Martat-lehti 1-2023

MYRSKYÄVÄ

Musiikinjohto Anja Bihlmaier

Ohjaus Marika Vapaavuori

Tampere Filharmonia

Tampereen Oopperan kuoro

Kuorokapellimestari Heikki Liimola

Lavastus Marjatta Kuivasto Puvut Leena Rintala

Valosuunnittelu Jussi Kamunen Koreografi Miika Riekkinen

Solisteina:

Tommi Hakala, Hollantilainen Johanni van Oostrum, Senta Timo Riihonen, Daland (10.2. ja 18.2.)

Matti Turunen, Daland (muut esitykset)

Jussi Myllys, Erik Tiina Penttinen, Mary Joel Annmo, Steuerman

Värkkää värikästä 36

MIRVA MALMGREN

"Älä osta kaikkea yksin" ja muita säästövinkkejä.

SISÄLTÖ

1/2023

4 Marttakartta 5 Pääkirjoitus 6 Lukijalta 7 Martta suosittelee 8 Entisöiden ehompi 14 Kannessa Kati Koskela: 5 vinkkiä varautumiseen 16 Keittiössä käytetään kaikki 22 Nyt asenne kohdalleen! 24 Aatetta ja käytäntöä – Marttojen lehti 120 vuotta 30 Joko saa kylvää? 34 ”Pidä jalat lämpimänä, pää viileänä” 36 Kauniit kintaat kirjoneuleella 42 Turvallinen arki: Energian saatavuus ja häiriöt 44 Mukaan digimaailmaan 48 Martan lakitieto: Erimielinen kuolinpesä 49 Minun viherkasvini: Kirjohuisku 50 Yhdessä ja yhdistyksessä 54 Aktivistin ristipistot 56 Elämänmeno 58 Monessa mukana 62 Marttaristikko

63 Marttapiirien tapahtumakalenterit, kevät 2023

72 Netissä nyt

74 Viekas: Noudata tuontirajoituksia ja -kieltoja

KANNEN KUVA KERTTU MALINEN STAILAUS ANNA KARMILA

Katin asu kannessa ja s. 14: neule R-Collection, leggingsit Papu Design, villahuivi Muji, pipo Marita Huurinainen.

Marttojen oma lehti oli Alma Forsténin idea.

RITVA TUOMI

Porkkanan poimulehdenjavuosi

VUODEN 2023

vihannes: porkkana marja: puolukka sieni: haaparousku yrtti: poimulehti Vuoden vihanneksen valitsevat Puutarhaliitto ja Kotimaiset Kasvikset, vuoden luonnontuotteet Arktiset Aromit ja Marttaliitto.

JÄRJESTYSMIES

Käy läpi ruokaohjeet, joita olet ottanut talteen lehdistä tai tulostanut netistä. Onko joukossa reseptejä, joita et ole käyttänyt pitkään aikaan, tai edes kokeillut? Tai tuliko ohjeilla ruokia, joista et pitänyt? Heitä turhat ohjeet paperinkeräykseen ja tee tilaa uusille.

AJAN KUVA

Karelian Martat järjestivät Kiitos-illan yhdistyksen martoille, jotka ovat olleet vuoden mittaan mukana talkoissa. Muisteltiin menneitä ja suunniteltiin tulevaa.

AJAN KUVA

Kuusan koulun vanhempainyhdistys osallistui MLL:n järjestämään Auta leipomalla -päivään. Mukana olivat Kuusan koulun oppilaat, henkilökunta ja Kuusan Martat, jotka ovat vetäneet pikkukokkikerhoja paikkakunnalla jo vuosikymmeniä. Pitsat, juustosarvet, pullat, suklaamuffinit, riisisuklaat ja rocky roadit myytiin, ja tuotto lahjoitettiin MLL:n Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin hyväksi. Leipomistarvikkeita lahjoitti K-Supermarket Laukaan kauppias Marko Ahonen. Tarvikkeista saatiin myös MLL:ltä ja TUOJAhankkeelta. Kuusan Nuorisoseuran talo antoi tilat leipureiden käyttöön.

MARTAT 1/2023

121. vuosikerta. Lehdestä ilmestyy 6 numeroa vuonna 2023.

Toimitus | Pursimiehenkatu 26 C, 00150 Helsinki, lehti@martat.fi, www.martat.fi

Julkaisija | Marttaliitto ry p. 050 511 8002

Päätoimittaja | pääsihteeri Marianne Heikkilä p. 050 375 1195

Toimituspäällikkö | Helena Kokkonen p. 050 374 3192

Ulkoasu | Teresa Moorhouse

Ilmoitusmyynti | Media-Q Ky, Tuija Saarimäki tuija.saarimaki@ media-q.fi, p. 040 523 8813

Levikki 35 882 (LT 2021)

Tilaukset: jarjestosihteeri@martat.fi, p. 050 511 8099. Lehti kuuluu jäsenmaksuun. Muille kuin jäsenille kestotilaus kotimaahan, Pohjoismaihin ja Baltian maihin 45 €, muihin maihin 55 €. Määräaikaistilaus kotimaahan 6 numeroa 50 €.

Marttayhdistyksen lahjatilaus yhteisölle (kesto) 40 €.

Asiakasrekisterin osoitteita voidaan käyttää suoramarkkinoinnissa.

Aikakausmedia ry:n jäsen Painopaikka

PÄÄKIRJOITUS 30.1.2023

Nyt korostuvat palautuminen ja paineensietokyky

SATA VUOTTA SITTEN elettiin modernismin vuosikymmentä, iloista ja vallatonta 1920-lukua. Ihmiset totuttelivat uudenlaiseen elämään ensimmäisen maailmansodan varjostamien vuosien jälkeen. Oma kaksikymmenlukumme on niin ikään laittanut meidät totuttelemaan uudenlaisiin olosuhteisiin. Tosin iloa tai vallattomuutta on maailman tilasta ollut vaikea löytää viime aikoina.

ELÄMME ISOJEN MURROSTEN keskellä, mutta muutoksessakin perustarpeemme säilyvät; esimerkiksi ihmisen tarve toisen ihmisen seuraan pysyy. Martoissa jaamme lämpimiä hetkiä toistemme kanssa, samalla kun opimme arjen taitoja. Epävarmoina aikoina ja hankalissa olosuhteissa korostuu resilienssi, eli palautuminen ja paineenkestokyky. Jokainen voi vahvistaa omaa resilienssiään valmistautumalla ja varautumalla mahdollisiin poikkeustilanteisiin. Meillä martoilla arjen osaajina on tässä iso rooli. Me neuvomme, mitä kuuluu kotivaraan, ja opetamme, kuinka kokataan ilmastoystävällistä ruokaa. Varautumisen hengessä jokaisen kannattaa pitää saatavillaan hieman käteistä rahaa ja huolehtia siitä, että kotona on veden ja elintarvikkeiden lisäksi riittävästi lääkkeitä, joita säännöllisesti käyttää.

MARTAT on kotitalousneuvontajärjestö, joka edistää kotien ja perheiden hyvinvointia ja kotitalouden arvostusta. www.martat.fi

Hyvästä arjesta parempi maailma

OLEMME

KUULIAINEN

KANSA, teemme mitä sanotaan. Se on viisasta, sillä äkilliset tai pitempikestoiset kriisit ovat mahdollisia esimerkiksi epidemioiden tai poikkeuksellisten sääolojen takia. Nyt lisähaasteenamme on energian säästäminen ja sähkökatkoihin varautuminen.

HUOLENPITO LÄHIMMÄISISTÄ ja apua tarvitsevista kuuluu ihmisyyteen. Toimitaan, neuvotaan ja autetaan – luodaan jokainen osaltamme resilienssiä yhteisöömme ja yhteiskuntaamme.

Kaikkea hyvää sinulle vuoteen 2023!

Martat 2/2023 ilmestyy 27.3.

Sirpa Pietikäinen Marttaliiton puheenjohtaja // sirpa.pietikainen@martat.fi

Jatkakaa vain samaan tyyliin. Lehti on todella

monipuolinen.

» Kiinnostavin juttu oli Kalaonnea juhlapöytään. Tässä jutussa oli kattavasti kerrottu, mitä kaikkea voimme kalasta valmistaa. Hienoja ruokia kauniisti kuvattuina.

» Olipa kerrassaan hieno lehti. Jo kansi oli erityisen upea ja edustava.

» Ruokaohjeet kannustavat kokeilemaan! Kiitos!

» Marttalehti on kokonaisuudessaan hyvä.

» Asiallinen, uudistunut lehti, ajankohtainen. Parasta: lakiasiat.

» Kiitokset joulun ajan kalaohjeista ja sydänkoristeen ohjeesta. Joulu tuli mieleen lehteä lukiessa.

» Käsityö-, askarteiu- ja ruokaohjeet ovat kivoja. Suomalaiset matkailukohteet kiinnostavat.

» Nyt oli kyllä vähän nuiva lehti, askartelut/käsityötkin olivat vanhanaikaisia, en voisi kuvitellakaan omaan kotiini.

» Kiva että avaatte lapsiperheiden maailmaa (s. 16, 46) mummuikäisillekin martoille.

» Vähiten kiinnosti otsikkonsa perusteella Lapsiperheen stressitön joulu, onkohan se keskivertoperheen joulu niin stressitön, vähän liian unelmaisen kuvan juttu antaa minun mielestäni.

» Lehden jokainen artikkeli tuli luettua jo ensimmäisellä lukukerralla. Tulen palaamaan joihinkin askarteluohjeisiin ja ruokaresepteihin vielä uudelleen. Ulkosaarten taitavat emännät artikkeli veti melkein sanattomaksi, vaikka Myrskyluodon Maija sarja onkin tullut katsottua. Myös Puukarin Pysäkin emännän antaumuksellisuus vieraidensa joulujärjestel yissä herätti suorastaan kunnioitusta.

» Lehdessä voisi esitellä enemmän alueellisten yhdistysten toiminnasta

» Ihanaa palata joululomalta taas marttatoimintaan!

» Jotain yli 75-vuotiaita kiinnostavia juttuja toivon, jotain kyllä onkin lehdessä.

» Ihana juttu Puukarin Pysäkistä ja sen emännästä Anni Korhosesta. Tuli lämmin läikähdys sydämeen ja mieleen lapsuuden joulut.

Kannesta kanteen koskettava, historiaa muistava lehti. Kiitos.

» Luin kaikki jutut, kaikki kiinnosti.

Mar a suosi el

PIENESSÄ ON VOIMAA

Maailman voi mullistaa, vaikka ei olisi suuren suuri. Näennäisen vähäpätöisillä eliöillä on valtava vaikutus säähän ja ilmastoon – ylipäänsä elämään maapallolla. Syanobakteerit, trilobiitit, karhukaiset, kastemadot, muurahaiset ja monet muut nousevat näkyviin tiedetoimittajan kiehtovassa kirjassa.

Marcus Rosenlund: Pieni suuri elämä. S&S

UTELIAAN KÄTEEN

Kartta on paljon muutakin kuin valtionrajoja, valtameriä ja vuorijonoja. Kartan keinoilla voi kuvata, mitkä ovat maailman 20 suurinta saarta, tai näyttää, missä maissa ei ole lainkaan jokia. Entä mitkä ovat nopeimmin kasvavat uskonnot maailmassa?

Tai miltä näyttäisi Rooman valtakunta tänä päivänä kartalla? Hauskaa ja yleissivistävää!

Ian Wright: Erikoiset kartat – 100 tapaa nähdä maailma uudella tavalla. Karttakeskus

SINUIKSI KYLMÄN KANSSA

Talviuinti on karaisua, mutta myös kehotietoisuutta, luontosuhdetta ja avantosaunojien yhteisöllisyyttä. Kylmän ystävien oppaassa avataan ruskean rasvan mysteeriä ja muitakin kropallisia kokemuksia sekä paneudutaan lajin psyykkiseen puoleen. ”Avannossa yhdistyy raaka aistielämys ja mielenhallinta, biologia ja kulttuuri.” Heikura, Hiissa Huttunen, Kinnunen, Lindfors: Avantoon! Talviuimarin käsikirja. Minerva

OLI PAKKO BAILATA

Nuorten aikuisten bilekulttuuri sisäpiiriläisen silmin: aluksi oli hauskaa, sitten rankkaa, ja lopulta oli jäljellä vain riippuvuus. Mimmit sijoittaa -mediayhtiön perustaja kertoo tähänastisen tarinansa.

Hanna Tikander – Wilma Ruohisto: Selvin päin – Erään bilettäjän tarina. TrueStory

LOVE STORYSTA SEX PISTOLSIIN

Valistamisen ja aktivoinnin kulta-aika, 1970-luku, kesti Love Storysta Sex Pistolsiin. Luettiin Herttaa, Sudenpentujen käsikirjaa ja Teinilehteä. Nukkumatti heitti unihiekkaa ja murkut äänestivät kouluneuvostovaaleissa. Lasten- ja nuortenkulttuuriin painottuva kirja käy läpi musan ja muodin, leffat ja lehdet, ilmiöt ja opetukset. Ismo Loivamaa: Ihana kamala 1970-luku. Avain

TALVI EI OLE ESTE

Kasviretkelle voi lähteä, vaikka luonto olisi lumen ja jään vallassa. Joutomaat, pientareet ja pihat ovat täynnä tutkittavaa, niityt ja metsät odottavat retkeilijää. Avaa silmät havainnoille ja ota talvikasvio mukaasi.

Ari-Pekka Huhta: Talvikasvio. Kuinka tunnistaa 175 talventörröttäjää. Vastapaino.

Anita Kalliokosken kodissa lähes kaikki kalusteet ovat vanhoja; itse kunnostettuja tai ammattilaisten entisöimiä. Hirsitalo on Kalliokosken lapsuudenkoti.

ENTISÖIDEN EHOMPI

Anita Kalliokosken kodissa tuntuu oman työn jälki. Melkein kaikki kalusteet ovat vanhoja, useimmat itse kunnostettuja. Entisöintiä on hauska harrastaa samanhenkisessä marttayhdistyksessä.

IRINA BJÖRKMAN // KUVAT TIIU KAITALO

Kun leppävirtalainen Anita Kalliokoski istahtaa kotonaan kahvikupposelle, hän saattaa sivellä ruokapöydän pintaa vähän hajamielisesti. Sormiin tuntuu oman työn jälki.

– Kokeilin pintaan sellakkaa ensimmäisiä kertoja, eikä lopputulos ollut ihan niin hyvä, kuin olisin halunnut. Hioin sellakan pois ja lakkasin pinnan uudelleen vesiohenteisella lakalla, hän kertoo.

Anita harrastaa huonekalujen entisöintiä, joten oman työn jälki tuntuu muuallakin kodin huonekalujen pinnoissa. Hän hioo, lakkaa ja petsaa huonekaluja Joroisissa, Kuvansin koulun teknisessä tilassa. Oman yhdistyksen,

Entisöinti Marttojen, kanssa työtilassa vietetään melkein parikymmentä viikonloppua vuodessa.

Noin kymmenen hengen porukkaan liittyvät usein myös Anitan mies, sisar ja sisaren tytär.

– Usein ajatellaan, että Martoissa käy vain iäkkäämpiä ihmisiä, mutta meillä on parikymppisiäkin mukana. Eikä huonekalujenkaan tarvitse olla vanhoja. Siskontyttäreni esimerkiksi hioi ja kuultolakkasi tosi kauniiksi vanhalta työpaikaltani pelastamiani tuoleja.

LAPSUUDENKOTI RAKENNETTIIN UUDELLEEN Anitan ja hänen miehensä kodissa melkein kaikki kalusteet ovat van-

hoja. Kaikkia ei ole ehditty itse entisöidä, vaan osa on annettu ammattilaisten käsiin. Koti on Anitan lapsuudenkoti, jonne he päätyivät muuttamaan vietettyään parinkymmentä vuotta Etelä-Suomessa.

Muuttoa edeltäneet vaiheet olivat melko dramaattisia.

– Talo oli vapaa-ajanasuntonamme, ja olimme ajatelleet muuttavamme siihen pysyvästi, kun olisimme eläkkeellä. Vuonna 2002 talo kuitenkin paloi. Pystyyn jäivät vain hirsiseinät ja kivijalka. Sammutustyössä kattotiiletkin lentelivät vesisuihkun mukana.

Ensijärkytyksen laannuttua Anita ja hänen miehensä päättivät rakentaa talon uudelleen ja muuttaa saman tien sii-

hen pysyvästi. Talo oli tarkoitus sisustaa aika lailla molempien vanhemmilta perityillä huonekaluilla, joten kun Anita seitsemisen vuotta sitten näki Entisöinti Marttojen ilmoituksen, hän innostui. Navetan vintiltä on löytynyt aina uutta kunnostettavaa.

Entisöitävät kohteet ovat olleet kaikenkokoisia ja -muotoisia; työläimpinä pari keinutuolia ja piironki.

– Toisen keinutuoleista kunnostin yhdessä sisareni kanssa toiselle sisarelle hänen 60-vuotislahjakseen. Kunnostus oli todellista palapeliä, sillä tuoli löytyi sisaren aitasta melko säpäleinä. Laskim-

me, että meiltä kului työhön 11 työpäivää, mutta hauskaa se oli.

Aina projekteista oppii myös jotain uutta: verhoilua, puunkäsittelyä, erilaisten materiaalien ja työkalujen käyttöä. Niistä tärkeimpiä Anitalle ovat erilaiset ja erimuotoiset teräksiset siklit, joilla hän kuorii vanhan pinnan näkyviin, sekä erilaiset hiomapaperit.

– Sikleillä lakan- tai maalinpoisto on minusta vähemmän pölyävää kuin vaikkapa hiomakoneella. Pidän poistovaiheesta, se on parhaimmillaan jopa aika meditatiivista.

LUOVUUTTA JA PITKÄÄ PINNAA Mitäpä tuostakin saisi tehtyä? Se on Anitan lempikysymys.

– Taidan olla aika luova tyyppi. Näen esineissä aina kaikenlaisia jatkojalostusmahdollisuuksia, joita assistentiksi joutuva mieheni yrittää usein vähän toppuutella.

Ihan kamalia huteja Anita ei muista tehneensä. Hän myöntää olevansa sen verran pitkäpinnainen, etteivät pensselit ja hiekkapaperit lentele, jos jokin on vähän työläämpää. Nykyään harrastuksille on entistä enemmän aikaa, sillä Anita on jäänyt eläkkeelle Savon ammattiopiston

Leveässä korissa tarvikkeet ovat esillä ja käden ulottuvilla.

Teräksinen sikli on Anitalle tärkeä työväline. Sillä hän kuorii huonekalun vanhan pinnan näkyviin.

Keinutuolien kunnostus on ollut työlästä, mutta lopputulos palkitsee.

ammatillisen erityisopettajan työstään.

– Viimeisimpänä olen innostunut hitsaamisesta ja ekoprintistä. Olemme hurahtaneet niihin yhdessä siskojeni kanssa. Vanhempi siskoni tekee kaikenlaista järkevää, minä ja nuorempi siskoni pikemminkin taidehömpötyksiä, kuten eläinhahmoja vanhoista työkaluista.

Kotona nautitaan lähinnä työn tuloksista. Hitsaushommia Anita harrastaa kansalaisopistossa, entisöintejä Martoissa, eikä tuo harrastuksia kotitiloihin. Eikä kesiinsä.

– Kesäksi melkein muutan tuonne puutarhaamme. Kitken ja ruopsutan, sekä siirtelen perennoja. Tosin juuri vilkaisin meidän puutarhakalusteitamme, että ehkä ne voisin tuosta kunnostaa. Aina sitä jotain tekemistä keksii!

Oman työn ja taidon jälki näkyy kodissa kaikkialla.

HÄN ON Anita Kalliokoski (65)

• Eläkkeellä oleva ammatillinen erityisopettaja ja metsätalousinsinööri, puutalouden sekä taide- ja ympäristökasvatuksen opettaja.

• Asuu puolisonsa Lassi Suokkaan, kahden irlanninsusikoiran ja yhden kissan kanssa Leppävirralla. Kaksi aikuista lasta.

• Harrastaa puutarhanhoitoa, paju- ja keramiikkatöitä, entisöintiä, hitsaamista, ompelua ja monia muita kädentaitoja.

MINÄ MARTTANA

– Liityin Entisöinti Marttoihin seitsemän vuotta sitten. Äitini liittyi Marttoihin 1960-luvulla ja oli mukana toiminnassa kuolemaansa saakka. Muistan, kuinka hän suoritti taitomerkkejä: kirjoitushäiriöisenä hän saneli vastauksensa ja me lapset kirjasimme ne ylös. ’Sitä varten minä patistin teitä kouluja käymään’, hän totesi, ja ehkä niistä vastauksista jotain jäin muistiinkin. Sen lisäksi taisimme joitakin kertoja esiintyä sisarusten kanssa Marttojen pikkujouluissa.

– Entisöinti Martoissa parasta on vertaistuki ja tekemisen meininki. Kaikki puuhaavat töidensä kimpussa, mutta silti tunnelma on rento. Toisia autetaan ja tauoilla parannetaan maailmaa.

– Pidän kaikenlaisesta tekemisestä ruoanlaitosta leipomiseen ja puutarhanhoidosta käsitöihin. Uskoisin, että parhaimmillani olen keramiikka- ja pajutöissä. Olen melko luova, saan ideoita ja innostun helposti uusista tekniikoista ja kierrätysmateriaaleista.

– Suurin osa huonekaluistamme on tullut perittynä tai löydettynä omien tai ystävien aitan perältä. Marttaajatusta vaalin myös niin, että suurelta pihamaaltamme hyödynnän marjat pensaista ja pidän pienimuotoista kasvimaata. Kerään metsämarjat, sienet ja luonnonyrtit. Parina syyskesänä olen saanut puutarhan muutamasta viiniköynnöksestä rypäleitä talteen. Viime syksynäkin tein niistä kymmenisen litraa kotiviiniä. Se oli yllättävän hyvää.

ANITAN VINKIT ENTISÖINTIIN

KUN SUUNNITTELET:

» Mieti tarkkaan, mitä huonekaluja ja millä resursseilla haluat entisöidä.

» Kannattaa aloittaa jostakin melko helposta. Hyvä kohde on esimerkiksi pöytä, jossa on paljon tasaista pintaa ja suorat jalat.

» Suunnittele etukäteen, minkälaiseksi kohteen haluat kunnostaa: Haluatko petsata, lakata vai maalata pinnan? Haluatko kenties huonekalun näyttävän hallitusti kuluneelta?

» Tee pohjatyö huolella.

ENTISÖINNIN VAIHEET:

» Varaa aikaa vanhojen maalien tai lakkojen poistamiseen. Se on yleensä kaikkein aikaa vievin työvaihe. Itse suosin teräksisen siklin käyttöä. Niitä on hyvin monen muotoisia erilaisiin kohteisiin.

» Siklin käytössä on muistettava, että sikliä vedetään puhdistettavan esineen pinnalla itsestä poispäin ja että sikli jännitetään.

» Kun pintakäsittely on poistettu, on hionnan vuoro. Käytän hiontapapereita, joissa on eri karkeudet. Näin lopputulos on mahdollisimman sileä. Ennen viimeistä hiomista käyn pinnan läpi kostealla rätillä, jotta puun ”karvat nousevat pystyyn”, eli puun syyt vielä kohoavat. Näin loputkin epätasaisuudet saadaan viimeistelyhionnassa tasoittumaan.

» Yleensä petsaan pinnan yhteen kertaan. Lakkauksia teen useamman kerroksen. Lakkausten välillä pinnat vielä hiotaan.

MINUN KIERRÄTYSFILOSOFIANI

– Vaikka kunnostettava huonekalu on oma entinen tai pienellä summalla hankittu, kuluu sen kunnostamiseen jonkin verran rahaa. En yleensä laske kustannuksia tarkasti, mutta esimerkiksi kotini keinutuoliin kului noin kolmesataa euroa. Muun muassa laadukkaat sisustuskankaat ovat arvokkaita.

– Kerään töihin luonnosta aineksia, kuten pajua ja muita materiaaleja. Lisäksi kierrätän. Kun minulta meni uunissa keramiikkalautanen rikki, käytin palaset keramiikkatauluun. Eläinhahmoja hitsaan vanhoista maatalous-, metsä- ja puutarhatyökaluista sekä koneiden osista.

– Uusin innostukseni on ekoprintti: Soijamaidolla käsitellylle kankaalle asetellaan kasvien osia. Kangas kääritään tiiviisti putken ympärille leivinpaperin kera kuin kääretorttu. Tiukat sidokset vielä ympärille ja ”torttu” höyrystimeen, jossa kuumuus ja höyry siirtävät kasveista muodon ja värin kankaalle. Työn sävyttämisessä voi käyttää kasvivärjäyksestä tuttuja vihtrillejä. Niillä lopputulos on aina osittain yllätys.

Vanhan maalin tai lakan poisto vie aikaa.

Anitan viereen sohvalle on loikannut toinen perheen irlanninsusikoirista.

Katso lähelle

Se alkaa siemenestä

OUTI TYNYS // KUVA RITVA TUOM I

Kurpitsan taimi kurkottaa kohti valoa.

Kannessa

KATI KOSKELA: VIISI VINKKIÄ VARAUTUMISEEN

HELENA KOKKONEN // KUVAT KERTTU MALINEN

Eniten kiinnostaa vesi. Kun Kati Koskela menee pitämään varautumiseen liittyvää tietoiskua, useimmat yleisökysymykset koskevat vettä; määrää, säilytystä, säilyvyyttä.

– Monille tulee yllätyksenä, että varalle otettu vesi ei säily hyvänä päiväkausia, sanoo kotitalouden asiantuntija Kati Koskela Hämeen Martoista.

Ämpäriin tai kanisteriin laskettu vesijohtovesi on juomakelpoista 2–3 päivää. Sitten veden laatu alkaa huonontua mikrobitoiminnan vuoksi.

Sama koskee kaupasta ostettua pullovettä. Kun pakkaus on avattu, säilyvyys on sama kuin vesijohtoveden, eli muutama päivä. Avaamattomassa pakkauksessaan kaupan vesi säilyy 1–2 vuotta.

– Pullovesi on muutaman euron hintainen hankinta. Vettä pitäisi jokaisella olla kotona varalla, painottaa Kati Koskela.

