Osaatko lukea pienet, tärkeät merkinnät?

Neljä viidestä suomalaisesta lukee pakkausmerkintöjä. EU-luomumerkin tunnistaa yli puolet väestöstä.

Yleisimmin tarkistetaan ainesosia, alkuperää, sokeria ja rasvaa koskevat tiedot. Nimisuojatuotteiden merkit ovat melko tuntemattomia. Sirkkalehti- ja Hyvää Suomesta -merkit tunnetaan hyvin. Muun muassa nämä tiedot selvisivät Marttaliiton teettämästä Pakkausmerkinnät2019 -kuluttajatutkimuksesta.

Merkit vaikuttavat ostopäätökseen

70 prosenttia vastaajista sanoo merkin vaikuttavan vähintäänkin melko paljon tuotteen valintaan. Useimmin merkeillä on vaikutusta yli 50-vuotiaiden naisten ostopäätöksiin. Vähiten merkit kiinnostavat nuoria miehiä. Elintarvikkeiden alkuperämaamerkinnät ovat tärkeimpiä keski-ikäisille naisille ja miehille sekä yli 65-vuotiaille naisille. Vaikka 84 prosenttia vastaajista pitää alkuperämaatietoa erittäin tai melko tärkeänä, vain 21 prosenttia vastaajista tarkistaa kyseisen tiedon elintarvikepakkauksista. Seitsemän kymmenestä lukee ravintomerkintöjä sisältäviä tietoja. Yleisimmin tarkistetaan sokeria ja rasvaa koskevat tiedot. Vain 8 prosenttia kuluttajista tarkistaa elintarvikkeen suolamäärän ja 3 prosenttia kuidun määrän. Vegaaniruoasta puhutaan paljon, mutta vain 2 prosenttia kuluttajista tarkistaa pakkauksesta, sopiiko kyseinen elintarvike vegaaneille. Joka viides kuluttaja heittää elintarvikkeen roskiin, kun tuotteen viimeinen käyttöpäivä on mennyt. Enemmistö kuitenkin arvioi ensin aistinvaraisesti, onko tuote kunnossa. Parasta ennen- ja Viimeinen käyttöpäivä -merkinnät ovat suomalaisilla kohtalaisesti hallussa.

Vastuullisuusmerkintöjä kaipaa noin neljäsosa vastaajista

Vastaajista 28 prosenttia toivoo, että pakkausmerkinnöistä selviäisi annoksesta saatava ravintoaineiden osuus päivittäisestä tarpeesta. Hiilijalanjälkimerkintää toivoisi 26 prosenttia, lajittelumerkintää 25 prosenttia ja eettisyysmerkintää 23 prosenttia suomalaisista. Pakkausmerkinnät2019 -kuluttajatutkimus tehtiin osana Miksi pakkausmerkinnät -hanketta, joka kampanjoi elintarvikepakkausmerkintöjen lukutaidon parantamiseksi. Marttaliiton kumppaneita ovat Luomuliitto, Kuluttajaliitto ja Ruokatieto. Kampanjaa rahoittaa Ruokavirasto. Tutkimuksen toteutti Kantar TNS Agri Oy. ◀

www.miksipakkausmerkinnat.fi

Leppäkertumerkin tuntevista kuluttajista yhteensä 38 prosenttia kertoi kyseisen merkin vaikuttavan ostopäätöksiinsä melko tai erittäin paljon. EU:n lehtimerkin tapauksessa vastaava luku oli 32 prosenttia.

