JOHTAJA 2/2021 - Lehti rohkeille nuorille johtajille by Suomen Nuorkauppakamarit ry

2/2021 V

LE H T I RO H K E I LLE JA VASTUULLI S I LLE HUOM I S EN J OHTAJ I LLE SUO ME N N UOR KAU PPA KAMA RI T RY

8 Vastuullinen tulevaisuus

22 Mitä on vastuullinen johtajuus?

LE AD E RS FOR A CHA NG I NG WORL D

24 Vastuullisten tekojen johtamista

JCI - D EV E LOPING

PÄÄKIRJOITUS

Mistä tunnistaa vastuullisen johtajan?

LE HT I ROHK E I LLE NUOR ILLE JO HTAJI LLE , JOT KA HA LUAVAT LU ODA VASTUU LLISTA MU U TOSTA YR ITYKSIIN JA YHTE IS KU NTAA N

J O H TA JA

TÄSSÄ NUMEROSSA

MILLAINEN LÄHIJOHTAMINEN SAA NUORET AIKUISET SITOUTUMAAN?

UTELIAISUUS, ROHKEUS, INNOVA 8 TIIVISUUS -VASTUULLINEN TULEVAISUUS Haastattelussa kansallisen vaalikokouksen Porigamin keynote-puhuja Kaisa Hietala

POLKUNI TOIMITUSJOHTAJAKSI Jäsenemme Jenni Kreivin tarina

KOULUTUSTOIMINTA TUKEMAAN PROJEKTEJA

ALUE B YHTEISTYÖKUMPPANI

Esittelyssä 3K Savo ja LMI®

AITIOPAIKALLA VASTUULLISEN JOHTAJUUDEN VALLANKUMOUKSESSA KAINUUSTA KAJAHTAA

Kestävä Kainuu on Kajaanin Nuorkauppakamarin ensimmäistä kertaa järjestämä projekti

TÖISSÄ IDÄSSÄ -VLOGISARJALLA 18 KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN MAAKUNTAA PIHAKIVILLÄ VOI PUHDISTAA 19 JOPA ILMAA INSINÖÖRISTÄ HYVINVOINTIALAN YRITTÄJÄKSI

J O H TAJA /

ETUSIVU UUSIKSI - VASTUULLISESTI

KOMPASSI KOHTI VAALISYKSYÄ

Jäsenemme Katja Mattilan tarina

KOULUTTAMALLA KEHITTYY PAREMMAKSI JOHTAJAKSI Nuorkauppakamari on verkosto rohkeita huomisen johtajia, jotka luovat vastuullista muutosta yrityksiin ja yhteiskuntaan. Kaikkien jäsentemme käyntikortissa ei kuitenkaan vielä lue "johtaja", joillakuilla ei välttämättä tule koskaan lukemaankaan. Nuorkauppakamarissa johtajuus ei ole titteli, vaan asenne ottaa vastuuta ja luoda proaktiivisesti muutosta siellä, missä huomaamme epäkohtia. Johdamme rohkeasti tulevaisuutta positiivisempaan ja vastuullisempaan suutaan. JULKAISIJA Suomen Nuorkauppakamarit ry, www.jci.fi PÄÄTOIMITTAJA Jenni Välkky TOIMITUS Hanna Manninen, Hanna Muukka, Aino-Liisa Sandholm, Jeni Suhonen, Sofia Saarinen, Miia-Tatjaana Salakka, Jaana Kuusisto, Hannele Ranta, Michaela Palmberg, Laura Pullinen, Jenni Kreivi, Asta Lintumäki, Kaisa Marin, Jaana Koivuniemi, Silja Suomalainen, Katja Mattila, Sami Nummela, Veera-Juulia Koivisto, Sanna-Leena Linna, Milla Harju, Anna Vekka, Pauliina Papunen OIKOLUKU Saija Honkanen TAITTO Jenni Välkky PAINO Grano ILMOITUSMYYNTI Anni Rasinen KANNEN KUVA Ikka Koski

PÄÄTOIMITTAJALTA

JOHTAJUUS ON VASTUUNKANTAMISTA NIIN HYVINÄ KUIN HUONOINA AIKOINA

24 Haastateltavana Vuoden Nuori Menestyjä, JCI TOYP, -kilpailun suojelija Jari Sarasvuo

VASTUULLISTEN TEKOJEN JOHTAMISTA

GREEN HEROES ALLIANCE - DEVELOPING ACTIVE CITIZENS TO SAVE THE EARTH

Haastateltavana Marttaliiton pääsihteeri Marianne Heikkilä

KOLUMNI 27 Ilmoittauduitko sinäkin jo aikuisten ironmansuperihmemies -kurssille

LASTEN VAALIT - MISTÄ OLI KYSE?

VIESTINTÄAKATEMIA KOULUTTAA TIEDOTTAJIA ETÄNÄ

JÄSENSIVUT 32 Terveisiä alueilta ja senaatin sivut

LUE LEHDEN JUTUT JA PALJON MUUTA DIGILEHDESTÄ Digilehti löytyy osoitteesta johtaja.nuorkauppakamarit.fi. Pääset lukemaan digilehteä myös skannaamalla viereisen QR--koodin.

Nappaa tämä lehti mukaan kesälomareissullesi ja uppoudu lehdestä löytyvien juttujen pariin. Ihanaa kesää juuri sinulle! JENNI VÄLKKY PÄÄTOIMITTAJA

Mitä pidit JOHTAJA-lehdestä? Seuraavan lehden teema tulee olemaan kehittyvä johtaja. Haluaisitko tarjota juttuvinkkiä lehteen? Vinkkaa juttua, haastateltavaa tai anna palautetta tiimille. Meidät tavoittaa sähköpostitse osoitteesta etunimi.sukunimi@jci.fi tai aineisto@jci.fi.

J O H TA JA

DEBATOIMALLA TYÖELÄMÄTAITURIKSI 28

Välillä tekemämme päätökset eivät ole kuitenkaan helppoja ja osa ei aina johda menestykseen. Meillä täytyy kuitenkin olla selkärankaa kantaa vastuu tekemistämme päätöksistä, vaikka ne olisivat olleet vaikeita. Jari Sarasvuon mukaan ollaksemme vastuullisia tulee meidän yksinkertaisesti pärjätä hyvin siinä mitä teemme. Vuoden Nuori Menestyjä - JCI TOYP -kilpailun suojelijan Jari Sarasvuon haastattelun voit lukea lehden sivulta 22.

IHAN-YRITYSBOOSTISSA DATASTA KEHITETÄÄN UUTTA LIIKETOIMINTA

Johtaja toimii esimerkkinä muille. Tällä kriteerillä me kaikki olemme johtajia. Olemme ainakin esimerkkejä nuoremmille, jotka imevät itseensä vaikutteita sanoistamme ja teoistamme. Meillä on vaikutusta myös läheistemme toimiin ja valintoihin. Vastuullisuudesta ei voi ottaa vapaapäivää, vaan joka päivä on yritettävä tehdä parempia valintoja. Vastuullisilla teoilla jokainen voi vaikuttaa. Lehden sivulla 24 Marttaliiton pääsihteeri Marianne Heikkilä kertoo, minkälaisia erilaisia keinoja järjestötoimija voi käyttää viedäkseen sanomaansa eteenpäin.

MITÄ ON VASTUULLINEN JOHTAJUUS?

Lehden teemana on tällä kertaa vastuullisuus ja laajana aiheena se koskettaa niin yksilöitä kuin yrityksiäkin. Pureudumme teemaan monesta eri näkökulmasta ja esimerkiksi Kaisa Hietalan haastattelusta sivulta 8 voit lukea Kaisan ajatukset siitä, miksi vastuullisuus tulisi nostaa yrityksen ytimeen, osaksi liiketoimintaa ja vinkit siihen, miten se käytännössä tehdään.

PÄÄ KIRJ O I TU S / AR I SAAVALA IN EN

MISTÄ TUNNISTAA VASTUULLISEN JOHTAJAN? Harva ehkä tietää, millainen matka on pitänyt kulkea, että Savosta päästiin tekemään vastuullista johtajuutta uudella vuosikymmenellä. Pieni savolainen teollisuuskaupunki ei kovin tarjonnut kasvuympäristönä juuri selluntuoksua ja kylmiä talvia kummempaa. Syvällä sisimmässäni kuitenkin asui eurooppalaisempi nuori herra kuin itse tiesinkään. Ehkäpä tämän vuoksi tie vei maailmalle ja kohti uusia haasteita. Harva on kokeillut yhtä montaa juttua kuin elämässäni on eteen tullut. Lavatanssit vaihtuivat aikanaan Euroopan salsaklubeihin ja hissipuheet stand up -lavoille. Nuorkauppakamaritoimintaan mukaan pääsyn kautta pääsin vasta tutustumaan oikeasti ihmisiin. Tämä lähes 10 vuoden matka on ollut paljon enemmän kuin uskalsi lähtöviivalla toivoa – uusia ihmisiä ja tilanteita kehityksen etupenkillä on riittänyt. Tämän harrastuksen kautta olen monesti miettinyt, että olenko tavannut jo tulevaisuuden johtajan. Uskoisin, että tämän harrastuksen kautta olen päässyt jo ta-

paamaan ainakin tulevaisuuden vastuullisia johtajia. Mistä hänet sitten tunnistaa? En usko, että häntä voi vielä nimetä, mutta monta hyvää vaihtoehtoa on varmasti jokaiselle tullut jo vastaan. Vastuullisena johtajana punnitaan monia eri puolia asioista; Tehdään vertailua ja valitaan oikealta tuntuva ratkaisu. En usko, että insinöörimainen lähestyminen kuitenkaan on vaatimus, vaikka niin tuosta kuvauksesta voisi ehkä tulkita. Tärkeintä lienee se, että kaikki päätökset kestävät tarkastelun useammastakin kulmasta. Savolaista ”kuulijan vastuulla” ei tässä kohdassa ole syytä suosia, vaan niille on paikka aivan muissa tarinoissa. Näkisin, että nykyisin vastuullisuuden piirteitä alkaa löytyä hyvin monesta meistä. Haluamme luoda kestäviä ratkaisuja kertakäyttöisten sijaan. Toimintamme on vuosi vuodelta ottanutkin jo harppauksia kohti vastuullisempaa suuntaan niin projektien kuin tapahtumien muodossa. Haluamme toimia aina oikein ja tehdä oikealta tuntuvia ratkaisuja joka hetkessä. Vuosi sitten oli tilanne, että oli syytä jättää monia asioita tekemättä ja etsiä ratkaisuja. Keinoja tehdä asioita oikein ei siihen hetkeen ollut ja ainut oikea ratkaisu oli ottaa aikalisä. Nyt meillä on onneksi käsillä aika, että on jälleen mahdollista tehdä kestäviä asioita ja viedä muutosta eteenpäin. Pyörää ei tarvitse keksiä uudestaan, mutta pyöriin joutuu monesti laittamaan uudelleen vauhtia, jotta pääsee edessä olevasta ylämäestä eteenpäin.

J O H TA JA

ARI SAAVALAINEN KANSALLINEN PUHEENJOHTAJA

V IE STINTÄ JOHTAJA N TE RV E IS E T / LE HT I ROHKE I LLE NU ORI LLE JOHTAJI LLE , JOT KA HA LUAVAT LUO DA VASTU U LLISTA MU U TOSTA YRITYKSIIN JA YHTE IS KUNTAA N.

ETUSIVU UUSIKSI – VASTUULLISESTI!

astuullisuudesta on tullut viime vuosina muotisana. Yritykset tuottavat raportteja vastuullisuudesta, ja Suomen Nuorkauppakamareiden missiossa olemme menossa “kohti parempaa johtajuutta ja vastuullisia tekoja”. Mutta mitä vastuullisuus oikeastaan tarkoittaa? Kaikessa viestinnässä vastuullisuutta voi toteuttaa esimerkiksi noudattamalla Viestinnän eettisen neuvottelukunnan ohjeita. Vaikka ne onkin suunnattu viestinnän ammattilaisille, niissä kuvattujen periaatteiden noudattaminen tekisi hyvää myös ylikuumentuneille verkkokeskusteluille. Totuudenmukaisella, luotettavalla ja arvostavalla viestinnällä pääseet jo pitkälle. Samalla toteutat Nuorkauppakamarin missiota vastuullisuudesta.

Eräs kollegani töissä kertoi minulle taannoin hyvän nyrkkisäännön vastuulliseen toimintaan ja viestintään. Hän kehotti miettimään “miltä asia näyttäisi Hesarin etusivulla?” Siinäpä hyvä kysymys pohdittavaksi seuraavan kerran kun kinkkinen tilanne tulee eteen. 

▶ Liittynyt Keskupuiston Nuorkauppakamariin v. 2009 ▶ PRES Keskuspuisto 2015 ▶ Kansallinen Viestintäpäällikkö 2020 ▶ Työskentelee Fiskarssilla Senior Manager Analytics roolissa ▶ Perheeseen kuuluu mies ja kolme lasta

Vastuullisuudessa on pohjimmiltaa kyse siitä, että olet valmis ottamaan huomioon sanojesi ja toimiesi vaikutukset muihin ihmisiin ja ympäröivään maailmaan. Kukaan meistä ei elä tyhjiössä, vaan vaikuttaa päivittäin maailmaan ympärillämme. Nuorkauppakamarilaisena edustat myös järjestöämme.

ANNI RASINEN KANSALLINEN VIESTINTÄJOHTAJA 2021

J O H TA JA

MILLAINEN LÄHIJOHTAMINEN SAA NUORET AIKUISET SITOUTUMAAN YRITYKSEEN? Sitoutunut työntekijä on organisaation mieleen, sillä tämä ei lähde kovin helposti vaihtamaan työpaikkaa ja on tuottavampi ja enemmän läsnä työn teossa. Kauppatieteiden maisteri Hanna Koli on selvittänyt Progradu tutkielmassaan Millainen lähijohtaminen vaikuttaa sitoutumiseen?