Ämpäri on varautumisklassikko. Sitä tarvitaan esimerkiksi veden kuljettamiseen ja säilyttämiseen.

PIMEÄN AJAN MIELIKUVAHARJOITUS Poikkeustilanteisiin varautumisessa on kysymys myös henkisestä kantista. Pitää tiedostaa, että yllättäviä tilanteita voi tulla vastaan, ja miettiä valmiiksi, miten toimii vaikka sähkökatkon aikana.

Kun hyväksyy sen, että jossain käänteessä varasuunnitelmia todennäköisesti tarvitaan, pelko vähenee ja paniikki poistuu.

Tietoiskuissaan Kati Koskela kehottaa osallistujia tekemään pimeän vuodenajan mielikuvaharjoituksen: Heräät aamulla ja huomaat, että sähköä ei tule. Mitä teet ensimmäiseksi? Onko taskulamppu käden ulottuvilla?

Kun sähkö on poikki, ei vettäkään tule. Kahvivettä ei valu hanasta, ja milläpä kahvin keittäisikään.

KAIKKIA KIINNOSTAA Itä-Hämeen Martat aloittivat vuonna 2020 hankkeen Tietoa ja turvaa kylillä. Kati Koskela on kiertänyt paikallisissa tapahtumissa puhumassa varautumisesta: kyläilloissa, kirjastoissa, yhdistyksissä. Hankkeen piirissä ovat Asikkala, Hartola, Heinola, Padasjoki, Pertunmaa ja Sysmä.

Hanketta suunniteltaessa ei tietenkään tiedetty mitään koronasta eikä Ukrainan sodasta. Kun maailmantilanne sitten mullistui, marttapiiri huomasi osuneensa polttavaan aiheeseen. Nyt varautuminen kiinnostaa enemmän kuin miesmuistiin.

Kun Kati lähtee puhumaan varautumisesta, hänellä on mukanaan muutama vekotin: dynamolla toimiva taskulamppu ja kampiradio. Ne toimivat ilman verkkovirtaa ja paristoja. Taskulamppua pumpataan kädellä, radio saa käyttövoimansa kammesta veivaamalla. Joissakin radiomalleissa on aurinkokenno latausta varten ja USB-liitäntä, jonka avulla onnistuu kännykän lataaminen.

Radiosta kuunnellaan poikkeustilan aikana viranomaistiedotteet, jotta pysytään tilanteen tasalla. Kekseliäät ovat toki löytäneet koneelle muutakin käyttöä: Kati kuuli vinkin marjastajalta, joka pitää kampiradiota metsässä

mukanaan ”karhuradiona”. Poppi soimaan, ja petoeläimet pysyvät loitolla.

Myös retkikeittimen käyttö kiinnostaa ihmisiä. Keittimellä saisi sen kahvivedenkin lämpimäksi sähköttömänä aamuna.

Kati Koskela muistuttaa, että keittimen käyttö kannattaa opetella hyvissä ajoin. Tositilanteessa, nälkäisenä tai kofeiininpuutteessa, ei ole paras hetki ryhtyä tavaamaan käyttöohjeita.

MUISTA

LÄÄKKEET JA LEMMIKIT

Varautumismielessä kotona kannattaa aina pitää hyvin säilyvää ruokaa, sellaista, mitä tulee käytettyä muutenkin. Kotivarahankinnoissa muistetaan omat erikoisruokavaliot ja lääkkeet sekä lemmikkieläinten tarpeet.

Myös käteinen raha kuuluu kotivaraan. Sitä tarvitaan, jos vaikka oman pankin järjestelmiin tulee käyttöhäiriöitä.

Kun puhutaan sähkökatkoihin va-

rautumisesta, moni surkuttelee jo etukäteen pakasteiden kohtaloa. Kati Koskela muistuttaa, että kylmälaitteet pitävät pintansa hyvin. Mitä enemmän tavaraa pakastimessa, sitä paremmin sisältö kestää.

– Jos pakastimen tuotteet ovat kylmempiä kuin –9 astetta, ne voidaan vielä pakastaa uudestaan. Itse laitteen lämpötila saattaa olla jo korkeampi, mutta tuotteissa voi vielä olla riittävä kylmyys. Jos pakasteet lämpiävät yli –9 asteen, ne pitää käyttää, neuvoo Kati Koskela.

5 VINKKIÄ

käteinen raha

Vuoden teema

Marttojen teema 2023 on Varaudu taidolla.

Huomaa!

Etelä- ja Itä-Hämeen marttapiirit yhdistyivät vuoden alussa. Uuden piirin nimi on Hämeen Martat.

LISÄTIETOA PIIRIN HANKKEESTA www.martat.fi/hame/tietoa-ja-turvaa-kylilla-hanke/

KATI VIDEOLLA martat.fi/martatlehti

– Kotona pitää aina olla vettä varalla, muistuttaa Kati Koskela.

Banaanijuomaan (keskellä) voi lisätä pinaattia (vas.) tai puolukkaa (oik.).

KEITTIÖSSÄ KÄYTETÄÄN kaikki

Nyt toteutellaan kunnon tavoille ja opetellaan käyttämään keittiössä kaikki syötäväksi kelpaava. Enää ei laiteta rahaa roskiin!

MAIJA SOLJANLAHTI JA EMMI TUOVINEN // KUVAT LAURA RIIHELÄ

Helppo keitto tarjotaan sellaisenaan tai soseutetaan. Lisukkeiksi otetaan, mitä kotona sattuu olemaan: lehtikaalia, siemeniä, ranskankermaa... Kypsä liha lisätään viimeiseksi. Keiton kyytipoikana maistuu tuhti voileipä.

Tilanne tänään kotona: Perunoita keitettiin varmuuden vuoksi reilusti, joten muutama jäi tähteeksi pyörimään kattilan pohjalle. Vihanneslokerikossa lehtikaalit ja palsternakat osoittavat nahistumisen merkkejä. Tarjouksesta ostettu banaaniterttu tummuu hedelmävadissa.

Pistetäänkö biojätteeseen? Ei, vaan raaka-aineeksi aterioihin! Kotitalouksissa heitetään useimmiten pois juuri vihanneksia, juureksia, perunaa ja hedelmiä. Niille on kuitenkin helppo keksiä käyttöä, vaikka hankintoja olisi tehty reilulla kädellä tai tähteitä olisi jäänyt edelliseltä aterialta. Keitetyistä perunoista saa vaikka pohjan mehevään focacciaan ja munakkaaseen. Vihannekset jalostetaan keitoksi, joka pakataan evääksi tai pakastetaan sopivina annoksina kiireisiä päiviä silmällä pitäen. Tummuneet banaanit käytetään leivonnaisiin tai pistetään pakastimeen ja myöhemmin pirtelöön.

HELPPO KEITTO

1 l vettä

1 kasvisliemikuutio 0,5 tl mustapippuria

1 l pilkottuja kasviksia (esim. porkkanaa, palsternakkaa, purjoa, kukkakaalia, lehtikaalia, perunaa)

100 g lihaa (esim. kinkkua, kalkkunaa, kanaa, makkaraa)

Paistamiseen: öljyä

Pinnalle: löytöjä kuivakaapista tai jääkaapista, esim. siemeniä, lehtikaalia, ranskankermaa, kuivaa leipää...

1. Mittaa vesi kattilaan ja lisää kasvisliemikuutio sekä mustapippuri. Kuumenna kiehuvaksi.

2. Lisää pilkotut kasvikset kiehuvaan liemeen: ensin juurekset, sitten kaalit ja lopuksi peruna. Jos käytät keitettyjä perunoita, lisää ne sitten, kun muut kasvikset ovat kypsiä.

3. Kypsennä liha pannulla. Jos käytät kypsää lihaa, joka on jäänyt tähteeksi edelliseltä aterialta, paista siihen väriä pannulla öljytilkassa.

4. Soseuta keitto sauvasekoittimella. Lisää lihat valmiin keiton joukkoon.

5. Koristele keitto pussinpohjasiemenillä, paistetulla lehtikaalilla, ranskankermanokareella tai kuivasta leivästä valmistetuilla krutongeilla.

MUNAKAS KAHDELLE

2–3 kypsää perunaa 1 sipuli 1 tomaatti 70–100 g lihaa paloina, esim. kinkkua tai kalkkunaa, tai säilykepapuja

2 rkl rypsiöljyä 4 munaa 4 rkl vettä 0,25 tl mustapippuria 1 tl suolaa 1 dl juustoraastetta

1. Kuori perunat ja sipuli ja leikkaa siivuiksi. Siivuta tomaatti ja liha.

2. Kuullota sipulia ja lihaa tai papuja öljyssä paistinpannulla. Lisää joukkoon peruna- ja tomaattiviipaleet.

3. Sekoita kulhossa munat, vesi, pippuri, suola ja juustoraaste.

4. Lisää munaseos pannulle lihan tai papujen ja vihannesten päälle.

5. Kypsennä keskilämmöllä kannen alla.

Vinkki

Jos haluat kypsentää munakkaan molemmilta puolilta, käytä kääntämisessä apuna leikkuulautaa: Aseta leikkuulauta pannun päälle ja kumoa munakas laudalle. Ujuta munakas takaisin pannulle niin, että pinta tulee nyt pannun pohjaa vasten.

Vinkki

Näin teet krutonkeja: Leikkaa kuivahtanut leipä paloiksi ja paista pannulla öljytilkassa.

1 paloiteltu, pakastettu banaani

1 dl jogurttia tai kaura- tai soijagurttia (1 dl puolukoita tai kourallinen tuoretta pinaattia tai noin 4 kuutiota pakastepinaattia)

1. Laita banaani ja jogurtti tehosekoittimeen ja soseuta tasaiseksi.

2. Tarjoa kylmänä.

Muuntele

- Jos haluat punaista juomaa, lisää banaanin ja jogurtin joukkoon puolukkaa ja soseuta.

- Jos haluat vihreää juomaa, käytä pinaattia.

- Muista, että riskiryhmille ei suositella pakastepinaattia kuumentamatta!

VINK VINK

» Kun banaanin kuoreen ilmestyy ruskeita pilkkuja ja kuori tummuu, se menettää monen mielestä houkuttavuuttaan. (Toki toisten mielestä bansku on silloin parhaimmillaan.) Jos näyttää siltä, että tummuneita banaaneja jää käyttämättä, ne kannattaa pakastaa jatkokäyttöä varten. Paloittele tai viipaloi kuoritut banaanit annospusseihin tai rasioihin. Käytä jäisenä esimerkiksi pirtelöön.

» Banaanin tuoksu saattaa pakastimessa tarttua muihin tuotteisiin. Jos haluat varmistaa, ettei tuoksu leviä, pakkaa banaanit ensin pussiin ja laita sitten pussi pakastusrasiaan.

RYHTILIIKE KUIVAKAAPILLA

» Ota tavaksi siivota kuivakaappi parin kuukauden välein. Pysyt kärryillä siitä, mitä aineksia kotona on ja milloin tuotteet vanhenevat.

» Mieti, mitä ruokaa voisit tehdä kuivakaapin aarteista. Viikon ateriat syntyvät edullisesti, kun hyödynnät aiemmin ostettuja aineksia ja hankit vain tarvittavat tuoretuotteet.

» Käytä jauhot, hiutaleet, siemenet, myslit, mausteet ja muut loppuun, ennen kuin hankit uutta.

MIETI!

Nelihenkinen perhe heittää Suomessa ruokaa roskiin monen sadan euron edestä vuosittain. Paras tapa säästää ruokalaskussa on syödä kaikki kotiin tuotu ruoka.

HYVÄSSÄ SEURASSA

Martat ovat mukana Hävikkifoorumissa, jota rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö.

BANAANIPALLOT

2 kypsää banaania

2,5 dl kaura- tai ruishiutaleita 1 dl kuivattuja karpaloita tai rusinoita 0,5 tl kanelia tai kardemummaa

1. Soseuta banaanit haarukalla. Lisää muut ainekset soseeseen.

2. Muotoile massasta palloja leivinpaperille.

3. Paista 175-asteisessa uunissa noin 10 minuuttia. Anna jäähtyä.

Vinkki

Ota palleroita mukaan välipalaksi tai retkelle tai nauti jälkiruokana vaniljajäätelön kanssa.

PUNAKAALI-APPELSIINISALAATTI

puolikas punakaali

2 porkkanaa

1 pieni kukkakaali

2 appelsiinia

1 dl auringonkukansiemeniä 0,5 dl rypsiöljyä

2 rkl valkoviinietikkaa 1 rkl hunajaa

1 maustemitta suolaa 1 maustemitta mustapippuria

1. Viipaloi tai raasta punakaali ohuiksi suikaleiksi.

2. Pilko porkkana ohuiksi kiekoiksi.

3. Pilko kukkakaali pieniksi paloiksi.

4. Kuori appelsiini ja paloittele suupaloiksi.

5. Asettele kasvikset tarjoiluastialle ja sekoita. Ripottele sekaan auringonkukansiemenet.

6. Sekoita öljy, etikka, hunaja, suola ja pippuri kastikkeeksi ja lisää salaatin joukkoon.

Banaanipallot

PERUNAFOCACCIA

1 kookas jauhoinen peruna (tai 2 dl perunamuusia)

3 dl vettä (tai perunan keitinvettä) 25 g hiivaa 0,5 dl oliiviöljyä 1 tl suolaa 5–6 dl vehnäjauhoja

Vuoan voiteluun: öljyä

Pinnalle: 1 rasia kirsikkatomaatteja n. 2 dl kivettömiä mustia

oliiveja oliiviöljyä kuivattua rosmariinia suolaa

1. Kuori ja paloittele peruna. Keitä kypsäksi vähässä vedessä.

2. Kaada keitinvesi pois kattilasta. Ota vesi talteen, jos käytät sitä soseessa. Soseuta peruna.

3. Lisää perunan joukkoon kädenlämpöinen (keitin)vesi ja hiiva. (Jos käytät valmista muusia, lisää siihen n. 1,5 dl

vettä, niin että muusista tulee juoksevaa.)

4. Lisää öljy ja suola. Vaivaa jauhot joukkoon.

5. Sekoita tasaiseksi. Taikina saa jäädä melko pehmeäksi.

6. Painele taikina öljyttyyn vuokaan (25 x 30 cm).

7. Anna kohota lämpimässä 20–30 minuuttia.

8. Halkaise kirsikkatomaatit. Huuhtele oliivit.

9. Sivele oliiviöljy kohonneen taikinan pintaan. Painele tomaatit ja oliivit taikinaan.

10. Ripottele pinnalle rosma-

riinia ja hiven suolaa.

11. Paista 250-asteisessa uunissa 15–20 minuuttia, kunnes leipä on kauniin ruskeaa.

12. Paloittele ja tarjoa lämpimänä.

Muuntele

Lisää pinnalle sipulia, paprikaa tai tuoreita yrttejä.

Katso Kukkafocaccia-video MartatTV:stä!

Munakas kahdelle

Punakaali-appelsiinisalaattiPerunafocaccia

NYT ASENNE KOHDALLEEN!

Ruokahävikkiä syntyy kodeissa, ravintoloissa, teollisuudessa ja ruoantuotannossa. Kotitalouden hävikkiin voi jokainen meistä vaikuttaa.

Ruokahävikkiä syntyy kotitalouksissa yli 20 kiloa henkilöä kohti vuodessa. Hukkaan heitetään kiloittain kasviksia, perunaa ja banaania, ja viemäreihin lorotetaan kahvia litratolkulla. Lihaa ja valmista ruokaa päätyy hävikiksi kilomääräisesti vähemmän, mutta niiden ilmastovaikutukset ovat sitäkin painavampia.

Miksi hävikkiä sitten syntyy kotona? Asiaa on tutkittu, ja yleisimmät syyt ovat kotitaloustaitojen, viitseliäisyyden ja ennakkosuunnittelun puute sekä arjen muuttuvat tilanteet ja haasteet. Syötävää päätyy roskiin muun muassa siksi, että ruoka on ehtinyt pilaantua tai päiväys on vanhentunut. Ruokaa valmistettiin ehkä liikaa tai sitä otettiin liikaa lautaselle. Joskus ruokaa ei vain haluta enää syödä, tai sen syömäkelpoisuus mietityttää.

Herkästi pilaantuvien tuotteiden kanssa tarvitaan suunnitelmallisuutta, ja jos suunnitelmat muuttuvat, pitää reagoida nopeasti. Tuotteet on kypsennettävä viimeistään viimeinen käyttöpäivä -merkinnän osoittamana päivänä tai pakastettava. Pakastetut tuotteet on käytettävä kohtuullisen ajan kuluessa.

KOKEILE TÄTÄ

Lautasjätteen vähentämiseksi otetaan ruokapöydän säännöt ja käytännöt tarkasteluun:

» Ota tai anna vähemmän kuin silmä söisi. Anna lupa ottaa lisää, jos jää vielä nälkä.

» Siirrä padan pohjat ja kattilan keitokset jäähtyneinä jääkaappiin. Seuraavana päivänä nautit valmiista annoksista tai niistä jatketuista aterioista.

Kasvis- ja perunahävikin vähentäminen on usein asenteesta kiinni. Vaikka raakaaineet olisivat hieman nahistuneita, ne ovat täysin käyttökelpoisia. Martoillakin on paljon ruokaohjeita, joissa neuvotaan käyttämään nahistuneet kasvikset tai kypsennetyt perunat hyödyksi.

SEURAA PÄIVÄYSMERKINTÖJÄ

Kotitalouksien ruokahävikistä lihaa ja lihatuotteita on noin 10 prosenttia. Kokonaishävikin ilmastovaikutuksesta lihan osuus on kuitenkin 35–46 prosenttia, kerrotaan Luonnonvarakeskuksesta. Myös valmis- ja kotiruoan lihalla on merkittävä ilmastovaikutus.

Maitotuotteiden käyttäminen parasta ennen -päiväyksen jälkeen on yleensä turvallista, kun luottaa omiin aisteihin. Jos tuotteessa on yhtään hometta, sitä ei saa enää käyttää.

– Hävikki on vain osa koko ruoantuotannon ilmastovaikutuksesta. Suurimmat valinnat tehdään ruokalautasen sisältöä suunniteltaessa. Merkittävin ruoan ilmastovaikutuksia vähentävä toimi on kasvisvoittoisen ruokavalion suosiminen, sanoo Luonnonvarakeskuksen tutkija Juha-Matti Katajajuuri.

» Keitä kahvia vain tarpeeseen, ei varmuuden vuoksi. Kannuun jäänyttä kahvia voi toki pakastaa, ja siitä saa mainion kiisselin, jos vain intoa riittää käyttää kahvia muuten kuin lämpimänä juomana.

KUULES!

» Vähentämällä hävikkiä voit pienentää ruokalaskua. Kestävästi arjessa -podcastin 15. jaksossa Vuoden 2022 sijoittaja Päivi Rantanen pohtii marttojen kanssa hävikin ja rahan yhteyttä.

» Podcastit osoitteessa www.martat. fi/podcast ja Spotifyssä.

450 g jauhoseos Mehevä Maustekakku

Yksi kakku 1,2 l tai Ø 20 cm vuokaan Lisää vain öljy ja vesi

MALLASLEIVONNAN YKKÖNEN

Tuoppi-jauhoseokset tekevät leipomisesta entistä helpompaa ja kätevämpää. Valmiit jauhoseokset sisältävät kaikki tarvittavat kuivat raaka-aineet yhdessä pakkauksessa. Onnistut varmasti!

Tuoppi 1 kg Saaristolaisleipä jauhoseos

. Kaksi isoa vuokaleipää TAI yksi voileipäkakkupohja Ø 24 cm

. Tarvitset vain vettä ja hiivaa

Tuoppi Saaristolaisleipä 420 g pakkaus

Yksi vuokaleipä TAI voileipäkakkupohja Ø 18 cm

. Sisältää vuoan ja kuivahiivan Lisää vain vesi

MEHEVÄ

MAUSTEKAKKU

1 ps Maustekakku jauhoseosta (450 g) 1 dl oliiviöljyä 2,5 dl vettä

Vuoka 1,2 l tai Ø 20 cm Vuoka 1,2 l tai Ø 20 cm

Lisää jauhoseokseen vesi ja öljy ja sekoita tasaiseksi. Kaada taikina voideltuun ja korppujauhotettuun kakkuvuokaan. Paista 175 °C:ssa noin 45 min, kunnes kakku irtoaa vuoan reunoista. Kumoa kakku jäähtymään.

Reseptit ja tuotteet LAIHIANMALLAS.FI kuluttajaneuvonta@kymppi.laihianmallas.fi

SUOLAKINUSKIKUORRUTE

50 g voita 1 dl fariinisokeria ½ dl kermaa 2 dl tomusokeria 1 tl sormisuolaa 1 tl Sulata voi ja sokeri kattilassa. Lisää joukkoon kerma ja tomusokeri ja sekoita. Mausta suolalla. Jäähdytä huoneenlämmössä n. 5 min välillä sekoittaen. Valuta kuorrute kakun päälle.

Katso lisää helppoja reseptejä: LAHIRUOKAAMAALTA.FI/RESEPTIT/

AATETTA JA KÄYTÄNTÖÄ –MARTTOJEN LEHTI 120 VUOTTA

Marttajärjestön epäpoliittisella lehdellä oli poliittinen alku. Painetun sanan avulla tahdottiin sivistää kansaa vastustamaan Venäjän valtaa. Kuohuvien alkuvaiheiden jälkeen lehti on tasapainoillut muutosten ja pysyvyyden välissä, ajan virtauksia seuraten.

Emäntälehti numero 9/1958 sisälsi muun muassa artikkelit Pimenee - sähkö valaisee, Sadon varastoinnista, Jumalan tahto elämässämme ja Omenaruoka jokaiselle viikonpäivälle.

VILLE JALOVAARA // KUVAT MARTTALIITON KUVA-ARKISTO

Marttaliiton Martat-lehti ja Marthaförbundin Martha ovat Suomen vanhimpia edelleen ilmestyviä aikakauslehtiä. Lehdillä on ollut 1900-luvun alusta alkaen keskeinen rooli martta-aatteen levittämisessä järjestön jäsenille ja laajemminkin suomalaiseen yhteiskuntaan. Valtakunnallisesti toimiville järjestöille lehti on ollut keskeinen jäsenkuntaa yhdistävä voima.

Martta-yhdistys perustettiin Helsingissä keväällä 1899 Sivistystä kodeille -nimisenä. Yhdistyksen perustamismotiivi oli alkuaan poliittinen ja liittyi niin sanottuun ensimmäiseen sortokauteen, joka oli juuri alkanut. Suomen suuriruhtinaskunta haluttiin kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikovin johdolla liittää tiukemmin osaksi Venäjän keisarikuntaa. Ratkaiseva kimmoke Martta-yhdistyksen perustamiselle oli niin sanottu Helmikuun manifesti, joka alisti Suomen lain Venäjän yleiselle lainsäädännölle. Toinen tärkeä tekijä oli marttajärjestön perustajajäsenen, Lucina Hagmanin, Raja-Karjalasta saama kirje. Siinä kerrottiin rajaseudun väestön suhtautuvan hyvinkin ymmärtävästi Venäjän pyrkimyksiin, sillä he eivät kouluja käymättöminä käsittäneet, miten ne uhkasivat Suomen autonomiaa.

Hagman ja muut Martta-yhdistyksen perustajat näkivät, ettei heillä ollut mahdollisuuksia vastustaa venäläistämistoimia sotavoimalla. Siksi voimavarat oli laitettava kansan, erityisesti naisten, valistamiseen. Perustajajäsenten mielestä Suomen naisista voitiin oikeaa tietoa jakamalla kasvattaa sivistyksen esitaistelijoita. Heidän avullaan Suomen kodeista saattoi rakentaa rajaseudulle ja koko maahan näkymättömän ideologisen muurin venäläistämistä vastaan.

”HELPPOHINTAINEN

JA HELPPOTAJUINEN”

Marttayhdistys oli toiminut kolmisen vuotta ja saanut jo perustettua alayhdistyksiä eri puolille maata, kun Sippolan Marttojen puheenjohtaja Alma Forstén ehdotti huhtikuussa 1902 Helsingissä Marttojen yhteiskokouksessa oman lehden perustamista yhdistykselle. Asiaa oli harkittu jo jonkin aikaa, ja martat tarttuivat Forsténin ehdotukseen.

Emäntälehden ensimmäinen näytenumero ilmestyi heinäkuussa 1902 ja Husmodernin helmikuussa 1903. Emäntälehden ensimmäiseksi päätoimittajaksi tuli Alli Nissinen ja Husmodernin Fanny Hult. Nissinen toimi päätoimittajana vuoteen 1926, kuolemaansa asti, ja Hult vuoteen 1922.

Kananhoitoneuvoja julkaistiin tiheään Emäntälehdessä sen alkuvuosikymmeninä. Miten teillä pestään astiat? otsikoitiin numerossa 6/1963. Artikkelin kirjoittaja oli astiankuivauskaapin kehittäjä Maiju Gebhard Työtehoseurasta.

Erilaisia yhdistyslehtiä syntyi Suomeen kansalaisyhteiskunnan nousun kultakautena kuin sieniä sateella, ja moni saattoi miettiä, tarvittiinko järjestölehtien joukkoon jälleen yksi lisää. Aili Nissinen perusteli Emäntälehden ensimmäisessä numerossa, että oma lehti oli kustannuksista huolimatta tarpeen, koska yhdistyksellä ei yksinkertaisesti ollut resursseja levittää martta-aatetta ovelta ovelle koko maahan: ”Tähän asti on se [yhdistys] lähettiläiden ja kirjasien avulla koettanut levittää yksinkertaisia neuvoja ja käytännöllistä elämää koskevia ohjeita kansan sekaan.” Suomi oli kuitenkin iso maa, ja ”lähettiläiden saanti niin kovin vaikea ja kirjojen levittäminen niin yksi puolista laatua”. Tämän vuoksi yhdistyksessä oli ajateltu, että ”tällainen helppohintainen ja helppotajuinen emäntien lehti voisi Martan asioita suuressa määrin paremmalla menestyksellä ajaa”, kun sitä voitiin postin välityksellä levittää.