Leppäkerttumerkki

15 9

%vastaajista

29

2

45 Kuinka paljon nämä merkit vaikuttavat ostopäätökseesi?

Erittäin paljon Melko paljon En osaa sanoa Ei kovin paljoa Ei ollenkaan

16 Lehtimerkki

7

%vastaajista

25

5

46

Luomun kasvun tavoitteet tulevalle rahoituskaudelle

Luomun kasvun tavoitteista puhutaan juuri nyt paljon sekä EU-tasolla että kansallisesti. Asetetaan nämä tavoitteet mihin tahansa, tulee niiden saavuttamiseksi suunnitella toimenpiteet, joilla niihin päästään. Poliittisten toimien on koostuttava sekä tuotteita markkinoille työntävistä että vetävistä voimista. Yksi työkalu luomun edistämiseksi on tulevan rahoituskauden luomutuki. Vaikka korona on pysäyttänyt yhteisen maatalouspoliitiikan (CAP) uuden ohjelmakauden valmistelun hetkellisesti, ei se tarkoita sitä, että komission ehdottamista kunnianhimoisista ilmastotavoitteista tulisi luopua. Päinvastoin – nyt kun saimme valmisteluun hiukan lisäaikaa, on panostettava vielä parempaan suunnitteluun, jotta saamme uuden, tulevaisuutta palvelevan maataloustukijärjestelmän, joka vie maatalouden kohti kestävämpiä tuotantotapoja. tulee ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä. Ohjelmalla halutaan edistää luonnonvarojen ja muiden resurssien tehokasta käyttöä siirtymällä puhtaaseen kiertotalouteen, pysäyttää ilmastonmuutos ja biologisen monimuotoisuuden köyhtyminen sekä vähentää ympäristön saastumista. Vihreän kehityksen ohjelma on komission tähän asti suurin aloite. Osa jäsenmaista on ehdottanut, että vihreän kehityksen ohjelman valmistelu laitettaisiin tauolle koronakriisin takia. Kriisi on kuitenkin ollut hyvä muistutus ihmiskunnalle, että emme ole irrallisia muusta ekosysteemistä vaan osa sitä. Emme voi jatkaa kehittymistä pelkästään talouden ehdoilla. Huhtikuussa 17 Euroopan ympäristöministeriä – Krista Mikkonen mukaan lukien – sekä useampi yhteiskunnallinen vaikuttaja ja yritysjohtaja allekirjoittivat kannanoton, jossa vaaditaan, että koronakriisin jälkeinen jälleenrakentaminen on tehtävä kestävästi vihreän kehityksen ohjelman ehdoin.

Green Deal – Vihreän kehityksen ohjelma

Euroopan komissio julkisti vihreän kehityksen ohjelman (Green Deal) vuoden 2019 lopussa. Sen tavoitteena on, että Euroopasta

Farm to Fork – Pellolta pöytään -strategia

Vihreän kehityksen ohjelman taustaksi laaditaan usealle eri alalle omat strategiat, jotka pohjautuvat laajoihin analyyseihin ja

Tuottajien määrä

Tämänhetkinen tilanne Tavoiteltava tulevaisuuskuva 3

4

Maailmanlaajuiset maatalous- ja ruokajärjestelmät 2

1

Luomuja muut agroekologiset järjestelmät

Lähde: Euhorn et al. 2019, Sustainability in global agriculture driven by organic farming

joihin määritellään alakohtaiset jatkoaloitteet. Maataloussektorille on tulossa Pellolta pöytään -strategia. Strategiaan laaditaan jatkoaloitteet elintarvikkeiden tuotanto- ja jakelujärjestelmän kestävyyden parantamiseksi. Pellolta pöytään -strategian julkaisu on hiukan siirtynyt, mutta raameja on jo hahmoteltu vihreän kehityksen ohjelmassa. Strategialla halutaan vähentää merkittävästi riippuvuutta kemiallisista torjunta-aineista, lannoitteista ja antibiooteista. Luonnonmukaisen tuotannon lisäämistä on esitetty yhdeksi strategian tavoitteista, ja on keskusteltu, että EU:ssa luomuviljelyn osuutta tulisi kasvattaa 20–30 prosenttiin pinta-alasta vuoteen 2030 mennessä. Luomutuotanto nähdään siis erittäin hyvänä keinona vähentää riippuvuutta ulkopuolisista panoksista, ja yhteisen maatalouspolitiikan määrärahat on tunnistettu yhtenä ohjauskeinona. Tavoitteena on, että 40 prosenttia määrärahoista olisi suunnattava ilmastotoimiin.

