Kiinteistoliitto Pohjois-Suomen Jäsenlehti 3/2022

Taloyhtiöpäivä

Hei,

Julkaisija

Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Kiinteistöliitto Meri-Lappi Kirkkokatu 53 90100 OULU Puh. 040 485 4311 pohjois-suomi.kiinteistoliitto.fi pohjois-suomi@kiinteistoliitto.fi

Kustantaja PSKY Palvelu Oy Kirkkokatu 53 90100 Oulu

Päätoimittaja Johanna Laitala 040 149 8398 johanna.laitala@kiinteistoliitto.fi

LÄHETÄ MEILLE JUTTUVINKKI!

Toimitussihteeri Merja Kokko 040 485 4311 merja.kokko@ kiinteistoliitto.fi

Taitto, ilmoitusaineistot PunaMusta Oy Taitto: Studio Matjas Puh. 0400 193257

Ilmoitusmarkkinointi Mediatoimisto Dorimedia Leena Kolehmainen-Naaralainen Puh. 041 501 9902

Painopaikka PunaMusta Oy

Osoitelähde Kiinteistöliitto Pohjois-Suomen jäsen- ja sidosryhmärekisteri Kiinteistöliitto Meri-Lapin jäsenrekisteri

Jakelu Kiinteistöliitto Pohjois-Suomen jäsenyhtiöiden hallituksen jäsenet ja isännöitsijät sekä sidosryhmät Kiinteistöliitto Meri-Lapin jäsenyhtiöiden hallituksen puheenjohtajat ja isännöitsijät

Osoitteenmuutokset Puh. 040 485 4311 pohjois-suomi@kiinteistoliitto.fi

ISSN 2323-6485 (painettu) ISSN 2323-6493 (verkkojulkaisu)

Ilmestymisviikot 7,21,38,50 Aineistoviikot 4,18,35,47

Pääkirjoitus 4

Hallitus bloggaa

Hei, me hankimme palveluita Muuttunut yhtiökokoussääntely haltuun Oikein toimiva lämmönjakolaitteisto säästää rahaa ja energiaa

Yhtiö ja isännöitsijä sinuiksi Tiesitkö, että Ralan yrityshausta löydät pätevät ammattilaiset Korjausrakentamisen laatu - Miten taloyhtiö voi vaikuttaa Tiedätkö mistä taloyhtiösi on tulossa ja minne se on menossa Kysy - me vastaamme 26 Taloyhtiö palveluita hankkimassa teemana syksyn Pohjois-Suomen Taloyhtiöpäivä 2022 -tapahtumassa 28

Energiansäästövinkkejä 29 Tapahtumakalenteri, jäsenpalvelut 30 Palveluhakemisto, kannatusjäsenet 31

KANSI: MINNA IMMONEN

Pääkirjoitus

KUNTIEN ENERGIAYHTEISÖISTÄ - MUUTAMA AJATUS MYÖS ISÄNNÖINNISTÄ

Kesää ei valitettavasti ole enää jäljellä. Kesäihmisestä tilanne tuntuu ajatukset seisauttavalta ja kevät kovin kaukaiselta.

Energian hinta vaikuttaa asumis kustannuksiin. Elokuussa Kiinteistö liiton pääekonomisti Jukka Kero ker toi, että asumismenot kasvavat tänä ja ensi vuonna merkittävästi suhtees sa kotitalouksien käytettävissä oleviin tuloihin juuri energian jyrkän kallistu misen vuoksi. Erittäin hyvä huomio oli myös viesti kunnille, että nyt ei ole aika isoille tuottotavoitteille kuntien energiayhtiöistä.

Motiva aloittaa astetta alemmasenergiansäästökampanjan 10.10. Kam panjan tavoitteena on kannustaa meitä kaikkia säästämään energiaa, konk reettisia tekoja tarvitaan jokaiselta suomalaiselta.

Asiaa isännöinnistä

Isännöitsijä – renkikö? No ei kai. Par haimmillaan isännöitsijä on taloyhtiön kumppani, mielestäni tärkeä sellainen. Toinen ääripää on isännöitsijä, joka ei tuota lisäarvoa taloyhtiölle, parhaim millaan vain tukon harmaita hiuksia hallitukselle. Jos teillä on hyvä isän nöitsijä, pitäkää hänestä kiinni.

Isännöitsijät vaihtuvat toisinaan turhan usein. Jos taloyhtiön hallitus joutuu jo kolmannen isännöitsijän pe rehdyttämään taloyhtiöön vuoden ai kana, onhan se melkoinen urakka hal litukselle. Yhteistyön ja luottamuksen rakentaminen vie aina oman aikansa, mutta alkutaipaleeseen kannattaa satsa ta. Sopikaa toimintatavoista ja perehty kää isännöintisopimuksen sisältöön. Jos on aika reklamoinnille, palaute kannat taa antaa heti, jotta toisella on mahdolli suus nohevoitua.

Isännöitsijän tulee toimia hallituk sen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Jos tilanne kääntyy päin vastaiseksi tai isännöinti on huonoa, sil loin on kehityskeskustelun paikka ja ti lanteen niin vaatiessa, tulee taloyhtiölle etsiä uusi isännöitsijä.

Isännöitsijän rooli on taloyhtiössä keskeinen. On hyvä muistaa, että ylin päätösvalta taloyhtiössä on yhtiöko kouksella. Yhtiökokouksen valitsemal la hallituksella on tehtävänä huolehtia taloyhtiön hallinnosta ja toiminnan asi anmukaisesta järjestämisestä. Taloyh tiöllä on oltava isännöitsijä, jos yhtiöjär jestys niin määrää tai yhtiökokous on siitä päättänyt. Aivan pienimmillä talo yhtiöillä ei välttämättä ole isännöitsijää lainkaan tai asukkaista joku hoitaa isän nöintitehtäviä. Kiinteistöliitto PohjoisSuomen taloyhtiöjäsenistä noin 3 %:ssa on enää oto-isännöitsijä.

Muistathan, että olemme apunasi, myös isännöinnin ostamisessa. Jossain vaiheessa voitaisiin pohtia yhdessä, mi ten me voisimme vaikuttaa isännöin tialan vetovoiman lisäämiseen ja siihen, että toimijat pysyvät myös alalla, var sinkin ne, joilla on asenne kohdallaan. Taloyhtiöt tarvitsevat tekijöitä jatkossa kin kiinteistönpidon, talouden ja päivit täisen hallinnon hoitamiseen.

Tapaamisiin viimeistään taloyh tiöpäivässä Oulussa ja ilman muuta myös muissa tapahtumissamme! •

Johanna Laitala toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Po hjois-Suomi 040 149 8398 johanna.laitala@kiinteistoliitto.fi linkedin.com/in/johanna-laitala-519647b7/ facebook.com/kiinteistoliittopohjoissuomi instagram.com/kiinteistoliitto_ps

MITÄ VASTIKKEELLA SAA?

ASOy Myllyojalla tehtiin 2021–22 useita mittavia korjaustöi tä. Vaikka yhtiö on hyvin hoi dettu ja vakavarainen, oli korjausvelkaa kertynyt. Koska yhtiön vanhan lainan maksut loppuvat vasta 2024, voi rahoi tussumma olla raskas hoitaa.

Tästä heräsi pohdintaa dynaami sesta rahoituksesta kankeuden tilal le. Tilaa voisi olla uusillekin ideoille, pankkien jo harrastamien käänteisten lainojen ohella.

Kun osakehuoneisto tai kesämök ki ovat lähestulkoon ainoa ikääntyvän väestönosan säästövarallisuus ja eläke turva kapeiden eläkkeiden ja leikatun indeksin takia, heitän idean keskuste luun, josko rahoittajat sen vaarallisena alas ampuvat.

Vanhempi asuntokanta menettää trendinomaisesti reaaliarvoaan, jolloin elämisen säästöä on kasvatettava kor jaustarpeiden rahoittamiseksi.

Varsinkin kaupunkien vanhempien kerrostaloasuntojen omistajat kärsivät taitamattomasti hoidettujen asuntoyh tiöiden suurista kunnossapitoveloista, jotka peruskorjausten lauetessa yhtä aikaisesti on pakko jotenkin rahoittaa. Paikkakunnasta riippuen tässä on jo havaittu nihkeyttä ja rajoituksia pank kirahoituksessa. Väestön muutto etelän rintamaille kärjistää tilannetta omai suusarvojen osalta pohjoisessa.

Linjauusinnat, julkisivuremon tit, viemärisukitukset, kattoremon tit ja pihojen kunnostus puhumatta kaan uusista varustelutarpeista kuten

sähkönlataus tai oman sähkön tuotanto odottavat rahoitustaan.

Toinen kehityssuunta on näkyvissä arvokkaimmilla paikoilla, joissa koko naisia, vielä täydessä käyttöiässä ole via suuriakin kerrostaloja korvataan sumeilematta upouusilla toimisto- ja asuntokomplekseilla. Kalliiksi käy!

Ainahan jollain on tähänkin varaa, vaikka olisi mahdollista rakentaa hal vemminkin. Jos korjauksen ja varustelun taso yltää samaan lopputulokseen, voit toa syntyisi ajallisesti, kun säästetään pe rustamisen ja runkovaiheen viiveet.

Ikääntyvä väestönosa tarvii palve lua omalle kotiovelle asti, ääritapauksi na kotisairaanhoito, avohoito ja tuettu asuminen, mutta jo palvelutaloratkai su on monelle liian kallis. Lisäksi omas sa kodissa halutaan asua mahdollisim man pitkään.

Asuntoyhtiöissä rahoitusvastik keen iskiessä pahasti päälle, riippuen kunnossapitovelan koosta, voisi uusi velanhoito- tai vastikkeiden rahoitusrat kaisu tarjota hengitystilaa, jos säästet tyä nettovarallisuutta olisi mahdollista muuttaa maksuvälineeksi, itse omistusja hallintaoikeuteen heti kajoamatta.

Tämä tapahtuisi myymällä talo yhtiön remonttien rahoitusvastikevas tuita eteenpäin ja myöntämällä esim. rahoittajan osakekohtainen privilegi oitu ja tasomääritelty lunastusoikeus asunto-osakkeisiin, omistuksen muu ten normaalisti esim. kuolemantapauk sessa siirtyessä perintöoikeuden kautta seuraaville.

Syntyisi rahoitusosakeyhtiö, jon ka tehtävänä olisi pitää asuntojen va rustelu kilpailukykyisenä ja rahoittaa tarpeellinen ylläpitokorjaus ja vanhus asumiseen liittyvä erikoisvarustelu.

