Martat-lehti 2-2023

TEE TULPPAANITYYNY

TUFTAAMALLA

MÖKKI KUNTOON

TALVEN

JÄLKEEN Kerääkäytäja järviruokoa

TREENAA VARAUTUMISTA JA RYHMÄTAITOJA SELVIYTYMISPELILLÄ

LAURA

14

LAURA RIIHELÄ

5 Pääkirjoitus

6 Lukijalta

7 Martta suosittelee

8 Peli ei pelottele vaan herättelee

14 Pääsiäislöytöjä vuosien varrelta

24 Perinteitä ja muutosvoimia –Marttojen lehti 120 vuotta

30 Pitkiä, pätkiä, palleroita –varhaisia porkkanoita

32 Materiaalia rannan ruovikosta

37 Uutta pottua juhannukseksi

38 Nyt ollaan vaan ja tuftaillaan

42 Haluatko kierrättää? Vaatteista on helppo aloittaa

44 Turvallinen arki: Mökille talven jälkeen

46 Porukalla paras

50 Yhdessä & yhdistyksessä

56 Monessa mukana

60 Elämänmeno

62 Marttaristikko

64 Netissä nyt

66 Viekas: Valitse hyvät kasvit kotipihaan

KANNEN KUVA KERTTU MALINEN STAILAUS ANNA KARMILA

Helin punainen mekko kannessa Nanso, vihreä mekko s. 8 Nanso, liila paita s. 11 Gestuz.

Juhannus mielessä pistetään mukulat ämpäriin.

Tuftaamalla tulee pörröistä pintaa.

4 Marttakartta

ANTTISALOVAARA

TALVI ON TAKANA

Etsi kevään merkkejä lähiluonnosta ja osallistu Luontoliiton Kevätseurantaan. Nyt katse suunnataan erityisesti pölyttäjiin ja niille tärkeisiin kasveihin – ensimmäiset kukkivat kasvit ovat olennaisia pölyttäjien selviytymiselle. Teemalajeja ovat ampiainen, kimalainen, nokkosperhonen, mustikka, voikukka ja paju. Lisäksi tarkkailussa on 38 tuttua vakiolajia. kevatseuranta.fi

Instagram @kevatseuranta Facebook @kevatseuranta #kevätseuranta

JÄRJESTYSMIES

Huolla talviurheiluvälineet, kun lumi- ja jääkausi loppuu. Laita sukset, luistimet, lumikengät ja muut vehkeet siististi säilöön odottamaan viilenevää.

LEMPIRUOKA IKUISESTI IHOLLA

Hotelli- ja ravintolamuseossa Helsingissä on esillä valokuvanäyttely ruokaan liittyvistä tatuoinneista. Valokuvaaja Meeri

Koutaniemi otti kuvat ja Helsingin yliopiston etnografian opiskelijat kirjasivat ylös tatskoja taustoittavat tarinat. Näyttely on esillä 7.1.2024 saakka.

hotellijaravintolamuseo.fi

Heilläkin juhlavuosi

HK Sininen Lenkki® 60 vuotta

Hyvää Suomesta -merkki 30 vuotta

Teen ystävät ry 20 vuotta

Lasten hiihtokilpailujen yhteydessä Säviän Martat haastoivat ladulle myös äidit ja mummot. Martoilla on perinteenä keittää mykykeitto hiihtokansalle.

Tammijärven ja Luhangan Martat valmistivat talkoilla 200 juoksuhautakynttilää. Apua Ukrainaan -yhdistys toimitti kynttilät perille Ukrainaan.

AJAN KUVA

AJAN KUVA

MARTAT 2/2023

121. vuosikerta. Lehdestä ilmestyy 6 numeroa vuonna 2023.

Toimitus | Pursimiehenkatu 26 C, 00150 Helsinki, lehti@martat.fi, www.martat.fi

Julkaisija | Marttaliitto ry p. 050 511 8002

Päätoimittaja | pääsihteeri

Marianne Heikkilä p. 050 375 1195

Toimituspäällikkö | Helena

Kokkonen p. 050 374 3192

Ulkoasu | Teresa Moorhouse

Ilmoitusmyynti | Media-Q Ky, Tuija Saarimäki tuija.saarimaki@ media-q.fi, p. 040 523 8813

Levikki 35 882 (LT 2021)

Tilaukset: jarjestosihteeri@martat.fi, p. 050 511 8099. Lehti kuuluu jäsenmaksuun. Muille kuin jäsenille kestotilaus kotimaahan, Pohjoismaihin ja Baltian maihin 45 €, muihin maihin 55 €. Määräaikaistilaus kotimaahan 6 numeroa 50 €.

Marttayhdistyksen lahjatilaus yhteisölle (kesto) 40 €.

Asiakasrekisterin osoitteita voidaan käyttää suoramarkkinoinnissa.

Aikakausmedia ry:n jäsen

Painopaikka

PEFC/02-31-151

Kestävän metsätalouden edistämiseksi. Lisätietoja www.pefc.org

PÄÄKIRJOITUS 27.3.2023

Vaikuttaminen on marttaliikkeen ytimessä

JÄRJESTÖMME PERUSTAJAN , Lucina Hagmanin, syntymästä on kulunut 170 vuotta. Jos hän eläisi tässä ajassa, hän äänestäisi eduskuntavaaleissa. Hän saattaisi jopa olla ehdolla; toimihan hän itsekin kansanedustajana. Hagman nostaisi varmasti esille tyttöjen ja naisten aseman, ja sen, että heidän näkökulmansa ovat keskeisiä, kun puhutaan ihmisoikeus-, kehitys-, turvallisuus- ja ilmastopolitiikasta.

VAIKUTTAMINEN ON AIVAN marttaliikkeen ytimessä, ollut syntyhetkistä alkaen. Nyt kevään eduskuntavaalien alla olemme määritelleet kolme tavoitetta, joita pidämme esillä keskustelussa:

1. Järjestöjen toimintaedellytysten turvaaminen.

2. Tasa-arvo ja naisten oikeudet osaksi ilmastotoimia ja kehitystä.

3.. Luontokadon ja ilmastonmuutoksen torjuminen. Haluamme varmistaa yhteisillä pelisäännöillä, että ekologisesti kestävät valinnat ovat kotitalouksille helpoimpia ja edullisimpia. Valtion on turvattava reilu siirtymä kohti ilmaston ja ympäristön kannalta kestävää tuotantoa ja kulutusta. Huoltovarmuutta vahvistetaan kotimaisella ruoan tuotannolla ja elävällä maaseudulla. On toimittava ympäristökriisien torjumiseksi ja myös varauduttava poikkeuksellisten sääolojen varalle. On pidettävät huolta heikoimmassa asemassa olevista ihmisistä.

KOLME VIIME VUOTTA ovat olleet poikkeukselliset: korona, Venäjän hyökkäyssota, energiakriisi, inflaatio, korkojen nousu... Kokemukset opettavat, että on viisasta varautua; tehdä kestävyyttä edistäviä toimenpiteitä määrätietoisesti, jo ennen kuin olosuhteet pakottavat ratkaisuihin.

JÄRJESTÖJEN PALVELUT ja toiminta olivat merkittävässä roolissa pandemiasta selviämisessä. Järjestöjä tarvitaan, kun varaudutaan tulevaan. Jos kansalaisyhteiskunnan elinvoimaisuus hävitetään, sitä ei saada takaisin. Suomi on pidettävä järjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan toimintakenttänä, jolla on paljon annettavaa hyvinvointialueilla, kunnissa, alueellisesti ja valtakunnallisesti, poikkeusoloissa ja jälleenrakentamisessa.

Hyvää, vaikuttavaa vaalikevättä!

MARTAT on kotitalousneuvontajärjestö, joka edistää kotien ja perheiden hyvinvointia ja kotitalouden arvostusta. www.martat.fi

Marianne Heikkilä

Marttaliiton

pääsihteeri//marianne.heikkila@martat.fi

4041-0619 Painotuote

Koko lehti oli luettava heti läpi!

» Hyvä, käytännönläheinen, kotoinen lehti. Kiitos!

» Onnittelut kiinnostaa, samoin uudet ja vanhat niksit ja ohjeet.

» Kiitos lapasohjeesta!

» Lehti on hyvä. Siinä on jokaiselle jotakin kiinnostavaa ja hyödyllistä. Erityisesti pidän erilaisista ohjeista, joita nytkin oli kivasti mukana.

» Olen ollut jo pitkään pettynyt lehteen, mutta juurikin tämä lehti oli sisällöltään sitä mitä toivon. On paljon käytännön vinkkejä; Ruokahävikin hyödyntäminen, Taimikasvatus, Emäntä-lehden historiikki, käsityö. Eli kiitos juuri tällaisesta sisällöstä.

» Uusi lehti miltei itketti – entinen topakka lehti oli vaihtunut löysään ja jo selailun jälkeen kulahtaneeseen asuun. Ei innosta.

» Lehti on laadukas, olen jollekin martoista eroavalle sanonut, että eikö jo lehden vuoksi kannattaisi olla jäsen.

» Eniten minua harmittaa se, että lehden hinta on liitetty jäsenmaksuun. Sehän on pakko-ostoa, mitä yritän kaikin tavoin välttää. Olisin aina tilannut lehden mielelläni vapaaehtoisesti, en pakolla. Nyt olen siirtynyt seniorimartaksi tästä syystä, vaikka pidänkin lehdestä.

» Ihan kiva on tätä lehteä lukea ja sen verran vanha taidan olla, että tykkään juuri ihan tällaisesta perinteisestä lehdestä.

» Tunnustan, olen suht’ uusi ”uusioMartta”, enkä ole aina aktiivisesti seurannut Martatlehteä tai somea. Mutta viimeaikoina olen aktivoitunut, muistellut erilaisia ohjeita ja päivittänyt osaamistani Marttojen nettisivuilta ja Martatlehdestä. Marttailu on trendikästä ja arkipäiväiset arjentaidot, niitä kaivataan mielestäni nyt enemmän kuin koskaan tässä nopeasti muuttuvassa maailmassa.

» Sivun 36 juttu oli mielestäni turha, kun joka paikka on täynnä kintaiden ja neuleiden malleja, vaikka se malli olikin kaunis.

» Ihana juttu Anita Kalliokoskesta ja entisöinnistä. Entisöinti herättää uudelleen henkiin vanhat arvokkaat ja upeat huonekalut. Ne kertovat menneistä ajoista ja ihmisistä, ovat ajattomia. Eivät tusinatavaraa.

» Tämän hetken maailman tilanteessa on hyvä muistaa oman maan historia ja naisen asema yhteiskunnassa.

» Olipa mielenkiintoinen historiikki Emäntä lehden alkutaipaleelta, odotan mielenkiinnolla 2-osaa.

» Eilen käsittelimme omassa marttakokouksessamme (Anjalankosken Koski-Martat) uusinta lehteä, tuo mistä Martat lehti on aikoinaan saanut alkunsa olikin kaikkien mielestä tosi mielenkiintoinen

» Mielenkiintoisin juttu oli sivulla 44-47. On totta, että digitalisaatio etenee kokoajan, työelämässä ja kotiarjessa tarvitaan digiosaamista ihan eritavalla kuin muutama vuosi sitten. Hienoa, että Martat on mukana hankkeessa jonka tavoite on saada digiosaamista sellaisille ihmisille jotka muutoin olisivat ”väliinputoajia”.

Mar a suosi el

VEDEN KIINTEÄ OLOMUOTO

Jäätynyt ulappa avaa luonnossa kulkijalle uuden ulottuvuuden: vesien suurilla kansilla on tilaa ja avaruutta. Tähän saakka olemme ottaneet luonnonjäiden hyödyt ja huvit itsestäänselvyytenä. Entä jos jonain päivänä ei enää ole jäätä?

Annika Suvivuo: Matka jään reunalle. Otava

HYVÄÄ HELPOSTI

Uunipyttipannu, savutofuseljanka, fenkolivuoka ja maapähkinänuudelit... vegereseptit ovat selkeitä ja simppeleitä. Ruoat valmistuvat yhdessä astiassa – pannussa, kattilassa, vuoassa tai uunipellillä – joten tiskin määrä pysyy minimissä. Vegaanisten raaka-aineiden luettelo helpottaa hankintoja.

Elina Innanen: Yhden astian vegaaniruoat. Kosmos

ILO IRTI KODINKONEESTA

Tuliko joululahjaksi airfryer? Alkavatko kokkausideat loppua? Tämä kirja puhaltaa uutta puhtia kokeiluihin. Kiertoilmakypsentimellä voi valmistaa vaikka kokonaisen aterian. Kasvikset, kala, liha ja välipalat valmistuvat nopeasti, ja leivontaakin kannattaa kokeilla.

Sari Spåra, Ozzy Spåra: Airfryer – maukkaampaa ja terveellisempää. Readme.fi

OI MAAMME

Ympäristöministeriö on nimennyt 27 merkittävää maisemakokonaisuutta Suomen kansallismaisemiksi. Näkymät Kolilta Köyliönjärvelle ja Pallastuntureilta Punkaharjulle kuuluvat identiteettimme ja puhuttelevat sukupolvesta toiseen. Kirjan ääressä matkamieli herää. Kesälomalla kolutaan kotimaata!

Jouko Vahtola, Lauri Lajunen: Suomen kansallismaisemat Utsjoen laaksosta merelliseen Helsinkiin. Väyläkirjat

NYT MEITÄ RAVISTELLAAN

Kauniita ajatuksia luonnon pelastamisesta riittää, mutta sanat eivät muutu teoiksi. Meillä on ulottuvillamme kaikki mahdollinen fakta ekokatastrofista, mutta silti varaamme etelänmatkoja ja käännämme avainta virtalukossa. Biologi tarttuu tekopyhiin lupauksiimme ja ravistaa niitä railakkaasti.

Maria Katajavuori: Valas lasimaljassa. Miten vangitsemme itsemme ympäristötuhon ansaan. Atena

VAARALLISTA VAUHTIA

Kännykkä on kasvanut kiinni käteen, ja sillä on seurauksensa. Informaatiotulva vie ongelmanratkaisukyvyn, vauhti tuhoaa tarkkaavaisuuden ja multitaskaaminen näivettää luovuuden. Ruutuajan rajoittaminen ei yksin riitä. Tarvitaan muutoksia koko yhteiskunnassa, jos haluamme keskittymiskyvyn takaisin.

Johann Hari: Kadonnut keskittymiskyky. Bazar Kustannus

PELI EI PELOTTELE VAAN HERÄTTELEE

Mystery Box eteni ideasta valmiiksi tuotteeksi reilussa parissa vuodessa. Heli Hjälm antaa kiitosta opiskelijoille, jotka osallistuivat idean työstämiseen.

MAIJA REPO // KUVAT KERTTU MALINEN

Selviytymispeli Mystery Box kehitettiin erityisesti

Tarvitaan vain pimennettävä huone ja vähän pöytätilaa. PohjoisKarjalan Marttojen kehittämän Mystery Box -selviytymispelin voi toteuttaa melkein missä tahansa. Osallistujat ratkovat ryhmänä erilaisia ongelmanratkaisutehtäviä ja tutustuvat samalla varautumisen teemoihin: Mitä tapahtuu sähkö- tai vesikatkon aikana? Miten häiriötilanne vaikuttaa omassa kodissa ja laajemmin yhteiskunnassa? Millaisia taitoja tarvitaan selviytymiseen?

Idea pelistä syntyi vuoden 2020 alussa, kun Pohjois-Karjalan Marttojen toiminnanjohtaja Heli Hjälm ja kotitalousasiantuntija Tiia Koppanen miettivät, miten ja kenelle erityisesti tulisi opettaa varautumistaitoja. He kokivat, että nuoret olivat jääneet marttatoiminnassa vähemmälle huomiolle ja halusivat kehittää jotakin erityisesti tälle kohderyhmälle.

– Mietimme, mikä olisi hyvä tapa viedä tietoa varautumisesta nuorille ja saimme idean pelistä, Heli Hjälm kertoo.

Hän on aiemmin toiminut pitkään luokanopettajana Joensuussa.

– Tämä vaikuttaa varmasti siihen, mitä pidän tärkeänä. Minä olen lähtenyt koulusta, mutta koulu ei minusta. Nuoret tulevat ajattelussa luontevasti mukaan.

– Ajattelen, että Marttojen kohderyhmä ovat olleet enemmän aikuiset ja ikäihmiset. Nuorille ja lapsille on ollut vähemmän toimintaa, paitsi Ässäkokki-kurssit, Hjälm miettii.

ISO KIITOS OPISKELIJOILLE Peli-idea sai kannustusta, mutta Hjälmillä ja Koppasella oli kädet täynnä muita töitä, eikä aikaa tuntunut riittävän pelin kehittämiseen. Asiat lähtivät kunnolla liikkeelle, kun muutama kasvatusalan opiskelija kysyi harjoittelupaikkaa marttapiiristä. He saivat tehtäväkseen kehittää peliä. Iso kunnia alkukehittelystä kuuluukin kolmelle opiskelijalle, Anni Väätämöiselle, Janessa Varikselle ja Henna Tuomaiselle. Peli hioutui lopulliseen muotoon, tuotteeksi, syksyn 2022 aikana.

– Harjoittelijoiden kanssa aloimme miettiä, minkälaisia teemoja pelin pitäisi sisältää ja mitä asioita haluamme pelillä opettaa, kertoo Tiia Koppanen, joka vastasi harjoittelijoiden ohjauksesta.

Harjoittelijat tekivät paljon ajatustyötä siinä, millaisten tehtävien kautta asioita käsiteltäisiin. Kehittäminen ei tapahtunut hetkessä. Tarvittiin esimerkiksi lukuisia testikierroksia, joissa pelin toimivuutta kokeiltiin.

– Kun on useammat aivot miettimässä ja ideoita jakaa jonkun kanssa, syntyy useimmiten paras lopputulos. Tällainen työ vaatii, että sitä työstetään ja pureskellaan pitkään, Koppanen toteaa.

TURVALLINEN TAPAHTUMA Hjälmin ja Koppasen ajatus viedä tietoa varautumisesta erityisesti nuorille saa vahvistusta tutkimuksesta. Nuoret korostuvat niiden joukossa, jotka ajattelevat, että varautuminen ei kosketa heitä.

– Nuoret ovat kyllä tietoisia siitä, mitä

maailmassa tapahtuu, Heli Hjälm toteaa.

Toisaalta monet ovat tottuneita elämään sähkön tuottamien palvelujen keskellä, eivätkä etenkään kaupungissa asuvat ole kokeneet sähkökatkoja. Asia voi tuntua kaukaiselta, eikä moni ole tullut miettineeksi, mihin kaikkeen sähkö vaikuttaa.

– Monella nuorella saattaa olla ajatus, että sähkökatko, mitä se haittaa, voin mennä kauppaan, sieltähän saa kaikkea, Hjälm toteaa.

Tiia Koppanen kertoo, että pelaamisen jälkeen on ollut mielenkiintoista pohtia ryhmien kanssa, mikä kaikki toimii sähköllä.

– Monet eivät ole tulleet ajatelleeksi, että kaupat menevät kiinni tai pankkikortit eivät toimi, tai että on paljon julkista liikennettä, joka toimii vain sähköllä.

Etenkin maakunnissa asuvilla on kokemuksia sähkökatkoista, ja näitä kokemuksia monet ovat halunneet jakaa pelin jälkeen. Hjälm ja Koppanen korostavat, että pelin tarkoitus ei ole missään nimessä pelotella, vaan päinvastoin voimaannuttaa.

– Peli on ikään kuin demo. Se antaa taitoja ja tietoja, joita voi käyttää tarvittaessa. Tarkoitus on tulla tietoisemmaksi, Koppanen kuvailee.

Pelin pedagogiikan kannalta on oleellista, että ohjaaja on mukana koko pelin ajan. Ohjaaja tuo turvaa ja auttaa tarvittaessa pelissä eteenpäin. Tärkein osuus on loppukeskustelu.

nuoria ajatellen. Nyt pelistä ovat innostuneet kaikenikäiset. Ryhmässä ratkaistaan, miten toimitaan, jos sähköt ovat poikki tai veden tulo katkeaa.

1) Marttapiirien työntekijät testasivat peliä koulutuspäivillään.

2) Ryhmän on selvitettävä erilaisia tehtäviä saadakseen johtolankoja.

3) Peliin kuuluu kotivaraan liittyvä tunnistustehtävä.

