Keski-Suomen Kiinteistöviesti 2/2021 by Kiinteistöliitto

JÄSENLEHTI

2 • 2021

YHTEISELLÄ PIHALLA

Taloyhtiön piha on parhaimmillaan silloin kun se on asukkaidensa näköinen ja kaikki ovat selvillä pihaa koskevista pelisäännöistä. s. 6–14

Osallistu Kiinteistöliiton maksuttomiin webinaareihin

2 • 2021

Naapurin lemmikkieläin voi tuoda iloa koko taloyhtiölle

Kiinteistöyhdistyksen sääntöihin pyydetään jäsenten kantaa

TILAA TALOYHTIÖLAAJAKAISTA Valokuidulla alk 3€ /kk/as Nopeudet 50/100/1000 Mbit/s

Asko 045 328 6801

Pertti 050 591 9305

myynti@seltimil.fi • www.seltimil.fi

Tulemme mielellämme taloyhtiön kokoukseen kertomaan laajakaistapalveluistamme. Ota yhteyttä! Pertti Salmijärvi p. 050 591 9305. Seltimil Oy, Konttisentie 8, 40800 Jyväskylä Seltimil Oy on jyväskyläläinen ICT-palveluyritys. Tarjoamme taloyhtiöille ja yrityksille tietoliikenneyhteyksiä ja muita operaattoripalveluja. Seltimilillä on oma runkoverkko, jota kehitämme jatkuvasti. Teemme yhteistyötä kaikkien suurimpien operaattoreiden kanssa ja toimimme valtakunnallisesti. Valttimme on avoimuus ja asiakaspalvelu. Olemme kumppani johon saa helposti yhteyttä. Kokemus, ammattitaito ja ahkeruus takaavat hyvän lopputuloksen haastavimmissakin tilanteissa.

Lämmittävää palvelua Paikallisena lämmöntoimittajana Loimua on apuna kiinteistönne lämpöasioissa kokonaisvaltaisesti. Valvomo-palvelu: huolehdimme, että lämmitys- ja jäähdytyslaitteistonne toimivat oikein kaikkina aikoina. Erityisen hyödyllinen kohteisiin, joissa on lämpöpumppuja ja aurinkoenergiaa! Maksuton lämpökatselmus varmistaa kaukolämpölaitteistonne toimintakunnon ja kertoo parannustarpeet.

Kaukolämpölaitteiston uusinta avaimet käteen -palveluna ja 5 vuoden maksuajalla.

Soita, niin kerromme lisää! Asiakaspalvelu puh. 020 690 035 arkisin kello 9-17 (pvm/mpm)

loimua.fi

KESKI-SUOMEN KIINTEISTÖVIESTI

TÄSSÄ LEHDESSÄ Keski-Suomen Kiinteistöyhdistyksen jäsenlehti 20. vuosikerta

2 • 2021 Keski-Suomen Kiinteistöviesti jaetaan neljä kertaa vuodessa kaikille jäsentaloyhtiöiden hallituksen jäsenille, isännöitsijöille ja muille yhdistyksen sidosryhmille. Julkaisija Kiinteistöliitto Keski-Suomi Sepänkatu 4 C 40100 Jyväskylä 045 208 6560 keski-suomi.kiinteistoliitto.fi

Puistokatu 10-12:ssa aloitettiin LVI- ja energiasaneeraus. Isännöitsijä Lari Kortelainen ja LVI- ja rakennustöiden valvoja Tero Kollani ovat olleet mukana urakan suunnittelussa.

Pääkirjoitus: Yhdessä uudistamaan isännöintiä

Kutsu ylimääräiseen yhdistyksen kokoukseen

Hyvä suunnitelma auttaa pihan uudistamisessa

Kuka päättää, miten taloyhtiön pihaa käytetään ja mitä sinne hankitaan

Taide virkistää taloyhtiötä

Mikä on oikea tapa päästä eroon hylätyistä tavaroista

Palju tai poreamme taloyhtiön pihalle?

Tulevia jäsentapahtumia: Osallistu webinaareihin!

Kerhohuone – vinkkejä ja ohjeita

LVI- ja energiasaneeraus on investointi tulevaisuuteen, osa 1/3

Taloyhtiön hallituksen vastuuvakuutus

Miten ihmisten ja lemmikkieläinten yhteiselo onnistuu?

Tappioiden vahvistamiseksi annettava jatkossa veroilmoitus

Kiinteistöyhdistyksen sääntömuutos

Ilmianna #taloyhtiötykkääjä

Kysyimme Martoilta

Palveluhakemisto

Kiinteistöliitto Keski-Suomen jäsenpalvelut

Tiina Räsänen: ”Pihan juridinen hallinta selviää yhtiön yhtiöjärjestyksestä. Mikäli piha-alueesta ei mainita yhtiöjärjestyksessä, on piha yhtiön hallinnassa.”

2 • 2021

Päätoimittaja Hannu Mähönen 045 110 6333 hannu.mahonen@kiinteistoliitto.fi Kustantaja KKY-Palvelu Oy Toimitus Viestintä-Paprico Oy Kiinteistöliitto Keski-Suomi info@paprico.fi Ulkoasu Viestintä-Paprico Oy Ilmoitusmyynti Mediatoimisto Dorimedia Oy leena.kolehmainen@dorimedia.fi 041 501 9902 Painopaikka Kirjapaino Kari, Jyväskylä Painosmäärä 6 100 kpl Osoitelähde Kiinteistöliiton jäsenrekisteri ja osoiterekisterit Osoitteenmuutokset Kiinteistöliitto Keski-Suomi 045 208 6560 keski-suomi@kiinteistoliitto.fi Kannen kuva Kiinteistöliitto Numero 3/2021 Ilmestyy viikolla 38 Aineistopäivä 23.8.2021

PÄÄKIRJOITUS

Yhdessä uudistamaan isännöintiä Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) julkaisi isännöintialaa koskevan kartelliepäilyn helmikuussa liki neljä vuotta kestäneen tutkinnan jälkeen. KKV esittää, että markkinaoikeus määräisi yhteensä noin 22 miljoonan euron seuraamusmaksut kuudelle isännöintialan yritykselle sekä Isännöintiliitolle, jotka esityksen mukaan pyrkivät vuosina 2014–2017 yhdenmukaistamaan alan hinnoittelua kilpailua rajoittamalla. Markkinaoikeuden ratkaisua odotetaan aikaisintaan vuoden kuluttua. KKV:n esitys on karua luettavaa. Siinä kuvattu toimintamalli on todella ikävä ja tuomittava. On hyvä, että asia tutkitaan perusteellisesti. Erityisen harmillista on se, että kartelliepäily väistämättä leimaa koko isännöintialan ja sen toimijat, noin 800 yritystä ja niiden noin 5 000 työntekijää. Median, suuren yleisön ja myös taloyhtiöväen silmissä kaikki nähdään helposti syyllisinä, vaikka suurimmalla osalla ei ole asian kanssa mitään tekemistä ja he ovat uutisesta yhtä hämillään kuin me muutkin. Huolellinen hallitus perehtyy aina taloyhtiön isännöintisopimukseen. Hallituksella pitää olla koko ajan selkeä käsitys isännöitsijän tehtävistä, palvelun laadusta ja laajuudesta, veloitusperusteista ja hinnasta. Sopimus on myös hyvä aika ajoin tarkistaa ja tarvittaessa päivittää. Me Kiinteistöliitossa olemme aina korostaneet tätä koulutuksessa, neuvonnassa ja viestinnässämme. Isännöitsijän työ on vaativaa ja raskasta. Itsekin tiedän sen kokemuksesta. Ammatin arvostus on heikko ja vaihtuvuus alalla suuri. Haasteena on saada isännöintialalle uutta osaavaa henkilöstöä ja varmistaa heidän osaamisensa kehittäminen ja työssä jaksaminen. Kartelliepäilyn kaltaiset ikävät uutiset alalta eivät tätä yhtään helpota. Mutta nyt saadaan lisää pontta pyrkimyksille uudistaa isännöinnin toimintatapoja, palveluita ja asiakaskokemusta. Tarkasteltavana ovat ainakin isännöinnin eettiset ohjeet, alan yleiset sopimusehdot (ISE) sekä laatu- ja valvontajärjestelmät kuten ISA-auktorisointi. Uudistumisen keskiössä on toiminnan vastuullisuus, avoimuus ja läpinäkyvyys. Myös meillä Kiinteistöliitossa on tässä tärkeä rooli taloyhtiöiden edunvalvojana, sillä isännöitsijä on taloyhtiön tärkein kumppani.

Hannu Mähönen päätoimittaja, toiminnanjohtaja

twitter.com/mahonen

KESKI-SUOMEN KIINTEISTÖVIESTI

LYHYESTI Kuntavaalit 2021 – Asumisen kustannukset päätetään kunnissa

KUTSU JÄSENILLE

Kuntavaaleissa valitaan valtuutetut kuntien valtuustoihin. Valtuutettujen määrän päättää valtuusto, mutta lain mukaan valtuutettuja on väkimäärältään pienimmissä kunnissa valittava vähintään 13 ja suurimmissa vähintään 79. Keski-Suomessa on vuoden 2021 alussa 22 kuntaa. Kiinteistöliitto haluaa kesän kuntavaaleissa kiinnittää ehdokkaiden ja äänestäjien huomion asumisen kustannuksiin, jotka päätetään suurelta osin kunnissa. Esimerkiksi kuntien omistamissa vesi-, jätehuolto- ja energiayhtiöissä valtaa käyttävät kuntavaaleissa valittavat päättäjät. He ratkaisevat, kuinka suurta voittoa kunta yhtiön omistajana tavoittelee eli kuinka korkeiksi esimerkiksi lämmöstä, sähköstä, vedestä tai jätehuollosta perittävät maksut muodostuvat. Kuntakohtaisesti määräytyvät kiinteistökustannukset muodostavat yleensä noin puolet taloyhtiön hoitokuluista ja ne katetaan osakkailta kerättävillä vastikkeilla. Tällaiset kustannukset ovat kuntalaisten kannalta eräänlaisia piiloveroja, jotka lankeavat maksettaviksi kaikille samansuuruisina tulotasosta riippumatta. Näin on asia myös kiinteistöveron kohdalla. Kiinteistöliitto Keski-Suomen selvityksen mukaan viime vuonna maakunnan korkeimmat kuntakohtaiset kiinteistökustannukset olivat Laukaassa, lähes kolme euroa neliömetriltä kuukaudessa. Alimmat kustannukset olivat Jämsässä ja Saarijärvellä, alle 2,50 euroa neliömetriltä. Tyypillinen 20 asunnon kerrostaloyhtiö Laukaassa maksaa tällaisia kiinteistökustannuksia 7 400 euroa enemmän kuin samanlainen taloyhtiö Jämsässä. Esimerkiksi 60 neliön asunnon omistajille se tarkoittaa liki 400 euroa enemmän vastikkeita vuodessa. ▶▶ Lisää tietoa kuntalaisille ja kuntavaalien ehdokkaille Kiinteistöliiton Kuntavaalit 2021 -sivuilla osoitteessa kiinteistoliitto.fi/kuntavaalit

Keski-Suomen KIINTEISTÖYHDISTYS

KESKI-SUOMEN KIINTEISTÖYHDISTYS RY:N YLIMÄÄRÄINEN YHDISTYKSEN KOKOUS Tiistaina 9.6.2021 klo 16.30 etäyhteydellä (Microsoft Teams) ja Kansalaistoiminnankeskus Matarassa, Matarakatu 6 A 1, Jyväskylä (paikka voi vaihtua) tai ilmoittamalla kanta käsiteltävään asiaan kirjallisesti ennakkoon. Kokouksessa sovelletaan voimassa olevaa lakia väliaikaisesta poikkeamisesta osakeyhtiölaista, osuuskuntalaista, yhdistyslaista ja eräistä muista yhteisölaeista covid-19-epidemian leviämisen rajoittamiseksi (677/2020). Kokouksessa käsitellään esitys yhdistyksen sääntöjen muuttamisesta sekä esitys yhdistyksen hallituksen jäsenten ja varajäsenten erottamisesta ja uuden hallituksen valitsemisesta yhdistykselle. Koronatilanteen vuoksi kehotamme osallistumaan kokoukseen etäyhteydellä tai ilmoittamalla kanta kirjallisesti ennakkoon.

▶▶ Kuntavaalien vaalipäivä on sunnuntaina 13.6.2021. Ennakkoäänestys kotimaassa on 26.5.–8.6.2021 ja ulkomailla 2.–5.6.2021.

Ohjeet jäsenen kannan ilmoittamisesta kokouksessa käsiteltäviin asioihin kirjallisesti ennakkoon ovat tämän lehden sivuilla 31.

▶▶ Lue taloyhtiön kiinteistöveroista sivulla 25.

Esitykset ja muut kokousasiakirjat ovat nähtävillä jäsensivuilla ja lähetetään ilmoittautuneille. Ilmoittautuminen ja valtakirjat on toimitettava ohjeen mukaisesti 26.5.2021 klo 16.00 mennessä.