VASTUU JA HYVINVOINTI Lehtitoiminnan aloittamisen taustalla oli samoja kansansivistämisen näkökulmia, kuin koko Martta-yhdistyksen toiminnan aloittamisella. Lucina Hagman perusteli Emäntälehden ensimmäisessä numerossa lehden tarvetta sillä, että naisten tuli olla perhettä isomman kodin äitejä ja oppia näkemään kotien kautta yhteiskunnallinen vastuunsa. Tämän saattoi ymmärtää kiertoilmaisuna tarkoittavan myös poliittista vastuuta Suomen kansallisesta tulevaisuudesta.

Husmodernin ensimmäisessä numerossa korostettiin ideologisen syiden ohella käytännönläheisiä syitä. Fanny Hult kertoi uuden lehden tehtävän olevan kodin kaikkien jäsenten hyvinvoinnin parantaminen käytännön kotitalousneuvoilla. Husmodern pyysi jo ensimmäisessä numerossaan lukijoita lähettämään toimitukseen kodinhoitoniksejä muille eteenpäin jaettavaksi – toimintaa, mikä on tunnusomaista nykymartoillekin.

LIIAN VALLANKUMOUKSELLISTA? Martta-lehtien perustamisen aikaan Suomen autonomiaa kaventanut ensimmäinen sortokausi jatkui kiivaana ja lehdistösensuuri valvoi tarkoin kaikkea julkaisutoimintaa. Julkaisuluvan saamiseksi Emäntälehden ja Husmodernin näytenumerot oli kirjoitettu kieli keskellä suuta, varoen liian poliittiseksi tulkittavia kannanottoja.

Jo Martta-yhdistyksen perustamisen aikaan keväällä 1899 Venäjän viranomaiset olivat epäilleet – syystäkin – yhdistyksen todellisia tarkoitusperiä ja hylänneet alkuperäisen nimen Sivistystä kodeille. Rahvaan ja työväennaisten sivistämistä pidettiin epäilyttävänä, kukaties vallankumouksellisena toimintana. Painolupaa lehdille odotettiin useita kuukausia, kun asia seisoi sensuurikomitean pöydällä. Komiteaa johti kreivi Alexander Cronhjelm, jo-

Alma Forstén ehdotti oman lehden perustamista Martoille.

Sippolan Marttayhdistys perustettiin vuonna 1899. Alma Forstén oli yhdistyksen puheenjohtaja.

Painolupa saatiin aluksi vain Husmodernlehdelle.

Fanny Hult oli Husmodernin ensimmäinen päätoimittaja.

Emäntälehden näytenumero julkaistiin heinäkuussa 1902. Säännöllisesti lehti alkoi ilmestyä tammikuussa 1903.

ka tunnettiin Bobrikovia uskollisesti palvelevana byrokraattina. Lupa heltisi, mutta yllättäen vain Husmodernille, ei Emäntälehdelle. Martat tuumivat, että kreivi oli ollut paremmalla tuulella Husmodernin anomusta käsitelessään. Kyse saattoi tosin olla siitä, että Bobrikovin käskyläinen näki suomenkielisen rahvaan sivistämisen liian vaarallisena.

Byrokraattia oli kuitenkin varsin helppo harhauttaa. Samalla tavoin, kuin järjestön perustajat olivat ideoineet Martta-nimen saadakseen yhdistykselle toimiluvan, he keksivät nyt hakea lupaa Husmodernin suomenkieliselle käännökselle nimellä Emäntälehti. Tämä onnistui, ja painolupa heltisi.

Marttojen saaminen uuden lehden tilaajiksi osoittautui alkuun haasteelliseksi. Vaikka yhdistyksellä oli vuonna 1907 miltei 7 000 jäsentä, lehtien levikki oli vain 5 000. Ensimmäisenä tulee ehkä mieleen, että kyse oli lukutaidon puutteesta. Se ei kuitenkaan ollut syynä; aikuisväestön lukutaidon aste oli Suomessa jo 1900-luvun alussa lähes 100 prosenttia.

VAROVAISEN AKTIIVINEN Emäntälehden varhaisvuosien kuva naisen asemasta yhteiskunnassa ja perheessä oli ihanne, jota marttojen toivottiin tavoittelevan, vaikka sen tiedettiin olevan eräänlainen tavoittamaton utopia. Naisten ”jaloimpana hyveenä” nähtiin lehdessä lämmön tuominen perheeseen, eli siihen pieneen ”piiriin, johon Jumala on äidin keskukseksi asettanut.”

Ajattelussa näkyi perinteinen luterilainen perhekäsitys, joka eli 1900-luvun alun Suomessa vielä vahvana. Naisen tärkeimmäksi kutsumukseksi nähtiin palvella Jumalaa ja lähimmäistään äitinä. Koti oli tässä ajattelussa naisen ominaisinta toiminta-aluetta, ja kodin ulkopuolella perhettä edusti mies.

Emäntälehden ensimmäisten vuosien kirjoituksista näkyy, kuinka naiselle vieritettiin vastuu perheen hyvinvoinnista, kodin tunnelmasta ja välillä jopa miehen alkoholinkäytöstä. Perheenäidin piti käyttäytyä sellaisella muiden perheenjäsenten tunteita tasapainottavalla, hillityllä tavalla, että kaikki olisivat aina hyvällä tuulella eikä kukaan räyhäisi, tai – mikä pahinta – alkaisi juopotella.

Paineita naiskuvan muutokselle oli kuitenkin ovella. Maailma oli 1800- ja 1900-lukujen taitteessa valtavan yhteiskunnallisen ja poliittisen kuohunnan tilassa, näin myös Suomi. Venäjään vuodesta 1809 kuuluneessa Suomessa keisaria vaadittiin emämaan tavoin jakamaan valtansa alamaistensa kanssa.

Emäntälehti suhtautui konservatiivisesta yhteiskunnallisesta vireestä huolimatta varovaisen myönteisesti kansalle myönnettäviin isompiin oikeuksiin ja julisti, että nyt oli aika naistenkin lähteä rohkeasti rakentamaan kansanvaltaisempaa yhteiskuntaa.

Aktiivisuudella oli kuitenkin rajansa. Emäntälehti ei katsonut hyvällä lakkoliikehdintää ja eri kansanryhmien välistä syvenevää vastakkainasettelua. Tämä näkyi myös siinä, miten lehti suhtautui vuoden 1905 suurlakkoon, joka vaati suurempia kansalaisvapauksia. Emäntälehti oli huolissaan yhteiskuntarauhasta ja kansan katkeroitumisesta ”herroja” kohtaan ja muistutti, että ”herratkin” tekivät ahkerasti töitä elantonsa eteen.

Suurlakon aikana kansa kokoontui mielenosoituksiin, tässä Helsingin Senaatintorille. Emäntälehti kantoi huolta yhteiskuntarauhasta ja vieroksui vastakkainasettelua.

Toisaalta Martta-yhdistys oli nyt lehtensä sivuilla aiempaa valmiimpi ottamaan äänekkäämmin osaa poliittiseen keskusteluun ja vaati naisille yhtäläistä äänioikeutta miesten kanssa. Samalla lehdessä korostettiin aivan joka käänteessä, että oikeuksien mukana tuli suuri vastuu siitä, että äänioikeutta käytettiin harkiten, ja että asioihin oli syytä perehtyä huolellisesti ennen äänestämistä.

INNOLLA ÄÄNESTÄMÄÄN Yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden toteutuminen suurlakon jälkeen otettiin loppuvuodesta 1905 Emäntälehdessä lopulta innostuneesti vastaan: ”Me tuskin voimme vielä oikein käsittää sitä suurta muutosta, jonka ’yleinen ja yhtäläinen äänioikeus’ meille naisille sisältää”.

Päätoimittaja Alli Nissinen antoi kuitenkin lukijoille heti päälle tiukkoja ohjeita siitä, miten naisten tuli nyt alkaa seurata yhteiskunnallisia asioita: ”Sen vuoksi tulee hänen valppaasti seurata aikansa rientoja ja isänmaata koskevien yleisten asiain kulkua. Hänen tulee lukea sanomalehtiä ja kirjallisuutta. Hänen tulee ottaa osaa hyödyllisten ja valistavien yhdistysten toimintaan. Hänen tulee harrastuksella seurata kunnallisia asioita. Hänen tulee olla selvillä kaikesta siitä, mitä hänen ympärillänsä tapahtuu.”

Ensimmäisissä eduskuntavaaleissa vuonna 1907 puolueet asettivat ehdolle tunnettuja naisasianaisia, ja naisjärjestöt pyrkivät auttamaan heitä vaalimenestyksessä. Tätä varten Martat ja radikaalimpaa toimintalinjaa edustanut Naisasialiitto Unioni yhdistivät voimansa vaalitaistelussa. Myös Emäntälehti valisti äänioikeuden käyttämisen suuresta merkityksestä.

Kampanjointi auttoi. Martta-yhdistyksen perustajajäsenet Lucina Hagman ja Alli Nissinen olivat niiden 19 naisen joukossa, jotka valittiin Suomen ensimmäiseen eduskuntaan.

Kun eduskuntatyö poliittisine kiistoineen alkoi, Emäntälehden kirjoituksissa oltiinkin jo pian harmistuneita: ”Luonnoton puoluekiihkoisuus on arvaamattoman suuri vahinko sille suurelle uudistukselle, mitä me kukin tahollamme koetamme pyrkiä toteuttamaan. Puoluekiihkossamme emme tahdo ymmärtää, että on toisinkin ajattelevia kun me itse, ja tästä syntyy sellainen puoluekiihko ja viha, joka katkeroittaa rakastavimmankin sydämmen, rikkoo hellimmätkin tunteet, särkee lujimmatkin ystävyysliitot.”

Ensimmäisten eduskuntavaalien jälkeen Emäntälehden sivuilla palattiin takaisin kotiasioiden pariin. Syksyllä 1910 Alli Nissinen määritteli pääkirjoituksessa ihannenaiseksi väsymättömän taakankantajan. Oikea marttakoti oli puhdas, raitis, viihtyisä ja isänmaallinen. Emäntälehden 1900-luvun alun numeroissa koti rinnastettiin isänmaahan ja sille annettiin paljon uskonnollista merkitystä.

JAKOLINJOJA JA RAUHANRAKENTAMISTA Marttojen kammoksuma yhteiskunnan jyrkkä ideologinen kahtiajakautuminen johti keväällä 1918 katkeraan sisällissotaan punaisten ja valkoisten välillä. Emäntälehden kevätnumero ilmestyi vasta huhtikuussa, Helsingin punaisen vallan päättymisen jälkeen. Pääkirjoitus ei jättänyt epäselväksi, millä puolella Martta-yhdistyksen sympatiat olivat sen kiittäessä saksalaisia pääkaupungin vapauttamisesta: ”Punaisen hirmuvallan päivät Helsingissä ovat loppuneet. Pelko ja ahdistus ovat ohitse. Tuntuu ihmeelliseltä saada astua katuja pitkin, joilla valkonauhaiset nuoret miehet ja jäntevät etelästä tulleet urhot valvovat järjestystä.”

Sisällissota oli koko maalle valtava trauma, mutta vähitellen yhteiskunnallisen eheytymisen halu ja tarve saivat sijaa marttalehtien sivuilla. Siinä, missä keväällä 1919 sisällissodan hävinnyttä osapuolta oli lehdissä vielä nimitelty ikävin ilmauksin, kesällä 1923 Emäntälehdessä nähtiin, että naisilla oli vaikeassa yhteiskunnallisessa tilanteessa tärkeä rooli rauhanrakentajina: ”Ryhtykäämme siis me naiset maailman parannustyöhön, ilman melua, ilman suuria sanoja vaan äitien hiljaisella tavalla, alkaen ensin karkottamalla vihan itsestämme, sitten kotiemme pienestä piiristä, ajattelemalla rauhanajatuksia, sanomalla tarvittaessa sovittelevan sanan.”

Punaisen ja valkoisen Suomen jako ei ollut ainut Marttoja Suomen itsenäistymisen jälkeen koetellut yhteiskunnallinen asia. Kielikysymys jakoi maata tuossa vaiheessa voimakkaasti. Se johti maaliskuussa 1924 Martta-yhdistyksen jakautumiseen Suomalaiseksi Marttaliitoksi ja Finlands svenska Marthaförbundiksi. Järjestön jakautuminen kielikysymyksen vuoksi ei ollut ainutlaatuinen ilmiö, sillä sama tapahtui muissakin järjestöissä.

Vaikka jakautuminen ohitettiin Husmodernissa ja Emäntälehdessä ilman suurta numeroa, lehdet alkoivat vähitellen eriytyä, eikä niistä enää löytynyt samoja artikkeleita.

ERILLÄÄN, MUTTA SAMOIN TEEMOIN Marttajärjestön kahtiajakautumisen jälkeisiä lehtiä selaava huomaa, että teemat ovat hyvin samanlaisia, onhan toimittu samassa yhteiskunnassa samankaltaisten päämäärien eteen. Sotien välisenä aikana lehdissä näkyy vahva äitiyden merkityksen korostaminen ja käytännönläheiset neuvot perhe-elämän kysymyksiin. Syksyllä 1929 Emäntälehdessä annettiin neuvoja anopin ja miniän ristiriitoihin: ”Kun iloisella sydämellä ja rakkauden lämmöllä otat vastaan miniäsi ja kohtelet häntä kuin omaa tytärtäsi, tunnet varmaan itsesikin onnellisemmaksi ja tyytyväisemmäksi kuin jos arvostelevin katsein ja moittivin ajatuksin seuraisit poikasi vaimon toimintaa.”

Äitiyden merkitys ja äidin rooli ovat olleet tärkeitä aiheita Marttojen lehdessä.

Molemmat lehdet kantoivat yhtä lailla huolta avioliittoinstituution heikentymisestä ennen sotaa. Sodan aikana kirjoitettiin evakkojen auttamisesta ja annettiin käytännön vinkkejä pulaajan ruokatalouteen ja niukassa arjessa selviytymiseen. Verrattuna Emäntälehteen Husmodernin sivuilla näkyi Marthaförbundetin tiiviimpi yhteys pohjoismaisiin sisarjärjestöihin. Sodan jälkeen molemmat lehdet käsittelivät jälleenrakennusta, kävivät keskustelua naisten työssä käymisen yleistymisestä ja 1960-luvun nopeasta yhteiskunnallisesta muutoksesta. Suomen kehitys hyvinvointiyhteiskunnaksi ja naisten aseman muutos muun muassa päivähoidon yleistymisen kautta näkyy marttalehdissä, kun tullaan kohti tätä päivää. Yhteiskunnan muutoksesta kertovat myös lehtien nimenmuutokset: Husmodern vaihtoi 1958 nimekseen Marthabladet/Husmodern. Vuodesta 1965 nimi oli Marthabladet, ja vuodesta 1999 on ollut käytössä nykyinen nimi Martha. Suomenkielisellä puolella Emäntälehti sai nimekseen Martat vuonna 2007.

INFO

Kirjoittaja Ville Jalovaara on poliittisen historian dosentti Turun yliopistossa. Kaksiosaisessa artikkelissaan hän käy läpi marttajärjestön lehtien vaiheita ja merkitystä. Toinen osa julkaistaan Martatlehdessä 2/2023.

Ville Jalovaara on julkaissut Marttaliiton historiateoksen On suurempi koti vuonna 2019 Otavan kustantamana.

Alli Nissinen (vas.) ja Lucina Hagman valittiin Suomen ensimmäiseen eduskuntaan.

JOKO SAA KYLVÄÄ?

TIINA IKONEN KUVAT RITVA TUOMI

Tiheästi kasvavat taimet istutetaan tässä hieman väljempään, eli taimet koulitaan. Kaikissa tämän jutun kuvissa on basilikan taimia eri kasvuvaiheissaan.

Malttamattomat tarhurit odottavat vihreää valoa: milloin saa laittaa siemenet multaan?

Osa hyötykasveista kylvetään keväällä siemenestä suoraan kasvilaatikkoon tai kasvimaalle, mutta taimien esikasvatus sisällä on välttämätöntä sellaisille lajeille, jotka eivät ehdi tuottaa satoa lyhyen kesän aikana. Esikasvatetut taimet istutetaan ulos, kun on riittävän lämmintä.

Eri kasvilajit tarvitsevat eri pituisen taimikasvatusajan. Esimerkiksi tarhaorvokki, munakoiso ja rosmariini kylvetään jo helmikuussa. Nopeasti kasvavat avomaankurkut ja kurpitsat kannattaa puolestaan kylvää vasta toukokuun alussa.

Yleisimmin taimien kasvatus aloitetaan kotona maalis-huhtikuussa. Silloin ikkunasta tulee jo niin paljon valoa, ettei lisävaloa tarvita, ja lähes kaikki taimet ehtivät kasvaa riittävän isoiksi kesään mennessä.

TAIMIKASVATUKSEN ABC

OIKEAAN AIKAAN MULTAAN

Helmikuussa » jättisipuli » latva-artisokka » munakoiso » rosmariini sellerit

Maaliskuussa » chili » karviaiskoiso (ananaskirsikka) » kuukausimansikka » laventeli » paprikat » purjo » ryytisalvia » tomaatit » sitruunamelissa

Huhtikuussa » basilikat » kaalit » kyntelit » lamopinaatti » maustemeirami » meloni » tarha-ajuruoho

Toukokuussa » kurkut » kurpitsat » pavut » sokerimaissi

KYLVÄ HYVIN

» Suunnittele, mitä kylvät. Kaikkia siemenpussin siemeniä ei välttämättä tarvitse käyttää kerralla. Itävyys säilyy yleensä hyvänä seuraavaan vuoteen.

» Lue siemenpussin ohjeet ja toimi niiden mukaan. Säilytä siemenpussi.

» Käytä puhtaita ruukkuja ja kasvatusastioita. Tee umpinaisiin astioihin (esim. jugurttipurkit) reikä pohjaan, että liika kasteluvesi valuu pois.

» Liota saviruukkuja haaleassa vedessä kaksi tuntia ennen käyttöä, etteivät ne ime mullasta kosteutta.

» Käytä puhdasta, miedosti lannoitettua kylvö- tai taimikasvatusmultaa.

» Kastele kylvömulta ennen kylvöä. Multa on sopivan kosteaa, kun puristat sitä kädessä ja siitä irtoaa pari tippaa vettä.

» Liota kovakuorisia siemeniä (esim. persilja, kurpitsa) 6–12 tuntia vedessä ennen kylvöä.

» Merkitse kylvöastiaan kasvin nimi maalarinteipillä tai nimitikulla.

» Siemenet itävät yleensä hyvin huoneenlämmössä ja kosteassa. Peitä kylvös muovikelmulla tai muovipussilla, jossa on pari ilmareikää.

HOIDA HUOLELLA

» Taimet tarvitsevat paljon valoa mutta eivät siedä paahdetta.

» Jos valoa on niukasti ja lämpöä liikaa, taimet venähtävät pitkiksi ja heikoiksi.

» Pidä multa tasaisen kosteana ja sumuttele taimia.

» Latvo taimia, eli katkaise versojen latvoja. Se parantaa kasvin haaroittumista.

» Kouli taimia ja siirrä ne tarvittaessa isompaan astiaan, että niillä on riittävästi kasvutilaa.

» Karaise taimia, eli totuttele niitä vähitellen kylmään ulkoilmaan. Aloita karaisu 1–2 viikkoa aiemmin, ennen kuin aiot istuttaa ne ulos. Vie taimet ulos ensin puoleksi tunniksi, ja pidennä aikaa päivä päivältä. Mikäli lämpötila on alle 15 astetta, suojaa taimet aluksi harsolla.

ILOA OMASTA YRTTIRUUKUSTA

Basilika viihtyy hyvin ruukussa ja sitä on helppo kasvattaa siemenistä. Basilikat eivät siedä alle 12 asteen lämpötilaa, joten siirrä ruukku sisälle kylmän uhatessa. Samaan ruukkuun voit istuttaa eri lajikkeita, kuten kaneli-, thai- ja sitruunabasilikaa.

Tällä ohjeella voit kasvattaa myös muita maustekasveja, kuten maustekirveliä, maustemeiramia tai kynteliä. Aloita yr ttien taimikasvatus maalis-huhtikuussa.

1

2

Täytä ruukku kostealla mullalla. Kylvä siemenet: ripottele 10 siementä harvakseltaan mullan pinnalle. Peitä ne ohuesti kylvömullalla tai hiekalla. Voit käyttää apuna vanhaa jauhosiivilää.

Pidä ruukku lämpimässä paikassa. Sumuttele multaa ja varmista, ettei multa pääse kuivumaan.

Siirrä ruukku heti valoon, kun taimet nousevat esiin. Valo on taimien kasvulle tärkeää. Valoisin paikka kotona on ikkunan äärellä. Pidä multa tasaisen kosteana.

Jos taimet kasvavat kovin tiheässä, istuta ne uudelleen harvempaan. Tämän voit tehdä, kun ensimmäiset kasvulehdet ovat ilmestyneet. Työvaihetta kutsutaan koulimiseksi.

Jos taimet kasvavat harvassa (5–10 taimea ruukussa), niitä ei tarvitse koulia.

Latvo taimet ensimmäisen kerran, kun versoihin on kasvanut 2–3 paria kasvulehtiä. Latvominen tarkoittaa verson latvan katkaisemista. Se parantaa kasvin haaroittumista. Katkotut latvat voi syödä.

Yrtit pitävät lämpimästä. Totuttele kasvit vähitellen ulkoilmaan. Kesällä yrttiruukku voi olla parvekkeella tai ulkona. Basilika tuotaa satoa koko kesän, kun se kasvaa 2–3 litran kokoisessa ruukussa. Napsi satoa säännöllisesti ja herkuttele.

Kun juuret kasvavat juuripaakun läpi, istuta koko paakku isompaan ruukkuun. Laita ruukkuun varastolannoite: tee ruukun reunaan kuoppa ja laita siihen eloperäistä lannoitetta valmisteen ohjeen mukaan. Varastolannoitteen ravinteet liukenevat vähitellen kasvin käyttöön.

IDEA YHDISTYKSEEN

» Tilataan yhdessä kasvien siemeniä ja jaetaan lajit niin, että jokainen saa kasvatettavakseen 2–3 erilaista kasvia.

» Tuodaan myöhemmin keväällä taimet marttailtaan. Kerrotaan vinkkejä ja kokemuksia taimikasvatuksesta.

» Jaetaan taimet, niin että jokainen saa uutta kasvatettavaa mukaansa.

» Palataan aiheeseen syksyllä sadonkorjuujuhlan merkeissä.

9

Anna versojen kasvaa muutama sentti ja latvo uusien kasvulehtien yläpuolelta uudelleen.

SHUTTERSTOCK

SHUTTERSTOCK

”PIDÄ JALAT LÄMPIMÄNÄ, PÄÄ VIILEÄNÄ”

Keräsimme martoilta ja marttahenkisiltä kestävän arjen säästövinkkejä. Kyllä kansa tietää!

Marttaliitto pyysi viime syksynä kansalaisilta hyväksi koettuja ja toimivaksi testattuja arjen säästövinkkejä. Tuloksena oli roppakaupalla käyttökelpoisia neuvoja.

Vinkit painottuvat kohtuulliseen elämiseen, ennakoinnin tärkeyteen ja harkintakykyyn. Monet toimet vaativat vaivannäköä tai aikaa, mutta palkitsevat, koska samalla oppii jotain uutta: ”Parsimisen opettelu on ollut paras säästövinkki.”

Ilahduttavasti monet ideat lisäävät yhteisöllisyyttä ja tuottavat iloa: yhteinen jumppaporukka, perhesaunominen, kirjaston käyttö, yhteisomistajuus, lainaaminen.

– Kuluttaminen on arvovalintoja, joten eri kotitalouksille sopivat erilaiset säästämisen ja taloudenhallinnan tavat ja keinot. Kaikkien ei ole tarkoituskaan sopia kaikille, huomauttaa Marttaliiton asiantuntija Katri Pellikka . Säästämisen innossaan kuluttajat voivat joskus mennä hakoteille. Huolestuttava on esimerkiksi ajatus nostaa pakastimen lämpötilaa tai siirtää ruoat kylmällä säällä jääkaapista ulkoilmaan. Ruokaturvaa ja hygieniaa ei saa vaarantaa säästöjen nimissä, muistuttavat Marttojen asiantuntijat. Pakastimen suosituslämpötila on –18 astetta, jotta ruoka säilyy pakkauksessa luvatun ajan. Pakkauksessa ilmoitetaan, mikä on tuotteen turvallinen säilytysaika esimerkiksi pakastelokerossa, jossa lämpötila on korkeampi.

KOONNEET SALKA ORIVUORI, KATRI PELLIKKA JA MAIJA SOLJANLAHTI // KUVITUS MIRVA MALMGREN

SOPIVIA:

RUOKA

» Ostan sesongin mukaisia kasviksia ja olen harjoitellut tekemään ruokaa kuivista pavuista. Säästää luontoa ja kukkaroa, kun korvaa niillä lihaostoksia.

» Meillä on käytössä kiertävä viiden viikon ruokalista. Siinä on perheenjäsenten lempiruokia, kuten keittoja ja kiusauksia. Samat ruoat eivät toistu liian usein, eikä tarvitse kysyä, mitä laittaisin ruoaksi.

» Hankkimme raaka-aineet ruokiin kerran viikossa. Mukana on ostoslista, joten heräteostokset jäävät pois. Säästöä kertyy eniten siitä, että hävikkiä ei tule lainkaan. Myös aikaa säästyy, koska käymme kaupassa aiempaa vähemmän.

» Pakasteessa on aina valmiiksi pilkottua sipulia, paprikaa, pinaattia ja erilaisia kasvissekoituksia ilman mausteita. Ruokahävikki on olematon, koska voin aina valita oikean määrän.

» Yksi puuroateria joka päivä, kuten kaurapuuro aamu- tai iltapalaksi, riisipuuro tai ohrapuuro lounaaksi. Vaihtoehtoja ja tuunausvinkkejä riittää. Jämät voi käyttää tuorepuuroon tai taikinoihin.

TALOUS

» Älä osta kaikkea yksin. Mieti, voitko hankkia ystäväsi kanssa yhdessä peräkärryn, puutarhajyrsijän, retkeilykamppeet... Sovi käyttö- ja huoltosäännöt.

» En pidä kaikkia rahojani tilillä, jonne on kortti. Toiselle tilille siirtyy automaattisesti rahaa kuukausittain. Se on tarkoitettu niin hyvän kuin pahan päivän varalle.