4) Ongelman selvittämiseen on tunti aikaa.

5) Pelin ohjaaja tuo mukanaan kaiken tarvittavan rekvisiitan.

6) Nyt tarvitaan ryhmähenkeä ja yhteistyökykyä.

7) Sähkökatkopeli pelataan taskulampun valossa.

Peli toimii johdatteluna aiheeseen hyvin, sen kautta asiat jäävät mieleen, Koppanen toteaa.

– Pelin jälkeen pääsee kyselemään ja jakamaan ajatuksia. Haluamme luoda turvallisen tilan pohtia asioita.

JOKAINEN PÄÄSEE LOISTAMAAN Varautumiseen liittyvien sisältöjen lisäksi selviytymispeli opettaa ryhmässä toimimisen taitoja.

– Idea on, että toimitaan yhdessä, puhutaan ääneen ja etsitään ratkaisuja yhdessä. Ratkaisuja ei välttämättä löydy heti, ja joskus turhaudutaan, mikä on hyvä kokemus sekin. Ohjaaja antaa tiukan paikan tullen vinkkejä, miten päästä eteenpäin, Hjälm kertoo.

Tiia Koppanen on kouluttanut marttapiirien kotitalousasiantuntijoita pelin ohjaajiksi. Pelin tilaaja saa paikan päälle ohjaajan ja kaiken tarvittavan rekvisiitan.

Vaikka peliä suunniteltiin erityisesti nuorille, siitä ovat innostuneet yhtä lailla aikuiset. Testipelejä on järjestetty noin 50 kertaa, ja nyt peli on tilattavissa marttapiireistä ympäri Suomen. Palaute on ollut todella hyvää, peliä on pidetty innostavana ja sopivan haastavana.

– Tehtävät ovat niin erityyppisiä, että eri henkilöt pääsevät loistamaan eri kohdissa. Joku on pelaajana sellainen, että hän on mieluummin taustalla, mutta saattaakin tarkkailla juuri oikeita asioita ja löytää sitten oikean vastauksen, Koppanen kuvailee.

Pelaajia voi olla mukana kahdesta kymmeneen ja peli kestää noin tunnin. Sen jälkeen keskustellaan yhdessä. Tiia Koppanen on yhdistänyt joskus pelihetkeen ruoanlaittoa.

– Ensin on tehty tuorepuuro, jonka valmistuu ilman sähköä. Pelin jälkeen on sitten herkuteltu yhdessä.

SUJUVA JA SUUNNITELMALLINEN ARKI

Mitä varautuminen oikeastaan tarkoittaa? ”Pahan päivän varalle” -ajatus on kulkenut mukana ihmiskunnan historiassa varmasti pitkään.

ihmisen kotivara,

– Varautuminen liittyy yleisesti marttojen elämäntapaan ja arvoihin. Marttailutaidot kaikkinensa ovat varautumista: on opittu elämään kestävästi, säilömään, viljelemään ja varautumaan huonoihin aikoihin, Heli Hjälm toteaa.

– Tänä päivänä varautuminen on saanut hieman erilaisen merkityksen koronavuosien ja nyt maailmanpoliittisen tilanteen takia.

Varautuminen kiinnostaa monia. Esimerkiksi Marttojen kotivaranäyttelyt ovat tuoneet yleisöä paikalle. Tiia Koppanen muistuttaa, ettei varautuminen tarkoita välttämättä mitään katastrofaalista, vaan ylipäätään asioita, jotka tekevät arjen sujuvammaksi.

– Jos tulet kipeäksi, voit jäädä kotiin ja pärjäät siellä hyvin kolme päivää. Tai jos tulet nälkäisenä kotiin, on helpom-

– Mikä on sellaisen

jolla jääkaappi on muutenkin tyhjä? On tärkeää pitää huolta heistä, joilla asiat eivät ole hyvin, sanoo Heli Hjälm.

paa, kun siellä on aina valmiina jotakin. Kotivara ei tarkoita erillistä laatikkoa, joka on varastossa, vaan se on ikään kuin kaapin perustäyttöaste. Tavarat vaihtuvat ja kiertävät, mutta samalla pidetään huolta, että tarvikkeita on aina saatavilla.

– Varautuminen on sitä, että on vähän suunnitelmallinen omassa arjessaan, Koppanen toteaa.

PIDETÄÄN HUOLTA Pohjois-Karjalassa lapsille ja nuorille suunnattua toimintaa on saatu järjestettyä muutaman eri hankkeen myötä. Kotona-hanke oli suunnattu lapsiperheille, ja viime syksynä käynnistynyt Arkieväs-hanke tuo arjenhallintataitoja nuorille yhteistyössä oppilaitosten kanssa.

Heli Hjälm on toiminut Pohjois-Karjalan Marttojen toiminnanjohtajana vuodesta 2019. Hän arvostaa työn monipuolisuutta, mutta erityisesti rahoitukseen liittyvä epävarmuus tekee työstä toisinaan haastavaa.

– Työtä tehdään nykyisin pitkälti hankerahoituksilla. Usein joudutaan siis miettimään, mistä rahoitus löytyy ja miten se onnistutaan saamaan, Hjälm kuvailee.

Myös Mystery Boxin toteuttamista auttoi pieni Joensuun kaupungin kehittämishankerahoitus.

Toiminnanjohtajan työkenttä on laaja. Siihen kuuluu talousjohtamista, hallintoa, henkilöstöjohtamista, vuorovai-

kutusta eri asiakasryhmien kanssa sekä yhteistyötä oman talon sisällä ja sen ulkopuolella. Hjälm kokee, että hänen aikaisempi työuransa opettajana sekä kokemus kuntapolitiikasta tukevat nykyistä työtä.

– Opettajathan ovat vähän sellaisia jokapaikanhöyliä: vaikka he eivät osaisi, niin heidän pitää tehdä, Hjälm toteaa.

– Kuntapolitiikassa toimimisesta on se hyöty, että tunnen paljon ihmisiä, verkostot ovat olemassa.

Hjälm kokee, että Martoilla on vahvasti paikka tässä ajassa. Hän pitää tärkeänä, että järjestössä koitetaan vastata niihin haasteisiin, joita yhteiskunnassa milläkin hetkellä on.

– On myös tärkeää, että pidetään huoli niistä, joilla kaikki asiat eivät ole hyvin, Hjälm toteaa.

– Ihmisten varautumista ohjaa myös se, mihin on varaa. Mitä on sellaisen ihmisen kotivara, jolla jääkappi on muutenkin tyhjä? Jos tulee poikkeustila, joka pitkittyy, niin väittäisin, että meillä on ihmisryhmä, jota pitää erityisesti muistaa ja ottaa huomioon.

Heli Hjälm ajattelee, että nykyisessä tilanteessa, jossa hinnat nousevat, Martoilla riittää vinkattavaa esimerkiksi taloudellisuuteen ja kestäviin valintoihin liittyen.

– Marttojen strategiaa lainaten: Hyvästä arjesta parempi maailma.

MYSTERY BOX

» Pohjois-Karjalan Marttojen kehittämä elämyksellinen selviytymispeli.

» Soveltuu yli 12-vuotiaille, esimerkiksi koululuokille ja nuorisoryhmille.

» Kerrallaan korkeintaan 10 pelaajaa.

» Syventää ymmärrystä varautumisesta ja edistää valmiuksia toimia poikkeustilanteissa.

» Perustuu pakohuonepedagogiikkaan.

» Osallistujien aktiivisuus, ongelmanratkaisukyky, ryhmähenki ja yhteistyö tärkeitä.

» Voidaan toteuttaa asiakkaan omissa tiloissa. Koulutettu ohjaaja rakentaa pelin esimerkiksi luokkaan. Osallistujilla on tunti aikaa ratkaista arvoitukset.

» Ohjaaja on mukana ja auttaa tarvittaessa. Lopuksi keskustellaan pelin teemoista.

» Pelaajat saavat todistuksen suorituksestaan.

» Saatavilla on pelit Mystery Box Sähkökatko ja Mystery Box Vesikatko (rajoitetusti). Tilaukset marttapiireistä. martat.fi/mysterybox.

Katso videot: martat.fi /martatlehti

Heli Hjälm on työskennellyt Pohjois-Karjalan Marttojen toiminnanjohtajana vuodesta 2019.

Selviydyttiin! Ja valotkin syttyivät. Tällä kertaa pelin ohjaajana toimi Tiia Koppanen, kuvassa oikealla.

Katso lähelle

Vaali ja istuta aikaisin kukkivia kasveja, jotka ovat elintärkeitä pölyttäjille keväällä.

Mettä ja siitepölyä tarjoavat krookus eli kevätsahrami, imikkä, kevättähti, leskenlehti ja sinivuokko. Kevään tärkein kukkapuu on raita.

OUTI TYNYS // KUVA RITVA TUOM I

Sitrusrahkatorttu mikrossa

Munat värjättiin keittämällä niitä sipulinkuorien, punajuuren, kurkuman ja pinkin sekä punaisen elintarvikevärin kanssa.

• Keitinvedessä oli 1–2 rkl etikkaa, mikä auttaa värin kiinnittymisessä.

• Keittämisen jälkeen munat olivat muutaman tunnin ajan kylmässä vedessä, jossa oli kutakin väriainetta. Tämä syventää väriä.

• Lisäksi joidenkin elintarvikeväreillä värjättyjen munien väriveteen lisättiin 1–2 rkl rypsiöljyä. Se tekee marmorikuvioita munan pintaan.

• Pienet, pilkulliset munat ovat viiriäisenmunia. Niitä ei värjätty.

Pääsiäislöytöjä VUOSIEN VARRELTA

Avasimme arkiston aarrearkun ja toimme päivän valoon pääsiäisreseptejä

menneiden vuosikymmenien lehdistä.

EMMI TUOVINEN , NIINA SILANDER JA ELLI PÖLHÖ // KUVAT LAURA RIIHELÄ

Marttojen mittava reseptiikka inspiroi aarteenetsintään: poimimme ruokaohjeita menneiltä vuosilta, kevään lehdistä ja pääsiäisnumeroista.

Päivitimme reseptejä sen verran, että ne vastaavat nykyisiä raaka-aineita ja kauppojen tarjontaa.

Emäntälehdessä ja Martat-lehdessä on pidetty yllä perinteitä mutta myös tartuttu kunkin aikakauden virtauksiin. Kiitos kuuluu kaikille heille, jotka ovat vuorollaan kehitelleet ohjeita arkeen ja juhlaan. Meillä on mistä ammentaa –pashasta banaanilampaaseen!

SITRUSRAHKATORTTU MIKROSSA

100 g margariinia

2,5 dl vehnäjauhoja

1,5 tl leivinjauhetta

1,5 tl vaniljasokeria

2 munaa

1,5 dl sokeria

1 dl maitoa  Kostutus: 0,5–1 dl vaaleaa

mehua tai vaniljalla maustettua maitoa

0,5 dl paahdettuja mantelilastuja

Pinnalle: 1 prk (200 g) appelsiinimarmeladia

Kuorrutus:

250 g maitorahkaa

1 dl vatkautuvaa kermaa tai vaniljakastiketta

puolen sitruunan mehu

4 rkl sokeria

1 tl vaniljasokeria

Koristeeksi: luomuappelsiininkuorta raastettuna ja mantelilastuja paahdettuna

1. Sulata margariini. Sekoita vehnäjauhot, leivinjauhe ja vaniljasokeri keskenään. Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi. Sekoita vaahtoon margariini, maito ja jauhoseos.

2. Valitse mikroaaltouuniin

soveltuva vuoka (halkaisija n. 25 cm). Kaada taikina vuokaan. Voit ripotella paahdettuja mantelilastuja pinnalle.

3. Kypsennä täydellä teholla (800 W) noin 9 minuuttia. (Jos teho on esim. 1 200 W, aika on n. 5 minuuttia.)

Käännä vuokaa kypsentämisen aikana pari kolme kertaa. Kokeile kakun kypsyyttä painamalla pintaa kädellä. Kun pinta on vielä vähän kostea mutta kakku ”joustaa”, se on kypsä. Jos torttu oli liian kauan mikrossa, kostuta jäähtynyttä leivonnaista mehulla tai vaniljasokerilla maustetulla maidolla.

4. Levitä pinnalle appelsiinimarmeladia. Vatkaa kerma vaahdoksi ja sekoita kaikki kuorrutuksen aineet keskenään. Levitä tortun päälle ja lisää koristeita maun mukaan.

Palmusunnuntai: Sitrusrahkatorttu mikrossa (Martat 2/2015)

Malkamaanantai: Fenkolia ja herkkusieniä (Emäntälehti 4/1993)

Tikkutiistai: Keväinen raastekeitto (3/1976)

Kellokeskiviikko: Lanttukardemummapata (3/1986)

Kiirastorstai: Perunavohvelit (3/1994)

Pitkäperjantai: Kananmunien värjääminen (4/1938)

Lankalauantai: Ohrahelmisalaatti (3/1990)

Ensimmäinen pääsiäispäivä: Banaanilammas (3/79)

Toinen pääsiäispäivä: Pasha (3/1949)

KEVÄINEN RAASTEKEITTO

1 sipuli puolikas purjo

1 porkkana

1 palsternakka puolikas selleri

1 valkosipulin kynsi

1 l lihalientä

0,5 dl tomaattisosetta

1 maustemitallinen valkopippuria

1 tl kuivattua kirveliä

Pinnalle: persiljaa

1. Pese ja kuori kasvikset. Hienonna sipulit, viipaloi purjo ja raasta juurekset.

2. Kuumenna lihaliemi ja lisää kasvikset kattilaan.

3. Lisää tomaattisose ja mausteet. Anna kiehua hiljalleen kannen alla n. 10 minuuttia.

4. Ripottele pinnalle persiljaa.

KANANMUNIEN VÄRJÄÄMINEN

Munia käytetään eniten pääsiäisen aikaan kokonaisina keitettynä, ja niitä värjätään etenkin sellaisissa perheissä, joissa on lapsia. Useissa perheissä on tapana värjätä ne pääsiäislauantaina tai sunnuntaiaamuna ja työhön ottavat osaa kaikki perheenjäsenet, lapset ensimmäisinä. Pitkin talvea säästetyt sipulin kuoret ja sellaiset kangastilkut ja paperit, joista lähtee väriä, etsitään ja haetaan vielä vihdanlehtiäkin. Että väri ei pääsisi munan huokosista sisään, kastetaan ne äkkiä kuumaan veteen. Munien ympärille kääritään edellä mainittuja väriaineita ja sidotaan kangaspalalla kiinni. Keittämisen jälkeen on jännittävää aukaista kääröjä, sillä munien väri on toinen toistaan vaihtelevampi. Kun ne vielä on pyyhkäisty kiiltäväksi rasvaisella kangastilkulla, pääsevät ne risukopassa, lasimaljassa tai muussa sopivassa astiassa keskelle pääsiäispöytää ihailtaviksi.

Nopeimmin saa munat värjätyksi, kun panee ne keittoastiaan paljaaltaan veden ja väriaineiden kanssa kiehumaan. Tällöin ei muniin tule määrättyjä kuvioita, mutta silti ne saattavat olla hyvin hauskannäköisiä kirjavuudessaan.

Kaikkein hauskinta on lapsista värittää pääsiäismunat maalaamalla. Silloin munat ensin keitetään, jäähdytetään ja kuivataan. Munien pinnalle piirretään vesiväreillä verrattain kuivalla pikku pensselillä pääsiäisaiheisia tai muita mieluisia kuvia. (Emäntälehti 4/1938)

Keväinen raastekeitto

PERUNAVOHVELIT

2–3 munaa

0,5 l maitoa

1 dl juustoraastetta

5–6 keskikokoista perunaa keitettyinä

2 dl vehnäjauhoja

1 tl suolaa

0,5 dl öljyä

1 dl hasselpähkinärouhetta

Tarjoiluun: puolukkaa, juustoraastetta

» Sekoita munien rakenne

rikki. Lisää joukkoon maito, juustoraaste, keitetyt perunat raasteena tai muussina, jauhot, suola, öljy ja pähkinärouhe. Paista taikinasta vohveliraudalla kauniin ruskeita vohveleita. Tarjoa puolukkasurvoksen kanssa.

Vinkki

Taikinan voi paistaa myös pannukakkuna uunissa.

FENKOLIA JA HERKKUSIENIÄ

1 rkl öljyä

2 valkosipulinkynttä

1 iso (noin 400 g) fenkoli *

1 iso tomaatti tai 3 rkl tomaattimurskaa

200 g herkkusieniä

0,5 dl kasvislientä

1 tl kuivattua basilikaa 0,5 tl suolaa 0,5 tl mustapippuria

1. Kuumenna valkosipulinkynsiä öljyssä, kunnes ne tummuvat ja heitä sitten kynnet pois.

2. Lisää öljyyn pitkittäin suikaloitu fenkoli, tomaatti tai tomaattimurska ja halkaistut tai viipaloidut herkkusienet.

3. Hauduta hetki, lisää sitten kuivattu basilika ja kasvisliemi (joko kuutiosta valmistettu tai vihannesten keitinlientä), ja hauduta hiljalleen noin 10 minuuttia, kunnes fenkoli

on kypsää. Mausta suolalla ja pippurilla.

4. Tarjoa liha- tai kalaruokien lisäkkeenä.

*Alkuperäisessä ohjeessa fenkolista käytettiin nimeä salaattivenkoli.

LANTTUKARDEMUMMAPATA

1 keskikokoinen lanttu (n. 700 g) karkeaksi raastettuna

1 dl rikottuja ohrasuurimoita

2 tl suolaa

2 tl kardemummaa

1 dl rusinoita

4 dl vettä

Pinnalle: 50 g margariinia

1. Laita kaikki ainekset pataan tai kannelliseen uunivuokaan ja sekoita.

2. Pane pinnalle muutama rasvanokare ja kypsennä lei-

vinuunin jälkilämmössä 3–4 tuntia.

3. Sekoita pataa kypsymisen aikana 2–3 kertaa.

Vinkki

Lanttupata onnistuu hyvin myös 150-asteisessa sähköuunissa. Kardemumma antaa padalle erityisen hyvän ja pikantin maun. Ruoka sopii kasvisaterian lämpimäksi ruoaksi ja hyvin myös lisäkkeeksi esim. voimakkaan makuiselle makkaralle.

Ohje: Eila Laine, RauhalanHallakorven My

Banaanilammas vasemmalla, lanttukardemummapata ylhäällä, fenkolit ja herkkusienet oikealla.

OHRAHELMISALAATTI (3–4 hengelle)

runsas 2 dl kokonaisia ohrasuurimoita

vettä

suolaa

3 dl omenamehua

1 dl omenaviinietikkaa tai

sitruunamehua

200 g kylmäsavustettua tai

graavia lohta

2 pientä maustekurkkua

1 iso omena

isohko sipuli

tilli (ruohosipulia)

Kastike:

0,5–1 dl öljyä

2 rkl viinietikkaa

1 maustemitallinen suolaa

1 maustemitallinen valkopippuria

1. Keitä ohrasuurimot pehmeiksi runsaassa suolalla maustetussa vedessä pakkauksen ohjeen mukaan.

2. Kaada vesi pois, huuhtaise suurimot, valuta ja marinoi niitä omenaviinietikalla terästetyssä omenamehussa pari kolme tuntia tai yön yli. Pidä marinointikulho viileässä.

3. Leikkaa lohi viipaleiksi ja sitten kapeiksi suikaleiksi.

4. Pilko kurkut ja omena noin puolen sentin kuutioiksi, silppua sipuli hienoksi. Valuta ohrahelmet marinadista. Sekoita kastike pienessä tölkissä ravistaen.

5. Yhdistä salaatin ainekset, silppua mukaan tilliä ja kesällä ruohosipulia. Kaada kastike salaatin päälle ja sekoita kevyesti.

BANAANILAMMAS

1 kg lampaan paistia

2 tl currya

1 tl suolaa

kiehuvaa vettä

1 tl kuivattua persiljaa

1 tl kuivattua timjamia

2 laakerinlehteä

4 banaania

1. Curry ja suola sekoitetaan ja seos ripotellaan lihapaloille, jotka ruskistetaan.

2. Vesi lisätään niin, että lihapalat peittyvät. Lihapalat saavat kypsyä kannen alla vähintään puoli tuntia.

3. Muut mausteet lisätään ja liha saa kiehua 15 minuuttia. Vettä lisätään tarvittaessa.

4. Banaanit viipaloidaan ja lisätään pataan. Kun ne ovat kiehuneet soseeksi, on ruoka valmis.

Ohrahelmisalaatti

PASHAN OHJE VUODELTA 1949

850 g paistettua piimää

4–5 munankeltuaista

1,5 lasia sokeria

0,5 lasia voisulaa

1 lasi hapanta kermaa (smetanaa)

Vaniljasokeria maun mukaan

Hillottuja appelsiinin kuoria (hien.)

