Keski-Suomen Kiinteistöviesti 4/2022

AVAINHALLINTA AJAN TASALLE

Avainhallinta on yksi turvallisuuden peruspilari taloyhtiöissä. Lukitukseen liittyviä ratkaisuja on hyvä käydä säännöllisesti läpi isännöitsijän kanssa. s. 6–9

Hyvityslaskentamalli parantaa aurinkosähkön asemaa taloyhtiöissä

Miten saada nuoret aikuiset kiinnostumaan taloyhtiöasioista?

Ilmastonmuutos vaikuttaa jokaiseen kodinomistajaan Suomessa

Pääkirjoitus: Yhdessä varautuminen luo turvallisuutta 4 Yhdistykseltä 5

Avainhallinta vaatii huolellisuutta ja ammattitaitoa 6 Yhdenvertaisuus asunto-osakeyhtiössä 11 Osakkaille enemmän hyötyä aurinkosähköinvestoinnista 12

Voiko uusi omistaja olla vastuussa vastikerästeistä? 15

Kerhohuone – vinkkejä ja ohjeita 16 Näin vastuu jakautuu – asuinhuoneet ja eteinen 18 Taloyhtiöpäivä kokosi väkeä Paviljonkiin 20

Kolumni: Jokainen nuori on mahdollisuus 23 Taloyhtiön tietosuoja puhutti webinaarissa 24 Valtion avustusrahaa on taas tarjolla taloyhtiöille 26

Näin ilmastonmuutos vaikuttaa asumiseen 28

Näin sen teet: Miten toimit sähkökatkon aikana? 30 Palveluhakemisto 32

Jäsenpalvelut käytössäsi 34

11

Kiinteistöliiton lakimies

Johanna Ylä-Mononen: ”Osakkaiden yhdenvertaisuutta käytetään asunto-osakeyhtiöissä mitä erilaisimpien vaatimusten perusteena.”

Keski-Suomen Kiinteistöyhdistyksen jäsenlehti 21. vuosikerta

4 • 2022

Keski-Suomen Kiinteistöviesti jaetaan neljä kertaa vuodessa kaikille jäsentaloyhtiöiden hallituksen jäsenille, isännöitsijöille ja muille yhdistyksen sidosryhmille.

Julkaisija

Kiinteistöliitto Keski-Suomi Sepänkatu 4, 40100 Jyväskylä 045 208 6560 keski-suomi.kiinteistoliitto.fi

Päätoimittaja

Hannu Mähönen 045 110 6333 hannu.mahonen@kiinteistoliitto.fi

Kustantaja KKY-Palvelu Oy

Toimitus Viestintä-Paprico Oy Kiinteistöliitto Keski-Suomi kiinteistoviesti@paprico.fi Ulkoasu Viestintä-Paprico Oy

Ilmoitusmyynti Mediatoimisto Dorimedia Oy leena.kolehmainen@dorimedia.fi 041 501 9902

Painopaikka Kirjapaino Kari, Jyväskylä Painosmäärä 6 500 kpl

Osoitelähde Kiinteistöliiton jäsenrekisteri Osoitteenmuutokset kiinteistoliitto.fi/osoitteenmuutos 045 208 6560 keski-suomi@kiinteistoliitto.fi

Kannen kuva Mika Pekkanen

Numero 1/2023 Ilmestyy viikolla 9 Aineistopäivä 25.1.2023

28 ”Ilmastoviisas taloyhtiö hillitsee ilmastonmuutosta, jotta sen haitat jäisivät mahdollisimman pieniksi”, arvioi Kiinteistöliiton yhteiskuntasuhdepäällikkö Janne Salakka.

Yhdessä varautuminen luo turvallisuutta

Taloyhtiön turvallisuus on yhteistyötä. Taloyhtiö vastaa siitä, että kiinteistön pelastussuunnitelma, väestönsuoja ja vakuutusturva sekä muu riskienhallinta ovat kunnossa. Asukkaiden tehtäväksi puolestaan jää huolehtia omalta osaltaan siitä, että he tutustuvat pelastussuunnitelman sisältöön, varautuvat auttamaan mahdollisessa väestönsuojan käyttöönotossa ja huolehtivat omasta kotivarastaan.

Kotitalouksien ja taloyhtiöiden varautuminen erilaisissa poikkeustilanteissa on tärkeä osa yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta. Kun sähkön, lämmön, veden tai tiedon jakelu katkeaa, pandemia rajoittaa liikkumista tai kohdataan jokin muu yllättävä häiriötilanne, varautuminen joutuu puntariin. Nopeasti kiristynyt maailmanpoliittinen tilanne, sota Euroopassa, talous- ja energiakriisi ovat lisänneet varautumisen tärkeyttä entisestään. Myös ilmastonmuutos ja sään ääri-ilmiöiden yleistyminen edellyttävät varautumista poikkeusoloihin. Samalla kasvava epävarmuus on lisännyt huolta kansalaisten henkisestä hyvinvoinnista ja jaksamisesta.

Poikkeuksellisessa arjessa pärjääminen vaatii taitoja. Sitä varten toteutamme yhdessä Keski-Suomen Marttojen kanssa kaksi vuotta kestävän hankkeen, jonka rahoittaa Keski-Suomen liitto. Tavoitteenamme on edistää ihmisten turvallisuutta ja riskeihin varautumista. Hankkeen aikana järjestetään luentoja, retkiä ja ruokakursseja. Tärkeitä yhteistyötahoja ovat taloyhtiöt, martta- ja kyläyhdistykset sekä muut yhteisöt alueellamme.

Tärkeää on myös henkinen varautuminen, sillä henkinen hyvinvointi lopulta ratkaisee, kuinka toimintakykyisenä yhteiskunta kestää mahdollisissa poikkeusoloissa. Henkiseen hyvinvointiin ja koettuun asumismukavuuteen vaikuttavat merkittävästi taloyhtiön ilmapiiri. Hyvät naapurisuhteet, muiden huomioiminen ja yhdessä tekeminen vähentävät asukkaiden kokemaa yksinäisyyttä. Kokemus osallisuudesta ja yhteenkuuluvuudesta, yhteisöllisyys, lisää turvallisuuden tunnetta sekä uskoa tulevaisuuteen ja omiin mahdollisuuksiin.

Suomalaisuuteen kuuluu se, että uhkien edessä tartutaan toimeen, varaudutaan. Toivotan kaikille lehden lukijoille rauhallista joulua ja turvallista uutta vuotta 2023.

Hannu Mähönen päätoimittaja, toiminnanjohtaja

Ylimääräinen yhdistyksen kokous päätti kiinteistön ostamisesta yksimielisesti

Keski-Suomen Kiinteistöyhdistys ry:n ylimääräinen kokous 16.11.2022 päätti yksimielisesti, että yhdistys ostaa Jyväskylän Yliopistonkatu 11 kiinteistön Keski-Suomen Martat ry:ltä.

Kokoukseen osallistui 32 jäsenkiinteistöä ja näitä edusti 22 henkilöä. Heistä 20 edustajaa osallistui kokoukseen paikan päällä ja kaksi etäyhteydellä. Lisäksi kaksi jäsentä oli ilmoittanut kantansa kiinteistökauppa-asiaan kirjallisesti ennakkoon.

Yliopistonkatu 11:n kiinteistöön kuuluu 1 080 m2 tontti ja sillä sijaitseva puutalo, joka on kulttuurihistoriallisesti arvokas ja osittain suojeltu. Talo on rakennettu alun perin vuonna 1863 ja siirretty nykyiselle paikalleen vuonna 1914. Talo oli pitkään Fredriksonin suvun asuinkäytössä. Marttaliitto osti kiinteistön Keski-Suomen Marttojen käyttöön vuonna 2009 ja talon mittava, perinteitä kunnioittava remontti valmistui vuonna 2010.

Keski-Suomen Martat jatkaa nykyisissä tiloissaan vuokralla ainakin viiden vuoden ajan. Talon alakerran juhla- ja kokoustilat on vuokrattu Pitopalvelu Sipiselle ainakin 30.4.2025 saakka. Talon yläkerran tiloihin muuttaa Kiinteistöliitto Keski-Suomen toimisto helmikuuhun

Ehdotukset yhdistyksen hallituksen jäseniksi 2023

Keski-Suomen Kiinteistöyhdistys ry:n lakimääräisenä hallintoelimenä, edustajana ja asioiden hoitajana toimii yhdistyksen hallitus. Se valitaan yhdistyksen varsinaisessa kokouksessa.

Hallitukseen kuuluu 8–16 jäsentä sekä 2–4 varajäsentä. Jäsenet valitaan kahdeksi kalenterivuodeksi kerrallaan ja erovuorossa on kulloinkin puolet jäsenistä.

Vuonna 2023 hallituksen jäsenistä erovuorossa ovat Maria Kiviaho, Vesa Lensu, Virpi Ruotsalainen, Jaakko Selin ja Aki Vesin sekä varajäsenistä Minna Pusa

Vuoteen 2024 hallituksen jäseninä jatkavat Antti Kivenniemi, Tuure Kolehmainen, Raimo Lahtinen, Arto Maijala ja Tero Tilus sekä varajäsenistä Mikko Hildén

Ehdotukset hallituksen jäsenistä voi toimittaa yhdistykselle sähköpostilla keski-suomi@kiinteistoliitto.fi yhdistyksen varsinaiseen kokoukseen saakka.

Tehtävään voi ehdottaa vain henkilöä, joka on antanut suostumuksensa siihen ja ei ole valintahetkellä täyttänyt 67 vuotta. Asettumalla ehdolle henkilö antaa suostumuksensa siihen, että hänen tietonsa julkaistaan yhdistyksen sivuilla. ▶ keski-suomi.kiinteistoliitto.fi/yhdistys/hallitus

2023 mennessä. Yhdistys suunnittelee tilojen käyttämistä jatkossa myös koulutuksiin ja muihin jäsentapahtumiin.

Ylimääräisen yhdistyksen kokouksen materiaali ja pöytäkirja löytyvät jäsensivuilla kohdassa Tilaisuuksien aineistot.

Kansi: Jyväskylän kirkkopuisto

Kirkkopuisto on Jyväskylän vanhimpia puistoja. Sen rakentaminen aloitettiin 1800-luvun alkupuolella. Punatiilinen uusgoottinen kivikirkko on valmistunut vuonna 1880. Sen on suunnitellut arkkitehti Ludvik Isak Lindqvist. Pohjakaavaltaan päätytorninen, suorakaiteen muotoinen kirkko, oli valmistuessaan Keski-Suomen ensimmäinen kivikirkko.

Lapsena koin kirkkopuiston hieman pelottavana. Kirkko oli tummanpuhuva ja puut isoja. Mutta kirkkoon astuessaan kohtaakin valoisan tilan, joka suorastaan kutsuu puoleensa. Nykyään puistokin on valoisa ja varsinkin kesäisin se kutsuu paljon ihmisiä puoleensa. Syksyisin puistossa on Valon kaupunki -tapahtuma ja loppuvuodesta puistossa on jouluinen tunnelma. Mika Pekkanen

LKV SAVOLIN

Ovatko avaimet tallessa?

Avainhallinta on yksi kiinteistön turvallisuuden perustekijöistä. Se on kunnossa silloin, kun tiedetään olemassa olevien avaimien määrä ja erityisesti se, kenen hallussa ne ovat.

Korona-aika, Ukrainan sota ja yleinen epävarmuus ovat horjuttaneet monen ihmisen turvallisuudentunnetta. BLC Turvan Jyväskylän toimipisteen lukituksen yksikönpäällikkö Mikko Sillanpää on huomannut, että taloyhtiöissä on viime aikoina herätty pohtimaan myös avainhallinnan tilannetta.

– Avainhallinta on yksi turvallisuuden peruspilari. Vaikka lukitus olisi äskettäin uusittu, huonosti hoidettu avainhallinta voi muodostaa heikon lenkin kiinteistön turvallisuuteen, Sillanpää sanoo.

Yleensä avainhallinnasta huolehtivat alan ammattilaiset: isännöitsijätoimistot, huoltoyhtiöt ja lukkoliikkeet. Oikein toteutetussa avainhallinnassa noudatetaan Finanssialan Keskusliiton ohjeita.

