Monimuotoinen kotipiha by Marttaliitto

Monimuotoinen kotipiha

t i ja kei

r ta n Ma

ö tt i

m a rta

Vaali • hoida • kierrätä

www.martat.fi facebook/Martat vinkkaa insta/Marttailu twitter/Marttaliitto youtube/Martat-TV Marttaliitto 2020. Tiina Ikonen Graafinen suunnittelu Katja Kuittinen Valokuvat Shutterstock, ellei toisin mainita. Kansikuvat Shutterstock ja Tiina Ikonen.

TIINA IKONEN

Tule mukaan tutkimaan ja rakentamaan monimuotoista kotipihaa iloksi itselle ja hyödyksi ympäristölle.

Ripustetaan linnunpönttöjä ja ötökkähotelleja. Rakennetaan lahopuutarhoja ja perhosbaareja. Tehdään juomapaikka linnuille, siileille, oraville ja sammakoille. Ruokitaan lintuja talvisin.

Käytetään sade- ja sulamisvedet kasteluun, imeytetään omaan pihaan tai ohjataan monilajiseen kosteikkoon. Käytetään pihan päällysteenä kasveja, hiekkaa ja soraa, vältetään läpäisemättömiä materiaaleja.

Hoidetaan maata luonnonmukaisesti ja kartutetaan pihan hiilivarastoa. Hyvässä maassa ja kompostissa on suuri määrä eliöitä, jotka rikastuttavat puutarhan monimuotoisuutta.

Perustetaan kerroksellisia kasviryhmiä ja kasvatetaan runsaasti erilaisia kasveja. Suositaan luonnonkasveja ja alkuperäislajeja. Istutetaan monivuotisia kasveja, puita ja pensaita sekä kukkivia ketokasveja ja perennoja. Kasvit varastoivat hiiltä ja tarjoavat suojaa, pesäpaikkoja ja ravintoa pihan eläimille ja ötököille.

Pienilläkin teoilla on merkitystä, erityisesti rakennetussa ympäristössä!

Punakosmos

Tutustutaan omaan pihaan ja sen ympäristöön. Tunnistetaan pihan kasvit, eläimiä, lintuja ja ötököitä. Tutkitaan pihan maata, sen rakennetta ja elämää.

Sisältö

Tutkijana omalla pihalla 10 Parannetaan maata 11 Maaperän happamuustaso kertoo pH-arvo

13 Kierrätetään ravinteita 14 Suositaan eloperäisiä lannoitteita 15 Typpeä ilmasta – kasvata palkokasveja! 16 Kartutetaan pihan hiilivarastoa 17 Paljas maa piiloon! 19 Kompostointi kannattaa 20 Monimuotoinen kasvillisuus 22 Sinä päätät mikä kasvi on rikkakasvi! 24 Kasvatetaan ruokaa 27 Istutetaan hiilisyöppö puu 28 Kylvetään kukkia siemenestä 30 Suojellaan pihan ötökät tasapainoon 35 Rakennetaan lahopuutarhoja ja ötökkähotelleja 36 Vaalitaan perhosia 38 Kotipihalla kiertää 38 Vinkkejä yhdistyksen puutarhailtoihin

Sammutetaan ulkovalot, kun ei liikuta pihalla. Valo häiritsee lepakoita ja yöllä liikkuvia ötököitä.

Tutkijana omalla pihalla P

ihan ekosysteemiin kuuluu koko sen eliöyhteisö, kaikki kasvit, eläimet, linnut ja eliöt sekä myös eloton luonto. Eloton luonto tarkoittaa esimerkiksi lämpötilaa, valoa, ravinteita ja happi- ja hiilidioksidipitoisuutta. Pihan raja-alueilla ekosysteemi on jatkuvasti vuorovaikutuksessa naapuripihojen ja ympäristön muiden ekosysteemien kanssa. Ekosysteemit tuottavat meille ekosysteemipalveluita, joiden avulla luonto ylläpitää elämää. Ersimerkiksi yhteyttäminen, pölytys, maatuminen ja ravinteiden kierto ovat näitä palveluita. Kun pihalta kaadetaan puita, tehdään maansiirtotöitä tai muita muutoksia, pihan ekosysteemi järkkyy; pienilmasto muuttuu, kasvillisuus kärsii ja vesitalous häiriintyy. Maaperä voi myös köyhtyä ja eliöstö jopa kuolla. Harkitse, ennen kuin teet isoja muutoksia.

MAA ON KASVUN PERUSTA! Luonnonkasvit viihtyvät hyvin luonnon olosuhteissa ja osa menestyy hyvinkin karussa maaperässä. Puutarhakasvit ovat vaativampia, kuin luonnonkasvit ja niille maata on usein parannettava ennen istuttamista. Kotipuutarhan maa-analyysissä selviää maan rakenne, happamuus ja ravinnetaso. Tulosten perusteella maa on helppo parantaa kasveille sopivaksi kasvualustaksi. Analyysejä tekevät Suomessa useamman laboratoriot. Tutkimuksen yhteydessä kannattaa pyytää myös maanparannusohjeet, joiden avulla kasvupaikka on helppo kunnostaa puutarhakasveille sopivaksi. Uusissa ja laajoissa puutarhan rakennuskohteissa kannattaa ehdottomasti teettää maa-analyysi, jotta vältytään monilta virheitä ja säästetään luontoa ja rahaa.

Biodiversiteetti tarkoittaa elollisen luonnon monimuotoisuutta, joka turvaa elämän edellytykset maapallolla.

Lierot asuvat hyvässä maassa.

TUTKI MAAN RAKENNETTA Paikalla kasvavista kasveista voi myös päätellä maan ominaisuuksia. Tee näin: Kaiva 30 cm syvä kuoppa. Leikkaa lapiolla kuopan reunasta, koko syvyydeltä, 10 cm paksu maaviipale ja tutki sitä. Tutki maan väriä, tuoksua, rakennetta, kosteutta ja elämää. Pudota lopuksi näyte maahan metrin korkeudelta. Hyvärakenteinen maa hajoaa muruiksi, tiivis maa jää ehjäksi möykyksi.

2 3

HYVÄ MAA »on sopiva sekoitus savea, multaa ja hiekkaa »tuoksuu hyvälle humukselle »on tummaa, multavaa »on muruista »huokoista, sisältää sopivasti ilmaa »sisältää kasvien juuria, madonreikiä ja elämää »pidättää ravinteita ja kosteutta

SAVINEN TIIVIS MAA »on kovaa ja usein märkää »pidättää hyvin ravinteita ja vettä »sisältää vähän kasvien juuria ja madonreikiä »saattaa haista pahalle

HIEKKAINEN LÄMMIN MAA »on läpäisevää ja kuivaa »pidättää huonosti vettä ja ravinteita »sisältää vähän kasvien juuria ja madonreikiä

ELOPERÄINEN TURVEMAA »on tummaa »on kuohkeaa ja hapanta »on keväällä pitkään kylmää

ONKO MAASSA ELÄMÄÄ? Hyvässä maassa näkyy lieroja, siiroja ja muita ötököitä. Maassa on myös mikrobeja, sellaisia pieneliöitä kuten bakteerit, sienet ja alkueläimet, joita emme paljaalla silmällä näe. Yhdessä grammassa maata voi olla jopa 100–1000 miljoonaa mikrobia. Mikrobit tarvitsevat riittävästi happea ja eloperäistä ravintoa, jotta ne voivat hyvin. Maan muokkaaminen heikentää mikrobien toimintaa. Mikrobit »hajottavat eloperäistä jätettä »kierrättävät ravinteita »sitovat ravinteita ilmasta »valmistavat humusta »murustavat maata »ehkäisevät maan tiivistymistä »vahvistavat maan ja kasvien terveyttä

Virna OLETKO HUOMANNUT, että mullassa möyriminen on vaikuttanut mielialaasi? Mullassa elää Mycobakterium vaccae -bakteereita, jotka kiihdyttävät aivojen mielihyvähormonin, serotoniinin tuotantoa. Multaa möyhittäessä bakteerit vapautuvat ja lisäävät serotoniinin tuotantoa ja mieliala kohenee.

MITÄ KASVIT KERTOVAT MAASTA Runsaasti reheviä luonnonkasveja Pihasaunio, piharatamo, leskenlehti, voikukka

Maa on multavaa.

Nokkonen, saunakukka, vesiheinä, hierakka, peltokierto

Maa on kalkkipitoista.

Kortteet, suolaheinä, rönsyleinikki, leskenlehti, peltohatikka, kanerva, keto-orvokki, pelto-orvokki, peltoretikka, punapeippi, mustikka ja puolukka

Maa on hapanta.

Nokkonen, vesiheinä, juolavehnä, peltomatara, jauhosavikka, pihatähtimö, linnunkaali, peltopillike

Maassa on runsaasti typpeä.

Jauhosavikka, puna-apila, peltoemäkki

Maassa runsaasti kaliumia ja fosforia.