Rahoitusyhtiö tarjoaisi myös van henevan asujaimiston palveluja tuot tavan yhteistyökumppanin mukaan tulon rahoitukseen, kohdennettuihin osakesiirtoihin ja hajautetun palvelun tuotantoon esim. Caritas, Esperi, pan kit ja vakuutusyhtiöt. Seinien sijasta investoitaisiin palvelumarkkinaan.

Ratkaisu jouduttaisi kehitystä pal velutalomallin suuntaan ja loisi talou dellista lisäturvaa ja omaa päätösvaltaa vanhemmalle asukaskunnalle.

Jatkokysymysten listassa nousee esiin investorien kiinnostus toimin nalliseen yhteistyöhön ja yhtiömuoto sijoittajille.

Asuntojen varustelutaso pitää olla laadukas ja turvallinen. Samalla pitäisi selvittää tonttien lisärakennusoikeus. Asuntojen elinkaari jatkuisi pitämällä ne jatkuvasti priimakunnossa.

Suunnattu markkinointi painottai si vanhuuden turvaratkaisuja ja kotiin tuotuja korkeatasoisia hajapalveluja.

Osakkeiden arvon nousu toteutui si lunastuksissa.

Osakkeiden omistus vaihtuu ajan saatossa joka tapauksessa.

Lisäselvittämistä kaipaavat mah dolliset lupamenettelyt, osakeyhtiölain ja osakkaiden yhdenvertaiskohtelun puitteissa toimiminen sekä verotus ratkaisut.•

Jouni Kostama, Kiinteistöliitto Pohjois-Suomen hallituksen jäsen, DI, eMBA, HHJ, taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja

Riittääkö virta?

Riittääkö virta?

Latausinfran rakentaminen taloyhtiöihin on kuumentamassa niiden asennusmarkkinat. Meiltä saatte riippumatonta selvitysapua latausinfrahankkeen eri vaiheisiin. Ensimmäinen hankeaskel teilläkin on sähköverkkonne virtakapasiteetin kartoitus ja urakan reilu kilpailuttaminen.

Nyt on aika kartoittaa taloyhtiösi valmiudet sähköautojen latauspisteiden asentamiseen. Riippumatonta selvitysapua hankekartoitukseen ja ohjeita tarvittaviin toimenpiteisiin löytyy osoitteesta www.lataussähkö.fi. Sieltä voit ladata ilmaiset ohjeet lataushankkeenne toteuttamisen tueksi.

Voimme tulla myös kertomaan sähköautojen latauksen hankekuvioita hallitukselle tai yhtiökokoukseenne joko etänä tai paikan päälle.

Lataa ilmainen toimintaohje www.lataussähkö.fi sivuiltamme ja pane toimeksi. Voimme kertoa etäyhteydellä lataushankkeista taloyhtiönne hallitukselle ja yhtiökokouksessa.

www.latausähkö.fi | info@lataussahko.fi | 0400 861

www.latausähkö.fi | info@lataussahko.fi | 0400 861 978

HEI, ME HANKIMME

PALVELUITA

Minulla on valitettavan hyvässä muistissa ta paus, jossa tilaajan edustaja ilmoitti ole vansa tyytymätön saa tuun palveluun, joka ei hänen mielestään vastannut sitä mitä oli tilattu. Lakimiehenä kysyin, että millä tavalla teitte tilauksen, löytyy kö tarjouspyyntöä, jossa on tarkem min yksilöity, mitä ollaan tilaamas sa tai miten tarjouksessa on palvelu yksilöyty ja mitä sopimuksessa lu kee. Valitettavasti vastauksen perus teella jouduin toteamaan, ettei mis tään asiakirjasta käynyt selvästi ilmi, mitä oli tilattu, tarjottu ja mistä lop pujen lopuksi oli sovittu. Jouduin vas taamaan, että jos olette tyytymättömiä

Mitä tarvitaan, mitä halutaan?

Aina kun ollaan palvelua hankkimas sa, kannattaa aloittaa sitä, että pohdi taan, mitä me tarvitsemme ja mitä me haluamme. Tarjouksia pyydetään vä lillä jopa pohtimatta, millaista palvelua taloyhtiössä halutaan ja tarvitaan. Täl löin sopimuskumppaniehdokkaille an netaan ikään kuin mahdollisuus tarjota mitä tahansa, eikä taloyhtiössä kukaan välttämättä edes ymmärrä tarjouksen sisältöä. Se voi sisältää kaikenlaista, mitä taloyhtiö ei oikeasti tarvitse.

Lisäksi saatuja tarjouksia voi olla mahdotonta vertailla, jos tarjouspyyn nössä ei ole yksilöity mitä oikeasti ha lutaan ja tarjoukset on laadittu tarjous pyynnön pohjalta. Taloyhtiön on erittäin hankalaa arvioida ja päättää, mikä tarjo us vastaa parhaiten taloyhtiön tarvetta ja olisi kokonaisharkinnassa paras.

Kun taloyhtiössä on ratkaistu, mitä halutaan, kannattaa laatia kirjalli

Petri Pylsy

nen tarjouspyyntö, jossa avataan mah dollisimman tarkasti mitä ollaan tilaa massa. Tarjouspyyntöön siis kirjataan nimenomaan, mitä halutaan.

Kilpailutus ja neuvottelu Vaik kei taloyhtiötä sido laki julkisista han kinnoista, eikä taloyhtiöllä ole vel vollisuutta kilpailuttaa tai noudattaa kilpailutuslainsäädäntöä kilpailutuk sessa, on selvää, että hankinnat kan nattaa kilpailuttaa. Pyydetään siis kir jalliset tarjoukset, jotka tulee antaa tarjouspyynnön perusteella ja joiden tulee vastata pyynnössä esitettyä. Tar jouspyynnössä asetetaan myös määrä aika tarjousten antamiselle.

Tämän jälkeen on mahdollisten neuvottelujen aika. Mitä ns. pienempi palvelu, joka on kyseessä, sitä useam min huomaan, että neuvottelut halu taan jättää väliin. Kun pitää mielessä, että neuvottelun tärkein tehtävä on var mistaa, että tarjouksen antaja on ym märtänyt tarjouspyynnön, näkisin että neuvottelu tai ainakin keskustelu tar jouksen sisällöstä on paikallaan. Näin saadaan varmistettua, että tilaajalla ja palveluntarjoajalla on sama käsitys palvelusta.

KUVA:LINDA LIPPONEN

Varsinkin, jos tarjous joltain osin poikke aa tarjouspyynnöstä, mutta tarjouksen antaja muuten on taloyhtiön kannalta hyvä ja sopi va, kannattaa tähän poikkeamaan ehdotto masti palata neuvottelussa tarjouksen antajan kanssa ja ratkaista poikkeaman merkitys sopi muksen kannalta. Se mitä poikkeamaan liitty en sovitaan, kannattaa selvästi dokumentoida neuvotteluun liittyvässä pöytäkirjassa.

Kirjallinen sopimus Vaikka juridisesti so pimus syntyy, kun saatuun tarjoukseen vasta taan myöntävästi, on sekä taloyhtiön että pal veluntarjoajan edun mukaista tehdä sopimus. Taloyhtiön tulee jo tarjouspyyntöön kirjata maininta siitä, että sitova sopimus syntyy vas ta kirjallisen sopimuksen allekirjoittamisella.

Palveluun liittyviin yksityiskohtiin on hyvä palata ja kannattaa varmistaa, että kir jaukset ovat sen mukaiset, mitä ollaan tilaa massa ja että ne vastaavat sitä palvelua, mitä taloyhtiö haluaa ja tarvitsee. On erittäin hyvä, että taloyhtiössä on harkittu mitä tarvitaan ja taloyhtiössä tunnetaan ja tiedetään sopimuk sen sisältö. Yksi hallituksen tärkeimpiä tehtä viä on valvoa, että sopimus toteutuu nimen omaan sen mukaisesti mitä on sovittu. Mikäli palvelutarjoajan toiminnassa huomataan puutteita, voidaan reklamoida. Reklamaatio kannattaa tehdä viipymättä. Jos erimielisyyttä syntyy siitä, vastaako palvelua sovittua, pala taan sopimukseen ja tarvittaessa hankintapro sessiin ja arvioidaan sen pohjalta, pystytäänkö virhettä palvelussa näyttämään toteen.

Mitä me opimmekaan? Ensinnäkin halu an, että ymmärrätte, että hallituksen jäsenenä teidän ei tarvitse olla kiinteistöalan palvelui den osto-osaajia. Tärkeintä on, että hankin taprosessi hoidetaan huolellisesti ihan alusta lähtien, eli siitä lähtien, että pohditaan, mitä halutaan ja mitä tarvitaan ja hankitaan sen mukaiset palvelut. Palvelua hankittaessa on tärkeää huolehtia siitä, että sopimukseen kir jataan tarkasti, mitä taloyhtiö tilaa. On myös tärkeää tuntea sopimuksen sisältö.•

Sopii myös pieniin taloyhtiöihin Muovipakkauksille mukautuva

Kierrätä kaikkia 7 jätelajia

Molok mukautuu uuteen jätelakiin

Ota yhteyttä alueesi Molok-asiantuntijaan ja varaa ilmainen kartoituskäynti Harri Leppänen 040 5658 183 / harri.leppanen@molok.com

Uudesta jätelaista ja ratkaisuista blogissamme www.molok.com/ /blogi/ajantasainen-jatelaki

MUUTTUNUT YHTIÖKOKOUSSÄÄNTELY HALTUUN

Asunto-osakeyhtiölaki on jo pitkään mahdollistanut etäosallistumiskeinojen käytön yhtiökokousten pidossa. Ennen koronapandemiaa näiden keinojen käyttö oli jäänyt lähes kokonaan hyödyntämättä. Korona-aikana etäosallistumisen työkalut tarjosivat välttämättömän keinon pitää yhtiökokoukset erilaisten kokoontumiseen vaikuttavien rajoitusten jatkuvasti muuttuessa. Koronapandemian aikana saavutettujen kokemusten perusteella lakia päädyttiin muuttamaan. Taloyhtiöiden tulee huomioida 11.7.2022 voimaan tullut sääntely yhtiökokousten pidossa .