– Ohjeissa määritellään tarkoin, millaiset suojaustoimet avainhallinnasta vastaavalla toimijalla tulee olla. Näitä ovat esimerkiksi murtohälytysjärjestelmät ja avainten säilytystilojen lukitusstandardit. Mitä useampaan tilaan yleisavaimella pääsee, sitä tiukemmat säilytysvaatimukset ovat. Näitä ohjeita meidän on työssämme noudatettava, Sillanpää toteaa.

– Esimerkiksi BLC Turvassa avainhallinta tarkoittaa avaimien säilytystä turvahuoneessa, jonne on pääsy vain sovituilla henkilöillä.

Avainhallinta on siirtymässä yhä enemmän lukkoliikkeille, koska sääntöjen mukainen säilytys vaatii investointeja lukittuihin tiloihin ja kassakaappeihin. Yleensä isännöitsijä huolehtii siitä, että taloyhtiön avaimista vastaa asiantunteva toimija. Isännöitsijä Hanna Reponen Noste Isännöinti Oy:stä pitää hyvänä sitä, että luk-

koliikkeet ovat lähteneet panostamaan avainhallintaan.

Heikot lenkit on hyvä tunnistaa Yksi keskeinen tekijä avainhallinnan luotettavuuden näkökulmasta on Hanna Reposen mukaan dokumentaatio. Siitä tulee käydä selville, montako avainta on olemassa ja kenen hallussa ne ovat. – Yksi heikko lenkki on asunnonmyyntitilanne. Kauppakirjoissa ei läheskään aina mainita, montako avainta kaupan yhteydessä siirtyy ostajalle. Ja vaikka kerrottaisiin, tieto ei automaattisesti välity avainhallintaan.

Reposen mukaan isännöitsijä voi osakkaan pyynnöstä tiedustella asuntoon tehtyjen avaimien määrää lukkoliikkeestä.

– Tiedon saa, jos avainjärjestelmän patentti on voimassa. Ostaja ei kuitenkaan voi saada mistään tietoja avainten määrästä, jos mallin patentti on mennyt umpeen. Villejä avaimia voi olla jossakin.

Reponen kannustaa käyttämään avainhallinnan dokumentaatiota myös talon sisällä tapahtuvissa avainten luovutuksissa.

– Usein hallituksen jäsenillä on niin sanottuja huoltoavaimia. Hallituksen vaihtuessa huoltoavaimien haltijoiden muutokset pitäisi kirjata avainhallinnan kautta, jotta järjestelmässä on ajantasaista tietoa. Aika usein avaimet vaihtuvat edelleen ilman dokumentointia.

Paperikirjanpidosta pitäisi luopua Ennen digitaalista aikaa avainten hallintaan käytettiin paperikirjanpitoa, joka Mikko Sillanpään mukaan ei enää vastaa tämän päivän vaatimuksiin.

– Meillä on käytössämme digitaalinen avainhallintajärjestelmä, jossa hyödynnetään sähköisiä allekirjoituksia. Jos esimerkiksi huoltoyhtiö ei palauta saamaansa yleisavainta sovittuun ajankohtaan mennessä, järjestelmä antaa siitä meille hälytyksen ja muistuttaa huoltoyhtiön edustajaa määräajasta. Kaikista avainhallintajärjestelmässä tehdyistä toimenpiteistä jää digitaalinen sormenjälki.

Sillanpää tietää, että pienissä taloyhtiöissä asukkaat usein huolehtivat itse kiinteistön asioista ilman ulkopuolisia ammattilaisia.

– Silloin yleisavaimen säilytys voidaan sopia jollekin asukkaalle, mutta se perustuu vain ja ainoastaan keskinäiseen luot -

n TEKSTI: TIMO SILLANPÄÄ n KUVAT: ABLOY, KIINTEISTÖLIITTO, TIMO SILLANPÄÄ (HENKILÖKUVAT)

tamukseen. Käytännöt voivat olla varsin kirjavia. Jos kuitenkin yleisavaimen haltija on esimerkiksi matkoilla, avainta ei ole saatavilla. Jos oma avain on jäänyt sisälle, on murtauduttava omaan kotiin tai tilattava lukkoliike paikalle.

Vaikka avainhallinta olisi ulkoistettu ammattilaisille, taloyhtiössä voi olla toive, että jollakin asukkaalla olisi säilytettävänään talon yleisavain.

– Sitä en suosittele, koska käytäntö muodostaa avainhallintaan heikon lenkin. Mekaanisten avainten käytöstä ei jää minkäänlaista seurantatietoa, Sillanpää huomauttaa.

Hanna Reponen on huomannut, että yleisavaimen arvoa ei aina oivalleta.

Isännöitsijä Hanna Reponen.

– Ajan myötä yleisavain voi kadota tai sen säilytyspaikka unohtua. Ja se on aika painava työkalu, jota välttämättä asukkaat eivät tule ajatelleeksi. Pienissä rivitaloissa asunnon avaimen katoamisen varalta voi ulkoseinään asentaa isännöitsijän tai taloyhtiön hallituksen luvalla pin-koodilla avautuvan avainboksin, jossa vara-avainta säilytetään. Ja voihan vara-avaimen aina luovuttaa säilytettäväksi lähellä asuvalle ystävälle tai sukulaiselle, jolta sen noutaa hätätapauksessa, Reponen miettii.

Talon lukituksesta päättää yhtiökokous hallituksen esityksestä. Reposen mukaan hallituksen jäsenillä ei pitäisi olla hallussaan yleisavaimia, sillä hallituksen tehtävänä ei ole ovien avaus.

– Jos avain on unohtunut kotiin tai kadonnut, huoltoliike tai turvapalvelu on oikea taho avaamaan oven asukkaalle, Reponen jatkaa.

Reposen mielestä taloyhtiöllä pitäisi olla aina tiedossa, missä ja kenen hallussa yleisavaimet kulloinkin ovat.

– Mittavien saneerausten yhteydessä yleisavaimia luovutetaan usein pitkäksikin aikaa urakoitsijalle, mutta jos se on tiedossa, asia on kunnossa.

Myös uusien avaimien tilaaminen pitää tehdä hallitusti.

– Me varmistamme aina sen, että avaimen tilaus tulee itse osakkeenomistajalta, vaikka kyseessä olisi vuokralaiselle tuleva avain.

Ei yleisavainta putkilukkoon

Avainhallinnan viidakkoon oman lisämausteensa tuo se, että kiinteistöön on päästävä muidenkin kuin talon asukkaiden. Huoltoyhtiö voi taloyhtiön valtuuttamana noutaa avainhallinnasta vastaavalta yleisavaimen sovituksi ajaksi, mutta yleinen tapa on hyödyntää talon ulkoseinään asennettuja avainsäiliöitä eli niin sanottuja putkilukkoja.

Ulkoseinässä voi olla omat putkilukot esimerkiksi vesi- ja sähkölaitokselle sekä pelastustoimelle.

– Yleensä ulkoseinässä olevassa putkilukossa on reittiavain, jolla pääsee sovittuihin tiloihin. Talon sisällä voi olla toinen putkilukko, jossa on yleisavain. Näin yleisavain on tuplavarmistuksen takana. Ulkoseinän putkilukossa ei saa säilyttää yleisavaimia, enkä suosittele liioin patentoimattomia avaimia sinne laittamaan, Mikko Sillanpää sanoo.

Alkusyksystä Turussa tutkittiin tapausta, jossa rikollisille epäiltiin päätyneen kerrostalojen putkilukkojen avaimia. Näiden avulla oli tehtailtu joitakin varkauksia, mutta saaliit olivat jääneet vähäisiksi.

VINKKEJÄ TALOYHTIÖILLE

• Jos avainhallintaan liittyy kysymyksiä tai epävarmuustekijöitä, kannattaa kääntyä isännöitsijän puoleen.

• Taloyhtiön hallituksessa ja yhtiökokouksissa on hyvä käydä keskustelua talon avainhallinnasta ja pohtia, onko tilanne ajan tasalla.

• Lukitukseen liittyvistä asioista voi kysyä mielipiteitä myös taloyhtiön osakkailta ja vuokralaisilta. Koetaanko mekaaninen avain turvalliseksi vai lisäisikö sähköinen lukitus turvallisuudentunnetta?

• Lukitusjärjestelmien säännöllisellä huollolla saadaan pidennettyä merkittävästi niiden elinkaarta.

Kadonnut avain aiheuttaa

Avaimen katoamisesta pitäisi ilmoittaa välittömästi isännöitsijälle tai avainhallinnasta vastaavalle taholle. Silloin isännöitsijä ja taloyhtiön edustajat pohtivat, mikä on katoamisesta aiheutuva riski. – Pitää selvittää, onko avain varastettu vai onko se kenties vain jäänyt asuntoon? Tai onko avain pudonnut talon pihaan, jolloin löytäjä voi päätellä, mihin avain sopii? Elektromekaanisessa lukituksessa oikeuksien poistaminen on halvempaa kuin mekaanisten lukkojen sarjoitus. Toimenpiteet riippuvat paljolti siitä, miten avaimen katoamisesta aiheutuvaa riskiä arvioidaan, Mikko Sillanpää sanoo.

Avaimenperässä ei saa olla tunnistetietoja, kuten osoitetta.

– Tiedän taloyhtiöitä, jotka varsin matalalla kynnyksellä tilaavat lukkojen sarjoituksen, kun yksikin avain on kadonnut, Hanna Reponen kertoo.

Kun kadulta löytää avaimen, sen oikea paikka on löytötavaratoimisto.

– Meillekin löydettyjä avaimia palautuu. Ellemme pysty päättelemään merkinnöistä avaimen omistajaa tai kiinteistöä, mekin palautamme sen löytötavaratoimistoon, Sillanpää tarkentaa.

Joissakin taloyhtiöissä on otettu lisävakuu-

”Avaimen katoamisen riskit on syytä arvioida tarkoin. Jos Jyväskylässä asuvan avain katoaa Tampereella, riski väärinkäyttöön on olematon, ellei avaimenperässä ole mitään tunnisteita”, BLC Turvan lukituksesta vastaava yksikönpäällikkö Mikko Sillanpää sanoo.

päänvaivaa

tuksia, joista osakas voi saada korvausta siinä tilanteessa, että asunnon oven lukko on sarjoitettava uudelleen.

– Yksi hankala tilanne avainhallinnan kannalta on häätö. Häädetyltä asukkaalta ei välttämättä saada kaikkia avaimia takaisin. Silloin asunnon ja yleisten tilojen lukot on sarjoitettava uudelleen, sillä kiinteistön turvallisuus on taloyhtiön vastuulla. Toisaalta taloyhtiö on aika voimaton, kun osakas ja vuokralainen tekevät keskinäisen sopimuksen, ja sopimussuhteesta aiheutuvat avainhallinnan ongelmat kaatuvat yhtiön ratkaistavaksi, Hanna Reponen sanoo.

Avainten patentit eivät ole ikuisia

Avainten patentit menevät aika ajoin umpeen, mikä mutkistaa tilannetta avainhallinnan näkökulmasta.

– Kun patentti on mennyt umpeen, kuka tahansa voi teettää suutarilla kopion avaimesta. Tosin patentin umpeuduttua menee yleensä jonkin aikaa siihen, että suutarit hankkivat jyrsimiä uuteen avaintyyppiin. Teoriassa kuitenkin yleisavainta lainannut voi teettää avaimesta kopion, jos patenttisuoja on umpeutunut, Mikko Sillanpää huomauttaa.

Esimerkiksi Abloylla on patenttisuoja Sentossa vuoden 2026 loppuun, Protec2:ssa 2030 loppuun ja Easyssa 2040 loppuun. Patenttisuojan ollessa voimassa lukkojen valmistajat huolehtivat liikkeellä olevien avainten määrästä. Patenttiavaimissakin voi tulla hankaluuksia, jos niitä katoaa kovin usein, ja lukkoja on sarjoitettava uudelleen.

– Kun sarjoitukseen ei ole enää reserviä, on syytä päivittää kiinteistön kaikki lukot ajan tasalle, Sillanpää sanoo.