J O H TA JA

-sukupolvi on suurin sukupolvi työelämäskiinnostunut henkilön urasuunnitelmista ja auttaa tätä sä vuonna 2021 ja tutkimusten mukaan toteuttamaan niitä, nähdään tällainen toiminta todella he ovat vaikein sukupolvi rekrytoida ja sisitouttavana organisaatiota kohtaan. Henkilö voi mahtouttaa. Y-sukupolvi, joita myös kutsutaan dollisuuksien mukaan kehittyä ja edetä organisaation siMilleniaaleiksi, ovat kasvaneet erilaisessa sällä ja kokea olevansa osa organisaatiota, joka välittää. ympäristössä, kuin aiemmat sukupolvet, joka johtaa eriHyvä esimies vaikuttavaa positiivisesti sitoutumiseen laisiin motiiveihin teoissa, kuin vanhemmat sukupolvet. Y-sukupolven edustajat eivät pelkää sanoa omia Organisaatioille on oleellista saada sitoutettua Y-sukupolvi osaamista, sillä suuri vaihtuvuus aiheuttaa mielipiteitään, kyseenalaistaa johtoa tai vaihpriorisoi kolmea paineita niin rekrytoinnissa, kuin myös työtaa työpaikkaa, mikäli se edistää heidän työasiaa valitessaan uraansa. Heille on tärkeää, että työ on mieyhteisössä. Sitoutumiseen vaikuttaa moni sopivaa työpaikkaa, asia, mutta johtamisen on nähty olevan lenkiintoista ja se tarjoaa mahdollisuuksia jotka vaikuttavat sitoutumisen yksi vahva organisatorinen tekijä, joka vaivaikuttaa. Ihmisiä motivoivia ja sitoutuasteeseen: rahaa, kuttaa sitoutumiseen. Esimies voi vaikuttaa mista edistäviä asioita on nykyään myös turvaa ja vapaaniin positiivisesti kuin negatiivisesti sitoututyön yhteen sopiminen henkilön omiin araikaa. voihin ja elämäntilanteeseen. miseen, jonka vuoksi painotettiin esimiehen tärkeää roolia ja kuinka heidän tulee ymmärtää, Valmentava esimies kuinka paljon heidän tekonsa, sanansa ja toimintansa Y-sukupolvi haluaa työskennellä valmentavan esimievaikuttaa nuorten aikuisten sitoutumiseen. Hyvä esimies hen kanssa mieluummin, kuin käskyttävän esimiehen nähtiin vaikuttavan hyvin positiivisesti sitoutumiseen ja kanssa. Esimieheltä toivottiin aktiivista otetta mentojopa vaikutti joidenkin haastateltavien kohdalla haluun jäädä organisaatioon töihin, vaikka työtehtävät eivät esiroinnissa, mutta hänen myös odotetaan antavan alaisilleen myös mahdollisuuden tehdä itse ja itsenäisesti työmerkiksi olleet kovin kiinnostavia. tä. Tuotiin esille halu oppia ja kehittyä esimiehen avulla ja esimieheen turvaudutaan, mikäli herää kysyttävää tai Kuitenkaan suurta ja hyvin painavaa vaikutusta esimieongelmia työssä. Esimiehen toivotaan asettavan tavoithellä ei välttämättä ole. Y-sukupolvi odottaa johtajiltaan teita työntekijöille ja valmentavan heidän toimintaa. Esitransformationaalista johtamistapaa yhdistettynä menmiehen on motivoitava ja kannustettava alaisiaan, jotta torointiin, joka vastaa hyvin aiempia tutkimuksia, joisnämä pääsevät toteuttamaan itseään ja saavuttamaan sa on painotettu mentoroinnin tärkeyttä Y-sukupolvella asetetut tavoitteet. sekä transformationaalisen johtajuuden vaikutusta sitoutumiseen. Vaikka Y-sukupolvea on kuvattu kärsimätEsimiehen on tarjottava yksilöllistä johtamista tömäksi ja epälojaaliksi, etsivät he vakautta ja varmuutta Esimiehen on huomioitava henkilön oma tausta ja selelämäänsä. Esimies voi omalla toiminnallaan vaikuttaa vitettävä, millaiset kehittymissuunnat henkilöllä on, jotsitoutumisen asteeseen, mutta pelkästään heidän toita esimies voi ohjata tätä oikeaan suuntaan työurallaan. mintansa ei vielä takaa nuorten aikuisten sitoutumista.  Haastatteluissa tulikin esille, että esimiehiltä odotettiin aktiivista otetta ja mielenkiintoa työntekijöiden urasuunnitelmista ja toivottiin esimiehen tarjoavan urasuunniLue tutkielma kokonaisuudessaan telmiin liittyviä kiinnostavia tehtäviä. Esimiehen tulee osoitteesta: kysellä, kuinka alaisilla menee ja selvittää, mitä jokaihttps://osuva.uwasa.fi/bitstream/ nen alainen haluaa tulevalta ja työltään. Kun esimies on handle/10024/11714/Gradu-Koli. pdf?sequence=2&isAllowed=y

KOMPASSI KOHTI VILKASTA VAALISYKSYÄ Mitähän sitä ensi vuonna tekisi? Nuorkauppakamari on työelämätaitojen aarrearkku. Saadaksesi nauttia arkun antimista on sinun lähdettävä elämysmatkalle omalle epämukavuusalueelle. Polkuja on monia ja reissusuunnitelmat voivat välillä tuntua vaikeilta ja kaukaisilta, jopa pelottavilta. Tämä on myös määräaikainen harrastus, meillä on käytettävissämme rajallinen määrä reissukilometrejä ja edessämme mahdollisuuksien kakofonia. Mistä edes pitäisi hypätä kyytiin? Vuosi per virka -ajattelu antaa mahdollisuudet kerätä omaan aarrearkkuun monta erilaista kultarahaa ja jalokiveä, jotka ovat kovaa valuuttaa työmarkkinoilla. Nuorkauppakamari kasvattaa johtajia muuttuvan maailman tarpeisiin ja eri oppimisen paikkoja on valtavasti: johtamispolku, kansainväliset verkostot, esiintymiskokemuksen kartuttaminen, vaikuttavien projektien luotsaaminen ja paljon muuta. Oleellista on pohtia, mitä itse toivot aarrearkkusi sisältävän kun täytät 40 vuotta ja valmistut nuorkauppakamarista. Mitä olet silloin saanut irti tästä harrastuksesta? Omaa aarrekarttaa ei kuitenkaan tarvitse piirtää yksin. Talent Pool on rakennettu tulevaisuuden tähtien ja vastuunkantajien

sparraamoksi; mentorointiohjelma auttaa miettimään omaa kamariuraa ja hahmottelemaan, mitkä polut johtavat sinulle sopivimpaan aarrekokoelmaan. Talent Pool on osa JCI Finland 3LED -koulutuskokonaisuutta, johon sisältyy Talent Poolin lisäksi DP-valmennus eli varapuheenjohtajavuosi sekä Johtajaksi kasvanut eli puheenjohtajavalmennus. Uutuutena tänä vuonna Talent Poolin Full-mentorointiin osallistuville tarjotaan mahdollisuus saada tunnustusta kerryttämästään osaamisestaan suorittamalla Lähiesimiestyön ammattitutkinnon Salon seudun koulutuskuntayhtymän kautta.

matkan varrella. Mentorit ovat osa alueiden Vaalitoimikuntia tai kansallista Vaalilautakuntaa. Sikapamaus, eli kaikkien ehdokkaiden yhteinen esiintulo ja kampanjointisyksyn lähtölaukaus, järjestetään verkossa 4.8.2021. Mitä kaikkea sinä toivot aarrearkkusi sisältävän kun määräaikainen harrastus loppuu? Mitä oppeja, kokemuksia ja kohtaamisia matkasi on sinulle tarjonnut? Entä miltä verkostosi näyttää? Talent Pool on käynnissä – lähde sinäkin suunnittelemaan omaa aarrekarttaasi! Elämysrikasta matkaa toivottaen,

Talent Poolin mentoriohjelma on tarkoitettu alueiden sekä kansallisen tason virkoihin hakeutuville. Kesän ja syksyn aikana mentoroinnissa käydään läpi oma lähtötaso ja vahvuudet, tutustutaan kamaritoiminnan kulmakiviin, rakennetaan omaan rooliin sopiva toimintasuunnitelma, perehdytään virkaan liittyviin haasteisiin sekä hiotaan vaikuttava kampanjasuunnitelma. Ehdokkaiden vertaissparraajina ja mentoreina toimivat kokeneet jäsenet. Mentoroinnissa ehdokkaat eivät saa valmiita vastauksia, vaan heidät ohjataan itse virittämään kompassiinsa sopivan suunnan, oivallutetaan roolin sisäistämisessä sekä tuetaan

Michaela Palmberg Vaalilautakunnan puheenjohtaja 2021

J O H TA JA

UTELIAISUUS, ROHKEUS, INNOVATIIVISUUS – VASTUULLINEN TULEVAISUUS Kaisa Hietala on jättänyt operatiivisen johtamisen keskittyäkseen rakentamaan siltaa talouskasvun ja vastuullisuuden välille. Kansallisen vaalikokous Porigamin keynote-puhuja nostaisi vastuullisuuden raportoinnista visioon. TEKSTI: LAURA PULLINEN

astuullisuus on liian pitkään mielletty liiketoiminnan ohessa tehtäväksi raportoinniksi, bisneksestä irralliseksi toiminnoksi. Tätä ajatusta Kaisa Hietala haastaa. Jotta vastuullisuudesta tulee osa liiketoimintaa, tulee teema nostaa yrityksen ytimeen – visioon, strategiaan ja arvoihin.

J O H TA JA

– Niin kauan kun vastuullisuus on pakkoraportointia viranomaisille, se on kuluerä. Mutta kun vastuullisuus ajatellaan keinoina kehittää liiketoimintaa, muuttuukin vastuullisuus euroina mitattaviksi tuloiksi ja menoiksi, Hietala kuvailee. Vastuullisuus ei ole irrallinen elementti liiketoiminnan muusta kehittämisestä. Hietala muistuttaa, että yhtä lailla vastuullisuudelle tulee strategiatasolla tunnistaa teemat, mitata, kehittää ja arvioida.

Varoituksen sanakin hänellä on. – Vastuullisuus on laaja käsite. Omassa tekemisessä ja strategiassa pitää tunnistaa ja sanoittaa ne liiketoiminnalle tärkeimmät teemat. ”Kaikkea vähän” -ajattelussa fokus pirstaloituu. Tehokkainta on tehdä tietoisia valintoja. Ensiaskel vastuullisempaan liiketoimintaan on oman toiminnan vaikutusten tuntemus ja niiden arviointi, olipa kyse ympäristöstä tai sosiaalisesta vastuusta. Toimintojen ulkoistaminen ei poista vastuuta tilaajalta. – Pitää ymmärtää, miten tuote tai palvelu vaikuttaa asiakkaan tai heidän asiakkaansa arjessa. Liiketoiminnassa tulee lähteä siitä, että rehellisesti tunnistetaan koko arvoketju ja sen vaikutukset, Hietala haastaa.

Katso korkealta, katso kauas Miten vastuullisuus sitten nostetaan liiketoiminnan ytimeen? Hietala ajattelee, että jokaisen tulisi olla kiinnostunut paljon omaa toimialaansa isommasta kentästä. Vastuullisuus tapahtuu arvoketjujen rajapinnoissa. – Se, mitä tiedämme ja näemme tänään, ei ole lopullinen todellisuus, muistuttaa Hietala. Vastuullisuuden tuomisessa osaksi visiota Hietala kehottaakin katsomaan tarpeeksi korkealta, tarpeeksi kauas. Vision tulee puhutella työntekijöitä, sidosryhmiä, asiakkaita. Se pureutuu syvälle yrityksen olemassaolon merkitykseen. – Merkityksellisyys on vision ytimessä. Kun katsotaan toimintaa korkealta ja kaukaa

merkityksellisyyden kautta, tulee vastuullisuus automaattisesti mukaan, Hietala neuvoo.

Kaikki lähtee uteliaisuudesta Vastuullisuuden johtaminen lähtee uteliaisuudesta. Mikään ei muutu ilman uteliaisuutta kysyä. – On hienoa, että Suomestakin löytyy niin sanotusti perinteisiä korporaatiojohtajia, jotka voivat pamauttaa Hesarin haastattelussa olevansa huolestuneita biodiversiteettikriisistä. He ovat uteliaita ymmärtämään, vaikkei sitä oman bisneksen vuoksi tarvitsisi tuoda esiin, kehuu Hietala. Pään pensaaseen työntämisen aika on Hietalan mukaan ohi. Uteliaisuuden lisäksi tarvitaan rohkeutta hyväksyä, että vas-

tuullisuus on liiketoiminta-ajuri. Yrityksen tehtävä on tuottaa omistajille arvoa, eikä se tarkoita pelkästään rahaa. – Ei osakeyhtiölakikaan puhu arvosta vain rahana. Sieltä löytyy vastuullisuus myös, mutta se tuntuu helposti unohtuvan, naurahtaa Hietala. Uteliaisuus ja rohkeus johtavat innovatiivisuuteen. Johtajan tehtävä on nähdä, missä bisneksen mahdollisuus on muuttuvassa, vastuullisessa maailmassa.

Muutos tehdään aina yhdessä Vastuullisuuden edistämisessä on aina kyse muutoksesta, ja muutos herättää aina tunteita, vastustustakin. Hietala uskoo osallistamisen olevan muutoksen johtamisen ytimessä.

J O H TA JA J O H TA JA

– Osallistaminen antaa kaikille mahdollisuuden oppia. Vaikka jollakin olisi valaistunut näkemys, ei se tarkoita sitä, että se olisi jaettu, muistuttaa Hietala.

Oman johtajapolkunsa huippuhetkinä Hietala muistelee isoja onnistumisia, jotka monesti on saavutettu vaikeuksien kautta. Suurimmat oivallukset liittyvät vastoinkäymisiin.

Toisena tärkeänä elementtinä Hietala nostaa johdon oman esimerkin.

– Tärkeimmät oivallukset liittyvät tilanteisiin, joissa johtajana on palautettu maan pinnalle siitä, että me kaikki olemme vain ihmisiä, ja ihmiselämä on muutakin kuin työtä. Ne ovat olleet herätyksen hetkiä. Kaikkea ei voi suunnitella ja prosessoida, elämä tapahtuu. Johtajuus ei ole paperinmakuista, Hietala pohtii.