Varaudu hybridikokoukseen Hallitus käytän nössä päättää, missä muodossa yhtiökokous pidetään, huomioiden mahdolliset yhtiöjärjes tysmääräykset. Perinteisen, koko uspaikalla tapahtuvan yhtiökoko uksen järjestämistä harkitessaan hallituksen on oltava yli 30 osa kehuoneiston yhtiöissä tarkkana. 1/10 osakekannasta omistavilla on oikeus vaatia etäosallistumisoike utta yhtiökokoukseen. Oikeutta on vaadittava hallitukselta kirjallisesti niin hyvissä ajoin, että se voidaan sisällyttää kokouskutsuun. Pienem missä yhtiöissä velvollisuutta etä

osallistumisen järjestämiseen ei ole, vaan hallitus voi vapaaehtoisesti päättää hybridikokouksesta. Etä osallistuminen voi tapahtua postin, tietoliikenneyhteyden tai teknisen apuvälineen avulla ja hallitus päät tää etäosallistumisen keinon.

Etäkokous mahdollinen Nykyinen laki mahdollistaa jopa etäkokouksen eli pelkän virtuaalikokouksen pidon. Etäkokouksen pitämiseksi on yhtiön yhtiöjärjestystä kuitenkin ensin muu tettava mahdollistamaan etäkokouk sen pito. Tälle muutokselle on saatava lähtökohtaisesti 2/3 määräenemmis tön kannatus. Etäkokouksia käyttöön ottavissa yhtiöissä on myös huomioi

tava osakasvähemmistön suoja. 1/10 osakekannasta omistavilla on oikeus vaatia osallistumista yhtiökokoukseen perinteisellä kokouspaikalla. Oikeutta on vaadittava kirjallisesti hallituksel ta niin hyvissä ajoin, että se voidaan sisällyttää kokouskutsuun. Tätä osa kasvähemmistön oikeutta ei ole sidot tu yhtiön kokoon, eli se koskee kaiken kokoisia taloyhtiöitä.

Muutoksia kokousten pitoon Laki muutos toi mukanaan muitakin muu toksia yhtiökokoussääntelyyn. Vähin tään 30 osakehuoneiston yhtiö voi ottaa sitovan ennakkoilmoittautumisen käyt töön tietoliikenneyhteyden ja teknisen apuvälineen avulla tapahtuvan osal

Teksti: Jenni Hupli, lakiasianjohtaja, Kiinteistöliitto

listumisen osalta. Edellytyksenä on, että ennakkoilmoittautumisen sitovuu desta ilmoitetaan kokouskutsussa. Pie nemmissäkin yhtiöissä ennakkoilmoit tautumista voidaan käyttää, mutta se on laadultaan ohjeellinen. yhtiökokouksen puheen johtajalla on oikeus päättää yhtiökoko uksen keskeyttämisestä ja jatkamisesta neljän viikon kuluessa. Puheenjoh tajan keskeytysoikeus liittyy yhtiön tietoliikenneyhteyden tai yhtiön ko kouksen järjestämiseen käyttämän

Sukitus on kustannustehokas vaihtoehto ja se sovel tuu kaikille putkimateriaaleille. Väliaikaisviemäröin

Sukitus on kustannustehokas vaihtoehto ja se sovel

Sukitus on kustannustehokas vaihtoehto ja se sovel tuu kaikille putkimateriaaleille. Väliaikaisviemäröin nin ansiosta normaali arki saa jatkua ja pintaraken

Sukitus on kustannustehokas vaihtoehto ja se sovel tuu kaikille putkimateriaaleille. Väliaikaisviemäröin

Sukitus on kustannustehokas tuu kaikille putkimateriaaleille. nin ansiosta normaali arki saa teet säilyvät asunnoissa ehjinä.

Sukitus on kustannustehokas vaihtoehto ja se sovel tuu kaikille putkimateriaaleille. Väliaikaisviemäröin

Sukitus on kustannustehokas vaihtoehto ja se sovel tuu kaikille putkimateriaaleille. Väliaikaisviemäröin nin ansiosta normaali arki saa jatkua ja pintaraken

Sukitus on kustannustehokas vaihtoehto ja se sovel tuu kaikille putkimateriaaleille. Väliaikaisviemäröin

Sukitus on kustannustehokas vaihtoehto tuu kaikille putkimateriaaleille. Väliaikaisviemäröin nin ansiosta normaali arki saa jatkua

Säästä aikaa, rahaa ja asukkaiden hermoja! Laita

muun teknisen apuvälineen toimin tahäiriöihin. Keskeytys ja mahdolli nen jatkamisen ajankohta ja osallistu miseen mahdollisesti tarvittava uusi tekninen toteutus on saatettava hy vissä ajoin ennen kokouksen jatkamis ta niiden osakkeenomistajien tietoon, joilla oli oikeus osallistua kokoukseen keskeytyshetkellä. Osaksi yhtiökokousarkea on otet tava myös osakeluettelotietoja koske va muutos. Kokouksen aikana yhtiö kokoukseen osallistuvien osakkaiden

nähtävänä olevat osakeluettelotiedot on tietosuoja- ja turvasyistä rajattava koskemaan vain osakkaan nimeä, ko tikuntaa, osakkeiden lukumäärää osa kelajeittain ja mahdollisesti muita eroja osakkeiden tuottamissa oikeuksissa ja velvollisuuksissa. Osoite- ja syntymäai katietoja ei tule pitää nähtävillä. •

Saimme teiltä paljon arvokasta avointa palautetta viime vuonna Kiinteistöliiton teettämän jäsentyytyväisyyskyselyn yhteydessä. Olemme nyt perehtyneet

Sisä- ja ulkotasoitukset Maalaukset

Sisä- ja ulkotasoitukset Rappaukset Maalaukset

0400 991 329 | www.arierikssonoy. Julkisivusaneeraukset parvekesaneeraukset

Sisä- ja ulkotasoitukset Rappaukset Maalaukset

0400 991 329 | www.arierikssonoy. Julkisivusaneeraukset Parvekesaneeraukset

DNA on asumisen avulias kumppani

DNA:lta saat kiinteän netin markkinajohtajan varmat ja nopeat yhteydet joka kodin tarpeisiin tänään ja tulevaisuudessa.

Oulun talousalueella paikallinen yhteyshenkilömme auttaa valitsemaan taloyhtiöön sopivimmat palvelut. Isännöitsijöitä ja taloyhtiöpäättäjiä palvelee Taloyhtiöpalvelun osaava joukko ammattilaisia, jotka varmista vat nopean ja luotettavan avun helposti yhdestä paikasta.

Tutustu myös DNA:n älylämmityspalvelu Wattiseen!

Energian hinta on huippulukemissa, joten kaikki keinot sen säästämiseksi ovat arvokkaita. Kotien energiankulutuksesta noin puolet muodostuu lämmityksestä. Wattinen voi pienentää lämmitys kuluja jopa 20 %. Kalliin energian aikana säästö on todella merkittävä!

Kaukolämmön lämmönjako laitteiston kunnossapito ja oikeanlainen käyttö säästää taloyhtiön kukkaroa. Kun laitteisto toimii kuten pitää, ei energiaa siirry harakoil le. Kaukolämpö itsessään on huole ton, sillä se ei oikein toimiessaan vaadi varsinaisia toimenpiteitä.

”Taloyhtiön lämmönjakolaitteis ton käyttäjän on tärkeää tuntea kysei sen taloyhtiön lämmönjakolaitteisto ja sen toiminta. On hyvä muistaa, että taloyhtiöiden lämmönjakokeskukset poikkeavat toisistaan, varsinkin jos taloyhtiössä on käytössä rinnakkai sia lämmitysmuotoja”, kertoo Oulun Energian lämpöpalveluiden LVI-in sinööri Sami Karjalainen

Lämmönjakolaitteiston kuntoa on hyvä seurata säännöllisesti ja viat kan nattaa korjata aina kuntoon. Laitteiston kuntoa voidaan seurata myös kauko lämpömittarilta saatavan tiedon perus

teella, viasta kielii esimerkiksi kauko lämmön huono jäähtymä. Jäähtymällä tarkoitetaan kaukolämmön meno- ja paluuveden välistä lämpötilaeroa. Kun laitteisto toimii oikein, menovesi saa puu voimalaitoksesta kiinteistöön, kier tää lämmönjakolaitteiston läpi ja palaa jäähtyneenä paluuputkea pitkin takai sin uudelleen lämmitettäväksi. Mitä suurempi jäähtymä, sitä paremmin toi miva lämmityslaitteisto on. Lämmönja kolaitteiston kunnon seurannan lisäksi on oleellisista seurata kohteen lämmön kulutusta tarkastelemalla lämmitystar velukua ja lämpöindeksiä.

Kaukolämpölaitteiston keskimää räinen käyttöikä on noin 20–25 vuotta. Vuosikymmeniä palvellutta laitteistoa ei kannata loputtomiin korjata, vaan vii saampaa on vaihtaa uuteen, teknisesti ja energiatehokkaasti toimivampaan lait teistoon. Lämmönjakolaitteiston tyy

pillisimmät viat ovat säätölaitteiden ja kiertovesipumppujen rikkoutumiset. Näiden lisäksi putkiston vuodot ovat hyvin yleisiä vikakohteita.

Lämpöturva on Oulun Energian palvelu kaukolämpöä käyt täville taloyhtiöille Jos kauko lämmön seurantaan halutaan panostaa, apua on saatavilla Oulun Energian Läm pöturvasta. Lämpöturva-palvelu seuraa lämmönjakolaitteiston toimintaa asiak kaan puolesta. Lämpöturvaan kuuluu muun muassa kaukolämpölaitteiden kuntokatselmus ja arkipäivänä 7–15 vä lillä tapahtuva maksuton korjaustyö.

”Lämpöturva on tarkoitettu kaikille kaukolämpötalouksille, pientaloista ta loyhtiöihin. Lämpöturvan piirissä on jo nyt suuri määrä asiakkaita kummastakin ryhmästä”, Sami Karjalainen sanoo.•

VINKKEJÄ ENERGIANSÄÄSTÖÖN

1°C

huonelämpötilan pudottaminen säästää noin 5 % vuotuisesta energiankulutuksesta

• tarkista asuntosi huonelämpötilat, suositeltu sisälämpötila asuinhuoneessa on 20–22 °C, makuuhuoneessa 18–20 °C

• mikäli asunnossa on liian kuuma – älä tuuleta vaan säädä termostaattia pienemmälle

S euraa käyttöveden kulutusta

•

• 10 minuutin suihku kuluttaa noin 120 litraa lämmintä käyttövettä

• lämpimän käyttöveden kuluttama energia on noin 20–40 % lämmityksen kokonaiskustannuksista, uusimmissa rakennuksissa jopa 50 %.

tarkista

lämmönjakokeskuksen säätökäyrä ja asetusarvot

varmista

, että lämmitysverkko on tasapainossa ja lämmitysverkon laitteisto toimii

Hyvä perehdytys ja selvät pelisäännöt varmistavat, että taloyhtiön ja isännöitsijän yhteistyö alkaa sujua. Selkänojan turvaa taloyhtiölle laadittu strategia.

