Yhtenäisen kaupunkikuvan vuoksi rakennusvalvonta voi puuttua yksityiskohtiin

Jyväskylän kaupungin johtava rakennustarkastaja Mikko Holmberg tietää, että taloyhtiöissä voi syntyä monenlaisia pulmatilanteita rakentamiseen liittyen. Jos esimerkiksi kerrostalon naapuriin on suunnitteilla tunteita herättävä rakennushanke, lausunnon naapurikuulemisen tilanteessa antaa se henkilö, jonka yhtiö on valtuuttanut käyttämään taloyhtiön eli omistajien puhevaltaa.

Taloyhtiössä voidaan käydä asiasta sisäistä keskustelua. Silti yksittäisellä asukkaalla ei ole valitusoikeutta, vaan se on taloyhtiöllä. Näitä tilanteita voi syntyä esimerkiksi silloin, kun uudisrakentamisen vuoksi asunnoista menetetään aikaisempi näkymä.

Valvonta on sitä tiukempaa mitä lähemmäksi ydinkeskustaa tullaan.

Kerrostaloissa pienetkin asiat, kuten ilmalämpöpumpun ulkoyksikön sijoittelu, voivat aiheuttaa tarpeen neuvotteluun rakennusvalvonnan kanssa. Pyrimme luonnollisesti ohjaamaan ratkaisuihin, joissa ulkoyksikkö voidaan sijoittaa suojaisaan paikkaan, Holmberg tarkentaa.

Ilmalämpöpumpun ulkoyksikön sijoittelu voi olla pulmallista, vaikka se ei sinänsä luvanvaraista olekaan.

– Toivomme yleisesti ratkaisuja, joissa ulkoyksikkö ei erottuisi julkisivusta selkeästi ja kondenssivesi johdettaisiin siten, ettei siitä synny valumajälkiä. Toisaalta ilmalämpöpumpun viilennysominaisuus parantaa henkilöturvallisuutta kesähelteillä. Siksi suhtautumisemme ilmalämpöpumppuun on lähtökohtaisesti myönteinen.

Jos asunnossa ei ole parveketta, ulkoyksikön sijoituspaikan löytäminen voi olla haasteellista.

– Ongelmatilanteissa asiaa kannattaa kysyä meiltä, jotta muutoksia ei tarvitse tehdä asennuksen jälkeen. Meidän tavoitteemme on luoda yhtenäistä kaupunkikuvaa ja teemme ratkaisuja sen pohjalta.

Holmberg muistuttaa, että suojeltujen rakennusten saneerauksiin kannattaa varata tavallista enemmän aikaa, koska hankkeeseen tulevat mukaan museoviranomaiset arvioimaan suunniteltujen toimenpiteiden vaikutuksia.

Velvollisuus puuttua luvattomaan rakentamiseen Rakennusvalvonnalla on velvollisuus puuttua tilanteisiin, joissa rakennus- tai saneeraustyöt on aloitettu ilman tarvittavaa lupaa.

Meillä on velvollisuus keskeyttää työt. Tällöin tarkastellaan mahdollisuutta luvittaa toimenpide jälkikäteen. Jos se ei ole mahdollista, rakennus- ja ympäristölautakunta voi velvoittaa purkamaan tehdyt työt. Taloyhtiöissä tämänkaltaiset tilanteet ovat todella harvinaisia. Pikemminkin niihin törmää omakotitaloissa ja maaseudulla.

Varsinkin keskusta-alueella rajoituksia on määritelty asemakaavassa varsin paljon. Yleensä ne koskevat rakennuksen väritystä ja julkisivumateriaaleja. Silti esteettömyyteen tähtäävät muutokset yleensä voidaan toteuttaa.

– Jälkiasennushisseihin suhtaudumme myönteisesti, koska esteettömän ympäristön vaatimus lähtee jo perustuslaista. Useimmiten hissit on asennettava talon ulkopuolelle, ja siinä tilanteessa taloyhtiön on käytävä keskustelua rakennusvalvonnan kanssa. Rakennuslupa tarvitaan, mutta tarvittaessa voimme neuvotella erilaisista ratkaisuista toteutuksen suhteen.

Airbnb-majoitukseen selkeä lainsäädäntö

Oulussa rakennusvalvonta on tiukentanut otetta Airbnb-majoittajien suhteen, ja joidenkin taloyhtiöiden yhtiöjärjestyksessä on kielletty airbnb-toiminta. Jyväskylässäkin asiasta on keskusteltu, mutta yhtenäistä näkemystä rajoituksista ei ole syntynyt.

Jyväskylässä toiminta on aika vähäistä, eikä suuria ongelmia ole tiedossamme. Tässä viranomaisen näkökulmasta rajanveto on vaikeaa. Kuka tahansa voi vuokrata asunnon, mutta voidaanko asettaa jotain aikarajoja, miten pitkän aikaa vuokralla voi olla? Laista tähän ei löydy vastausta ja toivoisinkin, että lainsäädännössä otettaisiin selkeä linjaus Airbnb-toiminnan suhteen.

– Tällä hetkellä pikemminkin seuraamme tilanteen kehittymistä, Holmberg pohtii.

Maankäyttö- ja rakennuslaki on uudistumassa vuoden 2024 alussa. Tilalle tulee rakentamislaki, jonka tavoitteena on helpottaa rakentamislupamenettelyä.

Lain selkeyttävä muutos on toimenpideluvan ja rakennusluvan yhdistäminen, eli erillistä punnintaa haettavien lupien välillä ei ole tarpeen enää tehdä. Uuden lain mukaan rakentamislupaa ei liioin tarvittaisi enää pienempiin rakennushankkeisiin.

– Keski-Suomessa on jo käyty keskustelua hyvässä hengessä siitä, että kuntien ja kaupunkien rakennusjärjestyksiä uudistetaan ja yhtenäistetään kirjavia tulkintoja.

Mikko Holmberg, 36, on kotoisin Varsinais-Suomesta. Hänen edellinen työpaikkansa oli Liedon kaupunki.

Kaikkiaan olen työskennellyt kuntien rakennusvalvonnassa reilut 11 vuotta. Sen pohjalta voin vakuuttaa, ettei oppiminen tässä työssä lopu koskaan.

Koulutukseltaan Holmberg on rakennusinsinööri (YAMK) ja lvi-insinööri (AMK). Jyväskylän kaupungin palveluksessa hän aloitti elokuun alussa 2022.

– Jo ennen korona-aikaa mietin, että voisin työskennellä myös muualla Suomessa, koska Varsinais-Suomi oli jo tullut tutuksi. Minulla oli Jyväskylästä myönteinen mielikuva, mutta kaupunkia en lähemmin tuntenut. Kun tehtävä tuli auki, innostuin ajatuksesta työskennellä Keski-Suomessa. Myönteinen mielikuva seudusta on osoittautunut oikeaksi ja olen viihtynyt hyvin.

Holmberg uskoo, että rakennusvalvonnan näkökulmasta Jyväskylä on helpompi kuin esimerkiksi Turku, jossa on huomattavasti enemmän historiallisia rakennuksia.