– Osallistaminen ja johdon esimerkki ovat voimakkaita työkaluja. Jos johto ei sisäistä mitä ollaan tekemässä tai pahimmillaan ei itse osta ajatusta, on ihan turha odottaa muutosta. Hietala ehdottaa voimaannuttavaa työkalua organisaatioille. Vastuullisuuden nimissä työntekijöille voidaan antaa mahdollisuus työajan puitteissa osallistua vapaaehtoistyöhön, vapaalla valinnalla. Ihmiset kokevat tekevänsä hyvää ja saavat uusia oivalluksia. –Yhteiskuntamme on rakentunut lokeroivaksi. Ymmärrämmekö me todellisuutta, jos emme näe oman lokeromme ulkopuolelle? pohtii Hietala toiminnan vaikutuksia.

– Ei johtajana ole koskaan valmis, tiivistää Hietala. Lopulta kaikki johtaminen on ihmisten johtamista. Toisten kunnioittaminen ja uuden oppiminen ovat hyvän johtajuuden ytimessä. – Johtajalla tulee olla hyvin vahva integriteetti. Olen yrittänyt löytää sille sopivaa suomenkielistä vastinetta. Tarkoitan suoraselkäisyyttä, rehellisyyttä ja myös moraalia, Hietala kuvailee.

Siltoja, ei kuiluja Omaan tyyliin pitää johtajana luottaa

Kaisa Hietala on arvostettu johtaja. Hän kuitenkin korostaa, että kesti vuosia löytää oma tyylinsä johtajana. Johtamisessa on opeteltavissa olevia asioita, mutta tapa, jolla ne vie arkeen, on aina henkilökohtainen. – Oman tyylin löytämiseen oli positiviinen pakko. Kun johdettavia alkoi olla paljon ja monessa kerroksessa, ei omaa johtamistaan voi joka hetki miettiä. Ei ole realistisesti mahdollista pyrkiä teknisesti täydelliseen johtamiseen. Itsensä pitää laittaa likoon.

Kaisa Hietala nousi suomalaisten vastuullisuusasiantuntijoiden kärkeen viimeistään vetäessään menestyksekkäästi Nesteen entistä biopolttoaineliiketoimintaa. Nyttemmin Hietala on luopunut operatiivisesta liikkeenjohtamisesta. – Haluan keskittyä ennen kaikkea vaikuttamiseen. Keskityn rakentamaan siltaa sen välillä, miten tämä perinteinen talouskasvuun perustunut liiketoiminta kehitetään tulevaisuuden liiketoimintamuotoon. Eli miten talouskasvun rinnalla voimme pitää maapallomme elinkelpoisena tuleville sukupolville, tiivistää Hietala. 

0 11 0

OH H TT A A JJ A A JJ O

KAISA HIETALAN VIISI VINKKIÄ VASTUULLISEMMALLE ORGANISAATIOLLE 1. Tunne oman toimintasi vaikutukset – niin hyvät kuin pahat. 2. Luo vastuullisesti merkityksellinen visio ja tarina sille mitä, miksi ja miten tavoittelette yhdessä. 3. Tuo vastuullisuus osaksi strategiaasi. 4. Seuraa mitä ympärilläsi tapahtuu – asiakkaat, kilpailijat, muut sidosryhmät. 5. Osallistu ja opi organisaatiosi kanssa!

1 1

J O H TA JA J O H TA JA

JÄSE N TARI NA / J EN NI K R EIV I

POLKUNI TOIMITUSJOHTAJAKSI TEKSTI JA KUVA: JENNI KREIVI

1 2

J O H TA JA

inustahan ei ollut missään nimessä tarkoitus tulla yrittäjää. Perheessäni tai suvussani ei ole yrittäjiä, joten yrittäjyys on lapsuudesta asti tuntunut kaukaiselta ja pelottavalta ajatukselta. Vähävaraisen perheen lapsena kuukausipalkkainen työ on tuntunut ihanan turvalliselta. En ole halunnut ottaa suuria taloudellisia riskejä ja hypätä yrittäjäksi. Yrittäjyys kuitenkin kiinnosti minua ja tunsin, että itseasiassa voisin olla yrittäjänä aika hyvä. Lopulta päädyin sivutoimiseksi yrittäjäksi harrastuksen kautta. Olen aina rakastanut ruoan tekemistä ja erilaisten reseptien kehittämistä. Jo pienenä lapsena lähdin kokkikerhoon ja innoissani tutustuin ruoanlaiton maailmaan. Korkeakoulu ja ura veivät kuitenkin aivan toiseen suuntaan. Työskentelen tälläkin hetkellä Rikosuhripäivystyksen keskustoimistolla verkkotyön koordinaattorina. Koronatilanne yllättäen tyhjensi kalenterin matkustelusta ja sosiaalisesta elämästä. Se toi mukanaan huomattavasti enemmän omaa aikaa ja seinien tuijottelua. Silloin keskityin entistä enemmän arjesta nauttimiseen, esimerkiksi ruokaan ja leivontaan. Niihin aikoihin tajusin, että vihdoin olisi aika toteuttaa haave omista ruoka-aiheisista nettisivuista. Kirjoittelin reseptejä, testailin niitä ja valokuvasin ruokia. Nautin ihan täysillä, kun pääsin toteuttamaan intohimoani. Keksin ’Kreivin keittiön’ ja aloin suunnitella logoa sekä muuta graafista ilmettä. Kun vauhtiin pääsin, päätin tarttua haasteeseen ja rakensin itse nettisivut. Opettelin hakukoneoptimointia ja kävijämäärien analysointia. Google on aika ihmeellinen maailma ja sen avulla onnistuu tekemään vaikeitakin asioita, kun jaksaa etsiä tietoa. Olen huomannut, että elämässä pääsee aika pitkälle, kun sinnikkäästi opettelee uusia asioita ja haastaa itseään. Kreivin keittiö lähti hienosti liikkeelle. Sosiaalisessa mediassa seuraajamäärät kasvoivat ja nettisivuille alkoi löytää ihmisiä. Sain hyvää palautetta kaikesta. Silloin innostuin, että voisin mielellään tehdä yrittäjien kanssa yhteistöitä ja tuottaa sisältöä myös muille yrittäjille. Silloin perustin sivutoimisen yrityksen Jenni Kreivi Tmi:n ja aloin tehdä töitä myös yrittäjänä. Pääosin yrityksellä tehdyt sisällöt liittyvät ruokateemoihin, mutta teen myös muidenkin aiheiden sisällön tuottamista. Yritykseni sisällön tuottaminen

Yrittäjä Jenni Kreivi Jenni Kreivi Tmi

voi olla esimerkiksi videoiden, tuotekuvien tai reseptiikan tekemistä. En ole miettinyt itselleni nimikettä, mutta koska olen yrittäjä, voidaan minua kutsua vaikka toimitusjohtajaksi. Hyppäsin yrittäjyyteen käytännössä nollabudjetilla, kun olin tehnyt nettisivut ja muut itse. Sivutoiminen yrittäjyys on ollut siinä mielessä stressitöntä, että en ole millään tavalla taloudellisesti riippuvainen yrityksestä. Periaatteessa voin tehdä yrityksellä töitä juuri sen verran kuin huvittaa tehdä. Yrittäjyys on siis harrastukseni. Yrityksen tulot kuitenkin tuovat kivaa extrarahaa, jotka kaikki laitan suoraan säästöön unelmieni toteuttamista varten. Nuorkauppakamariharrastuksella on ollut todella suuri vaikutus yrittäjyyteeni. Ilman tätä harrastusta, en varmaan olisi yrittäjä. Yrityksen perustaminen vaati rohkeutta ja sain sitä nuorkauppakamarilaisilta. Useat riensivät myös auttamaan minua ja kertomaan hyviä vinkkejä. Nuorkauppakamari on tarjonnut hyödyllisiä koulutuksia esimerkiksi markkinointiin ja nettisivujen rakentamiseen liittyen. Olen myös löytänyt yhteistyökuvioita nuorkauppakamarin kautta. Tärkein asia on ollut se, että olen valtavasti inspiroitunut nuorkauppakamarilaisista huikeista yrittäjistä! Tykkään yrittäjyydestä ja huomaan keksiväni uusia haaveita koko ajan. Toisinaan haaveilen verkkokurssin tekemisestä ja reseptikirjan kirjoittamisesta. Toisaalta olisi kiva joskus päästä esimerkiksi jonkun yrityksen keulakuvaksi tai markkinointikasvoksi. Jalat maassa ja pää pilvissä jatkan matkaani yrittäjänä. Olen todella tyytyväinen, että hyppäsin yrittäjyyteen rohkeasti! 

LEH T I RO HKEI LLE NUOR IL LE JOH TAJI LLE, JOTKA HA LUAVAT LU ODA VASTU U LLISTA MU U TOSTA YRITYKS IIN JA Y HTE I S KUNTAAN.

KOULUTUSTOIMINTA TUKEMAAN PROJEKTEJA Jos paras motivaattori tekemiselle on deadline, niin eniten inspiraatiota uuden asiaan opiskeluun tuo suora tarve tälle taidolle. TEKSTI: KAISA HALSAS

un projektissa tarvitaan uutta osaamista, sen sisäistää helpommin, kuin jos samaa asiaa lähtisi opettelemaan vain arvosana tai tutkintotodistus silmissä kiiluen. Koska on pakko.

tämässä koulutusta Canvan käytöstä. Mukaan siis vaan oppimaan.

Nuorkauppakamarissa, ja varsinkin projektitoiminnassa, päätyy usein tilanteeseen, jossa asioita pitäisi edistää ilman pätevyyttä juuri siihen aiheeseen. Onneksi kamaritoiminnasta löytyy myös ratkaisu tähän haasteeseen: koulutukset ja kouluttautuminen.

1. Tunnista tarve kouluttautumiselle 2. Etsi sopiva kouluttaja 3. Sovi ja järjestä koulutus 4. Hyödynnä juuri oppimiasi taitoja projektissa 5. Sisäistä oppimasi 6. Sovella jatkossa, vaikka työelämässä

Joskus uuden taidon alkeet voi ottaa haltuun hyvinkin suoraviivaisesti. Projektiin tarvittaisiin visuaalista materiaalia ja naapurikamari on juuri järjes-

Aina sopivaa koulutusta projektia varten ei kuitenkaan löydy valmiina kalenterista. Silloin koulutuksen voi järjestää itse:

Järjestettävään koulutukseen voi kutsua muitakin, jotka voisivat hyötyä vastaavasta koulutuksesta omissa projekteissaan. 

Mistä kouluttaja projektille?

Sopivan kouluttajan löytäminen kamarin projektia tukemaan voi vaatia hiukan työtä, mutta palkinto odottaa motivoituneempien ja osaavampien projektitiimiläisten muodossa. Kouluttajan metsästyksessä voi lähteä liikkeelle SNKK:n jäsenkanavien kautta. Kouluttaja-akatemian käyneet ja heidän tarjoamat valmiit koulutukset kamarilaisille löytyvät Intrasta.

Osaajaa, joka olisi valmis jakamaan taitojaan, voi myös huudella avoimesti JC-porukasta esimerkiksi Teamsin kautta. Kouluttaja saattaa myös löytyä näppärästi omista verkostoista tai kamarin kumppanuuksien kautta. Kannattaa myös hyödyntää kansallisen ja aluekoulutuspäälliköiden apuja sopivan kouluttajan löytämiseksi.

1 3

J O H TA JA

ALUE B YHTEISTYÖKUMPPANIKSI 3K SAVO JA LMI® JOHTAJUUSKEHITTÄMISEN JOHTAJA 3K Savo Oy ja Suomen Nuorkauppakamarit ry Alue B solmivat kilpailujen pääyhteistyökumppanuuden helmikuussa 2021. TEKSTI: PEKKO HÄKLI LMI® / PÄIVI PASANEN LNKK

3K Savo on kymmenen mikkeliläisen yrittäjän vuonna 2017 perustama yhtiö, jonka tavoite oli heti alussa kristallinkirkas – 3K Savo haluaa parantaa yritysten kannattavuutta. 3K Savon toimitusjohtaja Pekko Häkli on toiminut LMI®:ssä vuodesta 2011 lähtien franchising -yrittäjänä. Lisäksi hän on osakkaana ja toimitusjohtajana 3K Savo Oy:ssä, joka on 10 partnerin konsulttiyhtiö. Johtajuuden kehittämistä vuodesta 1966

1 4

J O H TA JA

Leadership Management® International, Inc. syntyi motivoituneen miehen visiosta; miehen, joka oli tunnettu kyvyistään muuttaa ideat päämääriksi ja päämäärät tuloksiksi. Paul J. Meyer perusti LMI:n vuonna 1966 tavoitteenaan ”kehittää johtajia ja organisaatioita käyttämään kaikkia kykyjään”. LMI® pyrkii uudistamaan johtamistapoja, sillä dynaaminen globaali kilpailu lisää painetta menestyvien yritysten toimintatapojen kehittämiseen sekä uudistamiseen. Vastuun jakaminen ja voimaannuttaminen perinteisen vallankäytön sijaan ovat keinoja, joilla parhaiten toimivat yritykset saavat henkilöstönsä sydämen ja ajatukset puolelleen ja maksimoivat heidän potentiaalinsa. Kun tiimin jäsenet organisaation kaikilla tasoilla oppivat luottamaan toisiinsa ja työskentelevät yhdessä tiiminä, he pystyvät tuot-

tamaan sekä kilpailukykyisiä että laadukkaita tuotteita ja palveluja. Itsestään selvää kumppanuutta Kun nuorkauppakamarilaiset ehdottivat Pekolle alueyhteistyötä, ei myöntävää vastausta tarvinnut kauaa miettiä: johtajuuden kehittäminen sekä parempi johtajuus on molempien osapuolten missiona. Jo usean vuosikymmenen ajan LMI® on ollut kehittämässä yrityksiä – auttanut organisaatioita kehittämään avainhenkilöidensä taitoja ja kykyjä sekä lisäämään yritysten tuottavuutta ja kannattavuutta. Me LMI®:ssä uskomme, että ihmiset ovat organisaation tärkein voimavara. Filosofiamme perustuu ajatukseen, että ihmisissä on rajattomasti potentiaalia kehittää itseään ja organisaatioitaan sellaiseksi kuin he haluavat. 