Isännöitsijä Hanna Reposen mukaan taloyhtiöt lähtevät vain harvoin uusimaan lukkoja sen vuoksi, että patenttisuoja on loppunut. Ongelmia ei ole, jos on tarkasti tiedossa, missä avaimet ovat.

Milloin sähköinen lukitus? Avainten kopiointi ja väärinkäytökset koskevat perinteisiä eli niin sanottuja mekaanisia avaimia. Elektromekaaninen lukitus helpottaa avainhallintaa erityisesti taloissa, joissa asukkaat vaihtuvat tiuhaan ja avaimia katoaa usein. Markkinoilla olevia järjestelmiä ovat esimerkiksi iLOQ ja Abloy Pulse.

– Näiden lukkojen avaimissa ei ole kopiointivaaraa eikä sarjoituksessa tule reservi täyteen. Avaimen kadotessa sen kulkuoikeudet voidaan poistaa. Avaimen käytöstä ja järjestelmään tehdyistä muutoksista jää lokitietoja mahdollista rikostutkintaa varten, Sillanpää kertoo.

Elektromekaanisen lukituksen yleistymistä rajoittaa hinta, joka on mekaaniseen lukitukseen verrattuna 2–3-kertainen.

– Mekaaninen avain pitää pintansa. On paljon taloyhtiöitä, joissa asukkaiden vaihtuvuus on vähäistä ja avainhallinta toimii hyvin. Silloin taloyhtiön on turha lähteä investoimaan kalliimpaan järjestelmään, Sillanpää pohtii.

Markkinoilla on sähköisiä lukitusjärjestelmiä, joita voidaan hyödyntää yksittäisten asuntojen lukituksessa.

– Asunnon ulko-oven älylukko helpottaa kotihoidon työntekijöiden tai lasten pääsyä asuntoon, sillä sitä voi käyttää myös älypuhelimella. Älylukon asentaminen ei poista pääsyä asuntoon yleisavaimella.

Hybridilukitus on yksi keino lisätä turvallisuutta. Tällöin ulko-oveen ja yhteisten tilojen oviin asennetaan sähköinen järjestelmä, jonka kulkuoikeuksia voidaan säädellä, mutta asuntojen ovet voivat toimia edelleen perinteisillä avaimilla. Ratkaisulla voidaan pienentää riskiä väärinkäytöksiin, jos asunnon avain katoaa, koska kriittisistä ovista kuljetaan tunnisteilla. Toisinaan varsinkin ikääntyneet asukkaat haluavat oveensa turvalukon.

– Siihen tarvitaan taloyhtiön lupa. Jokaiseen asuntoon tulee päästä senkin jälkeen, kun siihen on asennettu turvalukko. Se merkitsee sitä, että avainhallinnasta tulee löytyä turvalukon vara-avain. Huolto- ja pelastustyöntekijät menevät ovesta läpi, vaikka turvalukon avainta ei olisi saatavilla. Kustannukset oven ja lukituksen korjauksesta voivat kaatua asukkaan tai osakkaan niskaan, Sillanpää pohtii.

Hanna Reposen mielestä turvalukko on hätätilanteessa hankala hidaste.

– Jos talossa on useita turvalukkoja, joihin jokaiseen on oma avain, on kiireellisessä tilanteessa mahdotonta lähteä etsimään jokaiseen turvalukkoon sopivaa avainta.

ERILAISIA AVAIMIA

• Yleisavain: Nimensä mukaisesti avaimella on pääsy kaikkiin tiloihin, myös asuntoihin. Taloyhtiö vastaa yleisavaimista.

• Huoltoavain: Yleisavaimen ”kevyempi” versio. Huoltoliike pääsee avaimella kaikkiin tiloihin asuntoja lukuun ottamatta.

• Reittiavain: Avaimella pääsee ennalta sovittuihin tiloihin, esimerkiksi teknisiin tiloihin. Kiinteistön ulkoseinässä sijaitsevassa avainsäiliössä eli ns. putkilukossa saa säilyttää vain reittiavainta. Eri toimijoilla (tele-, energiaja vesiyhtiöt sekä pelastustoimi) on yleensä omat putkilukot. Kiinteistön sisätiloihin voidaan sijoittaa toinen avainsäilö, jossa säilytetään yleisten tilojen sisäoviin sopivaa reittiavainta tai yleisavainta.

• Lehdenjakaja-avain: Pääsy vain porraskäytävään. Avain on yleensä jakelusta vastaavalla yhtiöllä ja postinkantajan käytössä.

Helppokäyttöinen

Selkeät näppäimet ja opastava näyttö tekevät käytöstä helppoa. Pyykin mukaan on valittavissa kolme eri kuivausohjelmaa.

Sopivasti pesee ja kuivaa

Käyttämällä Esteri pesulaitteita tyytyväisyys on taattu vuosien ajan.

Esteri pesukoneet ovat elementissään siellä missä pesukoneelta vaaditaan todella paljon. Käyttökohteen mukaan räätälöityjen ohjelmien ansiosta koneet käyvät kaikenlaisen pyykin pesuun. Monipuolinen ohjelmisto, tehokas linkous ja hiljainen käyttöääni ovat Esterin parhaita puolia.

Uusi Esteri ilmankuivaaja tekee pyykistäsi sopivasti kuivaa. Valitset vain mieleisesi pyykin kuivuusasteen mankelikosteasta erittäin kuivaan, ja aina Esteri tietää kun pyykki on valmista. Se ei käy turhaan, eikä näin kuluta ylimääräistä sähköä.

Uusia ominaisuuksia

Esteri ilmankuivaajissa on paljon uusia, käyttäjäystävällisiä ominaisuuksia.

Katso www.esteri.com tai ota yhteyttä edustajaamme: Sähkö Tiihonen, kari.tiihonen@sahkotiihonen.fi, puh. 040 730 0077

ASIANTUNTIJALTA

Johanna Ylä-Mononen Kiinteistöliiton lakimies

Yhdenvertaisuus asunto-osakeyhtiössä

Osakkaiden yhdenvertaisuutta käytetään asunto-osakeyhtiöissä mitä erilaisimpien vaatimusten perusteena. Mitä osakkaiden yhdenvertaisuus asunto-osakeyhtiössä tarkoittaa ja mitä se ei tarkoita?

Asunto-osakeyhtiölain (1:10 §) mukaan ”kaikki osakkeet tuottavat yhtiössä yhtäläiset oikeudet, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin”. Tämä tarkoittaa sitä, että yhtiön on kohdeltava päätöksenteossaan samassa asemassa olevia osakkaita samalla tavalla. Yhdenvertaisuutta loukkaa päätös, joka voi tuottaa epäoikeutettua etua osakkeenomistajalle tai muulle yhtiön tai toisen osakkaan kustannuksella. Asunto-osakeyhtiölain mukaan yhtiökokous, hallitus tai isännöitsijä ei saa tehdä päätöstä tai ryhtyä muuhun toimenpiteeseen, joka on edellä mainitun yhdenvertaisuusperiaatteen vastainen.

Asunto-osakeyhtiölain esitöiden mukaan yhdenvertaisuusperiaate soveltuu tyypillisesti, muttei yksinomaan, yhtiön tilojen käyttöoikeuksien jakamista, yhtiön uudistustoimenpiteiden vastikerahoitusta ja yhtiön varojen jakamista koskeviin tilanteisiin. Osakkeenomistajalla on lähtökohtaisesti oikeus luottaa siihen, että hänen osakkeensa tuottavat samat oikeudet kuin muutkin osakkeet, ellei yhtiöjärjestyksessä ole toisin määrätty.

Yhdenvertaisuusperiaatteen toteutumista arvioitaessa on tärkeää huomata se, että säännöksen tarkoitus ei kuitenkaan ole taata, että kaikki yhtiön päätökset vaikuttaisivat kaikkiin osakkeenomistajiin täsmälleen samalla tavalla.

Myös yhtiön lisärakentamishankkeita vastustetaan usein yhdenvertaisuusperiaatteeseen vedoten esimerkiksi silloin, jos suunniteltu uusi rakennus peittää joidenkin huoneistojen näköalaa tai tontin osan luovutuksen yhteydessä jotkut osakkaat menettävät yhtiöltä vuokraamansa autopaikan.

Lisä- ja täydennysrakentamiseen liittyy usein maiseman muutos. Tämä on luonnollinen seuraamus kaupunkirakenteen tiivistyessä, eikä se lähtökohtaisesti estä maa-alueen luovuttamista enemmistöpäätöksellä. Yhdenvertaisuusperiaatteen vastaista olisi kuitenkin esimerkiksi selkeän taloudellista vaikutusta omaavan oikeushyvän, kuten merinäköalan, menetys tai muu vastaava kiistatta objektiivisestikin asunnon arvoa merkittävästi laskeva muutos ilman kyseisen huoneiston osakkeenomistajan suostumusta.

On tyypillistä, että lisä- ja täydennysrakentamista kaavaillaan sijoitettavaksi esimerkiksi yhtiön hallinnassa oleville pihapaikoille ja pysäköintivelvoitteet joudutaan järjestämään muutoin. Tämä ei kuitenkaan ole yhdenvertaisuuden vastaista, jos paikat eivät ole osakkeina tai muuten yhtiöjärjestyksen perusteella osakashallinnassa.

”

Kaikki osakkeet tuottavat yhtiössä yhtäläiset oikeudet, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin.

Osakkaille enemmän hyötyä aurinkosähköinvestoinnista

Sähköntoimitusten selvityksestä ja mittauksesta annetun valtioneuvoston asetuksen muutos astui voimaan 1.1.2021 mahdollistaen hyvityslaskentamenettelyn. Hyvityslaskenta sisällytään osaksi sähkön datahubia vuodesta 2023 lähtien.

Ennen vuotta 2023 sähkön jakeluverkkoyhtiöillä on mahdollisuus tarjota palvelua omien järjestelmiensä avulla. Toisin sanoen ennen vuotta 2023 hyvityslaskenta ei ole välttämättä saatavilla jokaisella paikkakunnalla.

Mitä tarkoittaa aurinkosähkön hyvityslaskentamalli?

Aurinkosähkön kannattavuus paranee, jos tuotettua sähköä voidaan hyödyntää niin taloyhtiön kuin huoneistojenkin sähkönkulutuksen kattamiseen. Aiemmin tämä on ollut mahdollista sähkön takamitta -

Taloyhtiöissä aurinkosähkön tehokas hyödyntäminen ei ole ollut niin helppoa kuin omakotitaloissa.

Hyvityslaskentamalli parantaa tilannetta asunto-osakeyhtiöissä. Tällöin taloyhtiö ja sen osakkaat saavat suuremman taloudellisen hyödyn aurinkosähköinvestoinnistaan.

Tule tapaamaan Petriä Ilmastoviisas taloyhtiö -tapahtumaan 22.2.

roinnilla, joka on jäykkä ratkaisu olemassa oleville taloyhtiöille.

Hyvityslaskennassa hyödynnetään nykyisiä jakeluverkkoyhtiön sähkömittareita ja jokainen kotitalous ostaa nykykäytännön mukaisesti omalla sähkösopimuksellaan huoneistonsa sähkön. Kyseessä on laskennallinen menettely, eikä sähkönmittaukseen tarvitse tehdä muutoksia. Hyvityslaskenta tapahtuu sähkömarkkinan mittausjakson mukaisesti, eli tällä hetkellä tuotanto ja kulutus tarkastellaan tunneittain.

Hyvityslaskentamallissa taloyhtiön tuottamaa aurinkosähköä käytetään ensin kattamaan taloyhtiön sähkön kulutusta. Jos tuotanto on suurempaa kuin kiinteistösähkön kulutus, jaetaan jäljellä olevaa tuotantoa kattamaan huoneistojen sähkönkulutusta.

Jokaisen huoneiston siivu ylijäämätuo-

tannosta perustuu taloyhtiössä ennakkoon määritettyihin jako-osuuksiin. Jakoosuuksien määrittämiseen ei ole vielä olemassa vakiintunutta käytäntöä, mutta asiaa voitaneen lähestyä esimerkiksi vastikeperusteiden tai osakkeiden määrän avulla.