Mantelia

Maito piimitetään, viilletään lohkoiksi ja paistetaan miedossa lämmössä niin, että hera erottuu. Valutettu, paistettu piimä jauhetaan lihamyllyssä 2–3 kertaa tai puristetaan jouhisiivilän läpi. Seosta vaivataan, muut aineet lisätään. Vaivaamista jatketaan niin kauan, että seos on hyvin kuohkea. Korkeaan, pohjattomaan muottiin pannaan kostutettu sidekangas ja muotti täytetään seoksella. Muotin päälle paino ja se otetaan valumaan johonkin astiaan. Seos saa valua niin kauan, että pasha on hyvin kuiva ja kova. Pasha kaadetaan valmiina muotista ja koristellaan esim. hillotuilla appelsiinin kuorilla ja kirjavilla makeisilla.  Oikean muotin puutteessa voi pashan valmistaa uudessa kukkaruukussa. Ruukkua pidetään liossa (umpivedessä) noin vuorokausi ennen käyttöä. Sideharso ei tällöin ole välttämätön ruukun sisään.

KAUNIS KATTAUS JA KARJALAN

MUISTOT – pääsiäisruokaa Marttojen lehdissä

Pääsiäiseen

liittyviä juttuja alkoi Emäntälehdessä näkyä vuodesta 1914 alkaen. Ensimmäiset tekstit käsittelivät Marttojen pääsiäismyyjäisiä Helsingissä. Kerrottiin, kuinka myynnissä oli ”runsas valikoima hauskoja kotiteollisuuden tuotteita ja hyviä ruokatavaroita”. Vuonna 1921 yleisöä houkuteltiin paikalle kertomalla, että ”mämmiä ja limppuja, pullia, piparkakkuja, munia ja muuta sellaista aijotaan tarjota”.

Varsinaisia pääsiäisen ruokareseptejä lehdessä julkaistiin ensi kertaa vuonna 1927: täytettyjä munia pinaattimuhennoksessa sekä munajuustoa. Vuonna 1929 Emäntälehden ohjeilla leivottiin mausteleipää, pääsiäiskakku ja mummin piparkakkuja, vuonna 1931 pääsiäisvehnänen. Vuonna 1938 tehtiin murekemunia ja munahyytelöä.

Mainos sotavuoden 1944 lehdessä kauppasi mämmijauhetta, ”kun imellysmaltaita on vaikea saada”.

Pääsiäisjutuissa 1920- ja -30-luvuilla keskityttiin kodin koristeluun. Pöydän kattaminen kauniisti oli tärkeää, mutta myös kodin siivouksesta muistutettiin. Ommeltiin pääsiäisliinoja ja askarreltiin tipuja ja noitia. Vuonna 1933 neuvottiin tekemään mämmiropeen ympärille koristeellinen paperiröyhelö. Vuonna 1942 pöytäkoristeet tehtiin kreppipaperista, lastuvillasta ja pajunoksista, vuonna 1947 käytettiin rairuohoa, munankuorikukkia, sammalta, varpuja ja olkia. Vuonna 1952 esiteltiin valokuvin kolme erilaista mallikattausta: lasten oma pääsiäispöytä, pääsiäislounas ja pääsiäisillallinen.

Sodanjälkeisissä Emäntälehdissä muisteltiin menetettyä Karjalaa ja pidettiin karjalaisia perinteitä elossa, myös ruokajutuissa. Vuoden 1949 jutussa Raja-karjalaisia pääsiäisherkkuja esiteltiin koppustudenia, kulitsaa, ryynirokkaa, pashaa. Vuonna 1957 kerrottiin, miten Karjalassa pääsiäisaamuna litsattiin munia eli lyötiin keitettyjä kanamunia yhteen. Vuoden 1980 ruokajuttu otsikoitiin Pääsiäinen karjalaiskodissa.

Elintarvikkeiden säännöstely loppui vuonna 1954, ja elintason koheneminen alkoi näkyä ruokaohjeissakin. Vuonna 1957 tehtiin pääsiäiseksi junttapullaa, juustokeittoa, munavoita, linnanrouvan pataa ja lakkaleivoksia, vuonna 1959 maksapiirasta ja lampaanpaistia. Vuonna 1966 valmistettiin suklaapashaa, keitettyä pashaa, erittäin hyvää pashaa ja hyvää vanhanajan pashaa. Vuonna 1964 pääsiäisaterian jälkiruokana tarjottiin hobbelibobelia; valkuaisvaahtoa, sokeria ja mehua. Vuonna 1965 muistutettiin, että tukeva aamiainen on tärkeä pyhinäkin.

1980- ja -90-luvut olivat Emäntälehdessä pääsiäisruokajuttujen kulta-aikaa. Lehti ilmestyi joka kuukausi, joten pääsiäinen osui aiheena aina sopivasti maalis- tai huhtikuun numeroon. Tehtiin pääsiäisaiheisia kansikuvia ja näyttäviä ruokajuttuja. Valmistettiin lammasta ja vasikkaa, paistia ja lihahyytelöä (eli studenia), piiraita ja pashaa. Samalla kehotettiin käyttämään säilötyt ja kuivatut sienet loppuun, sillä kohta alkaisi uusi satokausi. Kuivatuista tateista kokattiin paastonajan tattipaistia eli griba schargoita.

Noista päivistä lehden ilmestymistiheys on vähentynyt, mutta pääsiäinen on näkynyt ruokajutuissa aina, kun lehti on ilmestynyt sopivasti pyhien alla. Ajatus kauniista kattauksesta kulkee edelleen mukana. Näin sanailtiin ruokajutussa vuonna 2017: ”Juhlava tunnelma luodaan pitkälti kattauksella, kukilla, liinoilla, kynttilöillä – mutta ei kaunis esillepano ole kielletty arkenakaan!”. HK

”Pääsiäinen sattuu aina sellaiseen vuodenaikaan, jolloin tuoreilla vihanneksilla ei juuri voi herkutella eivätkä juureksetkaan ole enää parhaimmillaan. Siitä huolimatta pitäisi saada monipuolista vatsantäytettä ja silmälle kaunista väri-iloa!”

Vinkki

PASHA

100 g voita

1 dl sokeria

500 g maitorahkaa

2 dl kuohu- tai vispikermaa

1 kananmuna

puolen sitruunan mehu

2 tl vaniljasokeria

0,5 dl mantelirouhetta (0,5 dl rusinoita tai korintteja)

Koristeluun: raastettua sitruunankuorta, paahdettuja mantelilastuja

1. Vatkaa pehmeä voi ja sokeri vaahdoksi.

2. Lisää voi-sokerivaahdon joukkoon rahka, vaahdoksi vatkattu kerma, muna, sitruunamehu, vaniljasokeri, mantelirouhe ja halutessasi rusinat tai korintit.

3. Kaada massa valumaan ohuella kankaalla vuorattuun pashamuottiin, siivilään tai kahvisuodattimeen. Aseta muotin alle astia, johon neste valuu.

4. Nosta pasha jääkaappiin tekeytymään.

5. Kumoa pasha seuraavana päivänä vadille ja koristele sitruunankuorella ja paahdetuilla mantelilastuilla.

Annoksesta tulee yksi iso tai kaksi pienempää pashaa.

UpeaMarttojenerikoistarjous jäsenille

Koe kevät ja maalaisromantiikan lumo

Puutarha tai parveke. Maalaistalo tai kesämökki. Uudistuneen Maallalehden vaalimaa luonnonläheistä elämäntapaa voi toteuttaa missä vain. Kekseliäät sisustusideat, ekologiset ratkaisut ja ihmisten kertomukset tarjoavat elämyksiä kaikille aisteille.

Valitse itsellesi kevätlahja!

Marine-raitakassi & pussukka on mainio setti moneen menoon. Molemmat ovat kestävää canvasta, ja niiden sisäpuolet on laminoitu kosteutta pitäväksi.

KASSI: Leveys noin 40 cm, korkeus 45 cm, pohjan leveys 10 cm • Kantohihnat aitoa nahkaa, pituus 70 cm • Nepparisuljenta

PUSSUKKA: Koko 15,5 x 6,5 x 19,5 cm • Vetoketjusuljenta

Tai

Luhdan vaaleanharmaa Lemmikkitorkkupeitto on kaunis sisustuselementti ja siihen on ihana kääriytyä kotisohvalla tai pihatuolissa.

• Koko 125 x 150 cm + hapsut • 100 % luomupuuvillaa, ÖKO-Tex-sertifikaatti

UUDISTUNUT

Tilaajalahjoja on rajoitettu määrä.

5 nroa vain + UPEA LAHJA norm. 76,80 €

Pidätämme oikeuden toimittaa tuotteen tilalle toisen vastaavan tuotteen, mikäli kysyntä ylittää varaamiemme tilaajalahjojen määrän. Lahjat toimitetaan postitse noin 3 viikon kuluessa siitä, kun tilausmaksu on kokonaan maksettu. Noutamatta jääneitä tilaajalahjoja emme lähetä uudelleen.

Arvo yht. 52,00 €

Tai

Vertailuhinta on tilausjakson normaali tilaushinta. Tarjous koskee vain uusia tilauksia, ulkomaan tilauksiin lisätään postimaksu. Tilaajalla on oikeus peruuttaa tilaus 14 vuorokauden kuluessa. Jatkuva tilaus jatkuu automaattisesti kiinteän tarjousjakson jälkeen kulloinkin voimassaolevaan tilaushintaan. Seuraavan tilausjakson hinta on voimassa olevan hinnaston mukainen hinta vastaavalla tilauspituudella kuin ensimmäinen tarjousjakso. Tilaus voi päättyä aikaisintaan ensimmäisen kiinteän tarjousjakson lopussa. Voimassa olevan jatkuvan tilauksen voi kiinteän tarjousjakson jälkeen irtisanoa 30 päivän irtisanomisajalla. Tilaukseen liittyy maksuvelvollisuus, ellei sitä ole erillisesti määritelty näytetilaukseksi. Paperilaskuista veloitamme 2,90 € maksun. Saat lisätietoja maksuttomista vaihtoehdoista otavamedia.fi/asiakaspalvelu.

Kyllä kiitos!

Arvo 29,90 €

aallaatkoksi,

Voit valita lahjaksi yhden Maallalehden numeron tilauksen jatkoksi, jolloin saat 6 lehteä kotiisi.

Tilaan 5 Maalla-lehden numeroa vain 36 € (norm. 76,80 €) ja saan valitsemani lahjan.

Valitsen lahjaksi (merkitse rastilla): Kassin & pussukan Torkkupeiton Yhden Maalla-lehden numeron

tarjonnan vastaanottamasi tarjontaviestin kieltolinkistä tai kirjautumalla omiin tietoihin otavamedia.fi. Katso tietosuojainformaatio Otavamedia.fi/tietosuoja.

tifikaatti

PERINTEITÄ JA MUUTOSVOIMIA – MARTTOJEN LEHTI 120 VUOTTA

Marttojen kannattama kotikeskeinen elämäntapa joutui voimakkaasti haastetuksi 1960-luvulta eteenpäin. Tulevina vuosikymmeninä järjestön lehdissä otettiin kantaa naisten työssäkäyntiin, päivähoitoon ja perheen merkitykseen, sanouduttiin irti puoluepolitiikasta ja pohdittiin järjestön identiteettiä.

Vähitellen käännettiin katseet kotimaata laajemmalle. Suvaitsevaisuus erilaisia elämäntapoja ja perhemalleja kohtaan sai tilaa samaan tahtiin kuin muuallakin yhteiskunnassa.

VILLE JALOVAARA // KUVAT MARTTALIITON KUVA-ARKISTO

Suomalaisen yhteiskunnan nopea ideologinen murros 1960-luvulla haastoi marttajärjestöt yhdessä muiden perinteisiä arvoja kannattaneiden järjestöjen kanssa, jotka oli perustettu 1800-luvun lopulla. Marttojen lehdissä otettiin 1960-luvun muutoksiin ja ajan myllerryksiin avoimen vastarinnan sijaan ikään kuin etäämpää tarkasteleva ja analysoiva asenne.

Marttaliiton puheenjohtaja Irja Viding iloitsi vielä vuoden 1963 lopussa isänmaallisuudesta, jota ylioppilaat osoittivat tekemällä itsenäisyyspäivänä kunniakäyntejä sankarihaudoille. Isänmaallisuutta kuitenkin haastettiin nyt monelta suunnalta. Kesäkuussa 1966 Terttu Anttila pohti Emäntälehdessä isänmaan muuttunutta merkitystä. Toiko isänmaa nykysuomalaiselle mieleen sankarihaudat vai epävakaan maailmantilanteen? Viitaten nuorisoradikalismiin Anttila näki, että myrsky oli ikään kuin repinyt irti suomalaisten yhdessä rakentaman muurahaiskeon. Ydinaseiden aikakaudella isänmaan kohtalo ei ollut irrallinen maailmanhistoriallinen tapahtuma, vaan riippuvainen koko maapallon kohtalosta. Kaikki rakentava työ, olipa se sitten äidin tai isän työtä kotona, oli Anttilan mukaan työtä isänmaan hyväksi.

Martoille 1960-luku oli kahtalainen kokemus. Vuosikymmenen lopulla liittojen jäsenmäärä saavutti kaikkien aikojen ennätyksen: marttoja oli yli 100 000. Toisaalta vuosikymmenen aikana marttojen kannattama kotikeskeinen elämäntapa joutui voimakkaasti haastetuksi. Ideologisessa taistelussa Suomen suunnasta martat asettuivat puolustusasemiin, mutta pyrkivät kuitenkin käymään keskustelua naisen aseman yhteiskunnallisesta muutoksesta. Tämä näkyi esimerkiksi vuonna 1960 Marthabladetissa, kun lehti kantoi huolta avioerojen lisääntymisestä ja sitä kautta koko avioliittoinstituution tulevaisuudesta.

LÄHEISET YHTEYDET SKANDINAVIAAN Marthaförbundetilla oli jo 1920-luvulla tiiviit pohjoismaiset yhteydet, ja ne jatkuivat sodan jälkeen. Marthabladet seurasi julkaisemiensa Pohjoismaisten kirjeiden kautta tarkoin yhteiskunnallista muutoskehitystä koko Skandinaviassa. Lukijoille esiteltiin pohjoismaisen yhteistyön merkitystä koko Suomen kannalta. Kesällä 1967 Marthabladet julkaisi artikkelin, jossa kerrottiin, mikä on Euroopan vapaakauppa-alue Efta.

Irja Viding oli Marttaliiton puheenjohtaja vuosina 1957–1971.

Kansikuvia vuosilta 1960 (vas.), 1968 ja 1964.

Skandinaavisesti suuntautuneet ruotsinkieliset martat erottuivat sodanjälkeisinä vuosikymmeninä suomenkielisestä marttatoiminnasta, joka keskittyi kotimaan asioihin. Muutos Marttaliiton toiminnassa tässä suhteessa tapahtui 1970ja 1980-lukujen taitteessa, kun järjestössä virisi mielenkiinto Afrikassa tehtävää kehitysyhteistyötä kohtaan. Kehitysyhteistyö olikin usein aiheena Emäntälehden ja Marthabladetin artikkeleissa.

MITEN KÄY PERHE-ELÄMÄN? Marttalehtien asenne naisten työssäkäyntiä kohtaan oli koko 1950-luvun varautunut. Merkkejä asenteiden muuttumisesta oli havaittavissa 1950- ja 1960-lukujen taitteessa, vaikka jako kodin ulkopuolella työssäkäyvien ja kotona työskentelevien naisten välillä oli yhä melko mustavalkoinen. Emäntälehdessä ilmestyi esimerkiksi artikkeli, jossa annettiin ansioäideille omia ruokaohjeita, kun ajateltiin, että he eivät ehdi tehdä tavallista ruokaa.

Alkuvuodesta 1960 lappeenrantalainen lääkäri Anna-Kaarina Aalto asettui lehdessä puolustamaan ”ansioäitejä”, joita oli syytetty jopa nuorisorikollisuuden lisääntymisestä. Miehillä oli Aallon mukaan lupa ottaa enemmän vastuuta perheestä eikä jäädä samaan jonoon lasten jatkoksi odottamaan vaimonsa hoivaa.

Huoli ajanmuutoksen vaikutuksesta perheisiin näkyi Marthabladetin 1960-luvun alun kirjoituksissa. Lehti peräänkuulutti tarvetta erityiselle perhe-elämän renessanssille. Tunnettu lastenlääkäri Ruth Wegelius pohti pääkirjoituksessa keväällä 1964, millainen päivähoito oli lapselle parasta. Oliko se laitosmainen päiväkoti vai perhepäivähoito pienessä ryhmässä? Wegelius päätyi jälkimmäiselle kannalle. Jos äiti kävi töissä, lasta saattoivat hyvin hoitaa tutussa kotiympäristössä myös isovanhemmat.

Kesällä 1967 ilmestynyt Martabladet muistutti, että arvokasta työtä yhteiskunnan kehityksen eteen ei ollut vain kodin ulkopuolella tehtävä työ, vaan myös kotiäitien työlle tuli antaa se arvo, mikä sille kuului.

Äitien työssäkäynnin ohella toinen marttoja puhuttanut 1960-luvun ilmiö oli televisioiden yleistyminen ja sen tuoma muutos perheiden ajankäyttöön. Anna Koskiniemi kritisoi marraskuussa 1964 Emäntälehdessä televisioita ja kaupunkimaista elämäntyyliä siitä, ettei perheillä ollut enää aikaa yhdessäololle.

Suomen- ja ruotsinkieliset marttajärjestöt vaativat 1960- ja 1970-lukujen taitteessa eläketurvaa kotiäideille. Äitien työn merkitystä painotettiin lehdissäkin.

Marttojen ensimmäinen kehitysyhteistyöhanke oli Keniassa.

Televisiosta tuli tärkeä osa perheiden ajankäyttöä ja kotien sisustusta.

Vaikka television vaaroista varoiteltiin, Emäntälehden asiamiehille suunnatussa arvonnassa oli kuitenkin jouluna 1964 palkintona tv-vastaanotin.

Keväällä 1965 Mannerheimin Lastensuojeluliiton televisioasiantuntija Kirsti Rekola uskoi lehdessä, että tv-ohjelmista saattoi myös oppia. Martat olivat kuitenkin edelleen huolissaan paljon väkivaltaa sisältävistä ohjelmista. Keväällä 1967 suomenja ruotsinkieliset Marttaliitot yhdessä lähettivät Yleisradion hallintoneuvoston puheenjohtaja Johannes Virolaiselle vetoomuskirjeen, jossa toivottiin, että ohjelmistosta poistettaisiin ”sellaiset esitykset, jotka saattavat osoittautua eräiksi raakuuden ja moraalittomuuden opetusmuodoksi.”

JULKISUUSKUVAA POHDITAAN Martat korostivat julkisissa kannanotoissaan 1960- ja 1970-luvuilla olevansa puoluepolitiikan ulkopuolella toimiva järjestö. Kevään 1970 eduskuntavaalien lähestyessä sekä Marthabladet että Emäntälehti painottivat kuitenkin äänestämisen tärkeyttä: naisten äänen piti kuulua yhteiskunnassa. Emäntälehden pääkirjoituksessa nähtiin, että perhe haluttiin leimata Suomessa monelta taholta aikansa eläneeksi instituutioksi. Saman väheksynnän kohteeksi joutuivat Marttaliiton kaltaiset perhearvoja kunnioittavat järjestöt.

Radikalismin pahin puhuri taittui 1970-luvun alussa, ja suomalaisen yhteiskunnan kehitys jatkui rauhallisemmin kierroksin. Vuoden 1970 eduskuntavaaleissa menestyivät puolueet, jotka ajoivat hieman maltillisempaa yhteiskunnallista keskustelua.