Kilpailujen pääyhteistyökumppanina Pekko edustaa LMI®:tä ja 3K Savoa aluekilpailujen tuomaristoissa. Lisäksi aluekilpailuihin osallistuvilla yrityksillä on mahdollisuus saada henkilökohtaisen johtamisen kartoitus. Pekko Häkli, 045 126 8255, pekko.hakli@lmi.fi

AITIOPAIKALLA VASTUULLISEN JOHTAJUUDEN VALLANKUMOUKSESSA TEKSTI: JAANA KOIVUNIEMI

KUVA: WELADO

ullessani nuorkauppakamaritoimintaan hämmästelin, miten tyypit osaavat tehdä ihan mitä vaan. Pian hoksasin, että asioita tehdään kokeilukulttuurihengessä. Tekemällä oppii, ja usein syntyy priimaa jo vasurillakin roiskien, kun mailaa ei puristeta liikaa. Tämän oivallettuani harrastus veti minut täysillä mukaansa upealle oppimatkalle. Työurallani olen työskennellyt pääasiassa perinteisillä aloilla. Nuorkauppakamarin myötä aloin kokea ristiriitaa työelämän ja vapaa-ajan välillä. Eräs kamarilainen ehdotti, että etsisin työpaikan, jossa toteutetaan minulle tärkeitä arvoja. Pitkällisen etsimisen jälkeen löytyi perfect match. Elokuussa 2020 aloitin työt Weladolla, jonka visionäärinen strategia oli tehnyt minuun vaikutuksen. Weladolaiset ovat rakennetun ympäristön artisaaneja eli rakennuttamisen asiantuntijoita, jotka varmistavat asiakkaalle esimerkiksi laadukkaan rautatieuudistuksen tai uniikin sillan. Tekijöitä on parisataa ympäri Suomea. Kokeneita osaajia ja alalle koulutettavia rekrytoidaan koko ajan lisää. Kasvua haetaan uusilta rakennetun ympäristön palvelualoilta, sillä ihmiskeskeistä, pehmeisiin arvoihin perustuvaa johtajuutta halutaan

kylvää yhä useammalle toimialalle ja myös yhä useampaan maahan. Welado pyrkii parantamaan alan tuottavuutta edistämällä innovaatioita, avointa yhteistyötä alalla ja ihmisläheistä johtamista. Olen kuullut väitteen, että hyvinvoiva työntekijä on jopa 40 % tuottavampi. Weladolla uskotaan tähän. Meillä luotetaan siihen, että panostamalla ihmisiin saadaan motivoituneita ja innostuneita tekijöitä. Hyvä kasvattaa hyvää. Avun pyytäminen ja toisten sparrailu on meillä arkea. Koska Weladolla ihmisiltä kysytään, mitä kukin haluaisi meillä tehdä, olen päässyt hyödyntämään sekä työelämässä että kamaritoiminnassa kertynyttä osaamistani suorastaan hämmästyttävän monipuolisesti. Aluejohtajatehtävien hoitamiseen olen saanut työajan joustoa, sillä tehtävän koetaan kehittävän työelämääni tukevaa verkostoa ja merkityksellistä asiantuntijuuttani. Olen nähnyt työurallani, kuinka etenkin nuoret kärsivät vanhoillisesta, hierarkkisesta johtamisesta. Ihmislähtöinen johtaminen onkin vastuullisuutta parhaimmillaan. Koen olevani mukana johtajuuden vallankumouksessa perinteisellä alalla. Se luo merkityksellisyyttä minun työpäiviini. 

JAANA KOIVUNIEMI - Aluejohtaja Alue C 2021 - Liittynyt Akaan Nuorkauppakamariin vuonna 2017 - PRES 2019, Akaan NKK - Diplomi-insinööri, musiikkipedagogi (AMK), muusikko (AMK) - Työskentelee Weladolla laatupäällikkönä ja projektipäällikkönä

Rohkea · Avoin · Empaattinen · Tekijöilleen paras ·

1 5

J O H TA JA

KAINUUSTA KAJAHTAA! TEKSTI: KESTÄVÄ KAINUU -PROJEKTIRYHMÄ

estävä Kainuu on Kajaanin Nuorkauppakamarin ensimmäistä kertaa järjestämä projekti, jolla halutaan tuoda arjen ympäristötekoja ja kestävää kehitystä osaksi kaikkien kainuulaisten jokapäiväistä elämää. Lähes vuoden mittaisen projektin tavoitteena on antaa helposti toteutettavia vinkkejä kestävään kehitykseen paikallisuus huomioiden. Syyskuussa projekti huipentuu Euroopan kestävän kehityksen viikolla pidettävään teemaviikkoon, jonka aikana toteutetaan monipuolista kaikille avointa ohjelmaa. TAVOITTEENA KESTÄVÄMPI KAINUU

11 66

J JOOHHTTAAJ JAA

YK:n Kestävän kehityksen tavoitteet ovat projektin keskiössä ja koko projektin kantavaksi tavoitteeksi valikoitui numero 17 - Yhteistyö ja kumppanuus. Tavoitteena on tehdä projektista ja kestävän kehityksen talkoista koko Kainuun yhteinen juttu. Näin isossa projektissa yhteistyön merkitys korostuu ja projektilla halutaankin tuoda yhteen erialojen toimijoita, jotta verkostojen hyöty saadaan valjastettua tehokäyttöön. Pääyhteistyökumppanina projektissa on Kajaanin kaupunki, jonka kanssa kamarilla on pitkä yhteistyöhistoria.

Kuva: Henna-Mari Närhi

Yksi Kajaanin kaupungin strategisista kasvuteemoista on ’Resurssiviisautta luontokaupungissa’. Luonnosta huolta pitäminen ja resurssien harkittu käyttö korostuvat kestävän kehityksen edistämiseksi. Tiivis kaupunkirakenne, tilojen tehokas käyttö, energiatehokkuus ja vastuulliset hankinnat vähentävät päästöjä ja hillitsevät ilmastonmuutosta. “Kestävä Kainuu -projekti soveltuu molempien arvoihin, strategiaan ja tavoitteisiin. Kamarilla ja Kajaanin kaupungilla on yhtenäinen näkemys kaupungin kehittämisestä ja tämä projekti on luonnollinen jatkumo yhteistyölle”, kertoo Kajaanin Nuorkauppakamarin puheenjohtaja Janika Ohtonen. KOKO VUODEN PROJEKTI Projektia on suunniteltu vuoden alusta lähtien ja se julkistettiin huhtikuussa alkaneella Kestävä Kainuu –haasteella. Yritykset, yhteisöt ja muut toimijat voivat ottaa osaa haasteeseen toteuttamalla minkä tahansa kestävän kehityksen teon ja jakamalla siitä kuvan someen #kestäväkainuu-tunnisteella. Haasteeseen osallistuneiden tahojen tarinat kerätään yhteen ja puhuttelevimmat Kestävä Kainuu -teot palkitaan syksyn teemaviikon yhteydessä. Kajaanin Nuorkauppakamari osallistuu myös itse mukaan Kestävä Kainuu -haasteeseen. Ensimmäisenä tekona kamari otti osaa Lahden Nuorkauppamarin heittämään Kilometrikisa -haasteeseen! Samalla haaste jaettiin somessa eteenpäin myös yhteistyökumppaneille ja paikallisille yrityksille.

PROJEKTILLA POTKUA KAMARITOIMINTAAN Kainuulaisille ja yhteisölle suunnatun toiminnan lisäksi myös jäsenistölle järjestetään oheistoimintaa. Kesäkuun ohjelmassa on kamarin hyvinvointipäivä, jossa kamarin koejäsen Ilona Mäki opastaa jäseniä puuhengityksen ja lähiluonnon pariin. “Kyseessä on metsärentoutusretki, jossa opitaan puuhengittämään ja sen avulla rentoutumaan. Retkellä opitaan myös metsän hyvinvointivaikutuksista”, Ilona Mäki kertoo. Kainuulaisen lähiluonnon merkitystä korostetaan myös koko Kestävä Kainuu -projektin ajan. Projektia hyödynnetään myös kamarin toiminnassa ja jäsenhankinnassa. “Jäsenistö saa huikeita oppimis- ja vaikuttamispaikkoja yhteiskunnallisesti tärkeän asian parissa. Projektiryhmän jäsenet pääsevät oppimaan erilaisia projektityöskentelytaitoja ja syventämään osaamistaan esimerkiksi myynnin ja markkinoinnin saralla. Koulutusmyönteisenä kamarina kannustamme jäsenistöämme jakamaan omaa osaamistaan koulutusten muodossa. Näin pystymme tuottamaan lisäarvoa sekä kamarin tapahtumatarjontaan että jäsenistölle”, kertoo Kestävä Kainuu -projektipäällikkö Sini Anttila. Vaikka kestävä kehitys on aiheena laaja, on projektin sanoma helposti lähestyttävä: “Oli tekosi suuri tai pieni - kaikki on kotia päin meidän kaikkien yhteisissä talkoissa!” Tällä projektilla Kajaanin Nuorkauppakamari haluaa toimia edelläkävijänä ja johtajana kohti vastuullisuutta. 

Kuva: Miska Närhi

Projekti huipentuu Euroopan kestävän kehityksen viikolla 20.-26.9. pidettävään teemaviikkoon. Syksyn teemaviikkoa ajatellen projektiin on valittu seitsemän eri kestävän kehityksen tavoitetta - jokaiselle päivälle oma nimikkotavoitteensa, jonka ympärille päivän ohjelma rakentuu. Luvassa on runsaasti avointa ja ilmaista etätapahtumatarjontaa sekä paljon käytännön ideoita ja vinkkejä kaikille osallistujille. Etä- ja hybriditoteutukset mahdollistavat osallistumisen kaikkialta Kainuusta sekä maakuntarajojen ulkopuoleltakin. Koska kaikki ikäryhmät halutaan huomioida, tuotetaan teemaviikon osana paikallisiin kouluihin oppimateriaaleja kestävän kehityksen teemoihin liittyen.

Pyöräily on oiva tapa harrastaa hyötyliikuntaa ja vähentää omia ympäristövaikutuksiaan. Henna-Mari Närhi näyttää mallia.

”Suosittelen lähiluonnossa liikkumista vastapainoksi kiireiseen arkeen”, vinkkaa Kajaanin Nuorkauppakamarin koejäsen Ilona Mäki.

Kestävä Kainuu –projekti Seuraa Kajaanin Nuorkauppakamaria sosiaalisessa mediassa, käy lukemassa lisää projektistamme osoitteesta jckajaani.fi/kestavakainuu ja tarkkaile hashtagia #KestäväKainuu.

1 7

J O H TA JA

TÖISSÄ IDÄSSÄ -VLOGISARJALLA KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN MAAKUNTAA Joensuun Nuorkauppakamari on ottanut missiokseen parantaa PohjoisKarjalan elinvoimatekijöitä ja auttaa paikallisia yrityksiä osaavan työvoiman houkuttelemisessa alueelle 12 osaisen vlogisarjan kautta. TESKTI: SILJA SUOMALAINEN

1 8

J O H TA JA

ohjois-Karjala on hieno paikka elää ja työskennellä. Alueelta löytyy upeita työmahdollisuuksia, ystävällisiä ihmisiä sekä merkityksellisiä vapaa-ajanviettomahdollisuuksia. Tästä huolimatta alueen yritykset kamppailevat vuosi toisensa jälkeen työvoimaja osaamispulasta, muuttotappio on suurta etenkin korkeakoulutettujen opiskelijoiden ikäryhmässä, ja maakuntamme vetovoimatekijät kalpenevat mediassa pääkaupunkiseudun rinnalla. Joensuun Nuorkauppakamarilaiset tarttuvat ongelmaan nykyaikaisen sarjaformaatin muodossa. ’Töissä Idässä’ on 12 jaksoinen ’Iholla’-ohjelmaformaattia mukaileva vlogisarja, jossa pohjoiskarjalaiset uraa rakentavat nuoret aikuiset pääsevät näyttämään rehellisesti, miltä heidän arkensa näyttää. Luvassa on aito, hauska sekä syvällinen sarja, joka tarjoaa katsojilleen eturivin paikan Pohjois-Karjalan työmaisemaan. Ajatus sarjan toteuttamisesta lähti liikkeelle projektia vetävän nuoren markkinointiyrittäjän haaveesta tuottaa sarjaformaatti – ja tehdä lisäksi alueellisesti jotain vaikuttavaa.

Joensuun Nuorkauppakamarille projekti on ensimmäinen laatuaan. Kamarissa halutaan toteuttaa elinkeinoelämää vauhdittavia projekteja, jotka istuvat digitaaliseen mediamaisemaan. Hankkeen nykyaikainen toteutustapa onkin saanut lämpimän vastaanoton Nuorkauppakamarissa sekä sen sidosryhmissä. Etenkin koronavuosi on saanut nuoren projektitiimin miettimään, kuinka yhteiskunnallisesti merkittäviä tekoja voidaan tehdä turvallisesti myös digimuodossa. YouTubessa syksyllä 2021 julkaistava sarja on matalan kynnyksen viihdesisältö, joka toimii samalla loistavasti markkinointimateriaalina Pohjois-Karjalan työelämälle. Vlogisarjan jaksopaikat myytiin loppuun vain yhdessä viikossa. Projekti on tarkoitus aloittaa reippaalla aikataululla ja kuvaukset toteutetaan kesä-syyskuun aikana. Joensuun Nuorkauppakamari tiedottaa hankkeen etenemisestä sekä julkaisusta omilla somekanavillaan. 

PIHAKIVILLÄ VOI JOPA PUHDISTAA ILMAA! Miten estetiikka, käyttötarkoitus ja vastuullisuus kulkevat kivibisneksessä käsikädessä?