Taloyhtiö voi hyvin silloin, kun yhtiö ja isännöitsijä pelaavat hyvin yhteen, sanovat Immo Rautiainen ja Hannu Suomalainen.

Immo Rautiainen

Hannu Suomalainen

Teksti ja kuva: Pirkko Koivu

YHTIÖ JA ISÄNNÖITSIJÄ SINUIKSI

– Kun kommunikointitaidot ja asenne ovat kohdillaan, voit isännöit sijänä lyhyessä ajassa päästä sellaiseen asemaan, että kaikki haluavat asiak kaiksesi, Suomalainen sanoo.

– Jos asioita vain pyöritellään mut ta päätöksiä ei tehdä, mikään ei etene.

Hän toivoo taloyhtiöiltä myös pit käjänteisyyttä, yhteistyön kehittämisel le kannattaa varata aikaa.

Hannu Suomalaisen taloyhtiö oli nelisen vuotta sitten tilanteessa, jossa se tarvitsi uuden isännöitsi jän, ja harkinnassa oli myös isännöintiyri tyksen vaihto. Tarjolla uudeksi isännöitsi jäksi oli Immo Rautiainen . Hän tuli puheenjohtaja Hannu Suomalaisen kotiin tapaamaan asunto-osakeyhtiö Kosken niskan Välkkeen hallitusta.

Ensivaikutelma Rautiaisesta oli hyvä. Kaikkein tärkein asia hallituksen jäsenille oli hänen kykynsä kuunnella. Hallitus päätti antaa hänelle mahdol lisuuden.

– Tuli tunne, että nyt löytyi tyyppi, josta pidetään kiinni. Ei ollut mitään väliä sillä, ettei hänellä ollut 15–20 vuoden isännöintikokemusta taka naan. Immo kertoi rehellisesti taustan sa, Suomalainen kertoo.

Immo Rautiainen oli alanvaih taja, taustaltaan liikunnanohjaaja ja isännöitsijänä aivan tuore.

– Aloitin ulkoapäin tulevana autu aan tietämättömänä ja ei muuta kuin perehtymään asioihin, hän muistelee jälkeenpäin.

Neljän vuoden jälkeen Hannu Suo malainen sanoo intuition Rautiaisesta osuneen oikeaan. Hän haluaakin roh kaista alanvaihtoa harkitsevia ryhty mään isännöitsijäksi. Työ on vaativaa, mutta siinä pärjää, jos on sosiaali sia taitoja, motivaatiota ja halua ottaa asioista selvää.

Ei pidä olettaa mitään Isännöit sijän ja hallituksen hyvä yhteistyö on kahden kauppa. Hannu Suomalainen sanoo, että yhteistyön alussa taloyh tiön ei pidä jättää mitään oletusten varaan. Kuten uudet hallituksen jä senet, myös uusi isännöitsijä pereh dytetään työhön kunnolla. Odotukset tehdään selviksi.

– Pieleen mennään, jos vain kui tataan ja jäädään odottamaan yhtiö kokousta.

Odotukset isännöitsijää kohtaan vaihtelevat taloyhtiöittäin.

– Hallituksen pitäisi listata kaik ki omat toiveet. Joillakin lista voi sisältää kymmeniä asioita, kuten minkä kokoisia laskuja isännöitsi jä voi hyväksyä ja millä periaatteella kilpailutetaan.

Hallituksen ja uuden isännöitsi jän yhteistyö käynnistyy sujuvam min, jos taloyhtiö on ensin itse tehnyt strategian ja määritellyt, millainen yh tiö se haluaa olla. Koskenniskan Väl ke on strategiassaan linjannut, että se haluaa olla Oulun parhaiten hoidettu ja ja turvallisimpia taloyhtiöitä, joissa iäkkäiden tarpeet otetaan huomioon.

Hannu Suomalainen muistuttaa kin, että yhtiökokouksen hyväksy mään strategiaan voidaan aina noja ta riippumatta hallituksen jäsenten tai isännöitsijän vaihdoksesta.

Hallituksen osattava päättää

Immo Rautiaisen mielestä Suomalai sen johtamassa hallituksessa hyvää on rakentava ote ja kyky tehdä päätöksiä. Hän korostaa hallituksen roolia pää töksentekijänä, isännöitsijän ei kuulu päättää.

Kommunikointi on tärkeää ja vai keaa. Hannu Suomalainen toivoo, että taloyhtiöissä opittaisiin kommunikoi maan rakentavassa hengessä, vaikka asiat riitelisivät.

– Tunteet nousevat helposti pintaan, kun kommunikoinnin osaamista ei ole.

Esimerkiksi isännöitsijän työtä hel posti moititaan takanapäin. Suomalai nen sanoo, että kun haukkumisen sijaan asioita edistetään isännöitsijän kanssa hyvässä yhteistyössä, kaikki voittavat.

– Valitettavan paljon kuulee jur putusta, helposti ollaan siellä pihapar lamentissa valittamassa. Olen joskus kysynyt tällaisessa tilanteessa eri ta loyhtiön ihmisiltä, että oletteko puhu neet tästä isännöitsijän kanssa. Vastaus on hyvin usein ei.

Taloyhtiöitä ja isännöitsijöitä on moneksi Immo Rautiainen sanoo, että taloyhtiöitä on moneksi ja siksi on hyvä, että myös isännöitsijöitä on erilaisia. Omana vahvuutenaan hän pitää sopuisaa, rakentavaa tapaa kom munikoida sekä kiinnostusta moniin asioihin. Jos hän ei itse tiedä jotain, hän löytää jonkun, joka tietää.

– Isossa isännöintiyrityksessä on se hyvä puoli, että aina löytyy asiantuntija, jolta voi kysyä.

Hannu Suomalainen on tyytyväinen tapaan, jolla Rautiainen vei eteenpäin vastikään valmistuneen suuren projek tin, jossa viisi taloyhtiötä hankki kaikil le autopaikoilleen sähköautojen lataus mahdollisuuden.

– Immo herätteli meitä, että hanke on niin iso ja vaativa, että tarvitaan ul kopuolista asiantuntemusta. Saimmekin hyvän projektijohdon, kilpailutuksen ja suunnittelun. •

TIESITKÖ, ETTÄ RALAN YRITYSHAUSTA LÖYDÄT PÄTEVÄT AMMATTILAISET

Korjausrakentaminen on palvelua, joten taloyhtiön kannattaa panostaa erityisesti toimeksiantojen sisältöön ja pätevien palveluntuottajien hankintaan. Kun työn tilaamisen kriteerit ovat selvillä, mistä löytää hyvät suunnittelijat, urakoitsijat ja valvojat?

un taloyhtiö ryhtyy korjaus hankkeeseen, sillä itsellään ei tyypillisesti ole riittävää korjausrakentamisessa tar vittavaa asiantuntemusta, vaan se hankintaan urakkatai konsulttisopimuksin. Palveluntuot tajien hankinta voidaan toteuttaa erilai silla tavoilla, mutta tavasta riippumatta on pyrittävä siihen, että tehtävään va litaan päteviä ammattilaisia, joilla on riittävä osaaminen ja koulutus.

Rakentamisen Laatu RALA ry on suomalaisen rakentamisen laatua ja vastuullisuutta sekä rakennusalan lä pinäkyvyyttä edistävä asiantuntijaor ganisaatio. Sen yrityshaku-palvelusta löytyy 1600 yritystä, jotka ovat täyttä neet RALA-pätevyyden tai RALA-ser tifikaatin myöntämisen kriteerit ja näin osoittaneet, että niiden toiminta on laa dukasta ja luotettavaa. RALAn taustal la on 17 kiinteistö- ja rakennusalan jär jestöä, mm. Suomen Kiinteistöliitto ja Kiinteistöliitto Uusimaa.

RALA-pätevyys on puolueeton osoitus yrityksen teknisestä ja talou dellisesta osaamisesta ja luotettavuu

Näin etsit oikean osaajan RA

LAn yrityshausta voi etsiä päteviä yri tyksiä erilaisilla hakuehdoilla. Ha kutapoja on kaksi: yksinkertainen ja tarkennettu yrityshaku. Yksinkertai nen haku on nopea tapa tarkistaa yri tyksen pätevyydet hakemalla yritystä sen nimellä. Tarkennetussa haussa yri tyksiä voi hakea laajemmin yritystie tojen (nimi, y-tunnus, kotipaikka, toi miala, liikevaihto, pätevyysnimike) tai yritysten referenssikohteiden perus teella. Eri hakuehtoja yhdistämällä ha kutulosta saa tarkennettua.

Kun etsii juuri oman hankkeen tar peisiin sopivia yhteistyökumppaneita, kannattaa siis valita tarkennettu haku. Paras tapa löytää sopiva palveluntuot

taja on hakea yrityksiä niille myönnet tyjen pätevyyksien perusteella eli käyt tämällä toimialanimike-kenttää.

Toimialanimikkeen, kuten ”vesi kattotyöt” tai ”linjasaneeraukset”, voi syöttää hakuun vapaana tekstinä tai RALAn käyttämänä nimikekoodina. Jos hakutuloksia on vähän, kannat taa kokeilla eri muotoa hakutermistä. Varmimman hakutuloksen saa käyttä mällä RALAn pätevyysnimikkeistön mukaista toimialanimikettä tai koo dia. Linkki pätevyysnimikkeistöön löytyy yrityshausta toimialanimikekentän alta.

Yrityksiä voi etsiä myös niiden il moittamien referenssikohteiden pe rusteella. Esimerkiksi hakusana ”ve sikatto” listaa kaikki yritykset, joiden referensseissä on mainittu sana ”vesi katto”. Paras hakusana on yksinkertai nen perusmuoto, siis esimerkiksi ”jul kisivu”, ei ”julkisivuremontti”. Myös referenssihaussa kannattaa kokeilla eri muotoja hakutermistä, jos hakutulok sia on vähän. Hakua voi rajata korja uskohteen paikkakunnan tai sopimus summan perusteella.