Yhteiskunnan muuttuessa Marttaliitto pohti tarvetta päivittää julkisuuskuvaansa. Emäntälehden lukijoille järjestettiin helmikuussa 1970 kilpailu, jossa haettiin lehdelle uutta nimeä. Ehdotuksia tuli lähes 800. Ne olivat etupäässä naisten nimiä. Ehdotettiin myös nimiä Koti ja Perhe, Nykymartta ja Kotipiiri. Kyselyn voitti nimi Martta ja toiseksi tuli Marttalehti. Vain harvat kannattivat nimen säilyttämistä ennallaan. Marttaliiton tuolloisesta muutosvarovaisuudesta kertoo, että kaikesta huolimatta liiton valtuuskunta päätti joulukuussa 1970 yksimielisesti pitää äänenkannattajan nimen edelleen Emäntälehtenä. Mahdollisesti voimakas ulkoisen

Marttaliitto 75-vuotisjuhla vuonna 1974 kesti neljä päivää, 6.–9.6. Emäntälehdessä julkaistun ohjelman mukaan päiviin sisältyi muun muassa kunniakäyntejä haudoilla, vastaanotto Marttatalossa, juhlajumalanpalvelus Helsingin Tuomiokirkossa, retkiä ja tutustumiskäyntejä, maakunnallisten perinteiden esittelyä Seurasaaressa ja 75-vuotisjuhla Helsingin Jäähallissa. Kuvassa juhlaväkeä saapumassa Jäähallille.

Maija Riihijärvi-Samuel työskenteli Marttaliiton toiminnanjohtajana ja Emäntälehden päätoimittajana vuosina 1982–2002.

muutospaineen tuntu johti siihen, että liiton johdossa koettiin turvallisemmaksi pitää lujasti kiinni perinteistä, vaikka järjestön kentältäkin nousi muutostoiveita.

Marthabladet puolestaan muistutti vuonna 1970, että edelleen 400 000 suomalaista naista työskenteli kotona perheiden eteen. Myös heille kuului esimerkiksi eläketurva, jonka vaatiminen oli 1960- ja 1970-lukujen taitteessa keskeinen suomen- ja ruotsinkielisten marttajärjestöjen yhdessä ajama yhteiskunnallinen muutostarve.

Ajatus naisten työssäkäynnistä normalisoitui 1970-luvun alussa, ja martatkin alkoivat varovaisuudestaan huolimatta nähdä sen myönteisemmässä valossa.

TERVETULOA MIEHET Päivähoitolaki astui voimaan huhtikuussa 1973 ja toi kauaskantoisen muutoksen suomalaisten perheiden arkeen. Marttojen julkaisuissa muutosta ei vastustettu, vaan painotettiin päivähoitajien kunnollisen koulutuksen tarvetta. Marttaliitto pyrki kuitenkin edelleen 1970-luvun alussa korostamaan perheenemännän työn ammattiulottuvuutta markkinoimalla Emäntälehteä jäsenistölle perheenemäntien ammattilehtenä.

Martoissa oli alusta asti ollut jonkin verran miehiä lähinnä yhdistysten kannatusjäseninä. 1970-luvun myötä alettiin korostaa, että he olivat tervetulleita mukaan myös aktiiviseen toimintaan. Emäntälehti halusi lokakuussa 1973 madaltaa vahvoja sukupuolirooleja marttatyön ympäriltä esittelemällä Riihimäen lähellä sijaitsevaa Riutan Marttayhdistystä, jossa oli aktiivisesti mukana myös viisitoista miestä.

Marttojen yhteiskunnallinen asema puhutti 1970-luvulla myös järjestön ulkopuolella. Poikkeuksellinen episodi nähtiin syksyllä 1975, kun Kotitalous-niminen lehti arvosteli Marttoja yhteiskunnallisen puolen ”tyystin unohtamisesta”. Väite koettiin liitossa vääränä, ja toiminnanjohtaja Annikki Jäntti puolustautui Emäntälehdessä. Jäntin mukaan liiton koulutus- ja neuvontatyö oli monipuolista. Hän ihmetteli, miten sitä taustaa vasten Marttoja saattoi syyttää yhteiskunnallisen aktiivisuuden laiminlyömisestä. Jos Kotitalouden kritiikki liittyi puoluepoliittisen toiminnan unohtamiseen, siihen Martat eivät Jäntin mukaan sääntöjensä rajoissa voineet edes ottaa osaa, koska toiminta oli puoluepoliittisesti sitoutumatonta.

IDENTITEETTIÄ ETSIMÄSSÄ 1970-luvun lopun Emäntälehdestä ja Marthabladetista ei juuri enää löydy yhteiskunnallista muutosta avoimesti kritisoivia kirjoituksia. Kotimaan ongelmista näkökulma oli vaihtunut kansainvälisemmäksi, ja kehitysyhteistyötä käsitteleviä artikkeleja nähtiin usein molempien lehtien sivuilla.

Myös hyvinvointivaltion vahvistuminen ja vapaa-ajankäytön tapojen moninaistuminen puhuttivat marttoja. 1980-luvun alussa alettiin keskustella, mitä annettavaa 80-vuotiailla järjestöillä oli nykyihmisille. Pidettiin myönteisenä, että martoilla oli vahvoja perinteitä, mutta myönnettiin, että liika takertuminen niihin saattoi muuttua rasitteeksi. Sekä suomen- että ruotsinkieliset martat alkoivat yhä aktiivisemmin pohtia, miten mukaan saataisiin uusia jäseniä.

Yhteiskunnan jatkuva muutos ja 1980-luvun lopun taloudellinen nousukausi saivat monet vanhat järjestöt etsimään identiteettiään hyvinvointi-Suomessa. Martat eivät olleet tässä poikkeus. Marttajärjestön 90-vuotisjuhlien yhteydessä Emäntälehdessä painotettiin tarvetta uudistumiselle, vaikka juhlavuonna oli saatu positiivista huomiota.

Uusia jäseniä piti saada jatkuvasti lisää. Kesällä 1989 Marttaliiton toiminnanjohtaja Maija Riihijärvi-Samuel vetosi Emäntälehdessä marttoihin suuremman avoimuuden puolesta. Kentältä oli kuulunut, että jotkut yhdistykset eivät edes halunneet uusia jäseniä tai niiden sisälle oli muodostunut omia kuppikuntia. Riihijärvi-Samuel muistutti, että Martat oli perustettu kansalaisjärjestöksi, jonka kotitalousneuvonnan sekä koulutus- ja kulttuuritoiminnan tuli olla jokaisen saatavilla.

Puheenjohtajat Tytti Isohookana-Asunmaa ja Martina Harms-Aalto yhteishaastattelussa vuonna 1999 marttajärjestön täyttäessä 100 vuotta.

Jo 1970-luvulla suunniteltiin Emäntälehden nimen muuttamista, mutta aika ei ollut vielä kypsä. Ensimmäinen lehti nimellä Martat ilmestyi tammikuussa 2007.

INFO

Marttaliiton Martat-lehti ja Marthaförbundin Martha alkoivat ilmestyä säännöllisesti vuonna 1903. Ne ovat Suomen vanhimpia edelleen ilmestyviä aikakauslehtiä. Lehdillä on ollut keskeinen rooli martta-aatteen levittämisessä järjestön jäsenille ja laajemminkin suomalaiseen yhteiskuntaan.

PERHEKUVA MUUTTUU HITAASTI ”Nykypäivän niukat resurssit tulee jakaa mahdollisimman oikeudenmukaisesti”, kirjoitti Marthaförbundetin puheenjohtaja Anna Ehrnrooth Marthabladetin pääkirjoituksessa lamavuoden 1991 lopussa. 1990-luvun alussa marttojen lehdet käsittelivät usein Suomea kohdannutta ennennäkemätöntä talouslamaa ja suurtyöttömyyttä, joka heijastui myös järjestöjen talouteen.

Keväällä 1999 Marthaförbundet ja Marttaliitto viettivät yhteistä satavuotisjuhlaa. Järjestöjen lehdissä julkaistussa yhteishaastattelussa Marttaliiton puheenjohtaja Tytti Isohookana-Asunmaa ja Marthaförbundetin puheenjohtaja

Martina Harms-Aalto korostivat, että koti, perhe ja tavallisen arjen arvossa pitäminen yhdistivät kulttuurieroista huolimatta vahvasti järjestöjä. Marthabladet otti juhlavuotena käyttöön nykyisen nimensä Martha.

Vuosituhannen alun marttalehdet olivat monikulttuurisuuden ja suvaitsevaisuuden puolestapuhujia. Sodanjälkeisen ajan kansallishenkiseen ja kansallisromanttiseen tyyliin verrattuna muutos oli merkittävä. Kuitenkin koti ja perhe säilyttivät kirjoituksissa asemansa Marttojen arvomaailman keskiössä. Ydinperhe oli ensisijainen normi, vaikka yhä enemmän annettiin tilaa kiiltokuvamaista perhekuvaa rikkoville ja monipuolistaville kirjoituksille. Esimerkiksi syksyllä 2000 Emäntälehden artikkelissa Perhe on paras ja pahin haastateltiin Keravan nuorisovankilan johtaja Kirsti Niemistä, joka arvioi todellisuutta vääristävien perheihanteiden tunkevan kulutusyhteiskunnan nuorten mieleen joka suunnalta.

Marttaliitossa toteutettiin Merja Siltasen puheenjohtajakaudella vuonna 2007 iso sääntöuudistus, jonka myötä vastuu jäsenmaksujen keräämisestä siirtyi yhdistyksiltä liitolle. Uudistus oli merkittävä, sillä tätä ennen oli ollut mahdollista, ettei joku yhdistys kerännyt lainkaan jäsenmaksuja ja toisessa se saattoi olla jopa 50 euroa. Samassa yhteydessä Emäntälehdestä tehtiin jäsenmaksuun kuuluva jäsenlehti, joka sai uuden, yhä käytössä olevan, nimen Martat.

USKOLLISENA JUURILLEEN Marttojen ja marttalehtien perhekäsitykset vastaavat nykyisin hyvin pitkälti yhteiskunnan yleisiä, moninaisuudelle tilaa antavia, perhemalleja. Martat-lehdessä pohdittiin esimerkiksi keväällä 2008, miten avioerosta pääsi perheessä eteenpäin, mitä erilaisia tapoja oli eron jälkeen järjestää lasten asuminen ja milloin oli hyvä alkaa etsiä uutta kumppania.

Marttaliiton toiminnanjohtajaksi alkuvuodesta 2010 valittu Marianne Heikkilä korosti Martat-lehdelle antamassaan tervetuliaishaastattelussa toivovansa, että martoista ”kasvaisi tulevaisuudessa koko perheen järjestö, joka edistää tasa-arvoa, suvaitsevaisuutta ja globaalia vastuuta sekä kestävää kehitystä”.

Kesällä 2013 marttalehdissä nostettiin näyttävästi esille järjestön perustajan Lucina Hagmanin perintö, kun Hagmanin syntymästä tuli kuluneeksi 160 vuotta. Moni asia on noista ajoista ja lehtien perustamisesta muuttunut. Kuitenkin lehtien kirjoituksista voi 2020-luvulla tunnistaa, että kyse on samasta 124 vuoden ikään ehtineestä yhteiskunnallisesta liikkeestä, joka haluaa ennen muuta toimia kotien ja perheiden hyvinvoinnin vahvistajana ja suomalaisten arjen hallinnan tukijana.

KIRJOITTAJA

Kirjoittaja Ville Jalovaara on poliittisen historian dosentti Turun yliopistossa. Kaksiosaisessa artikkelissaan hän käy läpi marttajärjestön lehtien vaiheita ja merkitystä. Ensimmäinen osa julkaistiin Martat-lehdessä 1/2023.

Ville Jalovaara julkaisi Marttaliiton historiateoksen On suurempi koti vuonna 2019 Otavan kustantamana.

Lucina Hagmanin syntymästä tuli vuonna 2013 kuluneeksi 160 vuotta.

PITKIÄ, PÄTKIÄ, PALLEROITA –VARHAISIA PORKKANOITA

Ensipuraisu kesäporkkanasta on odotettu herkkuhetki. Otolliset olosuhteet viljelmällä palkitsevat nopeana kasvuna ja mehukkaana satona.

Aikainen ja herkullinen porkkanasato edellyttää monia tekijöitä, kuten aurinkoista paikkaa ja aikaista lajiketta. Kylvöaikaa ja kasvua voi jouduttaa perustamalla juurikkaalle kuohkeaa multaa sisältävän viljelylaatikon, joka lämpenee keväällä nopeammin kuin penkki.

Kylvötiheyskin vaikuttaa kasvunopeuteen: jos haluat aikaista satoa, vältä ylitiheitä kylvöksiä ja harvenna taimirivistö ajoissa.

OUTI TYNYS // KUVAT RITVA TUOMI

Vuoden vihannes 2023: porkkanat.

Värivalikoimaa valkeasta liilaan.

VALITSE OIKEA LAJIKE

» Valitse varhaiskasvatukseen aikainen kesäporkkana, esimerkiksi ’Nantaise 2’, ’Early Nantes’, ’Flyaway’ F1 ’Amsterdam 3’, ’Amsterdam 2’ tai ’Amsterdam Forcing’.

» ’Amsterdam 3’, ’Amsterdam 2’ tai ’Amsterdam Forcing’ sopivat myös miniporkkanaksi, samoin kuin ’Royal Chanteney 3’ ja ’Sugarsnax’ F1.

» Matalaan multatilaan ja ruukkuun soveltuvat palleromaiset ja nopeakasvuiset lajikkeet, kuten ’Pariser Markt’, ’Paris Market 5’ ja ’Rondo’. Myös lyhyen juuren kasvattavat ’Oxheart’ ja ’Aron’ F1, sopivat matalaan, noin 30-senttiseen, multatilaan.

» Väriporkkanoista valkoiset lajikkeet, kuten ’White Satin’ F1, ovat usein nopeakasvuisempia kuin liilat ja punaiset sortit.

NÄIN KASVATAT

» Kunnosta kuohkea ja multava penkki, jotta porkkanan juuret pystyvät ottamaan tehokkaasti vettä ja ravinteita. Sopiva pHluku on 6–7. Voit lannoittaa maan sekoittamalla siihen esimerkiksi kompostimultaa tai lannoiterakeita.

» Kylvä siemenet, kun maa on kuivahtanut ja lämmennyt vähintään kymmenasteiseksi. Viileässä maassa itäminen vie viikkoja.

» Tasoita kylvörivi vaikka laudan sivulla ja kastele kylvös. Peittele siemen 1–2 sentin syvyyteen. Tiivistä rivi hyvin. Höttöisen ilmavassa mullassa siemen kärsii herkästi kuivuudesta.

» Levitä kasvuharso kylvöksen päälle, suojaksi porkkanakempeiltä ja porkkanakärpäsiltä. Pidä kate paikallaan vähintään heinäkuun puoliväliin tai sadonkorjuuseen asti.

» Ole tarkkana kastelussa. Itävä siemen kärsii helposti kuivuudesta.

» Harvenna tiheä taimirivistö ajoissa. Korjaa satoa vähitellen, niin että kasvamaan jääville tulee tilaa.

» Huolehdi kastelusta ja lisälannoituksesta. Kuivuudesta ja ravinteiden puutteesta kärsivä porkkana jää pieneksi ja maistuu kitkerältä.

» Kun multaat porkkanoiden juurenniskat, kannasta ei tule vihertävä ja kitkerä.

» Älä viivyttele kesälajikkeiden nostossa, sillä niiden maukkaus kärsii kesän edetessä.

Vinkki

Harvennustaimien ja kesäporkkanoiden naatit eivät jouda hukkaan. Valmista niistä porkkanaista pestoa öljyn, cashewpähkinöiden, suolan ja pippurin kanssa.

Harvahko kylvös, 40–50 siementä rivimetriä kohden, jouduttaa porkkanan kasvua. Samaan viljelylaatikkoon on kylvetty ruohosipulia.

Palleroporkkana kasvaa ruukussakin.

Kylvä porkkanat riviin. Samaan laatikkoon voi laittaa kasvamaan myös valkosipulia.

Porkkanan vieressä lavakauluksessa kasvaa köynnöskrassia ja penkissä minttua. Tuoksut saattavat harhauttaa tuholaisia.

Porkkanoita voi nostaa vähitellen. Maahan jääneet saavat lisää kasvutilaa.

MATERIAALIA RANNAN RUOVIKOSTA

Järviruoko on kestävä, kevyt ja kaunis luonnonmateriaali, jonka kerääminen on oikea ympäristöteko. Tanja Kukkola tietää, että tuttu heinäkasvi sopii sekä puutarhakäyttöön että tilataideteoksiin. Siitä voisi olla jopa elinkeinoksi asti.

Kellanruskeat, toista metriä pitkät järviruo’ot natisevat Tanja Kukkolan käsissä ja asettuivat nippuina kolmen sisalnaruisen loimen väliin. Napakka tiivistys, narun kiepautus nipun ympärille – ja valmiina on jälleen uusi pätkä ruokomattoa.

Solmimalla tehty ruokomatto on helpoin mahdollinen ruokotyö, jonka Tanja on opettanut myös omille lapsilleen jo näiden ollessa alakouluikäisiä.

Kudontateline on asetettu kahden vaahteran väliin. Työ sujuu nopeasti ja ergonomisesti ilman maassa kykkimistä.

– Jo parissa tunnissa saa tehtyä kunnon pätkän mattoa, Tanja kertoo.

Tanjan kotipihassa ruokomatoille on paljon käyttöä niin muovisen kompostorisäiliön maastouttamisessa kuin ulkovaraston koristelussakin. Ruokoa näkyy kaikkialla, minne päänsä vain kääntää, ja Tanja kokeilee koko ajan

OUTI TYNYS // KUVAT RITVA TUOMI

Tanja Kukkola kokeilee ruokoa kotipihallaan eri käyttötarkoituksiin. Tässä ruokoseinämä toimittaa aidan virkaa.

uusia käyttötapoja. Tien laidassa olevan aidan ja kohopenkkien ruokoreunusten runkona palvelevat harjateräksiset kehikot. Pihavaraston seinät ja katto ovat niin ikään ruokoa.

– Moni pelkää, että ruokokatto syttyy helposti. Katto on kuitenkin todella tiivis, joten se on yhtä vaikea sytyttää palamaan kuin paksu puhelinluettelo.

KATTEEKSI JA SUOJAKSI Tanjan pihassa ruokosilppu toimii katteena mansikkamaalla ja hiljattain istutettujen koristeomenapuiden alustalla, jossa se maatuu vähitellen mullaksi. Rinteessä olevassa kohopenkissä hyötykasvien, kuten kurpitsojen ja raparperien, alustaa peittää kerros korsia.

– Pitkät korret maatuvat silppua hitaammin. Talvileikattu ja 2–5 sentin mittaiseksi silputtu ruoko on osoittautunut kuorikatetta paremmaksi katemateriaaliksi, Tanja perustelee.

Takapihalla kohoaa kaksi halkaisijaltaan noin 1,5-metristä päivänvarjoa. Varjon metallisen tukikehikon Tanja kertoo kestävän kymmeniä vuosia, ruokovarjon olosuhteista riippuen ainakin 10–20 vuotta, minkä jälkeen sen voi korvata uudella. Varjo on täysin vedenpitävä.

– Ruoko on vesikasvi, joten se kestää hyvin UV-säteilyä, vettä ja tuulta. Se sisältää piitä ja on vahvempaa kuin olki ja paju.

Tanjan mielestä rakennelmat kaunistuvat ajan mittaan, kun ruo’on kellanruskea väri muuttuu kelonharmaaksi. Tyyliltään materiaali sopii sekä perinteiseen että moderniin pihaan.

– Luonnonmateriaali pehmentää selkeää ja modernia ilmettä, Tanja perustelee.

RATKAISUNA RUOKOPANKKI? Tanja

Kukkolan innostus järviruokoon alkoi, kun hän opiskeli artesaaniksi ja ryhtyi etsimään pitkäikäistä ja ekologisesti kestävää luonnonmateriaalia erilaisiin ulos ja sisälle tuleviin tilataideteoksiin ja käsitöihin. Järviruoko osoittautui kestäväksi, kevyeksi ja kauniiksi.

OPPIA MUUALTA

Ruokokatot ovat suosittuja etenkin Virossa ja muissa Baltian maissa sekä Hollannissa. Virolainen kattomestari on kouluttanut suomalaisia ruokokattojen tekijöitä.