KUVAT: PETRI ENGSTRÖM

oni on korona-aikana innostunut pihojen ehostamisesta. Neuvokas nuorkauppakamarilainen ja kivialan yrittäjä Petri Engström ei kuitenkaan tyydy vain olosuhteiden tuomiin mahdollisuuksiin, vaan rakentaa niistä jotain aivan uutta. Hän on Turun Reunakivi- ja Laatta-asennus Oy:n yrittäjä. Hän lähti viime syksynä ideoimaan yhdessä Rudus Oy:n kanssa pihakivinäyttelyaluetta. ”Rudus Oy on kotimaisista pihakivivalmistajista valikoimaltaan suurin, jonka koko valikoima on aseteltu 1000 m²:n näyttelyalueelle. Asetimme tavoitteen, että näyttelyalue toteutetaan talvityönä ja olisi valmis asiakkaita varten 1.4.2021, eli juuri sopivasti ennen kuumimman ’kivikauden’ alkua”, Petri kertoo. Kaikille avoin näyttelyalue on herättänyt suurta innostusta kuluttaja-asiakkaiden lisäksi niin pihasuunnittelijoiden kuin viherrakennusyrittäjien keskuudessa heti avautumisestaan alkaen. ”Alue on avoin kaikille, eikä siellä ole aukioloaikoja. Siellä voi pihasuunnittelija käydä asiakkaansa kanssa tutustumassa kaikkiin pihakivimateriaaleihin niiden luonnollisessa ympäristössä”, Petri kuvailee ja jatkaa ”Näin saa näkemyksen siitä, miltä pihakivi näyttää paikoilleen asennettuna.”

Helppo ja asiantunteva asiakaskokemus on myös vastuullinen asiakaskokemus Kaiken keskiössä on helppous ja asiantuntijuus, jota on hyödynnettävissä näyttelyalueen viereisessä konttorissa. Kivien ulkonäön ja käyttötarkoituksen lisäksi valinnassa voi ottaa jo nyt huomioon vastuullisuuden yllättävän helposti. Kotimaisten valmistajien osalta raaka-aine hävikkiä ei juurikaan ole ja laadukkaan betonikiven käyttöikä on lähes elinikäinen. Asfaltti mielletään usein halvemmaksi vaihtoehdoksi, mutta sen käyttöikä on huomattavasti betonista lyhyempi. Lisäksi sen raaka-aineena toimii öljypohjainen bitumi, joka kasvattaa asfaltin hiilijalanjälkeä huomattavasti. Betonikivi on parempi vaihtoehto myös siksi, että sen voi purkaa pois ja asentaa uudelleen. Betonikiviä valmistetaan paljon myös uusbetonista.

Erittäin ilmastotietoiselle pihauudistajalle on tarjolla myös yllättävä vaihtoehto. Rudus Oy:llä on valikoimassaan myös pihakiviä, joiden betonimassassa käytettävien lisäaineiden reaktio auringonvalon ja hapen kanssa vähentää typpioksidien määrää ilmassa. Käytännössä siis betonikivet voivat parhaimmillaan puhdistaa ilmaa! Yhden dieselkäyttöisen henkilöauton päästöjä vastaavan typpioksidipäästöjen kuolettamiseen tarvitaan n. 200 m²:n pihalaatoitus. Pihakivibisnekseen liittyvä innovointi ei kuitenkaan ole loppusuoralla, vaan Petrillä on taloudellisesti kannattavan vastuullisuuden edistämiseksi muitakin suunnitelmia. Tulevaisuuden visiona on kehittää tapaa, jolla pihakivet voisi valmistaa suoraan kohteessa esimerkiksi vanhojen pihakivien murskasta. 

KIVIVISA 1. Paljonko painaa Ruduksen valmistama aidon sian mallinen design -betoniporsas 2. Paljonko painaa 398 x 398 x 50 mm kokoinen betonilaatta? 3. Mitä Italian kaupunkia EI ole käytetty Rudus Oy:n pihakivimallistossa? a) Pisa, b) Rooma, c) Napoli, d) Verona 4. Mikä soitin löytyy Rudus Oy:n pihakivimalliston tuotteiden nimistä? 5. Mikä seuraavista ei ole Ruduksen löytyvä normaali väri? a) hiili, b) punainen, c) hehku, d) terrakotta Oikeat vastaukset: 1. 260 kg, 2. 19 kg, 3. a, 4. Piano, 5.d

TEKSTI: MIIA-TATJAANA SALAKKA

1 9

J O H TA JA / J O H TA JA

JÄSE N TARI NA / KATJA MAT T ILA

INSINÖÖRISTÄ HYVINVOINTIALAN DIGIYRITTÄJÄKSI TEKSTI KATJA MATTILA

KUVA: SUVI MARJALA

iemmalla urallaan Katja Mattila työskenteli päivisin miesvaltaisella alalla tuotekehityksessä projektipäällikkönä ja iltaisin ohjasi jumppia naisille. Nämä kaksi hyvin erilaista uraa kulkivat rinnakkain yli kymmenen vuoden ajan. Reilut kolme vuotta sitten Katja päätti katsoa miltä päätoiminen yrittäjyys tuntuu, jotta ei sitten vanhana mummona tarvitsisi katua, ettei tullut kokeiltua. Päivät täyttyivät joogakursseilla, valmennusasiakkaiden tapaamisilla ja tyhy-päivien ohjauksilla. Kunnes tuli maailmanlaajuinen pandemia, joka tyhjensi hyvinvointialan yrittäjän kalenterin koko keväältä. Katja ei jäänyt odottelemaan pandemian päättymistä vaan kääri hihansa ja aloitti tekemään muutoksia yrityksensä liiketoimintaan. Yhden viikonlopun mietinnän ja uuden domainin löytymisen jälkeen alkoi palveluiden digitalisointi. Yötöiltä ei silloin vältytty, mutta vajaan kolmen viikon urakan tuloksena uusi joogakurssi.fi-jäsensivusto julkaistiin 2020 huhtikuun alussa. Myös Nuorkauppakamari on ollut vauhdittamassa Katjan uraa

2 0

O HH TT A A JJ A A JJ O

Kuka: Katja Mattila, Raahen Nuorkauppakamarin puheenjohtaja 2021 Ammatti: joogakurssi.fi:n perustaja, insinööri ja hyvinvointialan digiyrittäjä Yritys: Loving Wellness www.lovingwellness.fi

Pandemian alkaessa Juha Herrainsilta kutsui valtakunnalliseen etäkoulutuspäivään Katjan ohjaamaan joogaa koulutusten väliin. Seuraavaksi Katja kutsuttiin maailmanlaajuiseen #24togethernet -tapahtumaan kouluttajaksi. Tässä tapahtumassa tuli ensikokemus joogan ohjaamiseen englanniksi vaatimattomasti 85 maahan 2500 osallistujalle. ”Tämä oli minun ensimmäinen kertani, kun ohjasin joogaa englanniksi. Vähän meinasi jännittää, mutta palautteiden perusteella kaikki meni hyvin. 24 tunnin koulutusmaratoniin osallistuneille teki hyvää joogata luentojen ja koulutusten välissä”, kertoo Katja. Joogakurssi-jäsensivuston lisäksi Katja ohjaa joogaa työporukoille etänä teams- ja zoom-yhteyksillä ja onpa hänet nähty myös skumppajoogaa ohjaamassa alue D:n kokousviikonlopussa. 2020 vuoden aikana Katja kehitti omaa yritystoimintaa suurin harppauksin eteenpäin. Täysin digiyrittäjäksi muuntautuminen toi lisää vapautta ja mahdollisti Katjan käyttää koko laajaa koulutustaustaansa insinöörin, digitaalisen markkinoijan sekä liikunta- ja hyvinvointialalta. Kamaritoiminta tuo yksinyrittäjälle samanhenkisten ihmisten yhteisöä ympärille ja mahdollistaa kouluttautumisen sekä kehittymisen vielä muutaman vuoden ajan. Katja haluaa pitää tulevaisuuden suunnitelmat avoinna. Yrittäjyyden ei tarvitse olla kiveen hakattu loppuelämän ura. Mielenkiintoiset tehtävät eteen tullessaan saattavat viedä mukanaan, vaikka palkkatöihinkin. Aiemmin yritystoiminta oli sivutoimista, tällä hetkellä se on päätoimista, mutta taas jossain vaiheessa tulevaisuudessa se voi olla toisin. Tärkeintä on, että saa tehdä itselle merkityksellistä työtä. 

Mutta miksi? En haaveile ammattikouluttajan tai opettajan urasta. Tavoitteeni ei ole olla maailman paras kamarikouluttaja. Miksi siis heittäydyn kouluttamaan nuorkauppakamarissa uudestaan ja uudestaan? Koska kouluttajana kehittyminen tekee minusta paremman esimiehen yritykseni työntekijöille. Kouluttamalla kehityn siis paremmaksi Johtajaksi.

▶ Vakuuta ja vaikuta ▶ Kehity kouluttajana ▶ Koulutuksen suunnittelu ▶ Esityksen visualisointi ▶ Koulutuksen markkinointi

On upeaa, kun koulutuksessa näkee osallistujien havahtuvan uudenlaiseen ajatukseen ja innostuvan siitä. On myös upeaa saada töissä tiimi viemään sitoutuneena ja hyvällä meiningillä uusia toimintamalleja käytäntöön. Ps. Heippa sinä, joka jännität ajatusta lähteä kouluttamaan. Niin minuakin jännittää, ihan joka kerta. Rohkaisen siitäkin huolimatta ottamaan nuorkauppakamarin tarjoamat mahdollisuudet vastaan. Tukea kouluttajana kehittymiseen on valtavasti saatavilla ja mahdollisuuksia kouluttamiseen on paljon. Sano kamarissasi ääneen, että haluat kouluttaa. Osallistu Kouluttajapolun koulutuksiin. Rupea pyörittelemään ajatusta omasta koulutuksesta. Hae syksyllä Kouluttaja-akatemiaan. Lähde apukouluttajaksi. Ota yhteyttä aluekoulutuspäällikköösi, apua ja tietoa saat kyllä. #HUOMISENJOHTAJUUS

KAISA MARIN KANSALLINEN KOULUTUSPÄÄLLIKKÖ 2021

Kouluttaminen ei ole vain sitä, että lataan oman osaamiseni pöytään. Ihmettelen ajatusta, että kouluttaminen olisi yhdensuuntaista tiedonsiirtoa. Kouluttaminen on paljon enemmän. Kouluttajana otan aiheeni aivan uudella tasolla haltuun. Muokkaan ja rakennan osaamisestani kokonaisuutta, johon on erilaisille osallistujille innostavaa tulla mukaan. Kuinka kerron aiheesta eri tavoin tietoa vastaanottaville ihmisille ja saan heidät ymmärtämään aiheen merkityksen? Kuinka saan heidät ottamaan opit haltuun ja sitoutumaan käyttämään niitä jatkossa?

Kaisa on: - Vuoden kouluttaja 2019 - Yrittäjä, Leipomo- ja kondiittoriliike Pekka Heikkinen & kumpp. - Kainuun Vuoden Nuori Yrittäjä 2019

Koulutustilanne on vuorovaikutustaitojen korkean paikan leiri puristettuna pieneen hetkeen. Joka kerta oppii lisää. Reagointia, perustelemista, esiintymistä, vakuuttamista, huomioimista, sitouttamista, kuuntelemista, soveltamista, yhteistyötä, fasilitointia, ryhmädynamiikkaa, tukemista, tilanteen lukemista, innostamista, tekniikkaa… Puhumattakaan itseluottamuksesta ja uusista näkökulmista omaan aiheeseen. Rupeaako jo kuulostamaan esimiestyössä tarvittavilta taidoilta?

LE HT I ROHK EI LLE N UORI L LE JOH TAJI L LE, JOTKA HA LUAVAT LU ODA VASTUU LLISTA MU U TOSTA YRI TYKS I IN JA YHT E IS KU NTAA N.

vuoden ajan olen sukeltanut kamarikouluttamisen kaikkiin mahdollisuuksiin. Olen kahlannut kouluttajakoulutuksia, kehitellyt omia koulutuksia, ollut mukana uudistamassa kansallisia koulutuksia, hakeutunut koulutuslohkon virkoihin ja niin, kouluttanut paikallisesti, jokaisella alueella, kansallisesti sekä kansainvälisesti livenä ja etänä. Olen napannut kouluttamisen mahdollisuuksista kamarimaailmassa kiinni, ihan sillain kunnolla.

KOULUTTAMALLA KEHITTYY PAREMMAKSI JOHTAJAKSI

Kouluttajapolku on kuuden koulutuksen sarja koulutuksia kouluttamisen eri näkökulmista. Koulutuksia voi käydä vapaavalintaisessa järjestyksessä

2 1

J O H TA JA

V UO DE N NU O R I ME N ESTYJÄ - JCI TOYP - KI LPA ILU

MITÄ ON VASTUULLINEN JOHTAJUUS?