Siankärsämö, kiertotatar, pujo, peltolemmikki, virna, syysmaitiainen, ahosuolaheinä, päivänkakkara

Maa on kuivaa ja siinä on vähän ravinteita.

Ukontatar, karheapillike, metsäkorte, ojakellukka, rantaminttu

Maa on märkää.

Maa on tiivistä.

KASVUALUSTAN VÄHIMMÄISSYVYYS RIIPPUU ISTUTETTAVISTA KASVEISTA »kasvimaa 40 cm »nurmikko 20 cm »pienet perennat 20 cm »keskikokoiset perennat 30 cm »isot perennat 50 cm »köynnökset 50 cm »pienet pensaat 40 cm »isot pensaat 60 cm »pienet puut 60 cm »isot puut 80 cm

Parannetaan maata

nnen maanparannustöiden aloittamista, suunnitellaan huolellisesti, mitä toimenpiteitä tarvitaan, koska muutos- ja maansiirtotyöt jättävät aina jäljen pihan ekosysteemiin. Tutustutaan eri kasvilajeihin ja suositaan sellaisia kasveja, jotka viihtyvät pihan luonnollisissa olosuhteissa ja maaperässä parhaiten.

PARANNA MAA NÄIN

1 2 3

Käännä maa lapiolla kasvualustan syvyydeltä ja muokkaa kuohkeaksi. Kerää rikkakasvien juuret pois mahdollisimman tarkkaan. Lisää tarvittaessa maanparannusaineita »Hiekkamaahan 10 cm kerros kompostia tai kasvuturvetta. »Savimaahan reilusti hiekkaa (5 cm) ja lisäksi kompostimultaa tai kasvuturvetta (10 cm). »Turvemaille reilusti hiekkaa (5–10 cm) ja lisäksi savea (jos sitä sattuu saamaan). Tee peruskalkitus eli isää dolomiittikalkkia 4–6 dl/m². Tee peruslannoitus, suosi eloperäisiä lannoitteita, kuten kompostia ja lantarakeita. Sekoita maanparannus-, kalkitus- ja lannoitusaineet koko kasvualustan syvyyteen.

4 5 6

MARTTALIITON KUVA-ARKISTO

Maaperän happamuustason kertoo pH-arvo

Kalkitus Puun tuhka

uomessa maaperä on luontaisesti hapanta. Maan happamuus vaikuttaa maan rakenteeseen, kasvin kasvuun, ravinteiden saatavuuteen ja pieneliöstön viihtyvyyteen. Koska lähes kaikille puutarhakasveille sopiva maan pH on 6–7, maa kalkitaan. Kalkitus olisi hyvä tehdä heti kun lumi on sulanut ja maa vielä kostea. Puutarhan kalkitusaineena käytetään dolomiittikalkkia, joka sisältää myös kasveille tärkeää magnesiumia. Peruskalkitus tehdään viljelyn alussa ja sen jälkeen ylläpitokalkitaan säännöllisesti.

TIINA IKONEN

Peruskalkitus: 4–6 dl/m² Ylläpitokalkitus: 0,7 dl/m² /vuosi tai 2–4 dl/m² /joka 3–5 vuosi Alppiruusu ja hortensiat ei kalkkia

Puhdas puun tuhka on nopeavaikutteinen kalkitusaine. Sitä voi käyttää ylläpitokalkitukseen koristekasveille ja nurmikolle. Levitä tuhkaa ohuena kerroksena, noin 1 dl neliölle kahden vuoden välein. Puuntuhka sisältää myös ravinteita. Älä anna kalkkia Pensasmustikat, alppiruusut, hortensiat, atsaleat ja peruna viihtyvät happamassa maassa.

MITTAA MAAN HAPPAMUUS Tarkka maan happamuus eli pH-taso selviää maa-analyysissä, joka tutkitaan laboratoriossa. Suuntaa-antavasti maan happamuuden voi määrittää pH-mittareilla tai liuskoilla. Maan happamuuden mittaaminen pH-liuskalla. »Ota tutkittavalta alueelta useasta kohdasta maata. Jos ala on yksi aari (10 m x 10 m) ota 10 näytettä. »Näytteet otetaan koko multakerroksen syvyydeltä. Poista kivet, juuret ja muut kasvinosat. »Sekoita näytteet ämpärissä. »Kuivaa 1 litra näytettä huoneenlämmössä. Kun näyte on täysin kuivaa, sekoita hyvin. »Ota 40 ml näytettä ja 100 ml tislattua vettä, sekoita ja anna seistä 1 vrk. »Sekoita näyte ja mittaa pH-arvo liuskalla.

Monen perhoslajin toukille nokkonen on tärkeää ravintoa ja tarjoaa niille myös suojaa.

Nokkonen on myös herkullinen ja terveellinen villivihannes.

TIINA IKONEN

Anna nokkosen kasvaa puutarhassa, saat siitä nokkoskäytettä lannoittamiseen. Kukkiessaan se houkuttelee puutarhaan pölyttäjiä, myös perhosia.

Kierrätetään ravinteita K

asvit tarvitsevat kasvuunsa useita ravinteita. Joitakin ravinteita tarvitaan enemmän kuin toisia, mikään ravinne ei kuinkaan korvaa toista. Eri kasvilajit tarvitsevat ravinteita erilaisia määriä. PÄÄRAVINTEITA TARVITAAN PALJON Typpi (N) Fosfori (P) Kalium (K) SIVURAVINTEITA TARVITAAN KOHTALAISESTI Magnesium (Mg) Rikki (S) Kalsium (Ca) HIVENRAVINTEITA TARVITAAN VÄHÄN Rauta (Fe) Mangaani (Mn) Sinkki (Zn) Kupari (Cu) Boori (B) Kloori (Cl) Molybdeeni (Mo)

Luonnon kiertokulussa kasvit ottavat ravinteita maasta, eläimet syövät kasveja tai toisia eläimiä, kasvien ja eläinten kuollessa hajottajat vapauttavat ravinteet uudelleen kiertokulkuun. Samalla tavalla ravinteet kiertävät myös kotipihalla. On tärkeää, että pidämme ravinteet kierrossa oman pihan ekosysteemissä, näin säästämme ympäristöä ja luonnonvaroja. »käytetään kasvijäte katteena tai kompostoidaan »tehdään pihan hoitotyöt oikeaan aikaan »valitaan luonnonmukaisia viljelymenetelmiä »käytetään sato mahdollisimman tarkkaan »kompostoidaan keittiöjäte ja käytetään multa pihalla

Ravinnepitoinen käymäläjäte ohjautuu yleensä jäteveden puhdistamoihin tai puhdistuslaitoksiin. Käymäläjäte sisältää paljon arvokkaita ravinteita. Erikoisesti haja-asutusalueella ja vapaa-ajan kiinteistöillä kannattaa vesivessan sijaan harkita kuivakäymälän rakentamista. Kuivakäymälän jäte on helppo kompostoida ja kompostimullan mukana arvokkaat ravinteet palautuvat takaisin puutarhaan.

Ravinteita kasvit ottavat pääosinmaasta juurillaan. Hiiltä ja happea kasvit ottavat ilmasta ja vetyä vedestä.

Suositaan eloperäisiä lannoitteita

otipihan ravinnekierrosta poistuu ravinteita sadon mukana. Poistuneet ravinteet korvataan kasvattamalla typensitojakasveja ja lisäämällä eloperäisiä tai keinolannoitteita. Lannoitteiden teollinen valmistus ja niiden kuljettaminen aiheuttaa kasvihuonepäästöjä. Suosi mahdollisimman läheltä saatavia eloperäisiä lannoitteita. Keinolannoitteisiin on käytetty uusiutumattomia luonnonvaroja ja niiden liukoiset ravinteet huuhtoutuvat helposti ympäristöön aiheuttaen rehevöitymistä. Keinolannoitteiden annostelu onkin tehtävä huolellisesti. Eloperäiset lannoitteet vaikuttavat pitkään ja niiden annostelu ei ole niin tarkkaa kuin keinolannoitteiden. Eloperäinen lannoite lisää maahan myös orgaanista ainetta ja parantaa maan rakennetta sekä pieneliöiden viihtyvyyttä.

