v TALOUS v
Suomalaisen ruuan ote pitää Arvostus suomalaista ruokaa kohtaan on huipussaan. Suomi Syö -tutkimukseen vuonna 2021 vastanneista 85 prosentille on tärkeää, että syö suomalaista ruokaa, kertoi Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Merja Lintunen ruoka- ja luonnontuotealan vuosiseminaarissa. TEKSTI Elina Matikainen
A
rvostus suomalaista ruokaa kohtaan on noussut. Vuonna 2011 oli suomalaisen ruuan syöminen tärkeää 75 prosentille vastaajista, totesi Merja Lintunen, joka kertoi ruoka- ja luonnontuotealan vuosiseminaarin webinaarissa, miten suhtautuminen ruuan kotimaisuuteen ja lähiruokaan on muuttunut. - Kotimaisuuden ja ruuan alkuperän merkitys korostuu sitä enemmän mitä vanhemmasta ikäryhmästä on kyse. Myös lapsiperheissä arvostus on hyvin vahva. Kotimaista maitoa ja lihaa on aina arvostettu korkealle, mutta nyt myös kotimaisen kalan arvostus on nousussa, Merja Lintunen kertoi. Elintarvikkeen jäljitettävyys vetoaa lähes 2/3:aan kotitalouksista. Pakkauksessa olevan tiedon koetaan tekevän tuotteesta houkuttelevan ja iso osa vastaajista pitää tärkeänä, että suomalaiset elintarvikkeet voitaisiin jäljittää maatilalle asti. Merkittävä syy suomalaisen ruuan ar-
Suomalaista ruokaa pidetään turvallisena ja sen laatuun luotetaan. Sitä ostamalla halutaan tukea suomalaista työtä. vostukseen lienee luottamus sen turvallisuuteen. 80 prosenttia vastaajista pitää kotimaisia elintarvikkeita turvallisempana kuin ulkomaisia. Lisäksi suomalaisilla on erittäin voimakas halu tukea suomalaista työtä ostamalla suomalaisia elintarvikkeita. Myös kotimaiseen laatuun luotetaan,
20
LEIPURI 1 / 2022
Lähiruoka on omalla asuinseudulla tuotettua ruokaa. Sitä pidetään puhtaana, turvallisena, mutta hieman kalliina. sillä vain kolmannes vastaajista on sitä mieltä, että kaikista EU-maista saa yhtä laadukkaita elintarvikkeita. EU:n ulkopuolelta tulevien elintarvikkeiden laatuun luottaa enää vajaa viidennes vastaajista. Ja jos tuote tulee EU:n alueelta, siinä pitäisi 86 prosentin mielestä olla tarkka merkintä alkuperämaasta. Valmisruokien raaka-aineisiin kannattaa pakollista alkuperämaamerkintää 70 prosenttia vastaajista. Myös lähiruoka kiinnostaa yhä enemmän. Sitä pidetään puhtaana (73 %) ja turvallisena (58 %). Toisaalta lähiruokaa pidetään myös kalliina (50 %). Lintusen mukaan tämä lukema on kuitenkin pienentynyt, sillä aikaisemmin paljon useampi piti lähiruokaa kalliina. Mikä sitten on vastaajien mielestä lähiruokaa? - Enemmistö eli 81 % kokee, että se on omalla asuinseudulla tuotettua ruokaa, totea Lintunen. Eikä ruuan välttämättä tarvitse olla pientuottajalta, sillä 47 prosenttia sanoo suosivansa omalla asuinseudullaan tuotettua ruokaa huolimatta valmistavan yrityksen koosta. Myös teollinen suurtuotanto voi siis olla lähiruokaa. - Yhä useammalle on tärkeää, että ruuan tuotantoalueelle on henkilökohtainen tunneside.
Elintarvikkeiden ostopäätöksiin vaikuttavina yleisinä tekijöinä tutkimuksessa nousivat seuraavat: - maku - kotimaisuus - tottumus - monipuolisen ruokavalion tukeminen - terveellisyys Hinta tulee vasta näiden jälkeen. Kysyttäessä mitä asioita elintarvikkeesta ostettaessa tarkistetaan, ensimmäisenä mainitaan parasta ennen-päiväys, sitten hinta ja kilo/litrahinta. Niitä seuraavat alkuperämaa, valmistaja, avainlippu ja joutsenmerkki. Vasta sen jälkeen tarkistetaan esimerkiksi rasva- tai sokeripitoisuus. Koronan-ajalla on ollut ihmisten mielestä heidän ostotottumuksiinsa joitakin pysyviä vaikutuksia. Kaupassa käydään muulloinkin kuin ruuhka-aikoina, ruokaa ostetaan enemmän kerralla, ostoksia suunnitellaan paremmin ja kaupassa käydään harvemmin. Viidenneksi on noussut se, että suositaan aiempaa enemmän kotimaista. Taloustutkimus on tehnyt Suomi Syö-tutkimusta vuodesta 1985. Vastaajina on vuosittain yli 4000 iältään 15-79-vuotiaita suomalaista. Aineisto on painotettu vastaamaan Suomen kotitalouksia talouden koon ja alueen mukaan.