Entä miten menestys ja vastuullisuus nivoutuvat yhteen? Näitä kysymyksiä pohdimme Vuoden Nuori Menestyjä - JCI TOYP -kilpailun suojelijan ja neljällä vuosikymmenellä yrittäjänä toimineen sekä lukuisia yrittäjiä ja yritysjohtajia valmentaneen Jari Sarasvuon kanssa. TEKSTI: SAMI NUMMELA

2 2

J O H TA JA

ysyttäessä menestyksestä ja sen merkityksestä Sarasvuo miettii hetken ja aloittaa painottamalla kuinka meidän jokaisen tulee pyrkiä kasvamaan ja kukoistamaan kykyjemme asettamissa rajoissa. Vastauksesta on löydettävissä kuvaelma kuinka menestykseen tarvitaan merkityksellisyyden kokemusta. Omakohtaisen esimerkin kautta Sarasvuo avaa kuinka hänelle itselleen menestymisellä ei ole välinearvoa, mutta sillä on suuri itseisarvo. Sarasvuon kohdalla tämä itseisarvo syntyy mahdollisuudesta olla hyödyksi, mahdollisuudesta inspiroida ja auttaa muita ihmisiä menestymään. Sarasvuon kohdalla itseisarvon tuotannosta on vastannut laboratorio ja tutkimusmatka nimeltään yrittäjyys, joka on saanut jatkua jo yli neljän vuosikymmenen ajan. Yrittäjyyden juuret ovat syvällä nuoruudessa, ajassa, jolloin Sarasvuo kiinnostui ajatuksesta, miten yritystoiminnan kautta voidaan tuottaa asymmetrista arvoa ympäristöön yli ajan. Tutkimusmatkan aikana on kohdattu niin hyviä kuin vaikeitakin aikoja. Vaikeat ajat ovat edellyttäneet uhrauksia, jotka ovat olleet

KUVA: VILLE LAUNIALA

edellytys matkan jatkumiselle kohti parempia aikoja. Nämä uhraukset Sarasvuo näkee ennen kaikkea vastuullisuuden kautta. Hänen mukaansa kykyyn tuottaa arvoa asymmetrisesti yli ajan liittyy oleellisesti myös siitä saatavan kompensaation asymmetrisuus ja tällöin vastuullisuus mitataan erityisesti niinä huonoimpina aikoina. IHMISYYS ON VASTUULLISUUDEN YTIMESSÄ Käsitteenä vastuullisuuden Sarasvuo haluaa määritellä tarkasti ja palauttaa keskustelun nopeasti ihmisyyden ytimeen. Sarasvuo lähtee liikkeelle ajatuksesta kuinka hallinnan tunne on tärkeä meille jokaiselle ja kuinka tämä tunne pohjimmiltaan syntyy mahdollisuudesta vaikuttaa ja ohjata. Hän kuvaa tämän autonomian tunteen luovan perustan ihmisen kyvylle ja halulle ottaa vastuuta. Tästä syystä vastuullisuudessa on hänen mukaansa aina pohjimmiltaan kysymys yksittäisten ihmisen tekemistä valinnoista. Sarasvuo toteaa lopuksi yrityksen olevan vain kehikko, jonka sisällä ihmiset toimivat ja tästä syystä ihmisyyden olevan vastuullisuuden

ytimessä, sillä ihmisten tekemät valinnat ottavat voimakkaasti kantaa heidän arvoihinsa. Voidaksemme olla vastuullisia tulee meidän katsoa mitä kalenterissamme oikeasti tapahtuu. Sarasvuo itse tunnustautuu teleologiksi ja kertoo pohtivansa paljon mitä päämääriä ja tarkoitusta jokin tietty tekeminen tai asia palvelee. Hänen mukaansa tekemisiä ja asioita on myös tärkeää mitata, jotta tarkoitus ei jää sumuksi. Mittaaminen on tapa tuoda käsitteet konkreettisiksi ja näkyviksi, joka on välttämätöntä sumun hälventämiseksi. Sarasvuo toteaakin, että mikäli joku kertoo ilman konkretiaa olevansa vastuullinen, herää luonnollisesti kysymys vastuullinen mistä ja miten? MENESTYKSEN TUOMA KANNATTAVUUS MAHDOLLISTAA VASTUULLISUUDEN Menestys ja kannattavuus ovat Sarasvuon mukaan oleellisia vastuullisuuteen liittyviä seikkoja. Hän haastaa meitä kaikkia kysymyksellä; Mikäli yritys ei ole kannattava,

Jari Sarasvuo toimii tänä vuonna Vuoden Nuori Menestyjä - JCI TOYP -kilpailun suojelijana

miten se voi kantaa mistään vastuuta? Vastaamalla omaan kysymykseensä Sarasvuo toteaa kannattavien yrityksien olevan kykeneviä työllistämään, investoimaan, maksamaan veroja tai maksamaan preemiota eettisesti sekä ympäristövaikutuksiltaan vastuullisesti tuotetuista tuotteista ja palveluista. Hän korostaa, etteivät impotentissa tilassa olevat yritykset vastaavasti tällaiseen kykene. Sarasvuo kiteyttää viestinsä toteamalla, että ollaksemme vastuullisia tulee meidän yksinkertaisesti pärjätä hyvin siinä mitä teemme. Pärjätäksemme hyvin yrittäjinä, johtajina ja yksilöinä, meidän jokaisen tulee pyrkiä menestymään omien kykyjemme ja mahdollisuuksiemme asettamissa rajoissa. Tämän skaalan ymmärtäminen on Sarasvuon mukaan oleellista, sillä on selvää, etteivät kaikki kykene menestymää vaikkapa Elon Muskin tavoin. Sarasvuon mukaan skaalan merkityksen ymmärtäminen on siitäkin syystä tärkeää, että vastuullisuudessa on pohjimmiltaan kysymys sen hinnan maksamista, mitä omien arvopäämääriemme mukainen elämä edellyttää. Sarasvuo toteaakin osuvasti, että olemalla vastuullisia, olemme vastuussa var-

mistamaan kaiken toimintamme synnyttävän riittävästi hikeä, riskinottoa ja tekemisen henkeä. TARVITSEMME NUORIA MENESTYJIÄ Lopuksi Sarasvuo kuvailee kuinka viimeisen 10 vuoden aikana olemme valitettavasti päästäneet itsemme vähällä ja kansakuntana alisuoriutuneet mahdollisuuksiimme nähden. Hänen mukaansa me tarvitsemme menestyjiä päästäksemme tästä kurimuksesta. Sarasvuon määritelmän mukaan menestyjät ovat niitä poikkeuksellisen performanssin omaavia ilmiömäisiä kykyjä, jotka kukin kykenevät loistamaan omalla sektorillaan. Sarasvuo osuvasti kuvaa kuinka tasapuolisesti hyvä huippusuoriutuja on satuolento ja tästä syystä tuottavuuden saavuttamiseksi hänen mukaansa tarvitaan ilmiömäisen huippuosaamisen lisäksi myös työnjakoa. Kysyttäessä asiasta tarkemmin Sarasvuo toteaa meidän tarvitsevan työnjakoa jossa analyyttiset, johdonmukaiset ja systemaattisesti toimivat johtajat kykenevät kasvattamaan erilaisia aihioita isoiksi ja suojelemaan niitä äkkituholta. Hänen mukaansa työjaon toinen oleellinen

osapuoli ovat intuitiivisesti toimivat yrittäjät ja huippulahjakkuudet, jotka kykenevät luomaan uusia aihioita näiden johtajien suojeltavaksi ja kasvatettavaksi. Lopulta Sarasvuo kiteyttää ajatuksensa toteamalla meidän tarvitsevan nuoria menestyjiä, joista jokainen omalla vuorollaan tekee ihmeitä. Ilman tätä kiertoa meidän on Sarasvuon mukaan yhteiskuntana vaikea kantaa vastuuta ja huolehtia lähimmäisistämme. Tämä synnyttää meille jokaiselle moraalisen velvollisuuden menestyä ja tätä viestiä hän välittää toimiessaan Vuoden Nuori Menestyjä - JCI TOYP -kilpailun suojelijana. 

2 3

J O H TA JA

VASTUULLISTEN TEKOJEN JOHTAMISTA

Johtajalta odotetaan oman työyhteisön sisällä toimenpiteitä, jotka vievät asioita eteenpäin. Häneltä vaaditaan esimerkillä johtamista ja siltojen rakentamista henkilöiden tai eri osastojen välille. Johtajan työ ei kuitenkaan aina rajoitu vain oman työpaikan seinien sisälle. Vaikutustyötä tehdään myös asiakkaiden ja eri sidosryhmien suuntaan. Me järjestökenttä, yksityisen ja julkisen sektorin välissä olevat toimijat, olemme tästä tyypillinen esimerkki.

Marttaliiton pääsihteeri Marianne Heikkilä kertoo, minkälaisia erilaisia keinoja järjestötoimija voi käyttää viedäkseen sanomaansa eteenpäin. TEKSTI: JENI SUHONEN

KUVAT: MARTTALIITTO

Marianne, olet toiminut jo vuosia Marttaliiton pääsihteerinä ja marttojen keulakuvana. Martat ovat 122 vuoden olemassaolonsa aikana ottaneet näkyvästi kantaa arjen hyvinvointia tukeviin asioihin. Millä eri tavoin Martat pyrkivät vaikuttamaan itselleen tärkeisiin asioihin? Mitä erilaisia työkaluja tehokas vaikuttaminen nykyaikana vaatii?

2 4

J O H TA JA

Vaikuttamistyömme tarkoituksena on edistää kestävää arkea ja yhdenvertaisuutta. Tätä työtä ohjaa Marttaliiton kestävän kehityksen vaikuttamissuunnitelma, joka nojaa vahvasti vuonna 2019 hyväksyttyyn strategiaamme. Tavoitteemme on pääsääntöisesti aina yhdessä luotu ja rakennettu, kuten yhteiskunnallisen vaikuttamisen teemamme. Valitsemme niistä vuosittain rajatun määrän teemoja,

joita nostamme julkiseen keskusteluun näkyvällä viestinnällä. Isoimmat vaikuttamisen kampanjat tarvitsevat oman suunnitelman, resurssit ja mahdollisesti ulkoisen rahoituksen. Marttaliitto tekee valtakunnallista vaikuttamista esimerkiksi vaalien alla, lakivalmisteluissa, erilaisissa kuulemisissa ja lukuisissa ministeriöiden työryhmissä. Marttapiirit

Marttaliitto on 1899 perustettu, kotitalousneuvontaa antava kansalaisjärjestö. Martat toimivat sen puolesta, että kaikilla ihmisillä, kaikenlaisissa kodeissa, olisi hyvä olla. Arvojamme ovat yhdessä tekemisen ilo, kestävät valinnat ja avoimuus. Hyvästä arjesta parempi maailma. www.martat.fi

tekevät vaikutustyötä erityisesti paikallistasolla, omien alueidensa erityispiirteet huomioiden. On taso mikä hyvänsä, nykyajan vaikuttamisessa tärkeää ovat oikeat ja tarkoituksenmukaiset sidosryhmät ja verkostot, toimivat kanavat, toimintamallit ja työkalut. Olemme viime vuosina panostaneet paljon myös sähköisiin kanaviimme ja työkaluihin (martat.fi, Twitter, Instagram, jne.) ja tälläkin hetkellä meillä on käynnissä oman sovelluksen rakentaminen sekä CRM-järjestelmän käyttöönotto. Lisäksi toiminnanseurantaan on panostettu uudella tilastointiohjelmalla.

Kerro muutama esimerkki Marttojen onnistuneista vaikuttamiskampanjoista. Martat ovat aina olleet erittäin aktiivisia vaikuttamisen saralla. Viimeisin iso vaikutta-

misponnistus oli vuoden 2020 kasvomaskitalkoot yhdessä Naisten valmiusliiton sekä Tekstiiliopettajaliiton kanssa. Kasvomaskien huoltoa, valmistusta ja käyttöä koskevia videoita ja ohjeita katsottiin yli 0,5 milj. kertaa sivuillamme. Saimme myös ARVO-liiton kunniamaininnan kampanjasta yhteiskunnallisena tekona. Samoin Jokaiselle lapselle lounas -ruokaavun kampanja 20 000 lapselle yhdessä Itlan, suomalaisten yritysten ja säätiöiden sekä lapsiperhejärjestöjen kanssa oli suurponnistus kuntien diakoniatyön, sosiaaliviranomaisten ja meidän järjestöjen välillä. Tällä hetkellä ajamme mm. kotitalousopetusta lisää kouluihin ja tuemme SOSTE:n edistämää terveysveroa. Kannustamme lihankulutuksen vähentämiseen ja haemme rahoitusta ruokatietopankin perustamiseen.

Martat esittivät 24.4.2021 vaatimuksen tekstiilien tuotannon ja sen markkinoinnin vastuullisuuden merkittävään lisäämiseen. Kerro mihin tällä kannanotolla pyritään ja miksi se on tärkeä? Kuluvana vuonna me Martat neuvomme erityisesti vastuulliseen tekstiilien kuluttamiseen, joten kannanottommekin keskittyy siksi tänä keväänä tekstiileihin. Samat vaatimukset voidaan kuitenkin ulottaa koskemaan myös muita kolmansissa maissa tuotettavia tuotteita. Jotta kuluttaja voi tehdä aidosti kestäviä valintoja, on yritysten kannettava tässä yhteispelissä oma vastuunsa. Se on tärkeä askel kohti globaalia oikeudenmukaisuutta ja myös tuleville sukupolville kestävää arkea. Martat haluavat EU-tasolle huolellisuusvelvoitteeseen (due diligence) perustuvan yritysvastuulain sekä asiallista, todennettavissa olevaa tietoa tuotteiden alkuperästä viherpesun sijaan. Haluankin haastaa teidät kaikki nuorkauppakamarilaiset miettimään omia valintojanne vaatekaupassa sekä vaatimaan tekstiilien tuottajilta ja yrityksiltä läpinäkyvyyttä omista tuotantoketjuistaan. Jokainen voi olla vastuullisempi omissa arjen valinnoissaan. On myös hyvä muistaa, että ekologisin vaate löytyy jo vaatekaapistasi. 

Lue lisää siitä, miksi on hyvä kiinnittää huomiota vaatteisiin: https://www.martat.fi/marttakoulu/ kodinhoito/garderobi/

2 5

J O H TA JA

CASE JC I LI O N ROCK

he world is facing severe waste problems. We are all responsible for the clean and sustainable future, but even more so - the young ones. To achieve a more sustainable and green future, creativity and education are key components to educate children. In 2019 JCI Lion Rock, a chapter from Hong Kong, pursued an international project to come up with solutions for this increasing waste problem. Sunny Chan, an active JCI member and an Environmental Engineer, was the Project Manager. So what happened in the project? Empowering young volunteers to take action

J O H TA JA

The project was designed for secondary school students, age between 12 and 15 years. The recruitment was

GREEN HEROES ALLIANCE - DEVELOPING ACTIVE CITIZENS TO SAVE THE EARTH The 16 most outstanding volunteers travelled to Japan to learn about how Japan handles environmental concerns.

2 6

JCI is a global organization, and all the local chapters create positive change in their local communities. What kind of projects are done in other countries? Let’s have a closer look at one project from Hong Kong. TEXT: ANNA VEKKA & PAULIINA PAPUNEN

PHOTOS: JCI LION ROCK

efficient and over 70 students took part in this ambitious project and became” The Green Heroes”.

that a project reached an international partnership and conducted an outbound trip with teenagers.

Green Heroes Alliance stands for three values: sustainable community, youth empowerment, and building local and international platform. And the project covered them all! Besides the environmental awareness, the participants got a chance to practice team-building and project management skills. After completing the training and workshops, groups were formed and the young volunteers presented their creative ideas to reduce and upcycle waste to other groups of people, e.g., elderly or children. The most outstanding volunteers received a sponsored trip to Japan. Volunteers travelled to Japan to share their ideas, to learn and reflect on how Japan handles similar environmental concerns. It was the first time in JCI Lion Rock’s history

The project aimed to develop sustainable cities and communities by taking climate action and collaborating to achieve the goals. The project followed the United Nations´ Sustainable Development Goals that inspire us all to achieve a more sustainable future.