Eloperäinen lannoite »kompostimulta, teollisesti valmistetut lantatuotteet (esim. kanan-, hevosenlantarakeet), sarvilastu, merilevävalmisteet, viherkäytteet, viherlannoitus, ruohosilppu ja muut maatuvat katteet ja puuntuhka »peräisin kasvi- tai eläinkunnasta »lisää maan multavuutta ja parantaa maan rakennetta »lisäävät maan eliötoimintaa »ravinnepitoisuus voi vaihdella »ravinteet liukenevat hitaasti eli lannoitteen vaikutus säilyy pitkään »ylläpitävät maan pH-tasoa Kivennäislannoite »lannoiterakeita tai kastelu- lannoitteita »teollisesti valmistettuja ravinnesuolaseoksia »saatavana ravinnepuutoksiin ja eri kasviryhmille erikois- lannoitteita »raaka-aineet osittain uusiutumattomia, esim. fosfori kallioperästä »vakaa ravinnepitoisuus ja annostelu tarkkaa »ravinteet liukenevat nopeasti ja vaikutus on lyhytaikainen »lisäävät maan happamuutta

Typpeä ilmasta – kasvata palkokasveja!

otkut maan pieneliöistä osaavat sitoa ilmakehästä typpikaasua ja muuttaa sen kasveille käyttökelpoiseen muotoon. Apilat, herneet, pavut ja muut palkokasvit ovat typensitojakasveja. Niiden juuristossa elää Rhizobium-bakteereita, jotka luovuttavat kasveille ilmasta sitomaansa typpeä. Kasveja tarvitsee lannoittaa vähemmän. Maan ravinnepitoisuus paranee ja ravinteita riittää seuraavillekin kasveille.

VIHERKÄYTTEEN PERUSOHJE Viherkäyte on nopeavaikutteinen lannoite ja sopii useimmille kasveille lannoitteeksi keväällä ja alkukesästä. »Laita vihreitä kasveja ämpäri tai saavi täyteen. »Lisää vettä, niin että kasvit peittyvät. »Anna liemen seisoa kaksi viikkoa. Älä säikähdä – liemen kuuluu haista pahalle! »Laimenna kasteluveteen 1 l tiivistettä ja 10 l vettä (1:10), taimien kasteluun 1:20.

Peruslannoitus tehdään kasvualustan kunnostuksen yhteydessä. Lannoitemäärä riippuu maan ravinnetilasta, kasvilajin ravinnetarpeesta, vuodenajasta ja lannoitteesta. Syksyllä istutettaville kasveille annetaan peruslannoituksena vain vähätyppistä tai typetöntä lannoitetta. Ylläpitolannoitus tehdään kasvien tarpeen mukaan keväällä. Kesällä kasvua seurataan ja tarvittaessa annetaan lisälannoitusta. Viherkäyte on kätevä lisälannoite keväällä ja kesällä. Syyslannoitus (PK-lannoite) tehdään monivuotisille kasveille heinäkuun lopulla tai elokuun alussa. Erikoisesti nuoret ja arat kasvit hyötyvät syyslannoituksesta. Syyslannoite parantaa kasvien talvehtimista.

TUTKI! Kasvata palkokasveja, esimerkiksi herneitä ja papuja. Kaiva loppukesällä kasveja juurineen maasta. Tutki juuristoa. Huomaatko siellä pallomaisia muodostumia? Mitä ne ovat?

VINKIT »Teetä maasta viljavuusanalyysi, näin tiedät mitä ravinteita maassa on ja osaat lannoittaa oikein. »Lue lannoitepakkauksen ohjeet huolellisesti. Mittaa ja annostele lannoite tarkkaan. »Vähennä ostolannoitteiden käyttömäärää, jos käytät eloperäisiä lannoitteita, kuten ruohosilppua, kompostimultaa tai viherkäytettä. »Sekoita lannoite tasaisesti koko kasvualustaan ennen kasvien istuttamista. »Levitä lannoite koko kasviryhmään tai sijoita se koloihin kasvien juuriston lähelle. »Sekoita kananlantarakeet pintamultaan ja kastele, näin hajuhaitat vähenevät.

Kartutetaan pihan hiilivarastoa K

asvit sitovat haitallista hiilidioksidia ilmakehästä ja muuttavat sen kiinteiksi hiiliyhdisteiksi. Kasvien maatuessa hiiltä varastoituu maahan. Hiili on maan eloperäistä ainetta ja parantaa maan kasvukuntoa. Eloperäisessä maassa kasvit ja eliöt viihtyvät hyvin ja maan monimuotoisuus lisääntyy. Eloperäinen maa on kuohkeaa ja viljavaa, pidättää hyvin vettä ja ravinteita ja on rakenteeltaan kestävä. Eloperäistä ainesta on hyvä lisätä maahan, koska sadon mukana sitä kulkeutuu pois puutarhasta. Maaperä on toiseksi suurin hiilivarasto maapallolla. Vesistöt sitovat hiiltä kaikkein eniten. Kuutiossa puuainesta on varastoituna noin tuhat kiloa hiiltä.

HUOLEHDI MAAN HIILIVARASTOSTA JA KASVUKUNNOSTA »Kasvata erilaisia kasvilajeja. Suosi monivuotisia kasveja, puita, pensaita ja perennoja. »Harkitse ennen kuin muokkaat maata. Maan eliöt, lierot ja mikrobit muokkaavat maata puolestasi. Rikkaruohottuneen ja tiivistyneen maan voi muokata keväällä. Kovat savimaat voi kääntää syksyllä roudan murustettavaksi. »Käytä eloperäisiä maanparannusaineita ja lannoitteita »Jätä kasvijätteet maatumaan maan pinnalle. »Kompostoi. »Käytä eloperäisiä katteita. »Kylvä viherlannoituskasveja. »Suunnittele viljelykierto ja suosi sekaviljelyä.

BIOHIILI ON ELOPERÄINEN MAANPARANNUSAINE Biohiiltä valmistetaan kuumentamalla puuainesta umpinaisessa tilassa ja korkeassa lämpötilassa. Puu hiiltyy, huokoinen rakenne säilyy ja puu muuttuu hyvin kestävään muotoon. Biohiili on pitkävaikutteinen maanparannusaine. Se kuohkeuttaa maata, tasoittaa maan pH:ta ja kosteusoloja ja parantaa maan ravinteiden pidätyskykyä. Biohiili lisää myös maahan mikrobeja ja sitoo maan haitta-aineita, kuten raskasmetalleja. Erikoisesti biohiilestä on hyötyä kivennäismailla. Biohiiltä on sekoitettu joihinkin kaupan multaseoksiin ja sitä voi ostaa myös sellaisenaan. Biohiileen ”ladataan” lannoitetta ennen käyttöä, eli siihen imeytetään parin päivän ajan esimerkiksi kananlanta- tai nokkosvettä. Biohiiltä voi laittaa myös kompostiin.

TUTKI PIHAN HIILIVARASTOA. Mitä pihalla kasvaa, onko maa eloperäistä? Onko maata paljaana? Kompostoitko? Pohdi, miten voisit lisätä pihan hiilivarastoa.

Rahkasammal kasvaa suon pintakerroksessa ja kasvaa noin sentin vuodessa. Rahkasammal on ekologisempi valinta, kuin suossa syvemmällä olevat ja hitaammin uusiutuvat turpeet.

Olkikate sopii hyvin pavuille ja mansikalle.

Paljas maa piiloon!

evitä eloperäistä katetta tai kylvä viherlannoituskasveja sinne missä maa on paljas tai kaipaa parannusta. Eloperäisiä katteita voi käyttää kasvien alla ja väleissä, hoitokäytävillä, kasvimaan laidoilla ja keskeneräisillä istutusalueilla, kaikkialla missä maa on paljas. Kate vähentää kastelun tarvetta ja tuoreella kasvikatteella on myös nopea lannoitusvaikutus. Katetta laitetaan kerralla 5–10 cm paksu kerros. Kate maatuu maan pinnalla ja sitä lisätään kesän kuluessa. Ravinnepitoista kompostia riittää ohuempi kerros. Vihreä kasvi- ja ruohosilppu sisältää paljon typpeä, sitä ei kannata lisätä heinäkuun jälkeen sipuleille eikä monivuotisille kasveille.

ELOPERÄISEN KATTEEN KÄYTTÖ Tuore kasvi- ja ruohosilppu

Keväällä ja alkukesällä kaikille kasveille.

Puunkuorirouhe ja oksahake

Pensaille ja puille.

Kaikki pihan tuoreet ja kuivat kasvijätteet, juuresten varret ja lehdet, raparperinlehdet, perennojen kukat, lehdet ja varret

Kasvien väleihin ja alle sellaisenaan tai silputtuna.

Puiden ja pensaiden lehdet

Pensaiden alle, syksyllä kasvimaan ja kasvilaatikoiden peitoksi. Osan voi silputa ruohonleikkurilla nurmikolle.

Olki- ja kaislasilppu

Mansikalle ja monivuotisille vihannes- ja maustekasveille.

Kompostimulta

Kaikille kasveille keväällä.

Viherlannoitus vähentää monivuotisia rikkakasveja ja parantaa maan kasvukuntoa. Uuden kasvimaan tai kasviryhmän perustaminen on usein hyvä aloittaa viherlannoituksella. Kasvimaalla viherlannoituskasvi sijoitetaan viljelykiertoon. Viherlannoituskasvi kylvetään keväällä hyvin muokattuun maahan. Kasvi kasvaa nopeasti ja tuottaa paljon vihreää massaa. Se tukahduttaa rikkakasveja ja samalla kuohkeuttaa maata syvälle tunkeutuvalla juuristolla. Seuraavana keväänä kasvijätteet silputaan ja käännetään maahan. Maa kunnostetaan varsinaisille viljely- tai koristekasveille. Viherlannoituskasvit lisäävät myös pihan monimuotoisuutta.