TALOYHTIÖPÄIVÄ

2021

KESKI-SUOMEN

ke 3.11.2021 Jyväskylän Paviljonki

Merkitse kalenteriisi jo nyt taloyhtiöiden päättäjien ykköstapahtuma. Lisätietoja: keski-suomi.kiinteistoliitto.fi/taloyhtiopaiva

2 • 2021

Lisätietoja ja ilmoittautuminen osoitteessa: keski-suomi.kiinteistoliitto.fi/kokous09062021

HALLITUS

TEEMANA TALOYHTIÖN PIHA

Taloyhtiön piha uusiksi Ammattilaisen tekemä suunnitelma tarjoaa hyvän pohjan taloyhtiön pihan uudistamiselle. n TEKSTI: ISMO MYLLYLÄ n KUVAT: HENNA VÄISÄNEN JA ISMO MYLLYLÄ

iha on parhaimmillaan taloyhtiön käyntikortti ja ylpeyden aihe, joka omalta osaltaan lisää viihtyisyyttä ja nostaa myös asuntojen arvoa. Pihoja työkseen suunnitteleva suunnitteluhortonomi Henna Väisänen jyväskyläläisestä Viherteema Oy:stä sanoo, että kiinnostus pihoja ja niiden hyödyntämistä kohtaan on viime aikoina lisääntynyt taloyhtiöissä. – Mahdollisuuksia on paljon. Pihoille halutaan nykyään esimerkiksi katettuja, lasitettuja oleskelupaikkoja, jotka jatkavat pihan käyttöaikaa. Samoin kasvatuslaatikot ja ulkokuntoiluvälineet ovat monissa taloyhtiöissä toivelistalla, kun pihoja uusitaan. Kaikkein tärkeintä Väisäsen mielestä on

kuitenkin se, että piha vastaa asukkaiden ja osakkaiden tarpeita ja toiveita. Nämä asiat nousevat esiin viimeistään silloin, kun taloyhtiössä päätetään ryhtyä perusteelliseen piharemonttiin. Hyvä työkalu pihan uudistamiseen on ammattilaisen tekemä pihasuunnitelma.

Mikä on pihasuunnitelma? Pihasuunnitelma on iso kokonaisuus, jossa ammattitaitoinen suunnittelija yhdistää asukkaiden toiveet ja käytettävissä olevan tilan budjetin mahdollistamissa rajoissa sekä ottaa huomioon lainsäädännön vaatimukset. Pihasuunnitelman pohjalta on myös helppo tehdä urakan tarjouspyyn-

nöt sekä hakea tarvittavat rakennus- ja toimenpideluvat. Pihasuunnitelmassa ei ole kyse vain kasvillisuuden ja autopaikkojen sijoittelusta talon ympärille. Siinä otetaan huomioon esimerkiksi kulkuväylät, valo-olosuhteet, pihavalaistus, eri toimintojen, kuten leikki-, oleskelu-, pyykinkuivaus- ja tomutuspaikkojen, sijainti sekä kunnossapidon, kuten lumen läjityksen järjestäminen. Usein se käsittää myös pinnantasausten ja rakenteiden suunnittelua sekä sähkösuunnittelua valaistusta ja autojen lämmitys-/latauspaikkoja varten. – Suunnittelijalla on tietämys myös siitä, mitä viranomaiset edellyttävät leikkija liikuntapaikoilta ja niiden varustukselta tai esimerkiksi piharakennuksilta. Hänellä

saattaa olla myös tarjota sellaisia ratkaisuja, joita asukkaat itse eivät keksi edes ajatella tai toivoa, Väisänen sanoo. Hyvä pihasuunnitelma tarjoaa myös mahdollisuuden toteuttaa se vaiheittain. Näin kustannuksia saadaan tarvittaessa jaettua pidemmälle ajanjaksolle, mutta lopputulos muodostaa kokonaisuuden.

TIESITKÖ? Näin pihasuunnitelma syntyy 1. Ennen pihasuunnitelman teettämistä taloyhtiön hallituksen kannattaa selvittää asukkaiden ja osakkaiden toiveet ja tarpeet sekä muodostaa niiden pohjalta näkemys, mitä halutaan ja haetaan. 2. Sen jälkeen yleensä isännöitsijä kokoaa tarvittavat tiedot (asemapiirros, asemakaava, käytettävissä olevat piirustukset sekä esimerkiksi tiedot pelastusväylistä ja nostopaikoista) ja pyytää tarjoukset suunnittelusta. Tietoa pätevistä suunnittelijoista löytyy osoitteesta www.maisemasuunnittelijat.fi.

3. Kun suunnittelija on valittu, pidetään aloituskokous, jossa yleensä ovat mukana suunnittelija, isännöitsijä ja taloyhtiön hallitus. Mielellään kokous kannattaa järjestää pihalla, josta suunnitelma on tarkoitus tehdä. 4. Tarjouspyynnön ja aloituskokouksen tietojen pohjalta suunnittelija laatii suunnitelman. Suunnitelma voidaan tehdä heti valmiiksi, joissakin tapauksissa suunnittelija tekee ensin luonnoksia. 5. Suunnitelma käydään läpi hallituksessa ja kerätään asukkaiden ja osakkaiden mielipiteet. 6. Suunnitelman pohjalta lähdetään kilpailuttamaan urakka ja siirrytään toteutukseen.

KESKI-SUOMEN KIINTEISTÖVIESTI

Taloyhtiöiden pihoille halutaan nykyään muutakin kuin nurmikkoa ja autopaikkoja. Uusi mahdollisuuksia tarjoavat esimerkiksi katetut ja lasitetut piharakennukset, joilla jatketaan pihan käyttökautta.

Jokainen piharemontti on erityistapaus Suunnitteluhortonomi Henna Väisäsen ja Viherteema Oy:n työn pääpaino on julkisissa hankkeissa, mutta Väisänen kertoo suunnittelevansa jatkuvasti myös uusien ja vanhojen kerros-, rivi- ja omakotitalojen pihoja. Viime keväänä näiden osuus kasvoi selvästi. – Koronapandemia näkyi tässä varmasti. Kun ihmiset joutuivat viettämään enemmän aikaa kotona, lisääntyi taloyhtiöissäkin kiinnostus siihen, miltä piha näyttää ja mitä siellä voi tehdä, Väisänen kertoo. Hänen mukaansa työstä tekee kiinnostavaa se, ettei yksikään kohde ole samanlainen. Toiveet, budjetit ja piha-alueen tarjoamat mahdollisuudet ovat aina erilaisia. Vanhojen kerrostalojen pihoihin liittyy vielä erityispiirteitä, jotka tekevät niistä Väisäsen mukaan sekä kiinnostavia että haastavia suunnittelukohteita. − Lähtökohta on erilainen kuin uusissa kohteissa, sillä olemassa olevat ratkaisut

12 • 2021

Suunnitteluhortonomi Henna Väisänen sanoo, että pihasuunnittelussa palkitsevaa on löytää asiakkaan tarpeisiin ratkaisuja, joita nämä eivät ole osanneet edes ajatella tai toivoa. Taustalla Viherteema Oy:n perustaja ja omistaja, suunnitteluhortonomi Jarmo Väisänen.

uu on otettava huomioon. Usein 1970-luvulla ja sitä aikaisemmin rakennetuissa kohteissa puuttuvat myös tarkat tiedot siitä, missä putket ja johdot pihalla kulkevat, jolloin tarvitaan erityistä varovaisuutta. Uudiskohteet ovat siinä mielessä helpompia, että niissä lähdetään liikkeelle puhtaalta pöydältä ja kaikki tulevat rakenteet ovat tiedossa, hän toteaa.

Varaa aikaa ja yhdistä urakoita Muutaman tärkeän vinkin Väisänen haluaa antaa piharemonttia suunnitteleville taloyhtiöille. Ensinnäkin suunnittelulle kannattaa varata riittävästi aikaa – liikkeellä on hyvä olla noin vuosi ennen haluttua toteutusta. – Jos piharemontista päätetään kevään yhtiökokouksessa, sitä ei kannata ajoittaa seuraavalle kesälle. Silloin tulee kiire niin suunnittelun kuin urakoitsijan valinnan kanssa. Urakoitsijoiden kalenterit täyttyvät isolta osalta jo edellisenä syksynä ja suunnittelijoillekin kevät on usein kiireisintä aikaa, Väisänen sanoo. Hän kannustaa taloyhtiöitä miettimään myös piharemontin yhdistämistä muihin talon remontteihin. Jos tiedossa on, että salaojituksia, viemäröintejä, vesijohtoja tai kaapelointeja pitää uusia, piharemontti kannattaa toteuttaa samalla kertaa. Näin pihaa ei tarvitse kaivaa auki useita kertoja lyhyen ajan kuluessa. Myös kunnossapitoon kannattaa kiinnittää huomiota, jos halutaan, että piha näyttää hyvältä vielä vuosienkin päästä. Hyvässä pihasuunnitelmassa hoidettavuus otetaan huomioon, ja haluttaessa voidaan tehdä myös erillinen kunnossapitosuunnitelma. − Vähintäänkin pihan kunnossapidosta vastaavalla huoltoyhtiöllä pitää olla tieto siitä, miten istutuksia pitää hoitaa. Samoin talvikunnossapidosta vastaavilla täytyy ol-

la tieto kasvien ja kiinteiden rakenteiden sijainnista, ettei tule turhia vahinkoja lumitöiden yhteydessä, Väisänen sanoo.

Piha on osa taloyhtiötä Väisänen muistuttaa vielä, että pihojen suunnitteluun ja kunnossapitoon kannattaa taloyhtiössä kiinnittää huomiota samalla tavalla kuin itse rakennukseenkin. Piha on osa kokonaisuutta. − Rempallaan oleva piha ei anna hyvää kuvaa taloyhtiöstä, vaikka varsinainen rakennus olisi kuinka hyvässä kunnossa. Itse toivon, että taloyhtiöidenkin pihat olisivat entistä enemmän osa asumista, eivät vain kehyksiä talolle ja tila autopaikoille.

Esimerkki pihasuunnitelmasta ja sen toteutuksesta. Kyseessä on Viherteema Oy:n tekemä Maailmanpylvään pihasuunnitelma Jyväskylässä.

KESKI-SUOMEN KIINTEISTÖVIESTI

Veden etäluennalla

säästöjä taloyhtiölle Onko taloyhtiöönne tulossa putkistosaneeraus? Tiesitkö, että sen yhteydessä taloyhtiöiltä edellytetään huoneistokohtaisten vesimittareiden asentamista. Meiltä saat veden etäluennan kokonaisvaltaisena palveluna taloyhtiöihin kaikkialla Suomessa. Palveluumme kuuluvat vesimittarit, langaton tiedonsiirto, raportointi sekä vuotovahti.

TEE SOPIMUS 30.8.2021 MENNESSÄ Tarjoamme elokuun 2021 loppuun mennessä tehtyihin sopimuksiin integraation kiinteistönhallintajärjestelmäänne ilman lisäveloitusta.

TALOYHTIÖLLE SYNTYY SÄÄSTÖJÄ Kulutus putoaa keskimäärin 8–25 % palvelun käyttöönoton jälkeen.

Tehdään yhdessä

VEDENPITÄVÄ TULEVAISUUS 2 • 2021

Vain meiltä ilmainen integraatio kiinteistönhallintajärjestelmään. Lue lisää: alva.fi

TEEMANA TALOYHTIÖN PIHA

Piha on yhteistä aluetta Kiinteistöliiton apulaispäälakimies Kristel Pynnönen kertoo, mitä asioita on hyvä tietää taloyhtiön pihasta. n TEKSTI: ISMO MYLLYLÄ n KUVAT: KIINTEISTÖLIITTO Kristel Pynnönen, kuka päättää siitä, mihin taloyhtiön pihaa käytetään ja mitä pihalle hankitaan? Ylin päätäntävalta näissä asioissa on taloyhtiön yhtiökokouksella. Taloyhtiön hallitus pystyy päättämään tavanomaisiksi katsottavista hankinnoista talousarvion pohjalta, jos varoja on käytettävissä. Sellaisen neuvon antaisin taloyhtiön hal-

lituksille, että jos hallituksessa ei ole varmuutta, miten johonkin asiaan tai esitykseen pitäisi suhtautua, on viisainta viedä se yhtiökokouksen päätettäväksi. Voiko asukas hankkia pihalle omatoimisesti jotain, esimerkiksi kasvatuslaatikon, tai hoitaa yhteisen pihan istutuksia? Taloyhtiön piha on lähtökohtaisesti yhteistä aluetta, joten pelkästään omalla päätöksellä hankintaa ei voi tehdä, vaan tarvitaan lupa hallitukselta. Tässä pitää muistaa ottaa huomioon tasapuolisuuden peri-

aate. Jos osakas esimerkiksi haluaa hankkia omalla kustannuksellaan kasvatuslaatikon pihalle, pitää myös muilla osakkailla olla sama mahdollisuus. Kasvatuslaatikot ovat tällä hetkellä kiinnostusta herättävä asia, ja myös taloyhtiö voi hankkia niitä asukkaiden käyttöön. Silloinkin kannattaa olla selvät pelisäännöt niiden käyttämisestä, sillä kaikilla pitää olla siihen tasavertaiset mahdollisuudet. Samalla tavalla pihan ja sen istutusten hoitamista koskevissa asioissa pitää olla pelisäännöt selvillä. Taloyhtiön hallitus päättää siitä, miten istutusten hoito järjestetään. Oman mielensä mukaan yksittäinen henkilö ei siis voi ryhtyä istutuksia hoitamaan. Sellaisissa rivitaloyhtiöissä, joiden yhtiöjärjestyksessä määrätään piha-alueen kuulumisesta osakkaille, hankintoja ja muutoksia omalle piha-alueelleen voi tehdä vapaammin. Voiko asukas tehdä tällaisella osakashallintaisella pihalla mitä vain? Niissä asukas voi toimia vapaammin kysymättä lupaa taloyhtiön hallitukselta, mutta mitä tahansa hän ei voi tehdä. Ilman taloyhtiön hallituksen lupaa ei voi tehdä sellaisia asioita, jotka vaikuttavat muihin huoneistoihin. Ja tässäkin tapauksessa pätee tasavertaisuuden periaate eli muilla asukkailla on oltava oikeus samanlaisiin hankintoihin tai toimiin. Kerrostaloissa asuvat lapsiperheet saattavat haaveilla trampoliinin hankkimisesta pihalle. Mikä on neuvonne? Tämä on asia, jota meiltä on viime vuosina kyselty paljonkin etenkin pienemmistä taloyhtiöistä. Neuvomme on, ettei trampoliinia hankittaisi. Taustalla ovat vastuukysymykset. Taloyhtiö on vastuussa trampoliinissa sattuvasta on-

Taloyhtiö on vastuussa trampoliinissa sattuvista onnettomuuksista ja oikean käytön valvominen on vaikeaa.

