Kiinteistöliiton hallitusohjelmatavoitteet 2023-2027

Lähes kolme miljoonaa suomalaista asuu asunto-osakeyhtiöissä

Noin 70 prosenttia suomalaisista asuu omistamassaan kodissa. Asunto-osakeyhtiöt omistavat yli puolet kaikista asunnoistamme ja niiden merkitys asuntojen hallintamuotona kasvaa jatkuvasti. Asumisen menot ovat nousseet jyrkästi. Menojen kasvun hillintä on kotitalouksien ja kansantalouden kannalta avainkysymys tulevalla hallituskaudella.

Suomen yli 1,3 miljoonan asuinrakennuksen arvo on noin 480 miljardia euroa, mikä muodostaa tärkeimmän osan kansallisvarallisuudestamme. Rakennetusta ympäristöstä ja kansallisvarallisuudesta huolehtiminen edellyttää, että yhteiskunnassa arvostetaan erilaisten kiinteistöjen omistamista. Asuinrakennusten korjaustarve on kasvussa, mutta korjausrahoituksen saatavuus on vaikeutumassa useissa kunnissa ja kaupungeissa.

Korjataan kodit ja huolehditaan kansallisvarallisuudesta

Asuinrakennusten arvioitu korjaustarve on vuosina 2022–2050 keskimäärin 7,8 miljardia euroa vuodessa, ja tarve on kasvussa. Samanaikaisesti korjausrahoituksen saatavuus on vaikeutumassa useissa kunnissa ja kaupungeissa.

Väestön ikääntyessä myös tarve erilaisille esteettömyyttä parantaville ratkaisuille tulee kasvamaan.

Suomi on sitoutunut kunnianhimoisiin tavoitteisiin ja toimenpiteisiin rakennetussa ympäristössä tapahtuvan, ilmastolle haitallisen energiankulutuksen vähentämiseksi sekä siirtymiseksi uusiutuviin energialähteisiin perustuvaan energiajärjestelmään. Vihreää siirtymää toteutettaessa tulee huolehtia siitä, että muutos on oikeudenmukainen ja asuntoyhteisöt saavat tarvitsemansa tuen.

Lue lisää Kiinteistöliiton hallitusohjelmatavoitteista.

Esitämme

Uudistetaan asunto-osakeyhtiöiden peruskorjauslainojen valtiontakausjärjestelmä. Takausehtojen tulee mahdollistaa takauksen saaminen niillä alueilla, joilla lainanottajien vakuudet eivät riitä.

Uudistetaan asunto-osakeyhtiöiden peruskorjauslainojen valtiontakausjärjestelmä. Takausehtojen tulee mahdollistaa takauklainanottajien vakuudet eivät

Päivitetään asuntoyhteisöjen asuintalovaheijastamaan erittäin vaativia taloudellisia olosuhteita. Varauksen korottaa korjausrakentamisen kustannuskehitystä vastaavasti noin 70 prosenttia. Varauksen enimmäismäärä tulee korottaa 120–130 euroon neliömetriä kohden.

Päivitetään asuntoyhteisöjen asuintalovarausjärjestelmä heijastamaan erittäin vaativia taloudellisia olosuhteita. Varauksen enimmäismäärää tulee korottaa korjausrakentamisen kustannuskehitystä vastaavasti eli noin 70 prosenttia. Varauksen enimmäismäärä tulee korottaa 120–130 euroon neliömetriä kohden.

Tuetaan taloyhtiöiden ilmastotyötä

Rakennusten ja niiden käytön osuus Suomen energiankäytöstä on noin 40 prosenttia, aiheuttaen yli 30 prosenttia kaikista maan hiilidioksidipäästöistä.

Fossiilivapaaseen energiaan siirtymisen vauhdittaminen myös parantaa Suomen energiaomavaraisuutta ja energian toimitusvarmuutta.

Ilmasto- ja energiapolitiikalla tulee vähentää päästöjä kustannustehokkaasti, markkinaehtoisesti ja teknologianeutraalisti.