» Laita oveen Ei mainoksia -teksti ja peru kaikki kaupalliset sähköpostitilaukset. Säästyt sekä paperiroskalta että turhilta mielihaluilta ostaa asioita vain siksi, että ne ovat tarjouksessa.

» Jos eteeni tulee kiusaus ostaa jokin netissä näkemäni tuote, kysyn itseltäni, osaisinko kaivata tätä tuotetta, jos en olisi nähnyt mainosta. Jos vastaus on kielteinen, jätän ostoksen tekemättä.

» Mieti ainakin viikko, ennen kuin ostat muuta kuin päivittäistavaraa. Jos sitten vielä tarvitset, osta. Jos muuten vain himoitset sitä, odota kuukausi. Sitten se on jo pois muodista.

ENERGIA

» Pyykki- ja tiskikoneen voi ajastaa yön halvan sähkön tunneille, jos taloyhtiö sallii kodinkoneiden äänet tuolloin. Myös kiinteähintaisen sähkösopimuksen tehneiden kannattaa seurata sähkön markkinahintaa, ajoittaa käyttö halvemmille tunneille ja välttää kulutuspiikkejä. Kysynnän ja tarjonnan laki nostaa sähkön hintoja.

» Sekajäteastian tyhjennys maksaa lähes kaksinkertaisesti muovipakkausten astian tyhjennykseen verrattuna. Suurin osa omasta jätteestä koostuu muovipakkauksista. Yksityistalouksissa säästö näkyy saman tien ja taloyhtiössäkin aikanaan, kun vastikkeita ei tarvitse nostaa eivätkä kulut vaikuta korottavasti vuokriinkaan.

» Vaihda auto sähköpyörään, jos voit.

» Missä vetää, siellä energiaa kulutetaan turhaan. Selvitä lämpövuotokohdat ja tiivistystarve. Pidä jalat lämpimänä ja pää viileänä.

» Imuroi pölyt pois sähkölaitteiden takaa ja sulata välillä kylmälaitteet.

» Olen vaihtanut hanojen suuttimet säästösuuttimiin. Vettä kuluu vähemmän, joten säästän myös lokasäiliön tyhjennyskuluissa.

MUUT

» Kokosimme martoista kuntoiluryhmän. Käymme yhdessä pari–kolme kertaa viikossa kuntosalilla ja vesijumpassa. Teemme matkat vuorotellen kimppakyydillä, samalla hoidamme kauppareissun. Saunominen yhdessä säästää sähköä. Bensaa säästyy, tulee lähdettyä.

» Korjaa pientä korjausta vaativat vaatteet. Rahaa säästyy, kun ne kestävät vielä pitkään. Lankkaa nahkakengät uusina ja sitten säännöllisesti.

» Otimme lapsille käyttöön ”puolipitoisten korin”. Siihen laitetaan vaatteet, jotka ovat olleet päällä, mutta eivät vielä ole likaisia. Vaatteet eivät kulu turhaan, energiaa ja työtä säästyy. Aikaisemmin kaikki käytetyt vaatteet lojuivat siellä täällä ja päätyivät pyykkiin lähes puhtaina.

» Siivoa varastosi ja kaappisi. Muuten voi käydä niin, että et sotkun seasta löydä etsimääsi tavaraa ja ostat uuden turhaan.

» Virkkaa pohjalliset ja harsi ne kiinni villasukkien pohjaan. Lisäpohjalliset antavat lisäikää vanhoille, kuluneille sukille ja lisälämpöä jaloille.

Hu aa

Vinkkejä on ryhmitelty aiheiden mukaan ja keskenään samantyyppisiä neuvoja on yhdistelty.

Kauniit kintaat kirjoneuleella

OHJE JA MALLITYÖT TANJA RANTANEN // KUVAT LAURA RIIHELÄ

TARVIKKEET

»Lanka: Novita Nalle tai vastaavan vahvuinen (100 g = 260 m), valkoista (pohjaväri) noin 50 g, pienet kerät punaista, vaaleanpunaista, tummansinistä, vihreää ja oranssia

»Sukkapuikot: 3 mm tai käsialan mukaan »Neuletiheys: 26 s kirjoneuletta = 10 cm

Tämä eteläpohjalainen lapasmalli on peräisin Marttojen vuonna 1929 järjestämästä käsinenäyttelystä. Lähes sadan vuoden takainen työ kiinnostaa käsityön harrastajia edelleen ja kutsuu sommittelemaan värejä sekä kilisyttämään puikkoja. Alkuperäisen mallin pohjalta ohjeen on tehnyt kässämartta Tanja Rantanen kuviolanka valitaan dominoivaksi langaksi. Neulottaessa kuviolanka koukataan puikolle aina pohjavärilangan alapuolelta, ja pohjavärilanka puolestaan aina kuviolangan yläpuolelta. Langat pidetään etusormen päällä samassa järjestyksessä. Lankadominanssin noudattaminen takaa myös sen, että langat eivät kierry toistensa ympärille.

KOETILKKU

» Ennen kuin aloitat, neulo koetilkku ja tarkista, että käsialasi vastaa ohjeen mukaista neuletiheyttä 26 s = 10 cm. Vaihda tarvittaessa suurempiin tai pienempiin puikkoihin.

TEKNIIKKAVINKIT

»Silmukan lisäys peukalokiilassa: Nosta edellisen kerroksen silmukoiden välinen lanka etukautta vasemmalle puikolle. Neulo se kiertäen oikein. »Silmuillen luominen: Peukalokiilan jälkeen peukaloaukkoon luodaan uudet silmukat silmuillen. Tekniikka on selitetty täällä: https:// punomo.fi/kasityotekniikat/ lankatekniikat/neulonta-teelangoista/silmukoiden-luomistavat/silmukoiden-luominensilmuillen-luominen/ »Lankadominanssi kirjoneuleessa: Lankadominanssi tarkoittaa, että kahdesta langasta toinen dominoi eli tulee hallitsevammin näkyville neulepinnassa. Näissä lapasissa halutaan kuvioiden erottuvan mahdollisimman hyvin pohjaväristä, jolloin

HUOMAA!

» Kaaviot A ja B ovat erikseen vasemmalle ja oikealle lapaselle. Halutessasi voit neuloa molemmat lapaset samoilla kaavioilla, mutta tee peukalokiila vasemman käden lapasessa toisen puikon lopussa ja oikean käden lapasessa kolmannen puikon alussa.

VASEN LAPANEN

» Luo valkoisella 52 silmukkaa, yhdistä suljetuksi neuleeksi ja neulo 2 oikein, 2 nurin -joustinneuletta 12 krs. Neulo varren raidat seuraavasti: *Neulo 1 krs punaisella, 2 krs valkoisella*. Toista * - * ja neulo vielä 1 krs punaisella (yht. 3 raitaa). Neulo 10 krs joustinneuletta valkoisella.

» Neulo kaksi kerrosta sileää oikeaa ja lisää ensimmäisellä kerroksella tasavälein 4 silmukkaa (yhteensä 56 s).

» Aloita kirjoneule vasemman lapasen kaavion A kerrokselta 1. Kaavioon on merkitty peukalokiilan lisäykset. Peukalokiilan lisäysten neulomista helpottaa, jos asetat silmukkamerkit kiilan molemmin puolin. Lisäykset teh-

dään ensimmäisen silmukkamerkin jälkeen ja ennen toista silmukkamerkkiä. Neulo kaaviosta kerrokset 1–22. » 23. krs: Neulo valkoisella ensimmäisen puikon silmukat (14 s) ja toisen puikon 12 silmukkaa eli peukalokiilaan (ensimmäiseen silmukkamerkkiin) asti. Siirrä peukalokiilan 18 silmukkaa apulangalle. Luo valkoisella langalla 4 silmukkaa silmuillen. Neulo kerroksen loppuun. Järjestä silmukat siten, että 2. puikolla on 16 silmukkaa ja kaikilla muilla puikoilla on 14 silmukkaa. (yhteensä 58 s) » 24. krs: Neulo valkoisella oikein.

» Neulo kaaviosta B kerrokset 1–8. Huomaa, että kaavion 1. kerrokselle on merkitty kavennukset, joilla kavennetaan peukalokiilan jälkeen luoduista uusista silmukoista kaksi pois. Tämän jälkeen silmukkamäärä on jälleen 56 s. » Neulo kaavion C kerrokset 1–15. Kaavioon on merkitty vain toistuva mallikerta. Kerrosten 1–3 mallikerta toistuu kerroksella yhteensä 14 kertaa ja kerrosten 5–15 mallikerta yhteensä neljä kertaa.

» Sovita lapasta käteesi. Jos lapanen ulottuu peittämään pikkusormesi, voit aloittaa kavennukset. Jos lapasen pituus ei ole riittävä, voit neuloa ylimääräisen yksivärisen raidan tai yksinkertaisen kirjoneuleraidan (esim. joka toinen silmukka pohjavärillä ja joka toinen kuviovärillä) ennen kärkikavennuksen kaavion aloittamista.

KÄRKIKAVENNUS

» Neulo kärki kaavion D mukaisesti. Kaavioon D on merkitty vain kerroksella toistuva mallikerta. Aloita nauhakavennus 3. kerroksella seuraavasti:

1. puikko: neulo 1 oikein, ylivetokavennus, neulo kaavion mukaista kirjoneuletta puikon loppuun.

2. puikko: neulo kaavion mukaista kirjoneuletta, kunnes jäljellä 2 silmukkaa. Neulo 2 o yhteen.

3. puikko: neulo 1 oikein, ylivetokavennus, neulo kaavion mukaista kirjoneuletta puikon loppuun

4. puikko: neulo kaavion mukaista kirjoneuletta, kunnes jäljellä 2 silmukkaa. Neulo 2 o yhteen.

» Neulo kavennukset ensin joka toisella kerroksella (eli 3., 5., 7. ja 9. kerroksella) ja sen jälkeen joka kerroksella. Kiinnitä huomiota kaaviota neuloessasi siihen, että kuviot jatkuvat oikealla kohdalla suhteessa aiempiin kerroksiin.

» Kun kaavio on neulottu loppuun, työssä on 8 silmukkaa. Katkaise lanka ja vedä se jäljellä olevien silmukoiden läpi.

PEUKALO

» Siirrä puikoille peukalokiilan 18 silmukkaa. Poimi lapasen puolelta luoduista silmukoista 4 silmukkaa ja niiden ja peukalokiilan välistä molemmin puolin kaksi silmukkaa (yhteensä 26 silmukkaa). Sivuista poimitut kaksi silmuk-

kaa neulotaan ensimmäisellä kerroksella oikein yhteen.

» Jaa silmukat neljälle puikolle. Aloita neulominen kaavion E mukaan. Ensimmäisellä kerroksella kavenna edellä mainitut peukalon sivuista poimitut silmukat neulomalla kaksi silmukkaa oikein yhteen (yhteensä 24 silmukkaa, jokaisella puikolla 6 silmukkaa). Neulo kerrokset 1–14.

» Aloita kavennukset 15. kerroksella kaventamalla jokaisella puikolla kaksi viimeistä silmukkaa oikein yhteen. Jatka kavennuksia joka kerroksella. Kun jäljellä on yhteensä 8 silmukkaa, katkaise lanka ja vedä jäljellä olevien silmukoiden läpi.

OIKEA LAPANEN

» Oikean käden lapanen neulotaan samoin kuin vasen lapanen, mutta kaaviot A ja B ovat erilaiset vasemmalle ja oikealle lapaselle. Lisäksi peukalokiila neulotaan kolmannen puikon alussa.

» Kärkikavennus neulotaan seuraavasti:

» 1. ja 3. puikko: ylivetokavennus, neulo kaavion mukaista kirjoneuletta puikon loppuun.

» 2. ja 4. puikko: neulo kaavion mukaista kirjoneuletta, kunnes jäljellä 3 silmukkaa. Neulo 2 o yhteen ja 1 oikein.

VIIMEISTELY

» Päättele langanpäät. Höyrytä lapaset kevyesti, jolloin kirjoneule ja neulepinta tasoittuvat.

INFO

» Alkuperäinen kinnaspari on Suomen kansallismuseon Kansatieteellisessä kokoelmassa. Kuva löytyy osoitteesta www.finna.fi, hakusanalla Etelä-Pohjanmaan käsineet.

Punainen pystyviiva osoittaa puikkojaon

2 oikein yhteen valkoisella

vihreä valkoinen ylivetokavennus vihreällä

puikkojaon

vihreä valkoinen 2 oikein yhteen vihreällä ylivetokavennus valkoisella

punainen pystyviiva osoittaa

valkoinen oranssi punainen

sininen ei silmukkaa lisää 1 silmukka valkoisella nostamalla lanka kahden silmukan välistä ja neulomalla se kiertäen oikein

Kärjen kaavio, kaavio D

Peukalon kaavio, kaavio E

Käsinenäyttelystä kerrottiin Emäntälehdessä 4/1929:

”Suomalainen Marttaliitto oli vuosikokouksensa yhteyteen järjestänyt käsinenäyttelyn Helsinkiin N.N.K.Y:n talon näyttelyhuoneistoon keskiviikkona 20 p:nä maaliskuuta. Tämä näyttely oli ensimmäinen koko liittoa käsittävä. Osanotto oli ollut ilahduttavan runsas, sillä miltei jokainen piiriliitto oli siihen lähettänyt oman kokoelmansa, mikä suuremman, mikä taas pienemmän. (...)

Näyttelyssä oli lähes 400 käsineparia eikä kahta ollut samanlaista. Oli kintaita, lapasia, rukkasia ja sormikkaita mitä erilaisimmin tekotavoin valmistettuja: virkattuja, koukuttuja ja tietystikin enimmin puikoilla neulottuja käsineitä. Langan olivat useimmat martat itse kehränneet omista kotivilloista. (...)

Tällaisen näyttelyn merkitys on varmaankin hyvin suuri. Miten monet arvokkaat mallit, jotka kansamme keskuudessa jo ovat häviämäisillään, taas tulevatkaan esille.

Kansallamme ei todellakaan ole varaa jättää unhoon ja päästää häviämään ainoatakaan esiäitiemme perintöä ja siksi onkin Suomalainen Marttaliitto tämänkin näyttelyn kautta tehnyt isänmaallisen työn.”

MARTAN MUISTOLLE

Kiitä ja muista yhdistyksesi toimijaa tai läheistä marttaa. Hautareliefi ja muistomerkki palvelevat kunnianosoituksena arvokkaasta vapaaehtoistyöstä. Reliefi on tarkoitettu hautakiveen ja muistomerkki uurnalehdon muistolaattaan.

ILMAISE OSANOTTOSI

Marttaliiton suruadressilla voit ottaa osaa suruun, muistaa omaisia ja kunnioittaa vainajan muistoa. (adressi 9 €, 5 erilaista mallia).

Tilaukset osoitteesta martat.fi/martanpuoti/ Lisätietoa: martat.fi/martan-muistolle/

3 kk

valitsemasi lahja! masi

lahj

rk i kallis tu vatt, S e ura an taa oi vat sä äs tö - ja k ulutus vin k it v ii saisiin valintoihin. Seura tutkii ilmiöitä , viihdyttää ja antaa ajateltavaa . Mukana suo tutkiiilmiöitäv iihdyt tä äja a nt aaajatelt avaaMuka nasuositut kolumnistit Markus Kajosta Jenni Haukioon. Myös digilehti ja S eura-ar k isto ovat mak sutta tilaajien k äy tössä. Joka numerossa maan p arhaat ristikot ja muut tehtävät. Erillisenä liitteenä TV-maailma: koko viikon tv-ohjelmat, arviot ja poiminnat. Tilaa nyt: Martat-lehden lukijana saat Seuran erikoishintaan!

Tarjous koskee vain uusia tilauksia, ulkomaan tilauksiin lisätään postimaksu. Tilaajalla on oikeus peruuttaa tilaus 14 vuorokau den kuluessa. Jatkuva tilaus atkuu automaattisesti kiinteän tar j ous akson älkeen kulloinkin voimassaolevaan tilaushintaan. Seuraavan tilaus akson hinta on voimassaolevan hinnaston mukainen hinta vastaavalla tilaus p ituudella kuin ensimmäinen tar j ous akso. Tilaus voi päättyä ai k aisintaan ensimmäisen k iinteän tarjousja k son opussa. Voimassao l evan jat k uvan ti au k sen voi k iinteän tarjousja k son jä lk een i rtisanoa 30 päivän irtisanomisaja ll a. Ti l au k seen l iittyy ma k suve vo ll isuus, e ll ei sitä o e eri ll isesti määrite l ty näyteti au k se k si. Paperi a sk uista ve l oitamme 2,90 € ma k sun. Saat l isätieto j a ma k suttomista vai h toe hd oista otavame d ia. fi /asia k as p a ve u. Tilaa j alah j o a on ra oitetusti. Jos tilauksia tulee enemmän a lah at lo pp uvat kesken, toimitamme tilalle toisen tuotteen. Lah a lähetetään noin k o men vii k on k u l uessa siitä, k un ti l ausma k su on k o k onaan ma k settu. Noutamatta ääneitä a hj o a ei l ä h etetä uu d e ll een

Lemmikki -torkkupeitto

See steisen harm Luhdan Luhdantorkktorkkupe upe kun tuuli tuiverta turvallisia ja eett ympäristön suoj • Koko 125 x 150 Kemikaalitest

tai 1 kk lehdet kaupan päälle!

ä älle!

Arvo 29,95 € Tilaaheti! Kevään parhaat jutut! NOPEIMMIN TILAAT NETISSÄ: tilaus.seura.fi/martat >>> HUOM! Netissä myös lisää lahjavaihtoehtoja. <<< Voit tilata myös soittamalla asiakaspalveluun (09) 156 665 • ma-pe klo 8:00-19:00 ee aleeht h i. 9 tat Ter vet u lo a i loi sten S eu ra i h m i sten jou k ko on! S e ura on j ok ai se n ko din le hti. Kun r uo ka , en er gia ja a

TUR VALLINEN

ARKI:

ENERGIAN SAATAVUUS JA HÄIRIÖT

TARKKANA

LÄMMITTIMIEN KANSSA

Moni on hankkimassa kotiin erilaisia lisälämmittimiä pakkasten varalle, ellei ole jo hankkinutkin. Muista turvallisuus laiteiden kanssa:

- Tarkista lämmitintä ostaessasi, onko se tarkoitettu ulko- vai sisäkäyttöön. Ulkokäyttöön suunniteltua laitetta ei saa käyttää sisätiloissa.

Sähkön

saantiin saattaa tulla äkillisiä keskeytyksiä, tai katkoista ilmoitetaan ennalta. Muutama muistisääntö auttaa kummassakin tilanteessa:

Jos sähkökatko tulee yllättäen, monet laitteet saattavat olla silloin päällä. Katkaise virta laitteista, etteivät ne aiheuta palovaaraa, kun sähköt taas palaavat. Tarkista erityisesti liesi, kahvinkeitin, silitysrauta ja muut kuumenevat laitteet.

Yhden valaisimen voi jättää päälle, jotta huomaa, milloin sähköt palaavat.

Varmista, että hanat ja vesilähteet ovat kiinni, jotta ne eivät ala vuotaa, kun sähköt palaavat.

Pidä kotona aina varalla vettä. Jos sähkökatkosta tiedotetaan ennalta, vettä ennättää varata vaikka ämpäreihin. Vältä veden laskemista viemäriin sähkökatkon aikana. Jos kädet täytyy pestä, tehdään se vadissa tai ämpärissä, eikä vettä kaadeta viemäriin.

Vessassa voi käydä, mutta sitä ei voi huuhdella sähkökatkon aikana. Jotta pönttö ei tukkeutuisi, älä laita vessapaperia pönttöön, vaan kerää paperit roskapussiin ja vie sekajätteeseen. Isommat

tarpeet pakataan kaksinkertaiseen muovipussiin ja viedään sekajätteeseen.

Älä availe turhaan jääkaappia tai pakastinta, jotta elintarvikkeet pysyvät kylminä.

Hissiä ei tule käyttää, jos on ennakkoon tiedossa, että alueelle on tulossa sähkökatko. Jos jäät hissiin jumiin sähkökatkon yllättäessä, älä yritä vääntää ovia auki väkisin. Hälytä apua hissin hälytysnapista ja tarvittaessa matkapuhelimella.

HANKI NYT!

Pistä kotivara kuntoon: vettä, ruokaa ja muita välttämättömyystarvikkeita sen verran, että ne riittävät 72 tunnin ajaksi koko perheelle.

Varmista, että kotoa löytyy paristoilla toimivia valonlähteitä, kuten taskulamppuja. Sijoita ne sellaisiin paikkoihin, että löydät ne helposti pimeässäkin. Varmista, että kaikki perheenjäsenet tietävät, missä valonlähteet pidetään.

Sähkökatkon aikana myös ulkovalaistukset ja katulamput saattavat pimetä. Varaa heijastinliivi helposti saataville ja laita ylle, jos joudut lähtemään ulos.

- Myös vanhoja lämmityslaitteita on otettu taas käyttöön. Vanha laite pitää huoltaa, ennen kuin sen voi ottaa käyttöön.

- Moni kaasulämmitin kuluttaa paljon happea, joten sellaisen käyttäminen liian pienessä tilassa voi aiheuttaa vaaraa.

- Ulkomailla myytävät kaasulaitteet eivät välttämättä sovellu Suomen olosuhteisiin.

- Jos käytetään kaasulämmitintä, on tärkeää hankkia häkävaroitin. Jos kaasulämmittimeen tulee vikaa, lämmitin saattaa tuottaa vaarallisen määrän häkää. Häkää ihminen ei pysty havaitsemaan omilla aisteillaan.

- Sijoita lisälämmittimet riittävän kauas verhoista, seinistä ja muista pinnoista. - Varmista, että palovaroitin toimii.

LISÄTIETOA

https://tukes.fi/energian-saatavuushairiot

SALKA ORIVUORI // KUVA SHUTTERSTOCK

Onhan kotonasi taskulamppuja ja paristoja?

Häkävaroitin tarvitaan, jos käytetään kaasulämmitintä.

Talven iloja! Kuva 1970-luvulta.

Mukaan digimaailmaan

Ilman digitaitoja on vaikeaa selvitä arjessa. Jos ei hallitse laitteita ja ohjelmia, joutuu aina turvautumaan toisten apuun tai hoitamaan asioita monen mutkan kautta. Uudenmaan Marttojen kurssilla aikuiset opettelivat perustaitoja: sähköpostin käyttöä, salasanan valintaa, tiedonhakua.

ANITRA RÖNKKÖ // KUVAT VANESSA RIKI

Olga Aula (keskellä) kertoo, millainen on hyvä Powerpoint-esitys. Istahil (vas.) kuuli kurssista Monaliiku-järjestön liikuntatunnilla. Amina (oik.) on aiemmin saanut lapsiltaan apua tietokoneen käytössä.

Uudenmaan Marttojen juhlasalissa käy tasainen porina. Pöydän ympärillä on naisia, joilla on tietokoneet edessään. Tietoja vaihdetaan ja näyttöjä tutkitaan. Huoneen etualalla kankaalle heijastuu ohjeita, joiden aiheena on Powerpointohjelma.

– Millainen on teidän mielestänne hyvä esitys? Uudenmaan Marttojen kotitalouden asiantuntija Olga Aula kysyy.

Yleisöltä tulee vastauksia: selkeä, ei liian pitkä, mukana kuvia. Aivan niin. Kuvien kanssa on lisäksi oltava tarkkana, sillä niiden käyttöön pitää olla lupa.

Seuraavaksi pitää valita oma aihe, josta tehdään kahden sivun Powerpoint-esitys. Naiset ryhtyvät tuumasta toimeen. Tietokoneen näytölle ilmestyy otsikoita, joiden aiheina ovat muun muassa D-vitamiini, luomu, Sydänmerkki ja somalialainen kansantanssi dhaanto.

Martoilla on meneillään yhteistyöhanke, jonka tavoitteena on saada digitaidot kuntoon siten, että selviää arjessa ja työelämässä. Euroopan sosiaalirahaston rahoittamassa hankkeessa on mu-

kana kolme marttapiiriä – Häme, Etelä-Karjala ja Uusimaa –, Opintokeskus Sivis, Kansanvalistusseura ja Etelä-Helsingin kansalaisopisto.

Kullakin toimijalla on omat kohderyhmänsä, esimerkiksi vangit tai mielenterveyskuntoutujat. Uudellamaalla kurssi on suunnattu maahanmuuttaneille naisille. Kurssilla voi suorittaa Osuvat taidot -osaamismerkkejä todisteeksi opitusta.

Lähes kaikki arjessa toimii sähköisellä perustalla: koulusta tulevat Wilma-

viestit, bussilipun ostaminen, pankissa ja viranomaisten kanssa asiointi, laboratoriokokeen tulokset Omakannassa ja niin edelleen. Ilman digitaitoja on aina toisten varassa ja vaarassa syrjäytyä työmarkkinoilta.

– Moni sanoi haastattelussa ennen kurssin alkua, että haluaa itse osata, eikä aina pyytää jonkun apua. Digitaidot ovat nykyään osa arjen taitoja, ja siksi Martoilla on rooli niiden opettamisessa. Aika vaikea on nyky-yhteiskunnassa selvitä ilman, Olga Aula sanoo.

– Kurssista on paljon hyötyä, sanoo Amina. Hän on opetellut muun muassa sähköpostin ja Excelin käyttöä sekä turvallisen salasanan luomista.

Pulmia ratkaistaan yhdessä. Mallu Mannila (vas.), Istahil ja Hani tiedonhaussa.

KONEELLE VAIKKA KIRJASTOSSA Monella kurssilaisella on älypuhelin, mutta tietokoneen käyttö on jäänyt vähemmälle. Kurssilaisten taidot vaihtelevat. Osa aloittaa siitä, miten tietokone laitetaan päälle ja miten liitytään verkkoon, osa hallitsee perustaidot hyvin.

– Digitaitoja ei välttämättä ole ollut mahdollisuutta oppia koulussa tai työelämässä. Maahanmuuttaneilla naisilla voi olla iso perhe, joten hoitovapaat ja perhe-elämä vievät oman aikansa. Itselläni on vajaa kaksivuotias lapsi ja tiedän kokemuksesta, että aikaa tai jaksamista ei kiireisessä lapsiperhearjessa aina riitä uusien asioiden opetteluun, Olga Aula kertoo.