KESKI-SUOMEN KIINTEISTÖVIESTI

Apulaispäälakimies Kristel Pynnönen on yksi Kiinteistöliiton lakimiehistä, jotka antavat jäsentaloyhtiöiden hallituksille ja isännöitsijöille maksutonta lakineuvontaa.

nettomuudesta aivan samalla tavalla kuin liukastumisesta, ja oikean käytön valvominen on hyvin vaikeaa. Sama asiahan koskee laajemminkin leikkija myös nykyään kiinnostuksen kohteena olevia ulkoliikuntavälineitä. Niiden osalta onnettomuusriski on kuitenkin vähäisempi. Huomiota pitää kiinnittää kuitenkin siihen, että välineet täyttävät viranomaisvaatimukset, koska onnettomuuden sattuessa se on asia, joka selvitetään. Monessa taloyhtiössä pihaa hoidetaan myös talkoilla. Kuka on vastuussa, jos niissä sattuu vahinkoja? Lähtökohtana talkoissa pitää olla, että vakuutukset ja turval-

lisuusasiat ovat kunnossa, mutta talkoisiin osallistuja vastaa kuitenkin omasta tekemisestään. Asukas voi esimerkiksi omatoimisesti kiivetä katolle tekemään jotain ja tipahtaa sieltä. Silloin hän on itse vastuussa eikä taloyhtiö.

Ammattitaidolla uusitut ja käsityönä viimeistellyt saumat pidentävät rakennuksen elinkaarta ja parantavat energiataloutta – eli nostavat rakennuksen arvoa. Aurinko ja lämpötilan vaihtelut kuluttavat ajan saatossa rakennusten saumauksia. Viimein saumausmassa antaa periksi ja se repeää keskeltä tai irtoaa elementin reunasta. Tämän jälkeen sadevesi ja kosteus pääsee rakenteisiin. Jatkuva kosteuden pääsy seinärakenteisiin aiheuttaa homevaurioita ja betonin karbonatisoitumista. Saumaset toteuttaa elementtien uusintasaumauksia kaikkiin rakennuskohteisiin. Korjausprosessin aikana tarkistamme elementtien kunnon, niiden väliset villoitukset ja teemme tarvittaessa lisävilloituksen. Oikeaoppinen betonirakenteiden korjaaminen on myös oleellinen osa saumaustyötä.

Tuleeko teille paljon kysymyksiä taloyhtiöiden välisistä pihoja koskevista kiistakysymyksistä? Kyllä niitä jonkin verran on. Yleensä ne liittyvät istutuksiin ja etenkin puihin, joiden oksat ja juuret työntyvät naapurin tontille. Oksien ja juurten osalta laista löytyy tähän selvät määräykset ja ne on oikeus poistaa. Ongelmallisempia ovat tilanteet, joissa naapurin pihalla olevat puut varjostavat omaa pihaa tai puista tippuu lehtiä omalle pihalle. Nämä eivät oikeuta kaatamaan puita naapuripihasta. Tässäkin on otettava huomioon se, ettei yksittäinen asukas voi ryhtyä toimenpiteisiin, vaan taloyhtiön hallituksen on hoidettava asia. Järkevää on tietenkin etsiä ratkaisu yhdessä naapuritalon hallituksen kanssa.

2 • 2021

TEEMANA TALOYHTIÖN PIHA

Taide virkistää taloyhtiötä Taide tuli Asunto Oy Jyväskylän Harjukatu 2:n pihaan viime vuoden keväällä. Kanslianeuvos ja taiteilija Juhani Lillberg on tuonut tekemiään veistoksia ja reliefejä piristämään taloyhtiön pihaa ja herättämään keskustelua. n TEKSTI JA KUVAT: KATARIINA HENTTONEN

uhani Lillberg pohti pitkään taiteen tuomista kaupunkiasuntonsa taloyhtiön pihalle. Keväällä 2020, kun korona sulki museot, aika oli kypsä ja Lillberg toi ensimmäisen viikkoteoksen Harjukadulle. Vaihtuva taideteos asemointiin niin, että sitä voi katsella myös Yliopistonkadun suunnasta. Ohikulkijatkin voivat tulla tarkastelemaan teoksia. Myöhemmin kesällä pihassa vapautui paikka toiselle teokselle. – Taloyhtiö on hyvin pidetty ja ihanteellisella paikalla keskustassa. Museot menivät kiinni, mutta pihalle saattoi pistää oman näyttelyn pystyyn. Vaihtuva teos on asukkaille ja vierailijoille aina jonkinlainen yllätys. On ollut mukava kokemus seurata, miten ihmiset reagoivat taiteeseen. Toiset kävelevät ohi, joku pysähtyy, joku jopa kommentoi, Lillberg kertoo. Aiheet teoksiin tulevat luonnosta tai materiaalin ominaisuuksista. Taidetta syntyy esimerkiksi rakennusprojektista ylijääneestä pölkystä tai metsästä löytyneistä risuista. Osa teoksista on esittäviä, toiset ovat abstraktimpia.

Voisiko taide jäädä? Taloyhtiön pitkäaikainen asukas Eila Pelli ihastelee Lillbergin kätten töitä. – Viime keväänä tuli vastaus koronaajan poikkeustilanteeseen, kun Juhani halusi tuoda silmäniloa asukkaille ja sitä me olemme todellakin saaneet, Pelli iloitsee. Pellin mukaan taideteokset ovat omiaan rikkomaan yksityisen ja julkisen tilan rajaa, joka on myös yksi Lillbergin ajatuksista. Taloyhtiön pihapiirissä on myös vanha Fredriksonin talo, jossa toimivat Marttala ja ravintola, joten teoksia päätyvät tutkimaan muutkin kuin taloyhtiön asukkaat. – Pihasta vapautui paikka ja Juhanin

Juhani Lillbergillä on pitkä tausta taiteen parissa niin tekijänä kuin taustavoimana. Hän on maailmalla tunnettu pioneeri lumenveistokilpailujen organisoijana, tuomarina ja joskus kilpailijanakin.

KESKI-SUOMEN KIINTEISTÖVIESTI

Milloin tavara katsotaan hylätyksi? n TEKSTI: HANNU MÄHÖNEN n KUVA: KIINTEISTÖLIITTO, ELINA MANNINEN

Myöhemmin pihapiiriin vapautui toinenkin sopiva paikka taiteelle. Talon asukkaat ovat olleet mielissään teoksista. silmä näki heti, mitä siihen pitäisi laittaa. Asukkaiden some-ryhmässä käytiin keskustelua taiteesta, Pelli kertoo.

Taide ja työ yhdistyivät Lillbergillä on pitkä tausta taiteen parissa. Aktiiviseksi kiinnostus muuttui talvitaiteessa, jossa tämä oli pioneeri 1970–80-luvuilla, kun lumenveistokilpailuja alettiin järjestää maailmalla. Hän on ollut vuosikymmeniä kansainvälisen lumen- ja jäänveistoliiton puheenjohtaja, tuomaroinut yli sataa kansainvälistä kilpailua ja voittanut palkintoja osallistujana. Hän on pystynyt yhdistämään taiteen ja työn. Lillberg on ollut perustamassa Lapin yliopistoa ja työskennellyt 30 vuotta nuorten ja tulevaisuuden hyväksi. – Toimin viisi vuotta myös Arktisen keskuksen perustaneen komitean pääsihteerinä. Työssäni yhdistyivät arktisuus, tai-

de ja matkailu. Saatoin samalla reissulla esimerkiksi Kanadassa hoitaa yliopiston kansainväliset suhteet, Arktisen keskuksen kehittämissuunnitelmat ja osallistua lumenveistokilpailuun, hän muistelee. Olympiakultaakin löytyy: Calgaryn talviolympialaisista vuodelta 1988. Tuolloin ryhdyttiin järjestämään laajaa kulttuuriohjelmaa, jonka tärkeänä osana oli lumenveistokilpailu. – Sen jälkeen olen organisoinut ja tuomaroinut kaikki olympialaisten lumenveistokilpailut.

▶▶ Taideteoksia voi ihastella osoitteessa Yliopistonkatu 11, Jyväskylä.

2 • 2021

nko teidänkin taloyhtiön vinttija kellarikäytäville ja muihin taloyhtiön tiloihin kertynyt vuosien aikana sekalaista tavaraa, jonka omistajasta ei kukaan tiedä enää mitään? Monen muuton jäljiltä on pyörävarastoon saattanut unohtua rikkinäinen polkupyörä tai tarpeettomaksi jäänyt lasten kelkka. Keväisin monessa taloyhtiössä mietitään yhtiön yleisten tilojen siivoamista hylätyistä polkupyöristä ja roinasta, joka ei sinne kuulu. Myös pelastusviranomaiset voivat velvoittaa poistamaan esimerkiksi käytävillä lojuvat tavarat paloturvallisuussyistä.

Varovaisuus on tarpeen Tavaroiden poistamisessa on kuitenkin noudatettava varovaisuutta, sillä yksityinen omaisuus nauttii perustuslaissa turvattua suojaa. Aina on mahdollista, että hävitetyille tavaroille löytyy myöhemmin omistaja, joka syyttää yhtiötä omankädenoikeuden käytöstä. Se on rikoslaissa säädetty rangaistavaksi teoksi. Siksi on tärkeää pyrkiä aina selvittämään omaisuuden omistaja. Sen voi tehdä ilmoittamalla osakkaille ja asukkaille näiden velvollisuudesta merkitä tai poistaa taloyhtiön tiloissa oleva omaisuutensa määräpäivään mennessä sillä uhalla, että muutoin se katsotaan hylätyksi. Yhtiön täytyy tarvittaessa pystyä osoittamaan, että osakas tai asukas on saanut ilmoituksen. Omaisuuden merkitsemiselle pitää va-

rata riittävän pitkä aika, käytännössä vähintään yksi kuukausi, kesäloma-aikaan pidempikin. Esimerkiksi polkupyörät voi merkitä joko niin että jokainen omistaja laputtaa oman pyöränsä tai taloyhtiö laputtaa kaikki polkupyörät ja omistaja poistaa lapun omasta pyörästään.

Luetteloi ja valokuvaa Kun määräpäivä koittaa ja huoltoyhtiö tai talkooväki ryhtyy kantamaan pihalle pyöriä ja muuta omaisuutta, jota kukaan ei ole merkinnyt omakseen, ainakin hyväkuntoinen omaisuus on syytä luetteloida ja valokuvata. Se kannattaa säilyttää taloyhtiössä vielä ainakin muutaman kuukauden ajan ja tästä on jälleen syytä ilmoittaa osakkaille ja asukkaille. Säilytysajan jälkeen omaisuus katsotaan hylätyksi, jolloin taloyhtiö voi vapaasti määrätä siitä. Vähäarvoinen tai arvoton tavara voidaan hävittää. Arvokkaampaa omaisuutta käsitellään pikemminkin löytötavarana, johon sovelletaan löytötavaralakia. Löytötavaraksi katsottavien polkupyörien tai mopojen omistusoikeus ei siirry löytäjälle säilytysajan jälkeenkään vaan ne on lähtökohtaisesti luovutettava omistajalleen tai poliisille. Poliisi voi ne säilytysajan jälkeen huutokaupata, jolloin löytäjällä on oikeus kolmasosaan kauppahinnasta. Vähemmän arvokkaat polkupyörät taloyhtiön kannattaa antaa kierrätykseen esimerkiksi Sovatek-säätiölle, joka noutaa, huoltaa, korjaa ja hyödyntää ne varaosina.

ASIANTUNTIJALTA TIINA RÄSÄNEN, KIINTEISTÖLIITON LAKIMIES

Paljun tai poreammeen asentaminen huoneiston pihalle Kesän lähestyessä paljun, kylpytynnyrin tai poreammeen hankkiminen takapihalle nousee yhä useamman osakkaan haaveeksi. Osakas ei kuitenkaan saa tuoda paljua tai poreammetta huoneistonsa pihalle noin vain. Ensimmäinen pohdittava kysymys on, kuka hallinnoi pihaa juridisesti: yhtiö vai osakas. Pihan juridinen hallinta selviää yhtiön yhtiöjärjestyksestä. Mikäli pihaalueesta ei mainita yhtiöjärjestyksessä, on piha yhtiön hallinnassa. Sen sijaan, jos yhtiöjärjestyksen huoneistoselitelmässä määrätään piha-alueen kuulumisesta osakkaalle, on kyse osakashallintaisesta alueesta. Sikäli kun kysymys on yhtiön hallinnassa olevasta piha-alueesta, osakas tarvitsee paljun tai poreammeen asentamiseen yhtiön luvan. Jos kyseessä on ensimmäisen paljun tai poreammeen asentaminen yhtiöön, on suositeltavaa päättää luvan antamisesta yhtiökokouksessa. Luvan antamisesta seuraaville päättää hallitus hyväksyttyjen periaatteiden mukaisesti. Yhtiö voi myös kieltää asentamisen, eikä erityisiä perusteluita kiellolle tarvita, mutta osakkaita on kuitenkin kohdeltava yhdenvertaisesti. Jos piha-alue on osakashallinnassa, yhtiö ei voi kieltää paljun tai poreammeen asentamista samalla tavalla kuin yhtiön hallinnassa olevalla pihalla. Osakkaan on kuitenkin tehtävä etukäteen kirjallinen muutostyöilmoitus, josta tulee käydä ilmi muun muassa selvitys, millaisesta vesialtaasta on kysymys, urakoitsija, sijoituspaikka ja suunnitelmat veden johtamisesta. Muutostyöilmoitusten käsittely kuuluu hallituksen toimivaltaan. Tarvittaessa hallitus voi asettaa muutostyölle ehtoja, jos työ voi vahingoittaa yhtiön rakennusta tai aiheuttaa muuta haittaa yhtiölle tai toiselle osakkaalle. Poikkeuksellisessa tilanteessa yhtiö voi myös kieltää paljun tai poreammeen asentamisen, mikäli työn suorittaminen katsottaisiin kohtuuttomaksi, kun otettaisiin huomioon esimerkiksi yhtiölle aiheutuvan haitan määrä ja osakkaalle koituva hyöty. Kuitenkin mikäli yhdelle osakkaalle annetaan hyväksyntä paljun tai poreammeen asentamiseen, tulee muiden osakkaiden osalta toimia vastaavasti. Riippumatta siitä tarvitseeko osakas yhtiön luvan tai hyväksynnän muutostyöilmoitukselle, tulee osakkaan selvittää paljun tai poreammeen tekninen ja toiminnallinen soveltuminen haluamaansa paikkaan. Paljun tai poreammeen asennuksessa on muun muassa huomioitava poistovesien asianmukainen viemäröinti, veden lämmittäminen ja vedenkulutus. Vastaavasti myös yhtiön tulee kiinnittää huomiota näihin seikkoihin arvioidessaan muutostyölle asetettavia ehtoja tai lupaa myöntäessään. Kun kysymys on osakasmuutostyönä asennetusta paljusta tai poreammeesta, on kunnossapitovastuu osakkaalla. Kunnossapitovastuuseen ei ole vaikutusta sillä, onko piha-alue yhtiön vai osakkaan hallinnassa. Osakas vastaa näin ollen paljun tai poreammeen huollosta, hoidosta, korjaamisesta, perusparantamisesta ja uudistamisesta sekä mainittujen toimenpiteiden kustannuksista.

