Menneisyyden ja tulevaisuuden välissä on hetki ja sitä kutsutaan elämäksi

Näin lausui minulle tyttäreni, kun huokasin kevään menneen niin nopeasti etten ehtinyt kissaa sanoa ja haikailin samalla heinäkuussa häämöttävää kesälomaani. – Äiti, menneisyyden ja tulevaisuuden välissä on hetki ja sitä kutsutaan elämäksi, tytär sanoi ja moiskautti suukon poskelleni.

Jäin pohtimaan tyttäreni sanomaa ja palasin samalla ajatuksissani myös keväällä erään itäsuomalaisen isännöitsijän kanssa käymääni keskusteluun. Keskustelimme ihmisten kiireisyydestä, malttamattomuudesta, lyhytpinnaisuudesta ja siitä, että kaiken pitäisi tapahtua heti tai itseasiassa olisi pitänyt tapahtua jo eilen. Tunnistimme näitä piirteitä myös itsessämme.

Luin taannoin lehtiartikkelin, jossa filosofi Frank Martela pohti koronapandemian vaikutusta ihmisten käyttäytymiseen. Erilaiset kriisit vaikuttavat usein siihen, miten ihmiset uskaltavat heittäytyä ja tarttua hetkeen. Koronaviruksen kaltaiset pandemiat voivat muistuttaa ihmisiä siitä, että elämä on rajallinen ja asioita pitää tehdä nyt, kun siihen on vielä mahdollisuus. Positiivisesti ajateltuna tämä voisi tarkoittaa enemmän spontaaniutta ja hetkessä elämistä, mutta luulen, että tällä on myös kääntöpuoli. Kun spontaaniuden tavoittelun yhdistää arkiseen kiireeseen ja velvollisuuksiin, voi lopputuloksena olla takakireys, kun riittämättömyys kalvaa joka paikassa. Työt pitäisi tehdä, luottamustehtävät hoitaa, lapsia viedä harrastuksiin, lähteä perheen tai ystävien kanssa spontaanille viikonloppumatkalle, pitäisi ehtiä nukkumaan ja omasta kunnostakin pitäisi huolehtia. Ei ihme, jos alkaa pinna kiristyä ja kierre on valmis.

Taloyhtiömaailmassa yksi kiireisimmistä vuodenajoista on juuri taittunut kesään. Lukuisat kevään kokoukset ovat takanapäin ja on syntynyt uusia taloyhtiöiden hallituksia. Ottaa aikansa, että uusi hallitus löytää omat toimintatapansa ja luontevan yhteistyön keskenään sekä isännöitsijän kanssa. Yhteisistä pelisäännöistä olisi hyvä sopia mahdollisimman pian ennen kuin odotuksia ja olettamuksia alkaa syntymään. Leikkaushaavaakin on helpompi hoitaa heti tuoreeltaan ennen kuin haava pääsee tulehtumaan. Yhteisillä pelisäännöillä voidaan välttää lyhytpinnaisuutta ja törmäyskurssiin ajautumista. Hallituksessa yhteisten pelisääntöjen esille otto sopii luontevasti puheenjohtajan tai isännöitsijän tehtäviin, mutta mikään ei estä ketä tahansa hallituksen jäsentä ottamasta asiaa esille. Asian esille otto pitäisi kokea luottamuksen osoituksena – olette niin luotettavia, että uskallan nostaa tämän epäkohdan yhdessä käsiteltäväksi.

Ihanaa kesää!

Piia Moilanen, toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Itä-Suomi

@ piia.moilanen@kiinteistoliitto.fi