VIHERLANNOITUSKASVEJA KOTIPIHALLE »persianapila »peltoherne »raeheinä »hunajakukka »auringonkukka »kehäkukka »viljatatar »härkäpapu »edellisten seokset

1. VUOSI

2. VUOSI

kaalit, selleri maissi, kurpitsat, kurkku, purjo, valkosipuli

juurikasvit, peruna

maustekasvit, lehtivihannekset, sipuli

pavut, herneet, viherlannoitus

kaalit, selleri maissi, kurpitsat, kurkku, purjo, valkosipuli

3. VUOSI

4. VUOSI

maustekasvit, lehtivihannekset, sipuli

pavut, herneet, viherlannoitus

kaalit, selleri maissi, kurpitsat, kurkku, purjo, valkosipuli

juurikasvit, peruna

maustekasvit, lehtivihannekset, sipuli

VILJELYKIERTO tarkoittaa, että kasvimaalla kasvilajien paikkaa vaihdetaan vuosittain. Viljelykierto pitää maan hyvässä kasvukunnossa ja vähentää rikkakasveja sekä kasvitauteja ja tuholaisia. Kasvimaa jaetaan 3–4 lohkoon, kussakin lohkossa kasvatetaan saman ravinnetason vaativia kasveja. Kasvien paikkaa vaihdetaan vuosittain. 4-vuotisessa viljelykierossa kasvatetaan yhdellä lohkolla viherlannoituskasvia. Myös viljelylaatikoissa on hyvä vaihtaa kasvien paikkoja vuosittain.

Kompostointi kannattaa

SEKAVILJELY JÄLJITTELEE LUONNON KASVIJÄRJESTYSTÄ Samassa kasvilaatikossa, rivissä tai ruudussa voi kasvattaa erityyppisiä kasveja, lähekkäin sovussa. Korkeita ja matalia kasveja voi istuttaa vierekkäin, leveitä ja kapeita lomittain, syvä- ja matalajuurisia vuorotellen. Tilaa säästyy, koska ilmatila ja juuristoalue on tarkkaan hyödynnetty. Sekaviljelyssä kasvit käyttävät koko juuristoalueen ravinteet tehokkaasti ja niistä jää runsaasti maahan eloperäistä ainesta. Jotkut kasvit karkottavat toistensa tuholaisia. Ruutuviljelyssä kasvimaa tai viljelylaatikko jaetaan pienempiin ruutuihin ja niissä kasvatetaan kasvilajeja tarkan suunnitelman mukaan. Suunnittelu lähtee viljelijän tarpeista, kasvatetaan vain sen verran mitä syödään ja säilötään.

ompostissa kasvien jätteet maatuvat nopeammin kuin luonnossa. Puutarhajäte ja keittiössä syntyvä elintarvikejäte kannattaa kompostoida itse omalla kiinteistöllä. Kompostointi on helppoa ja kompostimulta on arvokasta maanparannus- ja lannoiteainetta. Kompostointi säästää ympäristöä ja usein alentaa kiinteistön jätemaksua. Kuivakäymälä on hyvä vaihtoehto haja-asutusalueella, myös käymäläjätteen kompostointi on helppoa. Kompostorin voi ostaa valmiina tai rakentaa itse. Elintarvikejätteelle varataan jyrsijäsuojattu ja lämpöeristetty kompostori. Puutarhajätettä voi kompostoida myös kehikossa ja haja-asutusalueella avokompostissa. Tarkista oman kunnan jätehuoltomääräyksistä kompostointia koskevat ohjeet.

Suunnittele viljelykierto omalle kasvimaalle tai viljelylaatikoihin.

VINKIT KOMPOSTOINTIIN

1 2 3 4

Perehdy kompostointiin ennen kuin aloitat. Varaa kunnolliset välineet ja tarvikkeet. Lajittele keittiössä eloperäinen, kompostoitava jäte omaan astiaan. Huolehdi, että kompostissa on riittävästi happea, kosteutta ja ravinteita pieneliöille. Käytä elintarvikejätteen seassa riittävästi hyvälaatuista seosainetta eli kuiviketta. Kokoa erityyppisiä puutarhajätteitä kompostiin kerroksittain. Lisää kuivan puutarhajätteen sekaan vettä ja ravinteita. Sekoita ja käännä komposti tarvittaessa. Jos komposti haisee pahalle tai kompostissa on valkoisia toukkia, lisää kuiviketta ja sekoita. Tyhjennä kompostia riittävän usein ja käytä kompostimulta puutarhassa.

5 6 7 8 9

Monimuotoinen kasvillisuus

TIINA IKONEN

asvit hidastavat ilmastonmuutosta, lisäävät pihan viihtyisyyttä ja monimuotoisuutta ja tuottavat ruokaa. Ne sitovat pölyä, viilentävät, vaimentavat melua ja haihduttavat hulevesiä. Ennen kasvien hankkimista tutustutaan eri kasvilajeihin ja niiden vaatimuksiin. Kasvillisuus suunnitellaan pihan reuna-alueille ja yhdistämään pihan toimintoja. Monilajiset, kerrokselliset kasviryhmät ovat helppohoitoisia ja näyttäviä ja lisäävät pihan monimuotoisuutta. Samassa ryhmässä kasvaa puita, pensaita, perennoja ja kesäkukkia sekä hyöty-, koriste- ja luonnonkasveja. Hiiltä sitoutuu tehokkaasti ja pölyttäjät löytävät kasveista ruokaa koko elinkaarensa ajan. Suosi perinnekasveja, kotimaista alkuperää olevia kasveja ja FinE-kasveja. Ne ovat turvallisia, kestäviä ja helppohoitoisia. Suosi Suomessa ja paikallisilla taimistoilla kasvatettuja taimia, koska niiden kuljetusmatkat ovat lyhyitä. Varo vieraslajeja. Selvitä miten kasvi leviää, ennen kuin istutat uuden kasvilajin pihalle. Monet ulkomaalaiset lajit ovat levinneet kotipihoilta Suomen luontoon vieraslajeiksi. Luonnossa ne valtaavat alaa ja syrjäyttävät luonnonlajeja. Vieraslajeilla on haitallinen vaikutus koko alueen ravintoketjuun.

Jätä osa pihasta luonnonmukaiseen tilaan. Luonnonkasvit ilmestyvät nopeasti pihan tyhjille kohdille ja luonnonkasveja on helppo kasvattaa. Ketohanhikki, pihasaunio ja piharatamo ovat monen koristekasvin vertaisia ja varmasti kestäviä. Luonnonlajeja kasvatetaan myös taimistoissa. Monet luonnonkasvit ovat myös villivihanneksia. Omalla luonnonpihalla, ilman lannoitteita kasvavat nokkoset, vuohenputket ja voikukat ovat herkullisia. Luonnonmukaisessa pihanurmessa kasvaa alueen ja kasvupaikan luontaiset lajit, jotka kestävät kulutusta ja talvehtivat hyvin. Luonnonnurmi on monimuotoinen, leikatussa nurmessa lajeja on vain vähän. Pihan kuivalle paikalle voi perustaa kukkakedon ja kostealle paikalle rehevän niityn. Ne ovat helppohoitoisia ja kauniita ja tarjoavat elinympäristön perhosille ja muille ötököille. Myös kuntta sopii nurmikon korvaajaksi. Pihan alavaan kohtaan voi ohjata sade- ja sulamisvedet ja perustaa kosteikon. Kosteikkoon saa helposti myös varastoitua kasteluvettä. Monimuotoisessa kosteikoissa kasvavat kotkansiivet, kuunliljat, iirikset, rantakukat ja rantatädykkeet, siellä viihtyvät myös lukuisat ötökät, perhoset, sammakot ja sudenkorennot.

ISTUTA KEVÄÄLLÄ RUUKKUIHIN JA PARVEKELAATIKOIHIN »Luonnonkasveja. Saniaiset ja heinäkasvit ovat upeita ruukuissa. »Kylvökukkia. Kylvä siemenet suoraan kasvatusastiaan. »Perennoja. Keväällä perennojen jakotaimia jää aina ylimääräisiä! »Salaattia, retiisiä, baby-porkkana. »Mausteyrttejä. Istuta kolme makua samaan ruukkuun! »Istuta voikukka syvään ruukkuun!

»Istuta kevätkukkia pölyttäjille: mukulaleinikki, idänsinililja, kevätsahramit, kääpiö- ja parvitulppaanit, valko- ja sinivuokot, Rantakukka pajut ja raita.