KESKI-SUOMEN KIINTEISTÖVIESTI

TULEVIA JÄSENTAPAHTUMIA 2021

KESTO YKSI TUNTI

OSALLISTU WEBINAAREIHIN! Jäsentaloyhtiöiden hallinnolle on tarjolla runsaasti maksutonta koulutusta.

5.5.

Sähköautojen latausjärjestelmät taloyhtiöissä Kouluttajina toimivat Kiinteistöliiton neuvontalakimies Tapio Haltia ja johtava asiantuntija (energia ja ilmasto) Petri Pylsy.

25.5.

Treenataan yhdessä etäkokousta Teamsillä Kouluttajana Kiinteistöliitto Keski-Suomen toiminnanjohtaja Hannu Mähönen.

6.5.

Asumisturvallisuus ja pelastussuunnitelma taloyhtiössä Kouluttajana Helsingin Pelastusliitto HELPEn Anja Aatsinki.

27.5.

Uudistalon vastuut Kouluttajana Kiinteistöliiton apulaispäälakimies Kristel Pynnönen.

11.5.

Isännöinnin ostaminen – vinkit ja välineet Kouluttajana Kiinteistöliiton yhteysjohtaja Timo Tossavainen.

17.5. 20.5.

1.6.

Meteliä ja maksuhäiriöitä – huoneiston hallintaanotto Kouluttajana Kiinteistöliiton lakimies Johanna Ylä-Mononen.

Uudistalon hallinnointi haltuun Kouluttajana Kiinteistöliiton apulaispäälakimies Kristel Pynnönen.

14.6.

Vahingonkorvausvastuut taloyhtiössä Kouluttajana Kiinteistöliiton lakimies Jaakko Lindfors.

Osakeluettelon siirto huoneistotietojärjestelmään Kouluttajina Maanmittauslaitokselta Saija-Mariia Ropponen ja Markus Tast.

18.6.

Isännöinninlaatu ja ISA-auktorisointi Kouluttajina Isännöinnin Auktorisointi ISA ry:n asiamies Antti Kumpulainen ja Kiinteistöliiton yhteysjohtaja Timo Tossavainen.

Katso tapahtumakalenteri, josta löytyy ohjelma ja ilmoittautuminen keski-suomi.kiinteistoliitto.fi/tapahtumat Webinaarien tallenteet ja aineistot löytyvät jäsensivuilta.

2 • 2021

KERHOHUONE Tarjalta usein kysyttyä Miksi en saa uutiskirjeitä ja webinaarilinkkejä sähköpostiini? Yleisimmät syyt ovat henkilön sähköpostiosoitteen puuttuminen jäsenrekisteristä tai se, että osoite on väärä. Syynä voi myös olla, että vastaanottajan sähköpostiohjelma heittää postimme roskaposteihin tai muihin kansioihin kuten tarjouksiin. Näihin seikkoihin on helppo puuttua ja saada postit kulkemaan: • Tarkista ja tarvittaessa päivitä jäsensivulla yhteystietosi (tarkista samalla koko hallituksen kokoonpano). • Tarkista sähköpostisi roskapostit, kansiot ja asetukset. Opeta sähköpostisi hyväksymään viestimme.

Taloyhtiön vuosikello

Olethan minuun yhteydessä, jos kaipaat lisätietoja – autan mielelläni. Tarja Båga, p. 045 208 6560, sähköposti tarja.baga@kiinteistoliitto.fi

Toukokuu

Kesäkuu ja heinäkuu Isännöitsijän kanssa on sovittava lomien tuurauksista. Asukkaille kannattaa tiedottaa isännöinnin ja kiinteistöhuollon yhteystiedot ja palveluajat lomakauden aikana. Jos on käynnissä korjaushankkeita, niiden etenemistä seurataan.

Elokuu Hallitus käy läpi taloyhtiön taloutta ja mahdollisen välitilinpäätöksen. Seuraavan tilikauden korjaushankkeita on jo hyvä alkaa suunnitella. Osakkaille tiedotetaan taloudellisesta tilanteesta ja miten yhtiökokouksessa päätetyt asiat ovat edenneet.

Syyskuu Alkusyksystä hallitus ja isännöitsijä päivittävät taloyhtiön strategian. Tätä varten osakkaille ja asukkaille voidaan lähettää kysely. Seuraavan tilikauden korjaushankkeet vahvistetaan ja urakoitsijoiden kilpailutus aloitetaan.

▶▶ Taloyhtiön koko vuosikello löytyy

jäsensivuiltamme osoitteessa kiinteistoliitto.fi/vuosikello

Termit tutuiksi Kiinteistöosakeyhtiö on osakeyhtiö, jonka tehtävänä on kiinteistön hallinta ja omistus. Yhtiöön sovelletaan osakeyhtiölakia. Keskinäinen kiinteistöosakeyhtiö puolestaan toimii samalla tavalla kuin asunto-osakeyhtiö eli yhtiön osakkeet antavat oikeuden hallita tiettyä huoneistoa tai muuta osaa yhtiön rakennuksessa tai kiinteistössä. Tavallisen kiinteistöosakeyhtiön osakkeet eivät anna samanlaista oikeutta. Keskinäiseen kiinteistöosakeyhtiöön voidaan soveltaa joko osakeyhtiölakia tai asunto-osakeyhtiölakia.

Testaa tietosi 1. Missä Keski-Suomen kunnassa oli viime vuonna korkeimmat kuntakohtaisesti määräytyvät kiinteistökustannukset? a) Jyväskylässä b) Laukaassa c) Viitasaarella 2. Jos piha on yhtiön hallinnassa, kuka voi antaa osakkaille luvan paljun tai kylpytynnyrin asentamiseen? a) Ensimmäiselle hallitus, seuraaville isännöitsijä b) Ensimmäiselle yhtiökokous, seuraaville hallitus c) Riippuu siitä, miten kunnossapitovastuusta sovitaan

2. Mitä taloyhtiön kiinteistövakuutuspakettiin kuuluu toiminnan vastuuvakuutuksen ja omaisuusvakuutuksen lisäksi? a) Palovakuutus, tulvavakuutus ja myrskyvakuutus b) Murtovakuutus ja ilkivaltavakuutus c) Oikeusturvavakuutus ja hallituksen vastuuvakuutus

Vastaukset: 1b 2b 3c

Talven kiinteistölle aiheuttamat vauriot tarkistetaan ja korjataan. Hallitus käy läpi taloyhtiön merkittävimmät sopimukset, kuten isännöinti, huolto ja vakuutukset. Aiotaanko yhtiössä pitää tänä vuonna pihatalkoot?

KESKI-SUOMEN KIINTEISTÖVIESTI

Vinkkejä Täsmälääkettä viherpeukaloille Rantakallio ym.: Kukoistava keidas – Pihan ja parvekkeen uusi loisto. Gummerus 2017, 143 s. Suomalainen Kirjakauppa 24,95 e. Kukoistava keidas on täsmälääke jokakeväiseen pihan, terassin ja parvekkeen sisustus- ja istutushuumaan ja sopii ympärivuotiseen käyttöön. Uutta kaipaavat viherpeukalot ja nikkaroijat saavat kirjasta ideoita, tukea ja, mikä parasta, käytännön ratkaisuja.

Näin viljelet yrttejä Bertalan Galambosi: Yrttiruutujen äärellä – Uusia yrttejä kotipuutarhaan. Minerva 2020, 248 s. Suomalainen Kirjakauppa 19,95 e. Suomen tunnetuin yrttiviljelytutkija esittelee kirjassaan 46 uutuusyrttiä ja antaa selkeät ohjeet niiden viljelyyn. Monipuoliset ja helposti viljeltävät yrtit ovat sekä koristeellisia että hyödyllisiä, ja niitä voi kasvattaa niin ikkunalaudalla kuin puutarhassa.

Keräysvelvoitteiden muuttuessa

Molok mukautuu 7

Houkuttele pölyttäjiä Puinen hyönteishotelli 22 cm x 9 cm x 30 cm. K-Rauta 19,95 e. Hyönteishotellilla voi houkutella puutarhaan hyödyllisiä pölyttäjiä. Hyönteiset auttavat torjumaan tuholaisia sekä parantavat satoa. Lisäksi hyönteisten puuhailuja on kiva katsella.

Kastelukannu kierrätysmuovista Kastelukannu Plastex 10 l Eko. K-Rauta 4,95 e Kotimainen, kestävä ja laadukas 10 litran EKO-puutarhakannu on valmistettu kierrätysmuovista. Kierteillä varustettu sihtisuppilo on helppo puhdistaa roskista, ja se jakaa veden kevyeksi sateenomaiseksi suihkuksi. 2 • 2021

jätelajia Sopii myös

pieniin

taloyhtiöihin

Muovipakkauksille mukautuva

pieneen tilaan

Ota yhteyttä alueesi Molok-asiantuntijaan Mikko Hytöseen ja varaa ilmainen kartoituskäynti p. 040 5963 093 / mikko.hytonen@molok.com Lue lisätietoa muovinkeräyksestä: www.molok.com/fi/blogi/muovin kierrätys

www.molok.fi

PUISTOKATU 10-12 LVI- JA ENERGIASANEERAUS 1/3

KESKI-SUOMEN KIINTEISTÖVIESTI

KESKI-SUOMEN KIINTEISTÖVIESTI SEURAA LVI- JA ENERGIASANEERAUKSEN ETENEMISTÄ JYVÄSKYLÄLÄISESSÄ TALOYHTIÖSSÄ.

Remontin aika Jyväskylässä Puistokatu 10–12:ssa sijaitsevassa taloyhtiössä käynnistyi maaliskuussa mittava lvi- ja energiasaneeraus. Lisäksi Puistokatu 10:n peltikate peruskorjataan syys–lokakuun aikana. n TEKSTI JA KUVAT: TIMO SILLANPÄÄ

uistokatu 10–12:ssa uusitaan vajaan puolen vuoden aikana viemäri- ja käyttövesiputkistoja ja asennetaan uutta tekniikkaa energiakulujen pienentämiseksi. Taloyhtiön hallinnassa on kaksi eri aikakaudella rakennettua kiinteistöä: suurempi asuintalo Puistokatu 10:ssä on valmistunut vuonna 1962, uudempi Puistokatu 12:ssa 1997. – Meillä on ollut jo pitkään tiedossa, että vanhemman talon valurautaviemäreiden uusiminen on vain ajan kysymys. Viemäreiden kunto on tarkistettu viiden vuoden välein. Viimeisimmässä tarkastuksessa todettiin, että pian 60 vuotta vanhat putket ovat elinkaarensa päässä. Huonosti vetävät viemärit ovat jo aiheuttaneet muutamia tulvimisia, kertoo Asunto Oy Puistokatu 10–12 hallituksen puheenjohtaja Ilkka Hendolin. Vuonna 2019 taloyhtiön hallitus teetti Suomen Talokeskuksella hankeselvityksen, jossa tarkasteltiin erilaisia vaihtoehtoja tilanteen korjaamiseksi. Kaikissa asunnoissa tehtiin katselmus, joten lähtötilan-

Työt Puistokatu 10:ssä aloitettiin maaliskuussa läpivientien poraamisella. Jari-Pekka Paavola sovittaa kalustoa oikealle paikalle. Varsinaisessa poraustilanteessa hän käyttää myös suojalaseja. ”Yhden läpiviennin teko kestää 20–30 minuuttia. Vanhan talon seinissä on runsaasti luonnonkiveä ja betoniraudoituksia, joten seinän läpi ei kovin nopeasti mennä”, Paavola kertoo. Läpiviennit tekee A Purku Oy, joka on pääurakoitsijana toimivan Rakennus Auvinen Oy:n tytäryhtiö.

ne oli hyvin selvillä. - Lähtötilakartoituksessa todettiin, että suurin osa märkätiloista on huonossa tai vain tyydyttävässä kunnossa. Tammikuussa 2020 pidetty ylimääräinen yhtiökokous antoi hallitukselle avoimet valtuudet lähteä suunnittelemaan hanketta, kertoo isännöitsijä Lari Kortelainen Isännöitsijätoimisto Esa Kortelainen Oy:stä. Alkuvuodesta 2020 päädyttiin siihen, että korjaustoimet ulotetaan koskemaan myös uudempaa taloa tarpeellisin osin. Samalla päätettiin toteuttaa molempia taloja koskeva energiasaneeraus. Maalämpö oli yksi tarkastelussa ollut vaihtoehto. Kahden talon energiantuotanto pelkällä maalämmöllä olisi vaatinut 3 000 neliön tontille kymmenkunta maalämpökaivoa. - Eri vaihtoehtojen vertailun jälkeen päädyttiin hybridijärjestelmään, jonka investointikulut ovat pienemmät kuin mittavan kaivokentän rakentamisella. Valitussa mallissa lisäenergiaa saadaan kahdesta maalämpökaivosta ja hyödyntämällä koneellisen ilmanvaihdon poistoiluu

2 • 2021

uu man energiaa ilmalämpöpumpulla. Kaukolämpö jää tasaamaan kulutushuippuja, kertoo hankeselvityksen tehnyt Tero Kollani Suomen Talokeskus Oy:stä.