Julkisivusaneeraukset

Parvekesaneeraukset

Sisä- ja ulkotasoitukset

Rappaukset

Sisä- ja ulkotasoitukset

Maalaukset

Rappaukset

Julkisivusaneeraukset

parvekesaneeraukset

Maalaukset

Sisä- ja ulkotasoitukset

0400

Maalaukset

0400

Capse Oy TOIMIPISTE 11 a 90630 Oulu

Tarkista yrityksen tiedot ennen tarjouksen hyväksymistä

Kun korjaushankkeen toteuttamiseen on saatu tarjouksia, kannattaa RALAn yrityshakua hyödyntää tarjoavien yritys ten tietojen tarkistamiseen. Katso löytyy kö yritys RALAn yrityshausta ja käy läpi sen pätevyysraportti, mahdolliset sertifi oinnit, referenssit ja julkaistu palaute.

Yritys saa tilaajalta palautetta toteu tetuista referenssikohteista RALA-pä tevyyden myöntämisen tai uusimisen yhteydessä. Yhteenveto annetusta palaut teesta julkaistaan RALAn yrityshaussa, jos yritys on antanut siihen luvan. •

Capse Oy OULUN TOIMIPISTE Palolantie 11 a 90630 Oulu

Pohjois-Suomi 741 741 020 741

Capse Oy OULUN TOIMIPISTE Palolantie 11 a 90630 Oulu 020 741 8976 020 741 8970

TÄSTÄ HAET YRITYKSIÄ

RALA yrityshaku pähkinänkuoressa

1 pätevät suunnittelijat, urakoitsijat ja valvojat korjausrakentamiseen maksuton ja puolueeton palvelu haettavana myös referenssikohteita helppo käyttää ja kattaa koko Suomen

5 löytyy osoitteesta www.rala.fi

Pohjois-Suomi 020 741 8976 Uusimaa 020 741 8970 020 741 8976

Pohjois-Suomi 020 741 8976 Uusimaa 020 741 8970 OULUN Palolantie 90630 020 741 8976

Capse 11 a 90630

Pohjois-Suomi 020 741 8976 Uusimaa 020 741 8970

TÄSTÄ HAET REFERENSSIKOHTEITA

Toimialanimikkeellä löydät parhaiten oman hankkeen tarpeisiin sopivia yrityksiä. Käytä hakuterminä hankkeen tyyppiä (esim. julkisivu työt, linjasaneeraus, vesikattotyöt) tai tarvittavan yhteistyökump panin osaamisaluetta (esim. kuntoarviot, rakennuttaminen, valvon ta, rakennetekniikka, talotekniikka). Varmimman hakutuloksen saat käyttämällä RALAn pätevyysnimikkeistön mukaista toimialanimiket tä. Linkki nimikkeistöön löytyy toimialanimikekentän alta.

KORJAUSRAKENTAMISEN LAATU –MITEN TALOYHTIÖ VOI VAIKUTTAA?

Korjausrakentamisen laatu

Kokemukset Lupausten antaminen Koettu laatu

Odotukset

Myynti ja markkinointi Tarjouspyyntö ja tarjous Neuvottelut ja sopimukset Palveluntuottajan imago

Rakentamisen laatua tarkas tellaan yleensä rakennut tamisen, suunnittelun, tuo tannon ja lopputuotteen teknisen laadun näkökul masta. Korjausrakentami sen laatua on tarkasteltava myös toi minnallisen laadun näkökulmasta eli siitä, miten korjaustyön aikainen toi minta hoidetaan.

Palveluntuottajan, kuten urakoitsi jan, myynti- ja markkinointityön seu rauksena tilaajalle muodostuu helposti mielikuva (odotukset) valmiin korjaus työn lopputuloksesta. Tilaajan odotuk siin vaikuttaa myös palveluntuottajan hankintaprosessissa annetut lupaukset ja yrityskuva eli imago.

Palveluntuottajien hankinta

Pääsääntöisesti taloyhtiöllä ei ole riit tävää korjausrakentamisessa tarvitta vaa asiantuntemusta, vaan se hanki taan urakka- ja konsulttisopimuksin. Palveluntuottajien hankinnassa on py rittävä siihen, että tehtäviin valitaan päteviä ammattilaisia, joilla on riittävä

Lupausten lunastaminen

Tekninen laatu MITÄ?

Korjausrakentamisen laadun muodostuminen osaaminen ja kokemus.

Palveluntuottajien hankinnassa voidaan hyödyntää esimerkiksi eri or ganisaatioiden myöntämiä henkilö- ja yrityssertifikaatteja. Myönnetty serti fikaatti osoittaa henkilön tai yrityksen omaavan riittävän kokemuksen ja kou lutuksen, ja täyttävän sertifiointipro sessissa vaaditut pätevyys kriteerit.

Riittävät lähtötiedot Korjausra kentamisessa laadukkaiden suunnitel mien laadinta edellyttää riittäviä lähtö tietoja ja päteviä suunnittelijoita. Mikäli tilaaja ei ole selvittänyt tarvittavia läh tötietoja, ne voidaan selvittää erillisellä toimeksiannolla, tai ne voidaan sisällyt tää palveluntuottajan toimeksiantoon. Esimerkiksi jos betonielementtijulki sivun korjausperiaatteeksi pohditaan päälle tehtävää korjausta, tarvitaan suunnittelun lähtötiedoksi myös beto nijulkisivun kuntotutkimus.

Suunnittelun laatua on, että kor jaushankkeen suunnitelmat täyttävät taloyhtiön esittämät tavoitteet sekä vi ranomaisten ja hyvän rakennustavan

Toiminnallinen laatu MITEN?

vaatimukset. Suunnittelijat esittävät suunnittelun yhteydessä oleelliset laatu vaatimuksiin liittyvät laadunvarmistus toimet, jotka sisällytetään tarjouspyyntö asiakirjoihin. Näin urakoitsija osaa ottaa ne huomioon tarjousta antaessaan.

Selkeillä ja kattavilla suunnitel milla urakoitsijoilta saadaan parem pia tarjouksia, ja toisaalta korjaustyö maan aikaiset lisätyöt pysyvät paremmin hallinnassa.

Korjaustyömaa – tekninen ja toiminnallinen laatu Taloyhtiö voi tarjouspyynnössään edellyttää, että pääurakoitsija laatii työmaan laatusuun nitelman urakkasopimuksen allekirjoi tustilaisuuteen tai viimeistään aloitusko koukseen mennessä. Laatusuunnitelma on hankekohtainen asiakirja, jossa esite tään, miten ja kuka varmistaa laatuvaa timusten täyttymisen, ja miten ne do kumentoidaan. Siinä kuvataan, miten työmaata suunnitellaan, rakennetaan, ohjataan, dokumentoidaan ja valvotaan.

Tekniset, visuaaliset ja toiminnal liset laatuvaatimukset täyttävä loppu

Teksti: Jari Virta, tekniikan tohtori, Kiinteistöliitto Uusimaa

tulos edellyttää, että hankkeessa nou datetaan suunniteltua korjaustapaa laadunvarmistuksineen, ja että kor jaustyö tehdään siihen liittyvien mate riaalivalmistajien ohjeiden mukaisesti. Suunnittelijoiden esittämät laadunvar mistustoimet toteutetaan ja dokumen toidaan korjaustyön aikana.

Tekninen laatu liittyy prosessin lopputulokseen, joka on tavanomai sesti mitattavissa tai todennettavissa. Esimerkiksi kylpyhuoneen lattiakaa dot on helppo todentaa mittaamalla kaatojen suuruudet. Tekninen laatu onkin yleensä normitettu ja siihen liit tyvät tehtävät liitetty valvojan valvon tasuunnitelmaan.

Toiminnallinen laatu liittyy palve luntuottajan toimintaan korjaustyön aikana. Toiminnallisen laadun koke minen on pääosin subjektiivista ja sii hen vaikuttavat muun muassa

• työntekijöiden asenteet ja käyttäytyminen

• toiminnan täsmällisyys

• työvälineiden puhtaus

• aikataululupausten pitävyys

• työmaan logistiikassa onnistuminen ja

• urakoitsijan totuudenmukainen viestintä.

Vaikka lopputuloksen tekninen laatu olisi hyvä, heikko toiminnallinen laatu voi heikentää palveluntuottajan yritys kuvaa. Toiminnallista laatua voidaan arvioida saadun palautteen tai tilaajal le tehdyn kyselyn perusteella. Parhaas sa tapauksessa palveluntuottajan toi mintaa voidaan muuttaa välittömästi saadun palautteen perusteella.

Korjausrakentamisen laadun edistäminen Koska korjausraken taminen on palvelua, taloyhtiön on panostettava erityisesti toimeksianto jen sisältöön, pätevien palveluntuotta jien hankintaan ja sopimuksenmukai suuden valvontaan.•

JÄÄVUORI KERTOO ENEMMÄN

Taloyhtiön asukkaat ja osakkaat tar kastelevat korjausrakentamisen laatua pääasiassa lintuperspek tiivistä. Tekninen ja visuaalinen laa tu ovat suhteellisen helposti arvioita vissa. Toiminnan laatu, johon kuuluu esimerkiksi työntekijöiden toimet ja käyttäytyminen korjauskohteessa, voi sen sijaan olla hieman hankalampi arvioida.

Lintuperspektiivistä ei kuitenkaan pysty vaikuttamaan korjaushankkeen vaiheisiin - taloyhtiön edustajien on ”ui tava” kalan lailla mukaan hankkeen prosesseihin.

Rakennuttamisen laatua kuvaavat muun muassa pätevien palveluntuotta jien hankinta ja korjaushankkeen ohjaus. Suunnittelussa laatua on vastata tilaajan tarpeisiin ja toivomuksiin, jotka täyttävät viranomaisten ja hyvän rakennustavan vaatimukset.

Oleellista on, että laatuvaatimuk set on määritelty yksiselitteisesti ja, että jaushankkeen valvonta varmistaa sen,

ToiminnallinenHelposti havaittava laatu

Hankalasti havaittava laatu Tekninen Visuaalinen

Rakennuttaminen Suunnittelu Tuotanto Valvonta Ympäristö

LVIAS-suunnittelut

LVIAS-suunnittelut

PIIRROS:EERO

NUURMIKKO

”Jokaisella taloyhtiöllä tulisi olla stra tegia, suunnitelma taloyhtiön tule vaisuudesta eli kaikkien osakkaiden yhteinen tavoite taloyhtiön kehittä miseen. Strategia helpottaa taloyhtiön johtamista ja lisää päätöksenteon lä pinäkyvyyttä ja siten suunnitelmal lisuus vähentää poukkoilevaa toi mintaa. Strategian määrätietoisella toteuttamisella voidaan ehdottomas ti vaikuttaa asunto-osakkeiden arvon kehittymiseen.