Sinä päätät, mikä kasvi on rikkakasvi!

onet luonnonkasvit ovat harmittomia ja lisäävät kotipihaan monimuotoisuutta. Rikkakasveiksi luonnonkasvit muuttuvat, kun niistä on haittaa muille kasveille, pihan eliöstölle tai ihmiselle. Ne tukahduttavat muita kasveja, käyttävät viljelykasvien ravinne- ja vesivaroja, sekä vaikuttavat sadon määrään. Vieraslajit ja kotipuutarhassa haitallisesti leviävät puutarhakasvit on syytä aina poistaa pihasta. Pihan liiallinen hoito vähentää monimuotoisuutta – salli myös luonnonlajien tulla puutarhaan. EHKÄISTÄÄN RIKKAKASVEJA »Hoidetaan maata hyvin. »Vältetään paljasta maan pintaa. »Istutetaan kasvit riittävän tiheään. »Käytetään eloperäisiä katteita. »Noudatetaan viljelykiertoa. »Kasvatetaan viherlannoituskasvia.

VINKIT TORJUNTAAN »Tunnistetaan kasvi ennen sen torjumista. »Poistetaan rikkakasvit mahdollisimman pienenä. »Katkaistaan rikkakasvien kukkavarret viimeistään kukinnan jälkeen. »Vältetään maan turhaa muokkaamista. »Kasvatetaan viherlannoituskasvia. TORJUNTAKEINOT »Maa peitetään eloperäisellä katteella. »Rikkakasvi -niitetään tai leikataan maanrajasta -liekitetään polttimella -kitketään käsin -kaivetaan pois juurineen -harataan pois »Toista käsittely tarvittaessa.

TUTKI, mitä kasvilajeja pihalla kasvaa. Nimeä kasvit, myös luonnonkasvit ja rikkakasvit. Montako eri kasvilajia pihallasi kasvaa? Selvitä, ovatko kasvit alkuperäislajeja tai luonnonlajeja? Pohdi, onko pihan kasvilajisto riittävän monimuotoinen? Perhoset syövät mettä kukista, mutta onko puutarhassa ravintoa niiden toukille? Onko ötököille piiloja, yöpymis- ja talvehtimispaikkoja? Ota kasvikuvia ja kokoa albumi.

TUNNETKO RIKKAKASVIT? Monivuotisia 1. Juolavehnä 2. Vuohenputki 3. Korte 4. Pelto-ohdake 5. Rönsyleinikki 6. Ketohanhikki 7. Voikukka 8. Pujo Yksivuotisia 9. Jauhosavikka 10. Vesiheinä eli pihatähtimö

Kasvata perunaa, se tukahduttaa hyvin rikkakasveja!

Kasvatetaan ruokaa Kaupunkiviljely tarkoittaa hyötykasvien eli ruuan kasvattamista kaupunkipihoilla, parvekkeilla, katoilla, yhteisillä viljelyalueilla tai joutoalueilla. Lähellä kasvatettu ruoka on ekologista ja tuoretta. Kaupunkiviljely opettaa luonnon kiertokulkua, viljelyn perustaitoja ja ymmärtämään, mistä ruoka tulee. Itse kasvatettu ruoka maistuu hyvälle ja on osa ruokaturvaa.

VILJELYLAATIKKO – PIENEN JA SUURENKIN PIHAN KASVIMAA! Viljelylaatikko on lavakauluksista tai laudasta rakennettu kehikko, joka täytetään hyvällä mullalla. Laatikossa voi kasvattaa hyöty- ja koristekasveja. Samaan laatikkoon mahtuu useita kasvilajeja ja niiden hoito on laatikossa helppoa. Laatikosta saa hyvää syötävää ja viljely lisää pihan monimuotoisuutta. Hyödynnä kasvilaatikon reunoina kierrätysmateriaaleja, kuten puupöllejä, piha- ja kattotiiliä, muuri- ja luonnonkiviä. Kasvitarhan voi perustaa myös vanhoihin pohjattomiin saaveihin tai kaivonrenkaisiin. Tarvitset »Laatikon, koko esim. 120 x 80 cm, korkeus 40 cm (=kaksi lavakaulusta päällekkäin). »Sanomalehtiä »Multaa 400 litraa/ laatikko »Kasvien siemeniä ja/tai taimia

SELVITÄ mitä eri kasvilajien kohdalla on huomioitava ja kirjoita ohjeet muistiin. Miten parannat kasvualustan? Seuraa kasveja kesän aikana ja merkitse muistiin kokemuksiasi. Mittaa ja merkitse muistiin, paljonko kasvit tuottivat satoa.

TEE NÄIN »Perusta laatikkopuutarha pihan valoisimpaan paikkaan, ei kuitenkaan paahteeseen. »Poista monivuotiset rikkakasvit mahdollisimman tarkkaan juurineen. Nurmikkoa ei tarvitse poistaa. Tasoita maan pinnan epätasaisuudet. »Kokoa tai rakenna laatikko. Levitä laatikon pohjalle noin 5 cm:n kerros avattuja sanomalehtiä, estämään nurmikon ja rikkakasvien kasvu multaan. Vaihtoehtoisesti voit käyttää myös muuta maatuvaa materiaalia. »Kastele sanomalehdet ja kaada päälle kaksi kastelukannullista vettä. »Lisää laatikko lähes täyteen hyvää, peruslannoitettua ja kalkittua multaa. Kastele perusteellisesti.

»Kylvä ja istuta kasvit. Seuraa kasvua. »Kastele ja anna lisälannoitusta tarpeen mukaan. »Tue kasveja (herne, salkopapu). »Poista rikkakasvit. Suihkuta tuholaiset ja pöly pois puhtaalla vedellä. Poista sairaat kasvit. »Käytä satoa rohkeasti ja säilö ylimääräinen. »Peitä syksyllä laatikko puiden lehdillä. »Muokkaa keväällä ja lisää eloperäistä lannoitetta kasvien tarpeen mukaan. »Laatikon päälle voit levittää kasvuharson. Harson alle tuholaiset eivät pääse ja siellä on pari astetta lämpimämpää kuin ulkopuolella.

Laatikoissa voi kasvattaa lähes mitä tahansa vihanneksia. Valikoi niitä kasveja, joista pidät ja joiden sadon käytät. Tässä esimerkkejä kesäkurpitsa maissi herne retiisi kehäkukka persilja lamopinaatti

pensaspapu sitruunamelissa timjami salvia tilli salkopapu parsasalaatti

lehtikaali purjo lehtisalaatti retiisi kirveli persilja ruohosipuli (mv)

KASVATA syötäviä kasveja. Perusta ruukku-, laatikko- tai palstaviljelmä. Tee suunnitelma. Piirrä kartta viljelmästä ja merkitse siihen kasvilajien paikat.

Istutetaan hiilisyöppö puu P

uut antavat pihalle ryhdin ja muodostavat suojaisan pienilmaston. Puut kertovat vuodenajoista, luovat turvallisuutta ja antavat piilopaikkoja monimuotoiselle eliöstölle. Ne kasvavat vuosikymmeniä ja tallentavat muistoja. Siis harkitse ennen kuin kaadat puun!

TIINA IKONEN

PUUT OVAT TEHOKKAITA HIILIVARASTOJA – PUUN ISTUTTAMINEN ON ILMASTOTEKO! »Puulaji valitaan kasvupaikan ja kasvualustan olosuhteiden mukaan. »Pieneen pihaan sopivat pylväspihlaja ja makeapihlajat, pilvikirsikka ja kartiotuija. »Enemmän tilaa tarvitsevat kotipihlaja, omenapuut ja kirsikat. »Paljon tilaa vaativat kuuset, lehtikuuset, pihdat, männyt, koivut, tammet, lehmukset ja saarnet.

ISTUTA PUU »Kastele puuntaimi hyvin istutusta edeltävänä päivänä. »Kaiva istutuskuoppa juuripaakkua suuremmaksi. »Muokkaa kasvualusta 60–80 cm syvyydeltä. »Aseta kaksi tukikeppiä tukevasti kuopan pohjalle pystyyn. »Lisää tarvittaessa maanparannusaineet: kalkitse, lannoita ja sekoita ne kasvualustaan.

»Istuta puu entiseen kasvusyvyyteen. »Istuta puu loivaan kumpuun, noin 30 cm ympäristöä ylemmäksi. »Tee istutusleikkaus (tehdään usein jo taimistolla) »Sido puu kiinni tukikeppeihin 8-sidonnalla. Huolehdi että sidos ei hankaa puuta myöhemmin. »Kastele hyvin, 30–50 litraa vettä/puu. »Huolehdi kastelusta puun juurtumisen ajan.

TUTKI ERI PUULAJEJA Selvitä, mitkä puut menestyvät alueesi kasvullisuusvyöhykkeellä. Mitä puita kasvaa pihallasi? Mitä puut merkitsevät sinulle? Istuta puu tai anna puu lahjaksi!

Kylvetään kukkia siemenestä

ylvökukkia on helppo kasvattaa. Ne viihtyvät, kun saavat aurinkoa vähintään 6 tuntia päivässä. Siemeniä voi kylvää suoraan parvekelaatikoihin, ruukkuihin, viljelylaatikoihin ja pihalle. Kylvökukat kasvavat hyvin kukkapenkeissä, perennojen väleissä tai kasvimaan kulmassa. Astioissa käytetään hyvää perusmultaa. Pihalla maa lannoitetaan kevyesti, muokataan ja harataan kylvökuntoon huhti-toukokuussa, heti kun maa on sulanut.