Jako-osuutta vastaava laskennallinen osuus ylijäämätuotannosta huomioidaan automaattisesti pienentämään huoneiston sähkölaskua.

Hyvityslaskentapalvelu on aina huoneistokohtainen, eli käyttöpaikkakohtainen, riippumatta siitä, asuuko asunnossa osakas vai vuokralainen.

Jos hyvityslaskennan jälkeenkin jää ylitse tuotettua aurinkosähköä, kohdistetaan se tyypillisesti taloyhtiölle. Tällöin taloyhtiöllä on oltava sopimus aurinkosähkön myymisestä jakeluverkkoon käytännössä oman sähkönmyyjän kanssa.

n TEKSTI: PETRI PYLSY, KIINTEISTÖLIITON JOHTAVA ASIANTUNTIJA (ENERGIA JA ILMASTO) n KUVA: KIINTEISTÖLIITTO

Mitä on huomioitava hyvityslaskentaa pohdittaessa?

Hyvityslaskenta on mahdollista ottaa käyttöön myös kohteissa, joissa on jo toteutettu aurinkosähköratkaisu. On olemassa kuitenkin tiettyjä ehtoja hyvityslaskennan käyttöönotolle:

• Mukana olevat sähkönkäyttöpaikat on liitetty jakeluverkonhaltijan verkkoon samalla liittymällä.

• Sähkönkäyttöpaikat sijaitsevat samalla kiinteistöllä tai sitä vastaavalla kiinteistöryhmällä.

• Sähkönmittaus on toteutettu jakeluverkkoyhtiön toimesta.

• Aurinkosähköjärjestelmä kuuluu samaan liittymään kuin sähkönkäyttöpaikat ja käytännössä järjestelmä kytketään kiinteistösähkön mittauksen taakse.

Kun mietitte aurinkosähköjärjestelmän hankintaa, niin kannattaa hyödyntää Kiinteistöliiton neuvontapalveluita.

Muistilista hyvityslaskennan hyödyntämiseen

1. Suunnitelkaa aurinkosähköjärjestelmä kiinteistösähkön ja asuntojen sähkönkulutuksen tarpeisiin. Käyttäkää suunnittelussa tuntitasoisia kulutustietoja ja aurinkosähkön tuotantoarvioita. Selvittäkää omalta jakeluverkkoyhtiöltä hyvityslaskentaan liittyvät käytännöt.

2. Tehkää päätös yhtiökokouksessa aurinkosähköjärjestelmän hankinnasta, hyvityslaskentamenettelyn käyttöönotosta ja huoneistokohtaisista jako-osuuksista.

3. Pääsääntöisesti kun aurinkosähköjärjestelmä mitoitetaan taloyhtiön oman ja asukkaiden sähkönkulutuksen kompensoimiseen ilman akustoa, päätös voidaan tehdä yhtiökokouksen enemmistöpäätöksellä.

4. Taloyhtiö ilmoittaa verkkoyhtiölle niin sanotun paikallisen energiayhteisön syntymisestä, eli halusta ottaa hyvityslaskenta käyttöön, mukaan lukien ennakkoon määritellyt hyvityslaskennan jako-osuudet ja mukana olevat käyttöpaikat.

5. Verkkoyhtiö solmii taloyhtiön kanssa sopimuksen hyvityslaskennasta.

6. Taloyhtiö tekee sähkönmyyjänsä kanssa sopimuksen mahdollisen ylijäämäsähkön ostamisesta.

Kiinteistöliiton energianeuvonnan yhteystiedot tämän lehden sivulla 35.

VSS-VARUSTEET

Lähetä toiveesi tai juttuvinkkisi: keski-suomi@kiinteistoliitto.fi

Oy toimittaa energiatapamuutokset ammattitaidolla ja kokemuksella. Kauttamme saatte monipuoliset palvelut suunnittelusta loppusäätöön, jossa kiinteistön koko elinkaari on huomioitu.

“

Viisas taloyhtiö katsoo eteenpäin, ennakoi ja kääntyy ongelmatilanteissa asiantuntijan puoleen. Keskity huoletta hallitustyöhön. Me tuemme lakiasioissa.”

Aki Rosén asianajaja, varatuomari

Taloyhtiön hallitus on näköalapaikka, jossa pääsee vaikuttamaan viihtyisään ja taloudellisesti järkevään asumiseen. Tehtävässä olennaista on, että osaa tarvittaessa pyytää asiantuntija-apua. Se kertoo hallituksen huolellisesta toiminnasta. Kuhanen, Asikainen & Kanerva Oy on Suomen johtava kiinteistöjuridiikkaan erikoistunut asianajotoimisto. Tarjoamme taloyhtiön hallitukselle lakiapua, konsultaatiota ja koulutusta kaikissa juridista osaamista vaativissa tehtävissä aina yhtiökokouksista korjaus- tai lisärakentamishankkeisiin.

ASIANTUNTIJALTA

Minni Yli-Olli Kiinteistöliiton lakimies

Voiko asunnon uusi omistaja olla vastuussa edellisen omistajan vastikerästeistä?

Asunnon omistajan vaihtuessa joudutaan toisinaan pohtimaan, voiko taloyhtiö periä edellisen omistajan mahdollisia vastikerästejä uudelta omistajalta. Entä mitä asunnon ostajan kannattaa tällaisessa tilanteessa huomioida?

Asunto-osakeyhtiölain 3 luvun 7 §:n mukaan asunnon uusi omistaja on edellisen omistajan ohella vastuussa tämän laiminlyömästä yhtiövastikkeesta. Lisäksi uusi omistaja on vastuussa sellaisista laiminlyödyistä käyttökorvausmaksuista, kuten pesutupamaksuista, jotka on yhtiöjärjestysmääräyksen perusteella rinnastettu vastikkeeseen. Uusi omistaja voi siis joutua lopulta maksamaan myös aiemman osakkaan laiminlyömiä vastikkeita.

Uuden omistajan vastuu ei ole kuitenkaan täysin rajaton. Uuden omistajan vastuun enimmäismäärä on yhtä suuri kuin yhtiövastikkeen yhteenlaskettu määrä siltä kuukaudelta, jona omistusoikeus siirtyi, ja sitä välittömästi edeltävältä viideltä kuukaudelta. Uusi omistaja voi siten olla vastuussa vastikerästeistä enintään kuuden kuukauden ajalta.

Myös isännöitsijäntodistus on keskeisessä asemassa uuden omistajan vastuun kannalta, sillä isännöitsijäntodistukseen on merkittävä maksamattomat yhtiövastikkeet. Uusi omistaja ei nimittäin vastaa sellaisesta entisen omistajan laiminlyömästä yhtiövastikkeesta tai maksusta, jota ei ole mainittu isännöitsijäntodistuksessa ja joka on erääntynyt maksettavaksi ennen todistuksen päiväystä. Asunnon ostajalla on kuitenkin riski joutua vastuuseen myös niistä vastikerästeistä, jotka ovat erääntyneet maksettavaksi isännöitsijäntodistuksen antamisen jälkeen.

Vaihtui asunnon omistaja tai ei, taloyhtiön johdon kannattaa joka tapauksessa olla tarkkana ja puuttua tilanteeseen aina nopeasti, jos vastikkeita jää maksamatta.

Uusi omistaja voi siten olla vastuussa vastikerästeistä enintään kuuden kuukauden ajalta.

”

Kiinteistöliiton

85 %

ilmoitti,

Termit tutuiksi

Yhtiöjärjestys

Jokaisella asunto-osakeyhtiöllä on oltava yhtiöjärjestys. Se on keskeisin yhtiön hallintoa säätelevä asiakirja. Yhtiöjärjestys on tavallaan yhtiön sisäinen laki, joka velvoittaa yhtiön toimielimiä samalla tavoin kuin lait ja muut säännökset.

Asunto-osakeyhtiölaki ja yhtiöjärjestys määrittelevät yhtiön ja sen osakkaan väliset oikeudet, velvollisuudet ja vastuut. Yhtiön johdon sekä tilin- ja toiminnantarkastajien on tunnettava yhtiöjärjestyksen sisältö, jotta he voivat toimia sen mukaisesti. Myös osakkaiden kannalta yhtiöjärjestyksen sisältö on hyvin merkityksellinen ja siksi on tärkeää, että uusi osakas tutustuu aina yhtiöjärjestykseen.

Testaa tietosi

lukitusjärjestelmä

Oikeat vastaukset: 1 C, 2 C, 3 B

Tarjalta usein kysyttyä

”Miksi jäsenrekisteriin tarvitaan sähköpostiosoite?”

Tähän kysymykseen on kaksi tärkeää syytä. Lähetämme sähköpostitse kerran kuukaudessa jäsenkirjeen, joka on tiivistelmä ajankohtaisista asioista, joista taloyhtiön hallinnon tulee tietää. Lisäksi sähköpostiosoite toimii yhdessä jäsennumeron kanssa tunnisteena jäsensivuille rekisteröitymisessä. Voit olla huoleti, emme lähetä roskapostia emmekä luovuta sähköpostiosoitetta kenellekään. Muistathan tarkistaa ja päivittää jäsenrekisterin tiedot, jotta kaikki hallituksen jäsenet saavat palvelut täysimääräisinä käyttöönsä: kiinteistoliitto.fi/jasensivut

Olethan minuun yhteydessä, jos kaipaat lisätietoja – autan mielelläni. Tarja Båga, 045 208 6560, tarja.baga@kiinteistoliitto.fi

Hallituksen jäsenet ja puheenjohtaja hoitavat taloyhtiössä vastuullista ja laaja-alaista tehtävää. Olemme koonneet tarkistuslistan, jonka avulla voit tarkistaa oman taloyhtiösi tilan ja perehtyä hallituksen jäsenen kannalta tärkeisiin asioihin.

OSA 4/4

Onko hallituksella suunnitelma siitä, miten asukasviestintä hoidetaan taloyhtiössä?

Tiedotetaanko asukkaille säännöllisesti taloyhtiön asioista?

Järjestetäänkö osakkaille ja asukkaille keskustelutilaisuuksia?

Kyllä Ei

Ilmoitetaanko osakkaille yhtiökokouksen ajankohta hyvissä ajoin ennakkoon?

Onko taloyhtiöllä kotisivut, josta löytyy tietoa asukkaille?

Onko asukkailla Facebook- tai WhatsApp-ryhmä tai vastaava?

Onko asukkaille jaettu tietoa siitä, miten kunnossapitovastuu jakautuu?

Onko asukkaita ohjeistettu muun muassa lattiakaivojen ja poistoilmaventtiilien puhdistamisesta?

Onko asukkaille tiedotettu kiinteistön pelastussuunnitelman sisällöstä?

Onko asukkailla mahdollisuus antaa palautetta ja onko hallituksessa sovittu sen käsittelystä?

Onko osakkaille ja asukkaille tiedotettu taloyhtiön keskeisten palvelusopimusten sisällöistä?

▶ Koko tarkistuslista löytyy jäsensivuilta kohdasta Oppaat ja suositukset.

Taloyhtiön hallituksen jäsenen tarkistuslista –tarkista oman taloyhtiösi tilanne!

kyselyyn syksyllä 2022 vastanneista

että heidän taloyhtiölleen on laadittu pelastussuunnitelma

Vinkkejä

Opinnäytetöistä löytyy ideoita taloyhtiöille

Theseus on maksuton palvelu, joka tarjoaa käyttöösi ammattikorkeakoulujen opinnäytetöitä sekä julkaisuja verkossa. Niistä löytyy mielenkiintoista tietoa sovellettavaksi oman taloyhtiön hallintoon ja kiinteistönpitoon. Hakusanalla ”Taloyhtiö” tulee yli 1 700 osumaa ja sanalla ”Asunto-osakeyhtiö” yli 2 800 osumaa!

▶ www.theseus.fi

Tilaa uutisia Motivasta sähköpostiisi!