JCI LION ROCK 50 years old local chapter in Hong Kong with around 100 members. Their chapter has many well-known practical projects, such as “Get In Gear Volunteer” and “Elite Mentorship Program”. The mentorship program has received a lot appraise. In the project their local leaders of local corporates, social enterprises and the awardees of the Ten Outstanding Young Persons of Hong Kong mentor the members of JCI Lion Rock.

Green Heroes Alliance received a large amount of media attention in Hong Kong and abroad. Although the project has already ended, its legacy lives. The young green leaders are now spreading the word of the importance of reducing waste and sharing skills for practical solutions to give waste products a new life.  The young volunteers are teaching the elderly to turn their old clothes into shopping bags to reduce the use of plastic bags.

KOLUMN I

VEERA-JUULIA KOIVISTO

- Kirjoittaja sykkii itse tällä hetkellä kolmen eri urheiluharrastuksen parissa ja harkitsee neljättä, sekä opiskelee työn ohella yliopisto-opintoja mahdollisesti toista tutkintoa varten, joten ei ole etevin neuvomaan lukioita kirjoittamassaan aiheessa. - Työskentelee asiakkuuspäällikkönä rahoitusalalla. - Kamari: Porvoon Nuorkauppakamari - Kamariura: aluejohtaja A-alue 2020, RC 2019, PRES 2018

Tutkija Anne Keränen teki väitöstutkimusta Oulun yliopistossa siitä, millaista on vastuullinen johtaminen. Kysyttäessä oppeja ja polkuja vastuulliseksi johtajaksi

Jaksaa, jaksaa, jaksaa. Vastuullinen johtaminen ei olekaan niin yksinkertaista. Eihän tässä edes ehdi olla vastuussa itsestään! Ja vielä pitäisi kehittyä jatkuvalla syötöllä.

enestyvän johtajan pakettiin kuuluu mielikuva tavoitteellisesta pitkää päivää tekevästä uratykistä, joka on tietenkin myös urheilullinen ja viikonloputkin hiki otsassa treenaa kavereiden kanssa oman intohimonsa parissa. Väistämättä kuvaan liittyy omasta itsestään huolehtiminen myös fyysisesti ja ylipäätään aktiivinen elämäntyyli. Rajattu vapaa-aika pitäisi täyttää mahdollisimman kehittävillä harrastuksilla. Lapsillakin on jo optimoitu harrastukset, jotta heistä kehittyy kasvaessa superihmisiä. Me aikuiset - menetetty sukupolvi - yritämme parhaamme sen osalta mitä enää tässä iässä pystymme kehittymään. Kotona odottaa perhe ja arjen vaatimukset. Harrastusten ohella jatkuva kouluttautuminen on tietenkin suotavaa, johan joka toisella tuttavalla alkaa olla vähintään kaksi tutkintoa. Pitäisi varmaan alkaa opiskella! Pitäisi varmaan aloittaa uusi liikuntaharrastus! Ai niin se viikkosiivouskin?! Pidetään ravintolatason illallinen tänään kotona, eikö niin rakas? Nurmikkokin pitäisi leikata, ettei naapurit luule, että ollaan aivan hunningolla.

TEKSTI JA KUVA: VEERA-JUULIA KOIVISTO

Ilmoittauduitko sinäkin jo aikuisten Ironmansuperihmemieskurssille?

HEI SINÄ VASTUULLINEN JOHTAJA!

ja merkittäväksi opettajaksi nousi kehittävien harrastusten ja töiden sijaan yllättäen perhe. Johtajien mukaan lasten kanssa kotona oleminen oli korkeakoulu vastuullisuuteen. Erityisesti isompia lapsia ei voi noin vain käskyttää ja ohjailla, ja yksioikoisesti ulkoa annettuina asiat harvoin tuottavat toivotun tuloksen. Myös järjestö- ja hallitustyöskentely olivat opettaneet johtajille vastuullisuutta siinä missä ulkomaankomennukset sekä työskentely vieraassa kulttuurissa olivat tuoneet perspektiiviä elämään. ”Johtajat lähtivät aina ensimmäiseksi puhumaan ihmisistä. Strategiatason asioissakin he kertoivat, miten tärkeää on kuunnella ihmisiä, olla läsnä ja ennen kaikkea mennä ihmisten keskelle. Hierarkkisen pyramidin sijaan he näkivät organisaation ja ihmiset verkostona”, tutkija Keränen kertoo. Tulevaisuusskenaarioissa puhutaan paljon maailman verkottumisesta isoiksi verkostoiksi. Johtajat asemoivat itsensä ihmisten keskelle, joukon tasavertaiseksi jäseneksi. Oppiminen tapahtuu hyvin erilaisissa elämäntilanteissa ja vaatii paljon erilaisia kokemuksia. Monelle johtajalle juuri perhe on opettanut vastuullisuutta. Missä tahansa yhteisössä ihminen toimiikin, lainalaisuudet ovat samat. Uuden urheiluharrastuksen sijaan voisit siis harkita, josko perhe ja nuorkauppakamari riittäisivät sittenkin sinulle pääharrastuksiksi. Ne tuntuvat olevan johtajan menestyksen salaisuus. Sinun ei siis tarvitse mennä sinne aikuisten voimistelukurssille, jos et vain jaksa. 

2 7

J O H TA JA

IHAN-Yritysboostissa datasta kehitetään uutta liiketoimintaa TEKSTI: SANNA-LEENA LINNA

KUVA: MARI HAMARA

ammikuussa 40 nuorkauppakamarilaista aloitti IHAN-Yritysboostissa datalähtöisen liiketoiminnan kehittämisen. Mukaan oli valittu sekä yrittäjiä että päättävässä asemassa olevia pk-yritysten edustajia. Osallistujat tulivat mukaan erilaisista lähtökohdista; osalla oli jo datan pohjalta käynnistettyä liiketoimintaa, toiset taas lähtivät pohtimaan nykyiseen työhönsä kehitysmahdollisuuksia. Verkkokauppakoordinaattori Mari Hamara haki mukaan IHAN-Yritysboostiin, koska data liittyy kiinteästi hänen työhönsä. Hamara oli juuri aloittanut uudessa työpaikassa, vastuullisten urheilu- ja ulkoiluvaatteiden verkkokauppa Weekendbeessä, joten valmista projekti-ideaa ei hakuvaiheessa ollut. Ha-

mara kertoo, että työpajat ovat tuoneet uutta tietoa hänen osaamispalettiinsa. Tärkeänä antina hän pitää myös boostilaisten kesken syntyneitä bisnesverkostoja. IHAN-Yritysboostissa Suomen Nuorkauppakamarit kokeilee Sitran IHAN-Yritysohjelman konseptia. Nuorkauppakamarilaiset toimivat kuuden kuukauden pituisessa ohjelmakokonaisuudessa fasilitoijina ja osin kouluttajina. Käytössä on Sitran asiantuntijoiden kehittämät työkalut ja koulutusmateriaalit, joista osallistujat antavat Sitralle palautetta koko IHAN-Yritysboostiprosessin ajan. 

Mari Hamara hyödynsi verkostoja sparraustapaamisessa selvittämällä, miten vaatteiden vastuullisuus vaikuttaa ostopäätökseen

Debatoimalla työelämätaituriksi TEKSTI: ASTA LINTUMÄKI

KUVA: ILKKA KOSKI

ebattikilpailuilla on pitkäikäinen rooli JC-toiminnan historiassa ja jäsenistönsä työelämätaitojen kehittämisessä. Debatissa on vastakkain kaksi eriävää mielipidettä jostakin aiheesta. Debatoijien tehtävänä on puolustaa omaa kantaansa vastapuolta vakuuttavammin.

J O H TA JA

Debatoinnin tason nostamiseksi on B-alueelle hiljattain perustettu oma ’Been Puheja debattiklubi’. Klubissa pääsee harjoittelemaan puheja debatointitaitoja ympäri vuoden sekä kehittämään työelämässäkin tärkeitä argumentointi- ja esiintymistaitoja.

2 8

Asta on Alue B:n Aluekoulutuspäällikkö ja Puhe- ja debattiklubin perustaja

Oleellista on huomata, että debatointi on keskustelua, eräänlaista vuoropuhelua. Siihen kuuluu olennaisena osana toisen osapuolen kuunteleminen ja tämän sanomisten huomioiminen. Vastapuolen argumentit on mahdollista haastaa älykkäällä ja toista kunnioittavalla tavalla. Parhaimmillaan se on viihdyttävää, hauskaa ja palkitsevaa.

Miksi lähteä mukaan debatoimaan? Debattiharrastus kehittää: ▶ Argumentointi- ja perustelutaitoja ▶ Puhe- ja esiintymistaitoja ▶ Kuuntelutaitoa ▶ Oleellisen erottamista epäoleellisesta ▶ Viestin tiivistämistä ▶ Nopeaa reagointia ja valmiuksia yllättäviin tilanteisiin ▶ Sanavalmiutta ▶ Tiimitaitoja

“

Jokainen JC on tervetullut klubiin mukaan oppimaan, verkostoitumaan ja haastamaan itsensä!

LASTE NVAA LI T

LASTEN VAALIT – MISTÄ OLI KYSE?

LE HT I RO HKEI L LE NUO RI LLE JO HTAJI LLE , J OTKA HA LUAVAT LU ODA VASTU U LLISTA MU UTOSTA YR ITYKS IIN JA YHT E IS KUNTAA N.

TEKSTI: MILLA HARJU & HANNA MANNINEN (SNKK), SELINA SASSILA & TERESA SALMINEN (KUNTALIITTO)

uomen Nuorkauppakamarit ry, Kuntaliitto ja Porin kaupunki järjestivät Lasten vaalit kuntavaalien yhteydessä 24.5.-13.6.2021. Lasten vaalien tärkeimpänä tavoitteena on tukea ja laajentaa lasten demokratiakasvatusta. Kampanjassa lapset päästetään sekä ääneen että äänestämään. ”Nimenomaan kuntavaalien yhteydessä halusimme Kuntaliittona lähteä mahdollisimman laajasti kannustamaan kuntia mukaan”, kertoo Kuntaliitosta Teresa Salminen. Yhteistyössä on voimaa myös Lasten vaaleja ajatellen. Porin kaupunki Lasten vaalien luojana ja konkarina omaa vahvan perinteen Lasten vaalien toteuttamisesta. Kuntaliitto sen sijaan tavoittaa kuntakenttää laajasti ja toisaalta Suomen Nuorkauppakamareiden eri kamareilla on hyvin vahva paikallistuntemus, joka tuo Lasten vaalit aidosti paikallistasolla eloon. Yhdessä meillä on paljon tavoittavuutta ja ideoita!

Valtakunnallisessa ehdokasasettelussa lasten omat ehdokkaat kilpailivat lasten äänistä päästäkseen vaikuttamaan Suomen kuntien päätöksentekoon. Lasten vaalien ehdokashahmojen kuvituksissa hyödynnettiin taiteilijoita ympäri Suomen. Kulttuuri- ja taidealalla on ollut koronatilanteen johdosta vaikeaa ja on tärkeää tukea paikallisia yrittäjiä erilaisin keinoin, joten pidimme erityisesti kuntavaalien yhteydessä tärkeänä, että taiteilijat ympäri Suomen ovat olleet luomassa hahmoja. Koska ehdokasmäärä oli rajattu, asia ratkaistiin etsimällä hahmojen takana olevat taitelijat Suomen eri murrealueilta. Kuntaliiton terveiset huomisen johtajille? ”Viime vuosi on osoittanut, että yllättäviä tilanteita voi tulla eteen milloin tahansa ja suunnitelmat voivat muuttua nopeasti. Rohkeus uuteen, kyky ideoida ja heittäytyä kantavat pitkälle!” 

Koronatilanne aiheutti oman haasteensa myös Lasten vaaleille ja vuoden vaihteen aikoihin päätimme, että tilanteen jatkuessa epävarmana, tulee rohkeasti lähteä edistämään vaihtoehtoista äänestystapaa. Näin päädyimme siihen, että vaalit voidaan järjestää pääasiassa sähköisen äänestysalustan kautta. Tämä mahdollisti myös sen, että kouluissa ja kodeissa Lasten vaaleihin voitiin osallistua aiempaa matalammalla kynnyksellä. Teimme myös kunnille ja paikalliskamareille hyödynnettäväksi materiaalipankin, josta käyttöön voitiin ladata monipuolista materiaalia ja järjestää vaalit pienimuotoisesti esimerkiksi koulussa tai päiväkodissa tilanteen niin salliessa. Tänä vuonna suunnitelmia siis rukattiin aika paljonkin, mutta tällä uudella tavalla tavoiteltiin valtakunnallista osallistumista ja vastuullisuutta.

2 9

J O H TA JA

3 0

J O H TA JA

HERKUT KESÄÄN KREIVIN KEITTIÖN OHJEILLA Kreivin keittiö tarjoaa reseptit ja inspiraatiota kesän herkutteluun! Kreivin keittiön herkkupöydästä löytyy suolaista ja makeaa syötävää. Pöytä katetaan koreaksi värikkäillä ruoilla. Grillaaminen kuuluu ehdottomasti kesään. Kesällä on mm. kiva herkutella grilliherkuilla brunssin tapaan. Kurkkaa Kreivin keittiön kesäreseptit: https://www.kreivinkeittio.fi/juhannus/ Kreivin keittiö toivottaa herkullista kesää kaikille!

Viestintäakatemia kouluttaa tiedottajia etänä TEKSTI: SANNA-LEENA LINNA

Oletko löytänyt itsesi tilanteesta, jossa kaipaisit kamarirooliisi apua, mutta aikataulut eivät osu Teams-koulutusten kanssa yksiin? Viestintäakatemia ratkaisi ongelman ja rakensi laajan koulutuskokonaisuuden LearnDash-kurssialustalle omatahtiseen opiskeluun. Mukaan akatemiaan kutsuttiin yli 100 nuorkauppakamarilaista, joiden tämän vuoden tehtäväkuva on viestinnän parissa. eViestintäakatemiassa kouluttaudutaan videoiden avulla. Teemoista löytyy sekä sähköisten järjestelmien perehdyttämistä että perinteisempää viestintäkoulutusta. Kamaritiedottajat ja viestintätiimiläiset voivat opiskella viestintäakatemiassa muun muassa Teamsin alkeet, Intranetin uutisten ja tapahtumien lisäämistä, nettisivujen tekemistä, uutiskirjeiden rakentamista, tapahtumaviestintää, oikeinkirjoitusta, viestintästrategiaa sekä videoiden kuvaamista ja editointia.