Pensaskrassi, Tropaeolum majus

SUUNNITTELE OMA KUKKAPENKKI »Kylvä siemenet siemenpussin ohjeen mukaan. »Monet kylvökukat ovat kestäviä myös leikkokukkina. »Ruiskaunokin ja krassin kukkia voi myös syödä. »Ota syksyllä kasveista siemeniä ja kylvä niitä seuraavana keväänä.

KYLVÖKUKKIA Jänönhäntä Lagurus ovatus

Komeasilkkikukka

Punapellava

Linum grandiflorum

Clarkia unguiculata

Tarhaneito

Nigella damascena

Ruiskaunokki

Centaurea cyanus

Sinisievikki

Nemophila menziesii

Kesämalvikki

Lavatera trimestris

Kesäharso Gypsophila elegans

Tarhakehäkukka Calendula officinalis

TUTKI, mitä kylvökukkalajeja on olemassa. Selvitä niiden kukinta-ajat, korkeudet ja kasvupaikkavaatimukset. Suunnittele oma kylvökukka-puutarha ja toteuta se. Kirjaa ylös kokemukset.

Suojellaan pihan ötökät tasapainoon

Linnuille, päästäisille, sisiliskoille ja lepakoille ötökät ovat ruokaa. Ne säätelevät myös tuholaiskantoja. Leppäkerttu syö kirvoja.

otipihassa asuu lukuisia lentäviä, ryömiviä ja maahan kaivautuvia ötököitä. Kirkassiipiset sudenkorennot, värikkäät perhoset, heinäsirkan ja hepokattien siritys, pörröiset kimalaiset, luikertelevat lierot ja pehmeät karvamadot kuuluvat monimuotoiseen pihaan ja tarjoavat luontoelämyksiä koko perheelle. Ötökät ovat välttämättömiä luonnon ekologiselle tasapainolle ja jokaisella on oma merkittävä rooli luonnon monimuotoisuuden ylläpitäjänä. Useimmat ötököistä ovat hyödyllisiä, mutta joukossa on myös puutarhan kasveja haittaavia lajeja. Luonnon omat torjujat eli muut ötökät hoitavat torjuntatyötä puolestasi, jos annat niille mahdollisuuden. Mitä monimuotoisempi ötökkälajisto on, sitä paremmin tuholaiskannat pysyvät kurissa ja ötökät asettuvat tasapainoon.

75 % ruokakasveista on riippuvaisia pölyttäjähyönteisistä!

ÖTÖKKÄ

TEHTÄVÄ

Mehiläiset, kimalaiset, ampiaiset (mesipistiäiset), kukkakärpäset, perhoset

Pölyttävät kukka- ja ruokakasveja.

Leppäkertut, petopunkit, hämähäkit, maakiitäjäiset, harsokorennot

Säätelevät tuholaiskantoja saalistamalla ja loisimalla.

Lierot ja änkyrämadot, siirat, tuhatjalkaiset, hyppyhäntäiset, turkkilot

Hienontavat, sekoittavat ja hajottavat eloperäistä ainesta. Syövät kuollutta kasvimateriaalia ja tuottavat humusta.

Lierot ja änkyrämadot

Kuohkeuttavat maata – poraavat reikiä ja kuljettavat kasvijätettä syvälle maahan.

Linnut, päästäiset, sisiliskot, lepakot

Syövät ötököitä ja sääte- levät tuholaiskantoja.

Muurahaiset

Levittävät kasvien siemeniä (sini- ja valkovuokko, orvokki ja kiurunkannus).

Kirvat ja luteet

Karsivat vaivaisia kasviyksilöitä.

POHDI, MILLAINEN ON RIITTÄVÄN SIISTI PIHA? Saako kaupunkipihassa olla luonnonmukaisia alueita: kukkaketoja, kosteikkoja ja lahopuutarhoja? Saako nurmikko kasvaa pidemmäksi ja voiko puidenlehtiä jättää nurmikolle maatumaan? Mitä sinun mielestäsi tarkoittaa pihan sallittu hoitamattomuus?

SUOJELLAAN VASTUULLISESTI Kemialliset kasvituholaisten, kasvitautien ja rikkakasvien torjunta-aineet ovat haitallisia pihan kaikille kasveille ja eliöille, koko pihan ekosysteemille. Monet haitattomilta kuulostavat aineet, kuten mäntyneste, suola ja astianpesuaine eivät ole tarkoitettu torjunta-aineena käytettäväksi. Ruokavirasto pitää yllä listaa luonnonmukaiseen viljelyyn soveltuvista kasvinsuojeluaineista.

NOKKOSVESI 1 kg tuoreita nokkosia (tai 250 g kuivattuja) 5 litraa vettä »Laita nokkoset astiaan ja kaada vesi päälle. Anna seistä 1-2 vuorokautta. Siivilöi ja sumuta liuoksella kirvoja ja muita pehmeäihoisia tuholaisia. Toista käsittely tarvittaessa.

TORJUTAAN ENNAKOLTA, VIISAASTI »Suojellaan tuholaisten luontaisia vihollisia, kuten leppäpirkkoja ja maakiitäjäisiä. »Kasvit, jotka voivat hyvin, sietävät myös kasvitauteja ja tuholaisia paremmin. Suositaan kestäviä alkuperäislajeja, istutetaan kasvit oikeille kasvupaikoille ja hoidetaan kasveja oikein. »Istutetaan kasvit sopivaan kasvutiheyteen: liian tiheissä kasvustoissa viihtyvät sienitaudit, kuten harmaahome. »Hyvä viljelykierto vähentää kasvituholaisten ja -tautien esiintymistä. »Kasvuharso ja hyönteisverkko estävät tuholaisten pääsyn kasvustoon. »Houkutuskasvi vetää puoleensa tuholaisia ja näin varsinainen viljelykasvi jää rauhaan. Hyviä houkutuskasveja ovat kiinankaali, kehäkukka, auringonkukka, rypsi ja nokkonen. »Estä kasvitautien ja tuholaisten leviäminen työvälineiden, taimien, maan ja kompostin kautta. »Kerää näkyvät tuholaiset pois käsin (etanat, kotilot, liljakukot, haitalliset toukat) »Jos toukkia on paljon, levitä kangas pensaan alle ja suihkuta vedellä toukat pois. Hautaa toukat kuumaan kompostiin.

»Poista sairaat kasvinosat ja tarvittaessa koko kasvi. »Posta härmän ja laikkutaudin saastuttamat kasvinosat ja kata maa keväällä 5 cm:n katekerroksella. »Kerää äkämäpunkin saastuttamat silmut pois mahdollisimman varhain keväällä. »Lisää vain terveitä emokasveja. »Suojaa kasvit jyrsijöiltä syksyllä. LIIMA-ANSOJEN JA FEROMONIPYYDYSTEN AVULLA VOI TARKKAILLA TUHOLAISTEN ESIINTYMISTÄ Liima-ansoissa on liimaa, johon ötökät tarttuvat. Feromonipyydyksissä on liiman lisäksi ötököiden hajuaineita houkuttelemassa joko koiraita tai naaraita. Ötökät jäävät ansaan ja niiden lisääntyminen häiriytyy. Kotipuutarhoissa ansoilla on tarkkailun lisäksi myös torjuntavaikutus, koska ansoihin voi jäädä huomattavastikin ötököitä. Valitettavasti myös hyötyötökät jäävät kiinni ansoihin. PUHDAS VESI HUUHTOO TUHOLAISET POIS Pese ja suihkuttele tuholaiset pois kasveista lämpimällä vedellä. Kuumempi kuin 45 asteinen vesi vahingoittaa kasveja. Toista pesu.

BIOLOGINEN TORJUNTA Kasvintuhoojien torjuntaan voi myös ostaa torjuntaeliötä, esimerkiksi petopunkkeja, leppäpirkkoja ja harsokorennontoukkia. Kotipuutarhassa ne soveltuvat käytettäväksi kasvihuoneissa, lasitetulla parvekkeella tai sisätiloissa. Kääpiösamettikukka SAMETTIKUKAT torjuvat ja karkottavat tuholaisia kasvin sisältämän limoneenin ansiosta. Ne myös houkuttelevat puutarhaan tuholaisten luontaisia vihollisia. Kääpiösamettikukalla on mätäsmäinen kasvutapa ja runsas kukinta. Kääpiösamettikukan terälehdet maistuvat sitruunalle. Lehdet ja terälehdet sopivat salaatteihin, wokkiruokiin, leivontaan ja jälkiruokiin. Kukilla voi värjätä riisin. Myös muiden samettikukkalajien terälehdet ovat syötäviä.