TIEDÄTKÖ MISTÄ TALOYHTIÖSI ON TULOSSA JA MINNE SE ON MENOSSA?

Kiinteistöliitto Pohjois-Suo men taloyhtiövaliokunta järjesti 7.6. Oulun pääkirjas ton Pakkalan salissa aihee seen liittyvän tilaisuuden. Paikalla oli lähes 100 osal listujaa panelistien lisäksi. Keskustelu kävi vilkkaana ja kaiken keskiössä oli suunnitelmallinen kiinteistönpito –tai sen puuttuminen ja sen seuraukset.

Tapahtuman alussa kahvittelun lomassa osallistujat pääsivät keskus telemaan Oulun kaupungin vuoro vaikutussuunnittelija ja kuntalaisvai

kuttamisen koordinaattori Maiju Teeriahon kanssa. Keskusteluissa muistutettiin Auttava yhteisö -toimin nasta sekä mm. hissiavustuksista.

Alustajina tilaisuudessa olivat Pasi Orava, Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi, Juha Mäntynen, Rakennusteollisuus, Tommi Riippa ja Olli Teriö, Oulun rakennusvalvonta. Lisäksi vierainamme olivat Mia Koro-Kanerva, Isännöin tiliitto, Maiju Hinno, Nordean Taloyhtiöyksikkö, Karita Grönlund, Finib ja Kari Vanhatupa, OP Koti Pohjoinen. Paneelikeskustelun juontaja na toimi Matti Matinheikki

Suunnitelmallisuudella ja enna koinnilla voitaisiin vaikuttaa merkit tävästi taloyhtiössä asumisen kus tannuksiin ja omaisuuden arvon kehittymiseen kuin myös turvalli suuteen ja viihtyvyyteen. Tiedämme kuitenkin, että korjaukset ovat vii västyneet maailman myllerrysten seu rauksena, mutta myös sen vuoksi, ettei taloyhtiöllä ole minkäänlaista suunni telmaa tulevasta. Taloyhtiön osakkail la tulisi olla kuva siitä millainen se ha luaa kiinteistönsä olla 5 tai 10 tai 15 vuoden kuluttua ja millä toimilla ha luttuun lopputulokseen päästään. Ta loyhtiöstrategian voi vaikka aloittaa asukaskyselyllä. Vastausten pohjal ta hallitus laatii strategialuonnoksen. Suunnitelman (strategian) ei tarvitse olla pitkä eikä kimurantisti kirjoitettu. Tavoite riittää ja kuinka siihen tuuma taan päästä. Taloyhtiön hallittu alasajo voi olla myös tavoite, mutta sen tulee olla yhteisesti hyväksytty.

On myös tärkeää, että asunnon os taja näkee helposti millaiseen yhtiöön on rahojaan sijoittamassa.”

– Johanna Laitala

KUVA:JOHANNA LAITALA

Suunnitelmallisen kiinteistönpidon osalta ylitse kaiken nousivat seuraavat asiat:

”Kunnossapitotarveselvitys on talo yhtiön hallituksen näkemys vähintään seuraavan viiden vuoden sisällä tule vista isommista remonteista. Taloyh tiön hallituksen tulee esittää suunni telma yhtiökokouksessa osakkaille. Yhtiökokous ei voi tehdä siihen muu toksia. Kunnossapitotarveselvitys esi tetään yhtiökokouksessa, siitä käydään keskustelu ja se merkitään tiedoksi. Kaikki osakkaat ja mahdolliset tulevat kin osakkaat ovat hyvin kiinnostunei ta taloyhtiön tulevista isoista remon teista. Asunto-osakeyhtiölaki ei vaadi kovin paljon kyseisestä asiakirjasta. Hyvä kunnossapitotarveselvitys on tehty ammattilaisen arvion perusteella, 10 vuodelle ja siinä on arvioitu tulevi en remonttien kustannuksia. Remontit on myös aikataulutettu toteutettavan jollekin vuodelle. Hyvässä selvityk sessä on annettu arvio myös osaketai m2-kohtaisista kustannuksista. Hal litus päivittää kunnossapitotarveselvi tyksen joka vuosi, joten se ei ole lupa us tai sitoumus tulevista remonteista. Hyvä kunnossapitotarveselvitys var mistaa tarpeellisten remonttien myön teisen päätöksen yhtiökokouksessa, kun osakkaat ovat saaneet tottua ja valmistautua tulevaan, arvokkaaseen kin remonttiin pidempään.”

– Pasi Orava

”Taloyhtiörahoituksen saatavuuden ympärillä käydään vilkasta keskuste lua tällä hetkellä. Rahoittajan kannal ta on ennen kaikkea tärkeää, että talo yhtiötä on hoidettu suunnitelmallisesti ja remontit toteutettu oikea aikaisesti. Nykyisin vaadittava 5 vuoden suunni telma kiinteistöön kohdistuvista kor jaustarpeista on taloyhtiön elinkaa ressa lyhyt aika. Remontoimattomuus onkin suurin riski taloyhtiön rahoi tuksen saatavuuden näkökulmasta. Pankki arvioi jokaisen rahoituksen myöntämisen aina kokonaisarvion pe rusteella. Remonttihistorian ja suunni teltujen remonttien lisäksi kokonaisar

viointiin vaikuttavat myös: taloyhtiön ikä, sijainti, korjausten suhde suhtees sa talon markkina-arvoon sekä yhtiön omistusrakenne. Jos korjausvelkaa on kertynyt ennestään jo paljon, voi ra hoituksen saaminen olla haastavam paa. Pankki on hyvä kytkeä remontti suunnitteluun mukaan hyvissä ajoin. Myös ympäristöarvojen painotus al kaa näkymään tulevaisuudessa talo yhtiöiden rahoituksessa enemmän, ovathan asumisen aiheuttamat hiili dioksidipäästöt merkittävät. Taloyh tiöt voivat rahoittaa vihreällä lainalla esimerkiksi maalämpöhankkeita, säh köautojen latausinfran rakentamisen tai aurinkopaneelien asentamisen.” – Maiju Hinno

”Osakkaiden ja isännöitsijöiden tuli si ymmärtää, mitä kasvava korjaus velka tarkoittaa taloyhtiössä. Säästä misestä tuleekin yhtäkkiä kallista, jos taloyhtiössä ei ole suunnitelmallista kiinteistönpitoa ja oikea-aikainen kor jaaminen laiminlyödään. Taloyhtiös sä osakkaana oleminen ja asuminen on vastuun kantamista oman asun non kunnosta,mutta myös koko talo yhtiön rakennusosista tulee huoleh tia ja käyttää apuna ammattilaisia.” – Juha Mäntynen

”Suunnitelmallinen ja oikea-aikainen kiinteistön kunnossapito on tärkeää monelta kantilta katsottuna; kiinteistö vakuutuksen ei heti arvaisi siihen liit tyvän. Toki ikäpoistojen määrä kasvaa putkien ja osien vanhennuttua ja kor vaukset pienenevät, mutta jos sanee rauksia ei tehdä ajallaan ja vahinkoja alkaa jo sattumaan enemmän, vakuu tusyhtiöt saattavat jopa irtisanoa kiin teistövakuutuksen eikä kukaan yleen sä siinä vaiheessa vakuutusta sille tarjoa. Tällöin kaikki vahinkokustan nukset jäävät taloyhtiön maksettavik si, kustannukset voivat olla laajuudes ta riippuen helposti 10.000–100.000 €, jopa enemmän per vahinko (esim. ker rostaloissa ylhäällä tapahtunut vuoto). Putkisaneerausta odotellessa osakkaat joutuvat maksamaan kaikki tapahtu neet vuotovahingot omasta pussistaan –tässä vaiheessa joudutaan joskus jopa ottamaan lainaa vahinkokulujen kat tamiseksi –kokonaiskustannus kasvaa huomattavasti suuremmaksi, kuin että saneeraus tehtäisiin ajallaan. Putkisa neerausta voi joutua vielä odottamaan pitkäänkin, kun vielä huomattava osa 60–70-luvun taloista on putkisaneeraa matta ja elinkaari on jo ylitetty.”

– Karita Grönlund

”Euroopan unioni suunnittelee tiu kennuksia olemassa olevien rakennus ten energiatehokkuuteen. Tavoittee na on, että koko rakennuskanta EU:ssa olisi nollaenergiarakennuksia vuonna 2050. Tavoitteeseen pyritään askeleit tain. Jos ennen vuoden 1978 määräyk siä rakennettuihin rakennuksiin aletaan nyt suunnitella laajamittaisia korjauksia eikä energiatehokkuutta ole merkittä västi parannettu tähän mennessä, tulee energiatehokkuuteen kiinnittää erityistä huomiota. Varmuutta EU:n vaatimuksis ta ja niiden voimaantulosta ei ole, mut ta taloyhtiön kannalta pahimmassa ske naariossa mittavan korjauksen jälkeen joudutaan uusiin laajoihin korjauksiin jo muutaman vuoden päästä korjaus ten valmistuttua. Päätökset tiukennuk sista syntyvät ehkä vuonna 2023 tai 2024 ja ensimmäiset energiatehokkuusparan nukset olisi toteutettava jo vuoteen 2030 tai 2033 riippuen energiatehokkuuden lähtötilanteesta. Rakennusten energiate hokkuusdirektiivin käsittelyä kannattaa seurata.” Kuinka teidän taloyhtiönne ra kennukset ovat nollaenergiarakennuksia 28 vuoden kuluttua?"

– Olli Teriö

”Viimeaikaiset tutkimustulokset ovat osoittaneet,että taloyhtiön isoihin re montteihin, erityisesti putkiremont tiin, lähdetään entistä useammin vas ta siinä vaiheessa, kun putkistoissa on havaittu jo vuotoja. Pitkän tähtäimen suunnitelman perusteella aloitettujen remonttien määrä on sen sijaan kään tynyt laskuun. Lainatarjouksen saanti on samaan aikaan vaikeutunut ja yhä useampi yhtiö saa enää yhden laina tarjouksen, jos lainkaan. Vaikka talo yhtiön lainansaantiin vaikuttaa monet asiat, on edellä mainituilla asioilla kui tenkin selvä yhteys. Lainaa saadakseen taloyhtiöiden on jatkossa panostettava tosissaan ylläpidon ja korjausten suun nitelmallisuuteen ja nimenomaan pit källä tähtäimellä. Remontit ovat kal listumaan päin eikä tilanteeseen näytä olevan tulossa muutosta.”