Kouluttajina on niin kamarilaisia kuin muitakin viestintäalan asiantuntijoita. Toimittaja Lilli Loiri kertoo minipodcastissa omat vinkkinsä mediatiedotteiden tekemiseen. Taila Kilpikoski, Vincitiltä, taas tiivistää WordPressin tärkeimmät opit nettisivujen uudistajille. Digitaalisen mainonnan ammattilainen Tiina Kuiri, Sollertis Oy, opastaa somestrategian tekemistä ja Facebook Business Manager -työkalun käyttöä.

Jokaiseen teemaan liittyy viestintäroolissa hyödynnettävä tehtävä. eViestintäakatemiaan otettiin mukaan myös kolme Teamstapaamista, jotta akatemialaiset pääsivät vuorovaikutukseen kollegoidensa kanssa. Teamseissä on pohdittu viestinnän tavoitteita ja mittaamista sekä kuultu jciviestinnän menestystarinoita. Akatemian kokonaisuudessaan suorittavat paikalliskamaritiedottajat saavat urakastaan muistoksi sertifikaatin. 

eViestintäakatemia pähkinänkuoressa • Kesto: tammikuu – kesäkuu 2021 • Omatahtinen opiskelu • Akatemia on suunnattu: * kamaritiedottajille * kamarien viestintätiimiläisille * alueviestintäpäälliköille * kansallisen viestintätiimin jäsenille

3 1

J O H TA JA

JÄSE N S IV UT

VASTUULLINEN SIJOITTAMINEN TUTUKSI TEKSTI: OULUN TERVAPORVARIEN NUORKAUPPAKAMARI

Oulun Tervaporvarien Nuorkauppakamari aloitti keväällä yhteistyön Oulun Osuuspankin kanssa tarkoituksenaan kehittää kamarin omaa sijoitustoimintaa. Keskustelujen myötä syntyi idea sijoituskoulutuksen järjestämisestä kamarilaisille, joiden keskuudessa sijoittaminen aiheena oli herättänyt kiinnostusta jo pidemmän aikaa. Oulun Osuuspankin varainhoitaja oli jo verrattain kokenut sijoitusvalmentaja, joka lähti innolla toteuttamaan uudenmuotoista etänä toteutettavaa koulutusta yhteistyössä Tervisten kanssa. Keskustelujen myötä syntyi kolmiosainen Oma Talous Haltuun-webinaarisarja. Ensimmäisellä luennolla heräteltiin ajatuksia, miksi sijoittamista kannattaa harjoittaa ja mitä se vaatii kunkin taloudenpidolta. Toisessa osassa käytiin läpi, miten sijoittamista tulisi harjoittaa ja kolmannessa osassa tutustuttiin tarkemmin instrumentteihin, joi-

hin kukin voi sijoittaa. Yksi paljon puhuttu sijoittamisen ulottuvuus, vastuullisuus, herätti kysymyksiä myös osallistujien taholta. Vastuullisuus varainhoitajan sanoin tulee tulevaisuudessa läpäisemään sijoitustoiminnan kokonaisvaltaisesti, mikä sijoittajien kannattaa ottaa jo nyt huomioon. Webinaarisarja saavutti suuren suosion keräten jokaisella luentokerralla lähes 30 osallistujaa, mikä kertoo aiheen kiinnostavuudesta ja ajankohtaisuudesta. Osallistujia oli Tervisten lisäksi Alue D:n eri kamareista sekä nuorkauppakamarin ulkopuolelta. Webinaarit keräsivät osallistujilta positiivista palautetta, minkä myötä Tervikset aikovat vastaisuudessakin hyödyntää yritysyhteistyötä jäsentensä koulutustarjonnan vahvistamisessa. Tämän lisäksi Tervikset tulevat jalostamaan sijoitustoimintaansa, mikä edistää toiminnan jatkuvuutta ja on itsessään mitä vastuullisinta kamaritoimintaa.

GAME ON LINE -KOKOUS JÄRJESTETTIIN ONNISTUNEESTI VIRTUAALISESTI Moni pettyi, kun kauan odotettu kokousviikonloppu Laukaan Peurungassa jouduttiin perumaan. Kokoustiimi ei pettänyt tälläkään kertaa. TEKSTI: JARNO HÄMÄLÄINEN

3 2

J O H TA JA

Game On Line -virtuaalikokous rakennettiin hienosti vuorovaikutteisten koulutusten ja työpajojen ympärille. Keynote-puhujilla höystetty tapahtuma osallisti pienemmissä ryhmissä järjestettyjä satelliittitapahtumia ja huipentui perinteiseen palkintogaalaan. Koronarajoituksista huolimatta kokoustiimi järjesti timanttisen tapahtuman ja todisti, että poikkeusaikana järjestetään poikkeuksellisia tapahtumia!

JÄSE NSI V UT

MITÄ VASTUULLISUUS ON?

TEKSTI: LAHDEN NUORKAUPPAKAMARI

Vastuullisuus ja kestävä tulevaisuus vaativat tekoja, ei vain puhetta. Lahden Nuorkauppakamarin 24.-26.syyskuuta järjestämässä Alue B:n Taking Care of the Future -vaalikokouksessa perehdytään vastuullisuuteen erityisesti ympäristöasioiden ja hiilineutraalimman arjen kautta. Kokouksen teemat kumpuavat Lahti - Euroopan Ympäristöpääkaupunki 2021 -hankkeesta; osallisuus, kiertotalous sekä yksilöiden hyvinvointia lisäävä arki.

Kunnianhimoisena tavoitteena Lahdella on olla hiilineutraali kaupunki jo vuonna 2025. Tämän eteen tehdään konkreettisia tekoja päivittäin. Myös aluevaalikokouksen ohjelmassa syvennytään siihen, miten voimme itse vaikuttaa tulevaisuuteemme ja tehdä konkreettisia tekoja sekä itsemme että ympäristömme eteen. Kokouksen keynote-puheenvuoroissa on mukana uusiutuvan energian tuottamiseen keskittynyt Lahti Energia, Suomen vastuullisimmaksi brändiksi valittu Valio, sähkö- ja kaasuautoja maahantuova Bergé Auto Nordics sekä sähköisiä latausratkaisuja valmistava, huimassa kasvussa oleva Kempower Oy.

Vastuullisuus tarkoittaa meille kaikille erilaisia asioita. Jollekin se voi tarkoittaa ympäristön huomioimista, toiselle ihmisistä välittämistä ja kolmannelle vaikka erilaisia yhteiskunnallisia asioita.

SHIFTin juuret eivät turhaan ole tulleet JCI toiminnasta. 3 000:n osallistujan SHIFT järjestetään tänäkin vuonna Turussa elokuussa – siitäkin huolimatta, että valtaosa kesätapahtumista on peruttu hallituksen exit-strategian julkistamisen jälkeen (tai sen puuttumisen johdosta).

- Olen ylpeydellä seurannut vuoden aikana myös nuorkauppakamarilaisten alueellisia ja valtakunnallisia tapahtumia, jotka ovat lyhyelläkin aikataululla siirtyneet verkkoon tai tilanteen salliessa järjestetty livetapahtumina. Jokainen kokousta järjestänyt kamari on pistänyt itsensä likoon ja onnistunut upeasti. - Vaikka virtuaalitapahtumat ja koulutukset ovat varmasti tulleet jäädäkseen, uskon, että koronaeristyksen jälkeen luvassa on todennäköisesti sosiaalisuudessaan hyvin intensiivisiä kokemustarpeita. – Kuulemme kävijöiltämme ja kumppaneiltamme, etteivät etäosallistumiset riitä korvaamaan livekohtaamisia innovaatiotyössä.

Millaisina tapahtumat palaavat koronan jälkeen? On kysymys, jota mietimme neljän Turun alueen nuorkauppakamarin aluille paneman SHIFT Business Festivalin kanavissa päivittäin, nämä neljä nuorkauppakamaria omistavat edelleen SHIFTin yhdessä muiden alueen toimijoiden kanssa.

TAPAHTUMAT TARJOAVAT RADIKAALIA LÄHEISYYTTÄ VASTAREAKTIOKSI INNOVAATIOAPATIAAN Pandemian vaikutukset näkyvät elämässä vielä rokotesuojan syntymisen jälkeenkin, mutta meillä ei ole varaa odotella, että olemme täysin kuivilla kriisistä. Kohtaamisten palautumisen on startattava, ja tässä toivoisin myös JCI:n näyttävän tietä hybridiin tulevaisuuteen. SINI TOIVONEN TOIMITUSJOHTAJA, AIRISTON NUORKAUPPAKAMARIN JÄSEN SHIFT Business Festival 25.-26.8.2021, Turussa ja virtuaalisesti Liput: www.theshift.fi/tickets

3 3

J O H TA JA

SE N AAT IN SIV UT

J O H TA JA

Matalan kynnyksen ilmainen täyden palvelun palveluhakemisto tuki paikallisten yritysten taloutta, mahdollisti työpaikkojen pysyvyyden lomautusaallon aikana sekä lievensi konkurssin uhkaa monissa pienissä yrityksissä. Projektin näkyvyydestä kertoo Mikkelin kaupungin mielikuva- ja brändikyselyn tulos; ’Ihan Mikkelistä’ oli syksyllä 2020 kaupungin tunnetuin slogan kaikista käytössä olevasta yli 20 sloganista.

IHAN MIKKELISTÄ!

un vaaditaan nopeaa ja rohkeaa heittäytymistä ja omien mukavuusalueiden ylittämistä, voidaan myös saavuttaa jotain uutta ja merkittävää. Kun maaliskuussa 2020 oltiin uuden edessä, ei Mikkelin nuorkauppakamarissa jääty miettimään, vaan luotiin todella nopealla aikataululla ’Ihan Mikkelistä’ -verkkopalvelu auttamaan erityisesti riskiryhmäläisiä, karanteeniin asetettuja sekä muita kansalaisia saamaan ja löytämään apua. Tärkeää oli myös tukea paikallisia yrityksiä ponnistelussa asiakaskatoa vastaan – saattaa avuntarjoajat mahdollisimman lähelle sitä tarvitsevia.

3 4

Kamarin tunnettuus paikallisten toimijoiden keskuudessa lisääntyi sen kontaktoidessa yli 100 yritystä, lukuisia yhdistyksiä ja yhteisöjä sekä myös yksityishenkilöitä. Projekti toimi erinomaisena lähtölaukauksena yhteistyölle Mikkelin kehitysyhtiön kanssa. Mikkelin nuorkauppakamarin visio on olla alueensa rohkein suunnannäyttäjä ja rooliin sopien sivusto on jo myyty eteenpäin Mikkelin kehi-

tysyhtiölle. Onnistuneesti on luotu projekti, joka on muunnettavissa jatkuvaan käyttöön ja myös monistettavissa muualle. ’Ihan Mikkelistä’ -projektiin palataan kuitenkin vielä elokuussa, sillä projekti on voittanut vuosittain jaettavan senaatin palkinnon, joka myönnetään paikalliselle nuorkauppakamarille tunnustuksena parhaasta yhteiskunnan kehittämiseen tähtäävästä projektista. Palkinto on yksi senaatin näkyvimmistä muodoista tukea kamarien toimintaa. Senaatin palkintoraati arvosti erityisesti nopeutta ja rohkeutta, jolla uudenlaiseen projektiin ryhdyttiin. Mikkelin delegaatio on kutsuttu paikalle Senaatin vuosikokoukseen elokuussa esittelemään projekti ja vastaanottamaan 5 000 euron palkintoshekki. Varmasti kuluvanakin vuonna kamareissa ympäri Suomen uskalletaan lähteä rohkeasti toteuttamaan uusia ideoita ja projekteja. 

Senaatin yhteystiedot: suomensenaatti.fi

SE NAATI N SIV UT

J O H TA JA

3 5

Teemme kaikkemme, jotta asiakkaidemme arki olisi sujuvaa ja markkinointi vaikuttavaa. Reagoimme nopeasti muutoksiin ja olemme asiakkaan apuna 24/7. Ota yhteyttä, kun kätesi ovat täynnä töitä ja kaipaat vaikuttavia viestinnän ratkaisuja.

Arjen auttaja – muutoksen mahdollistaja grano.fi

JOHTAJA 2/2021 - Lehti rohkeille nuorille johtajille

Articles inside

IHAN-YRITYSBOOSTISSA DATASTA KEHITETÄÄN UUTTA LIIKETOIMINTA

GREEN HEROES ALLIANCE - DEVELOPING ACTIVE CITIZENS TO SAVE THE EARTH

MITÄ ON VASTUULLINEN JOHTAJUUS?

VASTUULLISTEN TEKOJEN JOHTAMISTA

INSINÖÖRISTÄ HYVINVOINTIALAN YRITTÄJÄKSI

KOULUTTAMALLA KEHITTYY PAREMMAKSI JOHTAJAKSI

KAINUUSTA KAJAHTAA

TÖISSÄ IDÄSSÄ -VLOGISARJALLA KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN MAAKUNTAA

PIHAKIVILLÄ VOI PUHDISTAA JOPA ILMAA

AITIOPAIKALLA VASTUULLISEN JOHTAJUUDEN VALLANKUMOUKSESSA

KOULUTUSTOIMINTA TUKEMAAN PROJEKTEJA

UTELIAISUUS, ROHKEUS, INNOVA TIIVISUUS -VASTUULLINEN TULEVAISUUS

ALUE B YHTEISTYÖKUMPPANI

MILLAINEN LÄHIJOHTAMINEN SAA NUORET AIKUISET SITOUTUMAAN?

ETUSIVU UUSIKSI - VASTUULLISESTI

POLKUNI TOIMITUSJOHTAJAKSI

KOMPASSI KOHTI VAALISYKSYÄ

PÄÄKIRJOITUS