Hani osasi käyttää tietokonetta jonkin verran entuudestaan, mutta haluaa ehdottomasti oppia lisää. Hän sai tiedon digikurssista kaveriltaan Istahililta, joka puolestaan sai tiedon Monaliiku-järjestön liikuntatunnilta. Monaliiku on kansalaisjärjestö, joka edistää naisten ja tyttöjen hyvinvointia liikunnan avulla.

Hanin kotona oleva tietokone on rikki, mutta hän käyttää tarvittaessa tietokonetta kirjastossa.

– Digitaidot ovat niin tärkeitä elämässä. Tarvitsen niitä pankissa ja lääkärissä asioimiseen.

Aminalla on pöytätietokone kotona,

mutta hän ei ole käyttänyt sitä koskaan. Lapset ovat jo aikuisia ja heillä on kannettavat tietokoneet. Lapset ovat aina auttaneet Aminaa tietokoneella asioimisessa.

– Kurssista on paljon hyötyä. Aion käyttää tietokonetta oman tiedon säilyttämiseen, Amina sanoo.

Marttojen kurssilla Aminaa on opastettu perustamaan oma sähköposti ja neuvottu, kuinka sähköpostia lähetetään kopiona ja piilokopiona. On opeteltu turvallisen salasanan luomista, Excelin käyttöä ja tiedonhakua.

ja siten olen tässä mukana vapaaehtoisena, Mannila kertoo.

Ilman lastenhoitoa kurssille olisi vaikea osallistua.

– Leikimme, laulamme ja pelaamme. Katsomme ikkunasta koirapuiston koiria. Välillä naiset sanovat lapsille, että mene suomalaisen mummin luokse, sanoo Mannila.

LASTENHOITO HELPOTTAA

OSALLISTUMISTA Marttamainen näkökulma kurssiin saadaan, kun digitaitoihin yhdistetään kekseliäästi arjen taitoja. Excelissä on esimerkiksi harjoiteltu viikkobudjetin tekoa ja laskettu, mitä ruoka-annos maksaa. Tietoa on haettu muun muassa lajittelusta ja terveellisestä ruoasta.

Kurssilla on kuusi henkeä, ja se on Olgasta juuri sopiva määrä. Koska osallistujien taidot vaihtelevat, vapaaehtoiset avustajat ovat olleet tärkeä osa kurssin sujuvuutta.

Mallu Mannila Pornaisten Martoista on hoitanut kahta ”vaahtosammuttimen kokoista” lasta, kuten hän kuvailee. Näin äidit saavat rauhassa opiskella.

– Toimin Kansainvälisissä Martoissa,

LOUNAAKSI HÄRKISKÄRISTYSTÄ Arjen taitojen opiskelu ei rajoitu Power Point -esitysten pitoon, vaan välillä kurssilaiset siirtyvät keittiöön tekemään lounasta. Ohjelmaan on toivottu ruokia, jotka säästävät aikaa, sillä somalialaisen ruoan tekeminen on hidasta.

Tänään ruokalistalla on härkiskäristystä perunamuusilla ja puolukalla. Sivusalaatiksi tehdään kaalista, omenasta ja granaattiomenan siemenistä värikäs annos.

Keittiössä sattuu yllätyskäänne, sillä kaupasta ostetut perunat ovat vihreitä. Hätää ei kuitenkaan ole, sillä Olga löytää varastosta lisää perunoita, jotka ovat kelvollisia.

– Ajan säästämiseksi ei tarvitse kuoria perunoita. Laitetaan ne muusiin kuorineen. Kuorissa on myös kuitua ja muita tärkeitä ravintoaineita, Olga opastaa.

Naiset raastavat, pilkkovat ja tuoksut-

Digitaidot ovat osa arjen taitoja ja siksi ne kuuluvat Martoillakin neuvonnan ohjelmaan.

Tällä kertaa jokainen kurssilainen tekee oman Powerpoint-esityksen.

televat hellalla kypsyviä raaka-aineita. Härkikseen hulahtaa mausteita vapaalla kädellä, mutta eihän se niin tarkkaa olekaan.

Pian päästään pöytään syömään. Keskustelu polveilee lumen määrästä ruoan hintojen nousuun. Ryhmäläisten mielestä parasta kurssissa on ollut Power Pointin ja Excelin käyttö. Myös säästövinkkejä, ruoanlaittoa ja mahdollisuutta yhdessäoloon kiitellään.

– Olen ollut äitiyslomalla ja kaipaan vaihtelua. On mukavaa, kun saa jutella kavereiden kanssa ja laittaa ruokaa, Hani iloitsee.

Viikon päästä on viimeinen kurssipäivä ja sen kunniaksi on mustikkakukkoa.

Mitä mustikkakukon kanssa, Olga kyselee. Vaniljakastiketta vai jäätelöä? Jäätelö voittaa tällä erää.

Naisilla on nyt edessään itsenäisesti etsittävät jatkokurssit ja digitaitojen syventäminen arjessa, sillä kuusi kurssikertaa, kestoltaan kolme ja puoli tuntia, ei vielä riitä kaiken tarvittavan oppimiseen.

– Siitä huolimatta kurssi on ollut valtavan tarpeellinen ja osallistujat ovat hyötyneet. On herätetty innostus oppimiseen, Olga Aula summaa.

Kurssilaiset esiintyvät jutussa pelkästään etunimillään

INFO

» Työelämän digitaidot kuntoon -hanke toteutetaan vuosina 2021–2023.

» REACT-EU-hanke rahoitetaan osana unionin covid-19-pandemian johdosta toteuttamia toimia.

» Yhteishankkeessa ovat mukana Opintokeskus Sivis, Kvs-säätiö, Etelä-Helsingin kansalaisopisto ja kolme marttapiiriä (Häme, Etelä-Karjala ja Uusimaa).

» Hankkeessa hyödynnetään Kaikkien-mallia ja Osuvat taidot -osaamismerkkijärjestelmää. Hankkeen aikana luodaan digikouluttajan aineisto, joka on vapaasti käytettävissä loppukeväällä 2023 osoitteessa https://kaikkienmalli.fi/digikouluttajalle/

Kurssipäivän lounas tehdään itse Uudenmaan Marttojen keittiössä.

Mallu Mannila (vas.) kuuluu Pornaisten Marttoihin. Olga Aula työskentelee Uudenmaan Martoissa kotitalouden asiantuntijana.

ERIMIELINEN KUOLINPESÄ

Joskus kuolinpesän selvityksessä on turvauduttava ulkopuolisen apuun.

MILLOIN TARVITAAN ULKOPUOLISTA PESÄNSELVITTÄJÄÄ?

Kuolinpesän osakkaiden kesken saattaa syntyä kitkaa asioiden hoitamisesta ja kuolinpesän jakamisesta. Erimielisyyttä saattaa syntyä omaisuuden arvonmäärityksestä ja jakamisesta. Myös sellaiset vainajan elinaikaiset tapahtumat, joilla ei ole varsinaista merkitystä itse pesän selvitykseen tai perinnönjakoon, saattavat vaikuttaa kuolinpesän osakkaiden välien kiristymiseen.

Joskus kuolinpesän selvitys ja jako osakkaiden kesken osoittautuu mahdottomaksi. Silloin kuolinpesän on turvauduttava ulkopuoliseen objektiiviseen tahoon, jota kutsutaan pesänselvittäjäksi tai -jakajaksi, ja jota haetaan käräjäoikeudesta. Tyypillisesti hän on perintöjuridiikkaan erikoistunut lakimies.

KUKA SAA HAKEA PESÄNSELVITTÄJÄÄ?

Jokaisella kuolinpesän osakkaalla on oikeus hakea pesänselvittäjän tai -jakajan määräämistä käräjäoikeudelta.

MITÄ PESÄNSELVITTÄJÄ TEKEE?

Kun pesänselvittäjä tai -jakaja on määrätty, osakkaiden tulee luovuttaa kuolinpesä hänen hallintaansa. Hänellä on määräyksen saatuaan oikeus ja velvollisuus hoitaa pesän asioita ja tehdä oikeustoimia sen puolesta.

Hän järjestää tarvittavan määrän pesänselvitys- ja perinnönjakokokouksia, joissa osakkaat voivat esittää kuolinpesän asioita ja perinnönjakoa koskevat vaatimuksensa.

Hänellä on velvollisuus kertoa tasapuolisesti osakkaille heidän oikeutensa ja velvollisuutensa sekä pyrkiä saamaan aikaan kaikkia osapuolia tyydyttävä sovinto.

ENTÄ JOS SOPUUN EI PÄÄSTÄ?

Jos sovintoa ei yrityksistä huolimatta synny, pesänjakaja suorittaa toimitusjaon pesän osakkaiden välillä lain säännöksiä noudattaen. Pesän osakkailla on oikeus moittia jakopäätöstä nostamalla moitekanne muita osakkaita vastaan käräjäoikeudessa 6 kuukauden kuluessa jakopäätöksen tekemisestä.

KUKA MAKSAA KULUT?

Pesänselvittäjällä ja -jakajalla on oikeus saada kohtuullinen palkkio työstään. Se maksetaan kuolinpesän varoista.

JAKOSOPIMUS JA JAKOKIRJA

Jos kuolinpesän osakkaat pääsevät toimitusjaossa perinnön jakamisesta keskenään sopimukseen tai edes osittaiseen sopimukseen, pesänjakaja vahvistaa sopimuksen. Sopimus liitetään pesänjakajan laatimaan jakokirjaan.

Niiltä osin, kuin kuolinpesän osakkaat eivät pääse sopimukseen, pesänjakaja tekee jakoratkaisun itsenäisesti ja laatii kokonaisjaosta jakokirjan. Hän allekirjoittaa jakokirjan yksin.

MILLOIN JAKO ON LAINVOIMAINEN?

Jos osakkaat haluavat, he voivat omilla allekirjoituksillaan ilmoittaa hyväksyvänsä jaon ja sitoutua olemaan moittimatta sitä. Tällöin jako tulee heti lainvoimaiseksi.

Jos näin ei menetellä, jako tulee lainvoimaiseksi 6 kuukauden moiteajan kuluttua, mikäli kukaan osakkaista ei sinä aikana ole nostanut jakoa koskevaa moitekannetta käräjäoikeudessa kaikkia muita osakkaita vastaan.

INFO

Artikkelin laati martta ja lakimies

Tuula Rainto, Lakiasiaintoimisto Amos. Hänelle saavat martat aina soittaa maksuttoman puhelun, p. 010 299 5090.

TUULA RAINTO/ LAKIASIAINTOIMISTO AMOS www.amoslaki.fi

Tuula Rainto

LAHJAKSI MARTTA-HOPEAA!

Kauniit Kultakeskuksen hopeaesineet Martta-logolla varustettuina. Lahjaksi sankarille, ansioituneelle jäsenelle tai omaan juhlapöytään!

Koko sarja nähtävissä osoitteessa:

Kultakeskuksen Chippendale-e-sarjaa on valmistettu Hämeenlinnasssa jo 1930-luvulta lähtien

MINUN VIHERKASVINI:

KIRJOHUISKU (Aechmea fasciata)

Aune Helin, Kuusamon Martat

Useisiin viherkasveihini liittyy jokin muisto henkilöstä, paikasta tai aikakaudesta. Tämä kirjohuisku – tai soihtuananas, niin kuin sitä silloin 80-luvulla kutsuttiin – tuo mieleeni iloisen, hauskan kukkakauppiasrouvan Helmisen kukkakaupasta, nykyisestä Akaasta. Tämän kasvin kanta on kulkenut mukanani yli 30 vuoden ajan, ensin Helsinkiin ja sitten tänne Kuusamoon.

Kasvi on vähään tyytyväinen, vain tilkka vettä lehtiruusukkeeseen ja hiukan juurelle kerran viikossa, lannoitetta keväästä syksyyn. Upea kukka kestää

kauan, samalla kasvi tekee uuden poikiaisen, joskus kaksi. Minulla on aina muutama eri-ikäinen huisku kasvamassa. Milloin ja miten saan huiskun kukkimaan, on minulle edelleen mysteeri. Ehkä se saavuttaa määrätyn iän, tai olosuhteet ovat kukinnalle otollisia.

Itselläni kasvit ovat hirsitalon eteläikkunalla ja nauttivat talvella lähellä olevan takan lämmöstä. Annoin eräälle martta-ystävälleni yhden poikiaisen, ja hän soitti vuoden päästä marraskuussa, että nyt se kukkii. Hänen miehensä oli niin hurmioitunut, että kuulemma kuvasi sitä joka päivä.

KERRO VIHERKASVISTASI

Kirjoita sinulle rakkaasta, tärkeästä tai muuten merkityksellisestä viherkasvista. Julkaisemme juttuja Minun viherkasvini -sarjassa. Katso ohjeet osoitteesta www.martat.fi/ minunviherkasvini.

Kirjohuiskun upea kukka kestää pitkään.

KOONNUT REIJA SALOVAARA

TAIDOT TUOVAT TURVAA

Marttojen teema 2023 on Varaudutaan taidolla. Marttojen näkökulmasta varautuminen on ennen kaikkea käytännön taitoja. Taidot synnyttävät kokemuksen siitä, että minä osaan ja selviydyn. Meillä martoilla onkin iso rooli turvallisuuden tunteen vahvistajana. Marttojen osaaminen on taas korkeassa kurssissa: ruoan valmistus, kotivara, säilöntä, kotitarveviljely, kompostointi, luonnonantimien hyödyntäminen, luonnossa liikkuminen, kestävä asuminen, taloustaidot... Näitä treenaamme edelleen tänä vuonna.

LUVASSA MIELENKIINTOISIA

MARTTAILTOJA

martat.fi/toiminta

Uusia ideoita yhdistyksille:

» Hamsterin ilta

» Muistojen käsityö

» Käsityötarvikkeet kirpparilta

» Edunvalvontavaltuutuksen tekeminen

» +55-vuotiaan asumisen tarpeiden muutokset

OPI ITSE, OPETA TOISILLE martat.fi/ketjukoulutukset Marttapiirien ketjukoulutuksissa aiheena mm.

» Kotivara

» +55-vuotiaan ruokavalio

» Ruokahävikin puolittaminen

» Kompostointi

» Muonituksen ja kahvituksen järjestäminen

» Piirit järjestävät myös Junnukokki-ohjaajien koulutuksia.

Katso ajankohdat piirisi nettisivuilta. Kevään tapahtumakalenterit myös tässä lehdessä s. 63 alkaen.

VOIMAA

MARTTAILUVIIKKO KESKITTYY KOTIVARAAN

martat.fi/marttailuviikko

Marttailuviikolla 17.–23.4. paneudumme veden merkitykseen osana kotivaraa. Kaikki varautumiseen liittyvä kiinnostaa laajasti, ja tiedolle on kysyntää. Jokaisen yhdistyksen kannattaa järjestää ainakin yksi tapahtuma, kuten aiheeseen liittyvä marttailta, tai yleisötapahtuma, jossa voi samalla tehdä jäsenhankintaa.

VAPAAEHTOISUUTEEN

martat.fi/valtakunnallinen-vapaaehtoismarttojen-koulutus Sieni-, ruoka-, kässä-, media-, ympäristö- ja kansainväliset martat sekä Vilppu-vapaaehtoiset kokoontuvat verkkokoulutukseen 18.3. klo 9–14. Luvassa innostusta ja vertaistukea sekä tietoa ajankohtaisista teemoista ja tapahtumista. Ideoidaan ja suunnitellaan vuoden 2024 toimintaa. Puutarhamarttojen oma koulutus on 18.2. ja vertaismarttojen 27.9. He voivat osallistua 18.3. aamupäivän osuuteen, jonka jälkeen kokoonnutaan omissa ryhmissä.

TUNNE JÄRJESTÖSI

Perehdy marttajärjestön historiaan, sen vaiheisiin, käännekohtiin ja keskeisten henkilöiden elämäntyöhön. Marttaperinne-kurssin voi suorittaa itsenäisesti, oman aikataulun mukaan. Aineistot ja tehtävät ovat Martta-akatemiassa: https://moodle. mmg.fi/martat. Katso Avoimet kurssit ja sieltä Marttaperinne.

TEHOA JÄSENHANKINTAAN

martat.fi/jasenhankinnan-valmennus Kaipaako yhdistyksenne lisää jäseniä? Kuinka uudet martat otetaan mukaan toimintaan? Jäsenhankinnan valmennus tarjoaa oivalluksia, työkaluja ja ideoita jokaiseen yhdistykseen. Valitkaa yhdistyksestänne kaksi asiasta innostunutta henkilöä valmennukseen. Kolmen kerran koulutus toteutetaan etäyhteyksillä 8.3., 22.3. ja 10.5.

KEVÄT KUTSUU PUUTARHAMARTTOJA

martat.fi/puutarhamartat

Puutarhamarttojen valtakunnallinen verkkokoulutus järjestetään 18.2. klo 9–14. Aiheina puutarhamartan rooli, kompostointi ja luonnonlannoitteet. Käydään läpi ajankohtaisia asioita ja ideoidaan vuoden 2024 toimintaa.

RIITTÄVÄTKÖ RAHAT?

Oman budjetin seuraaminen on aiheena Martat vinkkaa -Facebooklivessä 16.2. klo 11. Keskustelijoina Kestävän talouspolut -hankkeen asiantuntijat Venla Toivonen Takuusäätiöstä ja Katri Pellikka Marttaliitosta.

TARJOLLA TOMAATTITIETOA

martat.fi/marttaliiton-koulutukset-jawebinaarit

Vinkkejä tomaatin kasvattamiseen ja tietoa lajikkeista 15.3. klo 18.30–20. Asiantuntijana puutarhuri, hortonomi, toimittaja Elina Vuori Myllypellon taimet -puutarhalta. Luento järjestetään yhteistyössä Puutarhaliiton PUUHAhankkeen kanssa.

KÄTEVÄSTI JÄSENEKSI

martat.fi/marttajasenyys Martaksi voi liittyä myös netissä ja jäsenmaksun maksaa myös MobilePaylla.

LUETTELOT TARKISTETTAVAKSI

Marttaliitto on lähettänyt yhdistysten ja toimintaryhmien puheenjohtajille yhteenvedon yhdistyksen vuoden 2022 jäsenmaksuosuuksista ja jäsenluettelon. Jäsentiedot näkyvät myös Marttarekisterissä. Yhdistyksen hallitus tarkistaa luettelosta maksaneet ja maksamattomat jäsenet, päättää maksamattomien jäsenten erottamisesta ja kirjaa eronneiden nimet pöytäkirjaan.

KIVAA KÄSSÄILLEN

martat.fi/vuoden-2023-kasityotekniikka-kirjonta Marttojen käsityöteema 2023 on materiaalien luova ja kestävä käyttö. Vuoden käsityötekniikka on kirjonta.

Etäkässäkahvilat ovat avoinna Teamsissa klo 18–20. Kässämartat neuvovat ja opastavat: » 28.3. korjaaminen ja uudistaminen » 24.5. kirjovirkkaus.

MARTTALIITON JÄSEN- JA YHDISTYSPALVELUT

• Marttaliiton keskus avoinna ma–pe klo 8–16, p. 050 511 8002, martat@martat.fi

• Jäsenasiat, vuosi- ja ansiomerkit, Martatlehden tilaukset: järjestösihteeri Satu Salo, p. 050 412 1099, jarjestosihteeri@martat. fi. Järjestösihteerinä pitkään toiminut Tea Svahn on jäänyt eläkkeelle.

• Yhdistysten neuvonta: kansalaistoiminnan asiantuntija Emilia Laine, p. 050 512 3329, emilia.laine@martat.fi.

• Järjestö- ja jäsenchat ti klo 9–11 ja to klo 14-16. Klikkaa Kysy martalta -laatikkoa Martat.fi:n etusivulla.

• Kotitalousneuvonta ma–pe klo 12–15, p. 050 430 6520.

FINGERPORI KOHTAA MARTAT Helmikuussa kampanjoimme kestävän talousosaamisen puolesta. Säästäväiseen elämäntapaan innostavissa kuvituksissa seikkailee Pertti Jarlan Fingerpori-sarjakuvan hahmoja. Marttojen kanavissa on esillä rahankäyttöön liittyviä taitoja, kuten kulutusvalinnoilla vaikuttaminen ja oman talouden suunnittelu. Kamppis käynnistyy 6.2. alkavalla viikolla ja kestää kolme viikkoa. Yhdistykset ja martat – jakakaa kampanjasisältöjä omissa kanavissanne nyt, kun Fingerpori kohtaa Martat!

Emilia Laine

Satu Salo

TERVETULOA POHJOISMAISILLE MARTTAPÄIVILLE KUOPIOON

15.–17.6.

Maista Savoa – Smaka på Savolax –Taste Savo

• Hotelli Puijonsarvi, Minna Canthin katu 16, Kuopio

• Tutustumme savolaiseen ruokakulttuuriin, ruokamaakuntaan ja palvelualan opistoon. Ohjelmassa myös kaupungin vastaanotto, risteily ja viinitilakäynti, kaupunkikierros ja kurkistus Savon Marttojen keittiöön.

• Hinta 280 euroa. (Ei sisällä majoitusta.)

• Sitova ilmoittautuminen 10.4. mennessä

• Lisätietoa, ilmoittautuminen ja maksuohje: martat.fi/savo/tapahtumat

• Huonevaraukset Hotelli Puijonsarveen 14.5. mennessä, p. 010 762 9500, sales.peeassa@sok.fi, www.sokoshotels.fi

• Varaustunnus BMARTTA23

• Järjestäjänä Savon Martat

• Ohjelma sitoumuksetta. Pidätämme oikeuden meistä riippumattomiin muutoksiin.

TILASTOT KUNTOON martat.fi/toiminnan-tilastoinnin-ohjeet Vuoden 2022 toimintatilastoja voi täydentää helmikuun loppuun saakka.

KIITOS PALAUTTEESTA

Martat-lehden 5/22 kiinnostavin juttu oli Rohkeasti toiveita kohti. Palautteen lähettäneiden kesken arvottiin 10 kpl Fazer x Novita Sukkalehteä. Sen saivat Vappu Haapala Kempeleestä, Tarja Korhonen Helsingistä, Aune Ojakoski Hallista, Aili Rantanen Helsingistä, Merja Pihl-Rantanen Kyynämöisestä, Sirpa Rönkkö Iisalmesta, Liisa Sillanpää Raisiosta, Leena Teuri Piispanristiltä, Anne Tirkkonen Naantalista ja Pirkko Tolvanen Joensuusta.

martat.fi/eduskuntavaalit-2023

TULEVAISUUS KYSEESSÄ

Eduskuntavaalien alla haastamme puolueet, ehdokkaat ja uudet kansanedustajat tekemään ympäristön, talouden ja terveyden kannalta kestävää ja pitkäjänteistä politiikkaa. Osallistumme keskusteluun ja tuomme esiin linjauksemme uuteen hallitusohjelmaan.

Tavoitteenamme on yhteiskunta, jossa kotitalouksien on aina helpointa ja edullisinta toimia ekologisesti ja kestävästi. Valtion on tuettava reilua siirtymää kohti kestävää tuotantoa ja kulutusta. Ympäristökriisien torjunta, poikkeusoloihin varautuminen ja heikoimmassa asemassa olevien tukeminen ovat ensiarvoisia. Huoltovarmuuden kannalta on pidettävä kotimainen ruoantuotanto käynnissä ja maaseutu elävänä. Suomi on pidettävä jatkossakin järjestöjen maana.

4 TAPAA VAIKUTTAA

»

1. Äänestä ja innosta läheisesikin äänestämään.

» 2. Osallistu aktivismikirjontaan. Vie tai lähetä Marttojen eduskuntavaalitavoitteet alueesi ykkösehdokkaille. Sopikaa yhdistyksessä työnjaosta ja tavoitettavista ehdokkaista. Kirjontaohje seuraavalla aukeamalla ja osoitteessa martat.fi/aktivistinristipistot

» 3. Jututa ehdokkaita vaalitapahtumissa. Kysy, mitä mieltä he ovat Marttojen tavoitteista.

» 4. Järjestäkää yhdistyksessä vaalikahvila ja kutsukaa ehdokkaita keskustelemaan teemoistamme. Ohjeet kahvilaan ja paneelikeskusteluun osoitteessa martat.fi/vaalikahvila.

TIEDOSSA KIINNOSTAVA KESKUSTELU

Marttaliitto, Takuusäätiö ja Sininauhasäätiö järjestävät vaalikeskustelun 9.3. klo 14–15.30 Kansallismuseon auditoriossa Helsingissä. Aiheena kestävä ja oikeudenmukainen tulevaisuus. Keskustelua voi seurata myös etänä.

AKTIVISTIN RISTIPISTOT

OHJE JA MALLITYÖT PIRJO KUISMA // KUVAT LAURA RIIHELÄ

Eduskuntavaalien lähestyessä kässämartoista kuoriutuu käsityöaktivisteja.

Eduskuntavaalien alla Marttojen viesti ehdokkaille on: 1,5 astetta. Tällä otamme kantaa vaikuttavan ja määrätietoisen ilmastopolitiikan puolesta.

Muistutamme kampanjallamme, että Suomi on sitoutunut kansainväliseen sopimukseen, joilla pyritään rajoittamaan maapallon keskilämpötilan nousu 1,5 asteeseen vuosisadan loppuun mennessä.

Vie kampanjapannulappu ehdokkaallesi ja liitä mukaan Marttojen viesti.

KÄSITYÖAKTIVISMI

» on tapa ilmaista yhteiskunnallisia mielipiteitä ja pyrkiä vaikuttamaan asioihin luovilla ja näyttävillä käsitöillä » ei noudata mitään rajoja tai raameja » toteutetaan itselle tärkeiden arvojen pohjalta, yksin tai yhdessä ryhmän kanssa.

» Käsityöaktivismin keinoilla sellaisetkin henkilöt, jotka muuten eivät saa ääntään kuuluviin, voivat saada poliittista näkyvyyttä.

TEE NÄIN

» Kirjo viesti 1,5º kankaalle.

» Kiinnitä kirjontatyö pannulappuun.

» Lahjoita pannulappu eduskuntavaaliehdokkaalle tai jollekin muulle päättäjälle.