– Mia Koro-Kanerva

Tapahtuman lopussa Raimo Pahkala , toimitusjohtaja, Terwa Kiinteis tökehitys Oy, kertoi osallistujille Ter wa Tower -hankkeesta, teemalla missä mennään –tule ideoimaan kanssamme. Kaikki osallistujat eivät olleet vakuut tuneita hankkeesta, mutta mielenkiin toa riitti loppuun saakka.

Lähdettäisiinkö yhdessä pohtimaan taloyhtiönne strategiaa asukaskyselyn kautta? Aloitukseen on aluksi tarjolla strategiatyöpaja, seuraava istuntomme on 31.10. Tervetuloa mukaan!

Kysy – me vastaamme!

Tämä on jäsenlehden uusi kysy taloyhtiöasioista, me vastaamme -palsta.

Voit lähettää meille kysymyksiä juridiikasta, talousasioista, tekniikasta tai viestinnästä, me vastaamme, tai ainakin etsimme vastaajat.

Tällä kertaa saimme vastauksia kysymyksiinne Satu Eskolalta ja Kalle Pyrhöseltä.

Kalle Pyrhönen, asianajaja, varatuomari

• Yhtiökokouksessa tulee äänestys vastuuvapauden myöntämisestä. Onko hallituksen jäsenen puoliso esteellinen osallistumaan äänestykseen?

Tilikauden aikana yhtiön hallituk sessa jäsenenä olleiden ja isännöitsi jän vastuuvapaudesta on päätettävä varsinaisessa yhtiökokouksessa. Osakkeenomistaja tai hä nen valtuutettunsa saa osallistua vastuuva pautta koskevan asian käsittelyyn, mutta ei saa äänestää siitä. Sa massa taloudessa asu va/yhteisomistajana ole

va aviopuoliso on myös esteellinen äänestämään kyseisten osakkeiden perusteella. Sama tilanne on myös silloin, jos täysi-ikäinen lapsi saa val takirjan vanhemmaltaan osallistua yh tiökokoukseen. Hän ei saa äänestää vastuuvapautta koskevassa asiassa. •

• Yhtiökokouksessa äänet laskettiin vahingossa väärin. Oikein laskettu tulos olisi antanut ihan toisenlaisen tuloksen. Miten toimitaan?

Ensisijaisesti virhe isännöitsi jän ja hallituksen tietoon ja vaatimus uuden yhtiö kokouksen pitämiseksi mahdollisimman pian, si ten kuitenkin ettei 3 kuu kauden moiteajan määrä aika ylity.

Jos kokousta ei järjestetä, osak keenomistaja voi moittia yhtiökoko uksen päätöstä nostamalla kanteen yhtiötä vastaan 3 kuukauden kulues sa päätöksen tekemisestä. Osakkeen omistajalla on moiteoikeus, jos pää töksen käsittelyssä ei ole noudatettu menettelyä koskevia lain säännöksiä tai yhtiöjärjestyksen määräyksiä, ja virhe on voinut vaikuttaa päätöksen sisältöön tai muuten osakkeenomis tajan oikeuteen. Asiassa tulee huomi oida se, että osakkaan moiteoikeutta voidaan rajoittaa, jos osakas on myö tävaikuttanut päätöksentekoon, el lei myötävaikuttaminen perustunut erehdykseen tai tietämättömyyteen. Tämän tapauksen tietojen perusteel la näyttäisi siltä, että osallistuminen päätöksen tekemiseen on perustu nut erehdykseen, ja sen vuoksi moite oikeutta ei rajoitettaisi. •

• Tupakkalain mukaan asuntoyhteisö voi kieltää tupakoinnin asuntoyhteisön hallitsemissa yhteisissä tiloissa. Mitä se käytännössä tarkoittaa? Miten kielto otetaan käyttöön taloyhtiössä ja voiko säännön rikkominen johtaa asunnon hallintaanottoon?

Tupakointi taloyhtiön hallitsemis sa yhteisissä ja yleisissä sisätiloissa (esim. porraskäytävä, ullakko- ja kella ritilat) on kielletty tupakkalaissa, eikä tämä kielto vaadi asuntoyhteisös sä erillistä päätöstä. Asun toyhteisön hallinnassa olevien yhteisten ulko tilojen osalta (esim. si säänkäynnit, yhteiskäyt töpihat), tupakoinnin kieltäminen vaatii asun toyhteisöltä toimenpiteitä.

Edellä mainittu tupakointi kielto voidaan ottaa käyttöön esimer kiksi kirjaamalla asia järjestyssääntöi hin, ja järjestyssääntöjen muuttamisesta on syytä päättää yhtiökokouksessa. Mi käli järjestyssäännöissä olevaa tupakoin tikieltoa rikotaan, asuntoyhteisö voi päättää huoneiston ottamisesta yhtiön hallintaan.

Huoneiston hallintaan ottamisen käyttöedellytykset ovat korkeat, vä häinen järjestyssääntöjen rikkominen ei siihen riitä. Hallintaanottopäätöstä voi myös moittia, jolloin asian ratkaisee viime kädessä tuomioistuin. Mikäli rik komuksen laatu on tulkinnanvarainen, hallintaanottopäätöstä ei oikeuden käyntikuluriskin vuoksi ole aina järkevää tehdä. •

• Taloyhtiö teetti kaikkiin asuntoihin kylpyhuoneremontin, paitsi minun asuntooni, olin sen jo tehnyt 5 vuotta sitten. Taloyhtiön teettämät remontit on saatu valmiiksi jo vuosi sitten. Haluaisin nyt hyvitystä, koska tekemäni remontti vähensi yhtiölle aiheutuvia kustannuksia. Voinko viedä asian seuraavaan yhtiö kokoukseen?

Taloyhtiön teettämistä kylpyhuone korjauksista ja korjauskulujen jakami sesta tehdään päätös yhtiökokoukses sa jo ennen korjaustöiden aloittamista. Myös vaatimus hyvityksestä olisi tullut tehdä niin ajoissa, että yhtiö olisi voinut ottaa asian huomioon jo korjaustoimia suunniteltaessa ja niistä päätettäessä. Kysymyksen tapauksessa oikeus vaa tia hyvitystä voi olla jo menetetty, kos ka korjaustoimet on jo tehty ja kulujen jakamisesta on todennäköisesti jo päätet ty. Mahdollisuus saada hyvitystä jälkikä teen voisi käytännössä olla mahdollista, mikäli korjauskulujen jakamista koske vaa päätöstä rasittaisi sellainen virhe, että päätös olisi asunto-osakeyhtiölain nojalla mitätön. Jos taloyhtiö katsoo pää töksen syntyneen oikealla tavalla, pää töksen mitättömyyden tutkisi osakkaan kanteesta käräjäoikeus. Kuten vastauk sesta käy ilmi, osakkaan on oltava itse aktiivinen ja ilmoitettava yhtiölle hyvi tysvaatimuksestaan oikeassa ajassa sekä osoitettava yhtiölle koituva säästö. •

Satu Eskola, asianajaja, varatuomari

Kiinteistöliitto Pohjois-Suo men Taloyhtiöpäivä järjeste tään tiistaina 11.10. Oulussa jo kolmannen kerran. Mak suton ja avoin taloyhtiöta pahtuma on tarkoitettu talo yhtiöiden hallituksille, isännöitsijöille, osakkaille, vuokrataloyhtiöiden toimi tusjohtajille, kiinteistönhoitajille sekä kaikille taloyhtiöistä kiinnostuneille.

Palveluiden ostaminen vaatii osaa mista ja perehtymistä. Mitä ostetaan, mihin tarpeeseen ja mitä se maksaa. Millainen on teidän taloyhtiössänne osto-osaaminen?

Rajoitamme osallistujamääriä ja saapumiselle tulee jokaisen valita täs mällinen ajankohta neljästä eri vaih toehdosta. Porrastamalla vierailuja estämme ruuhkien syntymisen. Tapah tumassamme ei ole luentoja, pääpaino on verkostoitumisella ja ajatustenvaih dolla kahvittelun lomassa.

Taloyhtiöpäivässä sinulla on mah dollisuus tavata yritysten sekä Kiin teistöliitto Pohjois-Suomen edustajia. Taloyhtiö voi varata itselleen etukä teen keskusteluajan juristin kanssa. Tapahtumassa on lakiklinikka ja kans sasi kiinteistöjuridiikan kiemuroista on keskustelemassa Pauliina Haapsaari, Kiinteistöliiton vanhempi la kimies. Ajanvarauksen lakiklinikalle voit tehdä tapahtumaan ilmoittautu misen yhteydessä.

Maanmittauslaitoksen asiantunti jat tarjoavat tapahtumassamme hen kilökohtaista opastusta ja neuvontaa taloyhtiösi osakeluettelon siirrossa huoneistotietojärjestelmään. Tapahtu massamme on myös klinikka, mistä on hyötyä erityisesti pienille taloyhtiöille, jotka eivät ole vielä siirtäneet taloyh tiönsä osakeluetteloa huoneistotieto järjestelmään, ja joilla ei ole isännöinti toimistoa.

Tapahtuma on avoinna klo 13.00–17.00. Annamme taloyhtiöpäivämuista miseksi 100 ensimmäiseksi ilmoittautu neelle (jotka myös tulevat paikalle, kirja luovutetaan taloyhtiöpäivässä, sitä ei saa jälkikäteen eikä sitä postiteta), Taloyhtiön hallituksen ABC-kirjan (arvo 39 €), Kiinteistömedia.

Mukana ovat:

Abloy Oy

Alltime Kiinteistöpalvelut Asianajotoimisto Pro Juridica Oy Balkonser DNA

Finib

Finture Oy Hauru Huoltia Huoneistotietojärjestelmä iLOQ

Isännöinnin Auktorisointi ISA ry Kattotutka Oy Kiertokaari Oy Kiinteistöalan hallitusammattilaiset Akha ry Kiinteistöhuolto Jurvelin ja Kotikatu Oulu Kiinteistöliitto Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi KONE Hissit Oy Laattapiste Oy Lataussähkö.fi LukkoPro Oy Lumon Suomi Oy LVI Pitkälä Meranti Siivouspalvelut Oy Molok Oy N-Clean Oy Nordea Pankki Taloyhtiöyksikkö

OIT Isännöinti OP Koti Pohjoinen Oy LKV Oulun Energia Oy

Pihla ja Tiivi Ikkunat ja ovet Plugit Finland Oy

Retta Isännöinti

Safetum Oy Sitowise Oy TaloTuki Oy Verto Viherrakennus Pihakukot Oy

Pauliina Haapsaari

Lämmityksen energiansäästötoimet

• 1 °C alempi sisälämpötila = 5 % vähemmän lämmitysenergiaa

• Alentakaa ensin reilusti lämpötilaa kaikista apu tiloista. Esimerkiksi porrashuoneissa ja lämpimis sä varastoissa riittää 17–18 astetta ja autotalleissa 12 astetta.