VIDEOLLA: NÄIN TEET

RUOKOMATON

Yksinkertaisin ja helpoin ruokotyö on solmimalla tehty ruokomatto. Se sopii esimerkiksi näkösuojaksi, kompostorin maisemointiin ja kasvilavan päälle suojaamaan taimia kylmältä.

KATSO: martat.fi/ martatlehti

Päivänvarjo on tehty metallisen tuen varaan. Varjo suojaa vedeltäkin.

Aidan kellanruskea väri muuttuu vähitellen harmaaksi. Ruo’osta tehdyt rakenteet toimivat myös hyönteishotellina.

– Ensimmäiseksi tein lapsilleni tiipiin, veneen ja ruokopukin sekä erilaisia tuotteita mattotekniikalla.

Nyt kasvin parissa on vilahtanut 13 vuotta, ja materiaalin käyttö ja rooli sekä työssä että vapaa-ajalla on vain laajentunut. Töissään Tanja pystyy hyödyntämään kaikkien kolmen ammattinsa näkökulmia ja osaamista.

– Artesaanina hyödynnän punomista, insinöörinä hulevedensuodatusta ja hortonomina ruo’on käyttöä puutarhassa ja katteena.

Ensimmäisinä vuosina Tanja leikkasi raivaveitsellä omaan käyttöönsä tulleen ruo’on. Erilaisten hankkeiden myötä myös Kouvolan seudulla on muutamia yrittäjiä, jotka leikkaavat ja myyvät ruokoa. Ruokoa on kuitenkin myynnissä vähän ja paikallisesti, joten tekijöitä tarvitaan lisää. Tanjasta ihanteellinen ratkaisu ongelmaan olisi ruokopankki, jossa eri toimijat voisivat ostaa ja myydä ruokoa tai vaikkapa ilmoittaa tekevänsä talvileikkuuta tai ruokomattoa.

– Ruoko voisi tarjota mahdollisuuksia

maaseudulle elinkeinoksi, Tanja toteaa.

Omalta osaltaan Tanja Kukkola haluaa viedä ruokoasiaa eteenpäin ja kehittää sitä niin insinöörin työn, ruokohankkeiden kuin vapaaehtoistyönkin kautta.

Varsinaiset ruokotyöt säilyvät inspiroivana ja rentouttavana harrastuksena omalla kotipihalla.

Tässä kudotaan ruokomattoa. Teline on viritetty puiden väliin. Loimena on sisalnaru, joka on keritty puukeppien ympärille.

Kutominen käy mukavasti seisaaltaan eikä rasita selkää.

Raivaveitsi nopeuttaa ruo'on leikkaamista.

Puutarhan rakenteet maastoutuvat ruokonippujen taakse. Parvekkeen edessä kasvaa puita ja yrttejä.

Ruokoreunuksella rajatussa kohopenkissä kasvaa vihanneksia, raparperia ja marjapensaita.

Kattomestarin työvälineitä ovat muun muassa tamppilauta, puukko ja surrikoukku.

RUOKO ON VAHVEMPAA KUIN OLKI TAI PAJU.

NÄIN KÄYTÄT JÄRVIRUOKOA

KESÄLLÄ LEIKATTU vihreä ruoko sopii

» maatuneena kasvualustaksi ja maanparannukseen

TALVELLA LEIKATTU kuiva ruoko sopii

» katteeksi

» aidaksi, kohopenkin reunukseksi, päivänvarjoksi, näkösuojaksi, majan rakennukseen

» eroosion torjuntaan ja huleveden suodatukseen

» kattoon, kotaan ja savirapattuun aitaan

» komposti- ja huussikuivikkeeksi

» onttona ötökkähotelliin. (Hyönteiset hyödyntävät myös rakenteissa olevia ruokoja.)

» sisätiloihin valaisimen varjostimeksi, sermeihin ja seinäkkeisiin, himmeleihin ja muuhun koristeluun

» paperiin yhdessä esimerkiksi puuvillalumpun tai kierrätyspaperin kanssa

» sorsan ja kanan pesäksi.

KAISLA VAI RUOKO?

KAISLAT kasvavat 0,4–1 metrin korkuisiksi. Taipuvavartisina sarakasveina ne sopivat punontaan. Kaisloja kasvaa etenkin eteläisessä Suomessa ja länsirannikolla.

JÄRVIRUOKOA kutsutaan usein virheellisesti kaislaksi. Jäykkävartinen laji kasvaa yleensä 1–3 metrin korkuiseksi. Heinäkasvina se voi aiheuttaa allergiaa.

Järviruoko kasvaa lähes koko Suomessa. Järviruoko hyötyy vesistöjen rehevöitymisestä. Se kasvattaa laajoja ruovikoita heikentäen veden virtausta ja umpeuttaen vesistöjä. Linnuille ruovikot tarjoavat suojaisia pesintäpaikkoja ja hyönteisravintoa niin kesällä kuin muuttomatkallakin.

JÄRVIRUO’ON KERUU

LUPA: Järviruo’on saatavuus on erinomainen, mutta sen keräämiseen tarvitaan maanomistan lupa tai vähintään vesialueen omistajan lupa. Vesialue voi olla niin yksityisessä kuin yhteisessäkin omistuksessa. Omistajan saa helpoiten selville Maanmittauslaitokselta.

NIITTO KESÄLLÄ: Vihreänä korjatusta, typpipitoisesta aineksesta saa kompostoimalla multaa.

NIITTO LEPOTILASSA: Korjuun voi aloittaa syksyllä, kun korret ovat ruskettuneet. Jää helpottaa korjuuta, joten paras aika talvikorjuulle on joulukuusta huhtikuulle. Laadukkainta materiaali on kevättalvella, kun lehdet ovat karisseet ja varret kuivuneet.

LEIKKUU: Ruokoa voi korjata koneellisesti ja käsin. Käsipelillä keruu onnistuu helpoiten raivaveitsellä. Ruokonippu napataan syliin raivaveitsen terällä ja katkaistaan vetämäisemällä terällä alhaalta yläviistoon.

NEGATIIVINEN HIILIJALANJÄLKI

Järviruoko on monivuotinen kasvi, joka kasvattaa joka vuosi uuden sadon. Ruo’on kerääminen puhdistaa vesistöjä ja vähentää ilmastopäästöjä sekä tuottaa loistavaa suomalaista luonnonmateriaalia hyötykäyttöön.

Ruovikon leikkaaminen parantaa veden virtausta, mikä auttaa ehkäisemään vesistöjen umpeenkasvua. Varret ja lehdet muodostavat vedessä hajotessaan metaanipäästöjä ja turvemaista ainesta. Korjuu vähentää myös rehevöitymistä poistamalla varsien ja lehtien sisältämiä ravinteita. Kuivissa korsissa on niiden sisältämistä ravinteista tallella 20–30 prosenttia.

KERRO KOKEMUKSISTASI

Oletko käyttänyt järviruokoa kotona tai puutarhassa tai onko sinulla muistikuvia sen käytöstä lapsuudessasi? Tanja Kukkola kerää tietoa sekä uusista että vanhoista ja perinteisistä käyttötavoista. Kirjoita ja kerro: kukkolatanja@gmail.com tai Kettumäen kansanpuisto ry/Tanja Kukkola, Kotiseututie 10, 45700 Kuusankoski.

OTA RETKIKOHTEEKSI

Kettumäen kansanpuisto toimii ruokorakennelmien ja -tuotteiden esittely- ja testauspaikkana, jossa järjestetään kursseja ja työpajoja. Puistossa on muun muassa ruokokota ja -labyrintti sekä kesäkaudella kahvila ja kotieläinpiha. Alueella on myös aiemmin museona toiminut työväenasuntoalue.

Puistoa ylläpitää Kettumäen kansanpuisto ry. Sisäänpääsy on maksuton. Osoite: Kotiseututie 10, Kuusankoski. Aukioloajat ja lisätietoa: kettumaenkansanpuisto.fi.

LÄHTEITÄ JA LISÄTIETOA

Ruoko – Järviruo’on tietopankki, www.ely-keskus.fi/web/ruoko www.tanjakukkola.fi Luontoportti, luontoportti.com Kiteen mato ja multa, www.matojamulta.com

Kettumäen kansanpuistossa ulkohuussin ovet ja katto on päälystetty ruo'olla.

• Kouvolan kaupungin hankekoordinaattori vesistöjen hoitoon keskittyvässä Ruovikosta lentoon -hankkeessa (2022–2023). Projektipäällikkö Lyöttilän yhteisen kalaveden osakaskunnan kehittämishankkeessa Järviruo’on korjuuketju ja hyötykäyttö (2016–2019).

• Vapaaehtoistyö: osallistuu Kettumäen kansanpuiston toimintaan. Yhdistyksen perustajajäsen, toiminut myös puheenjohtajana. Nyt keskittyy yhdistyksessä kestävään kehitykseen, hankkeisiin ja järviruokomallimiljööseen.

• Pitänyt ruokonäyttelyjä. Virtuaalinäyttely sivustolla tanjakukkola.fi.

• Tekee yhteistyötä järviruokoon liittyvien toimijoiden kanssa (kunnat, ELY-keskukset, kalaveden osakaskunnat, leikkaajat, tuotteistajat). Haluaa saada laajan kokonaiskäsityksen järviruokoon liittyvistä asioista ja näkökulmista sekä kehittää ja tehdä muiden käsityöläisten kanssa erilaisia järviruokotuotteita.

MINÄ MARTTANA

- Olen kotoisin Keski-Suomesta. Kouvolassa olen asunut vuodesta 2004 lähtien. Marttoihin olen kuulunut kaikkiaan yli 10 vuotta. Tällä hetkellä olen Mouhu-Voikosken Marttojen jäsen.

- Arvostan kädentaitoja ja taidokkaita käsitöitä, kuten vaikkapa ruo’osta tehtyjä himmeleitä. Kaikki kolme lastani osaavat tehdä ruokomattoja, vanhin myös ruokokattoja.

- Toivoisin Marttojen innostuvan järviruokotöistä ja osallistuvan esimerkiksi ruokotuotteiden tuotteistamiseen.

Ruoko kestää aurinkoa, vettä ja tuulta. Ne ovat hyviä ominaisuuksia ulkorakenteissa, kuten kuvan pihavarastossa.

Kettumäen kansanpuistossa näkee, miten monipuolisesti ruokoa voi käyttää. Päivänvarjon takana on kota.

UUTTA POTTUA JUHANNUKSEKSI

Pistä mukulat ämpäriin ja ryhdy odottelemaan.

Varhaisen perunasadon kulmakivet ovat idättämisen aloittaminen jo huhtikuun alussa ja aikainen lajike, esimerkiksi ’Jussi’, ’Timo’, ’Colomba’, ’Solist’ tai ’Carrera’. Otollisimmat edellytyksen mukuloiden herättelyyn antaa parin viikon idätys valoisassa paikassa ja huoneenlämmössä.

Itäneet mukulat istutetaan valoa läpäisemättömään astiaan tai sankoon, jossa on reilu kolmannes lannoitettua multaa. Jos astia läpäisee valoa, perunat vihertyvät syömäkelvottomiksi.

Isoja perunoita mahtuu yhteen sankoon kaksi, pieniä kolme. Peitoksi mukuloille riittää 5 sentin multakerros.

Astian pitäminen huoneenlämmössä jouduttaa kasvuunlähtöä. Kun versosto tupsahtaa maan pinnalle, sanko kannattaa nostaa päivisin ulos tai kasvihuoneeseen. Kasvihuoneen lämpö voi tosin haitata kasvua, sillä varsisto venyy nopeimmin +20–25 asteessa. Mukulat pullistuvat nopeimmin vähän alle +20 asteessa.

Alkuvaiheessa peruna hyötyy varovaisesta kastelusta. Vedentarve lisääntyy versoston kasvun myötä.

Multaamisen aika koittaa, kun versot ovat noin 15 sentin mittaisia. Satoa voi odottaa 2–2,5 kuukauden kuluttua istutuksesta

Katso video: martat.fi/martatlehti

NYT OLLAAN VAAN JA TUFTAILLAAN

pieneen

Tuftaus (engl. Punch needle) on nopea ja helppo tekniikka, jolla syntyy pörröistä, ryijymäistä pintaa. Työn toinen puoli muistuttaa kirjottua pistopintaa. Voit käyttää kumpaa tahansa puolta oikeana.

Tuftaamalla voi tehdä tauluja, seinätekstiilejä ja tyynyjä, jotka eivät joudu kovaan kulutukseen. Lankasilmut eivät kiinnity tiukasti kankaaseen, joten ne voivat tarttua ja purkautua. Jos haluat kestävämmän pinnan, käsittele tuftatun tekstiilin nurja puoli tekstiililiimalla.

Olet ehkä kuullut tuftatuista matoista. Ne on tehty isoilla paineilmalaitteilla, mutta tekniikka on periaatteessa sama. Nurja puoli kiinnitetään liimalla, jotta matoista tulee kestäviä.

Tuftausta pääsee kokeilemaan melko edullisilla välineillä. Mikä hauskinta, erilaiset jämälangat sopivat hyvin tuftattaviksi.

TARVIKKEET

Tuftaustyökalu:

Työkalussa on joko kiinteä tai irrotettava putkimainen neula, jonka sisällä lanka kulkee.

Neulan koko valitaan langan ja pohjakankaan mukaan.

Työkaluissa voi olla kiinteä tai vaihdettava neula. Lanka pujotetaan neulan sisään suoraan kerältä neulan mukana tulevan pujotuslenkin avulla.

Joissakin työkaluissa on säätöruuvi nukan pituuden säätämiseen.

Pohjakangas:

Pohjakankaaksi sopivat palttinasidoksiset kankaat, jotka eivät ole liian tiiviitä. Tuftausohjeissa mainitaan usein Monks cloth; tämän kankaan langat hieman siirtyvät työskennellessä ja parantavat näin langan pysymistä kankaassa. Kangasta saa muun muassa käsityötarvikkeita myyvistä verkkokaupoista. Kotoa löytyviä palttinasidoksisia kankaita kannattaa kokeilla. Säkkikankaallakin pääsee alkuun.

Kiilakehys tai kirjontakehys: Pohjakangas pitää aina pingottaa, muuten työskentely ei onnistu. Pienen työn voi pingottaa kirjontakehykseen, mutta isompia töitä varten tarvitaan esimerkiksi kiilake-

hys. Niitä saa askarteluliikkeistä. Kiilakehykseen kangas pingotetaan niiteillä tasaisesti kireälle.

Lanka: Langan pitää olla oikeassa suhteessa pohjakankaaseen ja neulaan: mitä paksumpi neula, sitä paksumpi lanka. Pohjakankaan tulee olla sellaista, että neula kulkee läpi kankaan lankojen risteyskohdasta. Kokeile erilaisia lankoja. Villalangat ovat aluksi helpoimpia käyttää. Tähän työhön on helppo piilottaa langanloput!

TULPPAANITYYNY

TARVIKKEET:

» pala pohjakangasta, esim. Monks cloth

» lankaa; mallityössä käytetty merinovillalankaa (puikkokoko 3.5) ja työkalun suurinta neulaa

» tyynynpäälliseen 45 x 90 cm:n kokoinen pala esim. pellavakangasta, vetoketju 35 cm, ompelulankaa ja sisustyyny

TEE NÄIN:

1. Jäljennä tulppaani (tai muu kuvio) pohjakankaaseen nurjalle, nukkapinta tulee oikealle. Huomaa, että kuviosta tulee peilikuva. Tällä on mer-

kitystä, jos haluat tehdä vaikka kirjaimia.

2. Pingota kangas kehykseen napakasti ja tasaisesti.

3. Pujota lanka tuftausneulan läpi ja sitten neulansilmään sisältä ulospäin (katso työkalun mukana tulleet ohjeet).

4. Mikäli työkalussa on nukan pituuden säätöruuvi, säädä se kokeilujen jälkeen sopivaksi.

5. Pidä tuftaustyökalua kynän tavoin ja pistä neula kankaan lankojen risteyskohdasta läpi, nosta neula takaisin juuri kankaan pinnan yläpuolelle ja siirrä tasaisesti eteenpäin noin 0.5 cm, pistä uudelleen kankaaseen. Kankaan alapuolelle jää lankalenkki ja pinnalle syntyy etupiston näköinen pisto (Kuvat 1 ja 2). Kuljeta työkalua tasaisesti, älä nosta sitä kankaan pinnasta ylös. Tarkista myös, että lanka pääsee kulkemaan vapaasti. Huomaa, että langasta vetämällä työ purkautuu helposti.

6. Tuftaa tulppaanikuvio etenemällä kuvion ympäri tai täyttämällä pintaa järjestyksessä. Mallityössä nukkapintana tuftattu alue on 8 x 15 cm. Tuftaa sitten reunat: Käännä työ toisin päin ja tuftaa reunaan muutama pistorivi kehykseksi. Kun halu-

at vaihdella nukkapintaa ja pistopintaa työssäsi, käännä aina työ.

7. Lopeta alueen työstäminen katkaisemalla lanka lyhyeksi. Lankoja ei tarvitse päättää.

8. Mikäli haluat varmistaa, että nukkapinta ei pääse purkautumaan, käytä nurjalla puolella tekstiililiimaa. Myös liimaharson voi kiinnittää silittämällä nurjalle.

9. Leikkaa ylimääräinen pohjakangas pois, jätä reunoihin saumanvaraa ja huolittele reunat siksakilla. Tee työhösi sopiva tyynynpäällinen. Mittaa, piirrä ja leikkaa päälliseen aukko, joka on kauttaaltaan 1 cm (= saumanvarat) pienempi, kuin näkyviin jäävä kuvio. Leikkaa kulmissa saumanvaroihin aukileikkaukset, taita ja silitä saumanvarat nurjalle (kuva 3). Aseta työ aukkoon, kiinnitä nuppineuloin ja ompele tyynyliinan puolelta suoralla ompeleella koneella tai kiinnitä käsin.

3. Aseta kuvio paikalleen tyynyliinaan.

2. Kankaan pinnalle syntyy etupistoa muistuttava pisto.

1. Kankaan alapuolelle jää lankalenkki.

EIKÖ TUFTAUS ONNISTU? TARKISTA

NÄMÄ:

» Pääseekö lanka juoksemaan tasaisesti?

» Nosta neula vain juuri kankaan pintaan, ei ylemmäs.

» Pidä neulaa niin, että lanka kulkee sujuvasti. Voit tukea sormella edellisiä pistoja, jotta ne eivät pääse purkautumaan.

» Jos nukan pituutta voi säätää, kokeile pidempää nukkaa.

» Pingota kangas aina napakasti kehykseen ja tarkista, että se pysyy kireällä.

» Kokeile toista lankaa. Kankaan ja langan suhteella on vaikutusta.

» Tee ensin kokeiluja ja harjoittele neulan käyttöä. Kokeilemalla opit!

LISÄTIETOA

Videoita Youtubessa hakusanalla tuftaus tai punch needle.

•Kirja: Arounna Khounnoraj: Punch needle

•martat.fi/marttakoulu/kasityoohjeet/ askartelu/punch-needle-tekniikka/

Aleksis Kivi – Samuli Reunanen

– Väkevä nuoruuden juhla OHJAUS Samuli Reunanen / ENSI-ILTA 12.10.2023

David Yazbek – Robert Horn TOOTSIE – Hurmaava musikaalikomedia

Tommi

/ SUOMEN

KUNINKAALLINEN LONTOO

Palatseja, linnoja, kuninkaallista tunnelmaa… ja tietysti paljon Lontoon nähtävyyksiä.

Matkalla mm. Windsor linnoineen, vierailut Kensingtonin ja Buckinghamin palatsissa, Lontoon kiertoajelu.

2 lounasta, 1 iltapäivätee skonssien ja kolmioleipien kera.