Motiva tuottaa useita erisisältöisiä, tilattavia uutiskirjeitä muun muassa kotitalouksille, taloyhtiöille, yrityksille, kunnille tai vaikkapa uusista keksinnöistä kiinnostuneille. Alla olevasta osoitteeesta näet kaikki Motivan tilattavat uutiskirjeet. Valitse listauksesta sinua kiinnostavat uutiskirjeet ja liity postituslistalle lisäämällä sähköpostiosoitteesi.

▶ www.motiva.fi/ajankohtaista/ uutiskirjeet

Lainaa mittari ja löydä kotisi sähkösyöpöt

Betonitie 4, 40340

Jyväskylä, puh. 010 820 9300 www.sulunkh.fi Sulun

Näin vastuu jakautuu osa 4/4

Verholauta ja tanko: osakas.

Parvekkeen ulko-ovi tai ainoa ovi: yhtiö.

Parvekkeen sisempi ovi: osakas.

Sälekaihtimet: osakas.

Ikkunalauta: osakas.

Maali, tapetti, paneeli ja muut seinäpinnoitteet: osakas.

Sähköpistorasia peitelevyineen: taloyhtiö.

Tietoliikenne- ja antennipistorasia peitelevyineen: taloyhtiö.

Lämpöpatteri: taloyhtiö.

Verkkovirrassa oleva palohälytin: taloyhtiö.

Valokatkaisija peitelevyineen: taloyhtiö.

Kiinteästi asennetut kaapistot ja komerot: osakas. Jalkalistat: osakas.

ASUINHUONEET

JA ETEINEN

n TEKSTI: HANNU MÄHÖNEN n KUVAT: ASUNTOKUVAUS NIKLAS SUOMINEN

Pääsääntö kunnossapidon vastuunjaosta taloyhtiössä on monelle tuttu ja varsin selvä. Osakkaan vastuulle kuuluvat hänen hallitsemansa osakehuoneiston sisäosat. Näitä ovat muun muassa lattia-, seinä- ja kattopinnat, kaapistot ja kiinteät kalusteet sekä yhtiön perusjärjestelmään kuulumattomat laitteet ja varusteet, kuten pyykinpesukone ja kuivausrumpu.

Taloyhtiön puolestaan on pidettävä kunnossa osakehuoneistojen rakenteet ja eristeet. Lisäksi yhtiö on velvollinen pitämään kunnossa niin sanotut perusjärjestelmät, kuten lämmitys-, sähkö-, vesi-, viemäri- ja ilmanvaihtojärjestelmät. Vastuu näistä on yhtiöllä silloin, kun ne ovat yhtiön toteuttamia tai vastuulleen hyväksymiä taikka niihin rinnastuvia osakkaan asennuksia. Tästä lain mukaisesta vastuunjaosta voidaan yhtiössä pätevästi poiketa vain yhtiöjärjestysmääräyksellä.

Valaisimien kytkentäpisteet, mukaan lukien ns. sokeripalat: taloyhtiö.

Irtovalaisimet: osakas.

Huoneiston väliovet: osakas.

osakas.

PATTERIVENTTIILIN VUOTO

Jos patteriventtiilistä vuotanut vesi on vahingoittanut parkettilattiaa, vaurio kuuluu taloyhtiön korjausvastuulle, koska pinnoitteen vaurioituminen on aiheutunut yhtiön vastuulle kuuluvan patteriventtiilin viasta.

Taloyhtiön vastuu kuitenkin rajoittuu huoneen niin sanottuun perustasoon. Jos perustasona huoneessa on muovimatto ja vaurioitunut pinnoite on osakkaan itsensä vaihdattama parketti, taloyhtiö vastaa kustannuksista vain siltä osin kuin perustason mukaisen pinnoitteen eli muovimaton korjaaminen olisi maksanut. Loppu kuuluu osakkaan maksettavaksi.

Taloyhtiön tulee korjata vaurioitunut kohta pinnoitteesta. Paikkakorjaus on hyväksyttävä korjaustapa silloin, kun se on hyvän rakennustavan mukainen. Lopputuloksen on kuitenkin oltava esteettisesti hyväksyttävä myös objektiivisesti arvioiden. Jos vastaavaa pinnoitemateriaalia ei ole saatavilla tai lopputulos ei paikkakorjaamalla ole esteettisesti hyväksyttävä, yhtiö joutuu uusimaan kyseisen huonetilan pinnoitteen vauriokohtaa laajemmin. Rajana on tällöin pidetty kyseisen huonetilan rajapintaa eli kynnystä (tai kuviteltua kynnystä).

Kustannusten jaosta on suositeltavaa sopia taloyhtiön ja osakkaan kesken.

Patteriventtiilivuotojen aiheuttamat vahingot korvataan pääosin kiinteistövakuutuksesta. Sellaista vahinkoa, joka on aiheutunut hitaasti löystyneestä liitoksesta, ei kuitenkaan välttämättä korvata.

Lähde: Taloyhtiön vastuunjakotaulukko PLUS 2019 hallitukselle ja isännöitsijälle. Kiinteistömedia Oy.

Juttusarjassa on aiemmin käsitelty vastuun jakautuminen keittiössä (1/2022) ja kylpyhuoneessa (2/2022) sekä huoneistoparvekkeen, ikkunoiden ja ulko-ovien osalta (3/2022).

Parketti, laminaatti ja muut lattiapinnoitteet:

Taloyhtiöpäivä kokosi väkeä Paviljonkiin

n TEKSTI JA KUVAT: TIMO SILLANPÄÄ

Kiinteistöliitto Keski-Suomi ja Keski-Suomen Ammatti-isännöitsijät järjestivät marraskuun alussa neljättä kertaa Keski-Suomen Taloyhtiöpäivän Jyväskylän Paviljongissa. Aikaisemmin Taloyhtiöpäivä on järjestetty vuosina 2018, 2019 ja 2021. Jyväskylästä Taloyhtiöpäivä-tapahtuma on levinnyt vuoden 2018 jälkeen myös muualle Suomeen.

Kaikille avoimessa ja maksuttomassa messutapahtumassa vieraili tällä kertaa 580 taloyhtiöiden päättäjää ja kiinteistöalan ammattilaista sekä muita taloyhtiöiden asioista kiinnostuneita. Näytteilleasettajia oli 51, minkä lisäksi järjestäjillä oli omat osastot. Ohjelmalavalla pidettiin kymmenen puolen tunnin tietoiskua ajankohtaisista aiheista, ja lopuksi Kiinteistöliiton talousasiantuntija Juho Järvinen piti luennon.

Kiinteistöliitto Keski-Suomen toiminnanjohtajan Hannu Mähösen mukaan tapahtuma onnistui hyvin, mutta toki aina löytyy kehittämiskohteita ja tapahtumaa kehitetään koko ajan.

– Vierailta ja näytteilleasettajilta kerätty palaute käydään tarkasti läpi. Ensi vuonna järjestetään entistä parempi Taloyhtiöpäivä. Kannattaa siis merkitä jo kalenteriin taloyhtiöpäivä 2.11.2023, Mähönen vinkkaa.

▶ Taloyhtiöpäivän ohjelmalavan esitykset löytyvät Kiinteistöliitto KeskiSuomen kotisivuilta sekä jäsensivuilta kohdasta Tapahtumien aineistot.

Gradiassa kiinteistönhoitajan ammattitutkintoa opiskeleva Juhani Hämäläinen oli lähtenyt tutustumaan Taloyhtiöpäivän antiin opettajansa kannustamana. ”Pääsen tällä hetkellä näkemään työn arkea Huoltosillan työharjoittelijana. Tavoitteena on saada ammattitutkinto valmiiksi parin vuoden aikana”, Hämäläinen kertoi.

Ohjelmalavalla pidettiin kymmenen puolen tunnin tietoiskua ajankohtaisista aiheista.

Asuntopehtoorin Jyväskylän toimipisteessä myynti- ja vuokraneuvottelijana työskentelevä Henna Laitinen oli silmäilemässä Taloyhtiöpäivän tarjontaa lähinnä työnsä puolesta. Laitisen mukaan Jyväskylän vuokra-asuntomarkkinoilla suurin kysyntä kohdistuu pieniin asuntoihin, yksiöihin ja kaksioihin oppilaitosten lähellä. ”Vuokramarkkinoilla suosituimpia ovat ydinkeskustassa ja Lutakossa sijaitsevat asunnot.”

Huhtasuolla

hallituksen

keskusteli akvarellimaalausta Taloyhtiöpäivässä esitelleen Mika Pekkasen kanssa. Nieminen kertoi osallistuvansa Taloyhtiöpäivään aina, kun se on mahdollista. Tällä kerralla erityisenä kiinnostuksen kohteena oli 25 asuntoa käsittävän taloyhtiön väestösuojan tarkastus. ”Aiheesta löytyi tietoa tarkastuksiin erikoistuneen yrityksen edustajalta. Väestönsuoja on pelastuslain mukaan tarkastettava ja tehtävä tilassa tiiveyskoe 10 vuoden välein. Yhtiön hallituksen on luonnollisesti pidettävä huolta siitä, että asia hoidetaan ajallaan.”

Keuruulaisen siivo.at -siivousyrityksen Pekka Hallinen (etualalla), Aleksi Ihalainen (vas.) ja Dini Mäntylä olivat lähteneet Taloyhtiöpäivään verkostoitumaan. Tavoitteena oli löytää Jyväskylän seudulta uusia yhteistyökumppaneita ja työkohteita. ”Teemme tällä hetkellä Keuruulla muun muassa porraskäytävien siivouksia ja peruspesuja. Ala kärsii työvoimapulasta, mutta me olemme löytäneet apua tilanteeseen rekrytoimalla ukrainalaisia työntekijöitä.”

Parveke- ja terassilasituksiin erikoistuneen Lumon Oy:n osastolla yrityksen palveluja ja tuotteita esittelivät Kyösti Mäkinen (vas.) ja Mikko Ruuskanen. ”Taloyhtiöiden edustajilla tuntuu olevan kiinnostusta erilaisiin julkisivuremontteihin. Monet yhtiöt kuitenkin miettivät taloudellisesti epävarman ajanjakson vuoksi tulevia investointeja tarkasti”, Mäkinen kertoi.

Osuuspankin Ville Wahlgren kertoi korkomarkkinoista ja taloyhtiöiden korkosuojauksesta.

sijaitsevan Asunto Oy Jyväskylän Graniitin

puheenjohtaja Tuomo Nieminen (vas.)

KOLUMNI

Tarja Båga Järjestöassistentti, Kiinteistöliitto Keski-Suomi

Jokainen nuori on mahdollisuus

Oli kunnia olla toimeksiantajana JAMKin Inno Flash -opintojaksolla, jossa oli 60 eri alan nuorta opiskelijaa. Heidän tehtävänään oli viikon aikana luoda asiakaslähtöisiä ratkaisuehdotuksia työelämän todelliseen haasteeseen. Haasteeksi heitimme kysymyksen, miten saada nuoret aikuiset kiinnostumaan taloyhtiöasioista ja lähtemään mukaan taloyhtiön hallintoon? Ei ihan pikku kysymys purtavaksi! Hätkähdyttävää oli tajuta, että mielikuvat myös taloyhtiöistä syntyvät jo yhden tarinan perusteella. Nuoret kuulevat tarinoita vanhemmiltaan, katsovat Salkkareita ja lukevat lehtien mehukkaita lööppejä. Vahvana mielikuvana ovat nurkkakuntaiset herrasmiesklubit, väsyneet kokoukset ja hikiset kerhohuoneet, joiden seinillä valuu home. Kun tällainen mielikuva on syntynyt, niin eipä kokouksiin ole hinkua. Oletko ajatellut, että mielikuvia rikkovat hyvin laaditut hallituksen tiedotteet? Ne lisäävät avoimuutta sekä ymmärrystä, mitä taloyhtiössä tapahtuu ja miten se toimii. Kiinnostus lisääntyy!

Tätä päivää on, että kännykässä on joka asiaan oma ”äppi”. Useat ryhmät olivatkin ideoineet monipuolisia taloyhtiösovelluksia. Parhaimmillaan sovellukset osallistuttavat yhtiön toimintaan ja helpottavat asumisen arkea. Todellakin sovellus on kestävämpi ratkaisu kuin se, että puheenjohtaja huikkaa pihassa ”Tuu kellariin joku päivä selailemaan mappeja!”. Onko teidän yhtiön isännöinnillä tarjolla sovellus käyttöönne?