Hintakehitystä on vaikea arvioida Taloyhtiössä järjestettiin toinen ylimääräinen yhtiökokous alkuvuodesta 2021, kun suunnitelmat hankkeesta olivat käytettävissä. Silloin päätettiin lvi- ja energiasaneerauksen toteutuksesta. – Pyysimme kahdeksalta alan urakoitsijalta tarjoukset ja saimme seitsemän. Tarjouspyyntöön sisältyi myös maalämpöjärjestelmän toteutus, Ilkka Hendolin kertoo. Hendolinin mukaan urakoitsijan valinnassa kiinnitettiin hinnan lisäksi huomiota paikallisuuteen, referensseihin ja tarjoukseen kokonaisuutena. Kaikilla tarjouksen jättäneillä yrityksillä tilaajavastuulain edellyttämät asiat olivat kunnossa. Urakoitsijaksi valittiin jyväskyläläinen Rakennus Auvinen Oy. – Tarjousten vertailu oli haasteellista, koska laskelmat hybridijärjestelmän tuomista säästöistä poikkesivat toisistaan. Toisaalta ymmärrämme sen, että kukaan ei pysty aukottomasti ennustamaan sähkön ja kaukolämmön hinnankehitystä, Hendolin pohtii.

Tiedotus on ollut aktiivista Puistokatu 10–12:n kahdessa talossa on yhteensä 51 asuinhuoneistoa, joista noin puolessa asuu asunto-osakkeen omistaja. Asuinhuoneistojen pinta-ala on yhteensä noin 2 910 neliömetriä. Kaikkiaan huo-

PUISTOKATU 10–12 Lvi- ja energiasaneeraus lyhyesti • Viemäriputkien linjasaneeraus Puistokatu 10:ssä lukuun ottamatta jo uusittua pohjaviemäriä. Puistokatu 12:n muoviset viemäriputket ovat vasta elinkaarensa puolivälissä, joten uusimistarvetta ei ole. • Käyttövesiputket uusitaan asuntojen osalta. • Kylpyhuoneet uusitaan täysin: uudet vesieristykset, laatoitukset ja vesikalusteet. Lisäksi kylpyhuoneiden lattioihin asennetaan vesikiertoinen lattialämmitys. • Molempien talojen asuntoihin asennetaan etäluettavat mittarit sekä kylmälle että

neistoja yhtiössä on 68, kun mukaan lasketaan autotallit. Isännöitsijä Lari Kortelainen sanoo, että kaikki osapuolet on pidetty hankkeen eri vaiheista tietoisina ahkeralla tiedottamisella. – Viestintää on ollut aina, kun hanke on edennyt. Olemme järjestäneet koronatilanteen vuoksi myös Teams-pohjaisia tilaisuuksia, joissa osakkailla ja vuok-

ra-asukkailla on ollut mahdollisuus esittää kysymyksiä töiden kulusta. Käytännössä asukkaat joutuvat asumaan jonkin aikaa muualla, sillä kylpyhuoneet puretaan remontin yhteydessä. Vastikkeet tosin on maksettava normaaliin tapaan. – Vanhemmassa talossa tulee jonkin verran myös asbestipurkutöitä, mikä jo asbestilain pohjalta merkitsee tarvetta remontinaikaiseen tilapäismajoitukseen, Lari Kortelainen huomauttaa.

•

• • •

lämpimälle käyttövedelle. Tähän asti mittaus on ulottunut vain lämpimään käyttöveteen. Kahden kaivon maalämpöjärjestelmän ja poistoilmalämpöpumpun asennus. Tekniikka asennetaan Puistokatu 10:n entiseen kattilahuoneeseen. Kiinteistön sähköpääkeskus uusitaan ja tehdään varauksia sähköautojen latauspisteille. Puistokatu 10:ssä parannetaan ilmanvaihtoa asentamalla ikkunoihin korvausilmaventtiilit. Poistoilmanvaihtokoneet uusitaan.

Isännöitsijä on tehnyt vakuutusyhtiölle ilmoituksen saneerauksen aikaisesta riskitason noususta, mikä on rutiinitoimenpide mittavien korjausten yhteydessä. Ilkka Hendolinin mukaan monilla talon asukkailla on kesäasuntoja, joissa he aikovat asua remontin aikana. Haittoja on haluttu vähentää viemällä koko projekti läpi vajaassa puolessa vuodessa painottuen kesäaikaan. Hendolinin perhe on vuokrannut lähistöltä vuokra-asunnon väistötiloiksi. Lvi-saneeraus ja energiaremontti valmistuvat elokuussa. Kirsikkana kakussa on vanhemman talon peltikaton uusiminen syys-lokakuussa. Hendolinin mukaan kattoremontin ajoittuminen samaan vuoteen on puhdasta sattumaa. - Katossa on ollut vuotoja ja lumiesteitäkin on irronnut. Ullakkovarastoihin on jo päässyt vettä. Tämä nyt vain sattui samaan aikaan eikä asiaa voinut enää viivästyttää.

Asunto Oy Puistokatu 10–12 hallinnassa on kaksi eri aikakaudella rakennettua kiinteistöä: suurempi asuintalo (Puistokatu 10) on valmistunut vuonna 1962, pienempi (Puistokatu 12) vuonna 1997. Taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Ilkka Hendolin sanoo, että osakkaat ovat suhtautuneet myönteisesti talojen kuntoa ja energiataloutta parantaviin toimenpiteisiin.

KESKI-SUOMEN KIINTEISTÖVIESTI

Tero Kollani esittelee maalämpökaivojen sijaintia Puistokatu 10:n edustalla.

Investointi pitkälle tulevaisuuteen Isännöitsijä Lari Kortelainen kertoo, että alkujaan suunnitelmissa oli toteuttaa urakka jo kesällä 2020. – Suunnitelmat elivät jonkin verran matkan varrella, ja korona viivästytti esimerkiksi asuntojen katselmuksia, Kortelainen kertoo. Kortelainen pitää mittavan saneerauksen kustannuksia varsin kohtuullisina. Lvisja energiasaneerauksen sekä kattoremontin kustannukset ovat noin 1,66 miljoonaa euroa eli noin 527 euroa neliötä kohti. Summassa on 15 prosentin lisävaraus lvi- ja energiaremontille. – Kahden talon lämmitykseen on kulunut energiaa ennen saneerausta noin 485 MWh. Energiasaneerauksen jälkeen kaukolämmön kulutus on arviolta 100 MWh ja lämpöpumppujen sähkönkulutus noin 90 MWh. Maaläm-

”

Kiinteistöjen ja käyttö veden lämmitys on muodostanut suuren osan kuluista.

2 • 2021

möstä ja poistoilmasta saadaan ilmaista energiaa noin 244 MWh. Osa kulutuksen säästöstä, noin 35 MWh, tulee optimoinnin myötä, LVI- ja rakennustöiden valvoja Tero Kollani tarkentaa.

Toiveissa saada ARA:lta energia-avustusta Maalämmön ja PILP-järjestelmän investointikustannukset ovat noin 210 000 euroa. Arvioitu takaisinmaksuaika on 15 vuotta, mitä mahdollinen energia-avustus lyhentää. – Puistokatu 10:ssä niin sanottu E-luku paranee niin paljon, että taloyhtiöllä on mahdollisuus saada energia-avustusta. Hakemus energia-avustuksesta jätettiin ARA:lle maaliskuun alkupuolella ennen töiden aloittamista, Kortelainen kertoo. ARA edellyttää, että kerrostalon E-luku paranee toimenpiteen avulla 32 prosenttia, jolloin energia-avustusta voi saada enimmillään 4 000 euroa asuntoa kohti, mutta kuitenkin enintään 50 prosenttia hankkeen hyväksyttävistä kustannuksista. Hallituksen puheenjohtaja Ilkka Hendolin kertoo, että suhtautuminen taloyhtiössä on

myönteistä energiatehokkuutta parantaviin toimenpiteisiin siitäkin huolimatta, että yhtiö joutuu ottamaan vastikkeita korottavan pankkilainan mittavan remontin toteuttamiseksi. – Kiinteistöjen ja käyttöveden lämmitys on muodostanut suuren osan kuluista. Kovana pakkastalvena energiakulujen osuus taloyhtiön menoista on ollut noin 40 prosenttia, Hendolin sanoo.

NÄIN TYÖT ETENEVÄT • LVI-saneeraus ja lämmitysjärjestelmän muutostyöt alkoivat maaliskuussa ja kestävät elokuun loppupuolelle saakka. Huoneistovaihe • Vanhempi talo: 29.3.–1.7. • Uudempi talo: 3.5.–24.6. Huoneistokohtainen haitta-aika • Vanhempi talo: 4–7 viikkoa • Uudempi talo: 4 viikkoa • Huoneistovaiheiden jälkeen tehdään vielä viimeisteleviä töitä heinä–elokuussa.

TALOYHTIÖN VAKUUTUKSET 1/3

TALOYHTIÖN HALLITUKSEN VASTUUVAKUUTUS n TEKSTI: ANTERO MIIKKI, ASIAKKUUSJOHTAJA, HOWDEN FINLAND OY n KUVA: KIINTEISTÖLIITTO

allituksen vastuisiin liittyviä vahinkoja sattuu onneksi hyvin vähän eli niiden pelossa ei kannata karttaa hallitukseen menoa. Yleensä hallituksen vastuisiin liittyvät vahinkoilmoitukset koskevat korjaus- ja remonttitöitä, joissa hallituksen jäseniä syytetään huolimattomalla toiminnalla aiheutetusta taloudellisesta vahingosta. Taloyhtiön kiinteistövakuutuspakettiin kuuluu yleensä aina hallituksen vastuuvakuutus. Hallituksen on kuitenkin hyvä varmistaa, että vakuutusturva on riittävä. Vakuutuksesta on syytä tarkistaa ainakin hallinnon vastuuvakuutuksen vakuutusmäärä ja pohtia, pitäisikö ottaa lisävakuu-

tuksia taloyhtiön ja hallituksen turvaksi. Kiinteistövakuutuspakettiin kuuluva hallituksen vastuuvakuutus ei korvaa henkilö- ja esinevahinkoja. Niistä on korvausvastuussa taloyhtiö ja sellaiset vahingot korvataan kiinteistön omistajan eli toiminnan vastuuvakuutuksesta. Tyypillisiä taloyhtiön toiminnan vastuuvakuutuksesta korvattavia vahinkoja ovat muun muassa liukastumiset taloyhtiön tontilla sekä katolta pudonneen lumen ja jään aiheuttamat vahingot. Hallituksen vastuuvakuutuksesta vahinko korvataan, kun hallitus on aiheuttanut taloyhtiölle, osakkaalle, asukkaalle tai muulle osapuolelle puhdasta taloudellista vahinkoa, joka ei ole yhteydessä

henkilö- tai esinevahinkoon; esimerkiksi kun hallitus on huolimattomalla menettelyllään aiheuttanut turhia lisäkustannuksia taloyhtiölle. Näitä voisivat olla esimerkiksi remontteihin liittyen huonosti tehdyt sopimukset, riittämätön valvonta työn aikana tai urakkaan kuulumattomien lisätöiden tilaaminen yli omien valtuuksien.

Lisävakuutukset korjausten ajaksi Hallituksen jäsenen henkilökohtaisilla riskeillä tarkoitetaan yleensä sitä, että hallituksen päätöksistä voi aiheutua vahinkoa taloyhtiölle tai kolmannelle osapuolelle. Tällaisista vahingoista ja niihin liittyvistä vaateista hallituksen jäsenet saattavat olla henkilökohtaisessa korvausvastuussa esimerkiksi asunto-osakeyhtiölain perusteella. Vakuutusten täytyy olla koko ajan voimassa, jotta vahingon sattuessa hallituksen jäsenet eivät joudu itse maksamaan

huolimattomuudellaan aiheuttamaansa taloudellista vahinkoa. Erityisen tärkeää suojautuminen vahinkojen varalta on silloin, kun taloyhtiössä suoritetaan erilaisia korjaushankkeita. Lisävakuutukset taloyhtiön oikeusturvaan ja hallituksen vastuille on otettava hyvissä ajoin ennen korjaustyön aloitusta ja sopimusten tekoa, mielellään viimeistään silloin kun päätetään hankesuunnittelun aloituksesta. Taloyhtiön kannattaa harkita hallituksen jäsenille varallisuusvastuuvakuutuksen lisäksi myös lisäturvaa sekä mahdollista kiinteistövakuutukseen liittyvän turvan vakuutusmäärän korotusta. Hallituksen jäsenet ansaitsevat luottamustehtäväänsä varten mahdollisimman kattavan turvan. Hyvä vakuutusturva saattaa madaltaa hallitukseen suostumisen kynnystä ja siitä kannattaakin mainita, kun kysellään ihmisiä yhtiön hallitukseen.