2.-5.9. • alk. 1.295,-

TEEMAMATKOJA

SIGULDAN KUKKAMARKKINAT

Latviassa 5.-7.5. • alk. 310,-

TÜRIN KUKKAMARKKINAT

Virossa 18.-20.5. • alk. 240,-

LAHEMAAN KANSALLISPUISTO – luontoelämyksiä ja kartanoita

18.-21.5. • alk. 395,-

PÄRNUN JA SAARENMAAN

puutarhoja ja pioniunelmia

29.6.-2.7. • alk. 420,-

KENTIN linnoja, puutarhoja ja viinitarhoja

13.-16.7. • alk. 1.495,-

SAARENMAAN OOPPERAPÄIVÄT

25.-28.7. • alk. 730,-

MAKUJEN PIEMONTE

4.-8.10. • alk. 1.475,-

VAELLUS Santiago de Compostelaan

13.-21.10. • alk. 1.600,-

MARTAT MATKUSTAVAT JÄSENETUHINNALLA! Kaikki opastetut matkamme 5% alennuksella – kerro varausvaiheessa olevasi Martta ja yhdistyksesi nimi. Katso kaikki matkamme www.matka-agentit.fi – paljon vaihtoehtoja myös ryhmille! Kerää oma marttaryhmä maailmalle – pyydä tarjous ryhmat@matka-agentit.fi

www.matka-agentit.fi - myynti@matka-agentit.fi puh. 09 2510 2080

HALUATKO KIERRÄTTÄÄ? VAATTEISTA ON HELPPO ALOITTAA

Tekstiilien tulva uhkaa hukuttaa meidät. Onneksi vaatteiden, asusteiden ja kodintekstiilien uudelleenkäyttö on helppoa, jopa trendikästä.

Vierailu Kierrätyskeskuksen lajittelutiloissa avaa silmät. Tuotteiden tulva on käsittämätön.

– Vaatteita tulee niin paljon, että me hukutaan rätteihin ja lumppuihin, kiteyttää tekstiilikierrätykseen perehtynyt Anu Hakala Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksesta.

Nihtisillan toimipisteessä lajitellaan kaikki Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskukselle lahjoitetut vaatteet ja tekstiilit. Kengät ja asusteet noukitaan vaatteiden joukosta erikseen.

Lajittelussa pitää olla nopea: aikaa on pari sekuntia vaatetta kohti. Siinä ajassa tehdään päätös, kuuluuko tekstiili myyntiin, ilmaisjakeluun vai poistotekstiiliksi.

Myytävät tekstiilit lajitellaan 24 eri luokkaan – paidat, housut, takit ja niin edelleen – ja hinnoitellaan. Kierrätyskeskuksen muut myymälät tilaavat Nihtisillasta esimerkiksi 50 paitaa tai 20 takkia sen mukaan, mille on kysyntää.

Tekstiilejä kulkeutuu uusille omistajille myös Kierrätyskeskuksen ilmaisosastojen kautta.

– Jos esimerkiksi lastenvaatteessa on pienikin vika, se ei päädy myyntiin vaan ilmaisjakeluun tai poistotekstiiliksi, kertoo Anu Hakala.

Poistotekstiilit toimitetaan Paimioon poistotekstiilin käsittelylaitokselle. Poistotekstiilit ovat käyttökelvottomia tai rikkinäisiä mutta puhtaita vaatteita tai kodintekstiilejä. Niiden materiaalit pystytään vielä hyödyntämään. Poistotekstiilien erilliskeräys on tämän vuoden alusta laajentunut koko maahan.

Likaiset, märät ja homeiset tekstiilit laitetaan sekajätteeseen.

AJANVIETETTÄ TAI VAIVANNÄKÖÄ Tekstiilien uudelleenkäytön mahdollisuudet ovat monet. Käytettyjen vaatteiden ostaminen ja myyminen on arkipäivää, joillekin jopa harrastus, ajanvietettä ja huvia. Kirppa-

SALKA ORIVUORI // KUVAT KERTTU MALINEN

Anu Hakala työskentelee Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksessa.

SALKA ORIVUORI // KUVAT KERTTU MALINEN

reilla voi kokea etsimisen jännitystä ja löytämisen riemua, tehdä edullisia hankintoja tai saada rahaa itselleen tarpeettomiksi käyneiden vaatteiden myynnistä.

Käytetty tavara liikkuu monissa eri kanavissa: kivijalka- ja puistokirpputoreilla, kierrätyskeskuksissa, verkkoalustoilla, somen kirpputori- ja vaihtoryhmissä. Myös joillakin uutta tavaraa myyvillä liikkeillä ja brändeillä on käytettyjä tuotteita valikoimissaan. Tietysti vaatteita vaihdetaan kavereiden kesken, lahjoitetaan lapsiperheeltä toiselle ja annetaan tuttavalta tuttavalle.

Toisaalta tuotteiden hankkiminen käytettynä voi vaatia enemmän aikaa ja vaivannäköä kuin uuden ostaminen. Monilla on market tai kauppakeskus kulkureittien varrella tai saavutettavalla etäisyydellä, muttei kierrätyskeskusta tai vastaavaa paikkaa lahjoituksia ja hankintoja varten.

HAITAT KUORMITTAVAT KÖYHIMPIÄ

Tekstiilituotannon haitat painottuvat yleensä Suomen rajojen ulkopuolelle. Kulutuksemme seuraukset näkyvät esimerkiksi maailman köyhimpien ihmisten ympäristössä metsäkatona, kuivuutena, maaperän köyhtymisenä ja luonnon monimuotoisuuden heikkenemisenä. Tuotantoon voi liittyä työntekijöiden hyvinvointia ja oikeuksia koskevia epäkohtia.

Vaateteollisuus aiheuttaa saman verran kasvihuonekaasupäästöjä kuin maailman laiva- ja lentoliikenne yhteensä. Maailman mittakaavassa tekstiilituotannon osuus vedenkäytöstä on 4 prosenttia. Tekstiilituotanto aiheuttaa 20 prosenttia teollisista jätevesipäästöistä ja 10 prosenttia teollisuuden kasvihuonekaasupäästöistä.

Tuotannossa käytetään paljon kemikaaleja. Yhden vaatekilon valmistukseen voi kulua 3 kiloa kemikaaleja.

Jos kuluttaja haluaa osaltaan vähentää tekstiilituotannon ympäristövaikutuksia, tehokkain keino on pitää omistamansa vaatteet mahdollisimman pitkään käytössä.

OPETTELE KORJAAMAAN

» Paikkaamalla ja parsimalla pidennät tekstiilien käyttöikää. Japanilaiset tekniikat, sashiko ja boro, soveltuvat vaatteiden ja muiden tekstiilien korjaamiseen. Reiän tai rispaantuneen kohdan päälle asetellaan tilkku, joka ommellaan kirjontalangalla paikalleen pienillä etupistoilla. Ohje: martat.fi/sashikokirjonta/

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄMINEN ON VARAUTUMISTA

» Kestävän arjen ja kiertotalouden taidot sekä kulutuksen kohtuullistaminen liittyvät varautumiseen. Ne hillitsevät luonnonvarojen ylikulutusta, monimuotoisuuden häviämistä ja ilmastokriisiä. Kun hyödynnämme tehokkaammin sitä, mitä meillä on, ei uusia luonnonvaroja tarvitse ottaa niin paljon talouden käyttöön.

» Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen verkkokaupassa uudelleenkäytön luonnonvarasäästö on tehty näkyväksi kilogrammoina. Luku perustuu siihen, kuinka paljon luonnonvaroja olisi kulunut, jos sama tuote olisi valmistettu uutena: Käytettynä

•lapsen talvihousut, luonnonvarasäästö 11 kiloa

•luistimet, säästö 31 kiloa

•höyrysilityslaite, säästö 476 kiloa

•hopeinen kaulakoru, säästö 270 kiloa.

MITÄ ON KIERTOTALOUS?

» Kiertotalous tarkoittaa taloutta, jossa ei tuoteta ja kuluteta jatkuvasti lisää tavaroita.

» Tuotteet suunnitellaan ja valmistetaan kestäviksi, korjattaviksi ja pitkäikäisiksi.

» Tavaroista pidetään huolta ja niitä käytetään pitkään.

» Materiaaleja ei tuhota tuotteen elinkaaren lopussa vaan ne käytetään uudelleen.

» Kiertotalous edellyttää korjaamista, huoltamista, käyttöiän pidentämistä, kohtuullisuutta ja uudelleenkäyttöä.

Laadukkaita käytettyjä vaatteita on hyvin saatavilla.

Lahjoitustekstiileistä syntyy uusia tuotteita Kierrätyskeskuksen Plan B -mallistossa.

Lahjoitukset lajitellaan myytäviin, ilmaiseksi jaettaviin ja poistotekstiilin keräykseen.

TUR VALLINEN ARKI: MÖKILLE

TALVEN JÄLKEEN

ORIVUORI // KUVA SHUTTERSTOCK

Suomessa on yli puoli miljoonaa kesämökkiä. Osa niistä on käytössä ympäri vuoden, osa otetaan talviteloilta keväisin. Kun päivä pitenee ja lumi hupenee, mökkeily nousee mieleen. Ensimmäisenä ohjelmassa on tarkistaa laitteiden ja varusteiden kunto talven jäljiltä. Tehdään tarvittavat huollot ja korjataan viat.

ONKO NUOHOUKSEN AIKA?

Mökkien tulisijat ja hormit on nuohottava vähintään kolmen vuoden välein. Tarkista mökkikirjasta tai kaivele muistiasi, milloin nuohooja kävi viimeksi ja tarvittaessa tilaa nuohous.

Aloita tulisijan lämmitys hitaasti, jos se on ollut pitkään käyttämättä. Anna hiilloksen hiipua kokonaan, ennen kuin suljet pellit.

Varmista, että palovaroitin toimii ja että sammutuspeite on saatavilla.

Jos mökillä on sähköt mutta mökki ei ole talviasuttava, lämmitä ensin huoneita ja anna sähkölaitteiden lämmetä hitaasti sekä haihduttaa kosteutta, ennen kuin laitat laitteet päälle. Tarkista, etteivät hiiret tai muut eläimet ole pureskelleet sähköjohtoja.

KAASULAITTEET HUOLLETTAVA SÄÄNNÖLLISESTI

Erityisesti sähköttömillä mökeillä on kaasulla toimivia laitteita, kuten jääkaappi, lisälämmitin, hella tai grilli. Kun laitteet on puhdistettu syksyllä, on ne helppo ottaa käyttöön taas keväällä. Tarkista letkujen ja venttiilien kunto, liitosten tiiviys ja laitteiden toimivuus talven jälkeen. Noudata kaasulaitteiden käyttöohjeita.

Kaasulaitteisiin liittyy kaasuvuodon ja kaasupalon vaara, jos kaasua pääsee vuotamaan sisätiloihin esimerkiksi viallisesta liitoksesta.

Häkämyrkytys uhkaa, jos kaasulaite on viallinen, jos kiinteistön ilmanvaihto on huono ja jos häkävaroitin puuttuu. Kaikki kaasulaitteet kuluttavat toimiessaan palamisilmaa, joten raitisilmaventtiilit tai vastaavat on pidettävä auki ilmanvaihdon varmistamiseksi. Pienessä tilassa ei saa käyttää useampaa kuin yhtä kaasulaitetta samanaikaisesti häkämyrkytysvaaran vuoksi. Kaasulämmitin on tarkoitettu vain lyhytaikaiseen käyttöön lisälämmittimeksi. Sitä ei saa jättää päälle nukkumaan mentäessä.

Kaasulaitteet vaativat säännöllistä huoltoa. Tietyt osat, esimerkiksi nestekaasuletkut, pitää vaihtaa säännöllisin väliajoin. Myös silloin, kun esimerkiksi letkussa näkyy murtumia, se on vaihdettava uuteen. Kaasulaitteita ei saa korjata itse, vaan työ teetetään hyväksytyllä kaasuasennusliikkeellä. Liikkeiden lista on Tukesin verkkosivuilla (tukes.fi).

TÄYDENNÄ ENSIAPUVARUSTEET

Tarkista katon ja räystäiden kunto. Puhdista räystäät lehdistä, jos se on jäänyt syksyllä tekemättä. Tarkista ovien ja ikkunoiden kunto ja virittele hyttysverkot paikoilleen.

Jos mökkiä käyttää useampi perhekunta tai sukupolvi, varmista, että kaikki tietävät, miten toimitaan kaasulaitteiden ja muiden tarkkuutta vaativien varusteiden kanssa. Osaavatko kaikki sytyttää grillin, nuotion ja kiukaan turvallisesti?

Onko ensiapulaukku paikassa, josta se löytyy helposti? Ovatko ensiapuvarusteet kunnossa? Jos jotain puuttuu, tee täydennykset. Lataa älypuhelimeen 112-sovellus. Rannan jää voi keväällä olla heikkoa ja pettävää, joten on viisasta pysyä maalla. Vaikka jää olisi vielä niin vahvaa, että se kestää kulkemisen, ota kuitenkin kaveri mukaan ja varustaudu jäänaskaleilla.

SALKA

Kesäasunnon kunto käydään läpi heti ensimmäisellä visiitillä.

Kesäparatiisi kutsuu jälleen. Pidä ensiaputarvikkeet käden ulottuvilla.

Jokakeväinen kotityö

1970-luvun tyyliin.

PORUKALLA PARAS

MINNA HOTOKKA // KUVAT KRISTIINA KONTONIEMI

Saarijärvellä martat tietävät, miten ulkoilemaan

tulee lähdettyä säällä kuin säällä: mennään yhdessä!

Kerran kuussa järjestettäville lenkeille ovat tervetulleita muutkin kuin jäsenet.

Kaikkea ne martat keksivät!

Erkki Vähämäki vaikuttaa hieman yllättyneeltä. Hän lähti lehti-ilmoituksen perusteella

Saarijärven Marttojen sauvakävelylenkille ja päätyi Matoniemen tuuliselle rannalle leikkimään varvashippaa leikkiä ehdottaneen Mirja-Liisa Heikkisen parina.

– Martoissa on se hyvä puoli, että voidaan tehdä kaikenlaista porukalla, huikkaa lähes puoli vuosisataa marttaillut

Liisa Lehtovuori

Porukalla lähdetään esimerkiksi ulkoilemaan, satoi tai paistoi. Kerran kuussa järjestettävät sauvakävelylenkit ovat avoimia kaikille – kuten suuri osa yhdistyksen muustakin toiminnasta.

– Emme halua olla vain omissa oloissamme, perustelee puheenjohtaja Satu

Iso-Ahola

Erkki Vähämäki sauvakävelee päivittäin. Marttojen matkaan hän lähti uteliaisuudesta.

– Pyysin kavereitakin mukaan, mutta en saanut ketään.

Kävellessään Erkki kiinnitti huomiota ympäriltään kuuluvaan puheensorinaan, joka loi lenkille mukavaa tunnelmaa. Lähellä Saarijärven keskustaa sijaitseva Mannilan männikön ulkoilualue oli hänen mielestään oiva valinta yhteisreippailulle.

– Eihän tämän parempia maisemia Suomessa ole. Eikä tartte ollakaan!

PIDETÄÄN ÄÄNTÄ Saarijärven Martat on keskisuomalainen yhdistys, johon kuuluu noin 160 jäsentä. Heistä 80 prosenttia on yli 60-vuotiaita.

Yhdistys järjestää marttailtoja pari kertaa kuussa ja pyrkii kertomaan toiminnastaan aktiivisesti kaikissa mahdollisissa kanavissa.

Tiedottamisen otti sydämen asiakseen Satu Iso-Ahola, joka seitsemän vuotta sitten jäseneksi liittyessään huomasi paikkakunnan marttojen pitävän turhan matalaa profiilia.

– Yhdistyksestämme oli vaikea löytää mitään tietoja netin kautta.

Satu lähti oitis hallitukseen ja teki Saarijärven Martoille omat nettisivut martat.fi-alustalle. Hän mietti, millaista tietoa olisi itse kaivannut: ajan tasalla olevan toimintakalenterin, tunnelmasta kertovia kuvia ja tietoa yhdistyksen historiasta sekä marttailusta yleisesti.

Vauhtiin päästyään Satu perusti yhdistykselle myös Facebook-sivun ja sähköpostilistan. Lisäksi hän otti tavakseen kirjoittaa yhdistyksen kuulumisia maakuntalehden yhteisöpalstalle ja Martatlehteen.

Tulevista tapahtumista lähtee tieto paikallislehteen, yhdistyksen Instagram-sivulle ja netin paikallisille tapahtumasivuille.

– Aina välillä tulee kiitoksia siitä, että hyvin tieto kulkee, Satu sanoo nyt.

Hyvässä seurassa askeleita kertyy kuin huomaamatta. Reippailemassa Salme Kivimäki (vas), Eila Koskenlahti, Satu Iso-Ahola, Kaija Kinnunen, Auli Rutanen, Eija Rautiainen, Birgit Harjula ja Liisa Lehtovuori.

TEKEVÄÄ VÄKEÄ Puheenjohtajalla on piisannut tiedotettavaa, sillä yhdistyksessä on paljon innokkaita tapahtumanjärjestäjiä. Hallituksessa on puheenjohtajan lisäksi kymmenen jäsentä, minkä päälle tulevat vielä rahastonhoitaja ja sihteeri.

Monipuolisen ja jäsenkunnalle mieleisen tapahtumatarjonnan varmistamiseksi tapana on tehdä jäsenkyselyjä ja pitää toiminnansuunnitteluiltoja, joihin osallistuu yleensä runsaat parikymmentä henkeä.

Satu kertoo, että Saarijärven Martat pyrkii tekemään mahdollisimman paljon yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa.

Yksi ihanimmista muistoista on vaikeimman korona-ajan jälkeen pidetty hyvinvointi-ilta, jota tähditti palkittu sanataiteilija Aino Suhola. Läsnä oli yli 200 kuulijaa, kutsuttuina myös paikallisia yhdistyksiä ja lähikuntien marttoja.

– Se oli todella hieno ilta.

ASKELEITA YHDESSÄ Lenkkeilijöiden kanssa jutellessa syntyy vaikutelma, että Saarijärven yhdistys on paluumuuttajien suosiossa.

Liisa Lehtovuori halusi ehdottomasti jatkaa marttailua, kun hän palasi Parkanosta Saarijärvelle toistakymmentä vuotta sitten. Alun perin hän oli liittynyt Marttoihin kolmekymppisenä perheen-

äitinä ja toiminut Parkanon yhdistyksen puheenjohtajanakin yli kaksi vuosikymmentä.

1970-luvulla Liisaan vetosi marttajärjestössä valinnut tasa-arvo. Ei tarvinnut miettiä, missä asemassa kukin on, vaan ketä tahansa saattoi sinutella.

Saarijärvellä Liisaa on ilahduttanut se, että marttayhdistys keksi aloittaa säännölliset sauvakävelylenkkinsä koronaaikana, jolloin sosiaalinen kanssakäyminen tahtoi muuten jäädä vähiin.

– Lenkit ovat antaneet minulle askelia ja yhdessäoloa, Liisa sanoo.

Satu Iso-Ahola huomauttaa nauraen, että yhteistä rupateltavaa marttaseurassa löytyy aina.

Välillä jumpataan. Idean keksi kesken lenkin Mirja-Liisa Heikkinen (takana oik.). Edessä keskellä yhdistyksen puheenjohtaja Satu Iso-Ahola.

– On todettu erinäisissä tilaisuuksissa, että hiljaista ei ole!

KOHTAAMINEN MÄNNIKÖSSÄ Yhdistyksen vireys houkutteli riveihin myös Mirja-Liisa Heikkisen, joka muutti viime vuonna takaisin synnyinkaupunkiinsa asuttuaan viisikymmentä vuotta muualla. Hän sai tietää marttatoiminnasta ystävältään ja mainoksista.

– Tuntuu, että tämä Saarijärven porukka on tosi aktiivinen. On kaikenlaista tekemistä: liikuntaa, tutustumisia ja matkoja. Ja ihmisiin törmää paljon!

Mirja-Liisa kertoo, että jopa Mannilan männikön lenkki tuotti yllättävän kohtaamisen. Lenkin vetäjä Eija Rautiainen tuli kysymään, onko Mirja-Liisa omaa sukuaan Laitisia.

Selvisi, että Mirja-Liisa ja Eija olivat oppikoulussa luokkatovereita.

Miten Eija tunnisti vanhan kaverinsa kaikkien näiden vuosien jälkeen? – Muistin hänen hymynsä, Eija paljastaa.

Kuka tietää, mihin kaikkeen marttailu vielä johtaakaan.

Aina mennään, satoi tai paistoi. Lenkkeilyreiteissä on valinnanvaraa.

Metsän otuksia. Joku on asetellut taidettaan reitin varrelle ohikulkijoita ilahduttamaan.

Ulkoilualueella on upeat maisemat.