Mutta. Pysäyttävintä oli kuulla, että nuoria pelottaa. Pelottaa, että heidät jyrätään pitkän linjan konkareiden toimesta. Se, ettei heitä oteta tosissaan eivätkä he saa ääntään kuuluviin. Heitä pelottaa myös vastuu, joka on syntynyt mielikuvista. Tajusin, että olisin voinut hallituksessa edistää asioita niin, että hallitustyöskentely olisi ollut lähestyttävämpää. Mitäpä jos hallitus järjestäisi pari kertaa vuodessa rentoja asukastilaisuuksia. Tarjolle pizzaa ja yhteisöllisyyttä.

Yksi nuori kertoi ilahtuneensa, kun hallitus oli käynyt toivottamassa hänet tervetulleeksi taloon muuton jälkeen. Se oli vaikuttanut häneen siten, että hänen oli helpompi lähestyä talossa asuvia ihmisiä ja hän tunsi kuuluvansa yhteisöön. Johtopäätöksenä opiskelijat sanoivat, että on iskettävä heti kiinni ensiasunnon ostajaan, sillä silloin hurmos on suurimmillaan. Hurmostilassa lähtee helpommin mukaan taloyhtiön toimintaan.

Viikon päätteeksi esitin opiskelijoille kaksi kysymystä. Ensin kysyin, kuinka moni oli kiinnostunut taloyhtiöasioista ennen tätä opintojaksoa. Nousi yksi käsi. Sitten kysyin, kuinka moni on kiinnostunut taloyhtiöasioista nyt? Nousi noin 40 kättä. Uskon ja toivon, että asia jäi kytemään monen mieleen ja roihahtaa innostukseksi sopivan paikan tullen. Ole valppaana, tällainen nuori voi tulla sinua vastaan. Se on loistotilaisuus napata kiinni!

”Vahvana mielikuvana ovat nurkkakuntaiset herrasmiesklubit, väsyneet kokoukset ja kellarien hikiset kerhohuoneet, joiden seinillä valuu home.

Kiinteistöliiton webinaari avasi taloyhtiön tietosuojaa

Henkilötietojen tietosuoja ja siitä huolehtiminen koskettaa jokaista taloyhtiötä. Johdatusta aiheeseen tarjosi Kiinteistöliiton 18.10. järjestämä webinaari.

Henkilötietojen keräämistä, säilytystä ja hallinnointia säätelee taloyhtiöissäkin EU:n yleinen tietosuoja-asetus (GDPR), jota on sovellettu 25.5.2018 alkaen. Taloyhtiöiden näkökulmasta haasteellista on se, ettei yleinen asetus anna suoria vastauksia taloyhtiöasumisessa vastaan tuleviin moninaisiin henkilötietojen käsittelytilanteisiin.

Näkökulmia ja vastauksiakin aiheeseen saatiin 18.10. järjestetyssä Kiinteistöliiton Taloyhtiön tietoturva ja tietosuoja -webinaarissa, jossa aiheesta olivat keskustelemassa ja osallistujien kysymyksiin vastaamassa Kiinteistöliiton vanhempi lakimies Minna Anttila sekä asianajaja Tommi Leppänen asianajotoimisto Kuhanen, Asikainen & Kanervasta.

Aikaisemmin Isännöintiliitossa työskennelleen Leppäsen erityisosaamisaluetta ovat asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöihin sekä niiden tietosuojaan liitty -

vät asiat. Hän on myös kirjoittanut yhdessä Kai Haarman kanssa vuonna 2018 ilmestyneen Tietosuoja taloyhtiössä -teoksen.

Lähtökohdaksi keskustelijat ottivat sen tärkeyden, että taloyhtiöissä ymmärretään kaikkien henkilöön liittyvien tietojen olevan tietosuoja-asetuksen mukaisia henkilötietoja ja niiden kokoamisesta syntyvän henkilörekisterejä. Taloyhtiössä tällaisia voi olla useita, kuten osakeluettelo, remonttirekisteri, parkkipaikkarekisteri ja asukasluettelo.

Henkilötietoa on myös vesimittarin kulutuslukema, jos se yhdistyy henkilötietoihin, tai yleistymässä olevat sähköiset lukitusjärjestelmät ja kameravalvonta, jotka myös keräävät henkilöihin liittyvää tietoa. Taloyhtiö on niiden osalta rekisterinpitäjä, jonka pitää huolta tiedoista tietosuojaasetuksessa määritellyllä tavalla.

Keskustelussa Anttila ja Leppänen nostivat esiin seuraavia asioita.

Henkilötietojen keräämiseen täytyy olla perusteet

Taloyhtiön asukkaiden henkilötietoja voi kerätä ja käsitellä eri perusteilla. Tietosuoja-asetuksessa on mainittu kuusi eri perustetta, joista taloyhtiötä yleensä koskevat rekisterinpitäjän lakisääteinen velvoite, oikeutettu etu, sopimus tai rekisteröidyn suostumus.

Asia on selkeä, kun tietojen kerääminen on lakiin perustuva velvoite, kuten osakeluettelon osalta. Kun kerättävien tietojen määrä ylittää lakivelvoitteen, on mietittävä, miksi kyseinen tieto kerätään ja onko

n TEKSTI: ISMO MYLLYLÄ n KUVA: SHUTTERSTOCK

”

Kannattaa kysyä aina, miten palvelutarjoaja on huolehtinut tietosuojasta.

se perusteltua. Ylimääräistä tietoa ei pidä kerätä.

Jos tietojen kerääminen perustuu suostumukseen, se on saatava nimenomaan kyseiseen tarkoitukseen eikä hiljainen suostumus riitä. Tiettyyn tarkoitukseen kerättyä tietoa ei saa myöskään käyttää muihin tarkoituksiin.

Tietojen luovuttaminen edellyttää kirjallista sopimusta Kun taloyhtiön keräämiä tietoja luovutetaan eteenpäin esimerkiksi isännöintiyritykselle, huoltoyhtiölle tai remonttiyhtiölle, siitä on tietosuoja-asetuksen mukaan tehtävä kirjallinen sopimus. Tässä yhteydessä on myös varmistettava, että käsittelijä noudattaa tietosuojaa koskevia määräyksiä ja vastaa myös alihankkijoidensa toiminnasta. Leppänen painottikin, että kannattaa kysyä aina, miten palvelutarjoaja on huolehtinut tietosuojasta.

Mitä saunavuorolistassa saa näkyä?

Listoihin ei kannata merkitä tarpeettomia tietoja. Tässä hyvä ratkaisu on, että huoneiston numero näkyy, mutta nimi ei.

Voiko sähköpostia käyttää viestintään taloyhtiössä?

Nykypäivänä olisi vaikeaa olla käyttämättä sähköisiä järjestelmiä. Taloyhtiön virallisessa viestinnässä tulisi käyttää turvallista sähköpostia ja henkilötietoja lähetettäessä on oltava erittäin huolellinen. Somekanavat ovat tässä suhteessa riskialttiita eikä niissä pitäisi käsitellä henkilötietoja tai taloyhtiön hallintoon liittyviä asioita.

Mitä tarkoittaa oikeutettu etu? Henkilötietojen käsittelylle on aina oltava tietosuoja-asetuksessa säädetty peruste. Esimerkiksi asukasluettelon pito perustuu Kiinteistöliiton tulkinnan mukaan taloyhtiön oikeutettuun etuun pitää kirjaa asukkaistaan arjen pyörittämiseksi ja asumispalveluiden järjestämiseksi.

Voiko osakkeenomistaja saada osakasluettelon syntymäajalla ja osoitetiedoilla varustettuna ja mihin säännökseen se perustuu?

Asunto-osakeyhtiölain 2 luvun 15 § mukaan osakkeenomistajalla on oikeus saada jäljennös osakasluettelosta, jossa on nämä tiedot.

Voiko osakas saada tietosuojaselosteen? Kyllä. Seloste laaditaan nimenomaan osakkaiden informoimiseksi.

Saako hallituksen jäsenten koko henkilötunnus olla isännöintitoimiston tiedostoissa siten, että kaikki jäsenet voivat nähdä muiden jäsenten tunnukset? Hallituksen jäsenten henkilötunnusta tarvitaan kaupparekisteriin ilmoittamista ja mahdollista palkkioiden maksua varten. Henkilötietojen käsittelyssä on hyvä noudattaa varovaisuutta eikä pitää niitä tarpeettomasti muiden hallitusten jäsenten saatavilla.

Voiko tallentavan kameran asentaa vintillä sijaitsevaan varastokäytävään? Yhtiökokous voi enemmistöllä päättää kameroiden asentamisesta kyseiseen tilaan, kunhan pidetään huoli, että kamerat osoittavat yleiseen alueeseen päin eivätkä esimerkiksi yksittäisen kellarikomeron ovelle.

Voiko tallentava valvontakamera olla hississä?

Porraskäytävät luetaan kotirauhan piiriin kuuluviksi, joten porraskäytävässä tai hississä tapahtuvan kameravalvonnan toteuttamiseksi tarvitaan suostumukset kyseisen portaan asukkailta.

Voiko pyörävaraston käytön (avaimen saamisen) ehdoksi asettaa suostumuksen avaintietologin kertymiseen tai jopa suostumuksen kameravalvontaan? Sähköisen avaimen käyttöön ei tarvita yksittäisen osakkaan suostumusta. Myöskään pyörävarastoa koskevaan kameravalvontaan ei tarvita kaikkien osakkaiden suostumuksia.

Tietosuojaseloste on välttämätön

Anttila ja Leppänen painottivat keskustelussa tietosuojaselosteen merkitystä ja kehottivat taloyhtiöitä suhtautumaan sen tekemiseen vakavasti. Selosteessa kerrotaan taloyhtiön osakkaille ja asukkaille sekä tarvittaessa valvovalle viranomaiselle, mitä tietoja taloyhtiö kerää ja millä perusteella sekä miten tietoja käytetään, säilytetään ja poistetaan. Se on kirjoitettava selkeästi ja ymmärrettävästi.

Malleja tietosuojaselosteen tekemiseen on muun muassa Kiinteistöliiton sivuilla, mutta sen sisältö on mietittävä aina taloyhtiökohtaisesti. Tietosuojaseloste on pidettävä myös ajan tasalla. Siksi sitä on syytä tarkastella ajoittain ja aina silloin, kun

taloyhtiössä tapahtuu tietosuojaan liittyviä muutoksia esimerkiksi sähköisen lukitusjärjestelmän tai kameravalvonnan käyttöönoton yhteydessä.

Leppänen totesi myös, että tietosuojaviranomaiset pyrkivät ensisijaisesti neuvomaan ja oikaisemaan, jos on tehty virheellisiä ratkaisuja. Mutta jos kaikki tietosuojaan liittyvät asiat on jätetty tekemättä, suhtautuminen on erilaista. Seurauksena on voi olla sakkorangaistus tai jopa kielto käyttää tietoja.

▶ Lisää tietoa tietosuoja-asetuksen soveltamisesta taloyhtiöissä löytyy tietosuojavaltuutetun toimiston sivulta tietosuoja.fi sekä Kiinteistöliiton sivuilta kiinteistoliitto.fi/taloyhtionvuosi/lakitietoa/tietosuoja

▶ Lisää webinaareja tämän lehden sivulla 34

Webinaarissa esiin nousseita kysymyksiä ja vastauksia niihin

”Tukea myönnetään erityisesti rakennusten energiatehokkuutta ja esteettömyyttä edistäviin hankkeisiin, mutta myös esimerkiksi sisäilmaa parantaviin suunnittelu- ja korjaustoimiin.

Taloyhtiöille tarjolla taas valtion avustusrahaa

n TEKSTI JA KUVA: KIINTEISTÖLIITTO

Korjausten tekoon tarkoitettua valtion avustusrahaa on ollut taloyhtiöille tarjolla tänä vuonna historiallisen paljon, ja myös ensi vuonna korjausavustuksiin käytettävissä on tämän hetken tietojen mukaan lähes 27, energia-avustuksiin 69 ja latausinfra-avustuksiin 10 miljoonaa euroa. Taloyhtiöissä onkin nyt energiakriisin keskellä hyvä hetki miettiä myös pidemmän aikavälin energiaremontti- ja muita korjaustarpeita.