TARVIKKEET

» Kirjontapohja: palttinasidoksista puuvilla-, pellava- tai villakangasta (ei tekokuituja).

» Kirjontalanka: pohjakankaaseen sopivaa tiiviskierteistä ja kestävää puuvilla-, pellava- tai villalankaa.

» Langan paksuuteen sopiva tylppäkärkinen kanavaneula.

KANKAAN VALINTA

» Palttinasidoksista kangasta saat esimerkiksi käytetyistä keittiöpyyhkeistä tai tarpeettomista pöytäliinoista, kotoa tai kierrätyksestä. Myös säkkikangas tai aidakangas sopivat. Ristipistojen ompelu sujuu, kun kankaasta on helppo nähdä ja laskea kude- ja loimilangat.

KIRJONTAKUVIO

» Ota mallia oheisista kirjaintyypeistä tai suunnittele oma malli.

» Malli 1., kirjonnan ala 10 x 17 ruutua

» Malli 2., kirjonnan ala 15 x 24 ruutua

» Malli 3., kirjonnan ala 20 x 25 ruutua

» Yksi kuvion ruutu on palttinasidoksessa 2 x 2 lankaa. Merkitse pohjakankaalle esim. nuppineuloilla kuvion paikka. Näin varmistat, että kirjonta tulee sopivaan kohtaan kangasta. Jätä riittävästi tyhjää kangasta ympärille.

Malli 1 Malli 2

RISTIPISTOJEN OMPELU

Ristipistokirjonnassa yksi kuvion ruutu muodostuu kahdesta ristikkäin ruudun kulmasta kulmaan asettuvasta langanjuoksusta. Ristipistot ommellaan kahdessa osassa: ensin alapistot, sitten yläpistot.

Ompele ensin oikealle kallistuva alapisto: työnnä neula kankaan oikealle puolelle ruudun vasemmasta alakulmasta ja pistä neula nurjalle ruudun oikeasta yläkulmasta. Ompele sitten vasemmalle kallistuva yläpisto työntämällä neula oikealle puolelle ruudun oikeasta alakulmasta ja pistä neula nurjalle vasemmasta yläkulmasta.

Kuvion saman rivin ristipistot voit tehdä niin, että ompelet ensin koko riviin alapistot ja sitten yläpistot.

Malli 3

Aloita kuvion pistely haluamastasi kohdasta, esimerkiksi ykkösen yläreunasta. Etene ruutupiirrosta seuraten haluamassasi järjestyksessä. Ei haittaa, vaikka nurjalle tulisi lankajuoksuja, sillä ne jäävät piiloon kirjontakankaan ja pannulapun väliin.

VIIMEISTELY

» Päättele langanpäät nurjalle. Tasaa kankaan reunat sopivan kokoisiksi ja huolittele reunat koneella sopivalla siksakilla.

KIINNITYS

» Aseta kirjonta sopivaan kohtaan pannulapun päälle ja kiinnitä esimerkiksi käsin pykäpistoilla tai ompelukoneen suoralla ompeleella tai siksakilla.

PANNULAPPU

» Kuvan pannulaput on virkattu kiinteillä silmukoilla jämävillalangoista; lyhyetkin langanloput käyvät. Neliönmuotoisen pannulapun ohje löytyy martat.fi-sivuilta.

TEE OMA ASUMISSUUNNITELMA martat.fi/martta-tule-mukaan-maksuttomalle-asumisen-valmennuskurssille Suomen Asumisen Apu ry tarjoaa nyt martoille Asumisen valmennuskurssin 55+-vuotiaille. Kurssilla keskitytään asumisen mahdollisuuksiin ja ratkaisuihin. Kurssisarjaan kuuluu neljä alueellista etätapaamista.

KATSO juttu Martat-lehdestä 6/22!

VINKKI! Asumisen ennakointi on hyvä marttaillan aihe.

Onnittelemme Yhdistykset juhlivat

95 VUOTTA | Hilli Hakala 11.2. Saarenkylän Martat

90 VUOTTA | Laura Suikkanen 18.1.Tainionkosken Martat

85 VUOTTA |Eila Lakso 26.12.2022 Lappean Martat

80 VUOTTA |Irene Takalo-Mattila 10.12.2022 Vetelin Martat • Gerda Leino 4.1. Forssan Martat • Eeva Mattila 7.1. Kämmenniemen Martat • Sisko Pirinen 28.1. Parsiaisen Martat • Liisa Johansson 5.2. Salon Piritan Martat • Eevi Sylvi Kerttu Pöysti 6.2. Vuoksenrannan My • Soile Salmela 12.2. Tornion Martat • Maija Venäläinen 12.2. Maaningan Martat • Kyllikki Jokela 19.2. Nummelan Martat • Maila Jantunen 25.2. Ristinummen Martat • Sirpa Kuusela 28.2. Teuvan Martat • Lilja Peltola 19.3. Launeen Martat

75 VUOTTA |Toini Palohuhta 15.11.2022 Kaarina Koriston My • Raila Aalto 24.12.2022 Kaarina Koriston My • Anja Lääveri 20.1. Pukinmäen Martat • Riitta Riipinen 9.2. Launeen Martat • Aila Soikkeli 12.2. Launeen Martat • Irja Mustonen 17.2. Kellokosken Martat • Laila Hiltunen 23.2. Parsiaisen Martat • Seija Sederlund 2.3. Imatran My • Kirsti Hakala 12.3. ItäIkaalisten Martat • Marjatta Riippi 27.3. Teuvan Martat

70 VUOTTA |Maija-Kaarina Halonen 30.3.2022 Wirmon Martat • Kaisa Anttila 14.7.2022 Wirmon Martat • Raija Hallikainen 4.1. Patelan Martat • Hellevi Seroff 7.1. Paavolan Martat • Aulis Ihalainen 8.1. Linnan Martat • Margit Uitto 10.1. Ristinummen Martat • Pirjo Tikkanen 14.1. Launeen Martat • Liisa Murto 4.2. Ristinummen Martat • Leila Hiltunen 8.2. Riihimäen Martat • Kaija Varjola-Vahvelainen 12.2. Paavolan Martat • Ritva Miettinen 10.3. Maaningan Martat • Sinikka Lehtonen 12.3. Linnan Martat • Marja Pyötsiä 22.3. Kuusankosken Herttamartat • Kirsti Virkkunen 24.3. Hallin Martat

65 VUOTTA | Maria Isotupa 20.1. Naantalin Martat • Hilkka Lehtinen 22.2. Launeen Martat • Kaija Tuuha 25.2. Tainionkosken Martat • Hilkka Wassholm 3.3. Forssan Martat • Aino Tonttila 13.3. Riihimäen Martat

60 VUOTTA | • Taija Sainio 27.9.2022

Wirmon Martat • Pirkko Harju 11.12.2022 Wirmon Martat • Riitta Romu 12.12.2022 Erkylän Martat • Jaana Välimäki 17.1. Teuvan Martat • Tuula Ylisuutari 20.1. Patelan Martat • Hanna Urpo-Lunden 21.1. Naantalin Martat • Leila Jeskanen 24.1. MouhuVoikosken Martat • Päivi Kytölä 24.1. Teuvan Martat • Hanna Kanninen 14.2. Forssan Martat • Eija Mäkelä 9.2. Erkylän Martat • Päivi Kärpälä 28.2. Erkylän Martat • Sari Hedman 20.2. Itä-Ikaalisten Martat • Seija Anttila 2.3. Linnan Martat • Marja Nummenpää 8.3. Riihimäen Martat • Ulla Suvisto 17.3. Paavolan Martat

50 VUOTTA |Heli Vesa 18.5.2022

Wirmon Martat • Merja Saaresranta 25.5.2022 Wirmon Martat • Minna Aaltonen 8.1. Naantalin Martat • Katriina Hakkarainen 10.2. Vetelin Martat • Hannele Piiroinen 22.2. Imatran My • Tanja Lehto 24.2. Rannikon Martat

40 VUOTTA |Hanna Varjonen 19.4.2022

Wirmon Martat • Noora Lähdes 10.7.2022 Wirmon Martat • Veera Svensk 5.9.2022 Wirmon Martat • Marjut Nummi 20.12.2022 Wirmon Martat • Reija Velin 13.1. Itä-Ikaalisten Martat

20 VUOTTA |Kosti Rippstein 17.3.2022 Wirmon Martat • Venni Vauramo 1.4.2022 Wirmon Martat • Nora Pietilä 1.6.2022 Wirmon Martat

Taavetin Martat onnittelee kunniajäsentään, 95-vuotiasta Inkeri Juurikasta. Inkeri on pikkulotta ja sotaveteraani. Hän on ollut mukana marttatoiminnassa ensin Kirkonkylän Martoissa ja vuodesta 1990 Taavetin Martoissa.

Ojakkalan Marttojen kunniajäsen, ikinuorekas Mirja Nyholm, täytti 90 vuotta 16.7.2022.

Hankasalmen kk:n Marttayhdistyksen jäsen Kirsti Kovanen täytti 90 vuotta 16.11.2022. Huumorintajuisen Kirstin ympärillä iloa riittää. Hän on aina kaikissa tapahtumissa ja retkillä ensimmäisenä mukana.

Joutsenossa juhlittiin 100-vuotiasta marttatoimintaa. Kuvassa juhlatoimikunnan jäsenet Mirja Rantala, Eeva Kykkänen ja Tuula Partanen sekä Paikallislehti Joutsenon numero, jossa juhlan kunniaksi esiteltiin kaikki 14 Joutsenon alueella toimivaa

Pirkanmaan Marttojen toiminnanjohtaja Marja Kuuteri (oik.) luovutti Marttaliiton kultaisen ansiomerkin Martta Järvelle Lempäälän Sääksjärven Marttayhdistyksessä.

Tainionkosken Martat viettivät Aulikki Pulkkisen ja Merja Rantalaisen 60-vuotispäiviä.

Karinaisten Martat täytti 100 vuotta ja vietti juhlaa brunssin merkeissä. Tapahtumaa valmisteltiin pitkin syksyä talkoovoimin. Yrittäjät sponsoroivat tilaisuutta, ja brunssibuffetissa oli runsaasti paikallisia herkkuja ja arpajaispöydässä tuotepalkintoja. Juhlapuheessa saatiin kuulla yhdistyksen historiasta. Kiitos kaikille, jotka osallistuivat valmisteluihin ja tulivat mukaan juhlimaan. Yhteistyössä ja yhteisöllisyydessä on voimaa!

Karjalan tl Laajoen Martat kävivät onnittelemassa 85 vuotta täyttänyttä Sirkka-Leena Koskista.

Satu ja Arto Rantanen esiintyivät Liimattalan Marttojen 60-vuotisjuhlassa Liimattalan Riihikahviolla.

Pyhäjärviseudun Nuoret Martat täytti 20 vuotta. Pyöreitä vuosia juhlistettiin hyvällä ruoalla Soveron Taidetalossa Eurassa.

marttayhdistystä.

Paraisten Marttayhdistys teki kesäretken Hankoon. 2

Savon Marttojen kesämatka suuntautui puutarhoihin Iisalmesta Lappeenrantaan, Imatralle, Puumalaan ja Saimaan ympäri.

3

Harvialan Martat viettivät Martan päivää Porkkalan kartanossa Lammilla. Kartanon puutarhamyymälässä päästiin ostoksille.

4

5

Kaunisnurmen Martat tutustuivat lampaiden käsittelyyn ja lammasjalosteisiin Karin Knuutilan opastuksella Muhniemen Lahtivajalla.

CulttuuriMartat kävivät Tallinnassa perinteisellä ”Viinaa ja virkkausta” -risteilyllä.

Lampin Martat teki makumatkan Luvian saaristoon. Purjehdittiin kaljaasi Ihanalla Ryöväskerin saareen ja nautittiin saaristolaispöydän antimet Villa Poseidonissa. 9

Harvialan Martat viettivät grilli-iltaa Lastujärven rannalla Janakkalan Turengissa.

6

Karinaisten, Kyrön ja Loukonkulman kävivät ihastelemassa Kyrön alppiruusupuistoa. Maire Toivoselle kiitos opastuksesta! 7

10

Kemien Martat tekivät Martan päivän retken Tohmajärvellä sijaitsevaan Puun sieluun.

8

Keuruun Martat tekivät kesäretken Vaasaan ja Strömsöhön.

11

Saarijärven Martat opettelivat kukkakimppujen ja -asetelmien tekoa yhdistyksen oman ammattilaisen Anja Oksalan kotitilalla.

12

Oulunsuun Martat harjoittelivat syyskimppujen sitomista liminkalaisessa kukkakauppa Roseassa.

13

Pohjois-Tyrvännön Martat kokoontuivat vihdantekoon puutarhamartta Anne Järvisen opastuksella.

15

Kyrön Martat viettivät Maailman suurinta marttailtaa valmistaen 85-vuotis-juhlanäyttelyä.

14

Ripatin Martat kutsui Pyörilän Martat viettämään yhdessä Sadonkorjuujuhlaa herkkujen ja ohjelman ääreen.

16

Kajaanin Martat järjesti kaikille avoimen tilaisuuden Suuri marttailta ja Sadonkorjuujuhla Ensilän palstaviljelmillä yhdessä viljelijöiden kanssa. Mukaan juhlimaan kajaanilaiset kutsuivat Purolan, Kuluntalahden ja Ristijärven Martat.

17

Sotkamon Marttojen syyskausi käynnistyi Maailman suurimman marttaillan vietolla, syyssadon aterialla. Samalla luovutettiin Marttaliiton ansiomerkit ja Kainuun Marttojen vapaaehtoismerkit ansioituneille martoille.

18

Länsi-Hollolan Martat valmistivat saippuaa yhdistyksen nuorisojäsenen Nelli Eerolan opastuksella.

19Keuruun Marttojen historiasta kertova näyttely avattiin Keuruulla Matkailukeskus Kamanassa. Näyttelyyn voi tutustua ympäri vuoden maksutta entisessä Pappilan kivinavetassa olevien kohteiden aukioloaikoina.

sukupolvea marttoja sunnuntaikahvilla Teuvan Marttojen Kesäkahviossa: yhdistyksen sihteeri Saila Lehtimäki, hänen äitinsä Salme Seppä, tytär Kaisa Harju ja Kaisan tytär Sofia.

20Neljä

Riistaveden Martat olivat mukana museon perinnetapahtumassa. Työnäytöksen aiheena oli villasukan parsiminen.

22

23

Lumijoen Martat osallistuivat Ahvenmarkkinoille. Lettujen ja arpojen myynnillä kerättiin varoja paikkakunnan vanhusten, lasten ja nuorten hyväksi.

24Hartolan Martat ovat mukana rakentamassa elämyspuistoa kuntalaisten virkistysalueeksi ja kohtaamispaikaksi Hartolan kirkonkylälle yhdessä MLL:n Hartolan yhdistyksen kanssa. Nuorison suosima pump track -rata on valmis, lisäksi tulee kenttä petankin ja boccian pelaamiseen, katoksia, pöytiä, penkkejä ja tulentekopaikka. Puistoon on istutettu puita, pensaita ja monivuotisia kasveja. Paikalliset yritykset, yhdistykset ja yksityiset ovat tukeneet hanketta työ- ja tarvikelahjoituksilla. Talkoita on järjestetty paljon, ja tekijöitä on riittänyt. Rakentamiseen on saatu rahoitusta Päijänne Leaderista.

25

Rantakylän Martat opastivat 7.–8.-luokkalaisia piirakkatalkoissa.

26Seinäjoella Lakeuden Ristissä vietettiin Diakonian 150-vuotisjuhlaa. Martat palkkasivat Seinäjoelle ensimmäisen diakonissan vuonna 1904, ja tapahtumista kertova näytelmä esitettiin juhlassa. Rooleissa oli Seinäjoen Marttojen jäseniä: Tanja Salo esitti diakonissa Kaisa Kierimäkeä ja Maija-Liisa Pihlaja kirkkoherran rouva Forsmannia.

Vaasan Hietalahden Martat viettivät illan roskienkeräyskävelyllä.

27

21Salon Marttayhdistys piti Lettubaaria Salon Taiteiden Yän Jättipiknik-tapahtumassa.

28

31Martat on rock! Kuusan Martat osallistuivat John Smith rock -festivaaleille Laukaan Peurungassa järjestäjien pyynnöstä. Raskaan musiikin tapahtumassa martat myivät kahvia ja pullaa. Eräs kahvittelija kommentoi marttojen olevan ”valopilkkuja pimeässä yössä.” Tapahtumassa ahersi 23 marttaa, iältään 15–85 vuotta. Talkootyötä kertyi yli 200 tuntia, mutta kyllä kertyi tuottoakin!

29

32Rämingin Martat jakoivat tietoa biojätteen käsittelystä ja tekstiilien kierrätyksestä.

30

Korian Aika-Martat järjestivät onkikilpailut Korialla Kymijoen rannalla.

Kuusankosken Herttamarttojen iskuryhmä osallistui Valkealan Litviikkimarkkinoille.

33

Jyväskylässä Käsityömuseon ikkunanäyttelytilaan koottiin marttojen Kässäkerhon tekemiä käsitöitä.

34

35Paraisten Marttayhdistys vietti marttaillan kuntoportailla.

» Marttayhdistysten tapahtumista kertovat kuvat teksteineen voi lähettää osoitteeseen lehti@martat.fi

tai Martat, Monessa mukana, Pursimiehenkatu 26 C, 00150 Helsinki

» Palstalle lähetettyjen kuvien käyttöoikeus siirtyy Marttaliitolle.

» Saamme paljon postia, joten jonoa syntyy ja julkaisuun voi kulua aikaa!

Karinaisten Martat kahvittivat skeittiparkin avajaisissa. Tilaisuus oli Kyrön vanhempainyhdistyksen järjestämä. Parkki on rakennettu lahjoituksilla.

36

Rauman Marttayhdistyksen käsityöpiirissä tehtiin kasvivärjätyillä langoilla miniryijyjä, joista koottiin ryijy Marttojen Pirtin seinälle.

Karsturannan Martat neuloivat sukkia ja lapasia Ukrainan pakolaisille.

Ristikon ratkaisu s. 73

Marttapiirien tapahtumakalenterit kevät 2023

s. 64–70

Etelä-Karjalan Martat

Marttakeskus, Valtakatu 45 (käynti Anni Swanin kadun puolelta) 53100 Lappeenranta p. 050 448 3112

www.martat.fi/etela-karjala www.facebook.com/Etelä-Karjalan Martat vinkkaa www.twitter.com/ekarjalamartat

Toimisto avoinna maanantaisin klo 10–15, muulloin sopimuksen mukaan.

toiminnanjohtaja Tuija Valjakka tuija.valjakka@martat.fi p. 050 463 4163

KURSSEJA JA TAPAHTUMIA

» Ilmoittautumiset ja lisätiedot: www.martat.fi/ etela-karjala/tapahtumat/

TAMMIKUU

» 31.1. klo 15–17 Maailman suurin marttailta, Kauppakeskus IsoKristiina, Lappeenranta

HELMIKUU

» 7.2. klo 15–17 Martat neuvoo: Kaikkea kaurasta, Lappeenrannan pääkirjasto » 8.2. klo 15–17 Martat neuvoo: Kaikkea kaurasta, Imatran pääkirjasto » 14.2. klo 16.30–19.30 Kotivara kuntoon -ketjukoulutus, Marttakeskus, Lappeenranta » 15.2. klo 16.30–19.30 Kotivara kuntoon -ketjukoulutus, Imatra » 22.2. klo 16.30–20.30 Vaalean juurileivän kurssi, Marttakeskus, Lappeenranta » viikko 9 Maksuttomat Ässäkokki-kurssit lapsille (8–12 v.) Seuraa tapahtumakalenteria!

MAALISKUU

» 6.3. klo 10–11.30 Kasvata ruokaa ruukuissa -verkkoluento, Teams » 7.3. klo 15–17 Martat neuvoo: Monta tapaa leipoa, juurileivonta, Lappeenrannan pääkirjasto » 8.3. klo 15–17 Martat neuvoo: Monta tapaa leipoa, juurileivonta, Imatran pääkirjasto » 14.3. klo 16.30–19.30 Muonitus- ja kahvitusmartan osaamispakki -ketjukoulutus, Marttakeskus, Lappeenranta » 16.3. klo 16.30–19.30, Muonitus- ja kahvitusmartan osaamispakki -ketjukoulutus, Mansikkalan koulukeskuksen opetuskeittiö, Imatra

HUHTIKUU

» 11.4. klo 15–17 Martat neuvoo: Ikäihmisen kuluttajataidot, Lappeenrannan pääkirjasto » 12.4. klo 15–17 Martat neuvoo: Ikäihmisen kuluttajataidot, Imatran pääkirjasto » 18.4. klo 15–17 Marttailuviikon neuvontata-

pahtuma: Varaudutaan taidolla, Imatran pääkirjasto » 25.4. klo 17–19 Kompostointi-ketjukoulutus Teams-verkkoalustalla

TOUKOKUU

» 9.5. klo 15–17 Martat neuvoo: Villivihannekset, Lappeenrannan pääkirjasto » 10.5. klo 15–17 Martat neuvoo: Villivihannekset, Imatran pääkirjasto » 11.5. klo 16.30–19.30 Hurmaavat voileipäkakut, Marttakeskus, Lappeenranta » 16.5. klo 17.30–19.30 Villivihannekset tutuiksi -verkkokoulutus, Martta-akatemia-verkkoalustalla » 25.5. Etelä-Karjalan Marttojen vuosikokous, Saimaan ammattiopisto, Pohjolankatu 10, Lappeenranta » Vohvelikioskin kesäkausi alkaa toukokuussa

KESÄKUU

» 6.6. klo 15–17 Martat neuvoo: Ekopyykillä, Lappeenrannan pääkirjasto » 7.6. klo 15–17 Martat neuvoo: Ekopyykillä, Imatran pääkirjasto

HEINÄKUU

» 26.7. Martan päivän tapahtuma Kotkaniemessä, Itsenäisyydentie 799 a, 54530 Luumäki

Hämeen Martat

Birger Jaarlin katu 21, 13100 Hämeenlinna, p. 044 072 3071 & Laaksokatu 1, 15450 Lahti, p. 050 501 9715

www.martat.fi/hame www.facebook.com/hameenmartatvinkkaa/ www.instagram.com/hameenmartat/

Marttojen Kotiapu p. 044 050 4805

toiminnanjohtaja Arja Pehkonen arja.pehkonen@martat.fi p. 040 746 6754

hallituksen puheenjohtaja Erja-Liisa Lähde p. 050 339 3689 erja-liisa.lahde@martat.fi

» Kurssit ja luennot järjestetään Hämeenlinnan tai Lahden toimipisteissämme, ellei tapahtuman kohdalla toisin mainita. Ilmoittautumiset: www.martat.fi/hame/tapahtumat/

Toimipisteet: Marttakeskus, Birger Jaarlin katu 21, Hämeenlinna Marttala, Laaksokatu 1, Lahti

TAMMIKUU

» 31.1. Maailman suurin Marttailta. Marttayhdistyksissä juhlitaan 120 vuotta täyttävää Martat-lehteä.

HELMIKUU

» 7.2. klo 18–20 Kotivara kuntoon -ketjukoulutus martoille. Marttakeskus, Hämeenlinna. Ilmoittaudu 3.2. mennessä.

» 9.2. klo 17.30–19 Yhdistysten puheenjohtajien Teams-tapaaminen. Ilmoittaudu 2.2. mennessä.

» 14.2. klo 17.30–19, 55 ja risat – Miten hyvin asuntosi vastaa tulevia tarpeitasi? -verkkokoulutus alkaa. 1. kokoontumiskerta. Ilmoittaudu 3.2. mennessä.

» 16.2. klo 17–20 Lähikalaa lautaselle, kalankäsittely- ja kokkauskurssi. Marttakeskus, Hämeenlinna. Hinta: jäsenet 52 €, muut 55 €. Ilmoittaudu 9.2. mennessä.

» 21.2. klo 17.30–19, 55 ja risat – Miten hyvin asuntosi vastaa tulevia tarpeitasi? -verkkokoulutus. 2. kokoontumiskerta.

» 22.2. klo 17–18 Yhdistysten sihteerien Teams. Ilmoittaudu 14.2. mennessä.

» 23.2. klo 17–19 Kotivara kuntoon -ketjukoulutus martoille, Marttala, Lahti. Ilmoittaudu 16.2. mennessä.

» 27.2. klo 17.30–19 Muonitus- ja kahvitusmarttojen koulutus, Teams. Ilmoittaudu 17.2. mennessä.

» 28.2. klo 17–19 Kompostointi-ketjukoulutus martoille, Teams. Ilmoittaudu 21.2. mennessä.

MAALISKUU

» 2.3. klo 10–11.30 Kasvata ruokaa ruukuissa -luento, Teams. Ilmoittaudu 26.2. mennessä.

» 2.3. klo 10–13 Ässäkokit, Marttakeskus, Hämeenlinna. Ilmoittaudu 25.2. mennessä.

» 3.3. klo 10–13 Ässäkokit, Marttakeskus, Hämeenlinna. Ilmoittaudu 25.2. mennessä.

» 6.3. klo 17–18.30 Kasvata ruokaa ruukuissa -luento, Teams. Ilmoittaudu 1.3. mennessä.

» 7.3. klo 17.30–19, 55 ja risat – Miten hyvin asuntosi vastaa tulevia tarpeitasi? -verkkokoulutus. 3. kokoontumiskerta.

» 9.3. klo 10–11.30 Aivot ja ravitsemus -luento, Teams. Ilmoittaudu 2.3. mennessä.

» 11.3. klo 11 Hämeen piirin sääntömääräinen vuosikokous, Eskon koulu, Hikiäntie 223, 12240 Hikiä. Ilmoittaudu 3.3. mennessä.

» 14.3. klo 17.30–19, 55 ja risat – Miten hyvin asuntosi vastaa tulevia tarpeitasi? 4. kokoontumiskerta.

» 16.3. klo 17–20 Kaikkea kaurasta -ruokakurssi, Marttala, Lahti. Hinta: jäsenet 42 €, muut 45 €. Ilmoittaudu 9.3. mennessä.