Katso videot: martat.fi /martatlehti

MARTTAILUVIIKKO HUHTIKUUSSA

martat.fi/marttailuviikko/ Marttailuviikon aiheena 17.–23.4. on kotivara. Yleisötapahtumissa yhdistykset havainnollistavat, paljonko vettä ihminen tarvitsee kolmessa päivässä. Viikon varalle on myös ideoitu kolme marttaillan mallia: Takkaruoka, Hamsterin ilta ja Kolmen päivän kotivara. Pistä päällesi martan t-paita tai muu järjestöasu. Kerro harrastuksestasi kavereille ja kutsu heidät mukaan!

MARTAN ILTAPALA: ILTA SOMALIMAAN NAISILLE martat.fi/martan-iltapala Marttaliitto on käynnistänyt nelivuotisen kehitysyhteistyöhankkeen haavoittuvassa asemassa olevien tyttöjen ja naisten parissa Somalimaassa, Hargeisan alueella. Tuemme naisia perustamaan pienyrityksiä ja parantamaan toimeentuloaan sekä ravitsemustaan. Afrikan sarvessa sijaitseva Somalimaa on yksi maailman köyhimmistä maista. Iltapalalla kerromme kuulumisia Hargeisasta, ja saat myös tietoa yhteistyökumppaneistamme. Kuulet, miten sinä ja yhdistyksesi voitte tukea Somalimaan naisia. Ilta on tarkoitettu kaikille martoille ja kehitysyhteistyöstämme kiinnostuneille.

SINUSTAKO VERTAISMARTTA?

martat.fi/vertaismarttojen-peruskoulutus

Lähde mukaan vertaismarttakoulutukseen 16.–17.9. Vertaismartat pitävät piirinsä yhdistyksille toiminnansuunnitteluiltoja ja auttavat yhdistyksiä innostumaan ja onnistumaan. Koulutuksessa saat eväitä ryhmän ohjaamiseen ja suunnitteluiltojen vetämiseen. Jos tunnet jo jonkin verran marttailua ja pidät ihmisten parissa toimimisesta, tämä on sinua varten! Marttaliiton järjestämä koulutus pidetään Helsingissä. Viikonlopun aikana toteutetaan sekä perusettä jatkokoulutus.

KOONNUT REIJA SALOVAARA

LIISA HUIMA

VAALIKUUMETTA

martat.fi/eduskuntavaalit-2023

Kiitos kaikille, jotka ovat pitäneet esillä Marttojen vaaliteemoja ja osallistuneet aktivismikirjontaan. Patalappuja ja niihin liittyvää viestiä voi myös viedä vaalien jälkeen kansanedustajille. Jaa kuvia patalapuista ja niiden saajista aihetunnisteella #martat.

Unohtumattomia lukuelämyksiä

Säästäväisen elämän Fingerpori

PERTTI JARLA

JARKKO LEHTOPELTO Fingerpori ja Martat yhdistivät voimansa. Simppeleitä ohjeita kulujen karsimiseen elämänlaadusta tinkimättä.

LIKE

2495

ETÄKÄSSÄKAHVILA

• Kirjovirkkaus 24.5. klo 18–20. Tervetuloa linjoille oppimaan uutta ja kässäilemään yhdessä!

• martat.fi/vuoden-2023-kasityotekniikka-kirjonta

Kasvattitytär

ENNI MUSTONEN Rakastetun kertojan uusi sarja seuraa naisten elämää Suomen historian pyörteissä yli kaksi vuosisataa sitten.

OTAVA

2595

MARTAT VINKAA FACEBOOK-LIVET

• Kotivara 13.4. klo 11, Tiia Koppanen, Pohjois-Karjalan Martat

• Kasvata ruokaa ruukussa 11.5. klo 11, Maarit SallinenUusoksa, Pohjois-Karjalan Martat

HAE STIPENDIÄ NASTAAN

Marttaliitto tukee vuosittain vähintään 60 martan osallistumista Naisten Valmiusliiton valtakunnallisiin valmiusharjoituksiin, sekä lähi- että etäharjoituksiin, korvaamalla osallistumismaksun. Lähetä lyhyt vapaamuotoinen hakemus osoitteeseen susanna.koski@martat.fi tai Marttaliitto ry/NASTA, Pursimiehenkatu 26 C, 00150 Helsinki. Ilmoita nimesi ja pankkitilitietosi sekä käymäsi harjoituksen nimi. Liitä mukaan osallistumislasku ja maksukuitti, jossa näkyy arkistointitunnus.

Tulossa:

• NASTA Tyyni 22.–24.9. Dragsvik, Tammisaari

• PikkuNASTA Fanni 13.–15.10. Hiukkavaara, Oulu

Ilmestyy 6.4.

Whistler maalaukses

Yö Whistlerin maalauksessa JOEL HAAHTELA Vastustamattoman kiehtova romaani näyttää toiveemme, pelkomme ja niiden takaa säteilevän

JOE L H AAH T Vastustatamatto k roma toivee säteilev rakkauden.

Katso myymäläkohtainen saatavuus Suomalainen.comista.

om ala e ne ine n.c n mi omi a sta

KOTISIVUT KÄTEVÄSTI martat.fi/yhdistyksen-kotisivut

Jo yli 200 marttayhdistystä on tehnyt uudet kotisivut Yhdistysavaimeen. Ajantasaisilta sivuilta jäsenet ja muut kiinnostuneet saavat tietoa yhdistysten toiminnasta.

VUOSIKELLO RAKSUTTAA

martat.fi/yhdistyksen-vuosikello/ Vuosikello on yhdistyksen hallinnon muistilista. Siitä tarkistat, mikä juuri nyt on ajankohtaista.

TIEDOT AJAN TASALLE martat.fi/marttarekisteri

Päivittäkää vuosi- tai kevätkokouksen jälkeen puheenjohtajan ja hallituksen jäsenten yhteystiedot Marttarekisteriin ja poistakaa vanhentuneet tiedot. Tarkistakaa myös, että yhdistyksen tilinumero on oikein. HUOM! Marttarekisterikoulutus etäyhteyksin 18.4. klo 17–18.

LIITTYÄ VOI MILLOIN VAIN martat.fi/jasenhankinta

Uusien jäsenten jäsenyys on voimassa liittymispäivästä aina vuoden eteenpäin. Jäsenmaksulle saa aina täyden vastineen, milloin tahansa liittyykin. Tämä kannattaa mainita, kun hankitte uusia jäseniä. Olisiko tänä vuonna meidän yhdistyksessämme jäsenhankintatempauksen aika?

ANNA VINKKEJÄ JA NEUVO

www.martat.fi/jaa-puutarhataito/ Tiedon ja taidon välittäminen sekä vaaliminen kuuluvat puutarhaharrastukseen, ja aloittelevat kotipuutarhurit kuuntelevat mielellään kokeneempien harrastajien näkemyksiä. Nyt Marttaliitto ja Puutarhaliitto keräävät harrastajien vinkkejä kampanjassa, joka jatkuu 30.9. saakka. Parhaat neuvot jaetaan eteenpäin kaikkien hyödyksi. Järjestäjät myös innostavat opettamaan jonkin puutarhataidon toiselle harrastajalle. Näin puutarhanhoitoon liittyvä osaaminen siirtyy eteenpäin ja tulee kaikkien saataville.

FINGERPORI MARTAT

Säästäväisen elämän Fingerpori on löytölaari edullisiin valintoihin ja kestävään arkeen. Kirja julkaistaan 30.3. Se sisältää runsaasti ennen julkaisemattomia sarjakuvastrippejä ja marttavinkkejä, joiden avulla säästät rahaa ja luonnonvaroja. Jäsenenä saat 10 %:n alennuksen, kun tilaat kirjan Suomalaisen kirjakaupan verkkokaupasta (www.suomalainen.com).

Käytä koodia MARTAT (toimii myös pienellä kirjoitettuna).

KIITOS PALAUTTEESTA

Martat-lehden 6/2022 kiinnostavin juttu oli Ulkosaarten taitavat emännät. Palautteen lähettäneiden kesken arvottiin 5 kpl Kodinhoito-kirjaa. Sen saivat Pirjo Lipponen Juankoskelta, Anna-Liisa Löppönen

Keravalta, Irja Nikkanen Leppävirralta, Aune Ojakoski Hallista ja Sirkka Perkkiö Kokkolasta.

Kokoa katseenkestävä kodin kierrätyspiste kotimaisista SINI-kierrätysastioista.

Mahtuu myös kaappiin

Kansi pysyy auki

Kätevä moduulijärjestelmä

Mukana tarrat lajiteltaville materiaaleille:

Valmistettu hiilineutraalisti Kokemäellä.

TAKUU

HAE MARTTAMATKALLE

martat.fi/marttamatka

Marttaliiton puheenjohtaja Sirpa Pietikäinen kutsuu marttoja tutustumaan Euroopan Parlamentin työskentelyyn Strasbourgiin, Ranskan joulupääkaupunkiin, 10.–12.12.

Matkalle valitaan 52 henkilöä. Hinta 350 €/henkilö sisältää lennot Helsinki–Frankfurt–Helsinki, bussikuljetukset Frankfurt–Strasbourg–Frankfurt, hotelliyöpymisen 2 hengen huoneessa, yhden lounaan ja yhden illallisen sekä matkaohjelman.

Osallistujat valitaan hakemusten perusteella. Lähetä enintään sivun mittainen avoin hakemus, josta käy ilmi nimesi ja marttapiirisi. Perustele, miksi juuri sinä olisit hyvä ryhmämatkalainen. Kerro, millä tavalla olet mukana marttatoiminnassa ja miten viet viestiä matkan jälkeen yhdistyksessä, marttapiirissä ja marttajärjestössä (esim. marttaillat, lehtijutut, blogi, valokuvaaminen, sosiaalinen media, tietoisku piirin syys- tai kevätkokouksessa). Kerro myös, mitä odotat matkalta.

Lähtijät valitaan kokonaisarvion perusteella, alueellinen edustavuus huomioiden. Toivomme mukaan eri-ikäisiä aktiivisia marttoja ympäri Suomea. Hakijoita ei valita ilmoittautumisjärjestyksessä. Lähetä hakemuksesi 30.4. mennessä osoitteeseen saila.neffling@martat.fi. Marttaliitto valitsee lähtijät ja ilmoittaa heille valinnasta.

TERVETULOA POHJOISMAISILLE MARTTAPÄIVILLE KUOPIOON 15.–17.6.

Maista Savoa – Smaka på Savolax – Taste Savo

• Hotelli Puijonsarvi, Minna Canthin katu 16, Kuopio

• Tutustumme savolaiseen ruokakulttuuriin, ruokamaakuntaan ja palvelualan opistoon. Ohjelmassa myös kaupungin vastaanotto, risteily ja viinitilakäynti, kaupunkikierros ja kurkistus Savon Marttojen keittiöön.

• Hinta 280 euroa. (Ei sisällä majoitusta.)

• Sitova ilmoittautuminen 10.4. mennessä

• Lisätietoa, ilmoittautuminen ja maksuohje: martat.fi/savo/tapahtumat

• Huonevaraukset Hotelli Puijonsarveen 14.5. mennessä, p. 010 762 9500, sales. peeassa@sok.fi, www.sokoshotels.fi

• Varaustunnus BMARTTA23

• Järjestäjänä Savon Martat

• Ohjelma sitoumuksetta. Pidätämme oikeuden meistä riippumattomiin muutoksiin.

LAHJOITA PAREMPI TULEVAISUUS

”Ryhmämme tekee minutkin viisaammaksi, vahvemmaksi ja iloisemmaksi. Nyt minulla on ystäviä ja tukenani myös heidän osaamisensa.”

Kausar Xarab (36), naisryhmän johtaja, Magalaben kylä, Somalimaa

Kausar Xarabilla on viisi lasta. Hän ostaa läheiseltä kaupungin torilta vihanneksia ja myy ne oman kylänsä asukkaille. Kausar on mukana 20 naisen ryhmässä, jossa voi saada luoton sekä koulutusta oman pienyrityksen aloittamiseen ja kehittämiseen. Ryhmän avulla hän myös löytää yritykselleen uusia asiakkaita.

Marttojen tuella somalimaalaiset kumppanijärjestöt järjestävät naisille ja vammaisten lasten vanhemmille ravitsemus- ja yrittäjyyskoulutusta vuosina 2023–2026. Lahjoittamalla olet mukana antamassa Kausarille ja hänen ystävilleen mahdollisuuden parempaan tulevaisuuteen.

TEE LAHJOITUS

Nettisivujen kautta: martat.fi/kertalahjoitus-ulkomaan-kerays

Tilisiirtona keräystilille: Danske Bank FI15 8000 1570 4855 90 / Marttojen kehitysyhteistyö, viite 2066 Poliisihallitus keräyslupa RA/2020/857. Lupa on myönnetty Marttaliitto ry:lle 15.7.2020 ja se on voimassa toistaiseksi

1.8.2020 alkaen koko Suomen alueella Ahvenanmaata lukuun ottamatta.

1Teljän Harrastemartat tekivät 32 sukkaparia ja veivät ne Onnikoti Aurinkokulman ja Aurinkolinnan asukkaille Noormarkussa.

2Pirkkalan Marttayhdistys osallistui Meidän Pirkkala -tapahtumaan kotivaran merkeissä.

3Mäntän Martat viettivät sadonkorjuuiltaa vierainaan Vilppulan ja Pohjaslahden marttoja.

4Saarijärven Martat kertoivat Saarijärven yhtenäiskoulun 2. luokkien oppilaille hyötykasveista ja niiden viljelystä Anna Ikkalan puutarhassa.

5Nunnanlahden Martat ja Juuan Marttayhdistys kahvittivat kirkkoväkeä Juuassa.

6Kiimingin Martat kokosivat ryijynäyttelyn Kiimingin kirjastoon. Kuvassa Aire Kallio ryijyineen. (kuva Leena Takaluoma)

7Kiimingin Martat ystävineen viettivät Maailman suurinta marttailtaa satokauden herkuista nauttien. (kuva Teea Tunturi)

9Latokasken Martat esittelivät marttatoimintaa asukaspuiston syystempauksessa.

8Puurtilan Martat ja Könönpellon Martat viettivät sadonkorjuujuhlaa Varkaudessa.

10Tuusulan Nuormartat nauttivat makuja Malawista ja valmistivat muun muassa maissipuuroa, papumuhennosta ja mangokanaa.

11Keuruun Martat poimivat sieniretkellä myös syötäväksi kelpaamattomia lajeja ja värjäsivät niillä lankoja Vanhan Keuruun Syysmarkkinoilla. Kuvassa Tuula Tervo, Leena Wirkkala ja Anu Tervo.

12

Anarkistimartat siivosivat ympäristöä roskakävelyllä.

13Vehkalahden Metsäkylän Martat valmistivat voileipäkakkuja Metsäkylän seuratalolla.

14Karinaisten Martat ja Auranmaan Latu ja Polku tekivät yhdessä sieniretken. Kiitos ohjaaja Elina Simolalle!

15Paimion Vistan Martat luovutti tekemänsä ryijyn tapahtumatalo Iskulle. Kuvassa puheenjohtaja Inkeri Oinas ja Anton Simolin.

16

Laitilan Marttayhdistyksen Maailman suurimmassa marttaillassa esiintyivät paikkakunnalla asuvat ukrainalaiset.

17Outokummun ryijynäyttelyssä oli esillä ryijyjä eri vuosikymmeniltä. Näyttelyn toteuttivat yhteistyössä Outokummun Viuruniemen My, Outokumpu Martat, Outokummun Ympäristön My ja Oudot Martat.

18Tarvasjoen Martat tekivät broileri-, jauheliha- ja vihannestäytteisiä kevätkääryleitä ruokamartta Liisa Frantin johdolla.

19Pornaisten Marttojen Mallu Mannila (keskellä) sai Marttaliiton hopeisen ansiomerkin. Vieressä Mari Valve (vas.) ja Aija Hovi-Kuusisto

20

Pornaisten Martat lahjoittivat Kevätkarnevaalien myyntituoton, 600 €, SPR:n kautta Ukrainaan. Kuvassa Marjut, Mallu, Aija, Eija ja Pirjo.

21Kalevan Martat hoitivat kahvituksen Helsingin kaupunginmuseon Johan Sederholm -luennolla. Martat valmistivat lihapasteijat ja sitruunapiiraat 1700-luvun reseptien mukaan.

29Savukosken Martat ompelivat peruskoulun päättäville oppilaille kestokassit vanhoista farkuista. Kassit täytettiin kodin tarvikkeilla, jotka saatiin lahjoituksin paikallisilta yrittäjiltä ja yhteisöiltä.

24

28

kosken Martat kokeilivat puurokuussa monia makuja: kookos-riisi-, chiakauratuore-, tattari-, vadelma-suklaa- ja ruis-puolukkapuuroa.

31

Mar-

värjäsivät lankoja

on käytetty samaa tekniikkaa, vasemmalla 40 vuotta vanha työ ja oikealla uusi.

22Huittisten Martat olivat mukana Seeste-messuilla.

23Huittisten Martat pitivät puuroillan.

26Kesälahti-Martat järjestivät pyykkinäyttelyn.

27Liimattalan Martat askartelivat mehiläisvahakääreitä.

Keski-Jyväskylän Martat reippailivat Leivonmäen kansallispuistossa.

Savu-

30Pernajan Martat viettivät vegaanisen marttaillan Hanna Hurtan ohjauksessa.

Rieponlahden

tat

kasveilla. Kuvan neuleissa

25Lemin Vainikkalan Martat vierailivat Lohjalla Tytyrin kaivoksessa.

32Uuraisten Martat vierailivat Joogaopistolla Saarijärvellä. Joogaharjoituksen ohjasi Maisa Kivi.

33Haukivuoren Martat tutustuivat juurileivontaan Jere Nyströmin opastuksella.

34Imatran rautatehtaan Martat tekivät aterialle punajuuresta carpacciota, keittoa ja kakkua. Pöytäkoristeena oli punajuurella värjättyjä sipulikukkasia.

35Joutsenon kirkonseudun Martat paistoivat karjalanpiirakoita Seija Lehtosen kotona.

36Lampin Marttojen leipämyyjäisissä oli tarjolla tuoretta leipää ja makeita herkkuja.

37Porin Marttayhdistys järjesti Martan päivänä 1920-luvun neuvonnallisen piknik-tapahtuman, jossa oli esillä kotivaraa ja vuoden kasviksia.

38Espoonlahden Martat järjestivät vihannesten ja hedelmien kaiverruskurssin, opettajana Niittya Kosan Fruit Gardenista.

39Mietoisten karjalaisessa Marttayhdistyksessä opeteltiin ryijyn ompelemista oman yhdistyksen osaajan johdolla.

40Iisalmen alueen martat viettivät sadonkorjuun juhlaa Iisalmen torilla. Mukana olivat Kankaan, Niemisen, Nerohvirta-Kotikylän ja Taipaleen Martat.

» Tapahtumakuvat teksteineen osoitteeseen lehti@martat.fi tai Martat, Monessa mukana, Pursimiehenkatu 26 C, 00150 Hki.

» PALSTALLA ON RUUHKAA! Postia tulee paljon, jonoa syntyy ja julkaisuun kuluu aikaa.