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA myöntää korjausavustuksia asuinrakennuksen omistaville yhteisöille. ARAn korjausavustusryhmän ryhmäpäällikkö Sami Turunen kertoo, että korjausavustuksissa on tänä vuonna tarjolla historiallisen suuri euromäärä taloyhtiöiden korjauksiin.

– Keväällä 2022 saadun lisäbudjetin myötä avustusrahoja on ollut jaettavana tänä vuonna reilut sata miljoonaa euroa. Tällä hetkellä näyttää siltä, että korjaus- ja energia-avustuksiin olisi ensi vuonna käytettävissä rahaa ainakin saman verran, eli avustuksia on hyvin myönnettävissä.

– Valtion tavoitteena on avustusten myöntämisen kautta sekä ehkäistä ilmastonmuutosta että kehittää ikääntyvän Suo-

men asumisoloja. Tukea myönnetään erityisesti rakennusten energiatehokkuutta ja esteettömyyttä edistäviin hankkeisiin, mutta myös esimerkiksi sisäilmaa parantaviin suunnittelu- ja korjaustoimiin.

Uusimpana avustuksena on lokakuussa haettavaksi tullut avustus taloyhtiön siirtymiselle matalalämpöisen kaukolämmön piiriin.

ARA, Isännöintiliitto ja Kiinteistöliitto kannustavat taloyhtiöitä hyödyntämään tilaisuutta. Avustus voi tuoda merkittävää rahallista helpotusta korjaamiseen – esimerkiksi hissien jälkiasennuksiin on saatavissa avustusta jopa 45 prosenttia hankkeen kustannuksista.

Energian ja sähkön hinnan voimakas nousu ovat nostaneet talousasiat voimakkaasti esille myös taloyhtiöissä. Talvesta selviytymisen lisäksi taloyhtiön kannattaa pohtia nyt myös pidempiaikaisia ratkaisuja. Laajemmilla energiatehokkuustoimilla ja energiaremonteilla taloyhtiön lämmitys- ja sähkökuluihin voidaan saada helpotusta pitkällä aikavälillä.

Isännöintiliitto ja Kiinteistöliitto peräänkuuluttavat myös laajempaa yhteiskunnallista keskustelua taloyhtiöistä, jotka

eivät kykene korjaustoimia toteuttamaan. Osa taloyhtiöistä saattaa pudota kyydistä. – Hyvin hoidetut taloyhtiöt, jotka myös tekevät ilmastonmuutoksen vuoksi välttämättömiä energiatehokkuus- tai energiaremonttitoimia, säilyttävät arvonsa pitkälle tulevaisuuteen. Kannamme kuitenkin huolta erityisesti syrjäisempien seutujen taloyhtiöistä, joissa ongelmia kasaantuu: pankkien rahoitushanat ovat tiukassa, korjaustoimenpiteiden toteuttaminen takkuaa ja asunnoille ei meinaa löytyä ostajia. Nämä taloyhtiöt eivät ole myöskään avustusrahojen hyödyntäjien kärjessä, sanoo Kiinteistöliiton johtava asiantuntija Petri Pylsy

Isännöintiliitto ja Kiinteistöliitto ovat ehdottaneet valtion takauslainajärjestelmän uusimista niin, että se takaisi mahdollisuuden korjauksiin ainakin sellaisilla alueilla, joissa tullaan asumaan vielä 10–20 vuoden kuluttua.

– Vaikeuksissa olevien taloyhtiöiden tilanteeseen tarvitaan yhteiskunnallisia ratkaisuja. Samalla on tunnustettava, että kaikkea ei kannata korjata, vaan ratkaisuja pitää olla myös taloyhtiön saattohoitoon, sanoo Isännöintiliiton vaikuttamisja tutkimusjohtaja Tuomas Viljamaa

Turvallinen asuinyhteisö ja varautuminen

KIERTUE

2023–2024

Tervetuloa mukaan oppimaan turvallisuudesta ja varautumisesta. Kaikille avoimen ja maksuttoman kiertueen luennoitsijoina Kiinteistöliitto Keski-Suomen toiminnanjohtaja Hannu Mähönen ja Keski-Suomen Marttojen kotitalousasiantuntija Hanni Kuronen. Tapahtumissa on esillä myös havainnollistava Kotivara-näyttely sekä kahvitarjoilu.

Luennoilta saat vastaukset seuraaviin kysymyksiin:

• Mikä on taloyhtiön pelastussuunnitelma?

• Kuka taloyhtiössä vastaa väestönsuojelusta?

• Miten parantaa taloyhtiön taloudellista turvallisuutta?

• Saako taloyhtiöön asentaa kameravalvonnan?

• Millaisia vakuutuksia taloyhtiöllä tulee olla?

• Miten avainhallinnasta tulee huolehtia?

• Minne ilmoitan, jos olen huolissani naapuristani?

• Miten taloyhtiössä tulee huomioida tietosuoja ja kyberturvallisuus?

• Kenelle ARA myöntää asuntojen korjausavustuksia?

• Mikä on hyvä kotivara?

• Kuinka selviytyä sähköttä tai muussa häiriötilanteessa?

Koulutuksessa on aikaa keskustelulle osallistujia kiinnostavista aiheista.

Tapahtuman paikkakunnat: Jyväskylä 18.1., Äänekoski 8.3., Petäjävesi 19.4. ja Viitasaari 10.5. sekä Teams-luento 7.2.2023. Kiertue jatkuu aina kevääseen 2024 saakka.

Katso aikataulu ja ilmoittaudu mukaan tapahtumakalenterissa: keski-suomi.kiinteistoliitto.fi/tapahtumat/

Oletko kiinnostunut järjestämään yhteistä toimintaa omalle yhteisöllesi esim. taloyhtiölle (min. 10 hlöä)? Tarjolla on mm. luentoja, villiyrttiretkiä sekä Kokkisota- ja nyyttikestit -ruokakursseja Kotivarasta. Kysy lisää: hanni.kuronen@martat.fi, 050 5120073.

Martat

Ilmastonmuutos vaikuttaa jokaiseen kodinomistajaan Suomessa

Ilmastonmuutos on totisinta totta. Sen mukanaan tuomia vaikutuksia on vaikea ennustaa, mutta varmaa on, että ilmastonmuutos ja sään ääri-ilmiöiden lisääntyminen vaikuttavat myös suomalaisten taloyhtiöiden arkeen. Mitä enemmän ilmasto lämpenee, sitä enemmän ja suurempia muutoksia tulee eteen.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät jo nyt: Ennätyslämpötiloja mitataan vuosittain Suomessa ja maailmalla. Menneen kesän arvioidaan olleen Euroopassa kuivin 500 vuoteen, mistä kertoo sekin, että maanosan suurimpien jokien joukkoon lukeutuvat Rein ja Loire kuivuivat. Samalla metsäpalot riehuivat ympäri Eurooppaa. Tällaiset ilmiöt lisääntyvät ja myös Suomessa on syytä ennakoida tulevia muutoksia.

Asiantuntijat arvioivat, että ilmastonmuutoksen pahimmat haitat pystytään pitämään kurissa, jos lämpeneminen saadaan rajoitettua 1,5 asteeseen. Olemme nyt noin 1,1 asteessa. Maailman johtavan ilmastonmuutoksen asiantuntijatahon, kansainvälisen ilmastopaneelin, arvion mukaan ylitämme 1,5 asteen rajan 2030-luvun alkupuolella, ellemme hillitse lämpenemistä nopeammin.

Vaikka tavoite enintään 1,5 asteen lämpenemisestä saavutettaisiin, joudumme joka tapauksessa sopeutumaan osaan haitoista. Porottavat kesät sekä loskaiset talvet ovat jo täällä.

Pienistä asioista ei ole kyse. Polttavat helteet ovat eittämättä tukalia, mutta myös vaarallisia monelle, etenkin ikääntyneille ja vaikeasti sairaille. Sään arvaamattomuus tekee maatalouden harjoittamisesta entistä vaikeampaa. Jokien kuivuminen hidastaa tavarankuljetuksia. Metsäpalot asettavat niin ihmiset, eläimet kuin rakennukset vaaraan. Kesästä nauttiminen vesistöjen äärellä vaikeutuu, kun sinilevän määrä kasvaa.

Suomalaisille huono uutinen on sekin, että ilmasto lämpenee pohjoisessa muuta maapalloa nopeammin. Siksi ilmastonmuutosta on hillittävä ja sen haittoihin on varauduttava hyvissä ajoin. Rakennusten

ja niiden osien elinkaaret ovat pitkiä. Siksi uudis-, lisä- ja korjausrakentamisessa tulee huomioida nykyisten olosuhteiden lisäksi myös olosuhteet pitkälle tulevaisuuteen.

Sään ääri-ilmiöt koettelevat rakennuskantaa ja kukkaroa Miten ilmastonmuutos vaikuttaa juuri suomalaisiin taloyhtiöihin? Merkittävin vaikutus on sademäärien, kosteuden ja tulvien lisääntyminen. Samalla talvimyrskyt muuttavat muotonsa lumesta vedeksi.

Tämä asettaa rakennuskannalle merkittävän haasteen ja lisää homevaurioiden riskiä tuntuvasti. Jatkossa rakennetun ympäristön tulee käsitellä hulevesiä tehokkaammin ja rakennusten tulee kestää kosteutta nykyistä paremmin. Lämpiminä jaksoina asuntojen lämpötilat nousevat tukaliksi ilman koneellista viilennystä ja voimistuva UV-säteily rapauttaa seiniä.

Koti on yleensä ihmisen arvokkain sijoitus. Siksi sen arvon säilymisestä kannattaa huolehtia. Sään ääri-ilmiöihin varautuminen onkin osa vastuullista kiinteistönpitoa. Varautuminen toki maksaa, mutta niin maksaa vahinkojen korjaaminen jälkikä-

n TEKSTI: JANNE SALAKKA n KUVAT: KIINTEISTÖLIITTO

Janne Salakka on Suomen Kiinteistöliiton yhteiskuntasuhdepäällikkö. Hän työskentelee Kiinteistöliiton edunvalvonnan ja vaikuttamisen parissa.

teen. Kun ilmastonmuutokseen varautuminen tehdään suunnitelmallisesti ja oikea-aikaisesti, kustannukset eivät kaadu kerralla syliin ja yllätyksiltä vältytään. Siksi jokaisen kodinomistajan kannattaa arvioida, mitkä riskit kasvavat juuri omassa taloyhtiössä sään ääri-ilmiöiden lisääntyessä.

Koska ilmaston muuttuessa osasta harvinaisista ja yllättävistä sääilmiöistä tulee tavanomaisia, voi myös syntyä tilanteita, joissa vakuutusyhtiö kieltäytyy korvaamasta sellaisia vahinkoja, joihin taloyhtiön olisi pitänyt osata varautua. Tämäkin korostaa kodinomistajan vastuuta omaisuudestaan.

Samalla ilmastonmuutoksen hillitsemistä on syytä jatkaa: mitä enemmän annamme ilmaston lämmetä, sitä enemmän joudumme sopeutumaan – ja sitä kalliimmaksi haittojen torjuminen tulee.

Asumisesta suomalaisen isoimmat ilmastopäästöt

Noin 30–40 prosenttia suomalaisen hiilijalanjäljestä muodostuu asumisesta ja rakennuksissa kulutetaan noin 40 prosenttia kaikesta käytetystä energiasta. Asuminen onkin usein yksilön suurin yksittäinen pääs-

tölähde. Siksi Kiinteistöliitto on käynnistänyt Ilmastoviisas taloyhtiö -kiertueen, jossa vieraillaan yhdeksällä paikkakunnalla ympäri Suomen. Kiertueella kartoitetaan parhaita ilmastoviisaita tekoja yhdessä suomalaisten taloyhtiöiden kanssa.