Linnut pitävät hyönteiskannan tasapainossa ja vähentävät puutarhan tuholaisia. Niitä on ilo seurata. Linnut viihtyvät puutarhan suojaisissa paikoissa puiden ja pensaiden oksilla, kuopivat maasta matoja ja kylpevät mielellään vesilammikoissa. Kuumana helleaikana voi viedä laakean vesiastian linnuille puutarhan suojaisaan paikkaan. Linnut kylpevät ja juovat. Samalle astialle hakeutuu myös muita eliöitä. Ripusta pihaan linnunpönttöjä ja puhdista ne keväisin. Lintujen talviruokinta aloitetaan, kun ensilumi on satanut ja jatketaan koko talven yli. Ruokinnan voi lopettaa keväällä, kun maa paljastuu.

TUTKI PIHAN ÖTÖKÖITÄ. Seuraa pihan elämää, tee havaintoja ötököistä ja kirjaa ne muistiin. Ota valokuvia ja nimeä ötökät. Selvitä mikä on ötökän tehtävä. Tarkkailussa voi käyttää apuna haavia, valkoista pesuvatia ja liima-ansoja. Pohdi, onko pihalla ötököitä riittävästi. Miten niitä voisi lisätä? Jos jokin ötökkä puuttuisi, kuka hoitaisi se tehtävän?

Kirvat ovat pihan kasvien yleisimpiä tuholaisia. Yleensä ne ovat vihreitä, jotkut punaisia tai mustia, 1–4 mm:n mittaisia siivellisiä tai siivettömiä hyönteisiä. Ne talvehtivat kotipihassa tai tulevat ilmavirtojen mukana. Kirvat elävät monella kasvilajilla tiheinä yhdyskuntina, lehtien alapinnalla ja latvaosissa, erikoisesti uudessa kasvussa. Ne imevät kasvien nesteitä ja ne heikentävät kasvia. Kirvaesiintymät voi pyyhkäistä pois oksista tai katkaista oksan kompostiin kirvoineen, huuhtoa puhtaalla vedellä tai suihkuttaa nokkosvedellä. Kirvat erittävät sokeripitoista ulostetta eli mesikastetta suurina pisaroina. Mesikaste on muurahaisten herkkua. Ne vaeltavat keoltaan kirvaesiintymille sadankin metrin päähän. Muurahaiset hivelevät kirvoja tuntosarvillaan, jolloin kirva erittää mesikastepisaroita. Muurahainen syö herkusta osan ja kuljettaa loput kotipesään.

Salli ötököiden tulla pihaan – harvoin sato on kuitenkaan kokonaan menetetty!

Leppäkertun toukka

Kuivassa hiekassa kotilot kulkevat hitaasti.

Leppäkertun munia SUOMESSA ESIINTYY NOIN 60 LEPPÄKERTTULA JIA Leppäkertut syövät vuoden aikana jopa tuhansia kirvoja. Ne talvehtivat aikuisina ja lisäksi niitä tulee pihalle ilmavirtojen mukana satojenkin kilometrien päästä. Ne munivat kirvaesiintymien lähelle touko–kesäkuussa, minkä jälkeen kuolevat. Munista kehittyy toukkia muutamassa päivässä. Toukat ahmivat kirvoja. Muutaman viikon jälkeen toukat koteloituvat ja uusi sukupolvi kuoriutuu loppukesästä. Leppäkertulla on vain yksi sukupolvi kesän aikana. Vaaran uhatessa leppäkerttu tekeytyy kuoliaaksi ja erittää keltaista kitkerää nestettä jalkojensa nivelistä.

HYÖDYLLISIÄ ÖTÖKÖITÄ »loispistiäiset syövät puutarhan tuholaisia kuten kirvoja, perhosten toukkia ja jauhiaisia »harsokorennon toukka syö kirvoja, ripsiäisiä ja kemppejä »hämähäkit syövät useita pieniä ötököitä »erakkoampiainen pyydystää toukilleen ötököitä »satajalkaiset syövät pieniä ötököitä »maakiitäjäisen toukka syö etanoita, kotiloita ja pikkuotuksia »peltoluteen toukka syö erilaisia toukkia Harmillisia toukkia »liljakukon toukat »kilpikuoriaisen toukat »heinänälvikkään toukat »sipulikärpäsen toukat »porkkanakärpäsen toukat »karviaispistiäisen toukat

Etanat ja kotilot syövät kasveja ja tahraavat niitä limallaan. Niitä voi esiintyä runsaasti etenkin kosteilla, rehevillä pihoilla ja sateisina kesinä. Etanat ja kotilot kerätään ja tuhotaan pudottamalla kuumaan, kiehuvaan veteen. Kuolleet yksilöt laitetaan suljettuun jäteastiaan tai haudataan 20 cm syvyyteen maahan. Torjunta tehdään aikaisin keväällä, ennen kuin etanat ehtivät munia ja jatketaan koko kesän ajan. Linnut, kontiaiset ja maakiitäjäisen toukat syövät kotiloita ja etanoita. Hiekka, oksahake, sepeli ja muut kuivat katteet estävät jonkin verran etanoiden ja kotiloiden kulkua. Vihreä tuore kate puolestaan lisää esiintymistä. Lyhyt nurmikko, ryteikköjen ja risukasojen sekä avokompostien hävittäminen vähentää etanoiden esiintymistä. Torjuntaan voi käyttää myös rautafosfaattia, koivutislettä ja koivutervaa.

Rakennetaan lahopuutarhoja ja ötökkähotelleja

akennetussa ja hoidetussa pihassa ei ole riittävästi elinmahdollisuuksia ja paikkoja ötököille. Suunnittelemalla metsäpuutarhan, tuomalla pihaan lahopuuta ja rakentamalla ötökkähotelleja parannamme ötököiden mahdollisuuksia elää pihassa. Metsäpuutarha liittää pihan ympäröivään metsäluontoon. Lajeina suositaan alueen luontaisia kasveja ja lisänä metsän olosuhteissa viihtyviä puutarhakasveja. Metsäpuutarhassa on paljon elämää ja myös lahoavia puita. Lahopuut tarjoavat piiloja, lisääntymis- ja talvehtimispaikkoja sekä ravintoa pihan monille ötököille. Lahopuun elämän ja lahoamisen seuraaminen on mielenkiintoista ja samalla voi huomata kuinka eloperäinen aines muuttuu pikkuhiljaa humukseksi. Lahopuut sopivat myös siistiin kaupunkipihaan.

TUTKI JA SELVITÄ millaisia lahopuutarhoja ja ötökkähotelleja on olemassa. Tämän oppaan takakannessa on muutamia malleja. Suunnittele pihallesi lahopuutarha ja toteuta se. Rakenna kierrätystarvikkeista ötökkähotelli ja ripusta pihalle.

LAHOPUUTARHA »Jätetään kaatopuihin pidemmät kannot (jopa 5 m). »Asetellaan kasviryhmään pätkä puunrunkoa pitkälleen tai pystyyn. »Hyödynnetään puunrunkoja pihanrakentamisessa, esimerkiksi kasviryhmien, polkujen ja pihan toimintojen rajaamisessa sekä köynnöstukena, aidanteena ja istuimina. ÖTÖKKÄHOTELLI Pihalle ripustetuissa ötökkähotelleissa ötököiden on turvallista yöpyä, lisääntyä ja talvehtia. Ötökkähotelli on helppo rakentaa. Yksinkertaisimmillaan se voi olla maitotölkin puolikas tai säilykepurkki, jonka sisälle laitetaan tiiviisti onttoja kasvien varsia. Tai puupölli, johon on porattu 4–10 mm:n kokoisia reikiä. Suurempi hotelli rakennetaan laudasta, ja siihen suunnitellaan omat huoneet eri ötökkälajeille. Ötökkähotellin voi ripustaa talon tai varaston seinään, pensas- aitaan, tukiseipääseen tai vaikka kerrostalon parvekkeelle.

VINKIT »Hotelli voi olla pieni tai suuri. »Materiaalina käsittelemätön puu on paras. »Syvyyttä 10–30 cm. »Katto ja takaseinä. »Etuosaan jyrsijäverkko. »Asunnot voi sisustaa erilaisilla kuivilla luonnonmateriaaleilla, silloin useampi ötökkä viihtyy hotellissa. »Käytä oksanpätkiä, perennanvarsia, heinää, kaislaa, käpyjä, puun kaarnaa, tuohta, puunpaloja, jäkälää, sammalta, kariketta, saviruukun palasia, reikätiiltä. »Materiaalit asetellaan huoneisiin tiiviisti. Oksat sidotaan nipuiksi. »Hotelli ripustetaan etelän tai lännen suuntaan aurinkoiseen, tuulelta ja sateelta suojattuun paikkaan, 1–2 metrin korkeudelle.

ERAKKOAMPIAISET ovat pieniä ja solakoita, yksin eläviä ampiaisia. Niillä on tärkeä tehtävä kasvien pölyttäjinä. Naaraat munivat lahopuun tai kasvien koloihin tai maahan. Ne saalistavat muiden hyönteisten toukkia ja varastoivat ne evääksi jälkeläisilleen ja lopuksi sulkevat kolot. Erakkomehiläiset talvehtivat munina tai toukkina ja tulevat ulos pesäkoloista keväällä. Erakkomehiläiset pesivät mielellään ihmisen rakentamiin ötökkähotelleihin.

