Kokemuksia öljyhampun viljelystä luomussa

TEKSTI JA KUVAT: ERKKI VIHONEN

Kokemuksia öljyhampun viljelystä luomussa Koronakriisin myötä on alettu keskustella kotimaisen valkuaisen tuotannosta ja omavaraisuudesta entistä enemmän. Öljyhamppu voisi olla yksi hyvä erikoiskasvi, jolla saataisiin lisättyä omavaraista valkuaistuotantoa sekä vaihtoehtoja kasvitilan viljelykiertoon.

Öljyhamppu kiinnostaa Esa Mäki-Turjaa EteläPohjanmaalla sen positiivisten vaikutusten takia. Se sopii hyvin viljelykiertoon niille pelloille, joiden multavuus on korkea, sekä aukeille ja jopa hallanaroille paikoille. – Sillä on positiivinen maavaikutus, ja siitä tulee runsaasti orgaanista ainesta peltoon, Mäki-Turja kehuu. Mäki-Turja on viljellyt öljyhamppua useampana vuonna. Hänellä on vuosittain viljelyssä 10–30 hehtaaria öljyhamppua. Tämän lisäksi Mäki-Turjalla viljelee avomaanjuureksia, tärkkelysperunaa, viljoja, hernettä ja nurmea.

Esa Mäkiturja hamppupellossa 2018. Kuvan kasvusto sijaitsi hieman heikkorakenteisella maalla, mistä syystä pituuskasvukin on jäänyt vähäiseksi.

Huomio lohkon valintaan

Esa Mäki-Turja kylvää öljyhampun toukokuun puolenvälin jälkeen, kun maa on riittävän lämmintä. Tällöin maan biologia alkaa herätä ja myös ravinteet ovat kasville paremmin saatavissa ja kasvuun lähtö nopeampaa. Mäki-Turjan kokemuksen mukaan Etelä-Pohjanmaan korkeudella ei ole kovinkaan paljon eroa kylvöajankohdalla, kun öljyhamppu on kuitenkin viimeisin puitava kasvi. Enemmän satoon vaikuttavat kasvukauden sääolosuhteet. Sadon muodostumiseen vaikuttavat monet tekijät. Luomussa pellon kasvukunnolla on suuri merkitys. Lohkon valintaan kannattaakin Mäki-Turjan mukaan kiinnittää erityisesti huomiota. Mäki-Turja on huomannut, että aukeat alueet ovat öljyhampulle sopivia. Öljyhamppua ei häiritse kovat tuulet eikä mahdolliset hallatkaan. – Lohkon vesitalouden on oltava hyvässä kunnossa, maassa ei saa olla tiivistymiä ja lannoitukseen on kiinnitettävä erityisesti huomiota, Esa Mäki-Turja kommentoi. Hänen parhaat öljyhamppusatonsa ovat tulleet multavilta lohkoilta, joiden kaliumarvot ovat korkeat. Pellossa olevat rakenteelliset ongelmat tai ravinteiden vähyys näkyvät öljyhamppukasvustossa heikompana kasvuna. Öljyhampulla on syvä paalujuuri, joka ylläpitää ja parantaa maan rakennetta, mutta se ei kuitenkaan

pysty mahdollisia tiivistymiä korjaamaan. Mäki-Turja korostaakin kylvömuokkauksen ja kylvön onnistumista kuivina vuosina, jolloin hyvä, huolellinen muokkaus sekä kylvö hiukan normaalia syvempään, noin kolmeen senttimetriin antaa tasaisimman kasvun.

Satotasot vaihtelevat

Vaikka öljyhamppu muodostaakin hyvin peittävän ja korkean kasvuston, on lohkon oltava kohtuullisen puhdas rikkakasveista. Varsinkin alkuunlähdössä ei saa olla kilpailevia rikkakasveja. Noin puolen metrin pituisena öljyhamppu peittää mahdolliset rikkakasvit tehokkaasti. Multavilta mailta luomussa löytyy yleensä runsaasti typpeä, mutta Mäki-Turjan mukaan typensaantia ei voi korostaa liikaa. Typpeä pitää löytyä erityisesti kasvun alkuvaiheessa. Mäki-Turjan tilalla typen riitättävyydestä huolehditaan lannoittamalla kasvusto typpipitoisella lietteellä tarvittaessa. Hyvä lannoitus jo esikasvilla vähentää öljyhampun lannoitustarvetta. Öljyhamppu aktivoi hyvin maata ja hyödyntää sienijuurisienen positiiviset vaikutukset hyvin, jolloin ravinteet ovat öljyhampulle paremmin saatavissa. Viljelykierrossa Mäki-Turjan tilalla öljyhamppu tulee yleensä viljan jälkeen. Näin maata on pääsääntöisesti kevytmuokattu, jolloin sienijuurisienen vaikutus on paras mahdollinen. Öljyhampun jälkeen viljellään myös viljaa. Mäki-Turjan tilalla satotasot ovat olleet hyvin vaihtelevia. Parhaimmilla aloilla on päästy lähelle 1500 kilon hehtaarisatoa, mutta osalla aloista satotaso on jäänyt selkeästi alle 500 kilon per hehtaari. – Keskisadon nostaminen on yksi suurimpia haasteita öljyhampun viljelyssä, isäntä kertoo. Yksi iso satotasoon ja sadon laatuun vaikuttava tekijä on öljyhampun pölytyksen aikana tuleva sadejakso. Tämä on tullut hyvin esiin Mäki-Turjan tilalla. Satoa olisi tullut, mutta suurin osa siemenistä ei ollut kehittynyt. Haastavinta öljyhampun viljelyssä on Mäki-Turjan mukaan puinti ja kuivaus. Puinti menee Etelä-Pohjanmaalla myöhäiseen syksyyn, jolloin kasvustossa on paljon

"Keskisadon nostaminen on yksi suurimpia haasteita öljyhampun viljelyssä."

kosteutta ja kuivattavia sääolosuhteita vähän. Puinti on hidasta, koska kostea varsi on sitkeää ja olosuhteet voivat vaihdella hyvin nopeasti, mutta onneksi öljyhamppu ei ole mennyt kertaakaan lakoon. Kuivaus taas on tarkkaa työtä, jossa pitää huolehtia, että öljyhamppu kuivuu tasaisesti ja kuoret pysyvät hyvin kiinni siemenessä. Esa Mäki-Turja tulee pitämään öljyhampun viljelykierrossa myös tulevaisuudessa mielenkiintoisena ja näyttävänä kasvina, joka tuo viljelyyn uusia opeteltavia asioita. ◀

Kirjoittaja on Luomuliiton kasvintuotannon asiantuntija.