» 23.3. klo 17.30–20.30 Kaikkea kaurasta -ruokakurssi, Marttakeskus, Hämeenlinna. Hinta: jäsenet 42 €, muut 45 €. Ilmoittaudu 16.3. mennessä.

TARKISTA AJANKOHTAISET TIEDOT PIIRISI NETTISIVUILTA JA SEURAA SOSIAALISTA MEDIAA.

HUHTIKUU

» 4.4. klo 17.30–19 Yhdistysten rahastonhoitajien koulutus, Teams. Ilmoittaudu 28.3. mennessä.

» 17.–23.4. Marttailuviikon alueelliset tapahtumat. Tarkempi aikataulu ja tapahtumapaikat julkaistaan myöhemmin.

» 18.4. klo 17–20 Juhlava noutopöytä edullisesti -kurssi, Marttakeskus, Hämeenlinna. Hinta: Jäsenet 45 €, muut 48 €. Ilmoittaudu 11.4. mennessä.

» 25.4. klo 17–20 Voileipäkakkukurssi, Marttakeskus, Hämeenlinna. Hinta: jäsenet 45 €, muut 48 €. Ilmoittaudu 18.4. mennessä.

» 27.4 klo 17–20 Voileipäkakkukurssi, Marttala, Lahti. Hinta: jäsenet 45 €, muut 48 €. Ilmoittaudu 20.4. mennessä.

TOUKOKUU

» 3.5. klo 17–18 Villivihannesten ABC -luento, Teams. Ilmoittaudu 23.4. mennessä.

» 25.5. klo 17–20 Villivihannesruokakurssi, Marttala, Lahti. Hinta: jäsenet 42 €, muut 45 €. Ilmoittaudu 18.5. mennessä.

» 23.5. klo 17–20 Villivihannesruokakurssi, Marttakeskus, Hämeenlinna. Hinta: jäsenet 42 €, muut 45 €. Ilmoittaudu 16.5. mennessä.

KESÄKUU

» 6.6. klo 10–12.30 Ässäkokit, Marttala Lahti. Ilmoittaudu 30.5. mennessä.

» 7.6. klo 10–12.30 Ässäkokit, Marttala Lahti. Ilmoittaudu 30.5. mennessä.

» 7.6. klo 17–18 Villivihannesten ABC -luento, Teams. Ilmoittaudu 30.5. mennessä.

» 8.6. klo 10–12.30 Ässäkokit, Marttala, Lahti. Ilmoittautumiset 30.5. mennessä

» 10.6. Kohdataan kentällä -golftapahtuma, Tawast Golf, Hämeenlinna. Tapahtumamaksu 69 € (Tawast Golfin jäsenet 29 €). Ilmoittautumiset: caddiemaster@tawastgolf.fi 7.6. mennessä. Yhteistyökumppanina TawastG naiset.

HEINÄ- JA ELOKUU

» 15.–17.8. Puutarharetki Viroon.

» 26.8. klo 10–13 Sienineuvontaa, Hämeenlinnan tori.

» 26.8. klo 10–12 Sienineuvontaa, Marttala, Lahti.

» 28.8.–3.9. Sieniviikko

» 30.8. klo 17–18 Sienten ABC -luento, Teams. Ilmoittaudu 23.8. mennessä

Kainuun Martat

Sammonkatu 10 A 3 87100 Kajaani p. 044 7047 950 etunimi.sukunimi@martat.fi www.martat.fi/kainuu

Toimisto palvelee maanantaisin klo 9–12.

toiminnanjohtaja, kotitalousasiantuntija Kaino Kinnunen p. 044 7047 950

hallituksen puheenjohtaja Airi Hyvönen, Sotkamo p. 044 750 2241, airi.hyvonen@gmail.com

Marttojen Kotipalvelu p. 044 5622 424

Ilmoitamme myöhemmin tarkentuvista tapahtumista piirin verkkosivuilla www.martat.fi/marttapiirit/kainuu/ ja yhdistyksiin sähköpostitse lähetettävillä tiedotteilla.

HELMIKUU

» 1.2. klo 17 Piirin hallituksen kokous, Marttala » 8.2. klo 16–19 Kässäkahvila, Marttala » 20.2. klo 15 Hygieniatesti, Marttala

MAALISKUU

» 8.3. klo 16–19 Kässäkahvila, Marttala » 20.3. klo 15 Hygieniatesti, Marttala

HUHTIKUU

» 12.4. klo 16–19 Kässäkahvila, Marttala » 24.4. klo 15 Hygieniatesti, Marttala » HUOM! Piirin kevätkokous, Marttala (ajankohta avoin)

TOUKOKUU

» 10.5. klo 16–19 Kässäkahvila, Marttala » 22.5. klo 15 Hygieniatesti, Marttala

MARTTOJEN KOTIPALVELUSTA KOTISIIVOUKSIA

» Tuntiveloitus 34,90 € (alv 24 %), 28,15 € (alv 0 %).

» Marttajäsenten tuntiveloitus 31,40 € (alv 24 %), 25,32 € (alv 0 %).

» Palvelumme on kotitalousvähennyskelpoista. Tiedustelut p. 044 5622 424, 044 7047 950.

TARVITSETKO HYGIENIAPASSIN?

» Järjestämme sopimuksen mukaan hygieniatestitilaisuuksia. Testin hyväksytysti suorittaneet saavat hygieniaosaamistodistuksen ja -kortin. Osallistuminen vaatii henkilökohtaisen yhteydenoton, p. 044 7047 950. Tilaisuudet järjestetään Marttalassa, Sammonkatu 10 A 3, Kajaani. Osallistumismaksu 45 €.

TARVITSETKO KOKOUS-, KOULUTUS- TAI KOKOONTUMISTILAA?

» Marttalaa vuokrataan erilaisiin tapahtumiin. Soita ja kysy lisää, p. 044 7047 950.

TULE MUKAAN KÄSSÄKAHVILAAN

» Kässäkahvila kokoontuu keväällä 8.2., 16.3., 13.4. ja 11.5. Teemat päivitetään verkkosivuillemme. Seuraa ilmoittelua ja tule mukaan!

Keski- ja EteläPohjanmaan Martat

Vingenkatu 15 A ja Vingenkatu 15 B 14 67100 Kokkola

Kotitalouskeskus ja kotiapu p/f (06) 8313 127 (arkisin klo 9–14) etunimi.sukunimi@martat.fi www.martat.fi/marttapiirit/keski-ja-etela-pohjanmaa/ www.instagram.com/keskijaetelapohjanmaanmartatry/ www.facebook.com/keskijaetelapohjanmaanmartat/ twitter.com/tuijabiskop toiminnanjohtaja Tuija Biskop, p. 050 597 6585

Kurssit ja tapahtumat ovat Keski- ja Etelä-Pohjanmaan Marttojen Kotitalouskeskuksessa (Vingenkatu 15 A, Kokkola), ellei toisin mainita. Ilmoittautumiset tilaisuuksiin viikkoa ennen, p. 06 8313 127 (arkisin klo 9–14 tai nettisivujen kautta).

TAMMIKUU

» ti 31.1. klo 18–21 Toiminnansuunnitteluilta ja Maailman suurin marttailta, Etelänummen koulu, Runeberginkatu, Pietarsaari

HELMIKUU

» to 2.2. klo 18–21 Toiminnansuunnitteluilta, Teuva, Yrittäjien kokoushuone, Porvarintie 16 C

» pe 3.2. klo 15–16 Hygieniatesti

» ma 13.2. klo 17.30–19 Asumisen valmennuskurssi 1/4, Teams

» pe 17.2. klo 15–16 Hygieniatesti

» ma 20.2. klo 17.30–19 Asumisen valmennuskurssi 2/4, Teams

» ma 27.2. klo 17.30–19 Asumisen valmennuskurssi 3/4, Teams

» 27.2.–3.3. klo 10–13 Lomaviikon pikkukokkikurssit alakoululaisille

MAALISKUU

» ma 6.3. klo 17.30–19 Asumisen valmennuskurssi 4/4, Teams

» ke 8.3. klo 17–18.30 Kasvata ruokaa ruukuissa -luento, Teams

» pe 10.3. klo 15–16 Hygieniatesti » pe 24.3. klo 15–16 Hygieniatesti » ke 29.3. klo 18–21 Koti&Keittiö-kurssi: Kasviskeittiöstä kaikille

HUHTIKUU

» Marttailuviikon tapahtumia: » ti 18.4. klo 17–19 Kolmen päivän kotivara -luento » ke 19.4. Koti&Keittiö-kurssi: Hävikkiruokaa –niistä tarvikkeista, mitä kaapistasi löytyy! » to 20.4. klo 17–19 Sähkökatko-pakohuonepelin esittelytilaisuus » ke 26.4. klo 16–18 Kokouspäivän koulutukset: nettisivut ja neuvonta, Kokkola » ke 26.4. alkaen klo 18.30 Piirin kevätkokous, Kokkola ja Teams

TOUKOKUU

» to 4.5. klo 17–21 Hygieniakoulutus ja -testi » ke 10.5. klo 18–21 Koti&Keittiö-kurssi: Kevään ja kesän juhlat » la 13.5. klo 10–12 Äitienpäiväkakkukurssi lapsille » la 13.5. klo 13–15 Äitienpäiväkakkukurssi lapsi–aikuinen-pareille

KESÄKUU

» 5.–9.6. klo 10–13 Pikkukokkikurssit alakoululaisille » 12.–16.6. klo 10–13 Pikkukokkikurssit alakoululaisille

» Torikahvila Kokkolan torilla avaa ovensa keskiviikkona 7.6. klo 8. Kahvila on avoinna juhannukseen saakka ke, pe ja la, 26.6. alkaen ma–la.

Keski-Suomen Martat

Yliopistonkatu 11, 40100 Jyväskylä p. 050 438 7532 Toimisto avoinna ma klo 9–16.30

keski-suomen@martat.fi www.martat.fi/keski-suomi www.facebook.com/keskisuomenmartatvinkkaa www.instagram.com/keskisuomenmartat_

toiminnanjohtaja Kati-Erika Timperi p. 050 512 3492, kati-erika.timperi@martat.fi

hallituksen puheenjohtaja Pirkko Niiranen p. 040 546 7554, pirkko.a.niiranen@gmail.com

kurssinvetäjien yhteystiedot: hanni.kuronen@martat.fi tuija.elomaki@martat.fi

* Piirin tapahtumat ja kurssit ovat kaikille avoimia, ellei kurssin kohdalla toisin mainita.

* Kurssit pidetään Marttakeskuksessa, Yliopistonkatu 11, Jyväskylä, ellei toisin mainita.

* Ilmoittautumiset vain sähköisesti: www.martat. fi/keski-suomi/tapahtumat/

* Ilmoittautuminen kursseille on sitova. Kurssimaksua ei palauteta, jos osallistuminen estyy meistä riippumattomista syistä.

* Ilmoittautuessa maksat verkkomaksulla kurssimaksun. Jos maksuvaiheessa ilmenee ongelmia, ota yhteyttä osoitteeseen keski-suomen@martat.fi, niin kurssipaikkasi säilyy.

* Kurssien tarkemmat ilmoittautumisajankohdat osoitteessa www.martat.fi/keski-suomi/tapahtumat/

* Alle 15 €:n kurssihinnoista emme palauta kurssimaksua.

TAMMIKUU

» ti 31.1. klo 16.30–19.30 Blinit ja vohvelit 25 €/30 €. Suolaisia ja makeita talven herkkuja. Kurssin vetäjänä Tuija Elomäki.

HELMIKUU

» ti 14.2. klo 16.30–19.30 Kalan käsittely & kalaruokaa 30 € /35 €. Kalasta valmistat nopeasti monipuolisia, terveellisiä ja maistuvia ruokia. Kurssilla opetellaan myös kalan käsittelyä. Kurssin vetäjänä Hanni Kuronen.

» ma 13.2. klo 17–19 Lasten kokkikerho-ohjaajan ketjukoulutus martoille, Teams. Maksuton. Keskustellaan kerhojen vetämisestä ja ruokakasvatuksesta. Koulutuksen jälkeen osaat järjestää kokkikerhoja omassa yhdistyksessäsi.

» ke 15.2. klo 16–18 Lasten ruokakurssi 10 €, 7–12-vuotiaille. Valmistetaan monipuolisia ruokia ja leivonnaisia sekä opetellaan keittiötyöskentelyä ruoanvalmistamisesta siivoukseen. Kurssin vetäjänä Tuija Elomäki.

» ke 22.2. klo 16.30–19.30 Teen kiehtova maailma -kurssi 25 €/30 €. Suomessa teekulttuuri pohjaa englantilaiseen ja venäläiseen perinteeseen, mutta vaikutteita otetaan eri puolilta maailmaa. Innokkaimmat teenjuojat yhdistelevät eri teelaatuja elämyksiä hakien, ja teehetkestä tehdään yhdessäolon ja rupattelun aikaa. Kurssin vetäjänä Tuija Elomäki.

MAALISKUU

» ke 8.3. klo 18–20 Puheenjohtajien parlamentti 1/2023. Ajankohtaiset asiat, toiminnansuunnittelu. Paikka tarkentuu myöhemmin.

» ke 8.3. klo 16.30–19.30 Italialainen keittiö 30 €/35 €. Maan ruokaperinteet muodostuvat monista paikallisista keittiöistä, joilla on omat erikoispiirteensä. Yhteistä kaikille on laadukkaat raaka-aineet, perinteiden kunnioittaminen ja rakkaus ruokaan.

» ma 15.3. klo 16–18 Lasten ruokakurssi 10 €, 7–12-vuotiaille. Valmistetaan monipuolisia ruokia ja leivonnaisia sekä opetellaan keittiötyöskentelyä ruoanvalmistamisesta siivoukseen. Kurssin vetäjänä Tuija Elomäki.

» ke 15.3. klo 17–19 Kotivara kuntoon -ketjukoulutus martoille. Maksuton. Kotivara on omatoimisen varautumisen lähtökohta. Ketjukoulutuksen tarkoituksena on jakaa tietoa kotivarasta ja viedä osaamista yhdistystoiminnan kautta jokaiselle martalle. Koulutuksen vetäjänä Hanni Kuronen.

» ke 22.3. klo 16.30–19.30 Arjen nopeat 25 €/30 €. Helpotusta kiireisen arjen ruokien suunnitteluun ja toteutukseen.

HUHTIKUU

» ke 12.4. klo 16–18 Lasten ruokakurssi 10 €, 7–12-vuotiaille. Kurssilla valmistetaan monipuolisia ruokia ja leivonnaisia sekä opetellaan keittiötyöskentelyä ruoanvalmistamisesta siivoukseen. Kurssin vetäjänä Tuija Elomäki.

» ke 19.4. klo 17–20 Hygieniapassikoulutus ja -tentti 50 €. Kaikille avoin. Kurssin vetäjänä Tuija Elomäki.

» to 20.4. klo 16.30–19.30 Kasviksia & kauraa 25 €/30 €. Monipuolinen ja kuiturikas kaura sopii melkein jokaiseen ruokavalioon. Kurssilla valmistetaan kauraa kasvisten kanssa.

TOUKOKUU

» la 6.5. klo 12 Vuosikokous. Sepänkeskus, Reaktori-sali.

» ti 9.5. klo 16.30–19.30 Voileipäkakut 25 €/30 €. Kurssilla valmistamme voileipäkakkuja liha-, kala- ja vegaanivaihtoehdoilla.

» ke 10.5. klo 16–18 Lasten ruokakurssi 10 €, 7–12-vuotiaille. Valmistetaan monipuolisia ruokia ja leivonnaisia sekä opetellaan keittiötyöskentelyä ruoanvalmistamisesta siivoukseen. Kurssin vetäjänä Tuija Elomäki.

» ti 23.5. klo 16.30–19.30 Leivotaan yhdessä -kurssi 25 €/30 €. Aikuinen–lapsi-pareissa lei-

TARKISTA AJANKOHTAISET TIEDOT PIIRISI NETTISIVUILTA JA SEURAA SOSIAALISTA MEDIAA.

Keski- ja Etelä-Pohjanmaan Martat pitivät retkikurssin Kestävät talouspolut -hankkeessa.

votaan suolaista ja makeaa. Kurssin vetäjänä Tuija Elomäki. » ke 24.5. klo 16.30–19.30 Ruokaa villiyrteistä 25 €/30 €. Marttakeskuksen opetuskeittiöllä valmistetaan herkullisia maistiaisia villiyrteistä. Kurssin vetäjänä Hanni Kuronen.

Kymenlaakson Martat

Torikatu 6, 45100 Kouvola p. 050 501 9784 etunimi.sukunimi@martat.fi

martat.fi/kymenlaakso facebook.com/kymenlaaksonmartatvinkkaa instagram.com/kymenlaakson.martat twitter.com/Marttakulma

Toimisto avoinna maanantaisin klo 10–15.30 ja muulloin sopimuksen mukaan. Marttakahvio (avoinna kesäaikaan), p. 040 759 6647

toiminnanjohtaja Anne Saarikko, p. 040 849 4494 puheenjohtaja Päivi Kukkola, p. 040 778 0423

Ilmoittautumiset kursseille katja.haimi@martat. fi tai p. 050 501 9784. Katso lisätietoja: www.martat.fi/kymenlaakso/ tapahtumakalenteri

Tilaisuudet Marttakulmassa (Torikatu 6, Kouvola), ellei toisin mainita.

HELMIKUU

» 6.2. klo 17.30–20.30 Kuumottavat keitot » 7.2. klo 17.30–20.30 Kuumottavat keitot, Vehkalahden koulu, Hamina » 20.2. klo 17.30–20.30 Kotivara kuntoon -ketjukoulutus » 21.2. klo 17.30–20.30 Kotivara kuntoon -ketjukoulutus, Vehkalahden koulu, Hamina

MAALISKUU

» 8.3. klo 17.30–20.30 Kaikkea kaurasta » 9.3. klo 17.30–20.30 Kaikkea kaurasta, Vehkalahden koulu, Hamina » 28.3. klo 17.30–20.30 Kompostointi-ketjukoulutus » 29.3. klo 17.30–20.30 Kompostointi-ketjukoulutus, Kumppanuustalo Viikari, Kotka

HUHTIKUU

» 12.4. klo 17.30–20.30 Lasten kokkikerhot -ketjukoulutus » 13.4. klo 17.30–20.30 Lasten kokkikerhot -ketjukoulutus, Vehkalahden koulu, Hamina » 24.4. klo 17.30–20.30 Suolaiset leivonnaiset juhlaan » 25.4. klo 17.30–20.30 Suolaiset leivonnaiset juhlaan, Vehkalahden koulu, Hamina

TOUKOKUU

» Tavaranvaihtopäivät Tuo tullessas, vie mennessäs, Kouvola (aika ja paikka vielä avoin). Tapahtuman järjestää Kestävän kehityksen Kerkko-verkosto.

» 24.5. Piirin vuosikokous » 27.5. Puutarharetki Mikkeliin

» Marttakahvion kesäkausi alkaa

»ASUMISEN VALMENNUSKURSSISARJA

MARTOILLE – Mahdollisuuksia ja ratkaisuja 55+-vuotiaille. Kurssikerrat 16.2., 2.3., 9.3. ja 16.3. klo 17.30–19.

» Oletko varautunut siihen, että iän myötä omat tai läheisesi asumistarpeet muuttuvat? Asumistarpeita kannattaa ennakoida jo 55+-ikäisenä, sillä isot muutokset on paras suunnitella hyvissä ajoin ja hyvissä voimin.

» Tule mukaan maksuttomalle asumisen valmennuskurssille! Vuosi 2023 on Martoilla varautumisen teemavuosi, ja osana sitä järjestämme yhdessä Suomen Asumisen avun kanssa Asumisen valmennuskursseja martoille.

» Kurssisarja koostuu neljästä verkkokurssikerrasta (Teams), joiden aikana pääset keskustelemaan muiden marttojen kanssa asumisen muutoksista sekä omista asumisunelmista tulevaisuutta silmällä pitäen. Kurssilla saat tietoa ja vinkkejä asumiseen liittyviin ratkaisuihin.

MARTAT VINKKAA KIRJASTOISSA

» Martat vinkkaa -neuvontaa annetaan kirjastoissa koko kevään. Seuraa ilmoittelua ja nouda vinkit oman yhdistyksesi toimintaan. Voit pyytää myös etukäteen materiaalia marttailtaan ja hakea sen kirjastosta.

KURSSITARJOTIN 2023

» Kaikkea kaurasta

» Kasviskeittiöstä kaikille

» Makua mausteilla

» Maukasta edullisesti

» Monta tapaa leipoa

» Ruokailoa ikävuosiin

» Säilöntä ja säilykkeet

» Yhden kattilan taktiikka » Viettelevät voileipäkakut

» Makumatka Aasian keittiöihin

» Allergiakodin siivous ja pyykki (luento)

» Varaudu kotona (luento)

Lapin Martat

Kurssit ja tapahtumat järjestetään Lapin Marttojen toimitilassa (Rovakatu 13, Rovaniemi), ellei toisin mainita. Kurssit ovat kaikille avoimia ja maksullisia, ellei erikseen mainita. Maksu suoritetaan kortilla tai käteisellä paikan päällä. Ilmoittautumiset toimintaan Lapin Marttojen sähköisen tapahtumakalenterin kautta: www. martat.fi/lappi/tapahtumat/ Toivomme, että ottaisit kurssille sisäkengät, esiliinan ja mahdollisen päähineen hygieniasyistä. Mahdolliset peruutukset tulee tehdä kahta päivää aikaisemmin. Muussa tapauksessa perimme osallistumismaksun.

Lisätiedot ja ilmoittautumiset nettisivuillamme: www.martat.fi/lappi/tapahtumat

TAMMIKUU

» 31.1. Kokkaa kaikkea kaalista

HELMIKUU

» 8.2. Kalankäsittelyn kurssi » 15.2. Kalaruokakurssi » 16.2. Junnukokit: Laskiainen » 21.2. Kässäkahvila: Koruja » 23.2. Kaikkea kaurasta » 28.2. Kastiketta, kiitos!

MAALISKUU

» 15.3. Suolaiset leivonnaiset » 28.3. Kässäkahvila: pääsiäisaskartelua » 29.3. Retroruokaa

HUHTIKUU

» 25.4. Kässäkahvila » 26.4. Juhlavat klassikkoleivonnaiset » 27.4. Junnukokit: Vappu

TOUKOKUU

» 4.5. Kasvata ruokaa ruukuissa » 9.5. Voileipäkakkukurssi » 30.5. Villiyrtti-kurssi

KESÄKUU

» 8.6. Villiyrtti-kurssi » 13.6. Junnukokit: kesäpiknik

TARKISTA AJANKOHTAISET TIEDOT PIIRISI NETTISIVUILTA JA SEURAA SOSIAALISTA MEDIAA.

Lounais-Suomen Martat

Yliopistonkatu 33 G 20100 Turku p. 050 448 1665 (Turku) lounais-suomi.turku@martat.fi & Valtakatu 7 C 28100 Pori p. 044 774 3428 lounais-suomi.pori@martat.fi

Toimisto avoinna Turussa ma–to klo 9–13.30

Asiakaspalvelu, kurssi-ilmoittautumiset p. 050 448 1665/Turku p. 044 774 3428/Pori

toiminnanjohtaja Sanna Voutilainen, p. 050 409 9046 sanna.voutilainen@martat.fi

FB Lounais-Suomen Martat vinkkaa www.facebook.com/lounaissuomenmartat IG @lounaissuomenmartat

TAMMIKUU

» 31.1. Maailman suurin marttailta

HELMIKUU

» 9.2. Ketjukoulutus: Kotivara kuntoon, Laitila 17–20. Miten käytät sen mitä kuivakaapista löytyy? Myös hävikki, säilykkeet ja säilöntä illan aiheina.

» 13.2. Blinit ja vohvelit, avoin ruokakurssi, Pori 17–20

» 14.2. Blinit ja vohvelit, avoin ruokakurssi, Turku 17–20

» 16.2. Ketjukoulutus: Kotivara kuntoon, Loimaa 17–20. Miten käytät sen mitä kuivakaapista löytyy? Myös hävikki, säilykkeet ja säilöntä illan aiheina.

MAALISKUU

» 15.3. Pusuja ja kampanisuja – perinneleivonnaisten ilta, avoin ruokakurssi, Pori 17–20

» 15.3. Pusuja ja kampanisuja – perinneleivonnaisia, avoin ruokakurssi, Pori 11–14

» 15.3. Pusuja ja kampanisuja – perinneleivonnaisten ilta, avoin ruokakurssi, Turku 17–20

» 21.3. Huolehdi huomisesta -Marttaristeily, Turku 8–20

» Puheenjohtajien vertaistapaaminen klo 18–20

» 27.3. Salo

» 28.3. Pori

» 29.3. Turku

HUHTIKUU

» 3.4. Ketjukoulutus: Kokkikerho-ohjaajakoulutus martoille ja iltapäiväkerho-ohjaajille, Teams 17.30–19

» 17.–23.4. Marttailuviikko

» 17.4. Marttailu ja kotivara esittäytyvät Kauppakeskus Hansassa, Turku 14–18

» 17.4. Marttailu ja kotivara esittäytyvät Kauppakeskus Puuvillassa, Pori 14–18

» 20.4. Italialainen ilta, avoin ruokakurssi, Turku 17–20

» 20.4. Italialainen ilta, avoin ruokakurssi, Pori 17–20

TOUKOKUU

» Runsaat ja makoisat voileipäkakut, avoin ruokakurssi

» 3.5. Pori 17–20.

» 4.5. Pori 11–14

» 4.5. Turku 17–20

» Marttaleiri, ohjelmaa koko päivälle. Alueelliselle leirille voi kuka vain tulla oppimaan ajankohtaisia tietoja ja taitoja ruoanlaitosta ja käsitöistä.

» 8.5. Pori

» 9.5. Turku.