Vaalitaan perhosia P

erhoset kuuluvat monimuotoiseen pihaan. Kukka-, marja- ja hedelmäkasvien pölyttäjinä perhosilla on tärkeä tehtävä. Suomessa on noin 2500 perhoslajia. Ilmaston lämpeneminen tuo Suomeen uusia perhoslajeja. Alkukesän lentoajat ovat muuttuneet aikaisemmaksi ja perinteiset lajit ovat levinneet pohjoisemmaksi. Perhosilla on täydellinen muodonvaihdos eli neljä kehitysastetta: muna, toukka, kotelo ja aikuinen. Toukka voi luoda nahkan jopa viisi kertaa ennen koteloitumista. Kotipihasta voikin löytää hyvin erilaisia perhosten toukkia ja koteloita – ethän luule niitä kasvien tuholaisiksi! Perhoset ottavat ravinnon aina nestemäisenä. Ne imevät imukärsällä mettä kukista ja samalla pölyttävät kasveja. Lisäksi ne käyttävät ravinnoksi mahlaa, vettä ja pehmeitä hedelmiä. Perhoset eivät mielellään käytä energiaa lentoon pyrähtämiseen, vaan kävelevät kukasta kukkaan. Perhosen toukat syövät mm. nokkosia, ohdakkeita, siankärsämöä, maitohorsmaa, syreeneitä, pajuja,

tuomia, karhunputkea, heinäkasveja ja virnoja. Perhoset pitävät pihlajan ja syreenien kukista, ketokasveista ja monista kukkivista perennoista. Istuta pihaan perhosia houkuttelevia kasveja ja rakenna perhosbaari. PERHOSPUUTARHA Perhoset suosivat suuria kukkia ja tiheitä kasvustoja. Suunnittele aurinkoiseen ja tuulensuojaiseen paikkaan monimuotoinen kasviryhmä, jossa on useita eri aikaan kukkivia lajeja. Näin perhosille on tarjolla sopivia mesikasveja läpi kesän. Perhosia voi ruokkia läpi kesän, mutta erikoisesti ne tarvitsevat lisäravintoa keväällä ja alkukesästä sekä syksyllä, kun kukkivia kasveja on vähän. Perhoset pitävät myös hedelmistä. Jos sinulla on pilaantuneita hedelmiä, halkaise ne ja laita tarjolle vatiin tai ripusta ne harsopussissa puunoksalle. Perhoset lentävät herkuttelemaan. Ruokinta-asemilla viihtyvät erikoisesti suruvaipat, amiraali, neitoperhonen, liuskeperhonen ja yöperhoset.

TEE PERHOSBAARI jugurtti- tai säilykepurkki tai pieni puulaatikko pala pesusientä tai kangasta 2 dl punaviiniä, olutta tai viinietikkaa 3 rkl hunajaa, siirappia tai fariinisokeria (1/4 tl hiivaa) »Sekoita aineet. Laita luonnonpesusieni purkkiin ja kaada liemi päälle. Ripusta perhosbaari sopivalle huoltokorkeudelle lehtipuuhun aurinkoiseen ja suojaiseen paikkaan. Liemi säilyy jääkaapissa. Lisää purkkiin nestettä, kun se haihtuu.

TUTKI TARKEMMIN perhosten elämää ja tutustu perhoslajeihin. Istuta perhosia houkuttelevia kasveja pihaasi. Huomioi että perhosille tulee olla ravintoa koko elämänkaaren ajalle, sekä toukille, että aikuisille. Tee perhosbaari ja ripusta se pihalle. Seuraa perhosia ja kirjaa ylös, mitä lajeja pihassa esiintyy.

PERHOSKASVEJA Kaunopunahattu, Echinacea purpurea

Syysasteri, Aster novi-belgii Päivänhatut, Rudbeckia

Metsäkatkero, Gentiana asclepiadea

Iisoppi,

Hyssopus officinalis

Kurjenpolvet, Geranium

Ajuruoho,

Thymus serpyllum

Ruhtosuopayrtti, Saponaria officinalis

Kallionauhus, Ligularia dentata

Rantakukka Lythrum salicaria, Punatähkä Liatris spicata, Maitohorsma Chamaenerion angustifolium, Pietaryrtti Tanacetum vulgare, Mäkimeirami Origanum vulgare, Leimukukat Phlox

Kotipihalla kiertää »Kesäkukkien ruukkumullat voi kaataa syksyllä pensaiden alle. »Haketa oksat ja risut. Käytä hake kompostin seosaineena tai puutarhassa katteena. »Kerää sadevesi talteen ja käytä kasvien kasteluun. Vältä vesijohtovedellä kastelua. Kastele aamulla tai illalla, koska päivällä suuri osa vedestä haihtuu ilmaan. Kastele harvoin ja perusteellisesti ja anna vettä kerralla niin paljon, että kasvin koko juuristoalue kastuu. »Älä vie pihalta huonoakaan maata pois! Maan voi parantaa

Vinkkejä marttayhdistyksen puutarhailtoihin »Valtakunnalliset puutarhamartan ketjukoulutusaiheet. »Puutarhakirppis keväällä. Vaihdetaan taimia, kasveja, ruukkuja, puutarhatarvikkeita, työkoneita ja puutahravälineitä. »Sadonvaihtoilta syksyllä. »Puistokävelyt ja/tai pihakävelyt. Tutustutaan kohteeseen ja pohditaan yhdessä monimuotisuuden toteutumista. Tehdään

maanparannusaineilla ja kasvattamalla viherlannoituskasveja. Joskus kotipihan maata voi vaihtaa naapurin kanssa. Saat häneltä hiekkaista maata kiveyksen alle ja annat hänelle savista maata nurmikon kavualustaksi. »Istuta joulun ja pääsiäisen aikaiset ruukkusipulikukat, kuten narsissit ja tulppaanit keväällä puutarhaan. »Järjestä tai osallistu taimien, puutarhatarvikkeiden ja ruukkujen vaihtotapahtumiin. »Anna ylimääräiset perennojen jakotaimet ystävälle. »Jaa ylimääräinen sato, raparperit, salaatit ja omenat muille . »Käytä rakenteissa kierrätettyjä materiaaleja. Kasvilaatikot

voi nikkaroida kierrätyslaudasta, sängynjousista saa hienoja köynnöstukia. »Pihakiviä, laattoja, ruukkuja ja kasveja on tarjolla ostaa-myy -palstoilla. »Muovi ei kuulu puutarhaan!

aloite kaupunkiympäristön monimuotoisuuden lisäämiseksi. »Vieraslaji-ilta tai/ja vieraslajien torjuntatalkoot. »Ötökkäilta. Rakennetaan ötökkähotelleja ja tutustutaan pihan ötököihin. Tuodaan iltaan ötököitä ja tunnistetaan niitä yhdessä. »Perhosilta. Kutsutaan asiantuntija/luontoharrastaja kertomaan perhosista. Tutustutaan perhospuutarhan kasvilajeihin ja tehdään suunnitelma perhospuutarhaksi. »Tehdään lepakkoretki elokuun pimenevänä iltana.

»Tutkitaan maata. Jokainen tuo rasiassa tai pussissa maata omasta pihasta. Tutkitaan näytteitä yhdessä. Määritellään näytteiden maalajeja ja eloperäisen aineksen määrää. Keskustellaan maan rakenteesta, maan happamuudesta ja maan parantamisesta sekä lannoittamisesta. Miten maata voi hoitaa? Mahdollisuuksien mukaan määritetään pH. »Kesäkukista kukkasetelmia. Tutustutaan keväällä kylvökukkiin ja tilataan yhdessä siemeniä. Kasvatetaan kukkia omissa puutarhoissa kesän aikana. Kokoonnutaan syksyllä tekemään kukka-asetelmia kesän sadosta.

TUTKI OMAT VARASTOT JA KIERRÄTÄ. Onko sinulla ylimääräisiä puutahratyökaluja ja -laitteita tai tarvikkeita, ruukkuja ja amppeleita, parvekelaatikoita? Olisiko aika jakaa perennoja? Löytyykö ylimääräisiä siementaimia tai voisiko jostain pensaasta lohkaista taimen? Pidä pihakirppis tai vie ylimääräiset tarvikkeet kierrätykseen. Kasveja voi jättää myös portinpieleen ohikulkijan otettaviksi.

KERTTU MALINEN

TIINA IKONEN

Monimuotoinen kotipiha

Articles inside

Kartutetaan pihan hiilivarastoa

Monimuotoinen kasvillisuus

Istutetaan hiilisyöppö puu

Kierrätetään ravinteita

Vaalitaan perhosia

Kasvatetaan ruokaa

Suojellaan pihan ötökät tasapainoon