TULEVISSA LEHDISSÄ Kiinteistövakuutuspakettiin kuuluu toiminnan vastuuvakuutuksen ja hallituksen vastuuvakuutuksen lisäksi myös omaisuusvakuutus ja oikeusturvavakuutus, joita käsitellään lehtemme seuraavissa numeroissa.

Antero Miikki Asiakkuusjohtaja Howden Finland Oy

KESKI-SUOMEN KIINTEISTÖVIESTI

“

Viisas taloyhtiö katsoo eteenpäin, ennakoi ja kääntyy ongelmatilanteissa asiantuntijan puoleen. Keskity huoletta hallitustyöhön. Me tuemme lakiasioissa.” Aki Rosén asianajaja, varatuomari

Parasta lakiasiantuntemusta

taloyhtiön johtamiseen Taloyhtiön hallitus on näköalapaikka, jossa pääsee vaikuttamaan viihtyisään ja taloudellisesti järkevään asumiseen. Tehtävässä olennaista on, että osaa tarvittaessa pyytää asiantuntija-apua. Se kertoo hallituksen huolellisesta toiminnasta. Kuhanen, Asikainen & Kanerva Oy on Suomen johtava kiinteistöjuridiikkaan erikoistunut asianajotoimisto. Tarjoamme taloyhtiön hallitukselle lakiapua, konsultaatiota ja koulutusta kaikissa juridista osaamista vaativissa tehtävissä aina yhtiökokouksista korjaus- tai lisärakentamishankkeisiin.

HELSINKI puh. 029 360 1100 Unioninkatu 13 • TAMPERE puh. 029 360 1200 Koskikatu 7 A Tarvitset vain yhden osoitteen kak-laki.fi

2 • 2021

Kiinteistösi kaveri Jyväskylässä

Helping Hands Oy

Kokonaisvaltaista paikallista palvelua sinun ja kiinteistösi tarpeisiin. Kiinteistöjen ylläpitopalvelu monipuolisesti ja joustavasti. Laajan yhteistyöverkkomme ansiosta pystymme tarjoamaan kattavan ja kustannustehokkaan tavan hoitaa kiinteistönne tekniset tarpeet nykyaikaisesti.

TALOYHTIÖIDEN KATTOHUOLTOSOPIMUKSET ALK. 700 € /VUOSI (SIS. ALV)! Kevään ja syksyn tarkastukset sisältävällä kattohuoltosopimuksella suojelet koko kiinteistöä. Kun katon korjaustarpeet huomataan heti, ei edessä ole suuria korjausremontteja.

Kaikki yhdeltä ovelta. Portilta piipunhattuun – paikallisin voimin, vuosien kokemuksella!

Koko kiinteistö kuntoon nykyaikaisin välinein! • • • • • • • •

Rakennus- ja remonttipalvelut Vahinkosaneeraukset Vuotokorjaukset Kattohuolto- ja korjauspalvelut Lämpökamerakuvaukset Otsonointi ja hajujen poisto Hoidamme hankalatkin paikat kuntoon nostokoriautolla – jopa 20 metrin korkeudessa Kaikki kiinteistösi kunnossapitoon

Tutustu palveluihimme ja tee tarjouspyyntö kätevästi verkkosivuillamme!

www.helpinghands.fi

010 299 8525

Kaikki oviratkaisut taloyhtiöön! AUTOTALLINOVET ALUMIINIOVET

Sulun Kiinteistönhoito Oy tarjoaa monipuolisia kiinteistönhoidon palveluja asuntoja kiinteistöosakeyhtiöille.

0207 330 330

www.turner.fi 24

Betonitie 4, 40340 Jyväskylä, puh. 010 820 9300

www.sulunkh.fi KESKI-SUOMEN KIINTEISTÖVIESTI

Kiinteistöveroissa varsin isoja kuntakohtaisia eroja n TEKSTI: HANNU MÄHÖNEN

Olemme vuodesta 2005 alkaen vertailleet taloyhtiöiden kaukolämpö-, sähkö-, vesi-, jätevesi- ja jätehuoltokustannuksia sekä kiinteistöveroja Keski-Suomen suurimmilla paikkakunnilla. Taloyhtiöissä tällaiset kuntakohtaisesti määräytyvät kiinteistökustannukset katetaan osakkailta kerätyllä vastikkeella. Taloyhtiö maksaa yleistä kiinteistöveroa

(tontti) ja vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroa. Lähes kaikki Keski-Suomen kunnat pitivät tänä vuonna kiinteistöveroprosentit ennallaan. Yleistä kiinteistöveroprosenttia nostivat Laukaa, Multia ja Kinnula. Laukaa ja Multia nostivat myös vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosenttia. Keski-Suomen suurimmissa kunnissa matalin yleinen kiinteistövero on tänäkin vuon-

na Viitasaarella ja korkein Jyväskylän keskustassa. Kun tyypillinen keskikokoinen 20 asunnon kerrostaloyhtiö Viitasaarella maksaa veroa 225 euroa, samanlainen yhtiö Jyväskylässä maksaa veroa liki 2 700 euroa. Rakennuksen kiinteistövero puolestaan on matalin Keuruulla ja korkein Laukaassa. Kun Keuruulla esimerkkimme kerrostaloyhtiö maksaa veroa noin 2 350 euroa, samanlainen yhtiö Laukaassa maksaa veroa yli 4 000 euroa.

DNA on isännöitsijän ja koko taloyhtiön luotettava kumppani DNA Netti taloyhtiöille helpottaa isännöitsijän arkea ja saa asukkaat viihtymään. Taloyhtiön netti- ja TV-asiat kerralla kuntoon osaavien ammattilaisten kanssa. Meiltä saat käyttöösi paikallisen, alueesi tuntevan yhteyshenkilön sekä erityisesti isännöitsijän apuna olevan Taloyhtiöpalvelun, josta saat yksilöllistä ja nopeaa apua kaikissa kiinteistön netti- ja tv-palveluita koskevissa asioissa.

Pyydä tarjous DNA Netistä taloyhtiösopimuksella Meiltä saat hyvän tarjouksen, jonka voitte käsitellä tämän vuoden yhtiökokouksessa päätösasiana. Lähetä vain taloyhtiösi tiedot meille ja me hoidamme hommat siitä eteenpäin! Mika Vilkuna Myyntipäällikkö DNA Taloyhtiömyynti 044 044 5009 mika.vilkuna@dna.fi

Lue lisää: dna.fi/isannoitsijalle

Kattavat tuholaistorjuntapalvelut

TEHOKASTA JA NOPEAA TUHOLAISTORJUNTAA luotettava kumppani

044 242 8205 2 • 2021

toimisto@tuholaistorjunta.fi www.kstuholaistorjunta.fi

Pasi

Juha

Sirpa

Rappukäytävään laadukkaat Iron Horse kuramatot • Nitriilikumipohja, pysyy hyvin paikoillaan ja on kevyt käsitellä. • Konepestävä, paras pesutulos edullisemmin • Myös omalla painatuksella • Myynti, pesu ja kuljetus.

Kysy tarjous!

7 NTIE NKAA KYLÄ A K PALO 0 JYVÄS 4032 787

60 7

044 7

Kuljetuspalvelu • Avoinna ma-pe 8–17

Ihmisten ja lemmikkieläinten onnistunutta yhteiseloa Lähes jokaisessa taloyhtiössä asuu myös lemmikkejä, joista tavallisimpia ovat koirat ja kissat. Tilastokeskuksen tutkimuksista selviää, että joka kolmannessa kodissa on lemmikki tai useampia ja niiden suosio jatkaa kasvua. n TEKSTI: TARJA BÅGA

emmikkieläinten pitäminen taloyhtiössä on lain mukaan lähtökohtaisesti sallittua, sillä se katsotaan kuuluvaksi normaaliin elämiseen, toteaa Kiinteistöliiton apulaispäälakimies Kristel Pynnönen. Poikkeuksen tekevät lähinnä allergiatalot, joiden yhtiöjärjestyksessä voi olla kielto pitää kotieläimiä. – Kiellon pitää perustua perusteltuun syyhyn, sanoo Pynnönen ja jatkaa, että huoneiston vuokrasopimuksessa sen sijaan voidaan sopia siitä, että vuokralainen ei saa pitää lemmikkiä tai sellaisen ottamiseen tarvitsee luvan vuokranantajalta. Onnistunut yhteiselo taloyhtiöyhteisössä vaatii joskus lemmikin omistajalta ja lemmikittömältä molemminpuolista huomaavaisuutta, jotta kaikkien elämä sujuu ilman ongelmia. Lemmikillisen tulee ymmärtää eläimen tarpeet ja käyttäytyminen, vastaavasti lemmikittömän on hyvä hallita tahdikas asioihin puuttuminen. Esimerkkinä tästä on omakohtainen kokemus, kun seinänaapurissa asuva pariskunta otti koiranpennun, josta he ilmoittivat iloisen kuvan kera rappukäytävän ilmoitustaululla kehottaen olemaan yhteydessä mahdollisista häiriöistä. Pian päivisin alkoikin kuulua koiranpennun ulvontaa, ja kerroin siitä naapureilleni. He huomasivat, että ulvominen ajoittui hetkiin, jolloin eivät itse olleet kotona. Kiitollisena tiedosta he alkoivat hoitaa pennun eroahdistusta. Apu tilanteeseen löytyikin yllättävän nopeasti.

Ongelmat ratkeavat usein keskustelemalla Useimmiten haitta muille asukkaille johtuu lemmikin aiheuttamasta jatkuvasta metelistä, toisinaan voi häiritä voimakas haju. Keskustelua aiheuttavat myös aggressiiviset lemmikit ja lemmikkien jätökset. Kuinka sitten tilanteita ratkotaan? Aina ensin on hyvä keskustella rakentavasti ja yrittää löytää asiaan kaikkia osa-

PIXABAY

Akvaario ei häiritse naapureita, mutta voi kiinnostaa perheen kissaa. puolia tyydyttävä ratkaisu. Ratkaisua esittäessä lemmikillisen tulee muistaa myös lemmikin tarpeet, sillä jokainen lemmikki ansaitsee hyvän elinympäristön – onko lemmikillisellä tähän mahdollisuus vai pelkkä tahto. Jos keskustelu ei tuota haluttua tulosta, taloyhtiön hallitus voi antaa varoituksen osakkaalle (ja asukkaalle). Varoituksessa voidaan uhata huoneiston hallintaanottamisella, jos sille on peruste häiriön tai huoneiston huonon pidon vuoksi. On muistettava, että huoneiston hallintaanottamiseen on korkea kynnys ja asiasta on oltava vahva näyttö. Hallintaanottoa tuleekin käyttää viimeisenä keinona tilanteen ratkaisemiseksi.

Huomaamattomat lemmikit Tilastollisesti lemmikkien 10 kärjessä ovat myös akvaariot, kaniinit, hamsterit, käärmeet, rotat ja hiiret. Näiden olemassaoloa naapurit eivät välttämättä edes havaitse muualta kuin taloyhtiön jäteastioista löytyvistä eläinten roskista, kuten häkin kuivikkeista. Lemmikinomistajan on hyvä huomioida käytettyjen materiaalien lajitteluohjeet, sillä kaikki eivät välttämättä kuulu biojäteastiaan. Suurten akvaarioaltaiden pitämisessä harrastajan tulee huomioida rakenteiden kantavuus sekä kotivakuutuksen kattavuus. Oikein asennettuna ja hyvin huol-

lettuna akvaario on turvallinen myös taloyhtiön kannalta. Lemmikkieläimestä riippuen sen pitämisessä tulee huomioida myös karkausmahdollisuudet, asunnon ilmanvaihto, paloturvallisuus sekä liikkuminen taloyhtiön yleisissä tiloissa ja piha-alueella. On hyvä muistaa, että taloyhtiön elämään kuuluvat tavanomaiset asumisen äänet, joihin lukeutuu myös lemmikkien satunnainen ääntely.

Naapurin lemmikki kaikkien ilona Usein esille tuodaan lemmikeistä vain niistä aiheutuvat häiriöt ja haitat, mutta ne voivat tuoda taloyhtiöön myös paljon iloa. On koteja, joissa oman lemmikin pitäminen on mahdotonta esimerkiksi allergian tai muun esteen vuoksi. Tällaisissa kotitalouksissa asuvia voi naapurin koiran- tai kissanhännän heilutustervehdys pihalla ilahduttaa. Taloyhtiössä voidaan perustaa vaikka oma Whatsapp-ryhmä, jossa tarjotaan lemmikkejä lenkkikaveriksi tai hoitoon oman poissaolon ajaksi. Eläimet tuovat taloyhtiön elämään monipuolisuutta ja parhaimmillaan yhteisöllisyyttä. Suvaitsevaisessa taloyhtiössä, jossa asukkaat huomioivat toisensa ja antavat toistensa elää, on kaikkien hyvä asua. Aiemmin kertomastani seinänaapurien koiranpennusta kasvoi minulle hoitokoira, jota edelleen ikävöin heidän muutettuaan toiselle paikkakunnalle.

TIESITKÖ? • Eläinsuojelulaista tulee eläinten hyvinvointilaki. Lakien tarkoituksena on suojella eläimiä kärsimykseltä, kivulta ja tuskalta ja edistää eläinten hyvinvointia ja hyvää kohtelua. • Mikäli eläimiä kohdellaan kaltoin, tulee ottaa yhteyttä eläinsuojeluviranomaisiin. • Eläinsuojeluviranomaisia ovat virkaeläinlääkärit, terveystarkastajat ja poliisi.

KESKI-SUOMEN KIINTEISTÖVIESTI

MONICA BÅGA SAMULI VÄLIMÄKI

Venni, Jedi (takana) ja Hulda Kankaan Koirapuistossa.

Kankaan Hurttanurkka tuo alueen koiraihmisiä yhteen n TEKSTI: MERVI YLÄJÄRVI, BUSINESS JYVÄSKYLÄ

Mäyräkoirat Elviira ja Taavi viihtyvät yhdessä. NOORA BÅGA

Tuure tarkkailee takapihaa ja Aatu nukkuu.

