Vihreä siirtymä

Laajavuorentie 9–11:n kahden asuinkerrostalon hybridijärjestelmä otetaan käyttöön loppusyksystä. Laajaan energiasaneeraukseen sisältyvät maalämpö, poistoilman lämmöntalteenotto sekä aurinkokeräimet ja -paneelit.

Valmetin rakennuttamat asuinkerrostalot nousivat Laajavuorentien 9:n ja 11:n tontille 1960- ja 70-lukujen vaihteessa. Arkkitehti Raimo Halosen suunnittelemissa betonielementtitaloissa oli alkujaan 110 kolmen huoneen ja keittiön asuntoa.

Viitisen vuotta sitten asunnot pilkottiin yksiöiksi ja kaksioiksi. Nyt asuntoja kahdessa talossa on yhteensä 160 ja huoneistoneliöitä noin 6 500. Osakaspohja on sijoittajapainotteinen, ja suurin osa asukkaista on vuokralaisia.

Taloissa on tehty vuosien varrella monia peruskorjauksia: on uusittu ikkunoita, ovia, käyttövesiputkia ja hissejä. Viemärit on pinnoitettu.

- Viime vuosina asuinkerrostaloissa ovat yleistyneet maalämpö- ja aurinkoenergiaratkaisut. Sen myötä Asunto Oy Jyväskylän Laajavuorentie 9–11:n hallitus kiinnostui selvittämään, millaisilla teknisillä ratkaisuilla voisimme lisätä talojen energiaomavaraisuutta, kertoo hallituksen puheenjohtaja Mikko Hilden

Energiaremontin pohjaksi yhtiön hallitus teetti energiaselvityksen vuonna 2021. Lisäksi mallia haettiin lähistöllä Takalankujalla sijaitsevan Asunto Oy Satovuoren teettämästä hybridijärjestelmästä.

- Päätöksentekoa selvityksen jälkeen vauhditti maailmanlaajuinen epävarmuus energialähteiden tulevaisuudesta. Saneerauksesta tehtiin yksimielinen päätös ylimääräisessä yhtiökokouksessa maaliskuussa 2022, Hilden sanoo.

Olisi toteutettu myös ilman ARA-tukea

Hildenin mukaan kyse ei ole vain taloudellisesta päätöksestä. Käyttämällä uusiutuvia luonnonvaroja kohteen ajatellaan olevan houkutteleva niin asuntosijoittajien kuin vuokralaisten silmissä. Saneeraus on osa taloyhtiölle vuosi sitten laadittua strategiaa.

- Taustalla oli ajatus myös asukasviihtyvyyden parantamisesta, painottaa hallituksen jäsen Hannu Johansson

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA myöntää taloyhtiöille tietyin edellytyksin avustusta energiatehokkuutta parantaviin korjauksiin.

- Taloyhtiöiden on nyt korkea aika suun- nitella energiataloutta parantavia järjestelmiä, koska ARA:n tuki vähentää merkittävästi laiteinvestointien takaisinmaksuaikaa. Myös pankeilla on rahoitusinstrumentteja, joilla tuetaan vihreään siirtymään tähtääviä hankkeita. Ja tässäkin taloyhtiöissä ihmiset olivat hereillä kehityksen suhteen. Yhtiökokous oli valmis hankkeeseen jopa ilman ARA-tukea, Hilden huomauttaa.

- Tärkein draiveri asunto-osakeyhtiöiden hankkeissa yleensä on käyttökustannusten pienentäminen, mutta yhä useammin vihreät energiaratkaisut tähtäävät houkuttelevuuden lisäämiseen vuokra-asuntomarkkinoilla. Laajavuorentie 9–11:ssä lähdettiin rohkeasti laajaan saneeraukseen, toteaa työmaan valvoja Antti Törmälä Granlund Jyväskylästä.

Ensimmäinen vuosi testausta ja käyttöönottoa

Energiasaneeraus toteutettiin monipuolisella hybridijärjestelmällä. Maalämpöjärjestelmässä on kaikkiaan 34 porakaivoa. Poistoilman talteenotolla saadaan hukkalämpö talteen käytettäväksi uudelleen. Lisäksi Laajavuorentie 9:n katolla on kuusi aurinkokeräintä, joissa virtaava glykoliseos kerää lämpöä. Loppuvuodesta aurinkokeräinten viereen asennetaan vielä aurinkosähköpaneelikenttä.

Viime vuosina kahden talon kaukolämmön kulutus on ollut noin 1 300 MWh vuodessa. Uuden hybridijärjestelmän käyttöönoton jälkeen ajatuksena on, että yhtiö olisi mahdollisimman omavarainen. Kaukolämmöstä luovutaan kokonaan, ja käytännössä yhtiö ostaa vain vettä ja sähköä. Lämmitys ja lämmin käyttövesi tuotetaan omavaraisesti.

