Hiiliviljelystä näkökulmaa luomuviljelyyn

Suutarin kartanon tilalla hiiliviljely kulkee käsi kädessä luomuviljelyn kanssa. Lähtökohtana on maan rakenteesta ja ympäristöstä huolehtiminen.

Tuore luomuviljelijä Marko Suutari isännöi sukutilaa Taipalsaarella Lappeenrannan kupeessa. Tilan juuret ulottuvat todistetusti aina vuoteen 1634. Nyt isännöivä 13. sukupolvi saa viettää piakkoin tilan 400-vuotisjuhlia. Tilan toiminta on ollut aina monipuolista. Suutarin isä erikoistui aikoinaan lypsykarjatuotantoon, ja Suutari jatkoi tätä aloittaessaan vuonna 1994. – Tuotanto laajeni vähitellen, ja vuonna 2004 tilalle tuli maakunnan ensimmäinen lypsyrobotti, Suutari kertoo. Muutama vuosi sitten tila siirtyi emolehmätuotantoon. Luomun siirtymävaihe päättyi vuoden 2018 lopussa, ja naudat siirtyivät luomuun 2019. Ajatus luomuviljelystä oli kytenyt jo pitkään mielessä, ja luomuun siirtyminen oli Suutarin mukaan vaivatonta. – Lannoitteiden ja torjunta-aineiden kanssa puljaamisesta oli helppo luopua, Suutari toteaa.

Marko Suutari

Tilalla on nyt lähes 60 simmentalnautaa, 20 uuhta ja kaksi hevosta karjankäsittelyyn. Uuhien lukumäärää on tarkoitus tuplata. Päälukua lisäävät nuorkarja, sonnit, koira ja pari kissaa. Viljelypinta-alaa on yhteensä 125 hehtaaria. Härkäpapua, hernettä, kauraa ja ruista menee myös myyntiin. Suutarin lisäksi tilalla työskentelee sesonkiaikaan yksi tai kaksi osa-aikaista työntekijää. Tilalla käy myös harjoittelijoita maakunnan oppilaitoksista.

Hiiliviljelystä apua luomuviljelyyn

Suutari kiinnostui hiiliviljelystä, kun tila oli jo siirtymässä luomuun. Hiiliviljelyn periaatteet istuvat mainiosti luomutuotantoon ja toivat työhön uutta näkökulmaa esimerkiksi kasvustojen monilajisuuden kautta. Tilalla onkin nyt entistä enemmän sekakasvustoja. Kun tilan nurmilohkoille kylvettiin aiemmin neljää, viittä kasvilajia, hiiliviljelyn myötä kylvettäviä lajeja on kymmenen.

Luomu- ja hiiliviljelyn edut konkretisoituvat muun muassa kuohkeana maana. Kun maa on kunnossa, se kertautuu koko tilan toimintaan.

Rakkaus luontoon ja erityisesti vesistöihin yhdistää Marko Suutarin työn ja harrastukset.

Kosteikot hoitavat maaperää ja vesistöjä

Marko Suutarille luonnon hyvinvointi on ollut aina tärkeää. Kun oma maatila sijaitsee saaressa keskellä Saimaata, on vesiensuojelun merkitys entisestään korostunut.

Suutari on rakentanut tilansa ympärille runsaasti kosteikkoja, jotka hidastavat veden virtausta luonnollisella tavalla. Näin saadaan talteen ravinteet ja maa-aines, jotka muutoin valuisivat vesistöön.

Laskeutusaltaista maa-ainesta voidaan myös nostaa pelloille ravinteiksi, mikä puolestaan tukee kiertotaloutta. – Kosteikot sopivat erinomaisesti luomuviljelyn ajatukseen monimuotoisesta ympäristöstä ja ravinnetaloudesta, Suutari painottaa.

Kipinä kosteikkojen rakentamiseen lähti Lappeenrannan kosteikkoasiamies Antti Happosen vetämästä hankkeesta. Suutari on tehnyt kosteikoita myös vuokramaille, joiden omistajat eivät muutoin pysty kunnolla hyödyntämään maata esimerkiksi sijainnin takia.

Kun kosteikot lähtivät hyvin alkuun, Suutari innostui asiasta lisää. Nyt tilan ympäristössä on lukuisia kosteikkoja, joiden koko on 20 aarista vajaaseen 15 hehtaariin. Lisää kosteikkoaloja on suunnitteilla.

Kosteikko voi olla myös muutaman aarin kokoinen, eli sen ei tarvitse olla iso. – Jokaisessa ihmisen kaivamassa ojassa olisi hyvä olla kosteikko, Suutari naurahtaa.