Kulutustutkimuksen mukaan Suomessa oli vuonna 2016 • koiria 509 000 taloudessa (yhteensä 700 000) • kissoja 371 000 taloudessa (yhteensä 590 000)

2 • 2021

– Jyväskylän Kankaalla kuunnellaan alueen asukkaiden ja toimijoiden toiveita ja ideoita. Asukkaiden toiveista alueelle rakennettiin reilu vuosi sitten väliaikainen koirapuisto eli koirien ulkoilutusalue, Kankaan Hurttanurkka, palvelemaan Kankaan koirien virkistystä, kertoo Kankaan aluekehityshankkeen projektipäällikkö Kaisa Hirvaskoski-Leinonen Jyväskylän kaupungilta. Koirien ulkoilutusalue sai alkunsa Kankaalla nyt kaksi ja puoli vuotta asuneiden Samuli ja Riina Välimäen ideasta. He perustivat Facebook-ryhmän nimeltään Kankaan Karvakorvat ja keräsivät adressin koirapuiston puolesta. – Koirapuisto on mahtava juttu! Iso kiitos Jyväskylän kaupungille, YIT:lle ja Skanskalle, että mahdollistitte hankkeen ja vielä nopealla aikataululla. Käytämme koirapuistoa aktiivisesti Venni-koiramme kanssa ja Kankaan Karvakorvat -ryhmässä olemme sopineet ulkoilutreffejä puistoon, kertoo Samuli Välimäki. Karoliina Kovakoski vierailee koirapuistossa viikoittain Elmo-koiransa kanssa. – Kankaan Karvakorvat -ryhmä on hyvä ja informatiivinen kanava. On kiva, että on paikka, jossa voi keskustella alueen muiden koiraihmisten kanssa, yhteisöllisyyttä arvostava Kovakoski toteaa.

T:mi Jani Ylönen

• Puiden kaadot ja pilkonta, • Kantojen jyrsintä, • Oksien haketus • Konelumityöt www.pihapalveluylonen.fi pihapalveluylonen@gmail.com P. 0400 627 799

• PELTI- JA TIILIKATTOJEN MAALAUS JA PINNOITUS • KATTOJEN PINTATIIVISTYS • KATTOTURVAVARUSTEIDEN ASENNUS • SADEVESIJÄRJESTELMIEN ASENNUS • KATTOHUOLTOPALVELUT • ULKOMAALAUKSET VILLE PERÄNEN Puh. 050 919 5071 info@kskiinteistopalvelu.fi www.kskiinteistopalvelu.fi

Sähkö Sasp Oy Graffitien poistot • Julkisivupesut puh. 0400 973 423 jouni.saajamaa@gracon.fi www.gracon.fi

Kaikki talotekniset huollot ja korjaukset Muun muassa eristysvastusmittaukset, lämpökamerakuvaukset, talotekniikka- ja ilmanvaihtojärjestelmien huollot ja korjaukset sekä suodattimien ja puhaltimien vaihdot. Puh. 010 325 3530 info@sasp.fi

Kivääritehtaankatu 6 40100 JYVÄSKYLÄ

Kiinteistöt kuntoon! NYKYAIKAISET PESULAKONEET JA -VARUSTEET

ME MATOTAMME • tuulikaapit • käytävät • saunatilat • terassit

Tuotannosta n. 70% valmistetaan Suomessa.

LIKAA KERÄÄVÄT MATOT MITTOJEN MUKAAN. HUOLTOSOPIMUS TAI PESUT VAIN TARVITTAESSA.

Mattilanniemi 6-8 010 759 2499

KESKI-SUOMEN KIINTEISTÖVIESTI

ASIANTUNTIJALTA JUHO JÄRVINEN, KIINTEISTÖLIITON TALOUS- JA VEROASIANTUNTIJA

Tappioiden vahvistamiseksi annettava jatkossa veroilmoitus Veroilmoitusten laadinta on ollut monessa taloyhtiössä harvinaista, mutta jatkossa entistä useamman taloyhtiön on muistettava veroilmoitus antaa. Taloyhtiön on nimittäin tästä keväästä lähtien annettava veroilmoitus myös tappiollisilta vuosilta. Verovuodesta 2020 alkaen tilikauden tappion vahvistamiseksi on annettava veroilmoitus ja sen myötä tappio on vähennettävissä seuraavien vuosien tuloksesta 10 vuoden ajan. Muutos koskee taloyhtiöiden verovuosia vuodesta 2020 eteenpäin. Yhtiö voi edelleen oma-aloitteisesti vähentää ennen verovuotta 2020 syntyneet tappiot seuraavien tilikausien tuloksesta, eikä veroilmoitusta vuodelta 2020 tarvitse antaa, mikäli yhtiöllä ei muusta syystä ole velvollisuutta antaa veroilmoitusta. Jos taloyhtiöllä on velvollisuus antaa veroilmoitus, se pitää antaa 4 kuukauden kuluessa tilikauden päättymiskuukauden jälkeen. Jos veroilmoitusta ei anneta ajoissa tai se on puutteellinen, seurauksena voi olla myöhästymismaksu tai veronkorotus. Yhtiö voi kuitenkin korjata jo antamiaan tietoja verotuksen päättymiseen asti. Verotus päättyy viimeistään 10 kuukautta sen jälkeen, kun tilikauden viimeinen kalenterikuukausi on päättynyt. Mikäli taloyhtiö haluaa vahvistaa tappion verovuodelta, jonka verotus on jo päättynyt, tulee yhtiön tehdä oikaisuvaatimus. Verovuodesta 2017 alkaen oikaisuvaatimus on tehtävä 3 vuoden kuluessa verovuoden päättymistä seuraavan kalenterivuoden alusta. Asunto-osakeyhtiön ja keskinäisen kiinteistöyhtiön täytyy antaa veroil-

moitus, jos yhtiö • on vasta aloittanut toimintansa ja sillä on ensimmäinen tilikausi • on saanut myyntituloja maa-alueiden, rakennusten tai arvopaperien luovutuksesta verovuoden aikana • verotettava tulo on edellisten vuosien tappioiden vähentämisen jälkeen 50 euroa tai enemmän • haluaa vahvistaa tappion verovuodelta. Veroilmoitus tulee antaa myös, jos Verohallinto on pyytänyt yhteisöä antamaan veroilmoituksen. Veroilmoitusta ei tarvitse antaa siltä verovuodelta, jolloin vahvistettua tappiota käytetään, jos yhtiön ei muuten tarvitsisi antaa veroilmoitusta. Vahvistettujen tappioiden käyttö täytyy kuitenkin ilmoittaa veroilmoituksessa, kun yhtiö myöhemmin antaa veroilmoituksen.

▶▶ Verohallinnon uudelle sivustolle on kerätty tietoa taloyhtiön verotuksesta: https://www.vero.fi/yritykset-ja-yhteisot/verot-ja-maksut/taloyhtioiden-verotus/

2 • 2021

KIINTEISTÖYHDISTYKSEN HALLITUS ESITTÄÄ MUUTOKSIA YHDISTYKSEN SÄÄNTÖIHIN Keski-Suomen Kiinteistöyhdistys ry:n hallitus on päättänyt 26.8.2020 yksimielisesti esittää muutoksia yhdistyksen sääntöihin. Esitys käsitellään ylimääräisessä yhdistyksen kokouksessa 9.6.2021. u Kutsu yhdistyksen kokoukseen on tämän lehden sivulla 5. Yhdistyksen sääntöjen 18 § mukaan sääntöjä voidaan muuttaa yhdistyksen kokouksen päätöksellä, jos vähintään 3/4 annetuista äänistä kannattaa muutosta. Seuraavassa on yhteenveto hallituksen esittämistä muutoksista yhdistyksen voimassa oleviin sääntöihin. Yhdistyksen voimassa olevat säännöt ovat luettavissa yhdistyksen sivuilla osoitteessa keski-suomi.kiinteistoliitto.fi/yhdistys/saannot Yhdistyksen hallituksen esitys yhdistyksen uusiksi säännöiksi on luettavissa osoitteessa keski-suomi.kiinteistoliitto.fi/saantoesitys2020 2 § TARKOITUS JA TOIMINTAMUODOT • Lisätään: Yhdistys noudattaa toiminnassaan hyvän hallintotavan periaatteita. 3 § JÄSENET • Yhdistyksen uusiksi varsinaisiksi jäseniksi ei hyväksytä enää vuokranantajana toimivia yksityisiä henkilöitä. Heitä varten on Suomen Vuokranantajat ry, joka myös on osa Kiinteistöliittoa. • Yhdistyksen uusiksi varsinaisiksi jäseniksi ei hyväksytä enää muita oikeuskelpoisia yhteisöjä kuin asunto- tai kiinteistöosakeyhtiö, muu kiinteistön tai rakennuksen omistaja tai niitä hallitseva oikeuskelpoinen yhteisö. Käytännössä varsinaisina jäseninä ei ole ollut muita yhteisöjä. • Varsinaisen jäsenen katsotaan olevan asuintilojen vuokranantaja, kun sen hallinnassa olevien ja omistamien kiinteistöjen asuinhuoneistoista yli puolet on vuokrattu. • Yhdistyksessä ei ole enää kunniapuheenjohtajia tai kunniajäseniä. 4 § JÄSENYYDESTÄ EROAMINEN JA EROTTAMINEN • Jäsen voi ilmoittaa erostaan kirjallisesti myös toiminnanjohtajalle. Tämä on jo nykyisin toimiva käytäntö. 5 § JÄSENMAKSU • Jäsenen tulee ilmoittaa jäsenmaksun suuruuteen vaikuttavien tietojen muutoksista vuoden loppuun mennessä. Näin jäsenmaksut pystytään laskuttamaan heti vuoden alussa. POISTETAAN: 6 § YHDISTYKSEN TOIMIELIMET • Yhdistyksen kokous ja hallitus kuvataan omissa kohdissaan 7 § ja 11 §. 7 § YHDISTYKSEN KOKOUKSET • Yhdistyksen kokoukseen voi osallistua hallituksen tai yhdistyksen kokouksen niin päättäessä myös tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla eli etäyhteydellä.

8 § KOKOUSKUTSUT • Kutsu yhdistyksen kokouksiin on toimitettava jäsenille viimeistään 14 vuorokautta ennen kokousta. Nykyinen 7 vuorokautta on liian lyhyt aika. 9 § ÄÄNIOIKEUS • Rajattu yhden henkilön edustusoikeutta siten, että henkilö voi edustaa yhdistyksen kokouksessa enintään 1/10 äänistä kuten nytkin, mutta lisäksi enintään 10 jäsentä ja näistä enintään 5 jäsentä valtuutettuna. • Yhdistyksen kokouksessa äänioikeuden edellytyksenä on, että jäsenen erääntyneet jäsenmaksut pitää olla maksettu ennen kokousta. • Yhdistyksen kokouksessa yhteisömuotoisten jäsenten osalta edustusoikeus on ensisijaisesti jäsenen hallituksen puheenjohtajalla ja toissijaisesti jäsenen hallituksen kyseiseen kokoukseen kirjallisesti valtuuttamalla edustajalla. Näin esimerkiksi taloyhtiön isännöitsijällä ei ole enää edustusoikeutta pelkän asemansa perusteella. 10 § VARSINAINEN KOKOUS • Varsinaisessa yhdistyksen kokouksessa on esitettävä myös yhdistyksen sijoitustoiminnan periaatteet sekä yhdistyksen toiminnan tavoitteet seuraavaksi 3–5 vuodeksi. • Varsinaisessa yhdistyksen kokouksessa vahvistetaan jäsenmaksut ja niiden alennukset seuraavaksi kalenterivuodeksi (eikä kuluvaksi vuodeksi kuten nyt). Näin jäsenmaksut pystytään laskuttamaan heti vuoden alussa eikä vasta yhdistyksen kokouksen jälkeen. • Varsinaisessa yhdistyksen kokouksessa valitaan tilintarkastajat kuluvalle tilikaudelle (eikä vasta seuraavalle tilikaudelle kuten nyt). 11 § HALLITUS • Hallituksen varsinaisten jäsenten enimmäismäärä lasketaan 16:sta jäsenestä 10 jäseneen, ja varajäsenten määrä on aina tasan kaksi. Näin hallituksessa olisi 8–10 jäsentä ja 2 varajäsentä. • Hallitukseen valittavan henkilön yläikäraja nousee 68:aan, jolloin henkilö voi olla hallituskauden päättyessä 70-vuotias. Tämä seuraa yleistä vanhuuseläkkeelle jäämisen yläikärajaa maassamme. 12 § HALLITUKSEN TEHTÄVÄT • Hallitus päättää myös sijoitustoiminnan periaatteista, jotka esitetään varsinaiselle yhdistyksen kokoukselle, sekä yhdistyksen varojen sijoittamisesta sijoitustoiminnan periaatteiden mukaisesti. • Hallitus päättää omaisuuden myymisestä, vaihtamisesta, kiinnittämisestä ja ostamisesta. UUSI 13 §: NIMITYSVALIOKUNTA Varsinainen yhdistyksen kokous valitsee nimitysvaliokunnan valmistelemaan henkilövalintoja seuraavaan varsinaiseen yhdistyksen kokoukseen. Näin nimitysvaliokunta on hallituksesta riippumaton toimielin.

• Yhdistyksen kokouksen pöytäkirjan tulee olla jäsenten saatavilla neljän viikon kuluessa kokouksesta.