Onnittelemme Yhdistykset juhlivat

95 VUOTTA |Eeva Anttila 17.4. Porvoon

Karjalaiset Martat • Liisa Lääperi 5.5. Tainionkosken Martat • Senja Kulmala 14.5. Karjalan TL Laajoen Martat

90 VUOTTA | Soile Terhivaara 20.2. Haarajoen Martat • Toini Tossavainen 23.2. Imatran Kaukopään Martat • Kaisa Erola 7.5. Paavolan Martat

85 VUOTTA |Vieno Kauppinen 28.1. Hankasalmen Martat • Tuija Kiuru 15.2. Pinomäen Martat • Eija Simola 28.2. Launeen Martat • Birgitta Bröckl 3.3. Paraisten My • Eila Ekqvist 6.3. Rännimäen Martat • Raili Pitkänen 20.3. Laajalahden Martat • Hiekka Lindroos 30.3. Karjalan TL Laajoen Martat • Eila Viskari 16.4. Anjalan Riitamaan Martat • Elvi Ylioikarainen 23.4. Saarenkylän Martat

• Laina Narva 18.5. Piittisjärven Martat • Marita Torniainen 20.5. Pihlavan Martat

80 VUOTTA |Tuulikki Oravala 5.1. Syväsenvaaran Martat • Hilkka Jussila 30.1. Itä-Porin Martat • Eila Alavuotunki 12.2. Hankasalmen Martat • Pentti Savolainen 3.3. Keihäskosken Martat • Kerttu Vuorio 11.3. Renkomäen Martat • Tellervo Raussi 15.3. Rännimäen Martat • Tuula Merjola-Partanen 1.4. Hiltulanlahden Martat • Seija Lappalainen 16.4. Lapinlahden Martat • Anne-Marie Salonen

2.5. Sauvon Korpelan Martat • Aino Willman 19.5. Forssan Martat • Liisa Virtanen 23.5. Itä-Porin Martat

75 VUOTTA |Heljä Kuparinen 10.1. Anjalan Riitamaan Martat • Aino Uusi-Kyyny 24.1. Pihlavan Martat • Pirjo Lakio 28.1. Turun Uittamon Martat • Kerttu

Antonen 3.2. Naantalin Martat • Helme

Högblom 15.2. Sauvon Korpelan Martat • Pirjo Kuusisto 25.3. Hiltulanlahden Martat • Marja Suviala 1.4. Turun Uittamon Martat • Leila Kannelniemi 3.4. Hyrkkälän Martat • Marja-Leena Hautanen 10.4. Pukinmäen Martat • Annikki

Surakka 10.4. Rännimäen Martat • Pirjo Valtanen 10.4. Keihäskosken Martat • Riitta Nuutinen 1.5. Hiltulanlahden Martat • Tuula Parkkinen. 12.5. Kuusankos-

ken Herttamartat • Leila Pohja 13.5. Syväsenvaaran Martat • Paula Mäkinen 14.5. Launeen Martat • Eine Oksanen 15.5. Launeen Martat

70 VUOTTA |Liisa Holm 3.1. Syväsenvaaran Martat • Eeva Perätalo 18.1. Piittisjärven Martat • Tarja Mäkinen 3.2. Kangasalan Martat • Sirkka Rantanen 10.2. Keihäskosken Martat • Hannele Kuitunen

12.3. Turun Uittamon Martat • Timo Laine

15.3. Kangasalan Martat • Eija Ojala 25.3 Kiimingin Martat • Seija Kuivalainen 5.4. Hiltulanlahden Martat • Terttu Karhunen

13.4. Hiltulanlahden Martat • Marjatta Viksten 14.4. Pukinmäen Martat • Irene Valtonen 23.4. Paavolan Martat • Helena Pöysti 26.4. Paavolan Martat • Liisa Lämsä 5.5. Syväsenvaaran Martat • Terttu Kyllönen 22.5. Ahtialan Martat

65 VUOTTA | Anne-Maj Vertanen 8.4. Naantalin Martat • Seija Salmi 1.5. Anjalan Riitamaan Martat • Riitta Hukka 3.5. Kiteen Säyneenkylän Martat • Leena Neitiniemi-Upola 15.5. Syväsenvaaran Martat

60 VUOTTA | Tiina Korva 21.11.2022 Turtolan Martat • Anja Tornensis 30.12.2022 Turtolan Martat • Sari Reko 30.1. Keihäskosken Martat • Nina Pohjanpalo 5.2. Keihäskosken Martat • Paula Itäranta 16.2. Pihlavan Martat • Tuija Lehtikunnas 24.2. Paraisten My • Liisa Larikka 1.3. Rajamäen Martat • Tuula Autio. 30.3. Ristinummen Martat • Johanna Kaitila 25.4. Laitilan My • Jaana Viljanen 25.4. Teuvan Martat • Riitta Vilén 12.5. Kiimingin Martat

50 VUOTTA |Marjo Juola 27.3. Naantalin Martat • Sari Turunen 1.4. Karhunpään Martat • Milla Väänänen 4.4. Maaningan Martat • Mervi Jääskeläinen 21.5. Rannikon Martat

45 VUOTTA | Hanna Kilkkinen 9.3. Hyrkkälän Martat

30 VUOTTA |Anna Malmivaara 13.3.

Olkkalan Martat

Sahalahden Martat kävi onnittelemassa yhdistyksen pitkäaikaista puheenjohtajaa ja sihteeriä Maila Toukolaa hänen täyttäessään 100 vuotta 15.1.

Vauvoja

Renkomäen Martat onnittelee puheenjohtajaansa Pirita Linnavuorta vauvan syntymän johdosta.

Säyneenkylän Martat vietti 90-vuotispäviään. Ohjelmassa oli puheenjohtaja Mariitta Raution tervetulosanat, kirkkoherra Markus Komulaisen pitämä hartaushetki ja rovasti Sakari Takalan esittämiä lauluja. Kaija Parkkonen kertoi yhdistyksen historiasta ja juhlapuheen piti piirin edustaja Päivi Leinonen. Nautittiin Terho Parkkosen keittämää rantakalaa ja lopuksi kakkukahvit.

Kiteen

Sauvon Kirkonkylän Martat onnittelivat kunniajäseniään Sirkka Saarista ja Kyllikki Peltolaa heidän 90-vuotispäivinään. Kuvassa yhdistyksen edustaja on Kyllikki Peltolan luona.

Testamentti on kaunis tapa auttaa

Jo pienelläkin osuudella omaisuudestasi on suuri merkitys kehitysmaiden köyhimmille ihmisille. Lapset voivat päästä kouluun, nuoret saada ammattikoulutusta ja naiset keinoja hankkia toimeentulon.

Testamentin teko ei ole vaikeaa. Tilaa maksuton testamenttioppaamme: asiakaspalvelu@kirkonulkomaanapu.fi kirkonulkomaanapu.fi/testamentti

020 787 1201

(Puhelun hinta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min)

Ristikon ratkaisu s.53

MARTTALIITTO RY:N VUODEN 2023 VARSINAISEEN KOKOUKSEEN

AIKA

Lauantai 22.4.2023

PAIKKA

Hotelli Radisson Blu Seaside, Ruoholahdenranta 3, Helsinki

OHJELMA

klo 10.30 −11.00 kokousesitelmä: kenttäjohtaja Arttu Laine, SOK: Huoltovarmuus osana S-ryhmän kestävän kehityksen agendaa

klo 11 alkaen varsinainen kokous

KÄSITELTÄVÄT ASIAT

Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat sekä esitys kokouksen kannanotoksi.

OSALLISTUMINEN KOKOUKSEEN

Viralliset kokousedustajat osallistuvat kokoukseen kokouspaikalla. Kokoukseen ei voi osallistua etäyhteydellä.

Kullakin virallisella kokousedustajalla on yksi ääni.

Kunkin marttapiirin tulee ilmoittaa 31.3. mennessä Marttaliittoon piirin nimeämät kokousedustajat ja varaedustajat.

Liiton hallituksen jäsenillä, liiton kunniapuheenjohtajalla ja kunniajäsenillä on läsnäolo- ja puheoikeus kokouksessa.

Lisäksi läsnäolo-oikeus on niillä, joille kokous sen yksimielisesti myöntää.

Kokousedustajat ja muut osallistujat ilmoittautuvat 31.3. mennessä Marttaliittoon, osoitteeseen saila.neffling@martat.fi.

Edustajat ilmoittavat samalla sähköpostiosoitteensa ja puhelinnumeronsa sekä mahdolliset ruoka-aineallergiansa.

Vuosikokous ja kokousesitelmä striimataan ja ne ovat kaikkien katsottavissa. Linkki tilaisuuteen on kokouspäivänä martat.fi:n etusivulla.

Marttaliitto ry

VUOSISEMINAARISSA PUHUTAAN VARAUTUMISESTA

Tule linjoille kuuntelemaan Marttojen vuosiseminaaria, jonka aiheena on varautuminen. Seminaari järjestetään perjantaina 21.4. klo 12–15.30. Osallistumislinkin löydät martat.fi:n etusivulta ennen tapahtumaa.

Marttojen teema vuonna 2023 on Varautumisen taidot. Tavoitteemme on, että mahdollisimman moni kotitalous varautuu omatoimisesti yhteiskunnan häiriötilanteisiin. Seminaarissa haemme yhteistä käsitystä siitä, mitä varautuminen tarkoittaa ja miten se toteutuu yhteiskunnassamme.

Seminaarissa puheenvuoron käyttävät Syken pääjohtaja Leif Schulman, Helsingin yliopiston kotitaloustieteen ja -opetuksen professori Minna

Autio, Marttojen kehittämispäällikkö Emmi Tuovinen, Huoltovarmuuskeskuksen johtava varautumisasiantuntija Pia Oesch, Pallon kokoinen elämä -blogisti

Ami Värtö, Hämeen Marttojen kotitalousasiantuntija Kati Koskela, työhyvinvoinnin dosentti, kirjailija ja martta Marja-Liisa Manka, elokuvatuottaja Marko Röhr sekä Marttojen hallituksen puheenjohtaja Sirpa Pietikäinen.

Tilaisuuden juontaa martta Marjukka Mikkola.

LUCINAN JUHLASEMINAARI

Juhlimme perustajamme Lucina Hagmanin 170-vuotisjuhlavuotta. Marttaliitto, Marthaförbundet, Suomalainen Naisliitto ja Naisasialiitto Unioni kutsuvat jäsenensä 5.5. Helsingissä järjestettävään juhlaseminaariin. Katso lisätiedot ja ilmoittaudu mukaan: martat.fi/ajankohtaista/lucinahagman-170-vuotisjuhlaseminaari/

NETISSÄ NYT

HENNI KUUSISTO

Katse KAAPPIIN

Aloita kevätkohennus vaatekaapista. Repsottaako sauma, onko nappi pudonnut? Marttojen ohjeilla huollat garderobisi edustuskuntoon.

• martat.fi/garderobi

ÄLÄ TYYDY tavalliseen

Päräytä vappusiman seuraksi churroja, donitseja, rahkamunkkeja tai sitruunaisia vappumunkkeja.

• martat.fi/vappu

MARTTA AINA mukanasi

Äppi tietää, muistaa ja neuvoo. Hae vinkit kevään juhlasesonkiin puhelimen ruudulta.

• martat.fi/sovellus

KEVEIN ASKELIN KEVÄÄSEEN

Nyt luonnossa tapahtuu. Liiku maastossa, valitse kävely autoilun sijaan.

• martat.fi/lisaa-arkiliikuntaa

on 22.–28.3. ja vaalipäivä 2.4. Jokainen ääni lasketaan – onhan sinunkin äänesi mukana?

• martat.fi/eduskuntavaalit-2023.

VADILLINEN VIHREÄÄ

Kasvata pääsiäisruohoksi mehevä viljanoras. Jos innostut, voit kylvää ja kasvattaa oikean viherasetelman.

• www.martat.fi/vadilla-vihertaa-versomaisema

72 TUNTIA

Riittääkö kotona vettä ja syötävää

3 vuorokaudeksi? Saatko yhteyden läheisiin poikkeusoloissakin?

Laita kotivara kuntoon ja varaudu Marttojen ohjeilla.

• martat.fi/varautuminen

KOONNUT

KOHDATAAN KENTÄLLÄ 2023

Hämeen Martat ja Tawast Golfin naiset kutsuvat Sinut golftapahtumaan 10.6. Tawast Golf & Country Clubille Hämeenlinnaan.

» Kaksi tapaa osallistua, joko kilpailemalla tai pelaamalla.

» Kilpailumuotona pariscramble.

» Pelivaatimus Green Card, max. pelitasoitus 36,0.

» Tapahtumaan ovat tervetulleita golfaavat martat ystävineen ja Tawastin naiset ystävineen.

» Osallistumismaksu 69 € (Tawastin pelioikeutetut 29 €) sisältää kilpailu- ja pelimaksun, rangepallot, kärryt, tervetulojuoman, väliaikakahvit, lounaan, saunan ja pyyhkeet. Kaikki osallistuvat arvontoihin.

PÄIVÄN OHJELMA

» klo 8 virkistävä Lepaan voimajuoma

» klo 8.45 tapahtuman info, TawG/Vesa Rontu

» klo 9 yhteislähtö

» Tauolla väliaikakahvit ja kahvileipä, tapahtuman jälkeen buffetruokailu, palkintojen jako ja arvonta. Hyvät palkinnot ja arpajaisvoitot.

ILMOITTAUDU

Tawast Golfiin 7.6. mennessä:

» caddiemaster@tawastgolf.fi tai p. 0600 555 0060.

» Ilmoita marttayhdistyksesi ja golfseurasi nimet sekä tarkka tasoituksesi. Ilmoita myös, tuletko kilpailemaan vai pelaamaan.

LISÄTIEDOT

Hämeen Martat/Marjo Salo p. 040 827 9564 marjo.salo@marjosalo.fi

Tawast Golf/Petriina Punkari-Mäkiaho p. 040 520 4344 petriina@makiaho.fi

martat.fi/hame/tapahtuma/ tawastgolf.fi

Kohtaamisiin Tawastilla Hämeenlinnassa!

MITÄ MIELTÄ MARTAT-LEHDESTÄ 2/2023?

Tämän lehden kiinnostavin juttu oli sivulla

Vähiten minua kiinnosti juttu sivulla

Muita terveisiä

Nimi

Lähiosoite

Postinumero ja -toimipaikka

Vastaukset myös sähköpostilla osoitteeseen lehti@martat.fi tai postikortilla: Martat, Pursimiehenkatu 26 C, 00150 Helsinki.

» Palautteen lähettäneiden kesken arvotaan 5 kpl leikkuulautaa.

PALVELUKORTTI

Tilaan Martat hintaan 45 €. Tilaus alkaa seuraavasta numerosta ja jatkuu kestona. Jäsenille lehti kuuluu jäsenmaksuun.

Osoitteenmuutos alkaen / 2023

Asiakasnumero osoitelipusta

Vanha osoite / tilauksen maksaja: Nimi

Lähiosoite

Postinumero ja -toimipaikka

Päiväys ja allekirjoitus

Uusi osoite / lahjatilauksen saaja: Nimi

Lähiosoite

Postinumero ja -toimipaikka

Päiväys ja allekirjoitus

Tilaukset ja osoitteenmuutokset myös jarjestosihteeri@martat.fi tai p. 050 511 8099

VALITSE HYVÄT

KASVIT KOTIPIHAAN

VIEKAS

Vuonna 2023 kerromme, kuinka vieraslajien leviämistä kotipihasta voi estää. Pienilläkin teoilla on merkitystä luonnon monimuotoisuudelle.

Monet haitalliset vieraslajit on alun perin hankittu koristekasveiksi. Kevät

JUUNI PENTIKÄINEN //KUVA SHUTTERSTOCK

kutsuu pihatöihin ja puutarhamyymälään.

Nyt onkin hyvä miettiä, mitä kasveja kotipihaan kannattaa valikoida ja mitä välttää.

Ilmaston lämmetessä kasvien valintaan on kiinnitettävä yhä enemmän huomiota, sillä kasvukauden pidentyessä kasvien käyttäytyminen saattaa muuttua. Esimerkiksi yhä useammat vieraslajit saattavat kehittää itämiskykyisiä siemeniä, mikä nopeuttaa niiden leviämistä luontoon.

Valtaosa puutarhakasveista on vieraslajeja, eli ne eivät kuulu alkuperäiseen lajistoomme. Monet haitalliset vieraslajit, kuten jättiputki tai komealupiini, ovat alun perin olleet puutarhakasveja. Kun vieraslajit leviävät, syntyy monenlaista haittaa, sillä ne ovat tehokkaita kilpailijoita ja syrjäyttävät alkuperäistä lajistoa.

Valitse pihaan mahdollisimman erilaisia kasveja: hyöty- ja koristekasveja, yksi- ja monivuotisia, ikivihreitä ja lehteviä kasveja, puita, pensaita, perennoja, kukkia, ruohoja ja niittykasveja. Suosi luonnonlajeja, FinE-kasveja, kotimaisia ja perinnekasveja. Valikoi eri aikaan kukkivia kasveja, jotta pölyttäjille riittää ruokaa keväästä syksyyn. Erityisesti keväällä kukkivia kasveja on pihoissa liian vähän.

VÄLTÄ LAJEJA, JOTKA

» kasvavat nopeasti ja muodostavat tiiviitä, laajoja kasvustoja

» kasvattavat runsaasti juurivesoja, siemeniä, marjoja ja hedelmiä

» on listattu kansallisessa vieraslajistrategiassa.

PIDÄ SILMÄLLÄ

Älä istuta näitä. Jos näitä jo on pihallasi, pidä huolta, etteivät pääse leviämään: Idänpensaskanukka (Cornus alba subsp. alba)

Lännenpensaskanukka (Cornus alba subsp. stolonifera)

Isotuomipihlaja ( Amelanchier spicata)

Pilvikirsikka (Prunus pensylvanica)

Rohtoraunioyrtti (Symphytum officinale)

Viitapihlaja-angervo (Sorbaria sorbifolia)

Etelänruttojuuri (Petasites hybridus)

Karhunköynnös (Calystegia sepium)

MIKÄ ON FINE?

SUOSI NÄITÄ:

LUONNONKASVIT

Kurjenpolvet (Geranium)

Kellokasvit (Campanulaceae)

Päivänkakkara (Leucanthemum vulgare)

Kangasajuruoho (Thymus serpyllum)

Ahomansikka (Fragaria vesca)

Ketoneilikka (Dianthus deltoides)

Nokkonen (Urtica dioica)

Siankärsämö ( Achillea millefolium)

Keto-orvokki (Viola tricolor)

Rantakukka (Lythrum salicaria)

PUUT

Pihlajat (Sorbus), Koivut (Betula), Vaahterat ( Acer), Lepät ( Alnus), Jalavat (Ulmus), Tammi (Quercus), Tuomet (Prunus), Hedelmäpuut, Havupuut

PENSAAT

Syreenit (Syringa)

Hortensiat (Hydrangea)

Kuusamat (Lonicera)

Heidet (Viburnum)

Pajut (Salix)

Alppiruusut (Rhododendron)

Jasmikkeet (Philadelphus)

Marjapensaat

PERENNAT

Syysasteri ( Aster novi-belgii )

Akileijat ( Aquilegia)

Liljat (Lilium)

Iisoppi (Hyssopus officinalis)

Pionit (Paeonia)

Kevätvuohenjuuri (Doronicum orientale)

Kaunopunahatut (Echinacea purpurea)

FinE-kasvi (Finnish Elite ) on Suomessa tutkittu, ilmastollisesti kestävä, lajikeaito sekä käyttö- ja koristearvoltaan hyvä kasvi. Myymälässä taimet tunnistaa FinE-tunnuksesta.

taimistoviljelijät.fi/finekasvitlista

LISÄTIETOA

www.martat.fi/koristekasvit/ www.martat.fi/pihasuunnittelu/ www.Vieraslajit.fi

INFO

VieKas LIFE (2018–2023) on haitallisten vieraslajien kartoitukseen ja torjuntaan sekä tiedon levittämiseen keskittyvä hanke. Lisätietoja martat. fi/viekas

Rantakukka on monivuotinen pitkään kukkiva luonnonperenna.

Astetta energiakestävämpi koti

Käänsimme yhdessä astetta alemmas. Jatketaan samalla linjalla ja jätetään tarpeeton energiankäyttö historiaan. Energiafiksusti ja taloudellisesti.

Ideoita energiakestävään kotiin: astettaalemmas.fi/energiaremontit

Stretchhousuista on useita

Viistot vetoketjutaskut ja mukava kokonaan joustava vyötärökaitale

Stretchhousut LOUISA

67 % puuvillaa, 28 % polyamidia, 5 % elastaania

Konepesu

3516-994 valkoinen 3518-395 hiekka

3519-996 musta 3960-881 vaaleansininen

3962-896 herneenvihreä 8081-495 kivenharmaa

8348-891 papaija 8936-177 tummansininen

8937-234 punainen 8938-596 pinkki

1244-848 sammaleenvihr. 1311-926 myyränruskea

N-koot 38, 40, 42, 44, 46, 48, 50, 52, 54

L-koot 19, 20, 21, 22, 23, 24, 25, 26, 27

EL-koot 195, 205, 215, 225, 235, 245, 255, 265, 275

Pituus N 104 cm L 98 cm EL 94 cm

(L-kokoja suositellaan alle 165-senttisille ja EL-kokoja alle 157-senttisille)

Nyt vain r 99.95 r 64.95

LOISTAVA ETUHINTA

Stretchhousut 64.95

r 99.95

Niin kauan kuin tuotetta riittää

SÄÄSTÄT 35 €