Luomu näyttää suuntaa

Luonnonmukainen tuotanto on suunnannäyttäjä maatalouden kulkiessa kohti kestävämpää tuotantomallia. Tämä tulisi tunnistaa ja tunnustaa viimeistään nyt.

Neljä poliittisten toimien lajia (punaiset nuolet), joilla voidaan ohjata ruokajärjestelmää kestävämpään suuntaan: 1. uudistavien järjestelmien tukeminen yhdistelemällä työntäviä, vetäviä ja mahdollistavia toimenpiteitä samalla kun niiden suorituskykyä parannetaan, 2. kestävien tuotteiden markkinoiden kasvun parantaminen, 3. kestävyysparannuksista palkitseminen valtavirtamaataloustuotannossa, 4. lain vaatimustason ja teollisuuden normien korottaminen kestämättömien käytäntöjen ulossulkemiseksi.

Strategialla halutaan vähentää merkittävästi riippuvuutta kemiallisista torjunta-aineista, lannoitteista ja antibiooteista.

Luonnonmukaista tuotantojärjestelmää on aktiivisesti kehitetty jo kymmeniä vuosia. On luotu tuotantoehdot ja valvontajärjestelmät, tuotteet ovat kuluttajien tunnistettavissa kaupan hyllyiltä ja koko kestävän maatalouden sektorilta on luomutuotteilla isoin markkinaosuus. Tämän lisäksi on vahvaa tieteellistä näyttöä siitä, että luomutuotanto myös pitää, mitä lupaa edistämällä luonnon monimuotoisuutta ja kasvattamalla maatilojen sopeutumiskykyä.

Luomutuki seuraavalla rahoituskaudella

Myös uuden CAP-kauden valmistelu on pysähtynyt Suomessa koronan takia. Tämä luo hyvän tilaisuuden arvioida kehityksen suuntaa uudelleen. Nyt onkin juuri se oikea hetki vaikuttaa siihen, mitkä tavoitteet luomutuotannolle asetetaan kansallisesti. Kansallista luomustrategiaa ollaan päivittämässä, ja CAPin kansallista strategiaa sekä luomukorvausta suunnitellaan. Näiden tulisi olla yhteydessä toisiinsa, sillä luomukorvaus on yksi tapa tukea luomun kehitystä. Meillä tulee olla vahva strategia, jossa on sekä työntö- (vahva luomutuki ja tuotannon kehittämistoimenpiteet) että vetovaikutuksia (julkiset hankinnat, menekinedistäminen ja kuluttajakampanjat). Strategialla tulee olla selkeät tavoitteet, toimenpiteet niihin pääsemiseksi sekä resurssit niiden toteuttamiseen. Tämä on hyvin tarkoituksenmukaista ottaen huomioon EU:n komission suunnitelmat ja tavoitteet, kestävän kehityksen tavoitteet, joihin Suomi on sitoutunut, sekä hallitusohjelman tavoitteet.

Luomun kasvutavoitteet

Luomuliitto on asettunut tukemaan IFOAMEU:n tavoitetta, jolla pyritään kasvattamaan luomuviljeltyä pinta-alaa Euroopassa 20 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Kansallisesti tämä tarkoittaa 8 prosentin vuosikasvua pinta-alassa, jolloin Suomen tavoitteeksi tulee 30 prosenttia luomuviljeltyä peltoalaa vuoteen 2030 mennessä. ◀

Maan parhaista antimista, maan parhaille luomutiloille.

Me täällä Kinnusen Myllyllä haluamme tarjota korkealaatuisia ja turvallisia rehuja luomutiloille. Meiltä löytyy hyvä valikoima luomurehuja ja luomuun soveltuvia kivennäisiä niin lypsyja lihakarjalle kuin lampaille.

Tehty kotimaisesta luomukaurasta ja -ohrasta.

Saatavana sekä lypsy- ja lihakarjalle, että lampaille.

Myös luomuun soveltuvat kivennäiset.

Valmistettu Kinnusen Myllyllä Utajärvellä.

Katso koko luomuvalikoimamme nettisivuiltamme.