaatii puoliboheemin luonteen.
Asunnot eivät ole ihan viimeisen päälle toimivia. Esimerkiksi vessa löytyy vain asunnon yläkerrasta, jonne on jyrkät portaat. Äänierityskään ei ole paras mahdollinen. Maasolan mukaan äänieristämiseen liittyvät rakennusmääräykset tulivan voimaan 1955 eli vuotta myöhemmin, kun Veljeskypärä valmistui.
– 50-lukulaisuutta on sekin, että pakkasilla asunnoissa saattaa vetää sieltä ja täältä.
Maasola tiesi jo muuttaessaan, että vanhoissa asunnoissa on ominaisuuksia, joiden kanssa opitaan elämään. Näin on myös käynyt. Välillä pariskunta on käynyt katsomassa myynnissä olleita rintamamiestaloja, mutta jokin on aina saanut jäämään Veljeskypärään.
Ehkä taustalla on ollut se, että tässä saa hieman omakotitalon fiilistä, mutta työt ja vastuut jaetaan yhdessä.
Maasola palaa vielä talon yhteisöllisyyteen.
– Olemme tutustuneet vuosien aikana jopa sataan ihmiseen, mikä on ollut valtava rikkaus. Talosta on aina löytynyt juttuseuraa. Täällä saa myös elää jokainen omalla tyylillään.
Lähivuosina kunnostetaan pihaa ja julkisivua
– Veljeskypärässä on vahva vanhaa kunnioittava henki. Kaikessa tekemisessä pyritään kunnioittamaan 50-lukulaisuutta. Esimerkiksi viime kesänä porraskäytävä maalattiin perinneväreillä, sanoo Asunto Oy Veljeskypärän isännöitsijä Risto Lehto Noste Isännöinti Oy:stä.
Koska kiinteistöllä on ikää kohta 70 vuotta, talon remontointi on haluttu pitää suunnitelmallisena. Lehdon mukaan koko ajan tehdään pienempiä korjauksia ja aikataulutetaan isompia remontteja niin, etteivät lainakulut rasita kohtuuttomasti asukkaita.
Taloyhtiö on ollut valmistuessaan moderni kiinteistö, sillä taloa lämmitettiin puukeskuslämmityksellä. Kaukolämpöön siirryttiin 1980-luvun alussa. Taloyhtiössä on uusittu käyttövesiputket, viemärit ja sähköt. Runkolinjat uusittiin kerralla, mutta huoneistokohtaiset remontit on tehty sitä mukaa, kun osakkaat ovat tehneet omia muutostöitään.
Hintaluokaltaan kalleimpia perusparannustöitä on ollut konesaumatun vesikaton uusiminen vuonna 2013. Lehdon mukaan kattoremontti oli välttämätön, sillä kiinteistövakuutus ei korvaa katon kautta tulleita vahinkoja.
Viimeisimpänä taloyhtiössä on uusittu lämmönvaihdin vuonna 2020. Tulevista remonteista ei ole tehty vielä päätöksiä, mutta todennäköisesti seuraavaksi tehdään osittainen pihasaneeraus, jossa uusitaan salaojat ja sadevesijärjestelmät sekä varaudutaan sähköautojen lataamiseen.
– Toinen iso asia on julkisivuremontti, joka tulee myös tehdä vanhaa kunnioittaen. Luultavasti eristyksiä on uusittava. Remontin laajuus tulee lopullisesti esille kuntotarkastuksessa, Risto Lehto toteaa.