Kosteikoista on suuri hyöty myös tilan metsästysmatkailua ja retkeilijöitä ajatellen, sillä puhtaat vedet ja linnuille rakennetut pesimäpaikat ovat rikastaneet alueen lintukantaa. – Suurin syy tälle kaikelle on ollut kuitenkin luonnon hyvinvoinnista huolehtiminen, Suutari korostaa.

Kosteikot ovat olleet merkittävässä roolissa siinä, että Taipalsaarta ympäröivän Pien-Saimaan veden laatu on hoitotöiden avulla parantunut.

Eri kasvilajit sopeutuvat eri olosuhteisiin, kasvavat maksimaalisesti ja sitovat samalla hiiltä. Palkokasvit seassa hoitavat puolestaan typensidonnan. – Kun jo yhdellä lohkolla voi olla useita eri maalajeja, kasvit löytävät oman paikkansa ja täyttävät lohkon, Suutari selittää. Sekä hiiliviljelyssä että luomutuotannossa kaikki lähtee hyvästä maan rakenteesta. Kunnossa oleva maa tuo mukanaan paremmat sadot, ja ravinteita voi hyödyntää tehokkaammin. Hiiliviljelyn taustalla oleva vesistöjen suojelu oli yksi lisäkannustin. Kun ravinteita käytetään järkevästi, niitä menee vähemmän vesistöihin, jolloin sekä maa että vesistöt voivat hyvin. Kiertotalous näkyy vahvasti tilan koko toiminnassa. Suutari on rakentanut itse koneita tilan tarpeisiin, suunnitellut sekä uusia koneita kierrätysraudasta ja muokannut vanhoja maatalouskoneita sopivaksi. Suutaria onkin joskus tituleerattu ”Taipalsaaren Pelle Pelottomaksi”.

Matkailupalvelut ja urakointi tuovat lisäansioita

Tilalla on tarjolla kalastus- ja metsästysmatkailupalveluita, ja Suutari tekee myös mökkitalkkarin töitä ja pieniä remonttihommia. Venesäilytys, veneiden huolto ja ▷▷

Kosteikolle rakennetut keinopesät auttavat vesilintuja. Tämä sorsanpesä odottaa jo uusia asukkaita.

Marko Suutari

kunnostus sekä koneurakointi laajentavat tilan palveluvalikoimaa. Perheen hiihtoharrastus on vahvaa, ja Suutari kunnostaa urakkatyönä kunnan hiihtolatuja. Hän on tehnyt myös laavuja hiihtäjien käyttöön ja ylläpitää retkitulipaikkoja. Matkailupuolta on tarkoitus laajentaa lähitulevaisuudessa, mikäli kevään poikkeustilanteen tuomat lisähaasteet matkailualalle selätetään. – Esimerkiksi polkupyörämatkailu on kasvussa Saimaan ympäristössä, Suutari kertoo. Paikallisten yrittäjien kanssa on tehty pitkään hyvää yhteistyötä, ja uusia kuvioita on jo suunnitteilla. – Kyllähän tuo kalenteri täyttyy sutjakkaan, mutta se on vain hyvä asia, Suutari päättää. ◀

Kirjoittaja on Luomu lentoon Kaakkois-Suomessa -hankkeen projektipäällikkö Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa. Hanketta toteuttavat Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu ja Pro Luomu ry, ja sitä rahoittaa Kaakkois-Suomen ELY-keskus Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta.

Marko Suutari Lierot viihtyvät hyvin puutarhakäyttöön tarkoitetussa kompostissa, jossa on sekoitus naudan- ja hevosenlantaa, olkea ja vähän kutteria.

MEILTÄ TUOTTEET LUOMUTILOILLE

Wuxal Extra CoMo 15

Palkokasveille suunniteltu hivenravinne seos siementen ravinnekäsittelyyn. Wuxal CoMo edistää biologista typensidontaa ja varmistaa vahvan kasvuunlädön.

DeltaLent Active

Parantaa lannasta ja mädätteistä saatavan typen hyötysuhdetta kasveille ja vähentää typen hävikkiä.

GreenCare Pro Kalsiumravinne

Rakeinen puutarha- ja erikoiskasvien kalsiumlannoite.

GreenCare Pro Ca/Mg Plus

Runsaasti hivenravinteita sisältävä rakeinen lannoite.

Varmista kasvinsuojeluaineen turvallinen käyttö, lue aina pakkausmerkinnät ja tuotetiedot ennen käyttöä.

p. 020 791 4040 • viljelij änberner.fi