KESKI-SUOMEN KIINTEISTÖVIESTI

JÄSENTALOYHTIÖ, VOITTE ILMOITTAA KANTANNE ENNAKKOON 4.6.2021 MENNESSÄ Asunto Oy Pohjanniementie 3 ja Asunto Oy Puistotori 4 ovat esittäneet kirjeessään Keski-Suomen Kiinteistöyhdistys ry:lle 16.6.2020, että yhdistyksen seuraavaan varsinaiseen kokoukseen v. 2021 otetaan käsiteltäviksi asioiksi:

Jäsenyhtiö voi ilmoittaa kantansa ylimääräisessä yhdistyksen kokouksessa käsiteltäviin esityksiin yhdellä seuraavista tavoista.

• yhdistyksen hallituksen kaikkien jäsenten ja varajäsenten erottaminen luottamuspulan johdosta ja

seen keski-suomi@kiinteistoliitto.fi tai numeroon 045 110 6333.

• uuden hallituksen valitseminen yhdistykselle: jäsenten ja varajäsenten lukumäärästä päättäminen sekä jäsenten ja varajäsenten valinta.

sa osoitteeseen Keski-Suomen Kiinteistöyhdistys ry, Sepänkatu 4 C, 40100 Jyväskylä.

1. Lähettämällä kuvan alla olevasta vastauslomakkeesta osoittee2. Postittamalla vastauslomake postimerkillä varustetussa kuores3. Toimittamalla vastauslomake Keski-Suomen Kiinteistöyhdistys ry:n toimistolle, Sepänkatu 4 C, Jyväskylä.

Asunto Oy Pohjanniementie 3 ja Asunto Oy Puistotori 4 ovat perustelleet esitystään seuraavasti: ”Havaintojemme mukaan yhdistyksen hallitukselta näyttää puuttuvan kyky ja halu ottaa huomioon yhdistyksen jäsenistön odotuksia, mielipiteitä ja esityksiä sääntömuutosasiassa. Tämä on siinä määrin huolestuttanut jäsenten edustajia ja häirinnyt yhdistyksen toimintaa, että on syytä vaihtaa hallituksen kaikki jäsenet ja varajäsenet.”

4. Täyttämällä sähköinen vastauslomake osoitteessa keski-suomi.kiinteistoliitto.fi/saantokysely2021.

Jäsenen katsotaan olevan läsnä kokouksessa, kun jäsenen kanta on toimitettu yhdistyksen tietoon yhdellä edellä kuvatauista tavoista viimeistään perjantaina 4.6.2021. Osallistumisoikeus todennetaan ilmoittajan allekirjoituksesta. Puutteellisesti täytettyjä lomakkeita ei huomioida. Ilmoitamme, kun jäsenyhtiön vastauslomake on vastaanotettu. Kaikki esitykset ja muut kokousasiakirjat löytyvät jäsensivuilta kohdasta Tilaisuuksien aineistot.

KESKI-SUOMEN KIINTEISTÖYHDISTYS RY Tällä lomakkeella jäsenyhtiö voi ilmoittaa kantansa yhteen tai kahteen esityksiin, joita käsitellään ylimääräisessä yhdistyksen kokouksessa 9.6.2021. Jäsenyhtiö voi halutessaan ilmoittaa kantansa molempiin esityksiin tai vain toiseen niistä. 1. Yhtiömme kannattaa Keski-Suomen Kiinteistöyhdistys ry:n hallituksen esittämiä muutoksia yhdistyksen sääntöihin ja yhdistyksen voimassa olevien sääntöjen korvaamista hallituksen esityksen mukaisesti. KYLLÄ EI

2. Yhtiömme kannattaa Asunto Oy Pohjanniementie 3:n ja Asunto Oy Puistotori 4:n esitystä yhdistyksen hallituksen kaikkien jäsenten ja varajäsenten erottamisesta luottamuspulan johdosta ja uuden hallituksen valitsemista yhdistykselle KYLLÄ EI

Jäsenyhtiön nimi Hallituksen kokous käsitellyt asian (pvm) . . 2021

Ilmoittajan allekirjoitus Ilmoittajan rooli jäsenyhtiössä Nimen selvennys Puhelin ja sähköposti

2 • 2021

Tunnetko #taloyhtiötykkääjän? Ilmianna hänet meille! Taloyhtiöissä monet henkilöt tekevät taustalla paljon sellaista työtä, mitä ei usein edes huomata, kun kaikki on hyvässä järjestyksessä ja hoidettu. #taloyhtiötykkääjä-kampanjalla haluamme nostaa tällaisten henkilöiden työtä näkyvämmäksi, osoittaa heille huomiota ja luoda positiivista sykettä taloyhtiön tehtäviin. Etsimme siis taloyhtiöiden hyviä tekijöitä ja arjen sankareita, jotka ansaitsevat kiitosta. Sellainen voi olla huoltomies, siivooja, isännöitsijä, talkooporukka tai kuka tahansa, joka luo taloyhtiöön eteenpäin vievää asennetta. Keski-Suomessa palkitsemme tällaiset henkilöt kivalla repulla. Kerro meille lyhyesti perustellen, kuka mielestäsi ansaitsee repun. Reppuja on rajallinen määrä. Kampanjaan osallistuminen on maksutonta. Kampanja jatkuu vuoden 2021 loppuun saakka. Tee ilmianto: kiinteistoliitto.fi/taloyhtiotykkaaja, sähköpostitse keski-suomi@kiinteistoliitto.fi, puh. 045 208 6560

KYSYIMME MARTOILTA: Miten hoituu ikkunoiden pesu?

-verkkopalvelu nyt jäsenetuna

Keväinen auringonpaiste paljastaa armotta, ovatko ikkunat kirkkaat. Jos kiirettä ikkunanpesuun ei ole, sen voi jättää myös siitepölyajan jälkeen tehtäväksi. Sopiva sää ikkunanpesuun on pilvipouta. Tee näin: 1. Siirrä verhot sivuun. 2. Pyyhi nihkeällä liinalla tai imuroi sälekaihtimet. 3. Imuroi ikkunanpielistä ja -puitteista pöly ja roskat. Pyyhi kostealla siivousliinalla. Pesuaineeksi sopii tippa käsiastianpesuainetta, sopii hyvin myös ikkunanpesuun. 4. Pese uloimmasta lasista alkaen, niin näet lopputuloksen paremmin. 5. Pese tarvittaessa lasi kaksi kertaa. 6. Muista vaihtaa pesuvesi riittävän usein. 7. Kuivaa lastalla yhdensuuntaisin pysty- tai vaakavedoin. Kuivaa lasta aina ennen uutta vetoa, jolloin jälkiä jää vähemmän. Älä anna lasin kuivua ennen lastaamista. 8. Kuivaa lopuksi nurkat ja reunat liinalla. Hanni Kuronen Kotitalousasiantuntija Keski-Suomen Martat ry

Palvelu on maksuton jäsenille ja se näyttää nopeasti tärkeimmät osakkaan ja taloyhtiön kunnossapitovastuut. Testaa heti osoitteessa: www.kiinteistoliitto.fi/jasensivut

KESKI-SUOMEN KIINTEISTÖVIESTI

PALVELUHAKEMISTO n ILMASTOINTIHUOLTOA

n ISÄNNÖINTIÄ

Luotettavasti ja ammattitaidolla Nuohous- ja ilmastointipalvelu Räty Ilmastointikanavien puhdistus, hormien tiiviyskokeet, suodatinhuollot, säädöt, tulisijojen ja hormien nuohoukset palvellen jo 40 vuoden ajan

Ota yhteyttä puh. 0500 548 882 e-mail: harriyjraty2@luukku.com • www.nuohousjailmastointipalveluraty.fi

• Ilmanvaihtokanavien puhdistukset • Ilmanvaihtokoneiden huollot. Ilmamäärien mittaukset. • IV-kanavien puhdistukset. Perinteiset piipunnuohoukset.

P. 050 555 7848 • www.tekufix.fi

Vapaudenkatu 40- 42, 40100 Jyväskylä. Puh. 010 778 6700 www.isannointijyvaskyla.fi, asiakaspalvelu@jklkp.fi

Me olemme hyvän arjen tekijät!

puh 0207 412 540 Yliopistonkatu 42 A 67 40100 Jyväskylä www.hulkkonenconsulting.fi

020 749 5050 • www.nuohousjapuhdistus.fi

n ISÄNNÖINTIÄ

APV Isännöintipalvelu Ky tuottaa ammattiisännöitsijä palveluja pienille asuntoosakeyhtiöille Jyvässeudun alueella.

Ari Vaskelainen ari.vaskelainen@apv-isannointi.fi p. 040 565 9461 www.apv-isannointi.fi

Laadukasta

ISÄNNÖINTIÄ kiinteistöjen arvoa turvaten jo vuodesta 1983.

Länsiväylä 4 A, 40630 Jyväskylä puh. 020 740 1760 www.jskipa.fi

Reim Jyväskylä Oy

Puh. 040 777 0161

Ahjokatu 18, 40320 Jyväskylä Puh. 0207 438 540

heikki.valkonen@isannointivalkonen.fi

asiakaspalvelu.jyvaskyla@reim.fi

Vihtiäläntie 159, Leppävesi

www.reim.fi

ISÄNNÖINTIPALVELU Asiakaslähtöinen palvelumme tuottaa ja välittää laadukkaita asumisen ja omistamisen palveluita. Pyydä tarjous isännöinnistä. Myös pienet yhtiöt! Jyväskylän Kiinteistömestarit Ky • Kauppakatu 6, 40100 Jyväskylä Puh. 0403 400 113 (klo 09–17) • isannointi@kiinteistomestarit.com 2 • 2021

Kauppakatu 16, 40100 Jyväskylä Postiosoite: PL 274, 40101 Jyväskylä www.isannointitiimi.fi

PALVELUHAKEMISTO n ISÄNNÖINTIÄ

n LVI-ASENNUSLIIKKEITÄ

MEILTÄ LÖYTYY KOKENEITA ISÄNNÖINNIN AMMATTILAISIA TALOYHTIÖSI KÄYTTÖÖN. PYYDÄ TARJOUS! REALIA ISÄNNÖINTI Lyseonkatu 4, 40100 Jyväskylä puh. 010 228 7600, jyvaskyla.isp@realia.fi REALIA ISÄNNÖINTI I Realia Services Oy

www.realiaisannointi.fi

Onko uusi kumppani haussa?

sstalotekniikka.fi n PESULAKONEITA JA HUOLTOA

Kokonaisvaltaista ja asiantuntevaa isännöintipalvelua taloyhtiöille ja liikekiinteistöille.

Alasinkatu 1–3 • 40320 Jyväskylä • nosteisannointi.fi

n RAKENNESUUNNITTELUA, SISÄILMA- JA KUNTOTUTKIMUKSIA

n KIINTEISTÖHUOLTOA

Betonitie 4, 40340 Jyväskylä, puh. 010 820 9300

Isännöintisiivous- ja kiinteistönhoitopalveluja vuodesta 1973.

n TAIMIMYYNTIÄ

www.sulunkh.fi

n LASITUSLIIKKEITÄ JYVÄSKYLÄN LASIHUOLTO OY Tapionkatu 4, 40100 Jyväskylä

• lasit, eristyslasit, turvalasit, peilit • ikkuna-ja ovilasien korjaukset

• sisustuslasit ja -peilit • autojen ja työkoneiden lasitukset • lasituslistat, alumiinilistat

n TILINTARKASTUKSIA

Puh. 014 217 332 • info@lasihuolto.fi • www.lasihuolto.fi

n LVI-ASENNUSLIIKKEITÄ

LVI-asennus, -huolto ja korjaustyöt, linjasaneeraukset Lekatie 1, 40320 Jyväskylä • puh. 010 322 3300 asiakaspalvelu@lvi-maktek.fi • www.lvi-maktek.fi

KESKI-SUOMEN KIINTEISTÖVIESTI

Jäsenpalvelut käytössäsi Maksuttomat asiantuntijoiden palvelut hallitukselle, isännöitsijälle sekä tilin- ja toiminnantarkastajille. Ohjaamme toimimaan vastuullisesti ja yhtiön edun mukaisesti.

NEUVONTA

KOULUTUS

VERKOSTOITUMINEN

JÄSENLEHTI

EDUNVALVONTA

UUTISKIRJE

TUTKIMUS JA KEHITYS

JÄSENSIVUT

JÄSENEDUT

Korjaus- ja tekninen neuvonta ti–to klo 9–12 09 1667 6311

Lakineuvonta ma–to klo 9–15, pe klo 10–15 09 1667 6300

Talous- ja veroneuvonta ma–to klo 9–12 09 1667 6369

Energianeuvonta ajanvaraus.kiinteistöliitto.fi/energianeuvonta

Paikallinen neuvonta Hannu Mähönen toiminnanjohtaja 045 110 6333 hannu.mahonen@kiinteistoliitto.fi

Kiinteistöliitto Keski-Suomi

Jäsenyysasiat Tarja Båga järjestöassistentti 045 208 6560 tarja.baga@kiinteistoliitto.fi

keski-suomi.kiinteistoliitto.fi

Voimala Business Park, Sepänkatu 4 C, 40100 Jyväskylä Avoinna ma–pe klo 9–16. Toimistolla tapaamiset vain ajanvarauksella.

Keskisuomalaisten taloyhtiöiden asialla jo vuodesta 1903.

2 • 2021

Laukaantie 4 36

KESKI-SUOMEN KIINTEISTÖVIESTI

Keski-Suomen Kiinteistöviesti 2/2021

Articles inside

Tappioiden vahvistamiseksi annettava jatkossa veroilmoitus

Miten ihmisten ja lemmikkieläinten yhteiselo onnistuu?

Hyvä suunnitelma auttaa pihan uudistamisessa

LVI- ja energiasaneeraus on investointi tulevaisuuteen, osa 1/3

Kuka päättää, miten taloyhtiön pihaa käytetään ja mitä sinne hankitaan

Palju tai poreamme taloyhtiön pihalle?

Mikä on oikea tapa päästä eroon hylätyistä tavaroista

Pääkirjoitus: Yhdessä uudistamaan isännöintiä

Taide virkistää taloyhtiötä