• Alentakaa huonelämpötiloja keskitetysti 20–21 asteeseen, kuitenkin vain 0,5 astetta kerrallaan.

Lämmin käyttövesi ja saunominen

• Muistakaa energiatehokkaan saunomisen sään nöt. Ripeästi saunaan, tiiviit saunavuorot ja malt tia löylyihin. Saunavuorot kannattaa keskittää, jotta kiuasta ei tarvitse turhaan pitää lämpimänä.

• Taloyhtiön saunaa ei tarvitse lämmittää tulikuumaksi: 70-80 astetta riittää.

• Muistuttakaa erityisesti turhasta lämpimän veden kulutuksesta ja ohjeistakaa asukkaita lyhentämään suihkuaikaa ja välttämään turhaa veden valuttamista.

•

Käyttöveden virtaamat vaikuttavat myös kulutukseen, joten niiden tarkistus voi olla paikallaan. Suihku- ja keittiöhanoihin riittää 12 litraa/min ja käsienpesuhanoihin 6 litraa/min virtaama. Virtaamia voidaan alentaa keskitetysti vakiopaineventtiilillä tai vesipistekohtaisesti vakiovirtaussuuttimilla ja vettä säästävillä suihkupäillä.

• Vesikalusteiden tarkastus voi olla myös paikallaan. Asukkaita kannattaa pyytää ilmoittamaan aktiivisesti pienistäkin kalustevuodoista.

ARA on elokuussa julkaissut uusia avustuksia asuinrakennusten kaukolämpölaitteistojen uusimiseen matalalämpötilaiseen kaukolämpöön soveltuviksi sekä aurinkopaneeleiden hankintaan.

Lisätietoja: www.ara.fi

Energian säästövinkkejä

lähde: motiva

Ilmanvaihto

• Säätäkää ja käyttäkää ilmanvaihtoa oikein ja tarpeen mukaan.

• Jos taloyhtiössä on käytössä asuntokohtaiset ilmanvaihtojärjestelmät, opastakaa asukkaita niiden käytössä ja säädössä.

Sähkön säästäminen

• Tarkistakaa talon yleisten tilojen: rappukäytävien, varastojen jne. valaisimet ja siirtykää ledlamppuihin, jos niin ei ole jo tehty. Myös pihavalaistuksessa kannattaa siirtyä ledien aikakauteen.

• Valaistuksen ajastukset on hyvä tarkastaa, että valot ovat päällä vain tarpeen mukaan.

• Tarkistakaa myös esim. käytössä olevat sulanapitolämmitykset ja niiden käyttöajat ja -asetukset. Myös pysäköintikentän autolämmitysten toiminta ja asetukset on hyvä tarkistaa ja tarvittaessa tehdä myös niihin muutoksia.

• Jos talossa on käytössä kylmäkellari, on sen toiminta ja käyttö syytä tarkistaa.

• Ikkunoiden ja ulko-ovien tiivistys on syytä tehdä, jos asunnoista on tullut palautetta vedosta tai tiivistyksissä on puutteita (puitteissa näkyy esim. näkyviä vuotoja).

• Tiivisteiden vaihtoväli vaihtelee tiivistetyypin mukaan. Itseliimautuvat tiivisteet pitäisi vaihtaa vähintään parin vuoden välein, kun taas silikonitiivisteet voivat säilyä kunnossa yli 15 vuotta.

• Tiivistykset kannattaa teettää keskitetysti taloyhtiön toimesta, jolloin tiivisteet tulee asennettua kaikkiin asuntoihin oikein.

ASTETTA ALEMMAS -kampanja alkaa 10.10. Energiansäästöön kannattaa ryhtyä heti ja ottaa niin omaan kotiin kuin taloyhtiön rakennuksiin soveltuvat säästövinkit käyttöön. Lisätietoja www.motiva.fi ja www.astettaalemmas.fi

MOTIVA

Ikkunoiden ja ovien tiivistyksen tarkastus ja tarpeen mukaan uudelleen tiivistäminen

WEBINAARIT

Jäsentaloyhtiöiden hallituksille, isännöitsijöille sekä tilin- ja toiminnantarkastajille

TALOYHTIÖN TALOUSARVIO - To 6.10. klo 17.30

TALOYHTIÖN TIETOTURVA JA TIETOSUOJA - Ti 18.10. klo 17.30

PALVELUSOPIMUSTEN HINNANTARKASTUKSET TALOYHTIÖSSÄ TUPAILTA – Ti 1.11. klo 17.30

RAHOITUS TALOYHTIÖSSÄ - Ti 29.11. klo 17.30

ENERGIA-AIHEINEN WEBINAARI - Ke 14.12. klo 17.30

Kaikille avoimet

KIINTEISTÖLIITTO POHJOIS-SUOMEN JÄSENPALVELUT TUTUKSI – To 29.9. klo 9.00

TALOYHTIÖ PALVELUITA HANKKIMASSA – Ma 10.10. klo 17.00

OSAKASWEBINAARI - To 27.10. klo 17.30

OSAKASWEBINAARI ASUMISESTA JA ASUMISRAUHASTA – To 8.12. klo 17.30

LÄHITAPAHTUMAT

Jäsentaloyhtiöiden hallituksille, isännöitsijöille sekä tilin- ja toiminnantarkastajille

OULU ASUKASKYSELYSTÄ KOHTI TALOYHTIÖSTRATEGIAA – Ma 31.10. klo 16.30

OULU YSE 1998 JA KSE 2013 ISÄNNÖITSIJÖILLE – Ti 15.11. klo 14.00

OULU PUTKISTOSANEERAUKSEN MENETELMÄT, ASKELMERKIT KORJAUSHANKKEEN VALMISTELUUN JA LÄPIVIENTIIN – Ti 15.11. klo 17.00

TORNIO PUTKISTOSANEERAUKSEN MENETELMÄT, ASKELMERKIT KORJAUSHANKKEEN VALMISTELUUN JA LÄPIVIENTIIN – Ke 16.11. klo 17.00 Kaikille avoin

OULU POHJOIS-SUOMEN TALOYHTIÖPÄIVÄ – Ti 11.10. klo 13.00

PUHEENJOHTAJAKLUBIT jäsentaloyhtiöiden hallitusten puheenjohtajien keskustelufoorumi

OULU 6/2022 – Ma 17.10. klo 17.00

OULU 7/2022 – Ma 14.11. klo 17.00

OULU 8/2022 – Ma 12.12. klo 17.00

KAJAANI 3/2022 – To 3.11. klo 17.00

RAAHE 3/2022 – Ma 7.11. klo 17.00

YLIVIESKA 3/2022 – Ti 8.11. klo 17.00

JÄSENPALVELUT

LISÄTIEDOT JA ILMOITTAUTUMINEN: pohjois-suomi.kiinteistoliitto.fi/tapahtumat meri-lappi.kiinteistoliitto.fi/tapahtumat Koulutusaineistot ja webinaaritallenteet löytyvät jäsensivuilta.

verkossa aina torstaisin klo 8.30-9.00. Liity mukaan tapahtumasivultamme löytyvän linkin kautta!

Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi on pohjoispohjalaisten ja kainuulaisten taloyhtiöiden etujärjestö. Yhdistyksemme on perustettu 1906. Meillä on tällä hetkellä yli 1 400 jäsenyhtiötä. Olemme osa Suomen Kiinteistöliittoa.

Maksuttomat jäsenpalvelut tarjoamme

• hallituksen jäsenille ja varajäsenille, isännöitsijöille sekä toiminnan- ja tilintarkastajille

Jäsenmaksuun sisältyvinä palveluina taloyhtiö saa

• Neuvontaa laki-, talous-, tekniikka- ja energiakysymyksissä puhelinpalveluna

• Ajankohtaista tietoa uutiskirjeissä, jäsenlehdessä ja Suomen Kiinteistölehdessä

• Kattavat nettisivut ja jäsensivut sekä omat kotisivut taloyhtiölle

• Koulutusta ja tapahtumia

• Työsuhdeneuvontaa Kiinteistötyönantajat ry:ltä

• Osallistumisoikeuden puheenjohtajaklubiin

• Webropol asukaskyselytyökalu

• Kokoustilat maksutta käyttöön (Kirkkokatu 53 alakerta)

Lisäksi taloyhtiö saa:

• Jäsenalennuksia yritysten tuotteista ja palveluista

• Jäsenhintaan tilattavia toimeksiantoja ja kirjallisia lausuntoja

Johanna Laitala toiminnanjohtaja neuvontapalvelut, edunvalvonta, media, viestintä 040 149 8398 johanna.laitala@kiinteistoliitto.fi

Merja Kokko järjestösihteeri jäsenrekisteri, laskutus, tapahtumat, osoitteenmuutokset 040 485 4311 merja.kokko@kiinteistoliitto.fi

Voit myös varata keskusteluajan toimistolle / TEAMS-keskustelu Kirkkokatu 53, 90100 Oulu Palvelemme arkisin klo 9–15 pohjois-suomi.kiinteistoliitto.fi pohjois-suomi@kiinteistoliitto.fi

Sovithan käyntisi ennakkoon. Varmistat että tapaat juuri haluamasi henkilön.

Jäsenmaksuesimerkkejä:

As

As

KIINTEISTÖLIITTO POHJOIS-SUOMEN VIRTUAALISET TEAMS-AAMUKAHVIT

*Lue

VESIVEK-KATTOREMONTIT 3–6-KERROKSISIIN KERROSTALOIHIN

”Vesivekin kanssa hommat tapahtuu aikataulussa ja asiallisesti, niin ettei tarvitse jälkitarkastuksessa niitä enää korjailla.” * Jere Haikka, tekninen isännöitsijä, T&K Kirjanpito ja Isännöinti

Viime keväänä Vesivek remontoi Jeren isännöimän kerrostalon katon Villenkadulla Haminassa. Urakka kesti kaksi viikkoa. Jos kerrostalossanne harkitaan kattoremont tia, syksyn mahdollisiin päätöksiin kannattaa valmistautua jo nyt. Vesivekin paikalli nen asiantuntija on taloyhtiönne apuna kartoituksessa sekä projektin suunnittelussa. 08-2377 9501 I Saa soitella, takuulla vastataan!

Takuulla vastataan.