- Hybridijärjestelmä on mitoitettu vastaamaan talven huippukulutusta. Sähkönkulutus lisääntyy laskelmien mukaan noin 400 MWh, mutta luku käsittää vain maalämmön ja poistoilman lämmöntalteenoton kulutuksen. Aurinkolämpö ja aurinkosähkö pudottavat osaltaan lukemaa. Tosin loppuvuodesta asennettavan aurinkosähkövoimalan koko ei ole vielä tarkasti tiedossa, kertoo Lämpöpumput KeskiSuomi Oy:n urakoitsija Juha Helin

Yhtiö tilasi hankkeen KVR-urakkana, jossa urakoitsija vastaa koko hankkeen toteuttamisesta huolehtien sopimuksista suunnittelijoiden ja aliurakoitsijoiden kanssa.

- Nyt olemme siinä vaiheessa, että ennen lumentuloa järjestelmä voidaan ottaa käyttöön aurinkopaneeleita lukuun ottamatta, Hilden sanoo.

- Ensimmäinen vuosi on järjestelmän käyttöönottoa ja testausta. Vasta parin vuoden kuluttua pääsemme näkemään lukuja todellisista säästöistä, Hilden lisää.

”Kaukolämmön hinta tuskin lähivuosina laskee”

Kahden asuinkerrostalon hybridijärjestelmän kustannukset noin 300 000 euron ARA-tuen jälkeen ovat arviolta 130 euroa huoneistoneliömetriä kohti.

Mikko Hilden muistuttaa, että toisin kuin perinteinen linjasaneeraus, energiaremontti on tuottava investointi, ja asuntosijoittajat voivat vähentää verotuksessaan pääomakuluja.

Investoinnin takaisinmaksuaika on 10–11 vuotta, ilman ARA-tukea se olisi noin 15 vuotta. Laskelmat perustuvat kevään 2022 tilanteeseen. Takaisinmaksuaikaan vaikuttaa niin sähkön kuin kaukolämmön hinnankehitys.

- Muun muassa Takalankujan kohteesta saatujen kokemusten mukaan hybridijärjestelmän takaisinmaksuaika voi muodostua jopa vuosia ennakoitua lyhyemmäksi, kun säädöt ovat kohdillaan, mutta työtä se vaatii. Jos pitäisi ennustaa, niin kaukolämmön hinta ei tulevina vuosina laske, vaan nousee, kuten tähänkin asti, miettii Juha Helin.

- Kiinteistöjen lämmittäminen maksaa aina. Laadukas hybridijärjestelmä voi antaa taloyhtiölle etulyöntiaseman pitkäksi aikaa. Sitä toivomme tässä kohteessa ja siihen myös pääsemme, Helin jatkaa.

Hannu Johansson (vas.), Mikko Hilden, Juha Helin ja Kari Kallio tutkivat poistoilman lämmöntalteenottoa.

Maalämpökaivoihin palautetaan lämpöä lämmityskauden ulkopuolella

Urakoitsija Juha Helinin mukaan maalämpökään ei ole ikiliikkuja, vaan pikemmin lämmityskaudella hyödynnettävä energiavarasto.

– Lämmityskauden ulkopuolella aurinkolämpö ja poistoilman lämmöntalteenotto tuottavat enemmän energiaa kuin kiinteistössä tarvitaan. Ylijäämälämpöä ohjataan silloin maalämpökaivoihin, jotta ne säilyttävät vuosien käytön aikana kykynsä luovuttaa lämpöä.

Geologian tutkimuskeskus mittaa alkuvaiheessa maalämpökaivojen tuottokyvyn. Kaivojen kykyä tuottaa lämpöä voidaan seurata käyttövuosien aikana. Helin uskoo, että huolehtimalla maalämpökaivoista niiden elinkaari on 50–100 vuotta.

– Ensimmäisten kuluvien osien, kuten pumppujen, vaihto on edessä vasta noin 15 vuoden kuluttua käyttöönotosta, Helin tietää.

TIESITKÖ?

Laajavuorentie 9–11 hybridijärjestelmä lyhyesti

• 7 maalämpöpumppua

• 34 maalämpökaivoa, yhteissyvyys 8,2 km (keskisyvyys 240 m)

• Poistoilman lämmöntalteenotto (100 kW)

• 6 aurinkokeräintä (70 kW)

• Aurinkosähköpaneelikenttä (arvio 40 kW)

Laajavuorentie 9:n katolle on asennettu kuusi aurinkokeräintä.

Aurinkokeräimen äärellä Asunto Oy Jyväskylän Laajavuorentie 9–11:n hallituksen puheenjohtaja Mikko Hilden (vas.) ja Lämpöpumput Keski-Suomi Oy:n urakoitsija Juha Helin.

Hybridijärjestelmään kuuluu kaikkiaan 34 maalämpökaivoa.