Millainen sitten on ilmastoviisas taloyhtiö? Ilmastoviisas taloyhtiö hillitsee ilmastonmuutosta, jotta sen haitat jäisivät mahdollisimman pieniksi. Samalla tällainen taloyhtiö varautuu niihin haittoihin, joita ei onnistuta välttämään.

Noin 30–50 prosenttia asumisen päästöistä syntyy lämmityksestä. Siksi kiinteistön lämmitysratkaisulla on erityinen merkitys ilmastonmuutoksen torjunnassa. Saatavilla on iso määrä erilaisia päästöjä vähentäviä ratkaisuja, joista taloyhtiö voi valita asiantuntijan avulla itselleen toimivimman järjestelmän. Myös energiatehokkuutta voi parantaa monella tapaa, jotta lämpö ei karkaa harakoille.

Mikäli taloyhtiösi suunnittelee lämmitystaparemonttia, mutta liikkeelle lähteminen tuntuu vaikealta, suosittelen luettavaksi Arto Kemppaisen Taloyhtiön energiatehokkaat lämmitysratkaisut (2021)

-teosta, jonka voi hankkia itselleen Kiinteistömedian verkkosivuilta.

Ilmastoviisaassa taloyhtiössä on ajan tasalla oleva kunnossapitosuunnitelma, käytössä huoltokirja ja kulutusseuranta sekä tavoitteet energian- ja vedenkulutukselle. Se myös viestii asukkaille arjen energiaasioista. Kannattaa myös tarkistaa, että jo nykyiset puitteet ovat kunnossa: esimerkiksi ikkunat ja ovet on oikein tiivistetty, lämmitysjärjestelmä toimii suunnitellusti ja käyttövesiverkoston painetaso on kohdillaan. Useasti nykyratkaisujen ja säätöjen kuntoon laittamisella saadaan aikaan 10–15 prosentin säästö energiankulutuksessa.

Hyvä uutinen tässä kaikessa on se, että tarvittavat ratkaisut ovat jo olemassa. Samoin voimme olla tyytyväisiä siihen, että me suomalaiset ymmärrämme varautumisen arvon. Monissa taloyhtiöissä onkin jo aloitettu toimet niin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja haittoihin varautumiseksi.

▶ Ilmastoviisas taloyhtiö -kiertue saapuu Jyväskylään 22.2.2023

▶ Lisätietoja: kiinteistoliitto.fi/ilmastoviisastaloyhtio

Miten toimit sähkökatkon aikana?

Suomalaisia kehotetaan varautumaan sähköpulaan ensi talvena. Suunnitellut, noin kahden tunnin sähkökatkot ovat mahdollisia ja niistä tiedotetaan ennakkoon. Sähkökatkon koittaessa toimi seuraavasti:

1Sammuta päällä olleet sähkölaitteet, liesi, uuni ja sauna, ettei synny tulipalon vaaraa sähkön palautuessa. Jätä yksi valaisin päälle niin huomaat, milloin sähköt palaavat.

2

3

Vältä pakastimen ja jääkaapin avaamista tarpeettomasti. Jos sähkökatko pitkittyy, käytä ensin jääkaapissa säilytettävät ruoat.

Vältä veden käyttöä. Veden tulo voi lakata joko saman tien tai myöhemmin. Veden lämpötila voi vaihdella ja hanasta voi tulla hyvin kuumaa vettä.

4Jos poltat katkon aikana kynttilöitä, huolehdi, että ne ovat palamattomalla alustalla, ja että niitä ei jätetä ilman valvontaa.

5Viemäröinti toimii katkon aikana vain osittain. Vältä wc-pöntön huuhtelua ja muutenkin veden laskemista viemäriin, sillä viemäri voi tukkeutua ja tulvia yli.

6Seuraa sähkölaitoksen ja viranomaisten tiedotusta ja ohjeita.

säästöt siivouskustannuksissa

bB 2. krs 40100 Jyväskylä 020 754 5130 toimisto@janlex.fi www.janlex.fi

SOPIVIA KOULUTUKSIAMME

ASUINKIINTEISTÖN TURVALLISUUSHENKILÖSTÖN KOULUTUS

Asuinkiinteistöjen vapaaehtoisille turvallisuushenkilöille, hallitusten ja asukastoimikuntien jäsenille, isännöitsijöille ja kiinteistönhoitajille •

VÄESTÖNSUOJAN HOITAJAN KURSSI S1 ja K-luokan väestönsuojan hoitajille tai tehtävään haluaville sekä heidän varahenkilöilleen. Kurssi soveltuu myös isännöitsijöille. • HÄTÄENSIAPU JA ALKUSAMMUTUS Koulutus soveltuu kaikille kansalaisille asuintavasta riippumatta.

Kysy tarjousta: toimisto@ksliitto.fi tai toimisto@kespe.fi Toimistosihteeri Minna Hämäläinen puh. 050 358 1824 minna.hamalainen@ksliitto.fi tai minna.hamalainen@kespe.fi

ISÄNNÖINTIPALVELU

n LVI-ASENNUSLIIKKEITÄ

Onko uusi kumppani haussa?

LVI-asennus, -huolto ja korjaustyöt, linjasaneeraukset Lekatie 1, 40320 Jyväskylä

Vapaudenkatu 40- 42, 40100 Jyväskylä. Puh. 010 778 6700 www.isannointijyvaskyla.fi, asiakaspalvelu@jklkp.fi

LASITUSLIIKKEITÄ

JYVÄSKYLÄN LASIHUOLTO OY

Tapionkatu 4, 40100 Jyväskylä

• lasit, eristyslasit, turvalasit, peilit

• ikkuna-ja ovilasien korjaukset

• sisustuslasit ja -peilit

• autojen ja työkoneiden lasitukset

• lasituslistat, alumiinilistat

n PESULAKONEITA JA HUOLTOA n TILINTARKASTUKSIA

n RAKENNESUUNNITTELUA, SISÄILMA- JA KUNTOTUTKIMUKSIA

Jäsenpalvelut käytössäsi

Kiinteistöliiton jäsenkorttisovellus on uudistunut

Uutta jäsenkorttia käytetään nyt samoilla käyttäjätunnuksilla kuin Kiinteistöliiton jäsensivuja. Jos et ole vielä rekisteröitynyt jäsensivujen käyttäjäksi tai salasana on unohtunut, siirry osoitteeseen https://www.kiinteistoliitto.fi/jasensivut.

Jäsenkortin kautta pääset suoraan lukemaan Kiinteistöliiton jäsensivujen sisältöä. Näin käytössäsi on jäsensivujen monipuolinen sisältö silloin, kun sitä tarvitset.

Jäsenkortissa näet Kiinteistöliiton neuvontapalveluiden aukioloajat ja voit helposti soittaa niihin suoraan jäsenkortista. Voit myös varata neuvonta-ajan lakineuvontaan tai energianeuvontaan.

Jäsenkortissa näet myös tulossa olevat koulutukset ja muut tapahtumat ja niiden tarkemmat kuvaukset, pystyt ilmoittautumaan niihin ja lisäämään tapahtuman omaan kalenteriisi.

Jäsenkortin kautta pystyt myös tarkistamaan ja päivittämään omat tietosi Kiinteistöliiton jäsenrekisterissä.

Jäsenkortissa kerrotaan myös voimassa olevat valtakunnalliset ja oman yhdistyksemme jäsenedut. ▶ kiinteistoliitto.fi/jasenkortti

Maksuttomat asiantuntijoiden palvelut hallitukselle, isännöitsijälle, tilin- ja toiminnantarkastajille.

TULEVAT TAPAHTUMAT

WEBINAARIT

19.1. Isännöinnin ostaminen ja hyvä hallintatapa 26.1. Muuttunut yhtiökokoussääntely ja etäosallistuminen 2.2. Kunnossapitovastuut haltuun 7.2. Turvallinen asuinyhteisö ja varautuminen, kaikille avoin 27.2. Taloyhtiöiden edunvalvonta – kuinka Kiinteistöliitto vaikuttaa 7.3. Latauspisteistä päätöksenteko taloyhtiössä LÄHIKOULUTUS

Turvallinen asuinyhteisö ja varautuminen, kaikille avoin 18.1. Jyväskylä, 8.3. Äänekoski, 19.4. Petäjävesi, 10.5. Viitasaari

Taloyhtiön väestösuojan hoitajan kurssi, kaikille avoin Maksullinen, jäsenhinta 55 e/hlö (norm. 110 e) 18.1. Jyväskylä, 8.2. Jyväskylä Osakkaan oikeudet ja velvollisuudet, kaikille avoin 24.1 Osa 1, Jyväskylä, 31.1. Osa 2, Jyväskylä Ilmastoviisas taloyhtiö -kiertue, kaikille avoin 22.2. Jyväskylä, energiaratkaisujen mahdollisuudet taloyhtiöissä Hallitus ja asumisen arki 16.3. Jyväskylä

Tapahtumakalenteri ja ilmoittautuminen: ▶ keski-suomi.kiinteistoliitto.fi/tapahtumat Tallenteet ja aineistot ovat katsottavissa jäsensivuilla!

Toivotamme jäsenillemme ja yhteistyökumppaneillemme lämmintä joulumieltä sekä hyvää uutta vuotta!

Tänä jouluna ilahdutamme yksinäisiä vanhuksia kukkatervehdyksin Keuruun kotihoidon palvelun välityksellä.

TIEDOLLA JA TAIDOLLA JOHDETUSSA TALOYHTIÖSSÄ ON TURVALLISTA ASUA JA OMISTAA

OTA YHTEYTTÄ

Voit jättää meille kysymyksen, neuvontapyynnön tai palautetta milloin tahansa. Olemme sinuun yhteydessä kahden arkipäivän kuluessa toimiston aukioaikoina.

▶ keski-suomi.kiinteistoliitto.fi/yhteydenotto

JÄSENSIVUT

Taloyhtiön tietopankki 24/7. Rekisteröidy jäsensivujen käyttäjäksi taloyhtiösi jäsennumerolla ja sähköpostiosoitteellasi.

Tarkista jäsensivuilta, että taloyhtiön hallinnon tiedot ovat jäsenrekisterissämme oikein. Siten varmistat, että oikeat henkilöt yhtiössäsi saavat jäsenpalvelut käyttöönsä.

▶ kiinteistoliitto.fi/jasensivut

JÄSENLEHDET

Keski-Suomen Kiinteistöviesti (4 nroa/v) postitetaan kaikille hallituksen jäsenille ja isännöitsijälle sekä Suomen Kiinteistölehti (10 nroa/v) puheenjohtajalle. Lehtien verkkoversiot ovat kaikkien luettavissa jäsensivuilla.

JÄSENKIRJE

Jäsenkirje lähetetään sähköpostilla kuukausittain. Siinä kerromme tärkeimmät ajankohtaiset asiat taloyhtiölle ja tulevat tapahtumat.

JÄSENKORTTI

Puhelimen sovellus helpottaa jäsenpalveluiden käyttöä. Sovelluksen avulla voit soittaa suoraan neuvontapalveluihin, ilmoittautua tapahtumiin, ja päivittää omat tietosi.

Asenna Kiinteistöliiton jäsenkortti -sovellus puhelimesi omasta sovelluskaupasta.

ME NEUVOMME SINUA

Paikallinen neuvonta

Hannu Mähönen, toiminnanjohtaja 045 110 6333 (ma–pe 9–16) Sepänkatu 4 C, Jyväskylä hannu.mahonen@kiinteistoliitto.fi

Jäsenyysasiat

Tarja Båga, järjestöassistentti 045 208 6560 (ma–pe 9–16) tarja.baga@kiinteistoliitto.fi

Lakineuvonta

10 asiantuntijaa 09 1667 6300 (ma–to 9–15, pe 10–15) ajanvaraus.kiinteistoliitto.fi/lakineuvonta

Korjaus- ja tekninen neuvonta

3 asiantuntijaa 09 1667 6311 (ti–to 9–12)

Talous- ja veroneuvonta

2 asiantuntijaa 09 1667 6369 (ma–to 9–12)

Energianeuvonta

1 asiantuntija ajanvaraus.kiinteistoliitto.fi/energianeuvonta