» 25.5. Sinustako Sienimartta? Toiminnan esittelyä, Teams 18–18.45

KESÄKUU

» 5.6. Villiyrttejä etsimässä. Villiyrttiretki, Pori » 5.6. Villiyrttejä etsimässä. Villiyrttiretki, Turku » 6.6. Sato pöytään – Ruokaa villiyrteistä, avoin ruokakurssi, Pori 17–20

» 6.6. Sato pöytään – Ruokaa villiyrteistä, avoin ruokakurssi, Turku 17–20

» 14.6. Nyt grillataan kasviksia, verkkoruokakurssi, Teams 18–20

SYYSKUU

» Ketjukoulutus klo 17–20: Ruokailoa ikävuosiin, Tehdään yhdessä hyvää ruokaa ja opitaan samalla ikäihmisten ruokavalion erityspiirteitä ja suosituksia:

» 5.9. Turku

» 7.9. Muurla » 12.9. Paimio

» 18.9. Pomarkku

» 19.9. Rauma » 21.9. Yläne

» 13.9. Hapatusta ja pikkelöintiä, avoin ruokakurssi, Pori 17–20

» 13.9. Hapatusta ja pikkelöintiä, avoin ruokakurssi, Turku 17–20

» 15.9. Metsähetki on sieniretki, Pori

» 15.9. Metsähetki on sieniretki, Turku

» 16.9. Lounais-Suomen Marttojen sienipäivä, Pori

» 16.9. Lounais-Suomen Marttojen sienipäivä, Turku

» Syksyinen sieniruokakurssi, avoin ruokakurssi

» 26.9. Turku 17–20

» 28.9. Pori 11–14

» 28.9. Pori 17–20

Pirkanmaan Martat

Tampellan esplanadi 7, Tampere p. 050 371 8913 pirkanmaan@martat.fi

www.martat.fi www.facebook.com/pirkanmaanmartatvinkkaa www.instagram.com/pirkanmaanmartat

toiminnanjohtaja, kotitalousasiantuntija Marja Kuuteri, marja.kuuteri@martat.fi, p. 050 351 6658

ALKUVUODEN MARTTATREFFIT

Kaikki tilaisuudet alkavat 17.30 1.2. Lempäälä 2.2. Virrat 7.2. Nokia 8.2. Viljakkala

Treffien ohjelma:

» Tutustuminen oman alueen yhdistyksiin. » Vuoden 2023 toiminnan esittely ja uudet materiaalit.

» Varautumiseen liittyvän pakohuonepelin, Mysteeri boxin, esittely. Työpajassa ratkaistaan yksi peliin liittyvä tehtävä. » Yhteistyö jäteneuvonnassa.

AVOIMET KURSSIT PIIRIN OPETUSKEITTIÖSSÄ

» Kurssit alkavat klo 17 » 15.2. Afrikka » 15.3. Mausteiden sinfonia » 19.4. Georgia » 17.5. Villiyrtti

PUUTARHAKURSSIT PIIRIN TOIMISTOLLA » 29.3. Kauniita pääsiäiskimppuja » 12.4. Hyötykasvit ruukuissa ja laatikoissa

KETJUKOULUTUKSET

» 15.2. Pikkukokit (Teams) » 22.3. Martan muonitus » 3.5. Ikääntyvän ruokavalio

PIIRIN VIRALLISET KOKOUKSET

» 26.4. Piirin kevätkokous » 25.11. Piirin syyskokous

MESSUT, JOISSA PIIRI ON MUKANA OMALLA OSASTOLLAAN

» 6.–7.5. Piha & Luonto » 17.–19.11. Suomen Kädentaidot

Pohjois-Karjalan Martat

Marttakeskus, Koskikatu 5–7, 80100 Joensuu, p. 050 448 1125

Pohjois-Karjalan Marttapalvelut Oy, p. 040 771 5495

toiminnanjohtaja Heli Hjälm, p. 0400 151 545, heli.hjalm@martat.fi Toimisto avoinna ma–pe 10–15

Facebook: PKMartatvinkkaa Instagram: pohjoiskarjalanmartatry Twitter: @pkmartatry

Tiktok: @pohjoiskarjalanmartat www.martat.fi/pohjois-karjala Martat haastaa -podcastit ovat kuunneltavissa Spotifyssa ja osoitteessa bit.ly/martathaastaa. Viimeisimmissä jaksoissa käsitellään muun muassa varaavan takan käyttöä, kodin järjestelyä, biokaasuautoa ja biohiiltä.

Lisätietoja tapahtumista ja ilmoittautumiset koulutuksiin tapahtumakalenterin kautta: www. martat.fi/pohjois-karjala/tapahtumakalenteri

Virtuaalimarttaillat löytyvät livenä tai tallenteena Pohjois-Karjalan Martat vinkkaa -Facebooktililtä.

HELMIKUU

» 6.2. Kotivara kuntoon -koulutus » 7.2. Varautumisen teemapäivä » 13.2. Virtuaalimartta-ilta: Ajankohtaiset järjestöasiat » 16.2.–16.3. Asumisen valmennuskurssi –Mahdollisuuksia ja ratkaisuja 55+-vuotiaille

MAALISKUU

» 13.3. Virtuaalimartta-ilta: Säilykkeet kotivarassa » 16.3. Vähennä ruokahävikkiä -koulutus

HUHTIKUU

» 3.4. Virtuaalimartta-ilta: Pääsiäisen makuja » 4.4. Kompostointi-koulutus » 18.4. Toiminnanjohtajan yhdistysterveiset, Teams » 17.–23.4. Marttailuviikko on kotivaraviikko

TOUKOKUU

» 2.5. Puutarhan kevätsiivous ja ajankohtaiset työt, Kukkolan näytepuutarha » 4.5. Junnukokki-kerhonohjaajakoulutus » 6.5. Piirin vuosikokous

» 8.5. Virtuaalimartta-ilta: Ihanat yrtit » 16.5. Kasvimaan perustaminen, Kukkolan näytepuutarha

» 30.5. Hyötykasvien kylvöt, Kukkolan näytepuutarha

KESÄKUU

» 12.6. Virtuaalimartta-ilta: Nauti luonnosta » 13.6. Viimeiset istutukset, Kukkolan näytepuutarha » 27.6. Keskikesän hoitotyöt, Kukkolan näytepuutarha

HEINÄKUU

» 26.7. Martan päivää juhlitaan uudella Marttakahviolla

ELOKUU

» 14.8. Virtuaalimartta-ilta: Väreistä virkeyttä » 26.8. Valtakunnallinen sienipäivä » 28.8.–3.9. Sieniviikko kannustaa liikkumaan luonnossa

SYYSKUU

» 5.9. Sieniretki, sijainti tarkentuu » 12.9. Sadonkorjuu yhdessä, Kukkolan näytepuutarha » 11.9. Virtuaalimartta-ilta: Syksyiset sienet

AVOIMET MUONITUSKOULUTUKSET

» 19.4. Martta kahvittaa ja muonittaa -koulutus, Teams » 20.4. Muonitus- ja kahvitusjärjestäjän osaamispakki, Tähtikallio, Kontiolahti

» 13.5. SAR POKA 2023, kenttämuonitusharjoitus » 27.5. Kenttäkeitinharjoitus, Pyytivaara (jatkoa 20.4. koulutukselle)

» Lisätietoja tapahtumakalenterista tai tiina. anola-pukkila@martat.fi

AVOIMET KURSSIT MARTTAKESKUKSELLA

» 31.1. klo 17–20 Vaalea hapanjuurileipä » 14.2. klo 17–20 Lanttukukko kotiin viemisiksi » 1.3. klo 17–19 Kasvata ruokaa ruukuissa » 15.3. klo 17–20 Intialainen keittiö » 23.3. klo 17–20 Säilötään ja hyödynnetään valmiita säilykkeitä

» 13.4. klo 17–20 Makumatka Japaniin » 18.4. klo 17–19 Kasvata ruokaa kasvimaalla helposti

» 10.5. klo 17–20 Kaiken maailman kakkuja » 8.6. klo 17–20 Rikkaruohot ruokapöytään » Kurssihinta 23 €/33 €. Ilmoittautumiset tapahtumakalenterin kautta.

» Toteutamme monipuolisia kursseja ja luentoja myös tilauksesta yrityksille ja ryhmille. Lisätietoja: www.martat.fi/pohjois-karjala/neuvontapalvelut.

MARTTOJEN KOTIAPU

» Kotisiivousta ja asiointiapua. Palvelumme on kotitalousvähennyskelpoista. Tiedustelut ja ajanvaraus arkisin klo 8–16, p. 040 771 5495.

Pohjois-Pohjanmaan Martat

Marttala, Kajaaninkatu 36, Oulu Toimisto avoinna pääsääntöisesti ma–pe klo 9–15. Jos haluat varmistaa paikallaolomme, soita tai sovi tapaaminen etukäteen.

pohjoispohjanmaan@martat.fi etunimi.sukunimi@martat.fi www.martat.fi/pohjois-pohjanmaa Facebook: Pohjois-Pohjanmaan Martat Vinkkaa Instagram: pohjoispohjanmaanmartat

toiminnanjohtaja, kotitalousasiantuntija Heli Similä, heli.simila@martat.fi, p. 041 311 8802

Kurssit Marttalassa, Kajaaninkatu 36, Oulu

AVOIMET KURSSIT klo 17–20

» 2.2. Maukasta edullisesti

» 16.2. Annos Afrikkaa

» 28.2. Miesliesi-kurssi pojille ja isille/miespuoliselle aikuiselle

» 14.3. Vaalea hapanjuurileipä

» 30.3. Kasviskeittiöstä kaikille

» 13.4. Kompostointi kotona

» 11.5. Suolaiset leivonnaiset arkeen ja juhlaan

JUNNUKOKKIKURSSIT klo 16.30–19.30

» 9.2. Yhdessä ystävän kanssa

» 2.3. Annos Afrikkaa

» 28.3. Retkieväät

» 4.4. Makeaa pääsiäistä

» 4.5. Nyt leivotaan suolaista ja makeaa

» Lisätiedot ja kursseille ilmoittautuminen tapahtumakalenterin kautta.

Pohjois-Karjalan Martat vastaanottivat Ilosaarirock 2022 -vieraita Joensuun rautatieasemalla karjalanpiirakoiden kanssa.

Savon Martat

Kuopion Marttalassa ja Mikkelin Marttakeskuksessa palvellaan pääsääntöisesti ma–pe klo 9–14. Suosittelemme varmistamaan etukäteen, että olemme paikalla.

Toimistot ja koulutustilat Kuopio: Haapaniemenkatu 23 B Mikkeli: Hallituskatu 7 A 1

savon@martat.fi www.martat.fi/savo Facebook: Savon Martat vinkkaa Instagram: savonmartat

toiminnanjohtaja Sonja Miettinen sonja.miettinen@martat.fi p. 050 339 4260

KURSSIT, LUENNOT JA TAPAHTUMAT

» 1.2. klo 15–18 Avoimet ovet ja varautumisneuvontaa, Kuopion Marttala » 2.2. klo 15–18 Avoimet ovet ja varautumisneuvontaa, Mikkelin Marttakeskus » 21.2. klo 18–19 Luento: Kotiruokaa kolikoilla, Teams » 22.2. klo 17–20 Ruokakurssi: Kaikkea kaurasta, Mikkeli, Kuopio » 9.3. klo 15–17.45 Hygieniapassikoulutus, Mikkeli » 9.3. klo 18.30 Hygieniapassitesti, Mikkeli » 16.3. klo 17–20 Ruokakurssi: Makumatka Georgiaan, Mikkeli, Kuopio » 18.3. klo 10–12.45 Hygieniapassikoulutus, Kuopio » 18.3. klo 13.30 Hygieniapassitesti, Kuopio » 29.3. klo 15–17.45 Hygieniapassikoulutus, Varkaus » 29.3. klo 18.30 Hygieniapassitesti, Varkaus » 29.3. klo 18–19 Luento: Kompostointi, Teams » 1.4. Puutarhapäivä, Kuopio » 12.4. klo 18–19 Luento: Kaaos kuriin, Teams » 17.–23.4. Marttailuviikolla avointa kotivaraneuvontaa

» 19.4. klo 18–19 Luento: Ruukku- ja laatikkoviljely, Teams

» 20.4. klo 17–20 Ruokakurssi: Makua mausteilla, Mikkeli, Kuopio

» 3.5. klo 18–19 Luento: Herkkuja juhlapöytään, Teams

» 10.5. klo 17–20 Ruokakurssi: Herkulliset voileipäkakut, Mikkeli, Kuopio » 15.–16.6. Pohjoismaiset marttapäivät, Kuopio

KETJUKOULUTUKSET MARTOILLE

» Lasten junnukokkikerhot, Teams

» 7.2. päivä

» 8.2. ilta

Muonitus- ja kahvitusmartan osaamispakki

» klo 17–20: » 13.2. Iisalmi

» 14.2. Savonlinna

» 15.2. Juva, Varkaus » 16.2. Mikkeli, Kuopio

» Kompostointi » klo 17–19: » 13.3. Mikkeli » 14.3. Juva » 15.3. Savonlinna » 16.3. Varkaus » 20.3. Iisalmi » 21.3. Kuopio

TAPAHTUMAT MARTTAYHDISTYKSILLE

» 23.2. Yhdistysten ilta, Teams » 15.4. Savon Marttojen kevätkokous, Savonlinna » 16.5. Yhdistysten ilta, Teams

» Tapahtumien lisätiedot ja ilmoittautuminen: www.martat.fi/savo/tapahtumat/

Uudenmaan Martat

Lapinlahdenkatu 3 A, 2 krs., 00180 Helsinki jarjesto.uusimaa@martat.fi

Toiminnanjohtaja Pirkko Haikkala, pirkko.haikkala@martat.fi, p. 044 713 6209

Tapahtumat pidetään opetuskeittiöllä, osoitteessa Lapinlahdenkatu 3 A, ellei toisin mainita. Ilmoittautuminen ja muut tapahtumat verkkosivuillamme: martat.fi/uusimaa.

TAMMIKUU

» Ti 31.1. klo 11–12 Energiajärkeä, Teams-verkkoluento. Maksuton.

HELMIKUU

» Ma 6.2. klo 13–14 Ruokailoa ikävuosiin, Teams-verkkoluento. Maksuton.

» Ti 14.2. klo 17–18.30 Yksi maapallo riittää, Teams-verkkoluento. Maksuton.

» Ke 15.2. klo 17–18.30 72 h, Teams-verkkoluento. Maksuton.

» To 16.2. klo 17–19 Kotivara kuntoon -ketjukoulutus martoille.

» Ke 22.2. klo 17–18 Kotivara kuntoon, Teamsverkkoketjukoulutus martoille. Maksuton.

MAALISKUU

» La 4.3. klo 10–13 Sienimartat: Sesonkiin valmistautuminen ja sienisilmän verryttely.

» Ti 7.3. klo 16–19.30 Ruokamartat: Junnukokit-ohjaajakoulutus.

» Ti 7.3. klo 17–19 Marttayhdistysten tapaaminen Vantaalla.

» Ke 8.3. klo 12–14 Kotivara kuntoon -ketjukoulutus martoille.

» Ma 13.3. klo 17–19 Marttayhdistysten tapaaminen Lohjalla.

» Ke 15.3. klo 11–12 Kesytä kaaos, Teams-verkkoluento. Maksuton.

» Ma 27.3. klo 17–19 Marttayhdistysten tapaaminen Herttoniemessä.

» Ke 29.3. klo 17–19 Marttayhdistysten Teamsverkkotapaaminen.

HUHTIKUU

» Ma 3.4. klo 13–14 Garderobi – Harkitse, korjaa, kierrätä. Teams-verkkoluento. Maksuton.

» Ke 5.4. klo 11–14 Ruokailoa ikävuosiin -ketjukoulutus martoille.

» Ke 12.4. klo 17–19 Maukasta edullisesti, Teams-verkkoketjukoulutus martoille.

» To 13.4. klo 17–19 Kotitarveviljely, Teamsverkkoketjukoulutus martoille.

» To 20.4. klo 17–18.30 72 h, Teams-verkkoluento. Maksuton.

» Ma 24.4. klo 13–14 Kasviskeittiöstä kaikille, Teams-verkkoluento. Maksuton.

» Ke 26.4. klo 17–18.30 Vieraslajit ja niiden torjunta, Teams-verkkoluento. Maksuton.

TOUKOKUU

» Ti 2.5. klo 11–12 Villiyrtit tutuiksi, Teams-verkkoluento. Maksuton.

» Ke 3.5. klo 17–19 Villiyrtit tutuiksi, Teamsverkkoluento. Maksuton.

» La 6.5. Uudenmaan Martat ry:n vuosikokous. Paikka: Lapinlahden lähde.

» Ti 9.5. klo 16–18.30 Ruokamartat: Kaikkea kaurasta, Teams-verkkoketjukoulutus.

» Ti 16.5. klo 17–19.30 Villiyrttiretki, Vuosaari, Helsinki.

» Ma 22.5. klo 16–19 Villiyrttejä esillä – tule tutustumaan! Maksuton.

» Ti 23.5. klo 11–15 Villiyrttejä esillä - tule tutustumaan! Maksuton.

» Ti 23.5. klo 17–20 Hortamartat: Tutustutaan villiyrtteihin sekä marttojen villiyrttineuvontaan ja verkostoidutaan.

» Ke 24.5. klo 17–19.30 Villiyrttiretki, Herttoniemi, Helsinki.

» Ti 30.5. klo 17–19.30 Villiyrttiretki, Kuusijärvi, Vantaa.

KESÄKUU

» To 1.6. klo 17–19.30 Villiyrttiretki, Viikki, Helsinki.

TARKISTA AJANKOHTAISET TIEDOT PIIRISI NETTISIVUILTA JA SEURAA SOSIAALISTA MEDIAA.

NETISSÄ NYT

KOONNUT HENNI KUUSISTO

SIKSI SIPULI

Sipuli tuo ruokaan makua, tuoksua ja näköä.

• martat.fi/ranskalainen-sipulikeitto

• martat.fi/sipuli-bataattigalette

• martat.fi/valkosipulikastike

ROKKAA JA PULLAA

Laskettele laskiaiseen vege-hernekeiton voimin ja mehevän laskiaispullan siivittämänä.

• martat.fi/kasvishernekeitto

• martat.fi/laskiaispulla

JOS ELÄMÄ yllättää

Kaipaatko puskurirahastoa yllättäviin menoihin? Turvaa talouttasi Marttojen säästövinkeillä.

• martat.fi/saastaminen

Mestariteos

Runebergin päivää vietetään 5.2., mutta torttukautta voi jatkaa vaikka koko kevään.

• martat.fi/runebergin-tortut

TARHURIN TALVI ON TAKANA

On puutarhasuunnitelmien aika. Ensimmäiset esikasvatettavat pistetään multaan tuota pikaa.

• martat.fi/taimikasvatus

Mar a MUISTAA MUISTUTTAA

Pitäisikö kylppäri taas puunata? Tilaa Martatsovelluksesta puhelimeesi muistutukset kotitöiden aikataulusta.

• martat.fi/sovellus

• martat.fi/kylpyhuoneenpuhdistus

VIHREÄÄ VIKKELÄÄN

Kokeile versojen kasvattamista. Saat nopeasti viherlisää leivän päälle, salaattiin tai smoothieen.

• martat.fi/kasvata-versoja

MITÄ MIELTÄ MARTAT-LEHDESTÄ 1/2023?

Tämän lehden kiinnostavin juttu oli sivulla Vähiten minua kiinnosti juttu sivulla Muita terveisiä

ä

MARTAT-LEHDEN ILMESTYMISAIKATAULU 2023

numeropäivämäärä 1 30.1. 2 27.3. 3 22.5. 4 21.8. 5 9.10. 6 27.11.

Nimi

Lähiosoite

Postinumero ja -toimipaikka Vastaukset myös sähköpostilla osoitteeseen lehti@martat.fi tai postikortilla: Martat, Pursimiehenkatu 26 C, 00150 Helsinki.

Tunnus 5001880 00003 Vastauslähetys

Marttaliitto ry

Marttaliitto ry maksaa postimaksun

» Palautteen lähettäneiden kesken arvotaan 4 kpl Kalevala Korun pronssista Loviisan solkea.

PALVELUKORTTI

Tilaan Martat hintaan 45 €. Tilaus alkaa seuraavasta numerosta ja jatkuu kestona. Jäsenille lehti kuuluu jäsenmaksuun. Osoitteenmuutos alkaen / 2023

Asiakasnumero osoitelipusta

Vanha osoite / tilauksen maksaja: Nimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Päiväys ja allekirjoitus Uusi osoite / lahjatilauksen saaja: Nimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Päiväys ja allekirjoitus Tilaukset ja osoitteenmuutokset myös jarjestosihteeri@martat.fi tai p. 050 511 8099

Tunnus 5001880 00003 Vastauslähetys

Marttaliitto ry

Marttaliitto ry maksaa postimaksun

NOUDATA TUONTIRAJOITUKSIA JA -KIELTOJA

Kasvituliainen voi kätkeä ikävän yllätyksen.

Vuonna 2023 kerromme, kuinka vieraslajien leviämistä kotipihasta voi estää. Pienilläkin teoilla on merkitystä luonnon monimuotoisuudelle.

verkkokaupassa. Todistuksen myöntää lähettäjämaan viranomainen. Käytännössä todistuksen hankkiminen ei onnistu matkakohteessa, joten näitä tuotteita ei voi tuoda matkatavaroissa Suomeen. Todistus vaaditaan myös lähes kaikilta tuoreilta kasviksilta. Hedelmistä ananas, banaani, durio, kookospähkinä ja taateli eivät vaadi todistusta.

MUISTA

» Mikäli pihallasi kasvaa tai on kasvanut haitallisia vieraslajeja, älä anna pihalta kasveja muille. Älä levitä tuholaisten vaivaamia tai sairaita kasveja.

» Kun hankit kasveja, selvitä, mikä laji on kyseessä ja mistä se on peräisin.

» Tuholaiset, siemenet ja vieraslajit voivat levitä veden tai mullan mukana. Tutki kasvit ja multa tarkasti, voit myös pestä juuret. Poista mullasta muut kuin kasvin omat juuret.

Puutarharetkiltä

ja taimienvaihtotapahtumista on houkuttelevaa tuoda kasveja tai siemeniä kotiin. Tuliaisen mukana voi kuitenkin levitä ikäviä seuralaisia, kuten haitallisia vieraslajeja, kasvitauteja ja tuholaisia.

Verkkokaupassa piilee sama vaara. Taudit ja tuholaiset voivat piileskellä terveen näköisessäkin kasvissa tai mullassa ja levitä luontoon sekä kasvintuotantoon aiheuttaen vahinkoa. Koristekasviksi tarkoitettu kasvi saattaa kehittyä haitalliseksi luontoon päästessään – esimerkkinä jättiputki.

Suositeltavinta on välttää kaikkien kasvien, kasvinosien, siementen, hedelmien, vihannesten ja kukkien tuomista ulkomailta ja tilaamista ulkomaalaisista verkkokaupoista. Jos kuitenkin haluat toimia toisin, tutustu huolellisesti kasvintuontisäädöksiin. Selvitä lajeja koskevat rajoitukset ja kiellot ja toimi niiden mukaan.

LUOTA AMMATTILAISIIN

» Haitallisten vieraslajien maahantuonti, kasvatus, myynti ja muu hallussapito sekä ympäristöön päästäminen on kielletty. EU:n ja kansallisen vieraslajilistan lajit on esitelty osoitteessa www.vieraslajit.fi.

» Toisesta EU maasta on mahdollista tuoda omaan käyttöön ruukku-, kesä- ja leikkokukkia, viherkasveja sekä kasviksia lähes rajoituksetta. Siemenperunat hankitaan Suomesta, koska muissa EU-maissa ei ole Suomen vaatimuksia täyttäviä siemenperunoita.

» Avomaalle tarkoitetut taimet kannattaa ostaa vain ammattimaisesta puutarhamyymälästä, missä taimet ovat peräisin valvotusta tuotannosta. Toreilla myydään usein harrastelijoiden kasvattamia taimia. Riskinä on, että niiden mukana siirtyy hai-

tallisia vieraslajeja, kasvitauteja tai tuholaisia paikasta toiseen.

» Älä tuo omenan, päärynän, pihlajan, tuomipihlajan, orapihlajan, aronian tai tuhkapensaiden taimia Suomeen. Ne ovat tulipoltteen isäntäkasveja ja vaativat PZ-kasvipassin. Tulipolte on bakteerin aiheuttama vaarallinen kasvitauti, jota ei esiinny Suomessa, mutta kylläkin lähialueilla, kuten Ruotsissa, Tanskassa, Norjassa, Latviassa ja Liettuassa. PZ-kasvipassi (PZ = protected zone, suoja-alue) osoittaa, että tuote on peräisi alueilta, jotka ovat puhtaita tietyistä kasvitaudeista tai tuholaisista.

» EU:n ulkopuolelta ei saa tuoda eläviä kasveja, kasvinosia, siemeniä ja leikkokukkia ilman kasvinterveystodistusta. Kasveille pitää järjestää myös tuontitarkastus. Kasvinterveystodistus pitää olla myös

» Pidä uudet kasvit erillään muista kasveista vähintään kuukauden ajan ja istuta ne vasta karanteenin jälkeen.

VERKKOKAUPASSA

Toimi kasvintuontisäädösten mukaan ja selvitä ennen ostopäätöstä:

» Kasvin nimi, myös tieteellinen nimi.

» Eihän kasvi ole haitallinen vieraslaji, uhanalainen laji tai tuontikiellossa?

» Myyjän tai yrityksen nimi ja sijainti. Arvioi luotettavuutta muiden antaman palautteen perusteella.

» Miten toimit reklamaatiotapauksessa?

» Onko laji tulipoltteen isäntäkasvi? Onko sillä PZ-kasvipassi?

LÄHTEET JA LISÄTIETOA

ruokavirasto.fi vieraslajit.fi martat.fi/viekas

INFO

Viekas LIFE (2018–2023) on haitallisten vieraslajien kartoitukseen ja torjuntaan sekä tiedon levittämiseen keskittyvä hanke.

Vältä kasvien ja siementen tuomista ulkomailta.

JUUNI PENTIKÄINEN JA TIINA IKONEN //KUVA SHUTTERSTOCK

Astetta valmiimpana vaihteleviin sähkötilanteisiin

Tänä talvena pakkasen paukkuessa myös sähkötilanne voi kiristyä. Silloin siirrämme suurimpien sähkölaitteiden käyttöä pois arkiaamujen ja -iltojen ruuhkatunneilta ja vähennämme yhdessä sähköpulan riskiä. Jotta energiaa riittää meille kaikille.

Käännä astetta alemmas ja torju sähköpulaa. Lisää