Esitämme

Uudistetaan energiantuotanto päästöttömäksi ja poistetaan esteitä päästöttömältä energiantuotannolta.

Tuetaan taloudellisesti asuntoyhteisöjen investointeja energiatehokkuuden parantamiseksi ja uusiutuvan energian käytön lisäämiseksi.

Päivitetään sähkömarkkinalainsäädäntö niin, että asuntoyhteisöt voivat toimia energiayhteisöinä yhdessä naapuriasuntoyhteisöjen kanssa.

Käynnistetään kehitysohjelma asuinrakennusten sopeuttamiseksi ilmastonmuutokseen ja muutoksen hillitsemiseksi.

Hillitään asumisen kulujen kasvua

Asumismenot ovat nopeassa kasvussa. Energiakriisin lisäksi nousua on kiihdyttänyt muiden muassa rakennuskustannusten merkittävä nousu.

Kiinteistöveron kertymä on kasvanut vuodesta 2010 noin 75 prosenttia. Kiinteistöveron tuotto on kasvanut 2019 alkaneella hallituskaudella noin kolme prosenttia vuodessa ilman merkittäviä muutoksia kiinteistöveroperusteissa. Vilkas rakentaminen on kasvattanut veron tuottoa.

Kiinteistöverotusta mahdollisesti uudistettaessa on varmistettava, että kenenkään verovelvollisen vero ei nouse kohtuuttomasti. Kiinteistöverotuksen tulee olla läpinäkyvää ja perustua yksinkertaisiin periaatteisiin.

Esitämme

Asumismenojen kasvun hillitsemisen on oltava sekä kuntien että valtion tavoitteena tulevalla hallituskaudella.

Kiinteistöveroa mahdollisesti uudistettaessa rajataan kiinteistöveron vuosikohtainen maksimimuutos korkeintaan 10 prosenttiin. Muutosten rajoituksen tulisi kestää vähintään viisi vuotta.

Kuntien päätösvaltaa kiinteistöverotuksessa tulee lisätä poistamalla kiinteistöveroprosenttien alarajat. Yleisessä kiinteistöverossa (maapohja) tulee asunto- ja muiden kiinteistöjen kiinteistöveroprosentti voida määrätä erikseen.

Asunto-osakeyhtiöitä koskeva lainsäädäntö ajan tasalle

Yhteiskunta on muuttunut asunto-osakeyhtiölain säätämisen jälkeen ja lakia on päivitetty vain osittaisuudistuksin. Nyt tarvitaan laajempaa uudistusta. Samoin vuodelta 1995 oleva asuntokauppalaki tulee päivittää asunto-osakeyhtiöiden ja osakkeenostajien aseman parantamiseksi.

Tyhjien ja purkukuntoisten asunto-osakeyhtiöiden määrä tulee kasvamaan, samoin asunto-osakeyhtiöiden ja niiden osakkaiden maksukyvyttömyystilanteet.

Esitämme

Mahdollistetaan asunto-osakeyhtiöiden jakautuminen ilman osakkeenomistajille koituvia ylimääräisiä veroseuraamuksia.

Selvitetään konkurssilainsäädännön toimivuus asunto-osakeyhtiöiden osalta sekä muut menettelyt yhtiöiden purkamiseksi.

Kehitetään isännöitsijäntodistuksen tietosisältöä siten, että se antaa selkeän kuvan myös asunto-osakeyhtiön taloudellisesta asemasta ja taloudellisesta varautumisesta tuleviin korjauksiin.

Selvitetään tarve ottaa käyttöön valtion myöntämä rakennusten purkuavustus taloyhtiöille.

Päivitetään asuntokauppalaki kehittämällä rakennusvirheiltä suojaavaa vakuussääntelyä, vahvistetaan rakennustyön tarkkailijan asemaa ja säädetään laissa täsmällinen ajankohta perustajaosakkaan niin sanotulle 10-vuotisvastuulle.