2 minute read
120 vuotta sitten
Jyväskylän Talonomistajain Yhdistys perustetaan
Vuonna 1903 Suomen suurruhtinaskunnassa elettiin sortovuosia. Jyväskylä oli tuolloin vielä pieni alle 5 000 asukkaan puutalokaupunki. Rakennustiheys oli kantakaupungin ruutukaava-alueella kuitenkin Suomen suurimpia, sillä tontit oli myyty loppuun. Kivitaloja oli vasta muutamia. Rautatie kaupunkiin oli saatu viitisen vuotta aiemmin.
Jyväskylän, kuten monen muunkin kaupungin, talonomistajille oli syntynyt tarve perustaa oma yhdistys valvomaan heidän yhteisiä etujaan. Arveltiin, että yhteistoimin asiat tulevat paremmin hoidetuiksi. Tällaisia asioita olivat muun muassa katurasitus-, vesijohto- ja viemäri-, asemakaava-, vuokra- ja verokysymykset. Yhdistys olikin heti alkuun luonteeltaan etujärjestö, jonka tärkeimmät vastapuolet olivat silloin kaavoittaja, verottaja, rahoittaja ja vakuuttaja. Yhdistyksen tarkoituksena oli jäsenten edunvalvonnan lisäksi antaa heille tietoa laeista ja asetuksista.
Jyväskyläläiset talonomistajat kokoontuivat kunnallistalolle 19. kesäkuuta 1903 ensimmäiseen kokoukseensa, jossa esitettiin Vaasan läänin kuvernöörin viraston vahvistamat yhdistyksen säännöt. Kunnallistalo oli tuolloin suosittu järjestöjen kokoontumispaikka.
Kokouksessa olivat paikalla toimittaja E. G. Wäätänen, kauppias Wilh. Oksanen, urkuri Joh. Tommila, asioitsija A. Fagerholm, kauppias A. Huttunen, ratamestari K. J. Backman, hovineuvos A. W. v. Zweyberg, posteljooni G. Flinck, kauppias Joh. Wäistö, asioitsija M. Jäntti, levyseppä K. J. Sjöblom, kauppias Joh. Rosenberg, prokuristi Emil Ahlqvist, metsäherra Thorn. Cannelin, apteekkari Eug. Mansnerus ja ravintoloitsija N. Wahlgren. Kokouksessa merkittäytyi yhdistyksen jäseniksi 10 talonomistajaa.
Jywäskylän Talonomistajain yhdistyksen ensimmäinen kokous pidettiin eilen illalla Kunnallistalolla. Kokouksen awasi toimittaja E.G. Wäätänen tehden selkoa yhdistyksen alkuwaiheista, ilmoittaen lopuksi, että yhdistyksen säännöille wihdoinkin oli saatu asianomainen wahwistus. Tämän jälkeen walittiin kokouksen puheenjohtajaksi toimittaja Wäätänen ja pöytäkirjuriksi kauppias Joh. Wäistö. Kokous tunnustettiin lailliseksi kokoonkutsutuksi. Senjälkeen luettiin yhdistyksen säännöt ja niiden wahwistusta koskewa kuwernöörin päätös. Yhdistyksen tarkotuksena on walwoa kaupunkimme kiinteimmistön omistajain etuja, tehdä jäsenilleen selkoa kaupungin kunnallishallintoa koskewista laista ja asetuksista sekä tehdä tunnetuksi yhdistyksen keskuudessa wallitsewat mielipiteet. Tapahtui sitten läsnäolewien kirjoittautuminen yhdistyksen jäseniksi. Tilaisuudessa merkittäytyi jäseniksi 10 talonomistajaa.
Siihen nähden, että yhdistyksessä wielä oli niin wähän jäseniä, päätettiin siirtää kokous toiseen aikaan, mikäli se koskee johtokunnan jäsenien waalia. Sillä aikaa yhdistyksen asian harrastusta wireillä pitämään ja uutta kokousta kokoonkutsumaan asetettiin wäliaikainen toimikunta. Siihen tuliwat kuulumaan hrat Wäätänen, Oksanen, Wäistö ja K. I. Backman. Tilintarkastajain walitseminen päätettiin jättää siirrettyyn kokoukseen. Wuosijäsenmaksun määrääminen jätettiin myöskin siirrettyyn kokoukseen. Pöytäkirjaa tarkastamaan walittiin hrat Fagerholm ja A. Flinck.
